Forssan seudun elinkeinopainotteinen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Forssan seudun elinkeinopainotteinen"

Transkriptio

1 Forssan seudun elinkeinopainotteinen strategia 2007 Forssan seutu kasvua keskellä Päivitys Oy Tero Maksimainen & Kaj Työppönen Lisäykset 2007 ja päivitys FSKK, Kirsi Sippola

2 Sisällysluettelo Sisällys Sivu Johdanto 3 Forssan seudun swot, visio, missio ja arvot 4 Strategiakartta 9 Strategiset päämäärät, kriittiset menestystekijät ja hankkeet 11 Strategian toteutumisen seuranta ja päivittäminen 20 Liitteet Strategiaprosessi Nykytila-analyysi

3 Johdanto Strategiatyön tavoitteet ja tarkoitus Työn tavoitteena on kattavan seutustrategian laatiminen erityisesti elinkeinojen-, kilpailukyvyn- ja elinvoiman kehittämisen näkökulmista. Työskentelyssä huomioitiin seudun nykytilanne ja tulevat muutospaineet sekä seudun toimijoiden sitouttaminen strategiseen prosessiin ja tavoitteisiin. Strategiaprosessi Seutustrategian laadinta aloitettiin marraskuussa 2006 ja työ valmistui huhtikuussa Strategian laadintaa varten pidettiin kolme taustaseminaaria, kaksi strategiaseminaaria ja neljä ohjausryhmän kokousta. Strategiaprosessi oli luonteeltaan osallistava. Erityisesti seudun kehittämisorganisaatiot ja elinkeinoelämä olivat vahvasti mukana prosessissa. Seminaareihin ja tilaisuuksiin osallistui yhteensä noin 60 henkilöä. Strategiamenetelmä ja malli Strategiamenetelmä perustuu tilaajan ja konsultin sopimalla tavalla Balanced Scorecard -mallin väljään soveltamiseen sekä strategiakartan hyödyntämiseen strategian kuvaamisessa ja tiivistämisessä. Työssä on lisäksi hyödynnetty aiempia strategisia sisältöjä ja aineistoja, joita on pyritty tiivistämään ja selkeyttämään. Tuloskortteja on käytetty kriittisten menestystekijöiden ja mittareiden muotoilussa. Ohjausryhmä ja konsultti Forssan seudun kehittämiskeskuksen hallitus ohjasi strategiaprosessin etenemistä sekä teki seminaarien pohjalta sisältöihin liittyviä päätöksiä Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi Forssan kaupunginjohtaja Tapani Venho. Konsulttina strategiaprosessissa toimi Pricewaterhouse Coopers. Konsulttityön toteuttamisesta PwC:ssä vastasivat Kaj Työppönen ja Tero Maksimainen. Heidän lisäkseen työhön osallistuivat Aatos Hallipelto ja Olli Oosi.

4 Swot, visio, missio ja arvot

5 Forssan seudun nykytila-analyysin yhteenveto SWOT Vahvuudet Laaditut strategiat ovat oikeansuuntaisia ja ne ovat ohjanneet kehitystä oikeaan suuntaan Yrittäjyysaktiiviisuus säilyy ja uusia yrityksiä perustetaan Mahdollisuudet Yritysten asiakaskunta (sekä tuotannossa että palveluissa laajenee) yli alueen ja ulkomaille Asukaskehitys lähenee tasapainoa Alueen yritykset ovat kansainvälistyneet viime vuosina Logistiseen asemaan perustuvat investoinnit ovat lisääntyneet Työpaikkaomavaraisuus hyvä Logistinen sijainti Heikkoudet Liikenneyhteydet puutteelliset Riskinottohalun puute sekä rahoittajilla että pienyrityksillä heijastuu kaikkeen toimintaan Useat seudun kiintopisteet nähdään liian suppeasti: vrt. Eerikkilä 5-20 hengen yrityksiä liian vähän Yritysten kehittämistä tukevia tukipalveluja liian vähän (ympäristöja turvallisuusjärjestelmät, työvoimapankki/ -vuokraus, työvoiman uudelleenkoulutus) Koulutustarjontaa ei vastaa kaikilta osin yritysten ja työntekijöiden tarpeita Yritysten verkostoituminen liian vähäistä Dynaamisuuden ja ulkopuolisen pörinän puute Yhteisen näkemyksen puute kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toteutuksesta Ympäristönormien kiristyminen luo mahdollisuuksia läheisyyden ekonomialle (seudun sisäinen toiminta ja matkailumahdollisuudet) sekä bioenergialle, ympäristöklusterille ja maataloudelle Kasvukeskusten reservinä toiminen mahdollistaa kasvua Uhkat Osaavan työvoiman saatavuus vaikeutuu Pienten yritysten haluttomuus kasvuun ja investointeihin Omaleimainen imago ja erottuvuus muista seuduista ei kehity Pitkäaikaistyöttömyyden ja nuorisotyöttömyyden vaikeutuminen Osaamisen katoaminen. Alueelle jäävien korkeasti koulutettujen osuus suhteellisen vähäinen Kasvukeskusten reservaatiksi joutuminen Kausityöttömyys lisääntyy Viimeisen kahden vuoden aikana uudet syntyneet yritykset eivät ole syntyneet ydinklustereille tai alihankintaverkostoihin

