Puolustushallinnon yhdyskunta- ja ympäristöpolitiikka

Transkriptio

1 Osastrategia Puolustushallinnon yhdyskunta- ja ympäristöpolitiikka

2 Sisällysluettelo Tiivistelmä...1 Johdanto...2 Toimintaympäristö...3 Visio ja tavoitetila...9 Toimialan kykyjen kehittäminen...10 Viestintä ja vaikuttaminen...12 Puolustuspolitiikkaan liittyvät yhdyskunta- ja. ympäristöpoliittiset tavoitteet ja toimintaperiaatteet...13 Puolustuskyvyn kehittämiseen liittyvät yhdyskunta- ja ympäristöpoliittiset tavoitteet ja toimintaperiaatteet...14 Puolustuskyvyn käyttöön liittyvät yhdyskunta- ja. ympäristöpoliittiset tavoitteet ja toimintaperiaatteet...19 Kokonaismaanpuolustukseen liittyvät yhdyskunta- ja ympäristöpoliittiset tavoitteet ja toimintaperiaatteet...20 Strategian toimeenpano ja kehittäminen...21 Strategian vaikutusten arviointi...22 Eteläinen Makasiinikatu 8 PL 31, HELSINKI Taitto: Tiina Takala/puolustusministeriö ISBN: pdf

3 Tiivistelmä Suomi ylläpitää ja kehittää toimintaympäristöön nähden oikein mitoitettua puolustuskykyä, jota käytetään Suomen sotilaalliseen puolustamiseen, muiden viranomaisten tukemiseen sekä kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan. Sotilaallista maanpuolustusta uudistetaan siten, että se vastaa 2020 luvun vaatimuksia ja turvallisuusympäristöä ottaen huomioon ylläpitoon ja kehittämiseen käytettävissä olevat taloudelliset ja muut voimavarat. Puolustushallinto ottaa huomioon vuonna 2008 alkaneen, talouslamasta johtuvan, valtiontalouden velkaantumisen ja sen pitkälle ulottuvat seurannaisvaikutukset. Tavoitteena on kustannus- ja menopaineiden hallinta sekä resurssien vapauttaminen organisaation ylläpidosta suorituskykyjen kehittämiseen. Tämä edellyttää hallinnonalalta toimintatapojen ja rakenteiden muutosta. Uudistamisen lähtökohtana ovat puolustusvoimien sodan ajan tehtävät. Puolustusministeriön yhdyskunta- ja ympäristöpoliittinen strategia 2020 on osa puolustushallinnon strategista suunnitelmaa Strategia määrittää toimialan pitkän aikavälin kehittämislinjauksia, keskipitkän ja lyhyen aikavälin jatkosuunnittelua sekä puolustusvoimien ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen ohjausta. Yhdyskunta- ja ympäristöpoliittinen strategia perustuu valtiokonsernin ja puolustusministeriön arvoihin, joissa keskeistä on turvallisuuden tuottaminen, luottamuksen lunastaminen ja yhteiskuntavastuullisuuden osoittaminen. Yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisen strategian toteutusaikataulu painottuu 2010 luvulle, jossa keskeisenä haasteena on puolustushallinnon toiminnan ja rakenteiden uudistaminen toimintaympäristön ja resurssien edellyttämällä tavalla. Strategialla vastataan myös yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisesta kehityksestä tuleviin haasteisiin tavoitteena 2020 luvun sotilaallisen maanpuolustuksen toimintaedellytykset. Päätavoitteena on huolehtia siitä, että sotilaallisella maanpuolustuksella on toiminnan edellyttämät alueisiin, toimitiloihin ja ympäristöön liittyvät toimintaedellytykset. Tavoitteena on ottaa yhdyskunta- ja ympäristöpoliittiset näkökohdat edistyksellisesti ja ennakoivasti huomioon kaikessa puolustushallinnon toiminnassa. Yhdyskuntapoliittisesti tavoitteena ovat yhdyskuntarakenteeltaan kestävät, tarkoituksenmukaiset, terveelliset, turvalliset, kustannus- ja energiatehokkaat sotilasalueet. Ympäristöpoliittisesti tavoitteena on kestävä kehitys, haittojen ennalta ehkäisy ja minimointi, varovaisuus ja huolellisuus, parhaiden käyttökelpoisten tekniikoiden ja ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen soveltaminen sekä aiheutettujen haittojen vastuullinen hoitaminen. Yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisessa toiminnassa keskeistä on vastuullisuus, tehokkuus ja taloudellisuus. Toiminta perustuu jatkuvaan parantamiseen, korkeatasoiseen osaamiseen, kansalliseen ja kansainväliseen verkottumiseen ja yhteistyöhön sekä maanpuolustuksellisen tietoturvallisuuden vaatimukset huomioon ottavaan avoimeen ja luotettavaan viestintään. Strategian linjaukset sisällytetään hallinnonalan kehittämiseen, joka toteutetaan ja resursoidaan toiminnan ja talouden suunnittelu-, toteutus- ja seurantajärjestelmällä. 1

4 Johdanto Puolustusministeriön strateginen suunnitelma 2030 on turvallisuus- ja puolustuspolitiikan pitkän aikavälin päätöksenteon tueksi laadittava hallinnonalan kokonaisvaltainen strategisen suunnittelun ohjausasiakirja. Puolustusministeriön yhdyskunta- ja ympäristöpoliittinen strategia 2020 on osa puolustushallinnon strategista suunnitelmaa, Strategia määrittää toimialan pitkän aikavälin kehittämislinjauksia, keskipitkän ja lyhyen aikavälin jatkosuunnittelua sekä puolustusvoimien ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen ohjausta. Yhdyskunta- ja ympäristöpoliittinen strategia sisältää hallinnonalan yhdyskunta- ja ympäristöpolitiikan, infrastruktuuriin (sotilasalueet, toimitilat, rakenteet, asunnot) ja ympäristöön liittyvät asiat (suojelu, terveys, turvallisuus) sekä niihin liittyvät puolustuskyvyn edellyttämät toiminta- ja kehittämisedellytykset. Strategia-asiakirja sisältää yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisen toimintaympäristön, haasteet, strategiset tavoitteet ja toimintaperiaatteet sekä strategian toimeenpanon ja arvioinnin. 2

