OPISKELUHUOLTOSUUNNITELMA PERUSOPETUKSESSA TYÖPAJAT

Transkriptio

1 Länsi- ja Sisä-Suomi Oikeusturvayksikkö OPISKELUHUOLTOSUUNNITELMA PERUSOPETUKSESSA TYÖPAJAT Sokos Hotel Lakeus, Seinäjoki Kahdeksan ryhmää, neljä tapausta Kommentteja tapauksista: TAPAUS 1 Ryhmä 1 Täydennetty itse tarinaa oletetaan Iiriksellä olleen asiakkuus psykiatriin. - Käyttäytymisen tehostaminen eskarissa merkitsee, että koulussa kiinnitettävä erityisesti huomiota siihen ja pohdittava tukitoimia - Heikkoutta tapauksessa on, että huoltajaa ei ole kuultu - Monialaisen asiantuntijaryhmän kokoaminen nopeasti - Klikkinä, että tieto ei ole siirtynyt - Ryhmään monialaisia osaajia, jotta koulurauha säilyisi - Kirjataan muistio siitä, mitä sovittu ja kaikki sitoutuisivat siihen - Muun luokan kanssa käsiteltävä asiaa, koska kenties nähneet kaikenlaista - Koko koulun tiedotus, väkivallan kohteena olleiden oppilaiden tuen tarpeen arviointi, yhteistyö huoltajien kanssa Ryhmä 5 - Päivitettäisiin oppimissuunnitelma - Palaveri, jossa olisi läsnä opettaja, terveydenhoitaja, kuraattori ja vanhemmat - Lisätään erityisopetusta - Saada vanhemmat ymmärtämään tiedon saamisen tärkeys - Koulupsykologi seuraamaan tuntia ja oppilaan käytöstä siellä - Kuraattori luokkaan opettamaan tunnetaitoja LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa Jyväskylän toimipaikka Cygnaeuksenkatu 1, Jyväskylä Tampereen toimipaikka Uimalankatu 1, Tampere

2 2/6 - Yksilöhuollon asiantuntijaryhmä oppilaan asioissa - Se henkilö koululta ottaa yhteyttä kotiin, jolla on paras suhde vanhempiin - Opetuksen järjestäjän toimijoiden kesken voidaan puhua oppilaan asioista - Kysytään vanhemmilta, mitä muille vanhemmille voidaan kertoa - Voidaan vähintään sanoa muille vanhemmilla, että asia on hoidossa - Koululla on oikeus saada välttämättömät tiedot sekä julkisesta että yksityisestä sosiaali- ja terveydenhuollosta, mutta hyvän tavan mukaista keskustella tietojen pyytämisestä ensin vanhempien kanssa. - Yhteistyö vanhempien kanssa tärkeää, vaikka suostumusta pedagogisen tuen antamiseen ei tarvita. Näin luottamus säilyy ja turvataan yhteistyö jatkossakin. - Rehtori voi pyytää myös anteeksi. - Oppilaan opetuksen järjestämiseen koulussa osallistuva opetushenkilökunta voi vaihtaa keskenään salassa pidettävää tietoa, ei tarvita huoltajien suostumusta. - Kahtiajako tiedonsaannin suhteen opiskeluhuollon- ja opetushenkilöstön välillä: opetushenkilöstöllä oikeus saada opiskeluhuollosta ja muuten sosiaali- ja terveydenhuollosta välttämättömät tiedot, vastaavaa yleissäännöstä ei taas ole opiskeluhuoltolaissa opiskeluhuoltohenkilöstön oikeudesta saada opetushenkilökunnalta opiskeluhuollon järjestämiseksi välttämättömät tiedot. - Hyvä kun on mietitty myös yhteisöllisiä opiskeluhuollon toimenpiteitä. - Yhteisöllisyyden tärkeys yksittäisen oppilaan toiminnan ymmärtämisessä ja kuinka ohjata muita oppilaita ymmärtämään tilannetta - Pitäisi seurata, ovatko toimenpiteet toimineet eli ei ainoastaan aloiteta tehokkaasti ja sitten ei seurata, mikä toimii. - Minkälaiset valmiudet opettajalla on käsitellä asiaa. Tarvittaisiinko erityisopettajan seurantaa? Opettajaa tulisi tukea toiminnanohjauksessa kuinka toimia Iiriksen kanssa ja kuinka ohjeistaa muuta ryhmää toiminnassa. Esimerkiksi käytännön keinona Iirikselle järjestettäisiin luokkaan raivonappi, jota voi käydä tarvittaessa painamassa TAPAUS 2. Ryhmät 2 ja 6 - Keskusteluyhteys isään miksi vastustaa, johtuuko vain tietämättömyydestä - Luokanohjaaja kutsuu yksilökohtaisen OHR:n kasaan - Annettava tehostettua tukea

