Forssan seudun elinkeinopainotteinen
|
|
- Helena Mäki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Forssan seudun elinkeinopainotteinen strategia Forssan seutu kasvua keskellä Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy:n hallituksen hyväksymä (sidosryhmien lausunnot huomioitu) Oy Tero Maksimainen & Kaj Työppönen Lisäykset FSKK Kirsi Sippola
2 Sisällysluettelo Sisällys Sivu Johdanto 3 Forssan seudun swot, visio, missio ja arvot 4 Strategiakartta 9 Strategiset päämäärät, kriittiset menestystekijät ja hankkeet 11 Strategian toteutumisen seuranta ja päivittäminen 20 Liitteet Strategiaprosessi Nykytila-analyysi
3 Johdanto Strategiatyön tavoitteet ja tarkoitus Työn tavoitteena on kattavan seutustrategian laatiminen erityisesti elinkeinojen-, kilpailukyvyn- ja elinvoiman kehittämisen näkökulmista. Työskentelyssä huomioitiin seudun nykytilanne ja tulevat muutospaineet sekä seudun toimijoiden sitouttaminen strategiseen prosessiin ja tavoitteisiin. Strategiaprosessi Seutustrategian laadinta aloitettiin marraskuussa 2006 ja työ valmistui huhtikuussa Strategian laadintaa varten pidettiin kolme taustaseminaaria, kaksi strategiaseminaaria ja neljä ohjausryhmän kokousta. Strategiaprosessi oli luonteeltaan osallistava. Erityisesti seudun kehittämisorganisaatiot ja elinkeinoelämä olivat vahvasti mukana prosessissa. Seminaareihin ja tilaisuuksiin osallistui yhteensä noin 60 henkilöä. Strategiamenetelmä ja malli Strategiamenetelmä perustuu tilaajan ja konsultin sopimalla tavalla Balanced Scorecard -mallin väljään soveltamiseen sekä strategiakartan hyödyntämiseen strategian kuvaamisessa ja tiivistämisessä. Työssä on lisäksi hyödynnetty aiempia strategisia sisältöjä ja aineistoja, joita on pyritty tiivistämään ja selkeyttämään. Tuloskortteja on käytetty kriittisten menestystekijöiden ja mittareiden muotoilussa. Ohjausryhmä ja konsultti Forssan seudun kehittämiskeskuksen hallitus ohjasi strategiaprosessin etenemistä sekä teki seminaarien pohjalta sisältöihin liittyviä päätöksiä Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi Forssan kaupunginjohtaja Tapani Venho. Konsulttina strategiaprosessissa toimi Pricewaterhouse Coopers. Konsulttityön toteuttamisesta PwC:ssä vastasivat Kaj Työppönen ja Tero Maksimainen. Heidän lisäkseen työhön osallistuivat Aatos Hallipelto ja Olli Oosi.
4 Swot, visio, missio ja arvot
5 Forssan seudun nykytila-analyysin yhteenveto SWOT Vahvuudet Laaditut strategiat ovat oikeansuuntaisia ja ne ovat ohjanneet kehitystä oikeaan suuntaan Yrittäjyysaktiiviisuus säilyy ja uusia yrityksiä perustetaan Mahdollisuudet Yritysten asiakaskunta (sekä tuotannossa että palveluissa laajenee) yli alueen ja ulkomaille Asukaskehitys lähenee tasapainoa Alueen yritykset ovat kansainvälistyneet viime vuosina Logistiseen asemaan perustuvat investoinnit ovat lisääntyneet Työpaikkaomavaraisuus hyvä Logistinen sijainti Heikkoudet Liikenneyhteydet puutteelliset Riskinottohalun puute sekä rahoittajilla että pienyrityksillä heijastuu kaikkeen toimintaan Useat seudun kiintopisteet nähdään liian suppeasti: vrt. Eerikkilä 5-20 hengen yrityksiä liian vähän Yritysten kehittämistä tukevia tukipalveluja liian vähän (ympäristöja turvallisuusjärjestelmät, työvoimapankki/ -vuokraus, työvoiman uudelleenkoulutus) Koulutustarjontaa ei vastaa kaikilta osin yritysten ja työntekijöiden tarpeita Yritysten verkostoituminen liian vähäistä Dynaamisuuden ja ulkopuolisen pörinän puute Yhteisen näkemyksen puute kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toteutuksesta Ympäristönormien kiristyminen luo mahdollisuuksia läheisyyden ekonomialle (seudun sisäinen toiminta ja matkailumahdollisuudet) sekä bioenergialle, ympäristöklusterille ja maataloudelle Kasvukeskusten reservinä toiminen mahdollistaa kasvua Uhkat Osaavan työvoiman saatavuus vaikeutuu Pienten yritysten haluttomuus kasvuun ja investointeihin Omaleimainen imago ja erottuvuus muista seuduista ei kehity Pitkäaikaistyöttömyyden ja nuorisotyöttömyyden vaikeutuminen Osaamisen katoaminen. Alueelle jäävien korkeasti koulutettujen osuus suhteellisen vähäinen Kasvukeskusten reservaatiksi joutuminen Kausityöttömyys lisääntyy Viimeisen kahden vuoden aikana uudet syntyneet yritykset eivät ole syntyneet ydinklustereille tai alihankintaverkostoihin
6 Visio 2013 Forssan seutu 2013 kasvua keskellä Forssan talousalueesta on muodostunut vahva soveltavan osaamisen keskus, jossa kunnat ja elinkeinoelämä tiiviin yhteistyön kautta ovat luoneet alueesta yhtenäisen asumisen ja yrittäjyyden kokonaisuuden. Erityisen vahvaa osaamista on bio- ja ympäristö- sekä elintarvike- ja elektroniikkatoimialoilla. Uutta liiketoimintaa on syntynyt perinteisille tuotanto- sekä uuden tyyppisille asiantuntija-, hyvinvointi- ja vapaa-ajan palvelualoille. Erinomaista logistista asemaa on hyödynnetty kasvun lähteenä ja alueella on asukasta. Forssan talousalue tunnetaan myös aktiivisena kansalaistoiminnan alueena. Alueelle on muodostunut merkittävää vapaa-ajan, matkailu- ja tapahtumapalveluliiketoimintaa. Forssan talousalue on kansainvälistynyt merkittävästi ja se houkuttelee luovia ja osaavia ihmisiä.
7 Arvot Luovuus ja osaaminen Seudun toimijat suhtautuvat ennakkoluulottomasti uusiin asioihin ja ihmisiin ja löytävät ratkaisuja ennakoituihin ja ennakoimattomiin muutoksiin. Seudulla kunnioitetaan voimavarana myös erilaisuutta. Luovat ajatukset ehtivät kypsyä. Osaaminen on soveltavaa ja perustuu yrityslähtöisyyteen. Kasvuhakuisuus Hankkii aktiivisesti uusia asukkaita ja yrityksiä. Yhteistyökykyisyys Yhteistyökyky tarkoittaa sitä, että eri toimijat otetaan suunnittelussa ja toteutuksessa mukaan. Seudun toimijoiden kesken keskustellaan yhdessä ja toisten mielipiteitä kunnioitetaan ja yhteisiin päätöksiin sitoudutaan. Edelläkävijyys Seudun toimijat etsivät aktiivisesti uusia ratkaisuja ja hyödyntävät uusimpia innovaatioita ja parhaita käytäntöjä. Kilpailukykyisyys Seudulla on kilpailukykyiset julkiset ja yksityiset palvelut. Kaikessa toiminnassa tavoitteet selviä ja taloudellisuus ja tehokkuus huomioidaan. Seudun kilpailukykyä suhteutetaan maakunnan, Suomen ja kansainväliseen kehitykseen.
