Johdanto Maakunnan nykytila ja kehitysnäkymät vuoteen Pohjois-Savon maakuntaohjelman toteuttaminen vuosina

Transkriptio

1 1 LIITE 2

2 2 Sisällysluettelo: Johdanto 4 1. Maakunnan nykytila ja kehitysnäkymät vuoteen Pohjois-Savon maakuntaohjelman toteuttaminen vuosina Rakennerahasto-ohjelman painopisteitä Muiden ohjelmien osuus maakuntaohjelman toteuttamisessa Edunajamisasiat Itä- ja Pohjois-Suomen yhteiset edunajamisasiat Itä-Suomen edunajamisasiat Pohjois-Savon edunajamisasiat Rahoitustaulukot... 24

3 3 Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma sisältää Pohjois-Savon mahdollisuuksiin, tarpeisiin ja erityispiirteisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet, keskeiset toimenpiteet ja hankekokonaisuudet sekä suunnitelman toimenpiteiden rahoittamiseksi. Toimeenpanosuunnitelma sisältää myös EU:n rakennerahastovaroilla tuettavan toiminnan sekä EU-rahoituksen kohdentamisen. EU-tuen kohdentamisessa toimintalinjoittain ja rahoittajittain on huomioitu maakunnan kehittämisen tämän hetkiset tarpeet. Vuoden 2018 osalta EU-rahoitustaulukko on indikatiivinen. Vuosittain arvioidaan maakunnan taloudellinen tilanne, kehittämistarpeet, tuen kysyntä sekä jo kohdennetun tuen sidonta hankkeisiin. Em. analyysiin perustuen tarvittaessa tarkistetaan EU-rahoituksen kohdentamista. Toimeenpanosuunnitelmassa esitetään lisäksi Pohjois-Savon tärkeimmät edunajamisasiat sekä maakuntien yhteishankkeet. Pohjois-Savon maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma vuosille on laadittu yhteistyössä Pohjois-Savon ELY-keskuksen, kuntien, oppilaitosten, elinkeinoelämän sekä maakunnan kehittämisen kannalta muiden keskeisten tahojen kanssa. Ylimaakunnallisia hanke-esityksiä on valmisteltu yhteistyössä Itä- ja Pohjois-Suomen muiden maakuntien kanssa. Pohjois-Savon maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) on hyväksynyt toimeenpanosuunnitelman x. Pohjois-Savon liiton julkaisu B:95 Kuopio kpl Pohjois-Savon liitto Sepänkatu 1, PL 247, Kuopio puh. (017) faksi: (017) ISBN (pdf) ISBN ISSN

4 4 Johdanto Pohjois-Savon maakuntasuunnitelmassa vuoteen 2030 ja maakuntaohjelmassa vuosille kehittämisen ytimiksi on nostettu neljä kokonaisuutta (kuva 1): 1. aluetalouden uudistaminen, 2. työvoiman riittävyys ja osaaminen, 3. hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi sekä 4. kestävä aluerakenne ja saavutettavuus. Näistä painopisteistä on johdettu maakunnan uusiutumisen, kilpailukyvyn ja kasvun sekä väestön hyvinvoinnin kannalta keskeiset toimenpiteet. Kuvio 1. Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman toimintalinjat INNOVAATIO- KÄRJET Yritystoiminnan uusiutumisen ja kilpailukyvyn osalta on tunnistettu viisi ns. innovaatiokärkeä, jotka ovat kone- ja energiateknologia, puunjalostus ja biojalostus, elintarvikkeet, terveysklusteri ja vesi ja ilma. Näille aloille suunnataan kansallista ja EU:n tutkimus-, innovaatio- ja kehittämisrahoitusta yritystoiminnan uusiutumisen ja kilpailukyvyn edistämiseksi.

5 5 1. Maakunnan nykytila ja kehitysnäkymät vuoteen 2018 Pohjois-Savo pärjäsi taantumassa v keskimääräistä paremmin Talouden kasvu on viime vuodet ollut vaisua, moni toimiala ja yritys ovat menettäneet asemiaan, vaikka myös kasvua on nähty. Viime vuonna yritysten liikevaihto kasvoi Pohjois-Savossa 1 %, koko maassa se laski 1 %. Maakuntien välisessä vertailussa Pohjois-Savo oli kärkijoukossa. Viennin arvo lisääntyi Pohjois-Savossa 3 % ja koko maassa laski yhtä paljon. Yritysten maksamien palkkojen määrä ei viime vuonna maakunnassa kasvanut (+0,2 %), mutta koko maassa päästiin 0,9 %:n kasvuun, mikä sekin on vain kolmasosa pitkän ajan keskimääräisestä vuosikasvusta. Varkauden seudulla liikevaihto kääntyi 2,9 %:n kasvuun ja Sisä-Savon alue ylsi 2,0 %:iin. Kuopion seudulla kasvu oli 0,6 % (laskua edellisenä vuotena) ja Ylä-Savossa 0,3 %. Liikevaihto laski vain Koillis-Savossa 0,3 %. Vuosina nopeinta liikevaihdon kasvu on ollut Sisä-Savossa (3,8 %/v), Ylä-Savossa (2,6 %/v) ja Kuopion seudulla (2,5 %/v). Kasvun vetureita ovat olleet koneteollisuus, koneiden asennus, yrityspalvelut, puutuotteet ja matkailu. Vienti Pohjois-Savon vienti kasvoi metsäteollisuudessa, puutuotteissa 2,7 % ja sellu- ja paperituotteissa 6,0 %. Myös muun teollisuuden (merkittävimpänä kemia) vienti lisääntyi 3,9 %. Koneiden ja metallituotteiden vienti väheni 3,4 %, vaikka alan sisällä oli myös menestyjiä. Elintarvikkeiden vienti on kahden vuoden aikana vähentynyt kolmasosalla (lähes 24 M ), viime vuonna viennin arvo laski 16 % ja toissa vuonna 21 %. Koko maassa lasku viime vuonna oli 9 % ja toissa vuonna vajaa 3 %. Pohjois-Savo on kärsinyt vientiongelmista muuta maata enemmän. Elintarvikkeiden, varsinkin maitotuotteiden viennin vaikeutuminen on heikentänyt myös maatalouden kannattavuutta Pohjois-Savossa. Suurimmat suhteelliset viennin laskut ovat olleet terveysteknologiassa ja energiatekniikassa. Terveysteknologia on menettänyt kolmen vuoden aikana viennin arvosta 40 % (-13,6 M ) ja energiateknologia 47 % (-261 M ). Koko maassa terveysklusterin vienti on kasvanut joka vuosi ja energiaklusterin vienti on puolestaan vähentynyt. Taulukko 1. Yritysten liikevaihdon keskimääräinen vuosimuutos-% kaudella sekä vuosimuutokset 2013, 2014 ja 2015 ja puolivuosimuutokset 2015 Vuosimuutos % Liikevaihto v milj. Keskim. v (1-6) 2015 (7-12) Pohjois-Savo ,8-0,4-0,5 1-0,5 2,3 Koko maa ,1-0,1-1 -1,1-0,8 Väestökehitys Vuosien väestökasvu ei viime vuonna jatkunut, vaan väestömäärä väheni 295 henkeä, mikä on kuitenkin pieni väestötappio, kun katsotaan pitkällä ajanjaksolla. Myönteistä on kuntien välinen tasapainossa oleva muuttoliike, lisäksi siirtolaisten määrä lisääntyi 283. Väestömäärä lisääntyi Kuopiossa 852 ja Siilinjärvellä 118 hengellä. Pohjois-Savossa Kuopion seudun ulkopuoliset seudut menettivät väestöä. Väestökehitys heikkeni Ylä-Savossa, muilla seuduilla menetykset vähenivät edellisestä vuodesta.