5 Toimintaympäristö Puolustuspoliittinen kehitys Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon (VNS 09) mukaisesti Suomi ylläpitää ja kehittää toimintaympäristöön nähden oikein mitoitettua puolustuskykyä, jota käytetään Suomen sotilaalliseen puolustamiseen, muiden viranomaisten tukemiseen ja kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan. Sotilaallista maanpuolustusta uudistetaan siten, että se vastaa 2020 luvun vaatimuksia ja turvallisuusympäristöä ottaen huomioon ylläpitoon ja kehittämiseen käytettävissä olevat taloudelliset ja muut voimavarat. Suomen puolustusta uudistetaan toimintaympäristössä, jossa toimijoiden keskinäisriippuvuus kasvaa, samalla kun puolustukseen käytettävissä olevat voimavarat säilyvät rajallisina. Tulevaisuuden kriisien ja konfliktien ominaispiirteitä ovat muun muassa toimintatapojen epäsymmetrisyys, uhkien laaja-alaisuus ja vaikuttavuus valtioiden rajoista riippumatta sekä sotilas- ja siviilitoimijoiden välisten rajapintojen hämärtyminen. Perinteinen sotilaallisen voiman käyttö säilyy myös valtioiden keinovalikoimassa. Suomen puolustamisessa varaudutaan sotilaallisen voiman käytön ennaltaehkäisyyn ja viime kädessä torjuntaan. Varautumista sotilaallisten ja ei-sotilaallisten uhkien hallintaan ei voida kehittää toisistaan erillisinä. Tulevaisuuden turvallisuusuhkiin varautuminen edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa korostuvat poikkihallinnollisuus ja kansainvälinen yhteistyö. Tarvittaessa kaikki käytettävissä olevat yhteiskunnan voimavarat keskitetään uhkien torjumiseen. Kokonaismaanpuolustuksen toimintamallin mukainen kriisivalmius edellyttää hallinnonalat ylittäviä varautumis- ja yhteistoimintajärjestelyjä sekä johtamiskäytäntöjä. Lisäksi korostuvat viranomaisten, elinkeinoelämän ja kansalaisjärjestöjen toimintojen yhteensovittaminen sekä kansainvälinen yhteistyö. Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan strategisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää uskottavaa puolustuskykyä, joka strategisen suunnitelman mukaisesti toteutetaan verkottuneessa toimintaympäristössä. Verkottunut puolustus on kansallista ja kansainvälistä puolustuspoliittista ja sotilaallista yhteistyötä, jossa verkoston jäsenet kehittävät suorituskykyjä yhdessä ja tarjoavat suorituskykyjään tarvittaessa toistensa avuksi. Kansallisella verkottumisella kehitetään erityisesti yhteiskunnan kriisinkestävyyttä, osaamista, huoltovarmuutta ja infrastruktuuria. Kansainvälisellä verkottumisella vahvistetaan puolustuskykyä ja tavoitellaan voimavarojen turvaamista suorituskykyjen kehittämiselle. Monimutkaistuvassa ja uhkiltaan laaja-alaistuvassa toimintaympäristössä verkottuneen puolustuksen tavoitteena on entistä laaja-alaisempi ja pitkäjänteisempi yhteistyö. Tämä on haaste myös yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisen toiminnan kansalliselle ja kansainväliselle verkottumiselle, yhteistyölle ja yhteensopivuudelle. Puolustuskyvyn sotilaallisia suorituskykyjä kehitetään kansainvälisesti kehittyvän aseteknologian ja sotatekniikan mukaisesti. Näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa suorituskyvyissä korostuvat liikkuvuus ja tulivoimaisuus. Myös yhteiskunnallisella kehityksellä (ml. rakennemuutos) on puolustuspoliittiseen kehitykseen liittyviä vaikutuksia. Näistä aiheutuu jatkuvia haasteita yhdyskunta- ja 3

6 ympäristöpoliittiselle toiminnalle. Infrastruktuurin tulee mahdollisimman joustavasti tukea muutosta ja toimintatapoja tulee kehittää ennakoivasti haasteiden edellyttämällä tavalla. Laaja turvallisuuskäsite sisältää perinteisten sotilaallisten uhkien lisäksi myös ei-sotilaallisia turvallisuuskysymyksiä, jotka kehittyessään saattavat muodostua uhkiksi ja aiheuttaa merkittävää vaaraa tai haittaa Suomelle, väestölle tai suomalaisen yhteiskunnan elintärkeille toiminnoille. Tällaisiksi uhkiksi saattavat muodostua esimerkiksi ilmastonmuutos ja erilaiset muut ihmisiin, luontoon, ympäristöön ja infrastruktuuriin kohdistuvat muutokset, katastrofit ja onnettomuudet. Turvallisuusuhkien hallinta edellyttää tiivistyvää kansainvälistä yhteistyötä ja kokonaisvaltaista kriisinhallintaa. Suomi osallistuu YK:n, EU:n ja NATO:n kriisinhallinta-operaatioihin. Kehittyvä kriisinhallinta on haaste myös puolustushallinnon yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisten toimintatapojen ja infrastruktuurin kehittämiselle. Talouspoliittinen kehitys Puolustushallinto ottaa huomioon vuonna 2008 alkaneen, talouslamasta johtuvan, valtiontalouden velkaantumisen ja sen pitkälle ulottuvat seurannaisvaikutukset. Tavoitteena on kustannus- ja menopaineiden hallinta sekä resurssien vapauttaminen organisaation ylläpidosta suorituskykyjen kehittämiseen. Tämä edellyttää hallinnonalalta toimintatapojen ja rakenteiden uudistamista lähtökohtana puolustusvoimien sodan ajan tehtävät. Suomen puolustus perustuu uskottavaan puolustuskykyyn, joka mitoitetaan siten, että alueellinen koskemattomuus turvataan ja puolustukseen varaudutaan koko maan alueella. Uskottavuus edellyttää tasapainoa taloudellisten resurssien ja tehtävien kesken. Strateginen suunnitelma ja siihen liittyvät toimialakohtaiset strategiat antavat perusteita puolustuksen rahoitustason määrittämiseen. Keskipitkällä aikavälillä rahoitustaso määritetään hal- 4

7 litusohjelmassa ja mahdollisessa turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa. Rahoitus toteutuu valtiontalouden kehyspäätöksissä ja vuotuisissa talousarvioissa. Toimialakohtaisten strategioiden toteutusaikataulu painottuu 2010 luvulle, jolla talouspoliittiset näkymät ovat epävarmoja ja kehitys epävakaata. Talouskriiseistä palautuminen on hidasta ja vaikutukset Suomen kansantalouteen ja julkiseen talouteen näyttävät pitkäkestoisilta. Julkista sektoria kohtaavat suuret toimintaympäristön muutokset ja muutospaineet, kuten julkisen talouden kestävyysvaje, väestön ikärakenteen muuttuminen, uuden teknologian (erityisesti tieto- ja viestintäteknologian) hyödyntäminen, innovaatiojärjestelmän toimivuuden varmistaminen sekä ilmastonmuutoksen hallinnan välttämättömyys. Julkisen talouden kestävyysongelman haltuunotto on seuraavien hallituskausien keskeinen talouspoliittinen tehtävä. Puolustusbudjetin kehityksessä ei ole nähtävissä merkittävää resurssien lisääntymistä. Haastavaa on säilyttää puolustushallinnolle suunnattavat resurssit reaalisesti nykytasolla. Haastavuutta lisäävät infrastruktuuriin, energiaan ja ympäristönsuojeluun liittyvät kustannuspaineet. Hallinnolta edellytetään toimintatapojen ja rakenteiden muutosta, toiminnan jatkuvaa tehostamista, pysyviä kustannussäästöjä ja valtiokonsernin kokonaistaloudellisuutta. Aluepoliittinen kehitys Aluepolitiikan tavoitteena on kehittää koko Suomea alueellisesti tasapainoisesti. Viranomaisten yhteistyöllä edistetään maan eri alueiden omista lähtökohdista tapahtuvaa kehitystä ja tuetaan alueita, jotka ovat kehitykseltään heikompia. Alueiden kehittämisessä keskeistä on osaamisen ja yritysten kilpailukyvyn edistäminen ja toimintaympäristön tukeminen sekä työmarkkinoiden toimivuuden parantaminen. Entistä enemmän korostuvat myös energiaomavaraisuus, ilmasto, liikenne ja muut infra-kysymykset. Alueiden kehittämisen periaatteisiin kuuluu aluelähtöisyys, eri hallinnonalojen yhteistyö ja yhteiskunnan eri organisaatioiden kumppanuus. Alueiden rooli kansantalouden näkökulmasta vahvistuu jatkuvasti. Alueiden kehittämisessä maakunnilla on keskeinen rooli. Maakuntien liitot vastaavat maakuntien kehittämisestä, jossa keskeisiä työkaluja ovat maakuntasuunnitelma, maakuntaohjelma ja maakuntakaava, joilla luodaan kehittämisen rakenteelliset ja alueidenkäytölliset edellytykset. Maakunnallisessa kehittämisessä keskeistä on valtionhallinnon, maakunta- ja kuntahallintojen yhteistyö. Tulevaisuudessa väestö entisestään keskittyy asutuskeskuksiin. Erityisen voimakasta kehitys on pääkaupunkiseudulla. Maaseudulla elinkeinotoiminta monipuolistuu. Perinteisen maa- ja metsätalouden lisäksi myös vapaa-ajanpalvelut, kuten luontoon ja virkistystoimintaan liittyvät palvelut, lisääntyvät. Vastaava kehitys on nähtävissä rannikkoaluilla ja myös pohjoisilla alueilla. Arktisen alueen kansainvälispoliittisella kehityksellä on vaikutuksia myös Suomen pohjoisten osien kehitykseen. Puolustushallinto on valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti merkittävä yhteiskunnallinen toimija. Valtakunnallinen sotilasalueverkosto muodostuu varuskunnista, erillisistä sotilaslaitoksista ja muista sotilaskohteista sekä ampuma- ja harjoitusalueista. Suurimmat sotilasalueet ovat isoja yhteiskunnan laitoksia, monipuolisia koulutus- ja osaamiskeskuksia, jotka tekevät laajaa yhteistyötä ja kumppanuutta maakunnissa ja sijaintipaikkakunnillaan. Puolustusvoimien toiminnan ja sotilasalueiden kehittäminen siten, että ne täyttävät maanpuolustukselliset tehtävät ja vastaavat samalla muun yhteiskunnan aluepoliittisiin vaatimuk- 5

