Puolustusministeriön yhdyskunta- ja ympäristöpoliittinen strategia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Puolustusministeriön yhdyskunta- ja ympäristöpoliittinen strategia"

Transkriptio

1 Puolustusministeriön yhdyskunta- ja ympäristöpoliittinen strategia 1

2 Eteläinen Makasiinikatu 8 PL 31, HELSINKI Kuvalähteet: Puolustusvoimat, Puolustushallinnon rakennuslaitos, Studio Risto Laine (s.7 ylempi kuva, s.10 molemmat kuvat) Taitto: Tiina Takala/puolustusministeriö Paino: Kirjapaino Keili Oy, 2007 ISBN:

3 Tiivistelmä Yhdyskunta- ja ympäristöpoliittinen strategia on puolustusministeriön hallinnonalan strategisen suunnitelman osastrategia, jolla toimintaa ohjataan asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhdyskunta- ja ympäristöpoliittinen strategia perustuu hallinnonalan yhteisiin arvoihin, joita ovat turvallisuus, luotettavuus, uskottavuus ja isänmaallisuus. Strategia sisältää sotilaalliseen maanpuolustukseen, muun yhteiskunnan ja viranomaisten tukemiseen, kansainväliseen yhteistoimintaan ja sotilaalliseen kriisinhallintaan sekä kokonaismaanpuolustukseen liittyvän yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisen toiminnan, näköpiirissä olevat haasteet ja niihin liittyvät linjaukset. Yhdyskunta- ja ympäristöpoliittiset haasteet tulevat valtakunnan turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta kehityksestä sekä kansallisesta ja kansainvälisestä yhteiskunta- ja ympäristöpoliittisesta kehityksestä. Päätavoitteena on huolehtia siitä, että sotilaallisella maanpuolustuksella on toiminnan edellyttämä alueisiin, toimitiloihin, asuntoihin ja ympäristöön liittyvä toimintaympäristö. Tämä edellyttää valtakunnallista varuskunta-, varikko-, ampuma- ja harjoitusalueverkostoa, jota kehitetään poikkeusolojen vaatimukset huomioon ottaen kestävästi osana ympäröivää yhteiskuntaa. Sotilaallisen maanpuolustuksen ohella huolehditaan myös kehittyvään viranomaisyhteistyöhön, virka-aputoimintaan, kansainväliseen yhteistoimintaan, sotilaalliseen kriisinhallintaan ja kokonaismaapuolustukseen liittyvästä strategian mukaisesta yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisen toiminnan kehittämisestä. Toiminnassa keskeistä on vastuullisuus, tehokkuus ja taloudellisuus. Tavoitteena on ottaa yhdyskunta- ja ympäristöpoliittinen näkökulma edistyksellisesti ja ennakoivasti huomioon kaikessa toiminnassa. Yhdyskuntapoliittisesti tavoitteena ovat yhdyskuntarakenteeltaan kestävät, toiminnallisesti tarkoituksenmukaiset ja kustannustehokkaat sotilasalueet. Ympäristöpoliittisesti tavoitteena on haittojen ennalta ehkäisy ja minimointi, varovaisuus ja huolellisuus, parhaiden käyttökelpoisten tekniikoiden ja ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen soveltaminen sekä aiheutettujen ongelmien vastuullinen hoitaminen. Puolustushallinnon yhdyskunta- ja ympäristöpoliittinen toiminta perustuu jatkuvaan parantamiseen, korkeatasoiseen osaamiseen ja tehokkaaseen kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön sekä maanpuolustuksellisen tietoturvallisuuden vaatimukset huomioivaan avoimeen ja luotettavaan tiedonvälitykseen. Strategian linjaukset sisällytetään hallinnonalan yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisiin tavoite- ja kehittämisohjelmiin, jotka toteutetaan ja resursoidaan toiminnan ja talouden pitkän, keskipitkän ja lyhyen aikavälin suunnittelu-, toteutus- ja seurantajärjestelmällä. 1

4 Sisällysluettelo: 1. Johdanto Puolustushallinnon yhdyskunta- ja ympäristöpoliittiset toimijat, keskeiset yhteistyökumppanit ja sidosryhmät Puolustushallinnon yhdyskunta- ja ympäristöpoliittinen toimintaympäristö Puolustushallinnon yhdyskunta- ja ympäristöpoliittiset haasteet ja strategia Yhdyskunta- ja ympäristöpoliittiset haasteet Yhdyskuntapoliittinen strategia Ympäristöpoliittinen strategia Strategian toimeenpano, arviointi ja kehittäminen

5 1. Johdanto Yhdyskunta- ja ympäristöpoliittinen strategia on puolustusministeriön hallinnonalan strategisen suunnitelman osastrategia vuosille Strategia sisältää hallinnonalan yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisen toiminnan, toimintaympäristön ja toiminnan yhteistyösuhteet. Strategia ohjaa toimintaa puolustushallinnon strategisen suunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimintaa ohjaavat myös toimialaa koskeva kansallinen ja kansainvälinen lainsäädäntö ja sopimukset sekä yhteiskuntaa, alueita, kiinteistöjä, toimitiloja ja ympäristöä koskevat yleiset politiikat ja strategiat. Yhdyskunta- ja ympäristöpoliittinen strategia tarkistetaan valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisten linjausten ja hallinnonalan strategisen suunnitelman mukaisesti. 3

6 2. Puolustushallinnon yhdyskunta- ja ympäristöpoliittiset toimijat, keskeiset yhteistyökumppanit ja sidosryhmät Yhdyskunta- ja ympäristöpoliittiselle toiminnalle on tyypillistä laaja verkottuminen ja yhteistyö. Puolustushallinnossa tämä vielä korostuu kumppanuusohjelmien ja kiinteistöuudistuksen mukaisen toimintamallin johdosta. Puolustushallintoyhteistyö Puolustushallinnon yhdyskunta- ja ympäristöpoliittiset toimijat ovat puolustusministeriö, puolustusvoimat ja Puolustushallinnon rakennuslaitos. Puolustusministeriö vastaa valtioneuvoston osana ja hallinnonalansa ohjaajana puolustushallinnon yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisesta toiminnasta, sen strategisesta suunnittelusta, ohjaamisesta ja toteuttamisesta. Puolustusministeriö sovittaa kansalliset ja kansainväliset yhdyskunta- ja ympäristöpoliittiset kehitysnäkymät maanpuolustuksen kehittämisen suuntalinjoihin. Puolustusvoimat vastaa puolustusministeriön ohjauksessa toimintaansa liittyvästä yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisesta toiminnasta, jossa keskeistä on varuskunta-, varikko-, ampuma- ja harjoitusalueverkoston alueisiin, toimitiloihin, rakenteisiin ja ympäristöön liittyvien toiminta- ja kehittämisedellytysten luominen, ylläpitämien ja kehittäminen. Puolustusvoimilla on ympäristönsuojelulain mukainen toiminnanharjoittajan vastuu ja siihen liittyvä selvilläolovelvollisuus. Puolustushallinnon rakennuslaitos vastaa puolustusministeriön ja puolustusvoimien ohjauksessa hallinnonalan yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisen toiminnan asiantuntija- ja hankintatehtävistä sekä toimialan palveluiden järjestämisestä. Yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisen toiminnan yhteistyöelimenä on Puolustushallinnon yhdyskunta- ja ympäristöpoliittinen johtoryhmä, jossa ovat edustettuina puolustusministeriö, Pääesikunta ja Puolustushallinnon rakennuslaitos. 4