8 Missio Forssan seutu luo edellytykset seudun asukkaiden, elinkeinolämän sekä koulutus- ja kehitysorganisaatioiden positiiviselle kehitykselle sekä yhteisen vision toteutumiselle. Forssan seudun kehittämiskeskus vastaa yhteisen mission ja vision toteutumisesta. Kunnat antavat tarvittavat valtuudet ja ovat yhteistyössä muiden seudullisten organisaatioiden kanssa toteuttamassa strategiaa.
9 Strategiakartta
10 Forssan seudun strategiakartta Strategiset päämäärät ja kriittiset menestystekijät Tehokas asukashankinta ja yrityskehitys Sosiaalisen pääoman hyödyntäminen Monipuoliset asumisen vaihtoehdot Tasapainoinen kuntatalous Laadukkaat palvelut ja infra Kestävän kehityksen seutu Asukas ja työpaikka määrät ovat kasvaneet Logistinen aseman hyödyntäminen Klusterikehityksen ja kansainvälistymisen tukeminen Oppilaitostarjonta yritysten tarpeen mukaan Kuntatalous ja yritysten taloudellinen kilpailukyky on vahvistunut Forssan seudulle on luotu vahva yhteinen brändi Osaamisen kehittäminen on ennakoitua ja yrityslähtöistä Elinkeinopolitiikka kunnossa Valtateiden ja rautatieyhteyksien parantaminen Vahva yhteistyö naapuriseutujen kanssa Yritysten yhteiset, laadukkaat tukiresurssit FSKK:n ja kuntien selkeät roolit Sitoutuminen päätöksiin Toimiva yhteistyö EI PÄÄLLEKKÄISYYKSIÄ muut laajemmat yhteistyöverkostot HAMK, MTT, FSTKY, Työvoimatoimisto yms. voimavarat tunnistetaan (lisäys)
11 Strateginen päämäärä: 1. Asukas- ja työpaikkamäärät ovat kasvaneet Kriittiset menestystekijät Mittarit ja tavoitetaso Kehityshankkeet Vastuu ja seuranta 1. Tehokas asukashankinta ja yrityskehitys uutta asukasta (Nettokasvu vuositasolla keskimäärin +0,5 %) Asukasasiamiestoiminnan käynnistäminen Kohdistetun markkinointikampanjan käynnistäminen FSKK seututasolla, kunnat kuntatasolla. (Hyödyntäen Hämeen markkinointia). 2. Klusteriohjelma on laajennettu koskemaan rakennustuote- ja metallialoja sekä hyvinvointisektoria (lisäys) Kohteena työssäkäyvä aktiiviväestö, jolla on jo työpaikka seudulla sekä toisaalta liikkuva työväki, jonka työpaikka ei ole niin kiinni sijainnista Laajennetun klusteriohjelman toteuttaminen. FSKK seututasolla, kunnat kuntatasolla. Hamk ja FSTKY hyvinvoinnin osalta (lisäys). 3. Työpaikkamäärän nettokasvu 200 / vuosi (kasvu vuositasolla keskimäärin 2 %) Kohdistettu markkinointi (Hyödyntäen Hämeen markkinointia) Humppilan ja Forssan yritysalueiden toteuttaminen Ympäristöteknologiayksikön saaminen seudulle FSKK seututasolla, kunnat kuntatasolla.
12 Strateginen päämäärä: 1. Asukas- ja työpaikkamäärät ovat kasvaneet Kriittiset menestystekijät Mittarit Kehityshankkeet Vastuu ja seuranta 2. Sosiaalisen pääoman hyödyntäminen 1. Vuosittain järjestetään uusia järjestö- ja yrityskokousta Laadukkaiden tuotteiden kehittäminen hyödyntäen Forssan seudun luontaisia edellytyksiä (Forma-hanke). Palvelukonsepti hyödyntäen Hämeen matkailu Oy:n palvelukonseptia. Operaatio Forssan kokous järjestökokouskampanja FSKK Tapahtumarekisterin kokoaminen 2. Seudulle luotu vähintään yksi valtakunnallisesti tunnettu kulttuurilaitos Wahren-keskuksen kehittämnen Humppilan luovien alojen osaamishanke Jokioisten kartanon kultuurialueen kehitäminen Forssa Humppila Jokioinen 3. Seudusta on kehittynyt valtakunnallisesti merkittävin hevososaamiskeskus Hippolis-hevoskeskittymän hyödyntäminen Hippolis
13 Strateginen päämäärä : 1. Asukas- ja työpaikkamäärät ovat kasvaneet Kriittiset menestystekijät Mittarit Kehityshankkeet Vastuu ja seuranta 3. Monipuoliset asumisen vaihtoehdot 1. Monipuolinen ja edullinen asunto- ja tonttitarjonta, (hintaja tarjontatiedot) Avaimet käteen rakennustoiminnan kehittäminen Maaseudun vesihuollon ratkaiseminen Kaupunki- ja kuntakeskusten kaupallisten palvelujen tukeminen ympäristön viihtyvyyttä kehittämällä Forssa, Humppila, Jokioinen Tammela Ypäjä Yhteisen maankäyttösuunnitelman laatiminen ja yhteisen maapolitiikan luominen
14 Strateginen päämäärä: 1. Asukas- ja työpaikkamäärät ovat kasvaneet Kriittiset menestystekijät Mittarit Kehityshankkeet Vastuu ja seuranta 4. Kansainvälistymisen tukeminen 1. Ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden ja asukkaiden määrä on noussut 10 % vuosittain. Työvoiman saatavuuden turvaaminen ulkomaalaisten työntekijöiden saatavuus ja käyttö Työvoimahallinto ja FSKK 2. Oppilaitosten (kaikilla tasoilla) kansainvälisten kontaktien määrä kasvanut 100 % Kansainvälisen oppilasvaihdon aktivointi ja kouluyhteistyön aktivointi ja kieltenopiskelutarjonnan laajentaminen Koulut ja oppilaitokset 3. Seudun yritysten kansainväliset kontaktit ovat lisääntyneet (itsearviointi) Invest in Finland ohjelma ja paikallisten yrityksien kansainvälisyys valmiuksien lisääminen FSKK