8 siin on haaste myös puolustushallinnon yhdyskunta- ja ympäristöpoliittiselle toiminnalle. Lähtökohtina toiminnassa ovat maanpuolustuksen tarpeet ja puolustusvoimien tehtävät. Kiinteistöpoliittinen kehitys Valtion kiinteistö- ja toimitilastrategioiden tavoitteena on, että valtion kiinteistövarallisuus hallinnoidaan ja hoidetaan tehokkaasti ja tuottavasti muuttuvissa ja resursseiltaan tiukkenevissa olosuhteissa. Lähtökohtana on työympäristön laatu, kustannustehokkuus, valtiokonsernin kokonaisetu ja yhteiskuntavastuu. Valtiokonsernin toimitilastrategia ohjaa tilojen käyttöä ja kysyntää. Toimitilojen ja tilapalveluiden tulee tukea työn tekemistä. Tavoitteena on lisätä tilojen käytön (m2/hlö, /m2, /v) ja valtion pääomien tehokkuutta, tilojen joustavuutta sekä konsernitason tilapalveluita. Virastojen ja laitosten tulee tunnistaa avaintulokset ja keskittyä niiden saavuttamiseen, muutoksen hallintaan ja joustavuuden lisäämiseen. Tämä edellyttää tehokkuutta ja joustavuutta myös voimavarojen käytössä (ml. tilojen käyttö). Julkisen hallinnon on tehostettava yhteisten palveluiden käyttöä ja tuottamista. Pysyvien säästöjen aikaansaamiseksi on tarkasteltava kriittisesti myös palveluiden hankintoja, matkustus-, viestintä- ja kokouskäytäntöjä sekä toimitilojen ja energian käyttöä. Puolustushallintoon kohdistuu jatkuvaa muutospainetta. Puolustusvoimien kehittämisen ja toimintojen sijoittamisen lähtökohtana ovat lakisääteiset tehtävät, joissa otetaan huomioon poikkeusolojen vaatimukset. Tilatehokkuuden parantaminen, tarpeettomasta varallisuudesta luopuminen, siirtyminen pysyvistä ja kiinteistä rakenteista joustavampiin järjestelmiin ovat ajankohtaisia yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisia haasteita. Kumppanuuden kehittämisessä tulee tunnistaa tukitoiminnot, jotka voidaan turvallisuus- ja valmiusvaatimukset huomioon ottaen hankkia kustannustehokkaasti ulkopuolelta. Haastavuutta lisäävät niukkenevat resurssit samalla, kun toimitiloihin ja toimintaan kohdistuu tiukkenevia terveys-, turvallisuus-, ilmasto-, energia- ja ympäristövaatimuksia, kansainvälisesti kehittyvän aseteknologian edellyttämiä tarpeita ja verkottuvan puolustuskyvyn yhteensopivuusvaatimuksia. Ympäristöpoliittinen kehitys Huoli ympäristöstä ja haitallisista ympäristövaikutuksista on johtanut globaaliin ympäristöpoliittiseen kehitykseen, jossa myös ympäristötietoisuus lisääntyy. Ympäristö on kokonaisuus, johon tässä yhteydessä sisällytetään suojelun lisäksi myös terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä. Ympäristö on megatrendi, jonka merkitys tulee korostumaan kaikessa kanssakäymisessä (ml. turvallisuus- ja puolustuspolitiikka). Ympäristö- ja luonnonvarakysymykset saattavat myös synnyttää konflikteja. Perustuslain mukaisesti vastuu luonnosta, sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Myös Euroopan Unionin perustamissopimus edellyttää, että ympäristönsuojelu otetaan huomioon kaikessa toiminnassa. Kansallinen ympäristöpolitiikka sisältää myös globaalit ympäristökysymykset. Ympäristöpolitiikan sidosryhmäkenttä on laaja käsittäen kansallisia ja kansainvälisiä toimijoita. Keskeiset kansalliset ympäristötoimijat ovat valtionhallinto, maakunta- ja kuntahallinto, elinkeinoelämä, etu- ja kansalaisjärjestöt sekä yksittäiset kansalaiset. Ympäristötietoisuuden kasvu ja huoli ympäristöstä ovat lisänneet aktiivisuutta myös puolustusvoimien toimintaa kohtaan. 6

9 Puolustusvoimien osaamista ja teknologiaa hyödynnetään myös muun yhteiskunnan ympäristösuojelussa kuten esimerkiksi ympäristön tilan valvonnassa ja ympäristö-onnettomuuksissa. Suuri osa puolustushallintoon vaikuttavasta ympäristöpoliittisesta kehityksestä tulee hallinnonalan ulkopuolelta. On tärkeätä vaikuttaa kehitykseen ja myös valmistautua sopeutumaan siihen. Tärkeätä on myös kehitykseen liittyvien mahdollisuuksien hyödyntäminen. Puolustusvoimien toiminta on varautumista maan sotilaalliseen puolustamiseen. Tämä edellyttää uskottavaa puolustuskykyä, oikein mitoitettua sotilaallista suorituskykyä, tehtäviin soveltuvaa puolustusmateriaalia ja infrastruktuuria sekä tehokasta koulutusta. Tästä toiminnasta aiheutuu tosinaan väistämättä myös haitallisia ympäristövaikutuksia. Ajankohtaisia haasteita ovat puolustusvoimien toiminasta aiheutuvat päästöt ilmaan, maahan ja veteen sekä toiminnasta aiheutuvat melu- ja tärinävaikutukset. Puolustuskyvyn toimintaedellytysten turvaaminen kansallisessa ja kansainvälisessä ympäristöpoliittisessa kehityksessä on haaste toiminnan jatkuvalle kehittämiselle (ml. tekniikka ja teknologia), viestinnälle ja vaikuttamiselle. Kestävä kehitys Globaali väestönkasvu ja luonnonvarojen käyttö sekä ilmaa, maaperää, vesiä ja eko-systeemeitä koskevat kehitystrendit näyttävät johtavan kestämättömään kehitykseen. Suomi on sitoutunut YK:n ja EU:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, joilla pyritään ratkaisemaan globaalit haasteet. Keskeistä on hyvinvoinnin turvaaminen luonnon kantokyvyn rajoissa kansallisesti ja globaalisti. Kansallisena tavoitteena on luoda kestävää hyvinvointia turvallisessa, osallisuutta edistävässä ja moniarvoisessa yhteiskunnassa, jossa kaikki kantavat vastuuta ympäristöstä. Puolustushallinto osallistuu Suomen kestävän kehityksen toimintaan ja hallinnonalalla on kestävän kehityksen yhteistyöverkosto. Kansallinen kestävän kehityksen strategia jalkautetaan puolustushallintoon vuonna 2010 valmistuneella hallinnonalan kestävän kehityksen ohjelmalla. Kestävän kehityksen edistäminen ja huomioiminen kaikessa toiminnassa on haaste myös puolustushallinnolle. Ilmastonmuutos Ilmastonmuutoksen hallinta on kansainvälisesti todettu välttämättömäksi. Yhteisymmärrys on myös siitä, että nykyiset toimet eivät ole riittäviä ja että ilmastonmuutoksen nopeutta ja vaikutusta on vaikea ennakoida. Ilmastonmuutos uhkaa aiheuttaa merkittävää vahinkoa ihmisille ja ympäristölle. Suomi noudattaa YK:n ja EU:n ilmastopolitiikkaa. Ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen liittyvät toimenpiteet vaikuttavat tulevina vuosina kaikkeen toimintaan. Energiankulutusta on vähennettävä ja on siirryttävä mahdollisimman päästöttömään hiilineutraaliin energiajärjestelmään. Tämä edellyttää toiminnan tehostamista ja uutta teknologiaa sekä yhdyskuntarakenteen, liikenteen ja rakennuksien energiatehokkuuden parantamista. Tästä aiheutuu väistämättä myös lisäkustannuksia. Ilmastonmuutos (muutoksen hillitseminen ja muutokseen sopeutuminen) on haaste myös puolustushallinnolle. Luonnon monimuotoisuus Biologinen monimuotoisuus ymmärretään usein liian kapeasti vain suojelu- tai ympäristökysymyksenä. Luonto tarjoaa ihmisille monenlaisia välttämättömiä hyötyjä, ekosysteemipalveluja, joiden perusta on luonnon monimuotoisuus. Luonnon hyötyjen kirjo on suuri ja ne tulee mieltää yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti merkittäviksi ja sisällyttää myös päätöksenteon perusteiksi. 7