7 Kansallinen yhteistyö Puolustushallinnon yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisessa toiminnassa keskeistä on laaja yhteistyö kansallisten yhteistyökumppanien ja sidosryhmien kanssa. Puolustushallinto on valtakunnallinen toimija ja hallinnonalan yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisessa toiminnassa korostuu yhteistoiminta valtion keskus-, alue- ja paikallishallintojen sekä maakunta- ja kuntahallintojen kanssa. Toimialalle on tyypillistä myös laaja yhteistyö alan yritysten ja etujärjestöjen kanssa. Maanpuolustukseen tarvittavat alueet, toimitilat, rakenteet ja asunnot puolustushallinto järjestää valtion kiinteistöstrategian mukaisesti pääasiassa yhteistyössä valtion omistajahaltijoiden kanssa. Yhteistoiminta perustuu toimijoiden välisiin yhteistoiminta-, puite- ja vuokrasopimuksiin. Valtiovarainministeriön alainen Senaatti-kiinteistöt järjestää pääosan puolustushallinnon tarvitsemista toimitiloista, liikenne- ja viestintäministeriön alaiset Ilmailulaitos, IP-kiinteistöt Oy ja Tiehallinto lentotoimintaan liittyvät tilat, valtiovarainministeriön alainen Kruunuasunnot Oy työsuhdeasunnot ja maa- ja metsätalousministeriön alainen Metsähallitus maa- ja vesialueet. Puolustushallinto vuokraa alueita, toimitiloja, rakenteita ja asuntoja myös muilta julkisen ja yksityisen sektorin toimijoilta. Myös ympäristöpoliittisessa toiminnassa keskeistä on laaja yhteistyö valtion ja kuntien ympäristöviranomaisten sekä toimialaan liittyvien yritysten, etujärjestöjen yms. toimijoiden kanssa. Kansainvälinen yhteistyö Kansainvälinen yhteistyö on oleellinen osa puolustushallinnon toimintaa. Hallinnonalan yhdyskunta- ja ympäristötoimiala vastaa toimialansa kansainvälisestä yhteistoiminnasta. Kansainvälistä yhteistyötä tehdään erityisesti EU- ja NATO/PFP -maiden sekä Itämerenalueen ja Pohjoismaiden kanssa. 5

8 3. Puolustushallinnon yhdyskunta- ja ympäristöpoliittinen toimintaympäristö Puolustushallinnon yhdyskunta- ja ympäristöpoliittinen toimintaympäristö käsittää: Sotilaallisen maanpuolustuksen edellyttämät alueisiin, toimitiloihin, rakenteisiin, asuntoihin ja ympäristöön liittyvät toiminta- ja kehittämisedellytykset. Muun yhteiskunnan ja viranomaisten tukemiseen liittyvän yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisen toiminnan. Kansainväliseen yhteistoimintaan ja sotilaalliseen kriisinhallintaan liittyvän yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisen toiminnan ja toimialan siviilikriisinhallintayhteistoiminnan. Kokonaismaanpuolustukseen liittyvän yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisen toiminnan. 6 Puolustusjärjestelmään (yleinen asevelvollisuus, sotilaskoulutus, alueellinen puolustus yms.) kuuluu koko maan kattava varuskunta-, varikko-, ampuma- ja harjoitusalueverkosto. Yksittäiset varuskunnat ovat suuria yhteiskunnan laitoksia (sotilaallisia yhdyskuntia), joilla on maanpuolustuksellisen merkityksen lisäksi laajat yhteiskunnalliset, taloudelliset ja kulttuurilliset vaikutukset sijaintipaikkakunnillaan. Puolustushallinnon aktiivisessa käytössä on sotilasalueita noin 0,3 milj. ha ja toimitiloja ja erilaisia rakenteita noin 3,5 milj.m2. Pysyvien sotilasalueiden ja niiden lähiympäristön lisäksi yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisia vaikutuksia aiheutuu puolustusvoimien oikeudesta järjestää tilapäisiä harjoituksia muillakin alueilla ja siitä, että valtakunnan turvallisuuden valvonta koskee koko valtakunnan maa-, vesi- ja ilmatilaa. Poikkeusoloihin liittyvällä valmiuden kohottamisella on rauhanajasta poikkeavia yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisia vaikutuksia. Puolustushallinnon yhdyskunta- ja ympäristöpoliittiseen toimintaan käytetään tällä hetkellä noin 10 % puolustusbudjetista ja noin 15 % puolustusvoimien toimintamenoista. Määrärahatarve on lisääntynyt varuskuntaverkoston rationalisointiin liittyvien investointien, lakkautettujen kohteiden ympäristöllisen puhdistamisen, energian hintojen nousun, turvallisuus-, ympäristö- yms. vaatimusten vuoksi. Sama kehityssuunta näyttäisi jatkuvan näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa. Puolustushallinnon yhdyskuntapolitiikka toteuttaa valtakunnan turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa noudattaen toimialaa koskevia yleisiä yhteiskunta-, alue-, kiinteistö-, toimitila- yms. politiikkoja ja strategioita. Yhdyskuntapoliittinen toiminta suunnataan siten, että sotilaallisella maanpuolustuksella on pitkäjänteiset ja kustannustehokkaat alueisiin, toimitiloihin, rakenteisiin ja asuntoihin liittyvät toiminta- ja kehittämisedellytykset. Puolustushallinnon ympäristöpolitiikka toteuttaa valtakunnan turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa noudattaen toimialaa koskevia ympäristönsuojelu-, ympäristöterveys-, ympäristöturvallisuus- yms. politiikkoja ja strategioita. Ympäristöpoliittinen toiminta suunnataan siten, että sotilaallisella maanpuolustuksella on pitkäjänteiset, ympäristöllisesti kestävät ja yhteiskuntavastuulliset toiminta- ja kehittämisedellytykset.

9 4. Puolustushallinnon yhdyskuntaja ympäristöpoliittiset haasteet ja strategia Puolustushallinnon strategiatyö perustuu eri skenaarioihin, joita ovat syvenevä globalisaatio, tiivistyvä yhteistyö ja rauhallisempi maailma, nykyisenkaltainen kehitys jatkuu ja talouskehitys pysähtyy, yhteistyö lamaantuu kansainvälisten rakenteiden heikentyessä ja valtioiden väliset konfliktit lisääntyvät. Skenaarioiden aiheuttamien haasteiden erilaisuus konkretisoituu hallinnonalan yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisessa toiminnassa yleisen yhteiskuntakehityksen, käytettävissä olevien resurssien sekä kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön kautta. Lähtökohtana eri skenaarioiden mukaisessa yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisessa toiminnassa on luoda omalta osaltaan edellytykset sille, että sotilaallisella maanpuolustuksella on uskottava suorituskyky ehkäistä ja torjua Suomeen kohdistuvat sotilaalliset uhkat sekä tukea muuta yhteiskuntaa ja viranomaisia laajaalaisten turvallisuusuhkien torjunnassa 2020-luvun turvallisuusympäristössä Yhdyskunta- ja ympäristöpoliittiset haasteet: Kansallisesta ja kansainvälisestä kehityksestä aiheutuvien yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisten muutosten oikea-aikainen tunnistaminen ja yhteen sovittaminen maanpuolustuksen kehittämisen suuntalinjojen kanssa. Puolustushallinnon yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisten (alueet, toimitilat, ympäristö, tarvittavat määrärahat yms.) toimintaedellytysten turvaaminen kansallisessa ja kansainvälisessä kehityksessä. Yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisen toiminnan (alueet, toimitilat, rakenteet, asunnot, ylläpito, ympäristönsuojelu, yhdyskuntasuunnittelu yms.) tehokkuuden, taloudellisuuden, innovatiivisuuden ja vastuullisuuden kehittäminen. Varautuminen yhteiskuntaan kohdistuvien erilaisten uhkien ennalta ehkäisyyn, torjuntaan ja viranomaisyhteistyöhön yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisessa toiminnassa. Kehittyvän kansainvälisen yhteistoiminnan, sotilaallisen kriisinhallinnan ja siviilikriisinhallintayhteistyön edellyttämän yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisen toiminnan kehittäminen. 7