15 Strateginen päämäärä: 2. Kuntatalous ja yritysten taloudellinen kilpailukyky ovat vahvistuneet Kriittiset menestystekijät Mittarit Kehityshankkeet Vastuu ja seuranta 1. Tasapainoinen kuntatalous 1. Kaikkien kuntien tulos on positiivinen Kuntien strategiat ja taloussuunnittelu Kunnat 2.Laadukkaat palvelut ja infra 2. Palvelustrategian toteutuminen Vesihuollon hankkeiden toteuttaminen Kunnat 3.Elinkeinopolitiikka kunnossa 3. Asukastyytyväisyys 4. Yhteiset pelisäännöt sovittu maankäyttöön, taksoihin ja mahdollisiin tukiin ja lainoihin Palvelustrategiassa määritetyt hankkeet FSKK:n johtamat neuvottelut, jossa sovitaan em. asioista. FSKK 5. Kehittämishankkeiden panostus säilytetään Suomen seutujen keskitasolla Hankkeet ja kehitystoiminta priorisoidaan strategian mukaisuudella ja vaikuttavuudella 4. Työvoiman Saatavuus (lisäys) 6. Osaavan työvoiman varmistaminen yritysten tarpeisiin 7. Työvoiman työllistymisedellytysten kehittäminen Oppilaitosten ja työvoimaviranomaisten hankkeet FAI, FAK, HAMK, Työvoimatoimisto
16 Strateginen päämäärä: 3. Forssan seudulle on luotu vahva yhteinen brändi Kriittiset menestystekijät Mittarit Kehityshankkeet Vastuu ja seuranta 1. Valtateiden ja rautatieyhteyksien parantaminen 2. Kestävän kehityksen seutu 1. Neuvottelu- ja vaikuttamissuunnitelman laatiminen: esim. valtioneuvosto ja LVM 2. Profiloituminen ympäristöklusterin kautta Yksityisrahoitusmahdollisuuksien selvittäminen Nykyisin ekologisia hankkeita, esim. lähiruoka ja ympäristöhankkeet FSKK ja Forssan seutu yhteistyössä naapuriseutujen kanssa FSKK, Agropolis 3. Logistisen aseman hyödyntäminen 3. Uusien yrityksien kasvu 4. Asukkaiden määrän kasvu seudulla Vesien puhtauden turvaaminen Yritys-, asukas- ja matkailumarkkinointi FSKK ja kunnat 5. Matkailutulot
17 Strateginen päämäärä: 4. Osaamisen kehittäminen on yrityslähtöistä Kriittiset menestystekijät Mittarit Kehityshankkeet Vastuu ja seuranta 1. Oppilaitostarjonta yritysten tarpeen mukaan 1. Osuus valmistuneista AMK:n ja toisen asteen valmistuneista, jotka työllistyvät talousalueen yrityksiin, kasvu 5 % / vuosi Oppilaitoksien kehityshankkeet Oppilaitokset Koulutusorganisaatiot ja työvoimahallinto
18 Strateginen päämäärä: 4. Osaamisen kehittäminen on yrityslähtöistä Kriittiset menestystekijät Mittarit Kehityshankkeet Vastuu ja seuranta 2. Yritysten yhteiset, laadukkaat tukiresurssit 2. Työvoimaviranomaisten, kuntien, kehitysorganisaatioiden ja yritysten yhteinen henkilöstön kehittämis- ja valmennusverkostoyksikkö, joka toimii myös henkilöstön vuokrausyhtiönä ja liiketoimintavalmiuksen ja asiantuntijatyön kaupallistamisen tukena, on perustettu Toimintamallin suunnittelu sijaispankkihankkeita hyödyntäen Työvoimahallinto, FSKK ja kunnat
19 Strateginen päämäärä: 5. Toimiva yhteistyö Kriittiset menestystekijät Mittarit Kehityshankkeet Vastuu ja seuranta 1.Sitoutuminen päätöksiin Vuonna 2007: 1.Strategia on hyväksytty kaikissa kunnissa Seutuneuvosto 2. FSKK:n ja kuntien selkeät roolit Vuonna 2007: 2.Rooleista, budjetoinnista ja seurannasta sovittu yhteinen käytäntö FSKK:n ja kuntien väliset neuvottelut FSKK ja kunnat 3. EI PÄÄLLEKKÄISYYKSIÄ 3.Kunnat hyödyntävät yhteisiä resursseja toiminnassaan ja ovat sopineet keskinäisestä työnjaosta Kunta- ja palvelurakenneuudistus Kunnat 4. Vahva yhteistyö HAMK:n, MTT:n, FSTKY:n ja työvoimatoimiston kanssa (lisäys) 4. Yhteistyötahojen kanssa toteutetaan yhteisiä hankkeita Yhteistyöneuvottelut ja klusterihankkeiden yhteinen toteutus FSKK 5. Vahva yhteistyö naapuriseutujen kanssa 5.Kukin lähiseudun kanssa toteutetaan vähintään yksi yhteinen infra ja /tai klusterihanke Yhteistyöneuvottelut ja klusterihankkeiden yhteinen toteutus ja infrahankkeet FSKK 6. Yhteistyön muiden laajempien yhteistyöverkostojen kanssa 5. Yhteistyöstä syntynyt vähintää yksi merkittävä uusi hanke vuodessa SEKES, pienet seutukunnat, AKO:n verkostot, jne. FSKK, kunnat
20 Strategian toteutumisen seuraaminen ja päivittäminen Vastuu Strategian toteutumisen seuraaminen ja päivitys on FSKK:n hallituksen vastuulla. Seuraaminen ja päivittäminen Strategian mukaisen toiminnan ja toteutumisen seuraaminen on jatkuva prosessi ja tulee olla vahvana näkökulmana hallituksen työskentelyssä. Seurantaan liittyvä arviointi tulee toteuttaa kerran vuodessa ja mittareide päivittäminen kerran vuodessa. Toteutumisen seuraaminen ja päivittäminen toteutetaan talousarvio- ja tilinpäätössyklin mukaisesti: talousarviota laadittaessa päivitetään strategia mittarit ja toteutuminen arvioidaan tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä.
21 2007. All rights reserved. refers to the network of member firms of International Limited, each of which is a separate and independent legal entity. *connectedthinking is a trademark of LLP (US).