6 6 Taulukko 2. Pohjois-Savon aluetalouden suurimpien toimialojen liikevaihto v (milj. ) ja liikevaihdon vuosimuutos (%) , 2013, 2015 ja 2015 sekä puolivuosimuutokset 2015 Pohjois-Savon maakunta Liikevaihto v (milj. ) (10 v.) Muutosprosentti (1-6) 2015 (7-12) Kaikki toimialat ,8-0,4-0,5 1-0,5 2,3 Teollisuus ,6-5,3-2 3,2 0,8 5,6 Kaivostoiminta ja louhinta 137 8,3 55,2 4,4-0,7 8,2-9,8 Elintarviketeollisuus ,6 1-1,9-1 -2,6 Sahatavaran, puutuotteiden ja huonekalujen valmistus 554 1,1 9,4-9,2 3-0,5 6,6 Paperin ja paperituotteiden valmistus, painaminen 368-3,1-4,3-4,2 1,3-1,3 4,2 Metallin, metallituotteiden, koneiden ja laitteiden valmistus ,2-17 3,2 6,1 2 10,1 Koko metalli ,2-15,5 3,3 5,6 1,5 9,5 Sähkötekninen valmistus 82 2,6-4,5 1,7 2,7 9-2,5 Kulkuneuvojen valmistus 53-0,7 8,4 11,6 1,4-14,7 20,6 Muu teollisuus 268 1,3-9,5-5 2,6 5,3 0,2 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus 130 0,7 0,9-5,9 10,5 12,9 8,5 Kuljetus, varastointi, posti- ja teleliikenne ja kustannustoiminta 574 1,2 0,2-1, ,9 Tietojenkäsittelypalvelut 171 3,5 10,9 1,4 2,3 2,2 2,3 Rakentaminen + ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus ,5 3,1 1,6 1,8 0,1 3,1 Tukku- ja vähittäiskauppa ,2 0,1 0-1,8-3,3-0,4 Uusi yrityspalvelut 436 5,4 4,3-0,1 3,9 2,7 5 Matkailuklusteri 296 3,1 2,1-1 4,3 3,9 4,6 Terveysteknologiaklusteri 56 5,3-1,2-5, ,7 7 Energiateknologiaklusteri 459-0,9-22,3-3,4 1,1-6 8,8 Työllisyys Työttömiä työnhakijoita oli Pohjois-Savon TE-toimistoissa vuonna 2015 keskimäärin Vuoden takaiseen verrattuna nousua oli 9,8 %. Työttömien osuus työvoimasta oli vuoden aikana keskimäärin 14,0 %. Työttömyyden nousu voimistui selvästi vuoden 2015 alkupuolella. Heikentyneeseen työllisyyteen vaikutti erityisesti Kuopion seudun kasvava työttömyys. Työvoimatutkimuksen mukaan Pohjois- Savon työllisyysaste painui usean vuoden hyvän jakson jälkeen v aiempaa alemmaksi. Työllisyysaste oli 65,6 % (-1,6 %). Työllisyysaste on nyt noin vuoden 2012 tasolla ja edelleen selvästi itäisen Suomen korkein. Ammattialoittain tarkasteltuna tilanne on jatkunut tasaisena ja työttömyyden nousu koski viime vuonna kaikkia ammattialoja. Kaupan ja palveluiden ohella työttömyyden nousu on painottunut sosiaali- ja terveysalaan. Maakunnan nuorten työttömyys on edelleen nousussa. Kuvio 2. Pohjois-Savon väestönmuutokset ja työttömyys kesäkuu

7 7 Kehitysnäkymät Pohjakosketus taloudessa on nyt ainakin toistaiseksi ohi. Odotukset ovat muuttuneet selvästi aiempaa paremmiksi. Jo keväällä näkynyt positiivinen kehityssuunta on jatkunut ja erityisesti pk-yritysten suhdanneodotukset lähitulevaisuudelle ovat huomattavasti aiempaa positiivisemmat. Pk-yritysten kasvuhalukkuus on kasvanut. Niiden yritysten osuus, jotka ilmoittavat olevansa voimakkaasti kasvuhakuisia tai jotka tavoittelevat kasvua mahdollisuuksiensa mukaan on kasvanut. Kasvuhakuiset yritykset näkevät kansainvälistymisen keskeisenä kasvun väylänä. Työllisyysnäkymät ovat kääntymässä hiukan valoisammiksi. Alkuvuoden aikana uusien ilmoitettujen avoimien työpaikkojen määrä on ollut selkeässä määrällisessä kasvussa, jopa noin 20 %. Työvoiman kysyntä on kasvanut erityisesti määräaikaisissa työsuhteissa. Joka tapauksessa kokonaisuudessaan työn ja työvoiman kysyntä on ollut kasvussa. Se, miten laajasti tämä realisoituu pidempikestoisina työsuhteina jää vielä nähtäväksi. Taulukko 3. Pohjois-Savon toteutunut kehitys sekä maakuntaohjelman tavoitteet vuodelle Tavoite Muuttoliike ja väestö Väestö Kokonaisnettomuutto (henkilöä) Kokonaisnettomuutto (%-osuus väestöstä) Luonnollinen väestönkasvu (%-osuus väestöstä) Vanhushuoltosuhde (65 vuotta täyttäneet vuotiaista, %) Kilpailukyky BKT, koko maa=100 BKT, /asukas Liikevaihdon kasvu (%) Aloittaneet yritykset %:na lopettaneista yrityksistä Väestön tulotaso (käytettävissä olevat tulot/as) Talouden tasapaino Työttömyysaste (työvoimatutkimus) Työllisyysaste (työvoimatutkimus) Työpaikat (työlliset 1000 henk.,työvoimatutkimus) Osaaminen Tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä (%) Peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevat vuotiaat (% osuus 15-vuotta täyttäneistä) Kolmen suurimman toimialan osuus työpaikoista (%) T&k-rahoitus, Pohjois-Savon osuus koko maasta (%) Yritysten osuus P-Savon t&k-menoista % ,60-0,01 0,18 0,22 0,23 0,23 0,14-0,07-0,09-0,11-0,19-0,15-0,15-0,12 25,5 30,2 31,5 32,6 33,9 35,2 39,8 74,5 79,6 82,8 81, ,0 6,5 3,7-0,4-0, ,1 121,8 103,6 96,3 96, ,8 10,0 10,3 8,2 8,1 8,6 7 61,3 63,7 63,6 65,4 67,1 67, ,2 66,8 67,7 68,6 69, ,0 13,8 13,5 13,2 12, ,8 43,7 44,1 45 1,9 2,3 2,1 2,3 2,2 2,5 35,7 34,4 35,8 35,9 35,6 42