10 4.2 Yhdyskuntapoliittinen strategia Yhdyskuntapoliittisen strategian avulla jalkautetaan tunnistetut haasteet toimialan toimintaan ja kehittämiseen tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimialan päätavoite on huolehtia siitä, että puolustushallinnolla on toiminnan edellyttämä valtakunnallinen varuskunta-, varikko-, ampuma- ja harjoitusalueverkosto. Yksittäisten sotilasalueiden osalta tavoitteena on kestävä yhdyskuntarakenne ja luonteva integrointi ympäröivään yhteiskuntaan. Sotilasalueilla tavoitteena on toiminnan edellyttämä tarkoituksenmukainen ja kustannustehokas alueisiin, toimitiloihin, rakenteisiin ja asuntoihin liittyvä toimintaympäristö. Vuoteen 2025 ulottuvalla tarkasteluvälillä yhdyskuntapoliittinen strategia käsittää näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa seuraavia asiakokonaisuuksia: Yhdyskuntapoliittiseen kehitykseen, säädöksiin, sopimuksiin yms. liittyvä toiminta Yhdyskuntapoliittinen toiminta perustuu yleiseen yhteiskuntakehitykseen (ml. kaavoitus-, kiinteistö-, rakennus-, sopimus- yms. toiminnan kehittäminen), jota seurataan ja jonka kehitykseen vaikutetaan maanpuolustuksellisista lähtökohdista. Osallistumalla yhteiskuntapoliittiseen kehittämiseen tavoitteena on varmistaa maanpuolustuksellisten erityispiirteiden huomioon ottaminen ja luoda edellytyksiä kehityksestä seuraavien toimenpiteiden joustavaan jalkauttamiseen puolustushallintoon. Puolustushallinnon yhdyskuntapoliittinen toiminta noudattaa valtiokonsernin toimialakohtaisia politiikkoja ja strategioita kuten valtion kiinteistö- ja toimitilastrategiaa. Käytännön toiminta perustuu strategioiden perusteella laadittuihin aie-, yhteistoiminta-, puite-, kumppanuus- ja vuokrasopimuksiin. Puolustushallinnon tavoitteena on maanpuolustuksen edut huomioon ottavan toimialakohtaisen politiikka-, strategia- ja sopimusrakenteen ylläpitäminen ja kehittäminen. Alue- ja tilahallintaan liittyvä kehittäminen Alue- ja tilahallinta perustuu puolustushallinnossa voimassa olevaan hallintorakenteeseen, puolustushallinnon toimijoiden (puolustusministeriö, puolustusvoimat, Puolustushallinnon rakennuslaitos) väliseen työnjakoon ja yhteistyöhön sekä toimijoiden antamiin määräyksiin ja ohjeisiin. Hallintarakenteen toimivuutta tarkastelemalla ja asianmukaisesti kehittämällä varmistetaan kunakin ajankohtana vastuullinen, laadukas ja kustannustehokas alue- ja tilahallinta. Toiminnassa hyödynnetään tehokkaasti tilaaja tuottaja-, kumppanuus- yms. toimintamalleja. 8

11 Alue- ja tilahallinnan kehittämisessä tavoitteena on toiminnan jatkuva parantaminen. SUUNNITTELU TOTEUTUS SEURANTA PARANTAMINEN Alue- ja tilahallinnan painopiste suunnataan sotilaalliseen maanpuolustukseen. Toiminnassa varaudutaan myös poikkeusolojen alue- ja tilahallintaan, jossa keskeistä on yhteistyö Puolustustalouden suunnittelukunnan, Huoltovarmuuskeskuksen, pooliorganisaation, yritysten yms. sidosryhmien kanssa. Tavoitteena ovat tarpeiden edellyttämät ja rauhan aikana testatut koko yhteiskuntaan integroidut järjestelyt, jotka ovat joustavasti otettavissa käyttöön valmiuden kohottamisen edellyttämässä laajuudessa. Alue- ja tilahallinta vastaa omalta osaltaan kokonaismaanpuolustukseen (ml. vapaaehtoinen maanpuolustus, yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen YETT-strategia) ja kehittyvään viranomais- ja virka-apuyhteistyöhön liittyvistä yhdyskuntapoliittisista toimenpiteistä, joihin sisältyy alueiden ja tilojen yhteiskäyttöä, tarvittavien valmiuksien ja yhteistyöverkostojen kehittämistä yms. toimintaa. Alue- ja tilahallinta vastaa omalta osaltaan myös kansainväliseen kriisihallintaan liittyvistä yhdyskuntapoliittisista toimenpiteistä (alue- ja toimitilajärjestelyt, ylläpito yms.), jotka toteutetaan tarkoituksenmukaisesti ja kustannustehokkaasti. Toimintaan liittyy myös toimialan siviilikriisinhallintayhteistyötä. Toimialan kansainvälinen yhteistyö mahdollistaa yhdyskuntapoliittisen toiminnan kansainvälisen vertailun. Tavoitteena on myös toiminnan yhteensopivuus EU- ja NATO /PFP- yhteistoimintaan. Yhdyskuntapoliittisin toimin edistetään myös sotilasalueisiin mahdollisesti liittyviä kansainvälisiä yhteiskäyttömahdollisuuksia. Alue- ja tilahallinta edellyttää luotettavaa ja toimivaa tiedonhallintaa. Tavoitteena on tiedonhallintajärjestelmä, joka puolustushallinnon lisäksi hyödyttää myös puolustushallinnon yhdyskuntapoliittisia kumppaneita (alueiden, tilojen yms. omistajahaltijoita) ja hyödyntää tehokkaasti myös kumppanien tietojärjestelmiä. Tavoitteena on kehittää alue- ja tilahallinnan taloudellisuuden ja tuloksellisuuden seurantaa ja siihen liittyviä mittareita ja indikaattoreita sekä tehostaa myös yhdyskuntapoliittista raportointia ja tiedotustoimintaa. Varuskuntien ym. sotilasalueiden toiminta- ja kehittämissuunnittelu Valtakunnallinen sotilasalueverkosto perustuu turvallisuus- ja puolustuspoliittisiin linjauksiin. Verkoston yhdyskunta- ja ympäristöpoliittiset toiminta- ja kehittämisedellytykset liitetään yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisin toimenpitein valtakunnalliseen, maakunnalliseen ja kunnalliseen kehitykseen ja alueidenkäytönsuunnitteluun. Yksittäisiä sotilaskohteita kehitetään puolustushallinnon johdolla maanpuolustuksellisista lähtökohdista yhteistyössä Senaatti- kiinteistöjen, Metsähallituksen, Ilmailulaitoksen, Tiehallinnon, Kruunuasunnot Oy:n, maakuntien, kuntien yms. viranomaisten, kumppanien ja sidosryhmien kanssa. Kehittäminen perustuu kokonaisvaltaiseen suunnitteluun, jossa keskeisiä seikkoja ovat ase- ja sotatekniikan edellyttämät vaatimukset, taloudellisuus, ympäristönsuojelu ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus. 9