3 3/6 - Luokanopettajalla on oikeus puhua psykologin kanssa - Kuraattori voisi aloittaa yhteisöllisen työskentelyn luokan kanssa - Ensisijaisesti yhteistyön rakentaminen kotiin - Luontevin yhteydenottaja kotiin on luokanopettaja tai erityisopettaja, ei suoraan psykologi tai kuraattori - Selvitetään ensin, mahtuvatko vanhemmat saman pöydän ääreen ennen kuin aletaan haastaa muihin toimenpiteisiin - Mahdollisuus saada vanhoja yksityisen puolen tietoja? - Ei lapsen edun mukaista alkaa ainoastaan työskennellä äidin kanssa, koska lapsi asuu isällä - Opiskeluhuoltosuunnitelmista ei löytynyt suoraan tietoa, kuinka toimia tilanteissa, joissa vanhemmat ovat eri mieltä asioista - Ei ole lapsen edun mukaista asettaa häntä valintatilanteeseen vanhempien välillä - Isällä on ennakkoasenteita kuraattoria / psykologia kohtaan, joten heitä ei välttämättä otettaisi mukaan ensimmäiseen palaveriin, vaan he kävisivät vain esim. kertomassa työstään. Ensin rakennettava yhteys kotiin. - Yhteisöllinen opiskeluhuolto voisi olla esim. välituntitoimintaa tai erilaisten hyvinvointia tukevien teemojen käsittelyä tunneilla - Usein vanhempien vastustelu johtuu siitä, että heillä ei ole tarpeeksi tietoa lapsensa asian käsittelystä koulussa tai siitä, mitä tukitoimia koulu voi tarjota - Opettajan otettava mahdollisimman aikaisessa vaiheessa yhteys vanhempiin, jos huolta lapsesta herää - Huoltajien velvollisuus päättää yhdessä lapsen asioista lasta kuullen -> vanhemmilta voi vaatia tätä ja ohjata heidät keskustelemaan yhdessä - Koulun toimien perustelu on erittäin tärkeää - Oppilaalla velvollisuus ottaa pedagogista tukea vastaan (osa opetusta ja oppilaalla oppivelvollisuus), opiskeluhuolto taas on vapaaehtoista - Vanhemmilta ei tulisi pyytää suostumusta asioissa, joissa sitä ei tarvita (esim. pedagogisen tuen järjestäminen) - Kuulemiskertomuksiin kannattaa ottaa aina vanhemman allekirjoitus

4 4/6 - Kun oppilaalle ja huoltajille varataan ennen erityisen tuen päätöksentekoa tilaisuus tulla kuulluksi, pedagoginen selvitys pitää olla laadittuna ja huoltajille toimitettuna ennen palaveria, jossa selvitystä käsitellään - Selvityksestä käytävä selvästi ilmi, mitä tukea annetaan ja miksi - Varsinkin yläkouluikäisten kaikista asioista (koskien kaverisuhteita / arkipäivän kuulumisia ym.) kuraattori ei ole yhteydessä kotiin, jotta luottamus säilyy. Tapauskohtaisuus, kuraattorin oma harkinta yhteydenotoissa, ja myöskään lain mukaan ei tarvitse ilmoittaa, kun oppilas on hakeutunut itse vastaanotolle. TAPAUS 3. Ryhmä 3 - Kuka on Oskarin huoltaja / kuka tekee päätökset? Sijaisvanhemmat eivät ole sellaisia. - Koulun huoli poissaoloista pitäisi miettiä, että miksi Oskari on poissa ja miksi poissaoloihin ei ole kotona reagoitu - Palaveri Oskarin asioissa: opettaja, kuraattori, terveydenhoitaja ja vanhemmat puhuttaisiin lähtökohtaisesti poissaoloista, mutta mahdollisesti myös huumeista (jos tulee luonnostaan puheeksi) - Oskarin oma suostumus huumetesteihin - Mietitään järjestelyjä, joilla Oskari saadaan tulemaan kouluun (hänet voidaan myös hakea) - Koulun täytyy tuoda huoli Oskarin tilanteesta selkeästi esille ja kertoa tilanteesta Oskarin asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle Ryhmä 7 - Vanhempien ilmoitus, jonka perusteella terveydenhoitaja alkaa selvittää asiaa - Terveydenhoitajan kautta tieto koululle, vasta toissijaisesti kootaan yksilökohtainen asiantuntijaryhmä - Huolen ilmetessä huumeidenkäytöstä, voi terveydenhoitaja pyytää Oskarin jutulle ja tarjota huumetestiä. Jos lapsi ei suostu, niin yhteys Oskarin asioista vastaavaan sosiaalityöntekijään. - Palaveri, johon osallistuu opiskeluhuoltohenkilökuntaa ja jossa käsitellään opiskeluhuollollista tuen tarvetta, on heti monialainen asiantuntijaryhmä, riippumatta siitä käsitelläänkö siellä huumeidenkäyttöä vai ei - Sijaisvanhemmat ovat lain näkökulmasta sivullisia, lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä on laillinen edustaja