8 8 2. Pohjois-Savon maakuntaohjelman toteuttaminen vuosina Alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetun lain (7/2014) 33 :n mukaan maakunnan liiton johdolla valmistellaan kahden vuoden välein maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma maakunnan yhteistyöryhmän hyväksyttäväksi. Suunnitelmaa voidaan tarvittaessa tarkistaa vuosittain. Suunnitelma sisältää keskeisiä maakuntaohjelmaa toteuttavia hanke- ja toimenpide-esityksiä sekä kuvaukset niitä koskevista yhteistyösopimuksista, kannanoton rakennerahastoohjelman valtakunnallisiin teemoihin kuuluvista hankehauista ja -suunnitelmista ja alueen osallistumisesta niihin sekä painopisteet, joihin kansallista ja Euroopan unionin rahoitusta kohdennetaan. Lisäksi suunnitelmassa kuvataan 18 :ssä tarkoitettujen maakuntien yhteistoiminta-alueiden ja muut maakuntien yhteiset toimenpiteet sekä keskushallinnolle tehtävät aloitteet. Pohjois-Savon maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaa on laadittu maakuntaohjelmaan perustuen ja valmistelussa on huomioitu Suomen rakennerahasto-ohjelman ja maaseutuohjelman painotukset. TL1 TALOUDEN UUDISTUMINEN Pohjois-Savoon, Suomeen ja koko Eurooppaan kohdistuvat ulkoiset paineet pakottavat talouden jatkuvaan uudistamiseen innovoinnin, osaamiskeskittymien ja tuottavuuden avulla. Tällaisia paineita ovat mm. koveneva kustannus- ja innovaatiokilpailu, uusien osaamiskeskusten ja kasvualueiden nousu, uusien teknologioiden ja liiketoimintatapojen käyttöönotto sekä suhdannevaihteluiden kiihdyttämät ja markkinoiden kysynnän aiheuttamat rakenteelliset muutokset. YLEISET PAINOPISTEET Uusien yritysten perustamisen tukitoimenpiteet, omistajavaihdosten tukeminen ja uusien rahoitusinstrumenttien käyttöönotto Pk-yritysten kansainvälistä kilpailu- ja uusiutumiskykyä sekä kansainvälistymistä parantavat palvelut ja innovaatiohankkeet Invest in -toiminnan tukeminen Olemassa olevien tutkimus- ja kehittämisympäristöjen laajempi hyödyntäminen liiketoiminnassa Energia- ja materiaalitehokkuutta parantavat investoinnit ja t&k-hankkeet ERITYISPAINOPISTEET v Metsäteollisuus, biojalostus ja puun uusi käyttö Kone- ja energiateollisuuteen kilpailukykyä tuottavuudella ja innovoinnilla Puun biojalostuksen tutkimus- ja tuotekehitysresurssien vahvistaminen ja hyödyntäminen yliopisto-/ammattikorkeakoulu- ja yritysyhteistyöllä sekä toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisellä Metsäraaka-aineen uusien käyttömahdollisuuksien tukeminen Yritysten investointien ja kasvun tukeminen Toimeenpano: ELY-keskus, Pohjois-Savon liitto, Finnvera, yritykset, korkeakoulut, toisen asteen ammatilliset oppilaitokset, tutkimuslaitokset, Suomen Akatemia, Tekes Yrityksiä palvelevien kone- ja energiateknologian t&k-ympäristöjen vahvistaminen ja hyödyntäminen sekä bioenergian raaka-aineiden ja polttoaineiden kehittäminen Robotti-, hitsaus- ja automaatiotekniikan käyttöönotto teknologiateollisuudessa, ml. digitalisaatio Toimeenpano: ELY-keskus, Pohjois-Savon liitto, Finnvera, kunnat, Savonia-ammattikorkeakoulu, muut oppilaitokset, yliopistot, tutkimuslaitokset, yritykset, Tekes

9 9 Vahvistuva terveysklusteri Elintarviketuotanto Laajasti sovellettava teknologia ja osaaminen Vahvistetaan terveysteknologian t&k-ympäristöä ja tunnettuutta sekä sen hyödyntämistä, mm. palveluliiketoiminnassa sekä osaamisen kaupallistamista Tuetaan kansainvälisten terveysalan yritysten ja toimintakonseptien sijoittumista Kuopioon Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen (FIMEA), yliopiston ja tutkimuslaitosten sekä alueen yritysten yhteistyön lisääminen Toimeenpano: ELY-keskus, Pohjois-Savon liitto, Itä-Suomen yliopisto, Savonia-ammattikorkeakoulu, STM, kunnat, tutkimuslaitokset, yritykset, Tekes Pohjois-Savon maito- ja elintarviketalouden osaamiskeskittymän vahvistaminen T&K-ympäristöjen uudistaminen tukemaan elinkeinoelämän tuotekehitystä ja kilpailukykyä Ravitsemusosaamisen ja uusien bioraaka-aineiden hyödyntäminen elintarviketuotannossa Tuotantoeläinten hyvinvointiin liittyvä kehittäminen Maitotalouden ja muiden tuotantosuuntien tilatason tuotantotehokkuuden parantaminen Paikallisesti tuotettujen raaka-aineiden jalostuksen ja markkinoinnin edistäminen sekä tunnettuuden parantaminen (ruokamaakunta, matkailu) Toimeenpano: ELY-keskus, Pohjois-Savon liitto, kunnat, OKM, MMM, Itä- Suomen yliopisto, Savonia-ammattikorkeakoulu, toisen asteen ammatilliset oppilaitokset, yritykset, Tekes Digitalisaation ja muun teknologian sekä tiedon analysoinnin hyödyntäminen liiketoiminnassa Liiketoimintaa tukevan materiaaliteknologian osaamisen soveltaminen uusissa tuotteissa Vesiosaamisympäristöjen kehittäminen ja hyödyntäminen yritysten hankkeissa Sektoritutkimuslaitosten toimintojen vahvistaminen sekä keskinäisen että muiden tahojen kanssa tehtävän yhteistyön tiivistäminen Toimeenpano: ELY-keskus, Pohjois-Savon liitto, Tekes, Itä-Suomen yliopisto, Savonia-ammatti-korkeakoulu, Kriisinhallintakeskus, yritykset, valtio, GTK, LUKE, THL, TTL, Ilmatieteen laitos, VTT Toimintalinjalla toteutetaan rakennerahasto-ohjelman seuraavia erityistavoitteita: 1.1 Uuden liiketoiminnan luominen 2.1 Pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen 3.1 Pk-yritysten energiatehokkuuden edistäminen 3.2 Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen 4.1 Tutkimus-, osaamis- ja Innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta 5.1 Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen

10 10 TL2 TYÖVOIMAN RIITTÄVYYS JA SAATAVUUS Sisäiset paineet Pohjois-Savossa kohdistuvat työvoiman määrään ja osaamiseen ja koulutusresurssien riittävyyteen. Tulevina vuosina työikäisten määrä tulee vähenemään pohjoissavolaisen väestön ikärakenteen vuoksi. Lisäksi työikäisten joukko painottuu aikaisempaa enemmän vanhempiin ikäluokkiin. Työvoiman tarjontaa on monin tavoin lisättävä, mm. maahanmuutolla. YLEISET PAINOPISTEET Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen, työurien pidentäminen, toimivan koulutusketjun rakentaminen ja maakuntaan muuton edistäminen. Yritysten johtamista, työorganisaation parantamista sekä työntekijöiden hyvinvointia edistävät ja siten tuottavuutta parantavat toimet. ERITYISPAINOPISTEET v Työmarkkinoiden toimintaa tukeva koulutus Kuopion alueen kasvu työvoiman saatavuuden veturina ja maakuntaan muuton edistäminen Avaintoimialojen koulutuksen vetovoimaisuuden vahvistaminen, erityisiä haasteita kone-, metalli- ja terveysalalla Ennakoinnin rooli, reagoiminen megainvestointeihin Oppimisympäristöjen kehittäminen: monialaiset ympäristöt, uudet opetus- ja oppimismenetelmät verkkopalveluja ja digitalisaatiota hyödyntämällä Työssäoppimisen tukeminen, tutkinnon osien suorittaminen yrityksissä sekä yrityksille räätälöidyt koulutuskokonaisuudet Toimeenpano: Pohjois-Savon liitto, ELY-keskus, kunnat, Itä-Suomen yliopisto, Savonia ammattikorkeakoulu, toisen asteen ammatilliset oppilaitokset, elinkeinoelämänorganisaatiot, työmarkkinajärjestöt, yritykset Kuopion alueen vahvistaminen kansallisena kasvukeskuksena ja Savilahti-kampusalueen kehittäminen Kuopion tunnettuuden parantaminen terveys- ja hyvinvointialan osaamisen keskuksena Koulutuksen kansainvälistymisen, monikulttuurisuuden sekä osaamisen viennin edistäminen, myös yhteistyössä maakunnan yritysten kanssa Työperäisen maahanmuuton edistäminen toimialoilla, joissa on suurin työvoimatarve Pohjois-Savossa opiskelevien työllistymisen parantaminen tarjoamalla opiskelijoille (aktiivisesti) työharjoittelua paikallisista työpaikoista Uudet joustavat mallit toteuttaa työharjoittelua myös opiskelupaikkakunnan ulkopuolella Toimeenpano: ELY-keskus, Pohjois-Savon liitto, Itä-Suomen yliopisto, Savonia-ammattikorkeakoulu, muut oppilaitokset, elinkeinoelämän organisaatiot, työntekijäjärjestöt, yritykset Työurien pidentäminen Koulutuksen laadun parantaminen, jottei koulutuksen keskeyttämisiä tapahdu Valmistuvien nuorten työllistymisen tukeminen Työelämän laadun ja työssä jaksamisen parantaminen, mm. johtamista kehittämällä Toimivat koulutusketjut sekä aikaisemman osaamisen tunnustaminen työmarkkinoiden muutoksen tukena Toimeenpano: kunnat, ELY-keskus, työmarkkinajärjestöt, työterveyslaitos, oppilaitokset, yritykset Toimintalinjalla toteutetaan rakennerahasto-ohjelman seuraavia erityistavoitteita: 4.1 Tutkimus-, osaamis- ja Innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta 5.1 Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen 6.1 Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen 7.1 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen 8.1 Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen 9.1 Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen 9.2 Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