12 Yhdyskuntapoliittisella suunnittelulla sotilaskohteet integroidaan ympäröivään yhteiskuntaan, edistetään tasapainoista yhteiskunta- ja aluekehitystä sekä sotilaalliseen toimintaan liittyvää kumppanuus- yms. toimintaa. Yhteiskunnallisella, taloudellisella ja kulttuurillisella yhteistoiminnalla vaikutetaan myönteisesti maanpuolustustahtoon ja edistetään myös yhteistoimintaa yhteiskunnan eri häiriötilanteita silmällä pitäen. Yhdyskuntapoliittisessa suunnittelussa tavoitteena on sotilaallisen maanpuolustuksen tarvitsema tarkoituksenmukainen alueisiin, toimitiloihin, rakenteisiin ja asuntoihin liittyvä toimintaympäristö ja sen tehokas ja taloudellinen käyttö. Suunnittelussa huomioidaan myös terveyteen, turvallisuuteen ja kulttuuriin liittyvät seikat. Suunnittelussa selvitetään myös alueiden ja tilojen moninaiskäyttömahdollisuudet sekä mahdolliset muuhun käyttöön luovutettavissa olevat alue- ja tilakokonaisuudet. Alueiden ja toimitilojen vuokraus- ja ylläpitotoimintaan liittyvä kehittäminen Puolustushallintoon kohdistuu näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa jatkuvaa muutospainetta. Puolustusvoimien rauhan ajan kehittämisen ja toimintojen sijoittamisen lähtökohtana ovat sen päätehtävät. Pysyvistä ja kiinteistä järjestelmistä siirrytään joustavampiin, enemmän liikkumatilaa antaviin toiminta- ja hallintomalleihin. Yhdyskuntapoliittinen vuokraus- ja ylläpitotoiminta tapahtuu kiinteistöuudistuksen mukaisella toimintamallilla ja yhteistoiminnalla. Sotilaskohteiden aluetarpeet pyritään toteuttamaan ensisijassa nykyisten alueiden käyttöä tehostamalla ja hyödyntämällä valtion omistamia alueita. Järjestelyt toteutetaan yhteistyöllä kumppanien kanssa tarkoitukseen parhaiten sopivalla osto-, vuokraus-, vaihto-, käyttöoikeus- yms. toteutustavalla. Suurimpia yhdyskuntapoliittisia haasteita ovat toimitilakustannusten (pääoma- ja ylläpitokustannukset) elinkaarenaikainen hallinta ja näköpiirissä oleviin toimitilatarpeisiin tarvittavien määrärahojen riittävyys. Haasteisiin vastaaminen edellyttää oikeaaikaista alue- ja toimitilavaikutusten huomioon ottamista jo politiikka-, strategia- ja ohjelmatason suunnittelu- ja päätöksentekovaiheissa. Tämä vaikuttaa ratkaisevasti hallinnonalalle muodostuviin kustannuksiin. Alue- ja toimitilatarpeiden tehokkaalla tarve-, hanke-, toteutus- ja ylläpitosuunnittelulla sekä toteutuksella tuotetaan tarkoituksenmukaiset, laadukkaat ja kustan- 10

13 nustehokkaat alueet ja toimitilat. Jatkuvan muutoksen johdosta varaudutaan toimitilojen ja rakenteiden osalta myös muuntojoustavuuteen. Puolustushallinto vastaa alue- ja tilatarpeiden määrittelystä ja kiinteistöjen omistajahaltijat investoinneista. Toimitilatarpeet tulee täyttää ensisijassa puolustusvoimien nykyisten tilojen tilatehokkuutta parantamalla, vuokravaikutuksettomalla peruskorjauksella ja muulla korjaustoiminnalla. Hankkeen edellyttäessä uusinvestointia huomioidaan myös muiden paikkakunnalla olevien tilojen käyttökelpoisuus. Toimitilajärjestelyissä otetaan huomioon elinkaarikustannukset ja pyritään ratkaisuihin, jotka mahdollistavat kustannustehokkaan kiinteistöjen ylläpidon. Hyvällä hoidolla varmistetaan tilojen ja rakenteiden pitkäikäinen käytettävyys ja arvon säilyminen. Puolustushallinnon yhdyskuntapoliittisen toiminnan yksi lähiajan prioriteetti on kiinteistökannassa todetun korjausvajeen ripeä poistaminen siten, että etusija annetaan mahdollisten terveyshaittojen eliminoinnille. Tämä on tärkeätä tilojen käytettävyyden ja myös kiinteistökustannusten hallinnan kannalta. Toinen kiireellinen hanke on räjähdevarastoinnin saattaminen säädösten ja materiaalin säilyvyyden edellyttämään kuntoon. Kiinteistöjen ylläpitoa markkinaehtoistetaan omaa palvelutuotantoa supistamalla sekä tilaaja- tuottaja- ja kumppanusmalleja soveltamalla. Toiminnan kehittämisessä keskeistä on palveluiden sisältö, laatu ja kustannustehokkuus. Toiminnan ja tilojen energiatehokkuudella on tärkeä merkitys kustannusten hallinnassa. Energian hinta näyttää näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa nousevan. Puolustushallinto pyrkii energiansäästöä edistävään toimintaan ja toimitilaratkaisuihin. Tilojen energiatehokkuuden kannalta ensiarvoisen tärkeätä on edellä mainitun korjausvajeen ripeän poistaminen yhteistyössä tilojen omistajahaltijoiden kanssa. Energiankulutuksella on keskeinen merkitys myös ympäristön kannalta. Tavoitteena on tukea ilmaston lämpenemistä hillitsevää kehitystä ja suosia energian käytössä mahdollisuuksien mukaan ympäristöystävällisiä polttoaineita. Osaamiseen liittyvä kehittäminen Kehittyvä yhdyskuntapoliittinen toiminta (kustannustehokas alue- ja tilahallinta, pitkävaikutteiset alue- ja tilajärjestelyt yms.) edellyttää ajankohdan haasteiden mukaista osaamista (edunvalvonta, kilpailutus, tekninen, taloudellinen ja oikeudellinen osaaminen yms.). Tavoitteena on toimialan edellyttämä kansallisesti ja kansainvälisesti korkeatasoinen osaaminen, jossa oman osaamisen lisäksi hyödynnetään muun yhteiskunnan osaamista kumppanuus- yms. yhteistoiminnalla. Toiminnan erityispiirteiden vuoksi yhdyskuntapoliittiseen toimintaan kohdistuu tekniikkaa, turvallisuutta, terveyttä sekä tutkimus- ja kehitystoimintaa koskevia erityisvaatimuksia, jotka edellyttävät myös erityisosaamista. Myös tiedonhallinta on haaste yhdyskuntapoliittiselle toiminnalle, jossa puolustushallinnon lisäksi on monia kumppaneita ja muita sidosryhmiä. Tiedon saatavuus ja luotettavuus sekä erilaisten tietojärjestelmien hyödyntäminen edellyttävät turvallisuuden ja taloudellisten resurssien ohella osaamista. 11

