Puolustusministeriön yhdyskunta- ja ympäristöpoliittinen strategia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Puolustusministeriön yhdyskunta- ja ympäristöpoliittinen strategia"

Transkriptio

1 Puolustusministeriön yhdyskunta- ja ympäristöpoliittinen strategia 1

2 Eteläinen Makasiinikatu 8 PL 31, HELSINKI Kuvalähteet: Puolustusvoimat, Puolustushallinnon rakennuslaitos, Studio Risto Laine (s.7 ylempi kuva, s.10 molemmat kuvat) Taitto: Tiina Takala/puolustusministeriö Paino: Kirjapaino Keili Oy, 2007 ISBN:

3 Tiivistelmä Yhdyskunta- ja ympäristöpoliittinen strategia on puolustusministeriön hallinnonalan strategisen suunnitelman osastrategia, jolla toimintaa ohjataan asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhdyskunta- ja ympäristöpoliittinen strategia perustuu hallinnonalan yhteisiin arvoihin, joita ovat turvallisuus, luotettavuus, uskottavuus ja isänmaallisuus. Strategia sisältää sotilaalliseen maanpuolustukseen, muun yhteiskunnan ja viranomaisten tukemiseen, kansainväliseen yhteistoimintaan ja sotilaalliseen kriisinhallintaan sekä kokonaismaanpuolustukseen liittyvän yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisen toiminnan, näköpiirissä olevat haasteet ja niihin liittyvät linjaukset. Yhdyskunta- ja ympäristöpoliittiset haasteet tulevat valtakunnan turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta kehityksestä sekä kansallisesta ja kansainvälisestä yhteiskunta- ja ympäristöpoliittisesta kehityksestä. Päätavoitteena on huolehtia siitä, että sotilaallisella maanpuolustuksella on toiminnan edellyttämä alueisiin, toimitiloihin, asuntoihin ja ympäristöön liittyvä toimintaympäristö. Tämä edellyttää valtakunnallista varuskunta-, varikko-, ampuma- ja harjoitusalueverkostoa, jota kehitetään poikkeusolojen vaatimukset huomioon ottaen kestävästi osana ympäröivää yhteiskuntaa. Sotilaallisen maanpuolustuksen ohella huolehditaan myös kehittyvään viranomaisyhteistyöhön, virka-aputoimintaan, kansainväliseen yhteistoimintaan, sotilaalliseen kriisinhallintaan ja kokonaismaapuolustukseen liittyvästä strategian mukaisesta yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisen toiminnan kehittämisestä. Toiminnassa keskeistä on vastuullisuus, tehokkuus ja taloudellisuus. Tavoitteena on ottaa yhdyskunta- ja ympäristöpoliittinen näkökulma edistyksellisesti ja ennakoivasti huomioon kaikessa toiminnassa. Yhdyskuntapoliittisesti tavoitteena ovat yhdyskuntarakenteeltaan kestävät, toiminnallisesti tarkoituksenmukaiset ja kustannustehokkaat sotilasalueet. Ympäristöpoliittisesti tavoitteena on haittojen ennalta ehkäisy ja minimointi, varovaisuus ja huolellisuus, parhaiden käyttökelpoisten tekniikoiden ja ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen soveltaminen sekä aiheutettujen ongelmien vastuullinen hoitaminen. Puolustushallinnon yhdyskunta- ja ympäristöpoliittinen toiminta perustuu jatkuvaan parantamiseen, korkeatasoiseen osaamiseen ja tehokkaaseen kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön sekä maanpuolustuksellisen tietoturvallisuuden vaatimukset huomioivaan avoimeen ja luotettavaan tiedonvälitykseen. Strategian linjaukset sisällytetään hallinnonalan yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisiin tavoite- ja kehittämisohjelmiin, jotka toteutetaan ja resursoidaan toiminnan ja talouden pitkän, keskipitkän ja lyhyen aikavälin suunnittelu-, toteutus- ja seurantajärjestelmällä. 1

4 Sisällysluettelo: 1. Johdanto Puolustushallinnon yhdyskunta- ja ympäristöpoliittiset toimijat, keskeiset yhteistyökumppanit ja sidosryhmät Puolustushallinnon yhdyskunta- ja ympäristöpoliittinen toimintaympäristö Puolustushallinnon yhdyskunta- ja ympäristöpoliittiset haasteet ja strategia Yhdyskunta- ja ympäristöpoliittiset haasteet Yhdyskuntapoliittinen strategia Ympäristöpoliittinen strategia Strategian toimeenpano, arviointi ja kehittäminen

5 1. Johdanto Yhdyskunta- ja ympäristöpoliittinen strategia on puolustusministeriön hallinnonalan strategisen suunnitelman osastrategia vuosille Strategia sisältää hallinnonalan yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisen toiminnan, toimintaympäristön ja toiminnan yhteistyösuhteet. Strategia ohjaa toimintaa puolustushallinnon strategisen suunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimintaa ohjaavat myös toimialaa koskeva kansallinen ja kansainvälinen lainsäädäntö ja sopimukset sekä yhteiskuntaa, alueita, kiinteistöjä, toimitiloja ja ympäristöä koskevat yleiset politiikat ja strategiat. Yhdyskunta- ja ympäristöpoliittinen strategia tarkistetaan valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisten linjausten ja hallinnonalan strategisen suunnitelman mukaisesti. 3

6 2. Puolustushallinnon yhdyskunta- ja ympäristöpoliittiset toimijat, keskeiset yhteistyökumppanit ja sidosryhmät Yhdyskunta- ja ympäristöpoliittiselle toiminnalle on tyypillistä laaja verkottuminen ja yhteistyö. Puolustushallinnossa tämä vielä korostuu kumppanuusohjelmien ja kiinteistöuudistuksen mukaisen toimintamallin johdosta. Puolustushallintoyhteistyö Puolustushallinnon yhdyskunta- ja ympäristöpoliittiset toimijat ovat puolustusministeriö, puolustusvoimat ja Puolustushallinnon rakennuslaitos. Puolustusministeriö vastaa valtioneuvoston osana ja hallinnonalansa ohjaajana puolustushallinnon yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisesta toiminnasta, sen strategisesta suunnittelusta, ohjaamisesta ja toteuttamisesta. Puolustusministeriö sovittaa kansalliset ja kansainväliset yhdyskunta- ja ympäristöpoliittiset kehitysnäkymät maanpuolustuksen kehittämisen suuntalinjoihin. Puolustusvoimat vastaa puolustusministeriön ohjauksessa toimintaansa liittyvästä yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisesta toiminnasta, jossa keskeistä on varuskunta-, varikko-, ampuma- ja harjoitusalueverkoston alueisiin, toimitiloihin, rakenteisiin ja ympäristöön liittyvien toiminta- ja kehittämisedellytysten luominen, ylläpitämien ja kehittäminen. Puolustusvoimilla on ympäristönsuojelulain mukainen toiminnanharjoittajan vastuu ja siihen liittyvä selvilläolovelvollisuus. Puolustushallinnon rakennuslaitos vastaa puolustusministeriön ja puolustusvoimien ohjauksessa hallinnonalan yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisen toiminnan asiantuntija- ja hankintatehtävistä sekä toimialan palveluiden järjestämisestä. Yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisen toiminnan yhteistyöelimenä on Puolustushallinnon yhdyskunta- ja ympäristöpoliittinen johtoryhmä, jossa ovat edustettuina puolustusministeriö, Pääesikunta ja Puolustushallinnon rakennuslaitos. 4