11 11 TL3 HYVINVOINTIPALVELUT JA HYVINVOINTI Hyvinvoinnin parantaminen on tärkeää työvoiman riittävyyden turvaamiseksi. Pohjois-Savossa työhön osallistuvuus on keskimääräistä alhaisempi. Tärkeää on lisätä kaiken ikäisen työvoiman osaamista. Haasteena maakunnassa on lisäksi saada hyvinvointipalvelut vastaamaan väestön ikääntymisen myötä kasvavia tarpeita. YLEISET PAINOPISTEET Hyvinvoinnin edistäminen Asiakaskeskeisyys, tuottavuus ja toimivuus palvelutuotannossa ERITYISPAINOPISTEET v Elämäntavat ja kansansairauksien ehkäisy Kuntien, yritysten ja yhdistysten kumppanuus palvelutuotannossa Varhainen puuttuminen Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen ja perhetyö Ikääntyneiden itsenäisen suoriutumisen tukeminen Matalan kynnyksen palvelut Terveellisiä elämäntapavalintoja ja terveyttä edistävät käytännöt Kansalaisyhteiskunnan ja osallisuuden vahvistaminen Yhdyskuntasuunnittelu, kaavoitus, infrastruktuuri, palvelut Toimeenpano: kunnat, kuntayhtymät, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Pohjois-Savon liitto, ELY-keskus, oppilaitokset, järjestöt, STM, OKM Monituottajamallit, palveluyrittäjyys ja järjestöt Kuntien vastuulla olevien hyvinvointipalvelujen kehittäminen monialaisena yhteistyönä Innovatiiviset palvelu- ja koulutuskokeilut hyvinvointiosaamisen ja hyvinvointijohtamisen vahvistamiseksi Palveluprosessit ja ohjaus Digitalisaation edistäminen, tietojärjestelmien yhtenäistäminen, sähköisten palvelujen kehittäminen, pilotointi ja käyttöönotto Oma- ja etähoitomallien kehittäminen Hallintokuntien ja eri SOTE-tahojen rajat ylittävä palvelumalli sekä sen pilotointi alueella. Ikäosaamisen vahvistaminen, ikäihmisten palveluvalikoiman jatkuva uudistaminen ja monipuolistaminen. Toimeenpano: kunnat, kuntayhtymät, yritykset, järjestöt, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Itä-Suomen AVI, Itä-Suomen yliopisto, Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (ISO), Savonia-ammattikorkeakoulu, kehitysyhtiöt Toimintalinjalla toteutetaan rakennerahasto-ohjelman seuraavia erityistavoitteita: 1.1 Uuden liiketoiminnan luominen 5.1 Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen 6.1 Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen 7.1 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen 10.1 Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

12 12 TL4 TOIMIVA JA TALOUDELLINEN PALVELU- JA KUNTARAKENNE SEKÄ SAAVUTETTAVUUS Aluerakenne ja saavutettavuus vaikuttavat maakunnan vetovoimaan, siihen missä yritykset saavat hyvät perusedellytykset toiminnalleen ja miten väestö sijoittuu ja muuttaa. Yritykset ja työntekijät tarvitsevat nopeaa ja joustavaa saavutettavuutta liikenteessä ja tietoliikenteessä. Pohjois-Savon asutus on keskittynyt vahvasti viitostievyöhykkeelle maaseudun asutuksen harventuessa. Kuopion seudun kasvu ja vetovoima ova tiivistäneet yhdyskuntarakennetta entisestään. YLEISET PAINOPISTEET Tehokkaan, toimivan ja kilpailukykyisen kunta- ja palvelurakenteen edistäminen Ylikunnallisten toimintojen ja hankkeiden tukeminen Itä-Suomi-yhteistyö liikennejärjestelmän kehittämisessä ERITYISPAINOPISTEET v Vetovoimainen ja kestävä aluerakenne Toimiva liikennejärjestelmä sekä saavutettavuutta ja elinkeino-elämän kilpailukykyä tukevat liikenneyhteydet Laajakaistaverkon rakentaminen koko maakuntaan Iisalmen, Kuopion ja Varkauden työssäkäynti- ja asiointialueiden ylikunnallisen yhteistyön tiivistäminen sekä poikittaisliikenteen kehityskäytävänä VT 9 Elinvoimaisten kirkonkylien ja kuntakeskusten kehittäminen Matkailun kansainvälisten kasvumahdollisuuksien hyödyntäminen Maakunnan matkailutuotteiden ja -palvelujen kehittäminen painopisteenä Kuopio-Tahko Luontomatkailun kehittäminen matkailuvyöhykkeillä, erityisesti Etelä- Konneveden kansallispuistossa Toimeenpano: Pohjois-Savon liitto, Pohjois-Savon ELY-keskus, kunnat, LVM, yritykset Lento- ja raideliikenteen kilpailukyvyn kehittäminen Itä-Suomen pääliikennekentän, Kuopion lentoaseman toimintojen monipuolistaminen ja kansainvälisten yhteyksien saaminen Pk-yritystoimintaa tukevat liikenneyhteydet, älyliikenteen mahdollisuudet huomioiden Joukkoliikenteen toimintatapojen ja palvelutason kehittäminen MAASperiaate (liikenne palveluna) huomioiden Elinkeinoelämän kuljetusketjujen kustannustehokkuuden edistäminen (maito, raakapuu, bioenergia, kaivosteollisuus) Toimeenpano: Pohjois-Savon liitto, Pohjois-Savon ELY-keskus, kunnat, Finavia, LiVi, yritykset, Kuopion kaupunki Toimintalinjalla toteutetaan rakennerahasto-ohjelman seuraavia erityistavoitteita: 1.1 Uuden liiketoiminnan luominen 1.2 Pk-yritysten kannalta tärkeiden liikenne- ja logistiikkayhteyksien parantaminen 2.1 Pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen 3.1 Pk-yritysten energiatehokkuuden edistäminen 3.2 Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