14 4.3 Ympäristöpoliittinen strategia Ympäristöpoliittisen strategian avulla jalkautetaan tunnistetut haasteet toimialan toimintaan ja kehittämiseen tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimialan päätavoite on huolehtia siitä, että sotilaallisella maanpuolustuksella on ympäristöön (ympäristönsuojelu, -terveys ja -turvallisuus) liittyvät toiminta- ja kehittämisedellytykset ja että ympäristönäkökulma otetaan toimintaedellytysten sallimissa puitteissa huomioon kaikessa toiminnassa. Varuskuntakohtaisena tavoitteena on hyvät ja tarkoituksenmukaiset työ-, palvelu- ja asuinolosuhteet. Puolustushallinto kantaa vastuunsa kestävästä kehityksestä, jolla on taloudellinen, ekologinen, sosiaalinen ja kulttuurillinen ulottuvuus. Ympäristöpoliittisessa ja myös yhdyskuntapoliittisessa strategiassa otetaan huomioon Suomen kansallinen kestävän kehityksen strategia Kohti kestäviä valintoja. Kansallisesti ja globaalisti kestävä Suomi ja siitä johtuvat hallinnonalaa koskevat haasteet. Kestävän kehityksen aikajänne (2030) vastaa puolustusministeriön strategian aikajännettä ja strategiaa toteutetaan käytettävissä olevien resurssien, yhteiskunnallisen ja teknologisen kehityksen sallimissa rajoissa. Suomen kestävän kehityksen strategiassa keskeistä on tasapaino luonnonvarojen käytön ja suojelun välillä (ilmastomuutos, luonnon monimuotoisuus, materiaalitehokkuus, uusiutuvat ja uusiutumattomat luonnonvarat, fossiiliset polttoaineet, Itämeren suojelu, saamelaisalueen kestävä kehitys yms.), kestävät yhdyskunnat kestävässä aluerakenteessa (aluerakenteen kehittäminen, alue- ja rakennepolitiikka, ehyet yhdyskunnat ja hyvä elinympäristö, maaseudun elinvoimaisuus, julkisten palveluiden saatavuus, toimiva liikennejärjestelmä yms.), hyvinvointia koko elinkaaren ajan (terveysuhat, kulttuurillinen omaleimaisuus, arvokeskustelu yms.), talous kestävän kehityksen turvaajana (hyvinvointi ja omien vahvuuksien hyväksikäyttö, korkea osaaminen, elinikäinen oppiminen, elinkeinopolitiikka, tuottavuus, julkisen sektorin rahoitus yms.), Suomi globaalina toimijana ja vastuunkantajana (YK ja sen vuosituhattavoitteet, EU, lähialueet, uudet teknologiat, tietotekniikka yms.) ja kestävien valintojen tukeminen (kestävät valinnat, koulutus, innovaatiot, tehokkaat ja vaikuttavat ohjauskeinot yms.). Vuoteen 2025 ulottuvalla tarkasteluvälillä ympäristöpoliittinen strategia käsittää näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa seuraavia asiakokonaisuuksia: Ympäristöpoliittiseen kehitykseen, säädöksiin, sopimuksiin yms. liittyvä toiminta 12 Suomen ympäristöpoliittista toimintaa ohjaa kansallisen toiminnan ohella erityisesti Euroopan Unioni. Toimialan kehittymistä seurataan ja kehitykseen vaikutetaan maanpuolustuksellisista lähtökohdista. Osallistumalla ympäristöpoliittiseen kehittämiseen tavoitteena on varmistaa maanpuolustuksellisten erityispiirteiden huomioon ottaminen ja luoda edellytyksiä kehityksestä seuraavien toimenpiteiden joustavaan jalkauttamiseen puolustushallintoon.

15 Puolustushallinnon ympäristöpoliittinen toiminta noudattaa valtiokonsernin toimialakohtaisia politiikkoja ja strategioita kuten edellä mainittua Suomen kestävän kehityksen strategiaa. Puolustushallinnon toimintaan liittyvät monet kansainväliset ympäristösopimukset ja erilaiset ympäristöpoliittiset ohjelmat, kuten Kioton ilmastosopimus, Rion biodiversiteettisopimus, Montrealin otsonikerrosta koskeva sopimus, Baselin ongelmajätesopimus, merien suojelua koskeva MARPOL, Itämerensuojelua koskeva HEL- COM, EU:n NATURA suojeluohjelma, kansalliset suojeluohjelmat, valtakunnallinen jätesuunnitelma ja valtakunnallinen meluntorjuntaohjelma. Lähtökohtana on sopimusten ja ohjelmien mukainen toiminta ja osallistuminen niiden kehittämiseen maanpuolustuksellisista lähtökohdista. Ympäristöhallintaan liittyvä kehittäminen Ympäristöhallinta perustuu puolustushallinnossa voimassa olevaan hallintorakenteeseen, puolustushallinnon toimijoiden (puolustusministeriö, puolustusvoimat, Puolustushallinnon rakennuslaitos) väliseen työnjakoon ja yhteistyöhön sekä toimijoiden antamiin määräyksiin ja ohjeisiin. Hallintarakenteen toimivuutta tarkastelemalla ja asiamukaisesti kehittämällä varmistetaan kunakin ajankohtana vastuullinen, tehokas ja laadukas ympäristöhallinta (ympäristönsuojelu, ympäristöterveys ja turvallisuus). Puolustushallinnossa on käytössä ISO 9001-laadunhallintajärjestelmä ja laatupolitiikka. Tavoitteena on soveltaa toimintaan myös ISO ympäristöhallintajärjestelmää. Järjestelmää käyttävät monet yhteistyökumppanit ja useat EU- ja NATO / PFP-maat, joten sen käyttöönotto edistää toiminnan kansallista ja kansainvälistä vertailua ja yhteensopivuutta. Ympäristöhallinnan kehittämisessä tavoitteena on toiminnan jatkuva parantaminen. SUUNNITTELU TOTEUTUS SEURANTA PARANTAMINEN Ympäristöhallinnan painopiste suunnataan sotilaalliseen maanpuolustukseen. Ympäristöhallinnalla kehitetään myös kokonaismaanpuolustukseen (ml. vapaaehtoinen maanpuolustus, yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen YETT -strategia) ja kehittyvään viranomais- ja virka-apuyhteistyön liittyvää puolustushallinnolta tarvittavaa valmiutta ja kykyä tukea muuta yhteiskuntaa esimerkiksi erilaisissa ympäristöllisissä häiriötilanteissa. Ympäristöhallinta vastaa omalta osaltaan poikkeusolojen edellyttämistä ympäristöpoliittisista toimenpiteistä. Kansainvälisiä kriisejä arvioidaan nykyään myös ympäristöllisten vaikutusten näkökulmasta. 13