6 Visio 2013 Forssan seutu 2013 kasvua keskellä Forssan talousalueesta on muodostunut vahva soveltavan osaamisen keskus, jossa kunnat ja elinkeinoelämä tiiviin yhteistyön kautta ovat luoneet alueesta yhtenäisen asumisen ja yrittäjyyden kokonaisuuden. Erityisen vahvaa osaamista on bio- ja ympäristö- sekä elintarvike- ja elektroniikkatoimialoilla. Uutta liiketoimintaa on syntynyt perinteisille tuotanto- sekä uuden tyyppisille asiantuntija-, hyvinvointi- ja vapaa-ajan palvelualoille. Erinomaista logistista asemaa on hyödynnetty kasvun lähteenä ja alueella on asukasta. Forssan talousalue tunnetaan myös aktiivisena kansalaistoiminnan alueena. Alueelle on muodostunut merkittävää vapaa-ajan, matkailu- ja tapahtumapalveluliiketoimintaa. Forssan talousalue on kansainvälistynyt merkittävästi ja se houkuttelee luovia ja osaavia ihmisiä.

7 Arvot Luovuus ja osaaminen Seudun toimijat suhtautuvat ennakkoluulottomasti uusiin asioihin ja ihmisiin ja löytävät ratkaisuja ennakoituihin ja ennakoimattomiin muutoksiin. Seudulla kunnioitetaan voimavarana myös erilaisuutta. Luovat ajatukset ehtivät kypsyä. Osaaminen on soveltavaa ja perustuu yrityslähtöisyyteen. Kasvuhakuisuus Hankkii aktiivisesti uusia asukkaita ja yrityksiä. Yhteistyökykyisyys Yhteistyökyky tarkoittaa sitä, että eri toimijat otetaan suunnittelussa ja toteutuksessa mukaan. Seudun toimijoiden kesken keskustellaan yhdessä ja toisten mielipiteitä kunnioitetaan ja yhteisiin päätöksiin sitoudutaan. Edelläkävijyys Seudun toimijat etsivät aktiivisesti uusia ratkaisuja ja hyödyntävät uusimpia innovaatioita ja parhaita käytäntöjä. Kilpailukykyisyys Seudulla on kilpailukykyiset julkiset ja yksityiset palvelut. Kaikessa toiminnassa tavoitteet selviä ja taloudellisuus ja tehokkuus huomioidaan. Seudun kilpailukykyä suhteutetaan maakunnan, Suomen ja kansainväliseen kehitykseen.

8 Missio Forssan seutu luo edellytykset seudun asukkaiden, elinkeinolämän sekä koulutus- ja kehitysorganisaatioiden positiiviselle kehitykselle sekä yhteisen vision toteutumiselle. Forssan seudun kehittämiskeskus vastaa yhteisen mission ja vision toteutumisesta. Kunnat antavat tarvittavat valtuudet ja ovat yhteistyössä muiden seudullisten organisaatioiden kanssa toteuttamassa strategiaa.