22 Liitteet: Strategiaprosessi Toimintaympäristön analyysi
23 Strategiaprosessi
24 Strategiaprosessin liittyneet seminaarit ja kokoukset Seminaarit Keihäänkärkiseminaari I Keihäänkärkiseminaari II Keihäänkärkiseminaari III , Rantasipi Forssa , Rantasipi Forssa , Rantasipi Forssa Strategiaseminaari I Strategiaseminaari II , Rantasipi Forssa , Rantasipi Forssa Seutuneuvosto , Ypäjän kunnantalo Kokoukset Ohjausryhmä I Ohjausryhmä II Ohjausryhmä III Ohjausryhmä IV , FSKK , FSKK , Ypäjän kunnantalo , FSKK
25 Hankkeen työohjelma strategiaprosessi Strategia-aineistojen ja toimintaympäristön tausta-analyysi Keihäänkärjet - seminaarit Yritykset ja innovaatiot Maakuntaohjelman teemat Osaaminen ja työllisyys Kilpailukykyiset toimintaympäristöt Yhteisen tahdon muodostus Toimintaympäristön analyysi Visio Missio Arvot Tahdon muuntaminen toiminnaksi Strategiakartta Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit Toimenpiteet ja ohjelmat
26 Toimintaympäristön analyysi
27 Nykytila-analyysi - yhteenveto Positiivisia kehityslinjoja Laaditut strategiat ovat oikeansuuntaisia ja ne ovat ohjanneet kehitystä oikeaan suuntaan Bruttokansantuotteen arvonlisäyksen kasvu on ollut maan kärkitasoa Yrittäjyysaktiiviisuus säilyy ja uusia yrityksiä perustetaan. Viimeisen kahden vuoden aikana uudet syntyneet yritykset eivät ole syntyneet ydinklustereille tai alihankintaverkostoihin. Rakennusala, pienyritykset sekä toiminimet nousevat esiin Yritysten asiakaskunta (sekä tuotannossa että palveluissa laajenee) yli alueen ja ulkomaille Asukaskehitys saatu oikaistua Alueen yritykset ovat kansainvälistyneet viime vuosina Logistiseen asemaan perustuvat investoinnit ovat lisääntyneet
28 Nykytila-analyysi - yhteenveto Negatiivisia kehityslinjoja Osaavan työvoiman saatavuus vaikeutuu Pienten yritysten haluttomuus kasvuun ja investointeihin Omaleimainen imago ja erottuvuus muista seuduista ei kehity Pitkäaikaistyöttömyyden ja nuorisotyöttömyyden vaikeutuminen (ei kuitenkaan kasvua) Osaamisen katoaminen. Alueelle jäävien korkeasti koulutettujen osuus suhteellisen vähäinen
29 Nykytila-analyysi - yhteenveto Heikot signaalit Koulutusorganisaatiot eivät kehitä reagoivasti työelämälähtöisiä koulutussisältöjä Kasvukeskusten reservaatiksi joutuminen Kasvukeskusten reservinä toiminen mahdollistaa kasvua Dynaamisuuden ja ulkopuolisen pörinän puute Riskinottohalun puute sekä rahoittajilla että pienyrityksillä heijastuu kaikkeen toimintaan. Kausityöttömyys lisääntyy Yritysrakenne jakaantuu: klusteriyritykset vs. toiminimet Useat seudun kiintopisteet nähdään liian suppeasti: vrt. Eerikkilä Tulevaisuustiedon tärkeyden korostuminen ja esimerkiksi seudullisen skenaariotyöskentelyn ja muun tulevaisuuden ennakoinnin kehittäminen työllisyystilanteen ja osaamistarpeiden ennakoimiseksi.
30 Nykytila-analyysi - yhteenveto Haasteet Liiketoimintaosaamista pitää pystyä tarjoamaan aloittaville ja pienille jo toimiville yrityksille. Pitää saada uusia 5-20 hengen yrityksiä Yritysten verkostoitumista tulee kehittää Yritysten tarve toiminnan kehittämistä tukevia palveluja saatava aikaiseksi:esim. ympäristö- ja turvallisuusjärjestelmät, työvoimapankki/ - vuokraus, työvoiman uudelleenkoulutus Alueen toimialojen monipuolistuminen Koulutustarjontaa pitää kehittää vastaamaan yritysten ja työntekijöiden tarpeita Kuntasektorin muutokset tulevaisuudessa: kunta- ja palvelurakenneuudistukseen ja sen toteutukseen liittyvät haasteet Elektroniikka- ja ympäristöteknologian alat: Pienten yritysten määrän lisääminen Pendelöijien sitouttaminen: Pendeli (molempiin suuntiin) on pysynyt seudulla pitkään samana ja verraten pienenä (15 % kohdistuen johto- ja asiantuntijatehtäviin). Olemassa olevan tieverkon kehittäminen sekä tietoliikenneyhteyksien kehittäminen infrastruktuurin kehittämisen tärkeimpiä asioita
31 Miten kunnalliset strategiat tukevat keihäänkärkiä? Eri strategioiden yhtymäpisteitä Keihäänkärjet Yritykset ja innovaatiot Klusterit Keskitytään klusteriyrityksiin Yhteistyö Yhteistyöverkostojen ylläpito ja luominen yrityksien ja julkisten toimijoiden kesken Inhimilliyys ja ekologisuus Ekologisuus, turvallisuus, perinteet Vahva talous Vahva kuntatalous seurausta yrityksien ja kuntalaisten menestymisestä Viestintä Kansallinen ja seudullinen viestintä ja markkinointi yritysja innovaatiotoiminnan houkuttelemiseksi Osaaminen ja työllisyys Kilpailukykyiset toimintaympäristöt Osaamisen kehittämisessä keskitytään klusteriyrityksien tarpeisiin Toimintaympäristön kehittämisessä keskitytään klusteriyrityksien toimintaympäristöjen kehittämiseen Yhteistyöverkostojen ylläpito ja luominen yrityksien ja julkisten toimijoiden kesken Verkostomainen toiminta yrityksien ja kehittäjien kesken toiminnan ja toimintaympäristöjen kehittämisessä Perinteet, nykyinen osaaminen, vastuullisuus Inhimillisyys ja vastuullisuus yritystoiminnan toimintaympäristöjen kehittämisessä Resurssien tehokas käyttäminen osaamisen ja työllisyyden edistämiseen Resurssien tehokas käyttäminen ja kohdentaminen toimintaympäristöjen kehittämiseen Seudun osaamispotentiaalin ja osaamisen viestintä seudulla ja valtakunnallisesti Viestintä toimintaympäristöstä kumppaneille, yrityksille ja yhteistyötahoille