10 Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen on ilmastonmuutoksen tapaan tämän päivän keskeisin globaali ympäristöongelma, jonka hidastamiseen Suomi on sitoutunut. On tärkeätä erottaa luonnon kestävä hyödyntäminen ja sen liikakäyttö toisistaan. Luonnon monimuotoisuutta tukemalla edistetään hyvinvointia, hyviä elin- ja kulttuuriympäristöjä, hillitään ilmastonmuutosta, autetaan siihen sopeutumista ja kehitetään luontoon liittyviä elinkeinoja. Toiminnan kehittämisellä ja alueiden käytön suunnittelulla on tärkeä merkitys vähennettäessä haitallisia vaikutuksia luontoon ja sen monimuotoisuuteen. Luonnon monimuotoisuuden suojelu on haaste, joka edellyttää toimia myös puolustushallinnolta. Erityishaasteena on ekosysteemien toimivuuden ja luontoarvojen turvaaminen ampuma- ja harjoitusalueilla. Puolustusvoimien toiminta myös luo ja ylläpitää ekosysteemeitä ja luontoarvoja. Tämän johdosta luonnon monimuotoisuuteen saattaa kohdistua haasteita myös niillä alueilla, joilla puolustusvoimien toiminta lakkaa. Kansainvälinen verkottuminen ja yhteistyö Kansainvälisellä verkottumisella ja yhteistyöllä on keskeinen rooli puolustuspolitiikassa ja puolustuskyvyn kehittämisessä. Tulevaisuudessa verkottuneella puolustuksella tavoitellaan entistä laaja-alaisempaa, monipuolisempaa ja pitkäjänteisempää yhteistyötä. Verkottuneessa puolustuksessa osaamista ja suorituskykyjä hyödynnetään vastavuoroisesti yhteistyössä kumppanien kanssa. Verkottunut puolustus vahvistaa Suomen asemaa ja puolustuskykyä ja lisää toimintaympäristöön liittyviä vaikutusmahdollisuuksia. Yhdyskunta- ja ympäristöpoliittinen kansainvälinen verkottuminen ja yhteistyö ovat osa puolustushallinnon kansainvälistä verkottumista ja yhteistyötä. Toiminnalla edistetään turvallisuutta, vakautta ja kestävää kehitystä, kehitetään toimintaa, yhteensopivuutta ja vaikuttamista. Toiminnassa keskeistä on Euroopan unionin jäsenmaiden, Naton jäsenmaiden ja rauhankumppanuusmaiden, pohjoismaiden, Itämeren alueen ja naapurimaiden kanssa harjoitettava yhteistoiminta. 8

11 Visio ja tavoitetila Yhdyskunta- ja ympäristöpolitiikan visio: Yhdyskunta- ja ympäristöpoliittiset edellytykset uskottavalle puolustuskyvylle Yhdyskunta- ja ympäristöpolitiikan tavoitetila: Yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisella strategialla varmistetaan, että puolustushallinnon käytössä oleva infrastruktuuri sekä ympäristövastuullinen toiminta mahdollistavat uskottavan puolustuskyvyn. Erityishuomio kiinnitetään puolustushallinnon toiminnan ja rakenteiden uudistamiseen siten, että ne vastaavat 2020 luvun vaatimuksia ja turvallisuusympäristöä ottaen huomioon käytettävissä olevat taloudelliset ja muut voimavarat. Toiminnassa keskeistä on terveys, turvallisuus, toiminnallinen tarkoituksenmukaisuus, poikkeusolojen vaatimukset, ampuma- ja harjoitustoiminnan toimintaedellytykset, kriisinhallinta, viranomaisyhteistyö, kustannus- ja energiatehokkuus, ympäristövastuu ja kestävä kehitys. Toiminnassa otetaan huomioon yhteiskuntavastuu, verkottuvan puolustuksen Kuva: Puolustusvoimat sekä kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön vaatimukset. 9

12 Toimialan kykyjen kehittäminen Toimialan kykyjen kehittämisessä keskeistä on tilannetietoisuus, hallinta- ja ohjausjärjestelmä, tutkimus- ja kehitystoiminta, viestintä ja vaikuttaminen sekä niille asetettavat strategiset tavoitteet ja toimintaperiaatteet. Tilannetietoisuus Kehitetään yhdyskunta- ja ympäristöpoliittista tiedonhallintaa tuottamaan puolustuspolitiikan ja puolustuskyvyn edellyttämä toimialakohtainen. tilannetietoisuus. Yhdyskunta- ja ympäristöpoliittinen tilannetietoisuus tuottaa perusteita puolustuspolitiikan, puolustuskyvyn ja sen käytön kehittämiseen. Tavoitteena on ennakoiva ja reaaliaikainen käsitys yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisesta tilanteesta ja toiminnasta. Tilannetietoisuuden edellyttämää tiedonhallintaprosessia (osaaminen, tiedon tuottaminen, analysointi ja jakaminen) ja siihen liittyvää järjestelmää kehitetään tuottamaan kaikissa olosuhteissa tehokkaasti ja turvallisesti tarvittava tieto. Yhdyskunta- ja ympäristöpoliittinen tiedonhallinta on osa puolustushallinnon tiedonhallinta-infrastruktuuria ja sen kehittämistä, jossa tärkeätä on myös kansallinen ja kansainvälinen verkottuminen ja yhteistyö. Puolustushallinto hyödyntää toiminnassaan myös valtiokonsernin yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisia tietojärjestelmiä ja osallistuu tarvittaessa myös niiden rakentamiseen. Tilannetietoisuuteen liittyviä ajankohtaisia haasteita ovat puolustushallinnon toiminnan ja rakenteiden uudistaminen, infrastruktuurin tarkoituksenmukaisuus, tehokkuus ja taloudellisuus, ympäristövaikutukset sekä poikkeusolojen ja verkottuneen puolustuksen vaatimukset. Hallinta- ja ohjausjärjestelmä Kehitetään hallinta- ja ohjausjärjestelmää tuottamaan kunakin ajankohtana puolustuskyvyn edellyttämät laadukkaat, kustannustehokkaat ja vastuulliset yhdyskunta- ja ympäristöpoliittiset toiminta- ja kehittämisedellytykset. Kiinnitetään erityishuomio ohjaukseen (ml. tulos-, normi-, informaatio- ja asiakasohjaus) ja toimintaan liittyviin prosesseihin. Erityishuomio kiinnitetään vastuulliseen, kannustavaan, osallistavaan ja tehokkaaseen toimintakulttuuriin. Edistetään puolustuskyvyn toimintaedellytyksiä sisällyttämällä puolustuskyvyn erityispiirteet toimialan lainsäädäntöön, määräyksiin ja sopimuksiin sekä jalkauttamalla toimialakohtainen normisto puolustushallinnon ohjeistuksiin ja toimintaan. Yhdyskunta- ja ympäristöpoliittinen hallinta- ja ohjausjärjestelmä on osa puolustushallinnon hallinta- ja ohjausjärjestelmää, joka määrittää toimijoiden tehtävät, roolit ja yhteistyön, jolla tuotetaan toimialan osalta puolustuskyvyn toiminta- ja kehittämisedellytykset normaali- ja poikkeusoloissa. Järjestelmää kehitetään valtiokonsernin ja puolustushallinnon kehittämislinjausten mukaisesti. 10