16 Tavoitteena on edistää kriisien hallintaa osallistumalla yhteiskuntaan mahdollisesti kohdistuvien erilaisten uhkien ympäristölliseen etukäteisarviointiin. Ympäristöhallinta vastaa omalta osaltaan kansainväliseen kriisinhallintaan liittyvistä ympäristöpoliittisista toimenpiteistä, jotka toteutetaan vastuullisesti, tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti. Toimintaan liittyy myös toimialan siviilikriisinhallintayhteistyötä. Kansainvälinen yhteistyö ja kehittyvä kriisinhallinta ovat haaste ympäristöpoliittiselle toiminnalle mahdollistaen samalla toiminnan kansainvälisen vertailun. Tavoitteena on myös toiminnan yhteensopivuus EU- ja NATO /PFP yhteistoimintaan (ml. NATO standardit, STANAG 7141 ja MC 469). Ympäristöpoliittisin toimin edistetään myös sotilasalueisiin mahdollisesti liittyviä kansainvälisiä yhteiskäyttömahdollisuuksia. Ympäristöhallinta edellyttää luotettavaa ja toimivaa tiedonhallintaa. Tavoitteena on tiedonhallintajärjestelmä, joka hyödyttää puolustushallinnon lisäksi myös ympäristöpoliittisia kumppaneita ja hyödyntää tehokkaasti myös kumppanien tietojärjestelmiä. Tavoitteena on kehittää ympäristöhallinnan taloudellisuuden ja tuloksellisuuden seurantaa ja siihen liittyviä mittareita ja indikaattoreita sekä tehostaa myös ympäristöpoliittista raportointia ja tiedotustoimintaa. Varuskuntien ym. sotilasalueiden toiminta- ja kehittämissuunnittelu Puolustushallinnon ympäristöpoliittisessa toiminnassa painopiste on läheisyysperiaatteen mukaisesti sotilasalueilla tapahtuvassa toiminnassa. Ympäristönsuojelulla on tärkeä merkitys myös sotilasalueiden kehittämisessä. Varuskuntasuunnittelu sisältää ympäristöohjelman ja maankäyttö- ja maisemanhoitosuunnittelun, joiden avulla sotilasalueilla tapahtuva toiminta ja suojelulliset intressit sovitetaan yhteen. Ympäristönsuojeluun liittyvä kehittäminen Ympäristönsuojelun kehittämisessä lähtökohtana on haittojen ennalta ehkäisy ja minimointi, varovaisuus ja huolellisuus sekä parhaiden käyttökelpoisten tekniikoiden ja ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen soveltaminen. Johtavana periaatteena on vastuu toiminnan ympäristövaikutuksista. Tähän sisältyy myös aiheutettujen haittojen vastuullisen hoitaminen. Ympäristönsuojelutoiminnassa on monia ajankohtaisia hankkeita, joista tässä yhteydessä mainitaan materiaalitehokkuuden, jätehuollon ja melunhallinnan kehittäminen, maaperän, vesien ja ilman suojelu sekä luonnonsuojelu. 14

17 Materiaalitehokkuuden ja jätehuollon kehittäminen Puolustushallinto on suurimpia materiaalin käyttäjiä Suomessa. Hankintapolitiikkaa kehitetään yhteistyössä materiaalipoliittisen ohjelman kanssa. Tavoitteena on vähentää haitallisten ympäristövaikutusten syntyä, joka on myös valtakunnallisen jätestrategian ensisijainen tavoite. Muut puolustushallinnon jätehuollon kehittämiseen liittyvät tavoitteet ovat kierrätyksen ja uusiokäytön lisääminen sekä välttämättä syntyvän jätteen turvallinen loppusijoitus. Kansainvälinen ympäristöpoliittinen haaste on ympäristönäkökohtien huomioon ottaminen sotavarustuksen kehittämisessä. Melunhallinnan kehittäminen Melunhallinnan kehittäminen on haaste, johon vastataan valtakunnallisen meluntorjuntaohjelman linjausten mukaisesti. Puolustushallinnon melu aiheutuu pääasiassa puolustusvoimien lento-, ampuma- ja räjäytystoiminnasta. Tavoitteena on kehittää melunhallintaa, selvittää melualueet ja toteuttaa toiminnassa melua vähentäviä ratkaisuja. Tärkeä yhdyskunta- ja ympäristöpoliittinen meluntorjuntatoimi on riittävien suoja-alueiden varaaminen ampuma- ja harjoitusalueiden sekä asutuksen ja melulle herkkien toimintojen välille. Tähän pyritään yhteistyöllä kaavoitusviranomaisten kanssa. Maaperän, vesien ja ilman suojelu Puolustusvoimien toiminta on lakisääteistä ja käytettävän puolustusmateriaalin tekninen kehitys noudattaa kansainvälisen aseteollisuuden kehitystä. Toiminnasta aiheutuu päästöjä, kulutusta yms. vaikutuksia maa-, vesi- ja ilmatilaan. Puolustushallinto pyrkii toimintamalleillaan ehkäisemään ympäristöhaittoja sekä seuraa ja dokumentoi toimintansa ympäristövaikutuksia. Vaarallisten kemikaalien käyttö pyritään minimoimaan. Aiemmasta toiminnasta pilaantuneet alueet inventoidaan ja niille luodaan riskiluokitus- ja priorisointijärjestelmä. Tarvittavat puhdistustoimenpiteet tehdään säädösten edellyttämällä tavalla. Tavoitteena on soveltaa toimintaan parasta ja myös taloudellisesti toteutettavissa olevaa teknologiaa edustavia ympäristönsuojelua edistäviä ratkaisuja. Lähiajan painopistealueita ovat ampumaratojen lyijynhallinnan kehittäminen ja pohjavesien suojelu sekä ilmaston muutoksesta aiheutuvat toimenpiteet. Luonnonsuojeluun liittyvä kehittäminen Puolustushallinnon aktiivisessa käytössä on noin 0,3 milj. hehtaaria alueita, joista huomattava osa kuuluu myös erilaisiin suojeluohjelmiin; Euroopan Unionin Natura 2000 suojeluohjelmaan ja kansallisiin rantojen-, harjujen-, soiden-, lehtojen-, 15