7 Kansallinen yhteistyö Puolustushallinnon yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisessa toiminnassa keskeistä on laaja yhteistyö kansallisten yhteistyökumppanien ja sidosryhmien kanssa. Puolustushallinto on valtakunnallinen toimija ja hallinnonalan yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisessa toiminnassa korostuu yhteistoiminta valtion keskus-, alue- ja paikallishallintojen sekä maakunta- ja kuntahallintojen kanssa. Toimialalle on tyypillistä myös laaja yhteistyö alan yritysten ja etujärjestöjen kanssa. Maanpuolustukseen tarvittavat alueet, toimitilat, rakenteet ja asunnot puolustushallinto järjestää valtion kiinteistöstrategian mukaisesti pääasiassa yhteistyössä valtion omistajahaltijoiden kanssa. Yhteistoiminta perustuu toimijoiden välisiin yhteistoiminta-, puite- ja vuokrasopimuksiin. Valtiovarainministeriön alainen Senaatti-kiinteistöt järjestää pääosan puolustushallinnon tarvitsemista toimitiloista, liikenne- ja viestintäministeriön alaiset Ilmailulaitos, IP-kiinteistöt Oy ja Tiehallinto lentotoimintaan liittyvät tilat, valtiovarainministeriön alainen Kruunuasunnot Oy työsuhdeasunnot ja maa- ja metsätalousministeriön alainen Metsähallitus maa- ja vesialueet. Puolustushallinto vuokraa alueita, toimitiloja, rakenteita ja asuntoja myös muilta julkisen ja yksityisen sektorin toimijoilta. Myös ympäristöpoliittisessa toiminnassa keskeistä on laaja yhteistyö valtion ja kuntien ympäristöviranomaisten sekä toimialaan liittyvien yritysten, etujärjestöjen yms. toimijoiden kanssa. Kansainvälinen yhteistyö Kansainvälinen yhteistyö on oleellinen osa puolustushallinnon toimintaa. Hallinnonalan yhdyskunta- ja ympäristötoimiala vastaa toimialansa kansainvälisestä yhteistoiminnasta. Kansainvälistä yhteistyötä tehdään erityisesti EU- ja NATO/PFP -maiden sekä Itämerenalueen ja Pohjoismaiden kanssa. 5

8 3. Puolustushallinnon yhdyskunta- ja ympäristöpoliittinen toimintaympäristö Puolustushallinnon yhdyskunta- ja ympäristöpoliittinen toimintaympäristö käsittää: Sotilaallisen maanpuolustuksen edellyttämät alueisiin, toimitiloihin, rakenteisiin, asuntoihin ja ympäristöön liittyvät toiminta- ja kehittämisedellytykset. Muun yhteiskunnan ja viranomaisten tukemiseen liittyvän yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisen toiminnan. Kansainväliseen yhteistoimintaan ja sotilaalliseen kriisinhallintaan liittyvän yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisen toiminnan ja toimialan siviilikriisinhallintayhteistoiminnan. Kokonaismaanpuolustukseen liittyvän yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisen toiminnan. 6 Puolustusjärjestelmään (yleinen asevelvollisuus, sotilaskoulutus, alueellinen puolustus yms.) kuuluu koko maan kattava varuskunta-, varikko-, ampuma- ja harjoitusalueverkosto. Yksittäiset varuskunnat ovat suuria yhteiskunnan laitoksia (sotilaallisia yhdyskuntia), joilla on maanpuolustuksellisen merkityksen lisäksi laajat yhteiskunnalliset, taloudelliset ja kulttuurilliset vaikutukset sijaintipaikkakunnillaan. Puolustushallinnon aktiivisessa käytössä on sotilasalueita noin 0,3 milj. ha ja toimitiloja ja erilaisia rakenteita noin 3,5 milj.m2. Pysyvien sotilasalueiden ja niiden lähiympäristön lisäksi yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisia vaikutuksia aiheutuu puolustusvoimien oikeudesta järjestää tilapäisiä harjoituksia muillakin alueilla ja siitä, että valtakunnan turvallisuuden valvonta koskee koko valtakunnan maa-, vesi- ja ilmatilaa. Poikkeusoloihin liittyvällä valmiuden kohottamisella on rauhanajasta poikkeavia yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisia vaikutuksia. Puolustushallinnon yhdyskunta- ja ympäristöpoliittiseen toimintaan käytetään tällä hetkellä noin 10 % puolustusbudjetista ja noin 15 % puolustusvoimien toimintamenoista. Määrärahatarve on lisääntynyt varuskuntaverkoston rationalisointiin liittyvien investointien, lakkautettujen kohteiden ympäristöllisen puhdistamisen, energian hintojen nousun, turvallisuus-, ympäristö- yms. vaatimusten vuoksi. Sama kehityssuunta näyttäisi jatkuvan näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa. Puolustushallinnon yhdyskuntapolitiikka toteuttaa valtakunnan turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa noudattaen toimialaa koskevia yleisiä yhteiskunta-, alue-, kiinteistö-, toimitila- yms. politiikkoja ja strategioita. Yhdyskuntapoliittinen toiminta suunnataan siten, että sotilaallisella maanpuolustuksella on pitkäjänteiset ja kustannustehokkaat alueisiin, toimitiloihin, rakenteisiin ja asuntoihin liittyvät toiminta- ja kehittämisedellytykset. Puolustushallinnon ympäristöpolitiikka toteuttaa valtakunnan turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa noudattaen toimialaa koskevia ympäristönsuojelu-, ympäristöterveys-, ympäristöturvallisuus- yms. politiikkoja ja strategioita. Ympäristöpoliittinen toiminta suunnataan siten, että sotilaallisella maanpuolustuksella on pitkäjänteiset, ympäristöllisesti kestävät ja yhteiskuntavastuulliset toiminta- ja kehittämisedellytykset.

9 4. Puolustushallinnon yhdyskuntaja ympäristöpoliittiset haasteet ja strategia Puolustushallinnon strategiatyö perustuu eri skenaarioihin, joita ovat syvenevä globalisaatio, tiivistyvä yhteistyö ja rauhallisempi maailma, nykyisenkaltainen kehitys jatkuu ja talouskehitys pysähtyy, yhteistyö lamaantuu kansainvälisten rakenteiden heikentyessä ja valtioiden väliset konfliktit lisääntyvät. Skenaarioiden aiheuttamien haasteiden erilaisuus konkretisoituu hallinnonalan yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisessa toiminnassa yleisen yhteiskuntakehityksen, käytettävissä olevien resurssien sekä kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön kautta. Lähtökohtana eri skenaarioiden mukaisessa yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisessa toiminnassa on luoda omalta osaltaan edellytykset sille, että sotilaallisella maanpuolustuksella on uskottava suorituskyky ehkäistä ja torjua Suomeen kohdistuvat sotilaalliset uhkat sekä tukea muuta yhteiskuntaa ja viranomaisia laajaalaisten turvallisuusuhkien torjunnassa 2020-luvun turvallisuusympäristössä Yhdyskunta- ja ympäristöpoliittiset haasteet: Kansallisesta ja kansainvälisestä kehityksestä aiheutuvien yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisten muutosten oikea-aikainen tunnistaminen ja yhteen sovittaminen maanpuolustuksen kehittämisen suuntalinjojen kanssa. Puolustushallinnon yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisten (alueet, toimitilat, ympäristö, tarvittavat määrärahat yms.) toimintaedellytysten turvaaminen kansallisessa ja kansainvälisessä kehityksessä. Yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisen toiminnan (alueet, toimitilat, rakenteet, asunnot, ylläpito, ympäristönsuojelu, yhdyskuntasuunnittelu yms.) tehokkuuden, taloudellisuuden, innovatiivisuuden ja vastuullisuuden kehittäminen. Varautuminen yhteiskuntaan kohdistuvien erilaisten uhkien ennalta ehkäisyyn, torjuntaan ja viranomaisyhteistyöhön yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisessa toiminnassa. Kehittyvän kansainvälisen yhteistoiminnan, sotilaallisen kriisinhallinnan ja siviilikriisinhallintayhteistyön edellyttämän yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisen toiminnan kehittäminen. 7