13 Toimialan osalta keskeistä on puolustusministeriön, puolustusvoimien, Puolustushallinnon rakennuslaitoksen ja toimialan kumppanien välinen yhteistyö. Prosessien osalta erityishuomio kiinnitetään puolustusvoimien ja rakennuslaitoksen tila- ja ympäristöhallintaprosessien toimivuuteen, tehokkuuteen ja yhteensopivuuteen sekä osaamisen varmistamiseen. Yhdyskunta- ja ympäristöpoliittista normistoa kehitetään kansallisesti ja Euroopan Unionin toimesta. Sopimuksien osalta keskeisiä ovat valtiokonsernin toimialakohtaiset sopimukset. Yhteistyöllä ja edunvalvonnalla varmistetaan puolustuskyvyn erityispiirteiden huomioon ottaminen toimialan lainsäädännön ja sopimusten kehittämisessä. Tärkeitä ajan tasalla pidettäviä hallinta- ja ohjausjärjestelmään liittyviä toimialan ohjeistuksia ovat sotilasalueiden kokonaisvaltaista kehittämistä, alue-, tila- ja ympäristö-hallintaa, energiatehokkuutta, kriisinhallinnan tila- ja ympäristöhallintaa sekä ympäristökoulutusta koskevat ohjeistukset. Hallinta- ja ohjausjärjestelmän kehittämisessä otetaan huomioon myös kansainvälisen verkottumisen ja yhteistyön vaatimukset. Kuva: Puolustusministeriö Tutkimus- ja kehitystoiminta Varmistetaan tutkimus- ja kehitystoiminnalla yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisen toiminnan osaaminen ja jatkuva parantaminen. Kehitetään puolustushallinnon yhdyskunta- ja ympäristöpoliittista tutkimus- ja kehitystoimintaa. Erityishuomio kiinnitetään puolustuskyvyn kehittämisen painopiste- ja. riskialueille. Yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisen osaamisen kehittämisessä lähtökohtana on puolustuskyvyn edellyttämien toimintaedellytysten aikaansaaminen sekä tehokas, tuottava ja ympäristövastuullinen toiminta. Kehittämisen painospiste on kriittisessä osaamisessa sekä maanpuolustuksellisesti ja yhteiskunnallisesti merkittävissä haasteissa. Yhdyskunta- ja ympäristöpoliittinen tutkimus- ja kehitystoiminta suunnataan puolustuspoliittisen suunnittelun sekä puolustuskyvyn kehittämisen ja käytön kannalta tärkeimmille painopiste- ja riskialueille sekä tutkimuksiin, joita ei ole muualta saatavissa. Ajankohtaisia haasteita ovat puolustushallinnon toiminnan ja rakenteiden uudistaminen, terveys, turvallisuus, tuottavuus, energiansäästö, ampuma- ja harjoitustoiminta, vaaralliset aineet, ympäristövaikutukset, kestävä kehitys, ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuus. Kansallisella ja kansainvälisellä verkottumisella ja yhteistoiminnalla on tärkeä merkitys toimialan tutkimus- ja kehitystoiminnassa. 11

14 Viestintä ja vaikuttaminen Kohdataan toimialakohtaiset haasteet yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisella viestinnällä ja vaikuttamisella sekä huolehditaan edunvalvonnasta. Erityishuomio kiinnitetään toiminnan oikea-aikaisuuteen ja tehokkuuteen.»» Edistetään yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisella viestinnällä ja vaikuttamisella puolustushallinnon toiminnan ja rakenteiden uudistamista. Puolustushallinnossa yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisen viestinnän ja vaikuttamisen kohderyhmät ovat henkilöstö ja koulutettavat (varusmiehet, reserviläiset ja kriisinhallintaan osallistuvat). Keskeiset viestinnän välineet ovat tietoisuuden lisääminen ja koulutus. Tavoitteena on antaa henkilöstölle riittävä tietoisuus yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisesta toiminnasta ja tavoitteista, jotta jokainen voi omalta osaltaan edistää niiden toteutumista. Henkilöstön ja koulutettavien yhdyskuntaja ympäristöpoliittisen tietoisuuden lisäämisellä edistetään maapuolustuksen lisäksi myös yleishyödyllistä yhteiskuntavastuullisuutta. Tällä on myönteistä vaikutusta myös puolustushallinnon työnantajakuvaan ja sitä kautta edistetään myös työnantajan kilpailukykyä työvoimasta. Puolustushallinnon yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisella toiminnalla on paljon yhtymäkohtia muuhun yhteiskuntaan. Tässä yhteistyössä viestinnällä ja vaikuttamisella on keskeinen merkitys. Kansallista yhteistyötä tehdään eduskunnassa, valtioneuvostossa, valtion keskus-, alue- ja paikallishallinnossa, maakunta- ja kuntahallinnossa sekä elinkeinoelämän, erilaisten etu- ja kansalaisjärjestöjen, kansalaisten ja median kanssa. Viestinnällä ja vaikuttamisella on tärkeä merkitys myös toimialan kansainvälisessä verkottumisessa ja yhteistoiminnassa. Informaatio- ja kansalaisyhteiskuntakehitys ovat lisänneet viranomaisten ja kansalaisten puolustushallintoon kohdistamaa kiinnostusta ja vaikutusmahdollisuuksia. Tähän haasteeseen vastataan myös yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisella viestinnällä. Lähtökohtana on tuottaa turvallisuutta, lunastaa luottamus ja osoittaa yhteiskuntavastuullisuutta. Viestinnällä ja vaikuttamisella huolehditaan hallinnonalan edunvalvonnasta kansallisessa ja Euroopan Unionin yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisessa kehityksessä (ml. lainsäädäntö) ja valtakunnan, maakuntien ja kuntien kehityksessä (ml. kaavoitus). Toimintaedellytysten turvaaminen edellyttää hallinnon eri tasoilla tapahtuvaa tehokasta viestintää ja vaikuttamista. 12

15 Puolustuspolitiikkaan liittyvät yhdyskunta- ja ympäristöpoliittiset tavoitteet ja toimintaperiaatteet Tuetaan yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisella toiminnalla puolustuspoliittista suunnittelua, tuotetaan perusteita päätöksenteolle ja toimeenpannaan linjaukset toimialan osalta. Kiinnitetään erityishuomio puolustus- Kuva: Puolustusministeriö hallinnon toiminnan ja rakenteiden uudistamiseen sekä valtakunnallisen sotilasalueverkoston ja sotilaallisten osaamis- ja koulutuskeskusten kehittämiseen. Yhteiskunnallisella kehityksellä on tärkeä merkitys puolustuspoliittisessa suunnittelussa. Tähän sisältyvät myös yhdyskunta- ja ympäristöpoliittiset näkökohdat, joiden merkitys kasvaa monimutkaistuvassa ja uhkiltaan laaja-alaistuvassa turvallisuusympäristössä. Toiminnassa on keskeistä yhdyskunta- ja ympäristöpoliittinen tilannetietoisuus, tutkimus- ja kehitystoiminta sekä kansallinen ja kansainvälinen verkottuminen ja yhteistoiminta. Ajankohtaisia haasteita ovat puolustushallinnon toiminnan ja rakenteiden uudistaminen, valtakunnallisen sotilasalueverkoston, sotilaallisten osaamis- ja koulutuskeskuksien, ampuma- ja harjoitustoiminnan sekä kriisinhallinnan kehittäminen ja yleiset yhdyskunta- ja ympäristöpoliittiset megatrendit; kestävä kehitys, ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuus, Itämeri ja Arktinen alue. 13