13 Rakennerahasto-ohjelman painopisteitä Erityisiä kehittämisen painopisteitä Pohjois-Savon maakuntaohjelman arvioinnin mukaisesti kehittämistoimenpiteitä tullaan suuntaamaan digitalisaation edistämiseen. Kokemukset aktivaattoritoiminnasta ovat olleet myönteisiä ja tätä toimintamallia voidaan soveltaa myös digitalisaation mahdollisuuksien edistämisessä. Lisäksi arvioinnissa tuotiin esille tarve suunnata kehittämistyötä kansainvälistymiseen (yksityisellä ja julkisella sektorilla). Vähähiiliseen talouteen kohdennetaan 25 % EAKR-rahoituksesta. Edellä mainittujen teemojen edistymistä seurataan vuosittain osana maakuntaohjelman seurantaa. Pohjois-Savon maakunnan yhteistyöryhmän kannanotto rakennerahasto-ohjelman valtakunnallisten teemojen toteutukseen Euroopan sosiaalirahaston rahoituksesta 25 % käytetään kolmeen valtakunnalliseen teemaan: työllisyys, osaaminen ja sosiaalinen osallisuus. Ohjelmakauden alussa valtakunnalliset teemat ovat tavoittaneet heikosti itäsuomalaisia toimijoita niin hankkeiden toteuttajina kuin kohderyhmänä. Aidon valtakunnallisen osallistumisen varmistamiseksi viestintää ja alueelle suuntautuvaa aktivointityötä tulisi lisätä. Koordinaatiohankkeiden ohjauksessa tulisi kiinnittää enemmän huomiota aitoon alueidenväliseen yhteistyöhön ja toimintamallien siirtämiseen. Itä-Suomessa ESR:n hankkeet suunnataan nuorisotakuuseen, työelämän uudistamiseen liittyvien teemojen sekä työvoiman kansainvälistä liikkumista tukevien teemojen hyödyntämiseen. Näissä teemoissa alueelliset ja valtakunnalliset tavoitteet voivat hyvin tukea toisiaan. Itä-Suomi osallistuu aktiivisesti alueen toimijoiden aktivointiin ja toimenpiteiden tuloksellisuuden varmistamiseen. Rahoituksessa kiinnitetään huomiota aitoon kehittämistarpeeseen ja vaikuttavuustavoitteiden saavuttamiseen. Tulevan maakuntauudistuksen huomioiminen hankkeiden rahoituksen koordinaatiossa tulisi huomioida ajoissa. Rahoitushakujen järjestämisessä tulisi laajasti hyödyntää alueiden osaamista ja aktivointimahdollisuuksia. 2.2 Muiden ohjelmien osuus maakuntaohjelman toteuttamisessa Pohjois-Savon maaseudun kehittämissuunnitelma Pohjois-Savon alueellisen maaseutustrategian painopisteet perustuvat maakunnan maaseudun olemassa oleviin vahvuuksiin ja voimavaroihin sekä tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Painopisteet huomioivat EU:n maaseudun kehittämisen ohjelmakauden kolme päätavoitetta: maatalouden kilpailukyky luonnonvarojen kestävä käyttö maaseutualueiden tasapainoinen alueellinen kehitys Pohjois-Savon maaseudun kehittämisen kuusi (6) strategista painopistettä ovat hyvin linjassa em. EU-tasoisten tavoitteiden kanssa: 1. Perusmaatalous (maidontuotanto ja naudanlihantuotanto) 2. Erikoismaatalous (marjat, vihannekset, yrtit, erikoiskasvit ja luonnontuotteet) 3. Elintarvikejalostus 4. Metsäketju (puuntuotanto, bioenergia ja metsien tarjoamat ympäristöpalvelut) 5. Monipuolinen maaseutuyrittäjyys (maaseudun keskeiset toimialat) 6. Kestävä maaseudun aluerakenne Maaseudun kehittämissuunnitelman toimeenpano tapahtuu hanke- ja yritystukien sekä maatalouden rakennetukien (maatalouden investointituet ja nuoren viljelijän aloitustuki) avulla. Manner-

14 14 Suomen maaseutuohjelmaan sisältyvät myös suoraan maatiloille suunnattavat maatalouden ympäristöohjelman tuet. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma sisältää paikallislähtöisen kehittämisen ns. LEADERtoiminnan. Tätä edustaa Pohjois-Savossa kolme maaseudun kehittämisyhdistystä (Kalakukko ry, Mansikka ry ja Ylä-Savon Veturi ry). Näiden paikalliset kehittämisohjelmat täydentävät omalta osaltaan maakunnallista maaseudun kehittämistä. Pohjois-Savon alueellinen maaseutustrategia tukee hyvin maakunnan kehittämisen painopisteitä monilla eri saroilla. Linkitys on erityisen vahva elintarviketuotannon osalta alkutuotannosta aina kohti korkeampaa jalostusta ja kehittymistä ruokamaakuntana. EU:n kansainväliset rahoitusohjelmat ja aloitteet Pohjois-Savossa on hyödynnettävissä kolme Euroopan alueellisen yhteistyön rahoitusohjelmaa: Itämeren alue, Pohjoinen periferia ja Arktinen sekä INTERREG Europe. Ulkorajayhteistyön ohjelmista käytettävissä ovat Venäjä-yhteistyön rahoittamiseksi Karelia ENI CBC, Kolarctic ENI CBC ja Kaakkois- Suomi-Venäjä ENI CBC -ohjelmat. Niiden avautuminen on viivästynyt ja niiden odotetaan avautuvan vuoden vaihteessa. Ulottuvilla ovat myös lukuisat EU:n erillisrahoitusohjelmat, joista suurin on Horisontti Niiden rahoituksesta kilpaillaan koko Euroopan laajuisesti kansainvälisten hankekonsortioiden kesken. Ohjelmista voidaan rahoittaa useita maakuntaohjelman toimintalinjoja tukevia toimia. Erityisesti maakuntaohjelman Toimintalinjojen 1 (Talouden uudistuminen) ja 3 (Hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi) toteutumiseksi tukea on tullut Pohjois-Savoon Horisontti ohjelmasta useisiin julkisiin organisaatioihin ja yrityksiin. Esimerkiksi Itä-Suomen yliopisto on saanut Horisontti 2020 ohjelmasta tähän mennessä rahoitusta 22,4 milj.. Tästä reilu kolmasosa ohjautuu terveysklusterin toteuttamista edistäviin hankkeisiin Pohjois-Savoon. Myös pohjoissavolaiset terveysalan yritykset ovat saaneet tukea useista Horisontti-ohjelman hankkeista. Pohjoinen Periferia ja Arktinen - ohjelmasta on tuettu yhtä vesistöjen ravinnepäästöjen vähentämiseen liittyvää hanketta. Jatkossa Pohjois-Savon on edelleen aktivoiduttava kansainvälisen rahoituksen ja sen avaamien kansainvälistymismahdollisuuksien hyödyntämisessä. EU:n uusien yritysrahoitusvälineiden (mm. Euroopan strategisten investointien rahasto, pk-yritysaloite) käyttöä edistetään aktiivisesti vaihtoehtona suorille tuille. Maakuntaohjelman läpileikkaavan kansainvälistymistavoitteen toteuttamiseksi ja kansainvälisten verkostojen luomiseksi on erillisrahoitusohjelmien lisäksi tärkeää osallistua myös EU:n yhteistyöaloitteisiin, kuten Eurooppalaisiin innovaatiokumppanuuksiin. Pohjois-Savon liitolta voi hakea rahoitusta kansainvälisten EU-hankkeiden valmistelua varten. Ennakoivan rakennemuutoksen toimenpidesuunnitelma ja Alueelliset innovaatiot ja kokeilut -rahoitus Pohjois-Savon rakennemuutoksen varautumissuunnittelu on osa maakunnan kehittämisstrategian laadintaa ja toteuttamista sekä elinkeinoelämän kehityksen ja osaamistarpeiden ennakointia. Pohjois-Savon maakuntastrategian kärjet (1) kone- ja energiateknologia, (2) puun- Ja biojalostus, (3) elintarvikkeet, (4) terveysklusteri sekä (5) vesi ja ilma ovat aloja, joissa nähdään olevan kasvumahdollisuuksia. Niiden positiiviseen uudistamiseen panostetaan yritysten ja tutkimuksen toimintaympäristön kehittämisellä. Teknologiarahoituksen lisäksi yritysten uudistumista on aktivoitu teemaohjelmilla, joita on tarkoitus jatkaa viennin ja digitaalisuuden edistämisessä. Näiden strategisten kehittämislinjausten ja aktivoinnin lisäksi myönteistä rakennemuutosta edistetään Alueelliset innovaatio ja kokeilut (AIKO) -rahoituksella. AIKO on Suomen hallituksen Kilpailukyvyn vahvistaminen elinkeinoelämän ja yrittäjyyden edellytyksiä parantamalla -kärkihankkeen toimenpide vuosille Pohjois-Savon saama AIKO-rahoitus vuodelle 2016 on ja vuodelle 2017 samaa suuruusluokkaa.