10 4.2 Yhdyskuntapoliittinen strategia Yhdyskuntapoliittisen strategian avulla jalkautetaan tunnistetut haasteet toimialan toimintaan ja kehittämiseen tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimialan päätavoite on huolehtia siitä, että puolustushallinnolla on toiminnan edellyttämä valtakunnallinen varuskunta-, varikko-, ampuma- ja harjoitusalueverkosto. Yksittäisten sotilasalueiden osalta tavoitteena on kestävä yhdyskuntarakenne ja luonteva integrointi ympäröivään yhteiskuntaan. Sotilasalueilla tavoitteena on toiminnan edellyttämä tarkoituksenmukainen ja kustannustehokas alueisiin, toimitiloihin, rakenteisiin ja asuntoihin liittyvä toimintaympäristö. Vuoteen 2025 ulottuvalla tarkasteluvälillä yhdyskuntapoliittinen strategia käsittää näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa seuraavia asiakokonaisuuksia: Yhdyskuntapoliittiseen kehitykseen, säädöksiin, sopimuksiin yms. liittyvä toiminta Yhdyskuntapoliittinen toiminta perustuu yleiseen yhteiskuntakehitykseen (ml. kaavoitus-, kiinteistö-, rakennus-, sopimus- yms. toiminnan kehittäminen), jota seurataan ja jonka kehitykseen vaikutetaan maanpuolustuksellisista lähtökohdista. Osallistumalla yhteiskuntapoliittiseen kehittämiseen tavoitteena on varmistaa maanpuolustuksellisten erityispiirteiden huomioon ottaminen ja luoda edellytyksiä kehityksestä seuraavien toimenpiteiden joustavaan jalkauttamiseen puolustushallintoon. Puolustushallinnon yhdyskuntapoliittinen toiminta noudattaa valtiokonsernin toimialakohtaisia politiikkoja ja strategioita kuten valtion kiinteistö- ja toimitilastrategiaa. Käytännön toiminta perustuu strategioiden perusteella laadittuihin aie-, yhteistoiminta-, puite-, kumppanuus- ja vuokrasopimuksiin. Puolustushallinnon tavoitteena on maanpuolustuksen edut huomioon ottavan toimialakohtaisen politiikka-, strategia- ja sopimusrakenteen ylläpitäminen ja kehittäminen. Alue- ja tilahallintaan liittyvä kehittäminen Alue- ja tilahallinta perustuu puolustushallinnossa voimassa olevaan hallintorakenteeseen, puolustushallinnon toimijoiden (puolustusministeriö, puolustusvoimat, Puolustushallinnon rakennuslaitos) väliseen työnjakoon ja yhteistyöhön sekä toimijoiden antamiin määräyksiin ja ohjeisiin. Hallintarakenteen toimivuutta tarkastelemalla ja asianmukaisesti kehittämällä varmistetaan kunakin ajankohtana vastuullinen, laadukas ja kustannustehokas alue- ja tilahallinta. Toiminnassa hyödynnetään tehokkaasti tilaaja tuottaja-, kumppanuus- yms. toimintamalleja. 8

11 Alue- ja tilahallinnan kehittämisessä tavoitteena on toiminnan jatkuva parantaminen. SUUNNITTELU TOTEUTUS SEURANTA PARANTAMINEN Alue- ja tilahallinnan painopiste suunnataan sotilaalliseen maanpuolustukseen. Toiminnassa varaudutaan myös poikkeusolojen alue- ja tilahallintaan, jossa keskeistä on yhteistyö Puolustustalouden suunnittelukunnan, Huoltovarmuuskeskuksen, pooliorganisaation, yritysten yms. sidosryhmien kanssa. Tavoitteena ovat tarpeiden edellyttämät ja rauhan aikana testatut koko yhteiskuntaan integroidut järjestelyt, jotka ovat joustavasti otettavissa käyttöön valmiuden kohottamisen edellyttämässä laajuudessa. Alue- ja tilahallinta vastaa omalta osaltaan kokonaismaanpuolustukseen (ml. vapaaehtoinen maanpuolustus, yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen YETT-strategia) ja kehittyvään viranomais- ja virka-apuyhteistyöhön liittyvistä yhdyskuntapoliittisista toimenpiteistä, joihin sisältyy alueiden ja tilojen yhteiskäyttöä, tarvittavien valmiuksien ja yhteistyöverkostojen kehittämistä yms. toimintaa. Alue- ja tilahallinta vastaa omalta osaltaan myös kansainväliseen kriisihallintaan liittyvistä yhdyskuntapoliittisista toimenpiteistä (alue- ja toimitilajärjestelyt, ylläpito yms.), jotka toteutetaan tarkoituksenmukaisesti ja kustannustehokkaasti. Toimintaan liittyy myös toimialan siviilikriisinhallintayhteistyötä. Toimialan kansainvälinen yhteistyö mahdollistaa yhdyskuntapoliittisen toiminnan kansainvälisen vertailun. Tavoitteena on myös toiminnan yhteensopivuus EU- ja NATO /PFP- yhteistoimintaan. Yhdyskuntapoliittisin toimin edistetään myös sotilasalueisiin mahdollisesti liittyviä kansainvälisiä yhteiskäyttömahdollisuuksia. Alue- ja tilahallinta edellyttää luotettavaa ja toimivaa tiedonhallintaa. Tavoitteena on tiedonhallintajärjestelmä, joka puolustushallinnon lisäksi hyödyttää myös puolustushallinnon yhdyskuntapoliittisia kumppaneita (alueiden, tilojen yms. omistajahaltijoita) ja hyödyntää tehokkaasti myös kumppanien tietojärjestelmiä. Tavoitteena on kehittää alue- ja tilahallinnan taloudellisuuden ja tuloksellisuuden seurantaa ja siihen liittyviä mittareita ja indikaattoreita sekä tehostaa myös yhdyskuntapoliittista raportointia ja tiedotustoimintaa. Varuskuntien ym. sotilasalueiden toiminta- ja kehittämissuunnittelu Valtakunnallinen sotilasalueverkosto perustuu turvallisuus- ja puolustuspoliittisiin linjauksiin. Verkoston yhdyskunta- ja ympäristöpoliittiset toiminta- ja kehittämisedellytykset liitetään yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisin toimenpitein valtakunnalliseen, maakunnalliseen ja kunnalliseen kehitykseen ja alueidenkäytönsuunnitteluun. Yksittäisiä sotilaskohteita kehitetään puolustushallinnon johdolla maanpuolustuksellisista lähtökohdista yhteistyössä Senaatti- kiinteistöjen, Metsähallituksen, Ilmailulaitoksen, Tiehallinnon, Kruunuasunnot Oy:n, maakuntien, kuntien yms. viranomaisten, kumppanien ja sidosryhmien kanssa. Kehittäminen perustuu kokonaisvaltaiseen suunnitteluun, jossa keskeisiä seikkoja ovat ase- ja sotatekniikan edellyttämät vaatimukset, taloudellisuus, ympäristönsuojelu ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus. 9