16 Puolustuskyvyn kehittämiseen liittyvät yhdyskunta- ja ympäristöpoliittiset tavoitteet ja toimintaperiaatteet Millog Oy, kanssa. Tämä yhteistyö tapahtuu valtiokonsernin linjausten mukaisesti. Puolustuskyvyn kehittämisessä tärkeätä on myös maakuntien ja kuntien sekä toimialan yritysten ja järjestöjen kanssa harjoitettava yhteistoiminta. Puolustuskyvyn kehittämiseen liittyvässä yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisessa toiminnassa painopiste on alue-, tila- ja ympäristöhallinnan kehittämisessä. Muita puolustuskyvyn kehittämisen kannalta merkittäviä yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisia toimintakokonaisuuksia ovat materiaalin hallintaan, ilmastoon ja energiaan sekä Itämereen liittyvät asiat. Kuva: Puolustusministeriö Puolustuskyvyn yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisten toimintaedellytysten kehittämisessä keskeistä on yhteistyö puolustushallinnossa. Puolustusministeriö vastaa yhdyskunta- ja ympäristöpolitiikasta ja toiminnan ohjauksesta. Puolustusvoimat on toiminnanharjoittaja ja vastaa käytännön toiminnasta. Puolustushallinnon rakennuslaitos on toimialan asiantuntija ja palveluiden järjestäjä. Puolustushallintoyhteistyön lisäksi tärkeätä on yhteistyö strategisten kumppanien; Senaattikiinteistöt, Metsähallitus, Finavia Oyj / IP -kiinteistöt, Liikennevirasto, Kruunuasunnot Oy ja 14

17 Alue-, tila- ja ympäristöhallinta Kehitetään ja ylläpidetään puolustuskyvyn edellyttämät yhdyskunta- ja ympäristöpoliittiset toimintaedellytykset. Erityishuomio kiinnitetään puolustushallinnon toiminnan ja rakenteiden uudistamiseen, sotilaalliseen maanpuolustukseen (ml. ampuma- ja harjoitustoiminta, poikkeusolot), viranomaisyhteistyöhön ja kriisinhallintaan. Otetaan yhdyskunta- ja ympäristöpoliittiset näkökohdat edistyksellisesti ja ennakoivasti huomioon puolustushallinnon kaikessa toiminnassa. Erityishuomio kiinnitetään kiinteistö-, ympäristö- ja kustannusvaikutuksiin. Kehitetään sotilasalueverkostoa ja sotilasalueita maanpuolustuslähtöisesti osana yhteiskuntaa. Erityishuomio kiinnitetään valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamiseen ja sotilasalueiden kokonaisvaltaiseen kestään kehittämiseen. Kehitetään yhteistyössä strategisten kumppanien kanssa puolustuskyvyn edellyttämä infrastruktuuri tarkoituksenmukaiseksi, kustannus- ja energiatehokkaaksi. Erityishuomio kiinnitetään terveyteen, turvallisuuteen, taloudellisuuteen, energiatehokkuuteen ja poikkeusolojen vaatimuksiin. Parannetaan infrastruktuuriin liittyvää tehokkuutta ja taloudellisuutta valtiokonsernin ja puolustushallinnon linjausten mukaisesti. Erityishuomio kiinnitetään alue- ja tilatehokkuuden parantamiseen, tarpeettomasta infrastruktuurista luopumiseen, korjaustoiminnan ja palveluiden kustannustehokkuuteen. Ennalta ehkäistään ja minimoidaan ampuma- ja harjoitustoiminnan ympäristöhaittoja ja kehitetään toimintaan parhaat käyttökelpoiset tekniikat ja ympäristön kannalta parhaat käytännöt. Kehitetään puolustushallinnon toimintaa kestävän kehityksen mukaisesti. Erityishuomio kiinnitetään puolustushallinnon kestävän kehityksen ohjelman toimeenpanoon (ml. ympäristöhallintajärjestelmät). Alue-, tila- ja ympäristöhallinnalla mahdollistetaan puolustuskyvyn edellyttämä toiminta, sotilasalueet ja niihin liittyvät toiminta- ja kehittämisedellytykset. Puolustushallinnon toiminnan ja rakenteiden uudistamisesta ja puolustuskyvyn suorituskykyjen kehittämisestä aiheutuu alue-, tilaja ympäristöhallintaan kohdistuvia muutostarpeita. Näihin haasteisiin vastataan tehokkaalla alue-, tila- ja ympäristöhallinnalla, johon sisältyy jatkuva kehittäminen, tulevan kehityksen kaukonäköinen tunnistaminen, toimialakohtaiset innovaatiot, edunvalvonta sekä kansallinen ja kansainvälinen verkottuminen ja yhteistoiminta. Lähtökohtana on lainsäädännön, määräysten ja sopimusten noudattaminen sekä parhaiden tekniikoiden ja käytäntöjen soveltaminen. Toiminta perustuu valtiokonsernin kiinteistö-, toimitila- ympäristöstrategioihin. Yhdyskunta- ja ympäristöpoliittiset näkökohdat otetaan huomioon sotilasalueverkoston kehittämisessä. Kehittämisen painopiste suunnataan alueisiin, jotka ovat puolustuskyvyn kannalta keskeisiä ja joilla on kestävät yhdyskunta- ja ympäristöpoliittiset toiminta- ja kehittämisedellytykset. Tarpeettomista alueista ja tiloista luovutaan mahdollisimman nopeasti ja tarvittaessa myös tiloja ja rakenteita purkamalla. 15

18 Sotilasalueet integroidaan alueidenkäytönsuunnittelussa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti valtakunnalliseen, maakunnalliseen ja kunnalliseen kehitykseen. Sotilasalueita kehitetään maanpuolustuslähtöisesti yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisella suunnittelulla (VARSU). Suunnittelussa otetaan huomioon myös taloudelliset, ympäristölliset (suojelu, terveys, turvallisuus), sosiaaliset, kulttuuriset ja muut yhteiskunnalliset näkökohdat. Puolustuskyvyn edellyttämään infrastruktuuriin liittyvät järjestelyt toteutetaan valtiokonsernin kiinteistö- ja toimitilastrategioiden mukaisesti yhteistyössä kumppanien kanssa. Alue- ja tilatarpeet toteutetaan ensisijassa valtiokonsernin kiinteistövarallisuutta hyödyntäen, alue- ja tilatehokkuutta parantaen ja vapaaehtoisin järjestelyin. Ajankohtaisia haasteita ovat kiinteistömenojen suhteellisen osuuden kasvun pysäyttäminen, kiinteistöinvestointien kohdentaminen ylläpitoon ja maltilliseen ajantasaistamiseen (pl. terveysperusteiset investoinnit), toimitilojen terveellisyys ja turvallisuus, tila-, energia- ja kustannustehokkuus, tarpeettomista toimitiloista luopuminen, tarpeellisten toimitilojen korjausvajeen poistaminen ja uuden korjausvajeen syntymisen estäminen. Kestävä kehitys valtavirtaistetaan puolustushallintoon kestävän kehityksen ohjelmalla ottaen tasapainoisesti huomioon kestävän kehityksen ekologiset, taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset näkökohdat. Ympäristöhallinnalla huolehditaan ympäristön kestävyydestä, suojelusta, terveydestä ja turvallisuudesta, ekosysteemien toimivuudesta, luonto-, ympäristö- ja kulttuuriarvoista sekä ennalta ehkäistään ja minimoidaan toiminnasta aiheutuvia haittavaikutuksia. Aiheutetuista haitoista ja vahingoista huolehditaan yhteiskuntavastuullisesti. Erityishuomio kiinnitetään kunkin ajankohdan haasteisiin, joita tällä hetkellä ovat ampuma- ja harjoitustoiminnasta aiheutuvat päästöt maahan, veteen ja ilmaan sekä ympäristöön aiheutuva melu ja tärinä. Alue-, tila- ja ympäristöhallinnan tehokkuutta ja taloudellisuutta parannetaan toimintatapojen ja palvelujärjestelmän kehittämisellä, palvelutuotannon tehokkuutta ja taloudellisuutta parantamalla, kumppanuus- ja tilaaja-tuottaja toimintamalleja soveltamalla ja valtion konsernipalveluita hyödyntämällä. Palvelutoiminnan kehittämisessä keskeistä on laatu ja kustannustehokkuus sekä poikkeusolojen ja verkottuneen puolustuksen vaatimusten huomioon ottaminen. Kriisinhallinnassa tavoitteena on tehokas kriisien elinkaarenaikainen alue-, tila- ja ympäristöhallinta. Tämä edellyttää ajan tasalla olevaa ohjeistusta sekä kansallista ja kansainvälistä verkottumista ja yhteistyötä. Alue-, tila- ja ympäristöhallintaan liittyvällä kansallisella ja kansainvälisellä verkottumisella ja yhteistyöllä kehitetään toimintaa ja varmistetaan toiminnan laatu ja yhteensopivuus. Toiminnan tuloksellisuus varmistetaan alue-, tila- ja ympäristöhallintaan soveltuvilla johtamis-, laatu- ja arviointijärjestelmillä (ml. riskien arviointi). Kansainvälinen yhteensopivuus varmistetaan ottamalla huomioon YK-, EU- ja NATO yhteistyöhön sekä pohjoismaiseen yhteistyöhön (ml. NORDEFCO) liittyvät linjaukset ja ohjeistukset. 16