15 15 Kuopion kaupungin kasvusopimusmenettely Kuopion seutu on Itä-Suomen suurin väestökeskittymä ja yksi Suomen parhaiten kehittyneistä kaupunkiseuduista. Kuopio oli edellisen hallituksen aikana mukana valtion ja suurten kaupunkiseutujen välisessä kasvusopimusneuvottelumenettelyssä, mutta jäi ulos uudessa. Seudulla on useita laajavaikutteisia kehittämishankkeita, jotka koskettavat sekä valtiota että aluetta mm. Savilahden alueen kehittäminen vuoteen 2030, Asemanseutu-Matkakeskushanke ja Biotuotetehdashanke. Kuopion seutu näkee erittäin tärkeänä, että kasvusopimusneuvottelumenettely sen osalta jatkuu. Kuopion kaupungin MAL-sopimus Kuopion seutu on Itä-Suomen suurin väestökeskittymä ja yksi Suomen parhaiten kehittyneistä kaupunkiseuduista. Kuopio oli edellisen hallituksen aikana mukana valtion ja suurten kaupunkiseutujen välisessä kasvusopimusneuvottelumenettelyssä, mutta jäi ulos uudessa. Seudulla on useita laajavaikutteisia kehittämishankkeita, jotka koskettavat sekä valtiota että aluetta mm. Savilahden alueen kehittäminen vuoteen 2030, Asemanseutu-Matkakeskushanke ja Biotuotetehdashanke. Kuopion seutu näkee erittäin tärkeänä että kasvusopimusneuvottelumenettely sen osalta jatkuu. 3. Edunajamisasiat 3.1 Itä- ja Pohjois-Suomen yhteiset edunajamisasiat Laajakaista-hankkeen toteutuksen jatkuvuuden varmistaminen harvaan asutuilla alueilla Laajakaistayhteyksien kehittäminen parantaa alueiden kehittämismahdollisuuksia ja on välttämätöntä erityisesti yritystoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi harvan asutuksen alueilla. Erityisen tärkeää tämä on harvaan astutussa Itä- ja Pohjois-Suomessa. Tietoliikenneyhteyksien rakentaminen on yhteiskunnan kannalta tuottava investointi, joka maksaa itsensä takaisin rakentamisaikaisina veroina ja maksuina sekä sähköisten palveluiden kautta tulevina kustannussäästöinä. Laajakaistahankkeen tavoitteiden saavuttaminen on osoittautunut ennakoitua vaikeammaksi ja hitaammaksi. Keskeisimmät haasteet ovat pelko hankkeen päättymisestä kesken ja tukirahojen loppumisesta, kireä toteutusaikataulu ja kaupallisten teleyritysten vähäinen kiinnostus rakentaa hankkeen tavoitteiden mukaista laajakaistaverkkoa. Koska hankkeet eivät kaikissa maakunnissa ole edenneet kaupallisten operaattoreiden toimesta, kunnat ja muut pienet toimijat ovat joutuneet ottamaan vastuuta rakentamisesta. Tämä on hidastanut rakentamista. Kuntien aktiivinen toiminta mm. omia verkkoyhtiöitä perustamalla on useilla alueilla ollut ainoa mahdollinen keino verkkojen rakentamiseen. Kuntien vastuiden lisääminen ei kuitenkaan voi olla yleisratkaisu laajakaistahankkeen etenemiselle. Laajakaistahankkeen tarvetta lisää se, että toteutettu 4g-verkko ei ole kaikilta osin täyttänyt ennakko-odotuksia, sillä osalla alueita GSM-verkon kattavuus onkin supistunut 4g-verkon käyttöönoton myötä. Laajakaistahankkeet Itä- ja Pohjois-Suomessa Itä- ja Pohjois-Suomen laajakaistaohjelmien kokonaiskustannukset ovat vuonna 2009 tehdyissä ohjelmissa 315 milj. euroa. Kaikki kunnat eivät hankkeen alussa lähteneet mukaan, mutta useat kunnat ovat nyt lähteneet tai ilmaisseet halukkuuden lähteä hankkeeseen. Toukokuussa 2016 Itä- ja Pohjois- Suomen alueella oli hyväksyttyjä laajakaistahankkeita 186,4 milj. euron edestä eli vasta noin puolet suunnitelluista hankkeista on toteutumassa. Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien liitot esittävät liikenne- ja viestintäministeriölle seuraavia toimenpiteitä hankkeen edistämiseksi: a) Hankeajan jatkaminen ja rahoituksen turvaaminen Hankkeelle asetetun tavoitteen saavuttamiseksi ja koko Suomeen kattavan tehokkaan tietoliikenneverkon rakentamiseksi on päätettävä laajakaistahankkeen jatkamisesta vähintään vuoden 2020 lop-

16 16 puun saakka. Jatkoaika on välttämätön Eurooppa ohjelman ja digitaaliagendan tavoitteiden sekä Suomen hallitusohjelman digitalisaation tavoitteiden saavuttamiseksi. Valtion talousarviossa tulee turvata valtiontukirahoitus kaikille toteutuville hankkeille. Näin kunnilla ja rakentavilla operaattoreilla on varmuus jatkaa hankkeiden suunnittelua. b) Erillisratkaisu erityisen haasteellisille alueille Itä- ja Pohjois-Suomessa on kokonaisia kuntia tai kuntien osia, joissa ei ole toteutunut rakentamishankkeita lainkaan nykyisellä tukimallilla. Näillä erityisen haasteellisilla alueilla pitkät välimatkat ja harva asutus eivät mahdollista kaupallisesti kannattavaa rakentamista tuen nykyehdoilla. Näille erityisen haasteellisille alueille on valmisteltava erillisratkaisu valtion ja kuntien yhteistyönä laajakaistayhteyksien rakentamiseksi. Hankkeen jatkovaihetta ja verkon rakentamisen vauhdittamista varten tulisi kuntien maksuosuudet tarkistaa kuntien muuttuneen taloustilanteen vuoksi. Asukastiheys tulisi huomioida maksuosuuden määrittelyssä vain taajamien ulkopuolelle jäävän väestön osalta. c) Taajama-alueiden laajakaistapalveluiden varmistaminen Koska laajakaistaverkkojen markkinaehtoinen rakentaminen on ollut ennakoitua hitaampaa, tulee käynnistää erityistoimenpiteitä kuntien kehityksen kannalta keskeisten alueiden ja taajamien laajakaistaverkkojen edistämiseksi. d) Kaiken markkinapotentiaalin hyödyntäminen Haja-asutusalueiden laajakaistapalveluiden suurin haaste on vähäinen asiakasmäärä ja siksi kaiken asiakaspotentiaalin hyödyntäminen on välttämätöntä. Tuen myöntämisessä tulee poistaa jaottelu vakituisiin ja vapaa-ajan asukkaisiin. Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien liitot esittävätkin vapaa-ajan asutuksen sisällyttämistä valtakunnalliseen Nopea laajakaista -hankkeeseen. Lisäksi asiakkaan omavastuumatka tulee tarkistaa koskemaan vain talokaapelia, jolloin tukiehdot olisivat samankaltaiset maaseuturahaston tukiehtojen kanssa ja asiakkaita kohdeltaisiin tasapuolisesti. Alueiden tukikelvottomuutta tarkastellessa tulisi huomioida vain ne alueet, joilla jo tarjotaan asiakkaalle saakka edistyksellisiä viestintäpalveluita kohtuulliseen hintaan. Toteuttamisvalmius ja -suunnitelma sekä kustannusarvio Kilpailutettuja hankkeita on odottamassa kuntien ja viestintäviraston rahoituspäätöksiä. Kuntayhtiöja osuuskuntaselvityksiä valmistellaan eri maakunnissa ja niiden valmistuttua avataan uusia laajakaistahakuja. Laajakaistahankkeen uusien hankkeiden tukirahoituksen tarve on vuoteen 2020 mennessä karkeasti arvioituna 100 milj. euroa Itä- ja Pohjois-Suomessa. Arviota voi nostaa erityisen haasteellisten alueiden erillisratkaisut sekä tarpeelliset tarkistukset asiakkaan omavastuumatkaan tai lomaasuntojen laajakaistayhteyksien tukikelpoisuuteen. Laajakaistapalveluja koskevan yleispalveluvelvoitteen muuttaminen Yleispalveluliittymän tiedonsiirron vähimmäisnopeus on tällä hetkellä 2 Mbit/s, joka on määritelty liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella. Yleispalveluvelvoitteen tulee asetuksen mukaan myös seurata tietoliikenneyhteyksien yleistä kehitystä. Tämä vähimmäisnopeus tulee nostaa vähintään 10 Mbit/s mahdollisimman pian, koska Viestintäviraston vuoden 2015 tilaston mukaan suurimmalla osalla tiedonsiirtoliittymien käyttäjistä on jo yli 10Mbit/s yhteys käytössään. Myös kuulo- ja puhevammaisten henkilöiden liittymien tulee seurata nopeudeltaan yleistä kehitystä. Yleispalveludirektiivin mukaan palveluiden tulee olla saatavilla maantieteellisestä sijainnista riippumatta, kansallisesti saatavuutta ei tule rajoittaa pelkästään virallisesti määriteltyyn vakinaiseen asuin- tai sijaintipaikkaan. Laajakaistaliittymän lähtevälle liikenteelle tulee ehdottomasti asettaa myös nopeusvaatimus ja maksiviive tiedonsiirrolle vastaavalla tavalla kuin kuulo- ja puhevammaisten laajakaistaliittymälle on asetettu, sillä nykyiset palvelut asettavat vaatimuksia myös yhteyden lähtevälle liikenteelle. Elinkeinoelämän kannalta tärkeiden kanta-, seutu- ja yhdysteiden sekä yksityisteiden parantaminen ja ylläpito Vähäliikenteiset maantiet ja yksityistiet ovat välttämättömiä Itä- ja Pohjois-Suomen elinkeinoelämälle ja koko Suomelle ennen kaikkea luonnonvaratalouden menestymisen edellytyksenä. Itä- ja Pohjois-Suomessa alemmalla tieverkolla on poikkeuksellisen merkittävä rooli, sillä siellä kulkee merkittä-