12 Yhdyskuntapoliittisella suunnittelulla sotilaskohteet integroidaan ympäröivään yhteiskuntaan, edistetään tasapainoista yhteiskunta- ja aluekehitystä sekä sotilaalliseen toimintaan liittyvää kumppanuus- yms. toimintaa. Yhteiskunnallisella, taloudellisella ja kulttuurillisella yhteistoiminnalla vaikutetaan myönteisesti maanpuolustustahtoon ja edistetään myös yhteistoimintaa yhteiskunnan eri häiriötilanteita silmällä pitäen. Yhdyskuntapoliittisessa suunnittelussa tavoitteena on sotilaallisen maanpuolustuksen tarvitsema tarkoituksenmukainen alueisiin, toimitiloihin, rakenteisiin ja asuntoihin liittyvä toimintaympäristö ja sen tehokas ja taloudellinen käyttö. Suunnittelussa huomioidaan myös terveyteen, turvallisuuteen ja kulttuuriin liittyvät seikat. Suunnittelussa selvitetään myös alueiden ja tilojen moninaiskäyttömahdollisuudet sekä mahdolliset muuhun käyttöön luovutettavissa olevat alue- ja tilakokonaisuudet. Alueiden ja toimitilojen vuokraus- ja ylläpitotoimintaan liittyvä kehittäminen Puolustushallintoon kohdistuu näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa jatkuvaa muutospainetta. Puolustusvoimien rauhan ajan kehittämisen ja toimintojen sijoittamisen lähtökohtana ovat sen päätehtävät. Pysyvistä ja kiinteistä järjestelmistä siirrytään joustavampiin, enemmän liikkumatilaa antaviin toiminta- ja hallintomalleihin. Yhdyskuntapoliittinen vuokraus- ja ylläpitotoiminta tapahtuu kiinteistöuudistuksen mukaisella toimintamallilla ja yhteistoiminnalla. Sotilaskohteiden aluetarpeet pyritään toteuttamaan ensisijassa nykyisten alueiden käyttöä tehostamalla ja hyödyntämällä valtion omistamia alueita. Järjestelyt toteutetaan yhteistyöllä kumppanien kanssa tarkoitukseen parhaiten sopivalla osto-, vuokraus-, vaihto-, käyttöoikeus- yms. toteutustavalla. Suurimpia yhdyskuntapoliittisia haasteita ovat toimitilakustannusten (pääoma- ja ylläpitokustannukset) elinkaarenaikainen hallinta ja näköpiirissä oleviin toimitilatarpeisiin tarvittavien määrärahojen riittävyys. Haasteisiin vastaaminen edellyttää oikeaaikaista alue- ja toimitilavaikutusten huomioon ottamista jo politiikka-, strategia- ja ohjelmatason suunnittelu- ja päätöksentekovaiheissa. Tämä vaikuttaa ratkaisevasti hallinnonalalle muodostuviin kustannuksiin. Alue- ja toimitilatarpeiden tehokkaalla tarve-, hanke-, toteutus- ja ylläpitosuunnittelulla sekä toteutuksella tuotetaan tarkoituksenmukaiset, laadukkaat ja kustan- 10

13 nustehokkaat alueet ja toimitilat. Jatkuvan muutoksen johdosta varaudutaan toimitilojen ja rakenteiden osalta myös muuntojoustavuuteen. Puolustushallinto vastaa alue- ja tilatarpeiden määrittelystä ja kiinteistöjen omistajahaltijat investoinneista. Toimitilatarpeet tulee täyttää ensisijassa puolustusvoimien nykyisten tilojen tilatehokkuutta parantamalla, vuokravaikutuksettomalla peruskorjauksella ja muulla korjaustoiminnalla. Hankkeen edellyttäessä uusinvestointia huomioidaan myös muiden paikkakunnalla olevien tilojen käyttökelpoisuus. Toimitilajärjestelyissä otetaan huomioon elinkaarikustannukset ja pyritään ratkaisuihin, jotka mahdollistavat kustannustehokkaan kiinteistöjen ylläpidon. Hyvällä hoidolla varmistetaan tilojen ja rakenteiden pitkäikäinen käytettävyys ja arvon säilyminen. Puolustushallinnon yhdyskuntapoliittisen toiminnan yksi lähiajan prioriteetti on kiinteistökannassa todetun korjausvajeen ripeä poistaminen siten, että etusija annetaan mahdollisten terveyshaittojen eliminoinnille. Tämä on tärkeätä tilojen käytettävyyden ja myös kiinteistökustannusten hallinnan kannalta. Toinen kiireellinen hanke on räjähdevarastoinnin saattaminen säädösten ja materiaalin säilyvyyden edellyttämään kuntoon. Kiinteistöjen ylläpitoa markkinaehtoistetaan omaa palvelutuotantoa supistamalla sekä tilaaja- tuottaja- ja kumppanusmalleja soveltamalla. Toiminnan kehittämisessä keskeistä on palveluiden sisältö, laatu ja kustannustehokkuus. Toiminnan ja tilojen energiatehokkuudella on tärkeä merkitys kustannusten hallinnassa. Energian hinta näyttää näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa nousevan. Puolustushallinto pyrkii energiansäästöä edistävään toimintaan ja toimitilaratkaisuihin. Tilojen energiatehokkuuden kannalta ensiarvoisen tärkeätä on edellä mainitun korjausvajeen ripeän poistaminen yhteistyössä tilojen omistajahaltijoiden kanssa. Energiankulutuksella on keskeinen merkitys myös ympäristön kannalta. Tavoitteena on tukea ilmaston lämpenemistä hillitsevää kehitystä ja suosia energian käytössä mahdollisuuksien mukaan ympäristöystävällisiä polttoaineita. Osaamiseen liittyvä kehittäminen Kehittyvä yhdyskuntapoliittinen toiminta (kustannustehokas alue- ja tilahallinta, pitkävaikutteiset alue- ja tilajärjestelyt yms.) edellyttää ajankohdan haasteiden mukaista osaamista (edunvalvonta, kilpailutus, tekninen, taloudellinen ja oikeudellinen osaaminen yms.). Tavoitteena on toimialan edellyttämä kansallisesti ja kansainvälisesti korkeatasoinen osaaminen, jossa oman osaamisen lisäksi hyödynnetään muun yhteiskunnan osaamista kumppanuus- yms. yhteistoiminnalla. Toiminnan erityispiirteiden vuoksi yhdyskuntapoliittiseen toimintaan kohdistuu tekniikkaa, turvallisuutta, terveyttä sekä tutkimus- ja kehitystoimintaa koskevia erityisvaatimuksia, jotka edellyttävät myös erityisosaamista. Myös tiedonhallinta on haaste yhdyskuntapoliittiselle toiminnalle, jossa puolustushallinnon lisäksi on monia kumppaneita ja muita sidosryhmiä. Tiedon saatavuus ja luotettavuus sekä erilaisten tietojärjestelmien hyödyntäminen edellyttävät turvallisuuden ja taloudellisten resurssien ohella osaamista. 11