32 Tukevatko seudun keskeiset kehittämisstrategiat keihäänkärkien kehittymistä? Strategia/ Keihäänkärki Yritykset ja innovaatiot Osaaminen ja työllisyys Kilpailukykyiset toimintaympäristöt Maakuntaohjelma Strategiatyö Yrittämisen kokonaisuuksiin profiloituminen, jossa osaamista, innovaatiotoimintaa ja klusterimuodostuksen edellytyksiä kehitetään Liiketoimintaosaaista lisäävää palvelua, verkostotoiminnan taitoja sekä työvoiman saatavuuden turvaaminen (elintarvikeketjut, ympäristöliiketoiminta) Yrityspalvelujen kehittäminen Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen (ennakointi, laadun kehittäminen, aikuiskoulutuksen määrällinen, laadullinen ja toiminnallinen kehittäminen sekä monikulttuurisuuden edistäminen ja työperäisen maahanmuuton lisääminen) Korkea-asteen koulutustarjonnan lisääminen työelämälähtöisesti KV-koulutusohjelmat ja kv-vaihto sekä kv-hankeyhteistyö Avaintoimialojen T&K-toiminnan tuki Laadukas asuminen ja elämyksellisyys (seutukunnittain ja kunnittain) asumisen kärkituotteiden luominen korjausrakentamisenkehittäminen luontoon tukeutuvan matkailun kehittäminen Palvelurakenteen uudistaminen (strategian mukaisesti) ml. kunta- ja yksityisen sektorin työnjaon kehittäminen Liikenteen ja teknisen huollon palveluhankkeet AKO Yritysten liiketoimintaosaamisen kehittämisohjelma Toimialaryhmien välinen verkottuminen Klusterikehittämisohjelma Käynnistetään yritysten liiketoimintaosaamisen kehittämiseen tähtäävä ohjelma Muu osaamisen kehittämisen rahoituksen kanavoiminen? Perusturva + kuntapalvelut Klusterikehittämisohjelma Bifeel Center -liiketoimintamalli osaksi seudun kehittämistoimintaa (2008) Agropolis ja Bifeel -mallien saumattomuus HAMK? InnoFors ja Elefors
33 Toimintaympäristöanalyysi
34 When it can t be done, do it. If you don t do it, it does not exist. (Paul Arden)
35 3. Toimintaympäristön pohdintaa
36 Ihmiset ja liike Lähde: Aluekeskusohjelman loppuarviointi
37 Ihmiset ja ikä Väkiluku Väestö Lähde: Tilastokeskus 5/2005 Forssan seutu vuotiaat vuotiaat 64- vuotiaat
38 Tuottavuus v. 2004
39 Yrittäminen ja innovatiivisuus Yritysintensiteetti (yritykset sataa asukasta kohti) Forssan seutukunnassa oli 4,89 vuonna Ylittää koko maan keskiarvon vuonna Perinteisesti ollut keskimääräistä selvästi suurempi osuus väestöstä yrittäjiä Seudun vahvuuksia erityisesti toimialojen rajapintaosaaminen sekä yrittäjäaktiivisuus Vahvat klusterit, joiden pohjalle seudun osaaminen ja yritystoiminnan potentiaali rakentuu Bifeel Center vahvuutena ja alueellisen kehittämisverkoston solmukohtana. - Liiketoimintaosaamisen ja liiketoimintamahdollisuuksien koordinointi - Yhteistyö Agropoliksen kanssa - Yhteistyö muiden vastaavien keskusten kanssa
40 Ihmiset ja yrittäjyys Yrittäjien % -osuus koko väestöstä * Kanta-Hämeen maakunta Koko maa Hämeenlinnan seutukunta Riihimäen seutukunta Forssan seutukunta 9,30 % 8,80 % 8,30 % 7,80 % 7,30 % 6,80 % 6,30 % 5,80 % 5,30 % 4,80 % 4,30 % * Lähde: Tilastokeskus * Ennakkotieto
41 Julkiset panostukset yritysten kehittämiseen v TE-keskus Rahoitus investointihankkeisiin Rahoitus pkyritysten kehittämishankkeisiin Rahoitus yritysten toimintaympä ristön Rahoitus maataloustuottei den jalostukseen ja Yhteensä yritysrahoitus Myönnetty Myönnetty Myönnetty Myönnetty Myönnetty kpl kpl kpl kpl kpl Etelä-Pohjanmaan TE-keskus Etelä-Savon TE-keskus Hämeen TE-keskus Kaakkois-Suomen TE-keskus Kainuun TE-keskus Keski-Suomen TE-keskus Lapin TE-keskus Pirkanmaan TE-keskus Pohjanmaan TE-keskus Pohjois-Karjalan TE-keskus Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus Pohjois-Savon TE-keskus Satakunnan TE-keskus Uudenmaan TE-keskus Varsinais-Suomen TE-keskus Kaikki yhteensä #### Josta EU-ohjelmarahoituksen osuus Josta Euroopan Aluekehitysrahaston osuus
42 Julkisten panostusten vaikutukset v TE-KESKUS Yritysrahoitus yhteensä Uudet työpaika Uudistetut t työpaikat Projektin aikaiset työpaikat Uudet yritykset Liikevaihdon kasvu Liikevaihdon kasvu Liikevaihdon kasvu Viennin kasvu Viennin kasvu kpl kpl kpl kpl kpl kpl % kpl Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Häme Kaakkois-Suomi Kainuu Keski-Suomi Lappi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi Kaikki yhteensä
43 Ihmiset ja työ Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta (189) yhteensä Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä (326) yhteensä Työttömät, % työvoimasta (181) yhteensä Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä Lähde: Sotkanet
44 Ihmiset ja työ Työllisyysaste % Forssan seutu Kanta-Häme Koko maa lähde:tilastokeskus
45 Työllisyys ja toimialat Työpaikat toimialoittain (A-B) Maa- ja metsätalous (C) Kaivostoiminta ja louhinta (D) Teollisuus (E) Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (F) Rakentaminen (G-H) Kauppa, majoitus- ja rav.toiminta (I) Kuljetus, varastointi ja tietoliik. (J-K) Rahoitus-, kiinteistö-, ym. palv. (L-Q) Yhteiskunnall. palvelut Toimiala tuntematon Lähde: tilastokeskus
46 Ihmiset ja osaaminen Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet (osuus 15 v. täyttäneistä) % ,5 22,9 23,3 23,7 24,2 24,6 17,9 18,2 18,4 18,7 18,9 19, Koko maa Forssan seutu lähde: Tilastokeskus 5/2005 %, väestöstä Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä Keskiasteen tutkinto Tutkinnon suorittaneiden osuus, % Korkea-asteen tutkinto Tutkinnon suorittaneiden osuus,%
47 Ihmiset ja osaaminen Koulutustaso noussut tasaisesti Keskim. opiskeluaika muuta maata hieman nopeampi Koulutustason nostamisen keinovalikoima voi olla rajallinen Keskeistä osaajien houkutteleminen ja pysyminen alueella Osaajien houkuttelemisen / sitouttamisen keinot?
48 Forssan seutu kilpailukykyisenä alueena Kaupunkiverkkotutkimuksen mukaan ei erityisen merkittävä toiminnallinen alue Työssäkäyntialue Logistiset mahdollisuudet Edellisen AKO-kauden keskeisiä tuloksia seudullisen kehittämistoiminnan malli ja tähän liittyvä yhteistyö Hyvinvointi- ja turvallisuusstrategia sekä seudullinen palvelustrategia Toimivia yhteistyöverkostoja
49 Seutu ja T&K-menot Tarkasteltaessa tutkimus- ja kehittämismenoja suhteessa arvonlisäykseen, Forssan seutukunta sijoittuu koko maan vertailussa kahdeksanneksi (2002).