19 Materiaalin yhdyskunta- ja ympäristöpoliittinen hallinta Tuetaan yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisin toimin materiaalin kestävää hallintaa. Kiinnitetään erityishuomio materiaalin hankintaan sekä elinkaarenaikaiseen tehokkaaseen, taloudelliseen, turvalliseen ja vastuulliseen hallintaan (ml. käyttö, huolto, varastointi ja hävittäminen). Minimoidaan haitallisten aineiden käyttö ja ympäristön kemikalisoituminen. Erityishuomio kiinnitetään päästöjen vähentämiseen asutuilla alueilla ja pohjavesialueilla sekä arvokkailla luonto-, ympäristö- ja kulttuurialueilla tapahtuvaan toimintaan. Noudatetaan jätehuollon valtakunnallisia linjauksia. Erityishuomio kiinnitetään jätteiden synnyn ehkäisyyn, kierrätysyhteiskuntakehityksen edistämiseen ja jätteen turvalliseen loppusijoitukseen. Materiaalipolitiikasta vastaa puolustushallinnon materiaalitoimiala. Materiaalihankinnoissa noudatetaan materiaalipoliittista strategiaa ja materiaalin kokonaishallinnassa logistiikkastrategiaa. Puolustushallinto on suuri materiaalin käyttäjä. Puolustuskyky edellyttää siviilimateriaalin lisäksi kansainvälisesti kehittyvää ja yhteensopivaa puolustusmateriaalia. Siviilihankinnoissa noudatetaan julkisten kestävien hankintojen periaatteita, jotka otetaan mahdollisimman hyvin huomioon myös puolustusmateriaalihankinnoissa. Materiaalin hallinnassa lähtökohtana on lainsäädännön, määräysten ja kestävän kehityksen periaatteiden noudattaminen, tietoisuus vaikutuksista, parhaiden tekniikoiden ja käytäntöjen soveltaminen sekä riskien hallinta. Yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisen toiminnan lähiajan painopisteitä ovat alueiden, tilojen ja rakenteiden järjestäminen materiaalille sekä materiaalin käyttöön ja hävittämiseen liittyvät kysymykset. Materiaalin kestävässä hallinnassa tärkeätä on kansallinen ja kansainvälinen verkottuminen ja yhteistyö. Puolustusmateriaalin kehityksen kannalta keskeistä on kansainvälisessä puolustusteollisuudessa tapahtuva kehitys, johon merkittävä vaikutuskanava on Euroopan Unionin puolustusmateriaalivirasto European Defence Agency (EDA). Ilmasto- ja energiapoliittisten linjausten edistäminen Noudatetaan valtiokonsernin ilmasto- ja energiapoliittisia linjauksia (ml. ilmastonmuutoksen hillintä ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen). Hillitään ilmastonmuutosta kehittämällä toimintaa, vähentämällä energiankulutusta, parantamalla energiatehokkuutta ja lisäämällä uusiutuvien energialähteiden osuutta energiankulutuksessa. Kehitetään yhteistyössä kumppanien kanssa puolustuskyvyn edellyttämä infrastruktuuri vastaamaan valtiokonsernin ilmastoja energiapoliittisia vaatimuksia. Laaditaan puolustusvoimien toimintaa koskeva ilmasto- ja energiaohjelma (ml. ilmastonmuutoksen hillintä ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen). Otetaan käyttöön toimitiloja koskeva energiatehokkuusjärjestelmä. Puolustushallinnon vaikutukset ilmastonmuutokseen aiheutuvat lähinnä puolustusvoimien toiminnasta ja kiinteistöjen käytöstä. 17

20 Sotilaalliseen toimintaan liittyvän energiankulutuksen säästömahdollisuuksia rajoittavat lakisääteisten tehtävien velvoitteet. Energiatehokkuuteen kiinnitetään erityistä huomiota toiminnan ja rakenteiden kehittämisessä, harjoitustoiminnan järjestelyissä, materiaalihankinnoissa ja logistiikassa. Puolustusvoimien toiminnassa ja sotilasalueiden kehittämisessä pyritään ympäristökuormituksen vähentämiseen. Kehittämisessä huomioidaan myös ilmastonmuutoksen vaikutukset (ml. sopeutuminen) ja niihin liittyvät kehittämistarpeet (ml. puolustuskyky). Valtiokonserni toimii vahvana esimerkkinä energiatehokkuuden edistämisessä. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti uudisrakentamisen energiamääräyksiä tiukennetaan vaiheittain ja tilojen korjaus- ja saneerausprojekteissa tulee ottaa huomioon energian käytön tehostamisen tavoitteista tehdyt linjaukset. Puolustushallinnon käytössä olevan infrastruktuurin energiatehokkuuden kehittäminen tapahtuu yhteistyössä omistajien, erityisesti Senaatti-kiinteistöjen, kanssa. Kehittämisessä huomioidaan infrastruktuurin koko elinkaari (rakennustuotteiden valmistus, suunnittelu, rakentaminen, kiinteistöjen käyttö ja purkaminen). Erityishuomio kiinnitetään kiinteistöjen käytön aikaiseen energiatehokkuuteen ja käyttäjien kulutustottumuksiin (ml. tietoisuus, koulutus, seuranta ja raportointi). Puolustushallinnon tarvitsema sähkö hankintaan pääosin valtion konsernipalveluiden avulla ja palveluiden järjestäjä vastaa tuotteen ilmasto- ja energiatehokkuudesta. Puolustushallinnon toimesta tapahtuvassa energian hankinnassa ja käytössä noudatetaan valtiokonsernin ilmasto- ja energiapoliittisia linjauksia. Itämeren turvallisuuden ja suojelun edistäminen Tuetaan Itämeren turvallisuutta ja suojelua puolustuskyvyn yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisella kehittämisellä. Itämerellä on taloudellisen, kulttuurisen, sosiaalisen ja ympäristöllisen merkityksensä lisäksi myös tärkeä turvallisuus- ja puolustuspoliittinen merkitys. Itämeren turvallisuutta ja suojelua kehitetään kansainvälisellä verkottumisella ja yhteistyöllä. Puolustushallinnon yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisin toimenpitein tuetaan viranomaisten välistä merellisten toimijoiden (METO) yhteistyötä, selvitetään puolustusvoimien toiminnan merelliset vaikutukset, kehitetään Itämereen vaikuttavaa infrastruktuuria, vähennetään päästöjä maahan, veteen, ilmaan ja ympäristöön. Erityishuomio kiinnitetään Itämereen vaikuttavaan toimintaan, ravinnepäästöihin, räjähteisiin ja kemikaaleihin tavoitteena haittojen ennalta ehkäisy ja minimointi. Kuva: Puolustusvoimat 18