14 4.3 Ympäristöpoliittinen strategia Ympäristöpoliittisen strategian avulla jalkautetaan tunnistetut haasteet toimialan toimintaan ja kehittämiseen tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimialan päätavoite on huolehtia siitä, että sotilaallisella maanpuolustuksella on ympäristöön (ympäristönsuojelu, -terveys ja -turvallisuus) liittyvät toiminta- ja kehittämisedellytykset ja että ympäristönäkökulma otetaan toimintaedellytysten sallimissa puitteissa huomioon kaikessa toiminnassa. Varuskuntakohtaisena tavoitteena on hyvät ja tarkoituksenmukaiset työ-, palvelu- ja asuinolosuhteet. Puolustushallinto kantaa vastuunsa kestävästä kehityksestä, jolla on taloudellinen, ekologinen, sosiaalinen ja kulttuurillinen ulottuvuus. Ympäristöpoliittisessa ja myös yhdyskuntapoliittisessa strategiassa otetaan huomioon Suomen kansallinen kestävän kehityksen strategia Kohti kestäviä valintoja. Kansallisesti ja globaalisti kestävä Suomi ja siitä johtuvat hallinnonalaa koskevat haasteet. Kestävän kehityksen aikajänne (2030) vastaa puolustusministeriön strategian aikajännettä ja strategiaa toteutetaan käytettävissä olevien resurssien, yhteiskunnallisen ja teknologisen kehityksen sallimissa rajoissa. Suomen kestävän kehityksen strategiassa keskeistä on tasapaino luonnonvarojen käytön ja suojelun välillä (ilmastomuutos, luonnon monimuotoisuus, materiaalitehokkuus, uusiutuvat ja uusiutumattomat luonnonvarat, fossiiliset polttoaineet, Itämeren suojelu, saamelaisalueen kestävä kehitys yms.), kestävät yhdyskunnat kestävässä aluerakenteessa (aluerakenteen kehittäminen, alue- ja rakennepolitiikka, ehyet yhdyskunnat ja hyvä elinympäristö, maaseudun elinvoimaisuus, julkisten palveluiden saatavuus, toimiva liikennejärjestelmä yms.), hyvinvointia koko elinkaaren ajan (terveysuhat, kulttuurillinen omaleimaisuus, arvokeskustelu yms.), talous kestävän kehityksen turvaajana (hyvinvointi ja omien vahvuuksien hyväksikäyttö, korkea osaaminen, elinikäinen oppiminen, elinkeinopolitiikka, tuottavuus, julkisen sektorin rahoitus yms.), Suomi globaalina toimijana ja vastuunkantajana (YK ja sen vuosituhattavoitteet, EU, lähialueet, uudet teknologiat, tietotekniikka yms.) ja kestävien valintojen tukeminen (kestävät valinnat, koulutus, innovaatiot, tehokkaat ja vaikuttavat ohjauskeinot yms.). Vuoteen 2025 ulottuvalla tarkasteluvälillä ympäristöpoliittinen strategia käsittää näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa seuraavia asiakokonaisuuksia: Ympäristöpoliittiseen kehitykseen, säädöksiin, sopimuksiin yms. liittyvä toiminta 12 Suomen ympäristöpoliittista toimintaa ohjaa kansallisen toiminnan ohella erityisesti Euroopan Unioni. Toimialan kehittymistä seurataan ja kehitykseen vaikutetaan maanpuolustuksellisista lähtökohdista. Osallistumalla ympäristöpoliittiseen kehittämiseen tavoitteena on varmistaa maanpuolustuksellisten erityispiirteiden huomioon ottaminen ja luoda edellytyksiä kehityksestä seuraavien toimenpiteiden joustavaan jalkauttamiseen puolustushallintoon.

15 Puolustushallinnon ympäristöpoliittinen toiminta noudattaa valtiokonsernin toimialakohtaisia politiikkoja ja strategioita kuten edellä mainittua Suomen kestävän kehityksen strategiaa. Puolustushallinnon toimintaan liittyvät monet kansainväliset ympäristösopimukset ja erilaiset ympäristöpoliittiset ohjelmat, kuten Kioton ilmastosopimus, Rion biodiversiteettisopimus, Montrealin otsonikerrosta koskeva sopimus, Baselin ongelmajätesopimus, merien suojelua koskeva MARPOL, Itämerensuojelua koskeva HEL- COM, EU:n NATURA suojeluohjelma, kansalliset suojeluohjelmat, valtakunnallinen jätesuunnitelma ja valtakunnallinen meluntorjuntaohjelma. Lähtökohtana on sopimusten ja ohjelmien mukainen toiminta ja osallistuminen niiden kehittämiseen maanpuolustuksellisista lähtökohdista. Ympäristöhallintaan liittyvä kehittäminen Ympäristöhallinta perustuu puolustushallinnossa voimassa olevaan hallintorakenteeseen, puolustushallinnon toimijoiden (puolustusministeriö, puolustusvoimat, Puolustushallinnon rakennuslaitos) väliseen työnjakoon ja yhteistyöhön sekä toimijoiden antamiin määräyksiin ja ohjeisiin. Hallintarakenteen toimivuutta tarkastelemalla ja asiamukaisesti kehittämällä varmistetaan kunakin ajankohtana vastuullinen, tehokas ja laadukas ympäristöhallinta (ympäristönsuojelu, ympäristöterveys ja turvallisuus). Puolustushallinnossa on käytössä ISO 9001-laadunhallintajärjestelmä ja laatupolitiikka. Tavoitteena on soveltaa toimintaan myös ISO ympäristöhallintajärjestelmää. Järjestelmää käyttävät monet yhteistyökumppanit ja useat EU- ja NATO / PFP-maat, joten sen käyttöönotto edistää toiminnan kansallista ja kansainvälistä vertailua ja yhteensopivuutta. Ympäristöhallinnan kehittämisessä tavoitteena on toiminnan jatkuva parantaminen. SUUNNITTELU TOTEUTUS SEURANTA PARANTAMINEN Ympäristöhallinnan painopiste suunnataan sotilaalliseen maanpuolustukseen. Ympäristöhallinnalla kehitetään myös kokonaismaanpuolustukseen (ml. vapaaehtoinen maanpuolustus, yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen YETT -strategia) ja kehittyvään viranomais- ja virka-apuyhteistyön liittyvää puolustushallinnolta tarvittavaa valmiutta ja kykyä tukea muuta yhteiskuntaa esimerkiksi erilaisissa ympäristöllisissä häiriötilanteissa. Ympäristöhallinta vastaa omalta osaltaan poikkeusolojen edellyttämistä ympäristöpoliittisista toimenpiteistä. Kansainvälisiä kriisejä arvioidaan nykyään myös ympäristöllisten vaikutusten näkökulmasta. 13

16 Tavoitteena on edistää kriisien hallintaa osallistumalla yhteiskuntaan mahdollisesti kohdistuvien erilaisten uhkien ympäristölliseen etukäteisarviointiin. Ympäristöhallinta vastaa omalta osaltaan kansainväliseen kriisinhallintaan liittyvistä ympäristöpoliittisista toimenpiteistä, jotka toteutetaan vastuullisesti, tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti. Toimintaan liittyy myös toimialan siviilikriisinhallintayhteistyötä. Kansainvälinen yhteistyö ja kehittyvä kriisinhallinta ovat haaste ympäristöpoliittiselle toiminnalle mahdollistaen samalla toiminnan kansainvälisen vertailun. Tavoitteena on myös toiminnan yhteensopivuus EU- ja NATO /PFP yhteistoimintaan (ml. NATO standardit, STANAG 7141 ja MC 469). Ympäristöpoliittisin toimin edistetään myös sotilasalueisiin mahdollisesti liittyviä kansainvälisiä yhteiskäyttömahdollisuuksia. Ympäristöhallinta edellyttää luotettavaa ja toimivaa tiedonhallintaa. Tavoitteena on tiedonhallintajärjestelmä, joka hyödyttää puolustushallinnon lisäksi myös ympäristöpoliittisia kumppaneita ja hyödyntää tehokkaasti myös kumppanien tietojärjestelmiä. Tavoitteena on kehittää ympäristöhallinnan taloudellisuuden ja tuloksellisuuden seurantaa ja siihen liittyviä mittareita ja indikaattoreita sekä tehostaa myös ympäristöpoliittista raportointia ja tiedotustoimintaa. Varuskuntien ym. sotilasalueiden toiminta- ja kehittämissuunnittelu Puolustushallinnon ympäristöpoliittisessa toiminnassa painopiste on läheisyysperiaatteen mukaisesti sotilasalueilla tapahtuvassa toiminnassa. Ympäristönsuojelulla on tärkeä merkitys myös sotilasalueiden kehittämisessä. Varuskuntasuunnittelu sisältää ympäristöohjelman ja maankäyttö- ja maisemanhoitosuunnittelun, joiden avulla sotilasalueilla tapahtuva toiminta ja suojelulliset intressit sovitetaan yhteen. Ympäristönsuojeluun liittyvä kehittäminen Ympäristönsuojelun kehittämisessä lähtökohtana on haittojen ennalta ehkäisy ja minimointi, varovaisuus ja huolellisuus sekä parhaiden käyttökelpoisten tekniikoiden ja ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen soveltaminen. Johtavana periaatteena on vastuu toiminnan ympäristövaikutuksista. Tähän sisältyy myös aiheutettujen haittojen vastuullisen hoitaminen. Ympäristönsuojelutoiminnassa on monia ajankohtaisia hankkeita, joista tässä yhteydessä mainitaan materiaalitehokkuuden, jätehuollon ja melunhallinnan kehittäminen, maaperän, vesien ja ilman suojelu sekä luonnonsuojelu. 14