17 17 vä osa metsä- ja maatalouden raskaista kuljetuksista. Raskaat kuljetukset ovat pääosin maidon-, karjan-, turpeen-, puun-, kivi- ja maa-ainesten kuljetuksia ja siten erittäin tärkeitä elinkeinoelämälle. Tieverkolla on entistä raskaampia kuljetuksia massojen noston myötä ja 76 tn rekat kuormittavat tiestöä yhä enemmän. Hallitusohjelman mukaan hallitus käynnistää ohjelman liikenneverkon korjausvelan vähentämiseksi ja käyttää siihen noin 600 M. Yksityistieverkoston rahoitukseen tarvittaisiin valtakunnallisesti 15 M vuodessa, jotta tienpidon edellytykset täyttyvät. Tienpidon ylläpitotoimenpiteet tulee kohdistaa joustavasti kunkin maakunnan omat erityispiirteet huomioiden sekä ennakoiden alueiden kasvu- ja kehitysnäkymät. Itä- ja Pohjois-Suomessa alemman tieverkon vähäliikenteisiä teitä (KVL <200 ajoneuvoa/vrk) on % maanteistä ja erittäin vähäliikenteisiä (KVL <50) 7-25 %. Kasvavien puunkuljetusten osalta tarvitaan myös toimiva terminaaliverkosto, joka mahdollistaisi sekä puun välivarastoinnin että tarvittaessa myös energiapuun haketuksen samoilla alueilla. Itä-Suomen metsät toimivat raaka-aineen lähteenä sekä oman alueen että koko Suomen metsä- ja bioenergiateollisuudelle. Myös Itä- ja Pohjois-Suomen kasvava kaivostoiminta sekä alueelle jo tehdyt sekä suunnitellut investoinnit vaativat tiestön parantamista. Itä- ja Pohjois-Suomen alueelle tehtyjä tai alueelle vaikuttavia investointeja ovat esimerkiksi Metsä Group:in 1,1 mrd investointi Äänekosken biotuotetehtaaseen, jonka käyttämän kuitupuun hankinta-alue ulottuu Pohjois-Savoon. Varkauden Stora Enso on investoinut 110 M tuotannon muutostöihin, jotka alkoivat syksyllä Alemman asteisen tieverkon riittävä kunto on olennaista myös Kuopion Sorsasaloon suunnitellun Finnpulp Oy:n sellutehtaan puunhankinnalle. Finnpulp Oy:n investoinnin suuruus on 1,4 mrd ja arvioitu puuntarve on n. 6,7 milj.m3 vuodessa. Riikinvoima Oy:n ekovoimalaitos on käynnistynyt v Laitoksen yhdyskuntajätteen keräysalue ulottuu Kainuuseen sekä Itä- ja Keski-Suomeen saakka. Pohjois-Savon yksityiskohtaisemmat esitykset tiehankkeiksi ovat saatavissa Pohjois-Savon liitosta. Kuljetustuen jatkuminen ja rahoitustason nostaminen Kuljetustuen jatkuminen v jälkeen on varmistettava. Itä- ja Pohjois-Suomen alueella, pitkistä etäisyyksistä ja heikosta saavutettavuudesta johtuen kuljetustuen suuruutta ja kattavuutta tulee tarkistaa niin, että Suomen ja Ruotsin kuljetustuet olisivat samassa tasossa. Itä- ja Pohjois-Suomen aluetalouksien kehittymistä rasittavat pysyvät, pitkistä etäisyyksistä ja heikosta saavutettavuudesta johtuvat kilpailukykyhaitat. Asia on tunnustettu myös EU-tasolla Suomen liittymissopimuksessa. EU:n jäsenvaltioilla on oman harkintansa mukaan oikeus turvata teollisuutensa kilpailukykyä ao. alueilla esim. osallistumalla kuljetuskustannusten kohtuullistamiseen kansallisin varoin. Tätä mahdollisuutta jäsenmaat ovat käyttäneetkin kuljetustuen muodossa, erityisesti Ruotsi ja pienemmässä määrin myös Suomi. Vuonna 2014 kuljetustukea maksettiin 217 yritykselle, Itä- ja Pohjois-Suomessa 125 yritykselle. Tukea maksettiin kaikkiaan 4,1 milj., josta Itä- ja Pohjois-Suomen yrityksille 2,4 milj.. Suomessa kuljetustukiasetus on voimassa vuoden 2017 loppuun asti. Kuljetustuki on erityisen tehokas edistämään paikallisista raaka-aineista valmistettujen tuotteiden kilpailukykyä. Itä- ja Pohjois-Suomessa erityisen tärkeitä ovat puu-, kivi- ja betonituotteita valmistava teollisuus. Näillä yrityksillä on merkittävät välilliset työllisyysvaikutukset, ne ovat alueittensa perusteollisuutta. Sen vuoksi niille kohdistuvalla kuljetustuella on merkitystä laajoille arvoketjuille. Euromääräisesti pienellä tuella on suuri merkitys. Tuen suuruutta ja kattavuutta tulisikin tarkistaa, niin että Suomessa päästäisiin Ruotsin kanssa kuljetustuessa samalla tasolle. Tämä edellyttäisi n. 20 milj. vuotuista määrärahaa. Tällä hetkellä Suomessa kuljetustuen osuus kustannuksista on 7-17 % matkan pituudesta riippuen. Ruotsissa kuljetustukea voi saada jopa 40 % kuljetuskustannuksista. Suomen länsirajalla onkin valmistavaa teollisuutta siirtynyt Ruotsin puolelle merkittävästi paremman kuljetustuen vuoksi. Suomessa kuljetustuen tarkoitus on ylläpitää ja kehittää harvaan asuttujen alueiden pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä vähentämällä tuotteiden pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuvaa kustannusrasitetta. Kuljetustukea voidaan myöntää asetuksessa mainituilla alueilla sijaitsevien