21 Puolustuskyvyn käyttöön liittyvät yhdyskunta- ja ympäristöpoliittiset tavoitteet ja toimintaperiaatteet»» Tuetaan yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisin toimin puolustuskyvyn käyttöön liittyvän päätöksenteon valmistelua ja toimeenpanon elinkaarenaikaista tehokasta ja yhteiskuntavastuullista hallintaa. Puolustuskyvyn käyttöön liittyviä turvallisuustilanteita ovat Suomen sotilaallinen puolustaminen, kansainväliset kriisinhallintatehtävät sekä erilaisiin onnettomuuksiin ja katastrofeihin liittyvät virka-aputehtävät ja yhteistyö. Puolustuskyvyn käyttöön liittyy myös yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisia näkökohtia ja toimenpiteitä. Toiminnassa on tärkeätä yhdyskunta- ja ympäristöpoliittinen tilannetietoisuus, tutkimus- ja kehitystoiminta sekä kansallinen ja kansainvälinen verkottuminen ja yhteistoiminta. Puolustuskyvyn käyttö kansalliseen puolustukseen tapahtuu poikkeusoloja koskevan lainsäädännön mukaisesti, joka sisältää säädökset koskien infrastruktuuria ja yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisten voimavarojen (ml. rakentaminen, alueet ja toimitilat) suuntaamista maanpuolustukseen. Kansallisessa puolustuksessa lähtökohtana on säädösten mukainen valmius, verkottuminen ja yhteistyö. 19

22 Kokonaismaanpuolustukseen liittyvät yhdyskunta- ja ympäristöpoliittiset tavoitteet ja toimintaperiaatteet»» Edistetään yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisin toimin kokonaismaanpuolustusta, viranomaisyhteistyötä ja yhteiskunnan huoltovarmuuden kehittämistä. Laaja-alaisiin turvallisuusuhkiin varautuminen edellyttää kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä, ennalta sovittuja yhteistyöjärjestelyjä viranomaisten, elinkeinoelämän ja kansalaisjärjestöjen kesken, tehokasta toimeenpanoa yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategian ja yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaisesti. Yhteiskunnan voimavarat keskitetään turvallisuustilanteen mukaisesti uhkien torjuntaan. Tämä edellyttää hallinnonalat ylittävien ja ennalta sovittujen varautumis- ja yhteistoimintajärjestelyjen kehittämistä. Yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisessa kokonaismaapuolustuksen, viranomaisyhteistyön ja yhteiskunnan huoltovarmuuden edistämisessä keskeistä on toimialan kansallinen (ml. poolitoiminta) ja kansainvälinen verkottuminen ja yhteistyö. 20

23 Strategian toimeenpano ja kehittäminen Yhdyskunta- ja ympäristöpoliittinen Kuva: Puolustusvoimat strategia sisällytetään toiminnan ja talouden pitkän, keskipitkän ja lyhyen aikavälinen ohjaus-, suunnittelu-, toimeenpano-, seuranta- ja arviointijärjestelmään sekä toimeenpannaan ja resursoidaan toiminta-, kehys- ja talousarviosuunnittelulla. Puolustusministeriön strategista suunnitelmaa ja siihen liittyvää yhdyskunta- ja ympäristöpoliittista strategiaa käytetään perustana puolustuspolitiikan ja sotilaallisen maanpuolustuksen kehittämisessä. Strategia toimeenpannaan hallinnonalan keskipitkän ja lyhyen aikavälin suunnittelussa. Strategian linjaukset huomioidaan yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden, toiminnallisten tulostavoitteiden ja resurssien käytön suunnittelussa. Yhdyskunta- ja ympäristöpoliittinen strategia tarkistetaan puolustusministeriön strategisen suunnitelman ja hallitusohjelman sekä valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon edellyttämällä tavalla. 21

24 Strategian vaikutusten arviointi Yhdyskunta- ja ympäristöpoliittinen strategia on osa puolustushallinnon strategista suunnitelmaa ja määrittää toimialan pitkän aikavälin kehittämislinjauksia ja toimialan keskipitkän ja lyhyen aikavälin jatkosuunnittelua sekä puolustusvoimien ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen ohjausta. Strategia-asiakirja sisältää puolustuspolitiikkaan ja puolustuskykyyn liittyvät strategiset yhdyskunta- ja ympäristöpoliittiset tavoitteet ja toimintaperiaatteet, joilla varmistetaan puolustuskyvyn pitkäjänteiset toimintaedellytykset, vastataan tehokkaasti ja tuottavasti sekä ympäristö- ja yhteiskuntavastuullisesti toimintaympäristön muutoksesta tuleviin haasteisiin. Toiminnalliset vaikutukset Strategialla arvioidaan olevan laaja-alaiset myönteiset vaikutukset puolustushallinnon toiminnan ja rakenteiden uudistamiselle ja maanpuolustukselle. Strategia edistää maanpuolustuksen pitkäjänteistä kehittämistä varmistaen puolustushallinnolle kestävät yhdyskunta- ja ympäristöpoliittiset toiminta- ja kehittämisedellytykset. Strategialla edistetään toiminnan tehokkuutta, taloudellisuutta, tuottavuutta, ympäristö- ja yhteiskuntavastuullisuutta sekä riskien hallintaa. Strategialla edistetään puolustushallinnon yhteiskunnallista vaikuttavuutta, julkisuuskuvaa ja yleishyödyllisyyttä sekä maanpuolustustahtoa. Taloudelliset vaikutukset Strategialla arvioidaan olevan myönteiset taloudelliset vaikutukset valtiokonsernille ja puolustushallinnolle. Strategia luo toimialan osalta edellytykset puolustushallinnon tehokkuuden, taloudellisuuden ja tuottavuuden parantamiseen. Strategiasta aiheutuu myös kustannusvaikutuksia. Strategian mukaisista toimenpiteistä, kuten toimitilojen korjaamisesta, energiatehokkuuden parantamisesta, toimintaohjeistusten uudistamisesta, toimintatapojen muutoksista ja tarpeettomista kiinteistöistä luopumisesta aiheutuu kustannuksia. Pidemmällä aikavälillä toimenpiteiden arvioidaan parantavan toiminnan kustannustehokkuutta. Alue- ja tilahallinnan osalta tavoitteena on kustannusten kasvun hillitseminen (ml. suhteellisen osuuden kasvun pysäyttäminen) omaa toimintaa ja toimialan kumppanien toimintaa kehittäen. Tavoitteen saavuttamisen kannalta keskeistä on tilatehokkuuden parantaminen, tarpeellisten toimitilojen korjaaminen (ml. energiatehokkuuden parantaminen) ja tarpeettomista toimitiloista luopuminen. Kiinteistökannan korjaustoiminnan tehostaminen ja kohdentaminen peruskorjaukseen aiheuttaa valtiokonsernin linjausten mukaisesti kustannuksia erityisesti kiinteistönomistajille. Tarpeettomiin toimitiloihin liittyvät taloudelliset näkökohdat riippuvat valtiokonsernin toimintatavoista. On tärkeätä, että tarpeettomaan kiinteistövarallisuuteen liittyvät valtiokonsernin toimintatavat ovat mahdollisimman joustavat ja kustannustehokkaat ja mahdollistavat tarvittaessa myös tarpeettomien tilojen kustannustehokkaan purkamisen. 22