17 Materiaalitehokkuuden ja jätehuollon kehittäminen Puolustushallinto on suurimpia materiaalin käyttäjiä Suomessa. Hankintapolitiikkaa kehitetään yhteistyössä materiaalipoliittisen ohjelman kanssa. Tavoitteena on vähentää haitallisten ympäristövaikutusten syntyä, joka on myös valtakunnallisen jätestrategian ensisijainen tavoite. Muut puolustushallinnon jätehuollon kehittämiseen liittyvät tavoitteet ovat kierrätyksen ja uusiokäytön lisääminen sekä välttämättä syntyvän jätteen turvallinen loppusijoitus. Kansainvälinen ympäristöpoliittinen haaste on ympäristönäkökohtien huomioon ottaminen sotavarustuksen kehittämisessä. Melunhallinnan kehittäminen Melunhallinnan kehittäminen on haaste, johon vastataan valtakunnallisen meluntorjuntaohjelman linjausten mukaisesti. Puolustushallinnon melu aiheutuu pääasiassa puolustusvoimien lento-, ampuma- ja räjäytystoiminnasta. Tavoitteena on kehittää melunhallintaa, selvittää melualueet ja toteuttaa toiminnassa melua vähentäviä ratkaisuja. Tärkeä yhdyskunta- ja ympäristöpoliittinen meluntorjuntatoimi on riittävien suoja-alueiden varaaminen ampuma- ja harjoitusalueiden sekä asutuksen ja melulle herkkien toimintojen välille. Tähän pyritään yhteistyöllä kaavoitusviranomaisten kanssa. Maaperän, vesien ja ilman suojelu Puolustusvoimien toiminta on lakisääteistä ja käytettävän puolustusmateriaalin tekninen kehitys noudattaa kansainvälisen aseteollisuuden kehitystä. Toiminnasta aiheutuu päästöjä, kulutusta yms. vaikutuksia maa-, vesi- ja ilmatilaan. Puolustushallinto pyrkii toimintamalleillaan ehkäisemään ympäristöhaittoja sekä seuraa ja dokumentoi toimintansa ympäristövaikutuksia. Vaarallisten kemikaalien käyttö pyritään minimoimaan. Aiemmasta toiminnasta pilaantuneet alueet inventoidaan ja niille luodaan riskiluokitus- ja priorisointijärjestelmä. Tarvittavat puhdistustoimenpiteet tehdään säädösten edellyttämällä tavalla. Tavoitteena on soveltaa toimintaan parasta ja myös taloudellisesti toteutettavissa olevaa teknologiaa edustavia ympäristönsuojelua edistäviä ratkaisuja. Lähiajan painopistealueita ovat ampumaratojen lyijynhallinnan kehittäminen ja pohjavesien suojelu sekä ilmaston muutoksesta aiheutuvat toimenpiteet. Luonnonsuojeluun liittyvä kehittäminen Puolustushallinnon aktiivisessa käytössä on noin 0,3 milj. hehtaaria alueita, joista huomattava osa kuuluu myös erilaisiin suojeluohjelmiin; Euroopan Unionin Natura 2000 suojeluohjelmaan ja kansallisiin rantojen-, harjujen-, soiden-, lehtojen-, 15

18 vanhojen metsien-, kallioalueiden-, yms. suojeluohjelmiin. Alueilla on myös harvinaisia eliö- ja kasvilajeja elinympäristöineen. Sotilasalueilla todetut luontoarvot osoittavat, että sotilaskäytön yhteydessä on pystytty säilyttämään alueen luontoarvot ja jopa niitä lisäämään. Luonnonsuojelussa tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden suojelu yhteistyössä Metsähallituksen ja ympäristöviranomaisten kanssa. Toiminta perustuu toimintaedellytysten sallimissa rajoissa luonnon kannalta mahdollisimman hyvään käytäntöön. Osaamiseen liittyvää kehittämistä Ympäristöpoliittinen toimiala kehittyy jatkuvasti ja edellyttää ajankohdan haasteiden mukaista osaamista. Tavoitteena on toimialan edellyttämä kansallisesti ja kansainvälisesti korkeatasoinen osaaminen, jossa oman osaamisen lisäksi hyödynnetään muun yhteiskunnan osaamista kumppanuus- yms. yhteistoiminnalla. Ympäristöalan osaamista kehitetään vastaamaan myös poliittisten linjausten mukaan laajenevan viranomaisyhteistyön ja virka-aputoiminnan edellyttämiä valmiuksia, sillä konkreettinen yhteistyö saattaa koskea esim. yhteiskuntaan kohdistuvia erilaisia ympäristöhäiriöitä, - onnettomuuksia ja katastrofeja. Ympäristökoulutus on haaste, johon panostetaan. Tavoitteena on antaa ympäristökoulutusta henkilöstölle tehtäviensä edellyttämällä tavalla. Yleisen asevelvollisuuden perusteella puolustushallinnolla on yhteiskunnallisesti merkittävä vaikutusmahdollisuus varusmiesten ympäristöllisiin asenteisiin ja luontosuhteeseen. Tavoitteena on sotilaskoulutuksen sallimissa rajoissa edistää varusmiesten ja reserviläisten ympäristöllisiä valmiuksia. Kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin osallistuville annetaan tehtäviensä edellyttämä ympäristökoulutus, jotta osallistujilla on valmiudet toimia myös ympäristöllisesti edistyksellisesti kriisihallintaoperaatioissa ja niihin liittyvässä yhteistoiminnassa. 16

19 5. Strategian toimeenpano, arviointi ja kehittäminen Yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisella strategialla varmistetaan osaltaan puolustushallinnon pitkän aikavälin tavoitetilan saavuttaminen. Strategia perustuu toimialan ydintehtäviin ja niihin liittyviin tavoitteisiin. Tavoitteisiin pääsy varmistetaan sisällyttämällä strategian linjaukset yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisiin tavoite- ja kehittämisohjelmiin (alue-, tila- ja ympäristöhallinnan kehittäminen, alue-, toimitila-, ylläpito- ja ympäristöohjelmat, osaamisen kehittäminen), jotka sisällytetään toiminnan ja talouden pitkän, keskipitkän ja lyhyen aikavälin suunnittelu-, toteutus- ja seurantajärjestelmään sekä toimeenpannaan ja resursoidaan TTS- ja TA -toiminnalla. Puolustusministeriö ohjaa puolustusvoimien ja rakennuslaitoksen toiminnan ja talouden suunnittelua yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisen strategian toteuttamiseksi. Ministeriö vastaa siitä, että strategian keskeiset linjausten sisällytetään tulevien vuosien hallitusohjelmiin ja valtakunnan turvallisuus- ja puolustuspoliittisiin linjauksiin. Toiminnan suunnittelu-, päätöksenteko-, toteutus-, raportointi- ja arviointijärjestelmä (ml. hallinnolliset ohjeet ja määräykset, tiedonhallinta, indikaattorit, mittarit yms.) tarkistetaan strategian linjausten mukaisesti tuottamaan tehokkaasti, taloudellisesti ja vastuullisesti alueisiin, toimitiloihin ja ympäristöön liittyvät toiminta- ja kehittämisedellytykset. Yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisen strategian toteutumista arvioidaan laajemmin selontekojen syklissä. Strategian toteutumista arvioidaan myös vuosittain osana puolustushallinnon toiminnan tuloksellisuuden arviointia. Strategia tarkistetaan valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisten linjausten ja puolustushallinnon strategisen suunnitelman mukaisesti ottaen huomioon toteuttamisesta saadut kokemukset ja kehittämistarpeet. 17