18 vanhojen metsien-, kallioalueiden-, yms. suojeluohjelmiin. Alueilla on myös harvinaisia eliö- ja kasvilajeja elinympäristöineen. Sotilasalueilla todetut luontoarvot osoittavat, että sotilaskäytön yhteydessä on pystytty säilyttämään alueen luontoarvot ja jopa niitä lisäämään. Luonnonsuojelussa tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden suojelu yhteistyössä Metsähallituksen ja ympäristöviranomaisten kanssa. Toiminta perustuu toimintaedellytysten sallimissa rajoissa luonnon kannalta mahdollisimman hyvään käytäntöön. Osaamiseen liittyvää kehittämistä Ympäristöpoliittinen toimiala kehittyy jatkuvasti ja edellyttää ajankohdan haasteiden mukaista osaamista. Tavoitteena on toimialan edellyttämä kansallisesti ja kansainvälisesti korkeatasoinen osaaminen, jossa oman osaamisen lisäksi hyödynnetään muun yhteiskunnan osaamista kumppanuus- yms. yhteistoiminnalla. Ympäristöalan osaamista kehitetään vastaamaan myös poliittisten linjausten mukaan laajenevan viranomaisyhteistyön ja virka-aputoiminnan edellyttämiä valmiuksia, sillä konkreettinen yhteistyö saattaa koskea esim. yhteiskuntaan kohdistuvia erilaisia ympäristöhäiriöitä, - onnettomuuksia ja katastrofeja. Ympäristökoulutus on haaste, johon panostetaan. Tavoitteena on antaa ympäristökoulutusta henkilöstölle tehtäviensä edellyttämällä tavalla. Yleisen asevelvollisuuden perusteella puolustushallinnolla on yhteiskunnallisesti merkittävä vaikutusmahdollisuus varusmiesten ympäristöllisiin asenteisiin ja luontosuhteeseen. Tavoitteena on sotilaskoulutuksen sallimissa rajoissa edistää varusmiesten ja reserviläisten ympäristöllisiä valmiuksia. Kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin osallistuville annetaan tehtäviensä edellyttämä ympäristökoulutus, jotta osallistujilla on valmiudet toimia myös ympäristöllisesti edistyksellisesti kriisihallintaoperaatioissa ja niihin liittyvässä yhteistoiminnassa. 16

19 5. Strategian toimeenpano, arviointi ja kehittäminen Yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisella strategialla varmistetaan osaltaan puolustushallinnon pitkän aikavälin tavoitetilan saavuttaminen. Strategia perustuu toimialan ydintehtäviin ja niihin liittyviin tavoitteisiin. Tavoitteisiin pääsy varmistetaan sisällyttämällä strategian linjaukset yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisiin tavoite- ja kehittämisohjelmiin (alue-, tila- ja ympäristöhallinnan kehittäminen, alue-, toimitila-, ylläpito- ja ympäristöohjelmat, osaamisen kehittäminen), jotka sisällytetään toiminnan ja talouden pitkän, keskipitkän ja lyhyen aikavälin suunnittelu-, toteutus- ja seurantajärjestelmään sekä toimeenpannaan ja resursoidaan TTS- ja TA -toiminnalla. Puolustusministeriö ohjaa puolustusvoimien ja rakennuslaitoksen toiminnan ja talouden suunnittelua yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisen strategian toteuttamiseksi. Ministeriö vastaa siitä, että strategian keskeiset linjausten sisällytetään tulevien vuosien hallitusohjelmiin ja valtakunnan turvallisuus- ja puolustuspoliittisiin linjauksiin. Toiminnan suunnittelu-, päätöksenteko-, toteutus-, raportointi- ja arviointijärjestelmä (ml. hallinnolliset ohjeet ja määräykset, tiedonhallinta, indikaattorit, mittarit yms.) tarkistetaan strategian linjausten mukaisesti tuottamaan tehokkaasti, taloudellisesti ja vastuullisesti alueisiin, toimitiloihin ja ympäristöön liittyvät toiminta- ja kehittämisedellytykset. Yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisen strategian toteutumista arvioidaan laajemmin selontekojen syklissä. Strategian toteutumista arvioidaan myös vuosittain osana puolustushallinnon toiminnan tuloksellisuuden arviointia. Strategia tarkistetaan valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisten linjausten ja puolustushallinnon strategisen suunnitelman mukaisesti ottaen huomioon toteuttamisesta saadut kokemukset ja kehittämistarpeet. 17

20 Puolustusministeriö Puhelin: vaihde (09) Eteläinen Makasiinikatu 8 Telefaksi: (09) PL 31, HELSINKI

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 Pääsihteeri Aapo Cederberg 1 PERUSTANA KOKONAISMAANPUOLUSTUS Kokonaismaanpuolustuksella tarkoitetaan kaikkia niitä sotilaallisia ja siviilialojen toimia, joilla

Lisätiedot

Valtioneuvoston Selonteko 2008

Valtioneuvoston Selonteko 2008 Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Mitä kestävä kehitys? Suomalainen tulkinta Suomen kestävän kehityksen toimikunta :

Mitä kestävä kehitys? Suomalainen tulkinta Suomen kestävän kehityksen toimikunta : Itämeren kestävän kehityksen tutkimustarpeet Elina Rautalahti ympäristöministeriö Mitä kestävä kehitys? Suomalainen tulkinta Suomen kestävän kehityksen toimikunta 15.12.1994: Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti,

Lisätiedot

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet

EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet Viking Amorella: tiedostus- ja koulutusristeily 3.2. 2016 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho VARELY/ Kalatalouspalvelut

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

HELSINGIN ILMASTONMUUTOKSEEN SOPEUTUMISEN LINJAUKSET. Sopeutumisryhmä

HELSINGIN ILMASTONMUUTOKSEEN SOPEUTUMISEN LINJAUKSET. Sopeutumisryhmä HELSINGIN ILMASTONMUUTOKSEEN SOPEUTUMISEN LINJAUKSET Sopeutumisryhmä 30.11.2016 1 Helsingin sopeutumisen linjausten aikataulu Sopeutumislinjaukset valmiina vietäväksi luottamushenkilöelimen käsittelyyn

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

LIFE+ -ohjelman rahoitusmahdollisuudet happamien sulfaattimaiden ympäristöhaittojen torjunnassa. Kari-Matti Vuori

LIFE+ -ohjelman rahoitusmahdollisuudet happamien sulfaattimaiden ympäristöhaittojen torjunnassa. Kari-Matti Vuori LIFE+ -ohjelman rahoitusmahdollisuudet happamien sulfaattimaiden ympäristöhaittojen torjunnassa Kari-Matti Vuori LIFE+ rahoitusohjelma LIFE+ on EU:n ympäristöalan rahoitusjärjestelmä, tavoitteena edistää

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Eeva Hellström Kestävän kehityksen toimikunnan ja Luonnonvarainneuvoston kokoukset 24.4.2008 Strategiprosessin asemointi Kansainvälinen

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja 11.10.2016 Taustaa WHOLE on Tampereen teknillisen yliopiston hanke, jonka tavoite on tuottaa

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Valtiovarainministeriö TUVE-hanke 03/2012 TUVE - esityksen sisältö 1. Mitä hallinnon turvallisuusverkolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Ekologisen innovaation merkitys Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Meidän kaikkien täytyy ottaa ekologinen innovaatio huomioon Kun 53 % eurooppalaisten yritysten päätöksentekijöistä pitää

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1. Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.2014 Helsingin seudun ilmastoseminaari 2014 Päästöjen odotetaan

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kokonaisarvio

Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kuntasektorin näkemyksiä kestävän kehityksen tilasta ja tulevaisuudesta Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Kuntaliitto Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Espoo 05-11-2014 2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden

Lisätiedot

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät Tampere 19-20.10.2011 Järjestöt kylässä vma/2011 Arjen turvan keskeiset elementit Lähtökohtia Laaja turvallisuusajattelu

Lisätiedot

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Ympäristövastuut Äänekoskella Perustuslain mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta sekä ympäristöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu

Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohta Työ- elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Haikko 15.3.2011 Lakiuudistuksen (Laki alueiden kehittämisestä 1651/2009)

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus)

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus) Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen 2012 2014 (pohjaehdotus) Arviointilomakkeiden tarkoitus Kunkin vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan

Lisätiedot

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma Eduskunnan talousvaliokunta 19.2.2016 Erja Fagerlund TEM/ innovaatio ja elinkeino-osasto Kilpailukyky

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko TransEco 18.11.2010 Anu Tuominen, Tuuli Järvi, Kari Mäkelä, Jutta Jantunen VTT 2 Työn tavoite Kehittää

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA 1 Talousohjelman tausta ja lähtökohdat Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Sidosryhmäseminaari 12.6.2012 Tuomo Suvanto Työryhmän toimeksianto Selvittää, kuinka Suomessa tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Kyberturvallisuus toiminta Valtio Kyberturvallisuuden poliittinen ohjaus kuuluu valtioneuvostolle,

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma 2013-2020 Tiivistelmä JOHDANTO Tämä dokumentti on Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman tiivistelmä ja koskee kautta 2013-2020. Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävän kehityksen suunnittelija Sanna Mari Huikuri 1 Aalborgin sitoumuksilla pohja kestävälle

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Yhdessä olemme vahvempia 12.2.2014 1 Luonnonvarakeskuksen perustamisen taustaa Hallinnonalan tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistäminen

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Puolustusministeriön tutkimusja kehittämisstrategia

Puolustusministeriön tutkimusja kehittämisstrategia Puolustusministeriön tutkimusja kehittämisstrategia 1 Eteläinen Makasiinikatu 8 PL 31, 00131 HELSINKI www.defmin.fi Kuvalähde: Puolustusvoimat Taitto: Tiina Takala/puolustusministeriö Paino: Kirjapaino

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Työryhmä VM asetti työryhmän tekemään esityksen Kieku-järjestelmän elinkaaren hallinnasta

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja

Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja turvallisuustyö Lapin maaseutufoorumi 21.2.2012 Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto 22.2.2012 1 Ensimmäisestä ohjelmasta kolmanteen Arjen turvaa

Lisätiedot

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Merja Turunen, Ympäristöministeriö 12.2.2016 Hallitusohjelma BIOTALOUS JA PUHTAAT RATKAISUT 1. Hiilettömään puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä Luonnos 23.4.2008 Visio ja avainsanat Kansainvälinen vesialan strategia rakentuu seuraavalle pitkän aikavälin visiolle: Suomen vesialan toimijat ehkäisevät

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa -hanke

Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa ja palveluja kuntalaisille taloudellisuutta ja tehokkuutta kunnille Esittelydiat 12.4.2013 Projektipäällikkö Marko Palmgren Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti

Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti Sisältö Tarve kuntien ja alueiden väliseen yhteistoimintaan tiedonhallinnan kehittämisessä

Lisätiedot

Arkkitehtuurinäkökulma

Arkkitehtuurinäkökulma Sähköisen arkistoinnin haasteet Arkkitehtuurinäkökulma JHS-seminaari 14.11.2006, Satakuntatalo Aki Siponen Valtiovarainministeriö Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö Sähköisen arkistoinnin haasteet Arkkitehtuurinäkökulma

Lisätiedot

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

23.4.2009 Ahvenanmaan osallistuminen EU-asioiden käsittelyyn sekä maakunnan mahdollisuudet vaikuttaa niihin OM

23.4.2009 Ahvenanmaan osallistuminen EU-asioiden käsittelyyn sekä maakunnan mahdollisuudet vaikuttaa niihin OM Valtioneuvoston kanslia Valtioneuvoston, jotka hyväksyttiin 9..20 Kataisen hallituskaudella voimassa oleviksi 9..20 2 3 4 5 6 7 8 9 0 2 3 4 5 6 7 8 Pääministeri Kataisen hallituskaudella voimassa olevat

Lisätiedot

Pelastustoimen uudistamishanke

Pelastustoimen uudistamishanke STM valmiusseminaari 26.-27.5.2016, Haikon kartano Pelastustoimen uudistamishanke V-P Ihamäki Pelastusjohtaja, pelastusjohtajat pj. (Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos) PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO

Lisätiedot

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Maakuntauudistus yhden luukun palvelujen toteuttajana

Maakuntauudistus yhden luukun palvelujen toteuttajana Maakuntauudistus yhden luukun palvelujen toteuttajana Miksi ja mitä tavoitellaan? Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen Toimivammat palvelut Hallinnon sujuvoittaminen Palveluiden yhdenvertainen saatavuus,

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Lakiuudistuksen tilannekatsaus

Lakiuudistuksen tilannekatsaus Lakiuudistuksen tilannekatsaus Työseminaari 16.4.2013 Tarja Reivonen TEM / Alueosasto Lakiuudistuksen sisältö ja organisointi Yhdistetään ja uudistetaan: Laki alueiden kehittämisestä (1651/2009) ja rakennerahastolaki

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista

Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista Väestönsuojelun neuvottelupäivä 2013 Neuvotteleva virkamies Merja Rapeli 30.4.2013 Varautumisen lähtökohdat Lähtökohtana

Lisätiedot

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät

Lisätiedot

Maakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa

Maakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa Maakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa Taustoitusta konsernirakenne ja johtaminen -teemaryhmälle Joulukuu 2016 Marko Mäkinen, Pirkanmaan liitto 2.1.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi Maakuntastrategia

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Pelastustoimen kehittäminen. Pelastusylitarkastaja Taito Vainio

Pelastustoimen kehittäminen. Pelastusylitarkastaja Taito Vainio Pelastustoimen kehittäminen Pelastusylitarkastaja Taito Vainio 2.12.2015 2 Hallitusohjelman kirjaukset pelastustoimesta Pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista johtamista, suunnittelua, ohjausta,

Lisätiedot

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6. viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.2013 Esityksen sisältö Maakunta Maakuntakaava osana kaavajärjestelmää j

Lisätiedot

Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.

Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5. Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.2015 Sivu 1 27.5.2015 Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07)

Lisätiedot

Mikä maakuntauudistus ja miksi?

Mikä maakuntauudistus ja miksi? Mikä maakuntauudistus ja miksi? 1-17.2.2017 Miksi uudistus tehdään ja mitä sillä tavoitellaan? Tehokkaamman hallinnon avulla edistetään ihmisten ja yritysten toimintaa Uudistus tehdään avoimesti, asiakaslähtöisesti

Lisätiedot

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu Vihreämmän ajan kuntaseminaari Päättäjien Aamu Agenda - 9:00-11:00 Kuntakentän haasteet ja niihin vastaaminen tietotekniikan keinoin IT:n ekologinen jalanjälki Virran- ja kustannusten säästö nykyaikaisin

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuusto 20.12.1999 190 Voimaan 1.1.2000 Valtuusto 21.3.2011 26 Voimaan 25.3.2011 Valtuusto 3.9.2012 81 Voimaan 7.9.2012 Valtuusto 7.12.2015

Lisätiedot

Miksi Älykästä Vettä. Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu Toimialajohtaja Jukka Piekkari

Miksi Älykästä Vettä. Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu Toimialajohtaja Jukka Piekkari Miksi Älykästä Vettä Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu 12.5.2015 Toimialajohtaja Jukka Piekkari HSY:n vesihuolto pähkinänkuoressa HSY: Vesihuolto, jätehuolto, seutu- ja ympäristötieto Vesihuolto: veden puhdistus

Lisätiedot