9 Strategiakartta

10 Forssan seudun strategiakartta Strategiset päämäärät ja kriittiset menestystekijät Tehokas asukashankinta ja yrityskehitys Sosiaalisen pääoman hyödyntäminen Monipuoliset asumisen vaihtoehdot Tasapainoinen kuntatalous Laadukkaat palvelut ja infra Kestävän kehityksen seutu Asukas ja työpaikka määrät ovat kasvaneet Logistinen aseman hyödyntäminen Klusterikehityksen ja kansainvälistymisen tukeminen Oppilaitostarjonta yritysten tarpeen mukaan Kuntatalous ja yritysten taloudellinen kilpailukyky on vahvistunut Forssan seudulle on luotu vahva yhteinen brändi Osaamisen kehittäminen on ennakoitua ja yrityslähtöistä Elinkeinopolitiikka kunnossa Valtateiden ja rautatieyhteyksien parantaminen Vahva yhteistyö naapuriseutujen kanssa Yritysten yhteiset, laadukkaat tukiresurssit FSKK:n ja kuntien selkeät roolit Sitoutuminen päätöksiin Toimiva yhteistyö EI PÄÄLLEKKÄISYYKSIÄ muut laajemmat yhteistyöverkostot HAMK, MTT, FSTKY, Työvoimatoimisto yms. voimavarat tunnistetaan (lisäys)

11 Strateginen päämäärä: 1. Asukas- ja työpaikkamäärät ovat kasvaneet Kriittiset menestystekijät Mittarit ja tavoitetaso Kehityshankkeet Vastuu ja seuranta 1. Tehokas asukashankinta ja Yrityskehitys Muutos Forssan seutu, äkillinen rakennemuutosalue uutta asukasta (Nettokasvu vuositasolla keskimäärin +0,5 %) Asukasasiamiestoiminnan käynnistäminen, Lounaplussa ry, yritysten/asukkaiden houkutteluhanke, Lounaplussa ry Kohdistetun markkinointikampanjan käynnistäminen (Hyödyntäen Hämeen markkinointia), Häme markkinointi-kampanja ja Ako-vetovoimaisuuden kehittäminen, FSKK Kohteena työssäkäyvä aktiiviväestö, jolla on jo työpaikka seudulla sekä toisaalta liikkuva työväki, jonka työpaikka ei ole niin kiinni sijainnista FSKK seututasolla, kunnat kuntatasolla. Muut hankkeet jotka tukevat kehitystä: Harava-hanke, FSKK Pk-yritysten kehittämishanke, FSKK Sypve III, Pro Agria Maankäytön kehityskuva, kunnat 2. Klusteriohjelma on laajennettu koskemaan rakennustuote- ja metallialoja sekä hyvinvointisektoria (lisäys) 3. Työpaikkamäärän nettokasvu 200 / vuosi (kasvu vuositasolla keskimäärin 2 %) Irtisanotut 62 kpl 2007 Irtisanotut 208 hlö 2008 Laajennetun klusteriohjelman toteuttaminen. Klusteriohjelma laajentunut 6 toimialan kehittämiseksi, FSKK (elektroniikka, metalli, rakennustuote, hyvinvointi, ympäristö, elintarvike) Kohdistettu markkinointi (Hyödyntäen Hämeen markkinointia) kts. 1-kohta Humppilan ja Forssan yritysalueiden toteuttaminen, lentokenttä ja logistiikkahanke, maankäytön kehityskuva, Hämeen liitto Ympäristöteknologiayksikön saaminen seudulle; Hamk kestävä kehityskoulutusohjelma FSKK seututasolla, kunnat kuntatasolla. Hamk ja FSTKY hyvinvoinnin osalta (lisäys). FSKK seututasolla, kunnat kuntatasolla.

12 Strateginen päämäärä: 1. Asukas- ja työpaikkamäärät ovat kasvaneet Kriittiset menestystekijät Mittarit Kehityshankkeet Vastuu ja seuranta 2. Sosiaalisen pääoman Hyödyntäminen Toimenpiteet Wahren keskus hanke, Forssa Hippolis Kansainvälisesti merkittävä hevosklusteri Forssan seudulle Lounaplussa ry:n hankkeet Tulossa Tietotalon kehittäminen hanke, Jokioinen Luovat alat selvitys ja kehittämistoimenpiteet, ako FSKK 1. Vuosittain järjestetään uusia järjestö- ja yrityskokousta 2. Seudulle luotu vähintään yksi valtakunnallisesti tunnettu kulttuurilaitos 3. Seudusta on kehittynyt valtakunnallisesti merkittävin hevososaamiskeskus Laadukkaiden tuotteiden kehittäminen hyödyntäen Forssan seudun luontaisia edellytyksiä (Forma-hanke). Palvelukonsepti hyödyntäen Hämeen matkailu Oy:n palvelukonseptia. Operaatio Forssan kokous järjestökokouskampanja MTT:n hevosruokintakonfrenssi 2008 Tapahtumarekisterin kokoaminen Tapahtumarekisteriä päivittää FSKK Wahren-keskuksen kehittämnen, hanke käynnissä Humppilan luovien alojen osaamishanke Jokioisten kartanon kultuurialueen kehittäminen Hippolis-hevoskeskittymän hyödyntäminen, hanke käynnissä FSKK Forssa Humppila Jokioinen Hippolis