20 Puolustusministeriö Puhelin: vaihde (09) Eteläinen Makasiinikatu 8 Telefaksi: (09) PL 31, HELSINKI

Puolustushallinnon yhdyskunta- ja ympäristöpolitiikka

Puolustushallinnon yhdyskunta- ja ympäristöpolitiikka Osastrategia Puolustushallinnon yhdyskunta- ja ympäristöpolitiikka Sisällysluettelo Tiivistelmä...1 Johdanto...2 Toimintaympäristö...3 Visio ja tavoitetila...9 Toimialan kykyjen kehittäminen...10 Viestintä

Lisätiedot

Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA

Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA PUOLUSTUSMINISTERIÖ PUOLUSTUSVOIMAT PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA 1 Sisällysluettelo Viestinnän strateginen rooli...1 Puolustushallinnon visio, arvot ja perustoiminnot...1

Lisätiedot

EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet

EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet Viking Amorella: tiedostus- ja koulutusristeily 3.2. 2016 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho VARELY/ Kalatalouspalvelut

Lisätiedot

Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA PUOLUSTUSMINISTERIÖ PUOLUSTUSVOIMAT PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS

Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA PUOLUSTUSMINISTERIÖ PUOLUSTUSVOIMAT PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA PUOLUSTUSMINISTERIÖ PUOLUSTUSVOIMAT PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS Sisällysluettelo 1 Viestinnän strateginen rooli 2 Puolustushallinnon visio, arvot ja perustoiminnot

Lisätiedot

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013 VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko STETEn seminaari 20.2.2009 Erityisasiantuntija Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö Toimintaympäristö

Lisätiedot

Kaavoitus ja jätehuolto

Kaavoitus ja jätehuolto 1 Kaavoitus ja jätehuolto Kaarina Rautio 21.4.2008 2 Maakunnan kehittämisen malli 2 3 Kaavajärjestelmä (MRL) Valtakunnalliset alueidenkäyttö- tavoitteet - Valtioneuvosto hyväksyy MAAKUNTAKAAVA Kuntien

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten

Lisätiedot

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Eeva Hellström Kestävän kehityksen toimikunnan ja Luonnonvarainneuvoston kokoukset 24.4.2008 Strategiprosessin asemointi Kansainvälinen

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Ulla Koivusaari 29.11.2007 Studia Generalia - luentotilaisuus Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla 1 Sisältö Kestävä kehitys ja sen uhkatekijät

Lisätiedot

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Valtiovarainministeriö TUVE-hanke 03/2012 TUVE - esityksen sisältö 1. Mitä hallinnon turvallisuusverkolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue Varsinais-Suomen ELY-keskus / Olli Madekivi 13.4.2010 1 Organisaatio 13.4.2010 2 Ympäristökeskuksesta ELYn

Lisätiedot

Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen välinen tulossopimus vuodelle 2008 LIITE 4

Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen välinen tulossopimus vuodelle 2008 LIITE 4 Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen välinen tulossopimus vuodelle 2008 LIITE 4 2 TULOSSOPIMUS Puolustusministeriön resurssipoliittisen osaston päällikön ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen

Lisätiedot

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Mari Pantsar-Kallio Strateginen johtaja Cleantechin strateginen ohjelma Cleantech kasvaa Maailmanmarkkinat

Lisätiedot

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Asiakkuusjohtaja Heikki Härtsiä Millog Oy 17.3.2015 17.3.2015 1 Strateginen kumppanuus Puolustushallinnon kumppanuusstrategia (Puolustusministeriön

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus

Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus Green Officeaamukahvitilaisuus 22.10.2014 Tuomme tilalle ratkaisut Esityksen sisältö Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus Senaatin vihreä työkalupakki

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin strateginen ohjelma CSO:n strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen

Lisätiedot

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Espoo 05-11-2014 2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden

Lisätiedot

Asiantuntijapalvelut ohjaavat oikeaan päätökseen

Asiantuntijapalvelut ohjaavat oikeaan päätökseen Asiantuntijapalvelut ohjaavat oikeaan päätökseen Palvelua organisaatiosi toiminnan ja tuottavuuden parantamiseksi Asiantuntijapalveluissa toimimme johdon strategisena kumppanina. Palvelumme liittyvät tavallisesti

Lisätiedot

Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE) Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kansalliset kestävän kehityksen indikaattorit Ensimmäiset keke-indikaattorit 2000 Kokoelmaa päivitetty ja uudistettu

Lisätiedot

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Autoilun ohjaaminen 22.2.2012, Björn Ziessler Visio Vastuullinen liikenne 20.2.2012 2 Toiminta-ajatus Kehitämme liikennejärjestelmän turvallisuutta. Edistämme liikenteen

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

ITÄMERIHAASTE 2. kansallinen seminaari 3.12.2008

ITÄMERIHAASTE 2. kansallinen seminaari 3.12.2008 ITÄMERIHAASTE 2. kansallinen seminaari 3.12.2008 Ritva Touré 3.12.2008 1 Ritva Touré Laatujohtaja Johtava asiantuntija, tekniset palvelut Ritva Touré 3.12.2008 2 Puolustushallinnon rakennuslaitos Aluetoimisto

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatu- ja ympäristöjärjestelmät 24.9.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKÄ JÄRJESTELMÄ MEILLÄ TARVITAAN? Yrityksen

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN

STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN EKOSUUNNITTELU STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN 30.1.2013, Riitta Lempiäinen, Motiva Oy 30.1.2013 RTL JOHDANTO EKOSUUNNITTELU

Lisätiedot

Kestävä Kerava -konsultointi. Julia 2030 -yhteisseminaari Jussi Nikula Gaia Consulting Oy 12.4.2010

Kestävä Kerava -konsultointi. Julia 2030 -yhteisseminaari Jussi Nikula Gaia Consulting Oy 12.4.2010 Kestävä Kerava -konsultointi Julia 2030 -yhteisseminaari Jussi Nikula Gaia Consulting Oy 12.4.2010 1 Gaia lyhyesti Liiketoiminnan periaatteet Kestävät ratkaisut Syvällistä ja monialaista asiantuntemusta

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Osaamisen johtamisen viitekehys ja toimintamalli TE-palvelussa

Osaamisen johtamisen viitekehys ja toimintamalli TE-palvelussa Osaamisen johtamisen viitekehys ja toimintamalli TE-palvelussa Sanna Kolomainen Pia Laitinen Matti Hermunen TE-johdon ajankohtaisfoorumi 21.-22.8.2013, Tupaswilla 1 Taustaa osaamisen johtamiselle Tavoite:

Lisätiedot

ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila

ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila POROYMPÄRISTÖ ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila POROYMPÄRISTÖ Poroympäristö Poron kannalta tila, ravintoa, rehua, rauhaa Poronhoidon kannalta tila harjoittaa elinkeinoa, erään