5 5/6 - Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän ja sijaisvanhempien/lastensuojelulaitoksen välillä pitäisi olla selkeästi ja kirjallisesti sovittuna, kuka on vastuussa mistäkin lapsen kouluasiasta - Koulun tulee antaa biologisille vanhemmille tietoa lapsen asioista pyydettäessä sekä ottaa mukaan asian käsittelyyn, kun lapsen kouluasia ratkaistaan hallintopäätöksellä (kuuleminen, päätöksen tiedoksianto) - Koulun on hyvä miettiä, mistä vapaa-ajalla tapahtuneista asioista se ottaa koppia ja mitkä taas kuuluvat selvästi vanhempien huolehdittaviksi - Myös alle 15-vuotiaasta lapsesta on perusteltua tehdä rikosilmoitus yhtä lailla kuin 15 vuotta täyttäneestä, mutta rajanveto (milloin ylipäänsä tehdään ja milloin ei) on välistä vaikeaa - Oppilaan pystyessä päättämään itse asioistaan voi hän kieltää monialaisen asiantuntijaryhmän kokoontumisen - Asiakassuunnitelmaan tms. kirjataan selkeästi, kuinka vastuu jakautuu sijaisvanhempien ja sosiaalityöntekijän välillä. Kokemuksen mukaan tilanne paranee näin menetellen. - Missä yhteydessä huumeista puhutaan ja kuinka puututaan. Koululla voisi olla linjattuna, kuinka tällaisessa tilanteessa toimitaan ja kuka toimii. Otettava joka tapauksessa nopeasti puheeksi. - Huoli huumeidenkäytöstä -> yhteys suoraan huoltajaan (huoltaja hoitaa tarvittaessa testit) ja kerrotaan, että nyt teemme lastensuojeluilmoituksen. Huoli ja epäily riittävät, ei tarvitse pohtia, onko asia totta vai tarua. - Mahdollisuus konsultoida anonyymisti poliisia - > suojaa myös omaa oikeusturvaa. - Monialainen asiantuntijaryhmä ei voi kokoontua ilman oppilasta TAPAUS 4. Ryhmä 4 - Opettaja jatkaa keskustelua äidin kanssa ja kertoo, kuinka asiaa koulussa hoidetaan - Yhteistyössä äidin kanssa viedään asia Kiva-tiimiin ja ollaan yhteydessä kuraattoriin - Kuraattori juttelee yhdessä tyttöjen kanssa syömisestä ja tiedottaa koteja - Opettaja ottaa pääkiusaajan luokanopettajan mukaan työskentelyyn - Ruokalan seinälle laitetaan lautasmalli - Valtterille tukea huolessa selviytymiseen Ryhmä 8 - Ollaan syömättömien tyttöjen koteihin yhteydessä ja ohjataan terveydenhoitajalle

6 6/6 - Koko luokan yhteinen terveystietotunti - Valtterin jaksamista selvitetään ja ollaan kotiin yhteydessä - Emma-kiusaajaa jututetaan ja selvitetään kiusaamisen taustoja, jonka avulla hän saa kuvan toimintamallistaan ja ymmärtää tilannetta paremmin kiusatun tytön osalta - Kodin tuki tärkeä, jotta voidaan puuttua asiaan ajoissa. Koulu ei pysty yksin toimimaan tehokkaasti lasten asioiden tukena, jos koti ei osallistu. - Monialaisen asiantuntijaryhmän kokoaminen lapsen asioiden hoitamiseksi kankea systeemi. Työskentelyä lapsen asioissa ja edun mukaisesti vaikeuttaa se, että koululta ei voida antaa suoraan tietoja kouluterveydenhoitajalle. - Monialainen asiantuntijaryhmä voidaan perustaa useamman oppilaan (kiusaajan ja kiusattujen) tukemiseksi - Jos oppilas ei halua ottaa opiskeluhuollollista tukea vastaan, työskentelyä ei aloiteta - Monialaisen asiantuntijaryhmän jäsenet voivat vaihtaa opiskeluhuollon järjestämiseksi välttämättömät tiedot keskenään - Salassapitosäännösten tulkinta lapsen edun mukaisesti - Perusopetuslain 29 :n mukaan koulun tietoon tulleesta koulumatkalla (ja koulussa) tapahtuneesta kiusaamisesta täytyy ilmoittaa kotiin. Kurinpitotoimia ei voida käyttää muuta kuin koulussa ja kouluaikana tapahtuneisiin tapauksiin (ei koulumatkan tapahtumiin). - Aina voidaan pyytää oppilas ylimääräiseen terveystarkastukseen - Myös koulukaverit vievät huolta kavereista eteenpäin terveydenhoitajalle - Lastensuojeluilmoitus ei voi aina olla välttämätön ja ensisijainen vaihtoehto -> tietoja voidaan vaihtaa muutoinkin lapsen edun mukaisesti (esim. kuraattori voi ottaa yhteyttä terveydenhoitajaan sosiaalihuollon asiakaslain nojalla). - Huolen herätessä asiaan on aina puututtava