50 Seutu ja informaatiosektori Informaatiosektorin työpaikat % ,1 8,9 8,6 9,4 9,1 9,4 9,5 9,3 9,6 9,8 9,3 9,1 9,1 8, Koko maa Forssan seutu Informaatiosektorin työpaikkojen lkm, Forssan seudullla lkm lähde: Tilastokeskus 5/6/2005
51 Seutu ja vahvuudet
52 Kilpailukykyisen alueen keskeisiä asioita Toimintaympäristön kehittämisen kärkihankkeita - Vt 2 - Seudun vedenhankinta ja jätevesien ylimaakunnallinen käsittelyratkaisu - Turku-Toijala -rataosuuden välityskyvyn parantaminen Esiin nostettuja haasteita - Alueellisella tasolla yhteistyön vieminen seuraavalle tasolle - Kansallisella ja myös kansainvälisellä tasolla verkostojen toiminnan ja tuloksen tarkempi määrittely
53 Trendit ja aavistukset taustaseminaarien perusteella
54 Trendit / Aavistukset vuosilta Alueen toimialojen Alueen toimialojen monipuolistuminen monipuolistuminen Yrittäjyysaktiiviisuus Osaavan työvoiman Yrittäjyysaktiiviisuus Osaavan työvoiman säilyy ja uusia yrityksiä saatavuus kääntyy säilyy ja uusia yrityksiä saatavuus kääntyy perustetaan haasteeksi perustetaan haasteeksi Haluttomuus Haluttomuus kasvuun ja kasvuun ja investointeihin investointeihin Yritysten asiakaskunta (sekä Yritysten asiakaskunta (sekä tuotannossa että palveluissa tuotannossa että palveluissa laajenee) yli alueen ja laajenee) yli alueen ja ulkomaille ulkomaille Yritysten viennin Yritysten viennin kasvu kasvu Elektroniikka- ja Elektroniikka- ja ympäristöteknologian ympäristöteknologian alat: Pienten yritysten alat: Pienten yritysten määrän lisääntyminen määrän lisääntyminen Liiketoimintaosaamisen kehittämisen Rahoittajien Liiketoimintaosaamisen kehittämisen Rahoittajien riskinottokyvyn riskinottokyvyn tarpeiden kasvu taantuminen tarpeiden kasvu taantuminen YRITYKSET JA INNOVAATIOT Paljon pienyrittäjiä tulossa? Tarve 5-20 hengen yrityksille? Kokemuksellinen brändi ei kehity??? Tarve yritysten verkostoitumiseen kehittämiseen Liika toimialakeskittyminen? Pienempien yritysten tarve toiminnan kehittämistä tukeville palveluille: esim. ympäristö- ja turvallisuusjärjestelmät
55 Trendit / Aavistukset vuosilta Pitkäaikaistyöttömyyden Pitkäaikaistyöttömyyden ja nuorisotyöttömyyden ja nuorisotyöttömyyden vaikeutuminen (ei vaikeutuminen (ei kuitenkaan kasvua) kuitenkaan kasvua) Koulutus ei vastaa Koulutus ei vastaa yritysten tarpeita yritysten tarpeita Työvoimapula: metalli, Työvoimapula: metalli, maatalous, SOTE maatalous, SOTE Koulutusorganisaatioiden Koulutusorganisaatioiden menestymispaineet menestymispaineet Koulutuksen ja Koulutuksen ja osaamisen osaamisen kansainvälistyminen kansainvälistyminen Tiettyjen toimialojen Tiettyjen toimialojen (toimistotyöt) työttömät (toimistotyöt) työttömät Osaamisen katoaminen Osaamisen katoaminen TYÖLLISYYS JA OSAAMINEN Elinikäisen oppimisen Elinikäisen oppimisen korostuminen korostuminen Työvoimavuokrauksen yms. lisääntyminen seudulla Tarve yrittäjyysosaamisell e (perusosaaminen) Nuorten kiinnostuksen mahdollinen kasvaminen avaintoimialoista? Kasvukeskusten reservaatiksi joutuminen Kasvavien toimialojen osaamisvajeet kapenevat (metalli, rakennus) Työssä olevan työvoiman koulutuksen lisääntyminen (ryhmistä räätälöityihin ratkaisuihin) Kuntasektorin muutokset tulevaisuudessa?
56 Kilpailukykyinen toimintaympäristö muiden keihäänkärkien tukena (neljä teemaa) (1) Infrastruktuurin kehittäminen Kaupunkiseudun yhteinen rakennesuunnitelma VT2:n saaminen runkoverkkoon Keskustojen viihtyvyyden varmistaminen VT 10 ja 9:n uudistaminen Rautatien Turku-Toijala parantaminen Joukkoliikenneverkon kehittäminen Vapaa-aikaan ja harrasteisiin liittyvien infrastruktuurien kehittäminen (ratsastus, urheilu yms.) Seudullisen Business Park brändin kehittäminen Tiiveys / Synergia Eloa kyliin aloitteiden välisten jännitteiden ratkaiseminen
57 Kilpailukykyinen toimintaympäristö muiden keihäänkärkien tukena (neljä teemaa) (2) Väestön houkutteleminen toiminnallisilla ja rakenteellisilla toiminnoilla Kohdistetut henkilökohtaiset kampanjat ja seulonta. Kohteena työssäkäyvä aktiiviväestö, jolla on jo työpaikka seudulla sekä toisaalta liikkuva työväki, jonka työpaikka ei ole niin kiinni sijainnista. Lisäksi harrastajat (hevosharrastajat yms). Toimenpiteitä kohdistettava myös seudulta v sitten poismuuttaneille ja kesämökkiläisille. Avaimet käteen rakennustoiminnan kehittäminen Aktiivisen maapolitiikan kehittäminen Seudullisten toimijoiden ja aktivaattoreiden luominen (esim. asukas ja messuasiamies)
58 Toimintaympäristö muiden keihäänkärkien tukena (neljä teemaa) (3) Dynaamisuuden eli pörinän luominen seudulla toimii kilpailukyvyn mahdollistajana. Tätä voitaisiin edistää seuraavilla toimenpiteillä: Tapahtumien kehittäminen (seuratoiminta, kulttuuri, urheilu yms) -> seudullinen vastuu Hevosten ja Golffin hyödyntäminen tapahtumien brändäyksessä ja näitä tukevien palvelujen kehittäminen Messujen / Teemamessujen kehittäminen Julkisten kasvokuvien identifioiminen ja esiin tuominen
59 Kilpailukykyinen toimintaympäristö muiden keihäänkärkien tukena (neljä teemaa) (4) Klusterikehityksen tukeminen Ympäristöklusterin edelleen kehittäminen (jätteen käsittelyyn ja konseptin myymisen suuntaan) Hoiva- ja hyvinvointipalvelut (teknologian hyötykäyttö) Elintarvikeklusterissa erikoistuotteiden kehittäminen sekä teknologian kehittäminen Rakentaminen / Elektroniikka: Erikoistumisen tukeminen Vapaa-ajan busineksen kehittäminen seudun solmukohtien ympärille: Hevoset, Eerikkilä, Tyhytoiminta yms
60 2007. All rights reserved. refers to the network of member firms of International Limited, each of which is a separate and independent legal entity. *connectedthinking is a trademark of LLP (US).
Forssan seudun elinkeinopainotteinen
Forssan seudun elinkeinopainotteinen strategia 2007 Forssan seutu kasvua keskellä Päivitys 25.8.2008 Oy Tero Maksimainen & Kaj Työppönen Lisäykset 2007 ja päivitys 25.8.2008 FSKK, Kirsi Sippola Sisällysluettelo
LisätiedotELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä
ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty
LisätiedotFORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421
Jäsenkunnat Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630 Väkiluku 35421 Seudullinen terveydenhuolto n. 580 työntekijää käyttötalous 57,7 milj. toimipisteet 5 kunnassa hajautetut lähipalvelut
LisätiedotSEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.
SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella
LisätiedotForssan Seudun Kehittämiskeskus Oy. Timo Lindvall. toimitusjohtaja
Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Timo Lindvall toimitusjohtaja Forssan seutu on business-suomen painopisteessä Tunti+ vain Helsinki, Turku,Tampere, Lahti, Pori Lentoasemat Rautatieasema Humppilassa Useita
LisätiedotEtelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys
Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus
LisätiedotHäme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina
Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme on yksi Suomen historiallisista maakunnista. Hämeen maakunta sijaitsee keskeisellä paikalla Suomen
LisätiedotBotniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot
2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot
LisätiedotKANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto
KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta
LisätiedotKasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen
Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012
LisätiedotALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008
ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö
LisätiedotVanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia
Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen
LisätiedotTulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma
Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta
LisätiedotPOHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI
POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA 2014-2017: MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI 20.3.2014 Pohjois-Pohjanmaan visio 2040 Pohjoispohjalaiset tekevät tulevaisuutensa Pohjois-Pohjanmaa
LisätiedotKeski-Suomen kasvuohjelma
Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman
LisätiedotVetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle
Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle Vetovoimainen Ylivieska 2021 - hyvinvointia koko alueelle -kaupunkistrategia Ylivieskan kaupunkistrategia perustuu Ylivieskan asemaan alueensa kasvavana
LisätiedotKeski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät
Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät 1 55000 Elinkeinorakenne on muuttunut: Uudet työpaikat
LisätiedotBIFEEL CENTRE. - rajapintainnovaatioista uutta liiketoimintaa - Esa Sairanen Business opportunity manager. www.bifeelcentre.com
BIFEEL CENTRE - rajapintainnovaatioista uutta liiketoimintaa - Esa Sairanen Business opportunity manager OHJELMA 27.1 10.00 Bifeel Centre esittely 10.45 Vansco Electronics LP Isäntänä: Andrzej Jamrozinski
LisätiedotKehittyvä Ääneseutu 2020
Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen
LisätiedotVÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016
VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 922 Muutos 9 kk -788 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa oli 173 922. Yhdeksän kuukauden aikana eli vuoden
LisätiedotKESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA
KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA 2007-2010 Maakuntasuunnitelma ja väliarvioinnin suositukset pohjana Valintoihin perustuva strateginen asiakirja MAO 2003 2006: yrittäjyys, osaaminen, maaseutu, työllisyys,
LisätiedotForssan seudun visio 2025. Strateginen kehittäminen. Hyvä elinkeinoelämän toimintaympäristö
Forssan seudun visio 2025 Strateginen kehittäminen Hyvä elinkeinoelämän toimintaympäristö Visio Järkivihreä Forssan seutu Järkivihreä Forssan seutu on vuonna 2025 vetovoimainen, ympäristöalan osaamista
LisätiedotPORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017
TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS
MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu
LisätiedotPirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013
Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,
LisätiedotLIHAKLUSTERIN LAAJENTAMINEN ELINTARVIKEKLUSTERIKSI SELVITYS 2007
LIHAKLUSTERIN LAAJENTAMINEN ELINTARVIKEKLUSTERIKSI SELVITYS 2007 Jukka Hallikas 2 31.10.2007 LIHAKLUSTERIN LAAJENTAMINEN ELINTARVIKEKLUSTERIKSI Taustaa Elintarvikeklusteri pohjautuu Forssan seudulla toimineeseen
LisätiedotJoensuun seudun tuleva elinkeino-ohjelma uudella tavalla kohti tulevaisuutta. Valtuusto- ja yrittäjäseminaari Jarmo Kauppinen, JOSEK Oy 5.9.
Joensuun seudun tuleva elinkeino-ohjelma uudella tavalla kohti tulevaisuutta Valtuusto- ja yrittäjäseminaari Jarmo Kauppinen, JOSEK Oy 5.9.2017 Johdanto Valtuustokausittain laadittu Joensuun (kaupunki)seudun
LisätiedotRuoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn
Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto
LisätiedotKymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne
Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Valokuvat Juha Metso päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2000-2015 76000 74000 73265 73478 73745 74117 73225 72000
LisätiedotTyöpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012
Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467
LisätiedotKaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012
Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta Janne Vartia 11.12.2012 Alue TEOLLISUUTTA TAPAHTUMIA HYVINVOINTIA 2 Työllistävyys Suurin merkitys Satakunnassa Jalostuksen työllistävyys maakunnittain 2009
Lisätiedot1.! " # $ # % " & ' (
1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset
LisätiedotOsaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille
Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu Henkilöstöstrategia vuosille 2016 2018 1 2 Sisältö 1. Henkilöstöstrategiamme tarkoitus... 4 2. Henkilöstöstrategiamme päämäärä,
LisätiedotKunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013
1 Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 116 000 jäsenyritystä 21 aluejärjestöä 400 paikallisyhdistystä 53 toimialajärjestöä yli 4000 luottamushenkilöä 1500 jäsentä kuntien valtuustoissa 55000 Elinkeinorakenne
LisätiedotAktiivinen Pohjois-Satakunta ry
Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.
LisätiedotParasta kasvua vuosille 2016-2019
Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus
LisätiedotVanhusneuvostojen seminaari
Vanhusneuvostojen seminaari 25.9.2015, Hämeenlinna Maakuntajohtaja Timo Reina Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Strategiaperusta Missio 2020 Hämeen liitto toimii siten, että ihmiset tahtovat
LisätiedotPirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014
Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa
LisätiedotTyöpaikka- ja elinkeinorakenne
Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 12.12.2017 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys
LisätiedotIISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010
IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010 KAUPUNGIN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT perusturvallisuus tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus asiakaslähtöisyys omatoimisuus ja lähimmäisenvastuu avoimuus ympäristön kunnioitus
LisätiedotPäätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa
Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin
LisätiedotKaupunkistrategia
Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia
LisätiedotInfra-alan kehityskohteita 2011
Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä
LisätiedotAlueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014
Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet
LisätiedotVÄESTÖKATSAUS elokuu 2016
VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 Ennakkoväkiluku 174 113 Muutos 8 kk -597 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku elokuun lopussa oli 174 113. Kahdeksan kuukauden aikana eli vuoden
LisätiedotLOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1
LOIMAAN JUTTU 2020 + Strategian uudistaminen / päivitys 2017- Kh 14.8.2017 oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1 Strategia-uudistaminen/päivitys 2017- Uusi valtuustokausi 1.6.2017 2020 Sote-uudistus
LisätiedotPositiivisen rakennemuutoksen tilannekuva ja seuranta. Antti Vasanen, Varsinais-Suomen liitto
Positiivisen rakennemuutoksen tilannekuva ja seuranta Antti Vasanen, Varsinais-Suomen liitto 11.12.2018 30 000 uutta työpaikkaa Mistä osaajat? Työllisten määrä Varsinais-Suomessa lähenee kaikkien aikojen
LisätiedotTyöllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma
Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden
LisätiedotStrategiasta käytäntöön Porin seudulla
Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten
LisätiedotSIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne
Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta
LisätiedotELINVOIMAOHJELMA Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030
ELINVOIMAOHJELMA 2018-2021 Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030 Elinvoimaisen kunnan teesit Hausjärven elinvoimaohjelma on laadittu elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittämiseksi yhdessä yrittäjien
LisätiedotJÄRKIVIHREÄN FORSSAN SEUDUN STRATEGIA VUOTEEN 2020
JÄRKIVIHREÄN FORSSAN SEUDUN STRATEGIA VUOTEEN 2020 Forssan seudun klusteriohjelma Juha Pirkkamaa 18.3.2011 1. Työn tarkoitus Strategia ohjaa työtä, jolla toteutetaan menestyksellisesti Forssan seudun elinkeinostrategiaa.
LisätiedotRakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja
Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta
LisätiedotElinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen
Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio
LisätiedotLIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista
LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen
LisätiedotPIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa
PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla
LisätiedotOsaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1
Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset
LisätiedotVaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola
Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla
LisätiedotKeski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana
Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana 1 Taustatietoja Laaja-alainen kuntayhtymä toiminut 12 vuotta Omistuspohja: 14 jäsenkuntaa ja 3 sopimusperusteista kuntaa 2007 budjetti 37 m Yksikköhintaopiskelijoita
LisätiedotYhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka
Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja
LisätiedotSatakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin
Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 13.4.2010 Markku Gardin Laajempi aluejako 9 toimialuetta Toimialueet Lappi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi
LisätiedotPyhäjoella virtaa Pyhäjoen kuntastrategia
Pyhäjoella virtaa 2030 Pyhäjoen kuntastrategia Toimintaympäristömme VAHVUUDET 1. Hanhikivi 1-investoinnit alueelle ja liikenneyhteyksiin 2. Kunnan talous on vakaa 3. Hyvät ja toimivat peruspalvelut 4.
LisätiedotEtelä-Savon Teollisuuden osaajat
Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana
LisätiedotT U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä
Länsi-Uudenmaan vetovoimatutkimus 2011 KOKO Länsi-Uusimaa Tutkimusraportti 13.1.2012 MIKKO KESÄ KAISA MÄKI-KIHNIÄ JUUSO HEINISUO Innolink Research Oy T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Tutkimus toteutettiin
LisätiedotAlue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro
Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Rakennepoliittinen ohjelma/budjettiriihi
Lisätiedotkansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009
kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 Kainuun osuus koko maasta Kainuun maakuntaprofiili Kainuun kuntien väkiluku Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen
LisätiedotKEMIN KAUPUNKISTRATEGIA Luonnos
KEMIN KAUPUNKISTRATEGIA 2030 Luonnos 1.3.2018 Kuntalaki 1 : Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti
LisätiedotMissio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA
1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,
LisätiedotMAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN
MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN Rauli Sorvari koulutuspäällikkö Keski-Suomen liitto Maakuntasuunnitelman linjaukset Aikuiskoulutuksella tuetaan työyhteisöjen kykyä uudistua ja kehittyä.
LisätiedotKeski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008
KESKI-SUOMEN SUOMEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen liitto Visio Keski-Suomi tilastojen
LisätiedotJoensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen
1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä
LisätiedotELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut ja alueohjaus-ryhmä
ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2016 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut ja alueohjaus-ryhmä Vuonna 2016 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj.
LisätiedotVäestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019
Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 25 000 22 500 20 000 Ennuste 19 016 väestön määrä 17 500 15 000 12 500 10 000 15 042 7 500 5 000 2 500 0 1991 1993 1995 1997
LisätiedotHämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013
NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013 Julkaisuvapaa 26.4.2013 Aloittaneiden yritysten ja starttirahalla aloittaneiden määrä laskusuuntainen
LisätiedotKorkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto
Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Työllisten insinöörien ja arkkitehtien määrä Turussa ja muissa suurimmissa kaupungeissa Suomessa
LisätiedotELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Alueet ja kasvupalvelut -osasto
ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2017 TEM Alueet ja kasvupalvelut -osasto Vuonna 2017 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty Kpl Yrityksen
LisätiedotSatakunnan maakuntaohjelma
Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen
LisätiedotOKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017
OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2018 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotTyöpaikka- ja elinkeinorakenne
Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 25.10.2018 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys
LisätiedotALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA
ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen
LisätiedotPohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät
Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne
LisätiedotTyöttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain
Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/9 ja 2015/9 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 6271 678 6949 3597 798 4395 2848
LisätiedotTyöttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain
Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/6 ja 2015/6 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa 6255 696 6951 3602 860 4462 3621 482 4103 2632 340 2972 2289 306 2595 2103 460 2563
LisätiedotTyöttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä maaliskuussa TEM/Työnvälitystilastot
Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä maaliskuussa 2014 Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskuksen alueella vuosina 2009 2014 30 000 Työttömät työnhakijat (ml.
LisätiedotTechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke
Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian
LisätiedotElinkeino-ohjelman painoalat
Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin
LisätiedotElinkeino-ohjelma 2015-2020
Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Painopisteet: Yrittäjyysmyönteisen ilmapiirin edistäminen Toimintaedellytysten luominen elinkeinoelämälle Seudullisen yhteistyön Yrittäjyysmyönteisen
LisätiedotVientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi
Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua
LisätiedotHEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen
HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke Sivu 1 7.11.2012 Anne Laitinen Yleistä hankkeesta Hevoset ja yhteiskunta rajapintoja hanke 15.3.2012 31.12.2014 Toteuttaja Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry
LisätiedotTuulivoimarakentamisen vaikutukset
Metsähallitus Laatumaa 1 FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Finnish Consulting Group Oy 2 Metsähallitus Laatumaa Metsähallitus Laatumaa 3 FCG Finnish Consulting Group Oy Kuvasta FCG Finnish Consulting
LisätiedotJyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet
Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman
LisätiedotIisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari
Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö
LisätiedotKUNTASTRATEGIA
KUNTASTRATEGIA 2018 2021 Arvot IHMISLÄHEINEN VASTUULLINEN AKTIIVINEN Visio KARSTULA ON ELINVOIMAINEN KUNTA, JOSSA IHMISTEN ON HYVÄ ELÄÄ JA YRITYSTEN MENESTYÄ! Palvelut ja hyvinvointi IHMISTÄ LÄHELLÄ Karstunen
LisätiedotElinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)
Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija
LisätiedotLapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut
Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteistyötä ja vastuullisuutta rakennetyöttömyyden nujertamiseksi Avauspuheenvuoro
LisätiedotKilpailukyky ja työmarkkinat
Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin
LisätiedotVihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva
Vihdin kunta Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihti lyhyesti 27 628 asukasta (Tilastokeskus 12/2008) kasvua 588 asukasta kasvuvauhti ollut n. 2,2 % vuodessa tietoinen nopea 2-2,5% kasvun strategia n. 43% asukkaista
LisätiedotKeski-Suomen maakuntaohjelma
Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011 2014 LUONNOS Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lisätiedot ja luonnoksen kommentointi www.luovapaja.fi/keskustelu Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma
LisätiedotOKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017
OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2017 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus-
Lisätiedotmaakuntakartalla kuntatalouden
Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä seminaari Eduskunta 7.11.2013 Kymenlaakson asemointi maakuntakartalla kuntatalouden tila ja kehitysmahdollisuudet Timo Kietäväinen Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja
Lisätiedot