Lisätiedot

Vastuullisuusraportointi ympäristönäkökulmasta

Vastuullisuusraportointi ympäristönäkökulmasta Vastuullisuusraportointi ympäristönäkökulmasta Oiva-iltapäivä 29.10.2014 / kk SATO lyhyesti 2 Vastuullisuus SATOssa Ympäristövastuu Energiatehokkuus Elinkaari-investoinnit Jätemäärien pienentäminen Investointien

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kestävä kehitys on yhteiskuntapolitiikkaa Ekologinen kestävyys;

Lisätiedot

Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum. Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta

Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum. Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta TUKES ENTISTÄ LAAJEMPI TUOTEVALVONNAN KESKUS Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) aloitti toimintansa

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Ympäristövastuut Äänekoskella Perustuslain mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta sekä ympäristöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on

Lisätiedot

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Kestävä kaivostoiminta III Kaivosten ja prosessiteollisuuden sivuvirtojen tuotteistaminen Vuokatti 13.6.2013 Maija Uusisuo Kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin Juha Pietarinen Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin - Voiko riski olla mahdollisuus myös lakisääteisten

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet

Lisätiedot

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 12.2.2011 Pekka Seppälä Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42 % Osuus päästöistä 38 % Sitoumukset

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävän kehityksen suunnittelija Sanna Mari Huikuri 1 Aalborgin sitoumuksilla pohja kestävälle

Lisätiedot

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen EMKR:n meripolitiikan rahoituksen painopisteet Havaintoja: Elinkeinopolitiikka ei näy kuvassa! Pitäisi olla keskeinen osa meripolitiikkaa. Tarve kansalliselle meripolitiikalle,

Lisätiedot

PASTORI-PROJEKTI. Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut

PASTORI-PROJEKTI. Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut PASTORI-PROJEKTI Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut Älykkään liikenteen liiketoimintamallien ja toteutusratkaisujen kehittäminen Matti Roine ja Raine Hautala,

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

PAAVOSTA AUNEEN. Jyväskylä 16.10.2015. Jari Karppinen

PAAVOSTA AUNEEN. Jyväskylä 16.10.2015. Jari Karppinen PAAVOSTA AUNEEN Jyväskylä 16.10.2015 Jari Karppinen PAAVO 2008-2015 Asuntoloista asumisyksiköitä, joissa asuminen perustuu vuokrasopimukseen ja AHVL:ään Noin 2 500 asuntoa tai asuntopaikkaa pitkäaikaisasunnottomille

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014-

Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tutkimuksen painopistealueet sisäasiainministeriön hallinnonalalla Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tiina Ranta-Lassila, sisäasiainministeriö Kuopio 27.9.2013 27.9.2013 Tausta

Lisätiedot

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Elinkaarimallit ja -palvelut tulosseminaari Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Hanna Kaleva KTI Kiinteistötieto Oy 26.9.2006 ELINKAARIMALLIT kehityshanke: KTI:n osaprojekti:

Lisätiedot

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Sosiaalialan yritysvastuu tarkoittaa yrityksen vastuuta omista yhteiskunnallisista vaikutuksistaan toimia, jotka hyödyttävät työntekijöitä ja muita yrityksen

Lisätiedot

Kestävät liiketoimintaratkaisut! Bisneksen tulostekijät! #FIBS_RP15!!

Kestävät liiketoimintaratkaisut! Bisneksen tulostekijät! #FIBS_RP15!! Kestävät liiketoimintaratkaisut! Bisneksen tulostekijät! #FIBS_RP15!! !!! Suomen johtava yritysvastuuverkosto! FIBS on Suomen johtava yritysvastuuverkosto. Autamme yrityksiä tekemään parempaa liiketoimintaa

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Ympäristöjohtaminen pähkinänkuoressa Miten saadaan vihreä tuuli puhaltamaan yrityksessä? Ympäristöystävällinen IT 3.4.2008

Ympäristöjohtaminen pähkinänkuoressa Miten saadaan vihreä tuuli puhaltamaan yrityksessä? Ympäristöystävällinen IT 3.4.2008 Ympäristöjohtaminen pähkinänkuoressa Miten saadaan vihreä tuuli puhaltamaan yrityksessä? Ympäristöystävällinen IT 3.4.2008 Tuula Pohjola Dosentti, TkT Teknillinen korkeakoulu TKK Ilmastonmuutos Kasvihuonekaasut

Lisätiedot

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA. Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja

LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA. Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja Teknisen keskuksen tavoitteena on tuottaa kaupungin sisäiset tuki- ja muut palvelut laadukkaasti, tehokkaasti ja kilpailukykyisesti.

Lisätiedot

Kestävä yhdyskunta. Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes. 9-2009 Copyright Tekes

Kestävä yhdyskunta. Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes. 9-2009 Copyright Tekes Kestävä yhdyskunta Ohjelman kesto: 2007-2012 Ohjelman laajuus: 100 miljoonaa euroa, jostatekesin osuus noin puolet Lisätietoja: www.tekes.fi/yhdyskunta Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Aluekehitysvaliokunta. Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00)

Aluekehitysvaliokunta. Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Aluekehitysvaliokunta 21.6.2013 2011/0276(COD) TARKISTUS 543 Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00) muutetusta ehdotuksesta Euroopan

Lisätiedot

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto 2 VESI MAAKUNTAKAAVASSA Seuraavassa lyhyesti: Maakuntakaavasta

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014

ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Kuva: Päijänteen Eetunpohjaa 9/2014 K.V ASIKKALAN KUNNAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Katja Viita Arja Stenhammar Asikkala 3/2015 Yleistä ympäristötilinpäätöksestä Työ-

Lisätiedot

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä Luonnos 23.4.2008 Visio ja avainsanat Kansainvälinen vesialan strategia rakentuu seuraavalle pitkän aikavälin visiolle: Suomen vesialan toimijat ehkäisevät

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista

Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista Väestönsuojelun neuvottelupäivä 2013 Neuvotteleva virkamies Merja Rapeli 30.4.2013 Varautumisen lähtökohdat Lähtökohtana

Lisätiedot

Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat,

Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat, PUOLUSTUSMINISTERI JYRI HÄKÄMIES 1 (7) FÖRSVARSMINISTER JYRI HÄKÄMIES Pelastusalan varautumisseminaari/ritarihuone Puhe 2.12.2009 Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat, Talouskriisi

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-

Lisätiedot

TIETOTURVAPOLITIIKKA

TIETOTURVAPOLITIIKKA TIETOTURVAPOLITIIKKA Lapin ammattikorkeakoulun rehtori on hyväksynyt tietoturvapolitiikan 18.3.2014. Voimassa toistaiseksi. 2 Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 1.1 Tietoturvallisuuden kolme ulottuvuutta...

Lisätiedot

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO Ympäristöasiat Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. Missio Osana yhteiskuntavastuuta tavoitteemme on minimoida

Lisätiedot

23.4.2009 Ahvenanmaan osallistuminen EU-asioiden käsittelyyn sekä maakunnan mahdollisuudet vaikuttaa niihin OM

23.4.2009 Ahvenanmaan osallistuminen EU-asioiden käsittelyyn sekä maakunnan mahdollisuudet vaikuttaa niihin OM Valtioneuvoston kanslia Valtioneuvoston, jotka hyväksyttiin 9..20 Kataisen hallituskaudella voimassa oleviksi 9..20 2 3 4 5 6 7 8 9 0 2 3 4 5 6 7 8 Pääministeri Kataisen hallituskaudella voimassa olevat

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa

Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa Elina Uitamo Varsinais-Suomen ELY-keskus/Tekes DM 926686 01-2013

Lisätiedot