18 18 pienten ja keskisuurten yritysten jalostamien tuotteiden jalostuspaikalta alkavien auto- ja rautatiekuljetuksien Suomen alueella tapahtuvan kuljetuksen osalta. Ulkomaille suuntautuvissa kuljetuksissa tukea voidaan myöntää vain Suomessa kuljetetun matkan osuudelta. Kun tuote on valmistettu ao. alueilla, kuljetustukea voi saada myös satamatoimintojen kustannuksiin. Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenteen kehittäminen Itä- ja Pohjois-Suomen kehitysmahdollisuuksien näkökulmasta kansainvälisen saavutettavuuden parantaminen on oleellista. On koko Suomen kansantalouden etu kehittää maakuntien vientiedellytyksiä ja yritysten kilpailukykyä edullisella ja tehokkaalla liikennemuodolla. Barentsin ja Venäjän alueen sekä kansainvälisen matkailun kehitysnäkymiin nähden yksinomaan kotimaan liikenteeseen perustuva lentoliikennejärjestelmä ei ole alueella perusteltu. Esimerkiksi Lapissa on aikaansaatu hyviä tuloksia eri tahojen tiiviillä yhteistyöllä. Lappiin on avattu tai tullaan pian avaamaan kahdeksan uutta suoraa kansainvälistä lentoyhteyttä, jotka parantavat pohjoisen alueen saavutettavuutta merkittävästi. Vastaavaa kehitystä on edistettävä koko Itä- ja Pohjois- Suomen alueella. Itä- ja Pohjois-Suomella on yhteisiä saavutettavuuteen ja alueen ominaispiirteisiin liittyviä haasteita: mm. pitkät välimatkat, harva asutus, vaihtelevat lentoliikenteen matkustajamäärät, hajanainen elinkeinorakenne sekä erityisesti kansainvälisen saavutettavuuden ongelmat. Haasteista huolimatta alueella on tällä hetkellä hyvät kasvunäkymät mm. kaivos-, teknologia ja energiatoimialojen, kansainvälisen matkailun ja arktisen kehityksen ansiosta. Kaikki kasvussa olevat toimialat ovat kansainvälisiä ja vaativat hyvän saavutettavuuden, joka vain lentoliikennettä kehittämällä voidaan turvata. Tällä hetkellä Suomen lentoliikennejärjestelmä ei palvele riittävällä tavalla alueiden elinkeinoelämän tarpeita, erityisesti uuden potentiaalin ja kansainvälistymisen näkökulmista. Nykyiset saavutettavuuden haasteet ja usein myös lentolippujen korkeat hinnat ovat erityisen haitallisia pienille vientiyrityksille sekä kansainvälisen matkailun alalla toimiville yrityksille. Naapurimaihin verrattuna Suomen alueelliset lentoasemat ovat jääneet jälkeen suorien, kohtuuhintaisten ja nopeiden kansainvälisten lentoyhteyksien osalta. Arktisen kehityksen näkökulmasta Suomen rajoihin loppuva lentoliikennejärjestelmä vaikeuttaa selvästi osallistumista mm. Pohjois-Norjan investointihankkeisiin ja työpaikkatarjontaan. Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenteen kehittämistä Pohjois-Savon osalta on jatkettava määrätietoisesti pyrkien hyödyntämään sekä kansainväliset rahoitusmahdollisuudet että rakennerahastot ja kansallinen tuki huomioiden myös elinkeinojen muu kehittäminen, kasvun vauhdittaminen ja yhteistyö. Itä- ja Pohjois-Suomessa saaduista hyvistä käytännöistä on otettava oppia Pohjois-Savon saavutettavuuden parantamiseksi kaikilla mahdollisilla keinoilla. 3.2 Itä-Suomen edunajamisasiat Liikennehankkeet Itä-Suomen maakunnat muistuttavat, että maakunnat ovat tehneet yhteisen esityksen liikennehankkeista liikennepoliittista selontekoa varten. Tiehankkeiden järjestyksestä on sovittu ja se on seuraava: Valtatie 5:n parantaminen välillä Leppävirta-Kuopio, 99 M Muut esitykset liikennepoliittiseen selontekoon Karjalan radan perusparantaminen nopean henkilöliikenteen tasolle välillä Luumäki-Kitee Savonradan perusparantaminen välillä Kouvola-Kajaani Liikenne- ja viestintäministeriö suunnittelee junaliikenteen osto- ja velvoiteliikenteen mukaisten aikataulujen uudelleentarkastelua vuodelle Itä-Suomen osalta keskeiset puuteet ovat Pieksämäki-Varkaus-Joensuu liikennöinnissä ja Savon radan osalta puuttuvissa aamu- ja iltavuoroissa.

19 19 Näitä yhteyksiä tulee kehittää sujuvan opiskelu-, asiointi- ja työssäkäyntiliikenteen tarpeiden johdosta. Luonnonvara-alan ammatillisen koulutuksen rahoituksen turvaaminen Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) valmistelee ammatillisen koulutuksen uusiin koulutuksen hintaryhmiin perustuvaa rahoitusmallia, osana ammatillisen koulutuksen reformia. Rahoituksessa siirrytään pois koulutuksen kustannusperustaisuudesta ja tilalle olisivat tulossa budjettiperustainen rahoitus, missä koulutuksen tuottamisen hintaerot eri koulutusaloilla huomioidaan neljällä kustannusluokalla. Eri koulutusaloilla koulutuksen tuottamisen kustannukset vaihtelevat suuresti, koska osassa koulutusta tarvitaan esimerkiksi kalliita tiloja, koneita, eläimiä, tuotantotiloja tai henkilökohtaista ohjausta enemmän kuin toisilla. Yksi pääomia ja ylläpitokuluja väistämättä sitova koulutusala on maatilatalous (luonnonvara-alan koulutus), sillä opetuksessa tarvitaan navetta, maatila ja muita tuotantorakennuksia, konekanta ja eläinten ylläpito sekä riittävä henkilökohtainen opetus. Tällaista opetusta ei voida kuin osittain siirtää toimiville tiloille. Tämä oppilaitoksen ulkopuolella opiskelu on jo tähän saakka hoidettu käytännön harjoitteluna maatiloilla ja puutarhoilla. Toinen suuria pääomia ja ylläpitokuluja vaativa ala on metsäala. Koulutus vaatii kalliita laiteinvestointeja ja niiden päivittämistä tietyin väliajoin osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi. Tämä on edellytys myös biotalouden vahvalle asemalla maassamme. Oppilaitoksille tulee turvata rahoitus investointeihin koulutuksen laadun ylläpitämiseksi metsäsektorilla. Koulutusta tällä alalla ei ole kokonaisuudessaan mahdollista siirtää yrityksiin, joiden kapasiteetti on muutoinkin tiukoilla. Oppilaitokset käyttävät monissa tapauksissa valtion metsiä harjoitteluympäristöinään ja ovat tähän saakka saaneet puiden myyntitulot investointeihinsa. Tämä toimintatapa tulee säilyttää myös jatkossa riippumatta koulutuksenjärjestäjän organisaatiomuodosta (OY tai kuntayhtymä). Luonnonvara-alan (maatalous) keskimääräistä korkeammat opetuskustannukset on tähän saakka huomioitu koulutuksen yksikkökustannusten kertoimella 1,27, missä on tunnistettu koulutuksen tuottamisen keskimääräistä kalliimmat kustannukset. OKM:n tavoite on vähentää erihintaisen koulutuksen kompensoinnin hintaluokkia (peruskustannuskoreja) neljään luokkaan. Esityksessä luonnonvara-ala siirtyisi luokkaan 2, missä ei saataisi lainkaan kalliimman koulutuksen kompensaatiota. Rahoituksen leikkaus nykyiseen verrattuna olisi 21 %. Esitetyllä rahoitusmallilla luonnonvara-alan koulutuksen tuottaminen ei ole mahdollista. Rahoitusmallista aiheutuva 21 % leikkaus luonnonvara-alan koulutukseen tulee yleisen 10 % rahoitusleikkauksen lisäksi. Jos OKM päätyy neljään peruskustannuskoriin, tulee luonnonvara-alan koulutus sijoittaa koriin 3, missä peruskustannuskerroin on 1,62. Metsäkoneenkuljettajan koulutuksen nykyinen peruskustannuskerroin 2,40 tulee säilyttää uudessa korimallissa. Luonnonvara-alan kustannuskertoimen nosto ei lisää juurikaan koko maan tasolla ammatillisen koulutuksen valtiolle aiheutuvia kustannuksia alan pienen opiskelijamäärän vuoksi. Alan koulutus on jo keskittynyttä ja erikoistunutta. Lisäksi luonnonvara-alalla ammatillisessa opetuksessa pidetään yllä oppimisympäristöjä, joita käytetään myös ammattikorkeakoulujen opetuksessa, joten ammatillisen koulutuksen luonnonvara-alan lopettaminen tekisi samalla ammattikorkeakouluille mahdottomaksi järjestää suurta osaa alan koulutusta. Erityisen kipeä luonnonvara-alan koulutuksen loppuminen (maatilatalous ja puutarha-ala) ja metsätalouden koulutuksen vaarantuminen olisi Itä-Suomelle. Itä-Suomen aluetaloudessa maito- ja metsätaloudella, puutarhatuotannolla, maidonjalostuksella ja puunjalostuksella on suuri aluetaloudellinen merkitys. Nämä alat ovat myös kasvavan biotalouden perusta, millä on kansallista merkitystä.