13 Strateginen päämäärä : 1. Asukas- ja työpaikkamäärät ovat kasvaneet Kriittiset menestystekijät Mittarit Kehityshankkeet Vastuu ja seuranta 3. Monipuoliset asumisen vaihtoehdot Toimenpiteet: Yhdyskuntien vesilähteiden turvaaminen hanke, Hämeen ympäristökeskus Tulossa: Maankäytön tarkastelu, Hämeen liitto Yritystoiminnan ja elinkeinoelämän maankäytön tarkastelu, Forssa-Jokioinen- TAmmela, yhtenäinen maankäyttö suunnitteluasiakirja, Hämeen ympäristökeskus 1. Monipuolinen ja edullinen asunto- ja tonttitarjonta, (hintaja tarjontatiedot) Avaimet käteen rakennustoiminnan kehittäminen Maaseudun vesihuollon ratkaiseminen Kaupunki- ja kuntakeskusten kaupallisten palvelujen tukeminen ympäristön viihtyvyyttä kehittämällä Yhteisen maankäyttösuunnitelman laatiminen ja yhteisen maapolitiikan luominen Forssa, Humppila, Jokioinen Tammela Ypäjä

14 Strateginen päämäärä: 1. Asukas- ja työpaikkamäärät ovat kasvaneet Kriittiset menestystekijät Mittarit Kehityshankkeet Vastuu ja seuranta 4. Kansainvälistymisen Tukeminen Toimenpiteet: Maakunnallinen kv-hanke, HAMK (siemenrahaa hankkeille, joiden tavoite Brysselin rahoituksen saaminen) Harava hankkeessa kysytään mm. yritysten valmiutta ottaa ulkomaalaistaustaisia töihin, FSKK HAMK:n englanninkielinen Supply Chain Management koulutusohjelma, HAMK Pietariyhteistyö Hämeenlinnan kanssa, ako, FSKK Venäläisten sijoittajien, yritysten houkuttelu seudulle, ako, FSKK InFire tapahtuma Verkatehtaalla syyskuussa, ako-fskk Kv-materiaalia englanti ja venäjä; video, esitteet 1. Ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden ja asukkaiden määrä on noussut 10 % vuosittain. 2. Oppilaitosten (kaikilla tasoilla) kansainvälisten kontaktien määrä kasvanut 100 % 3. Seudun yritysten kansainväliset kontaktit ovat lisääntyneet (itsearviointi) Työvoiman saatavuuden turvaaminen ulkomaalaisten työntekijöiden saatavuus ja käyttö Kansainvälisen oppilasvaihdon aktivointi ja kouluyhteistyön aktivointi ja kieltenopiskelutarjonnan laajentaminen Invest in Finland ohjelma ja paikallisten yrityksien kansainvälisyys valmiuksien lisääminen Työvoimahallinto ja FSKK Koulut ja oppilaitokset FSKK

15 Strateginen päämäärä: 2. Kuntatalous ja yritysten taloudellinen kilpailukyky ovat vahvistuneet Kriittiset menestystekijät Mittarit Kehityshankkeet Vastuu ja seuranta 1. Tasapainoinen kuntatalous 1. Kaikkien kuntien tulos on positiivinen Kuntien strategiat ja taloussuunnittelu Kunnat 2.Laadukkaat palvelut ja infra Hämeen liiton tyytyväisyyskysely Kanta- Häme 3.Elinkeinopolitiikka Kunnossa Toimenpiteet: Hanketoiminta strategian mukaista, ako, FSKK FSKK:n rooli, selvitys valmistui kesäkuu Palvelustrategian toteutuminen 3. Asukastyytyväisyys 4. Yhteiset pelisäännöt sovittu maankäyttöön, taksoihin ja mahdollisiin tukiin ja lainoihin 5. Kehittämishankkeiden panostus säilytetään Suomen seutujen keskitasolla Vesihuollon hankkeiden toteuttaminen Palvelustrategiassa määritetyt hankkeet FSKK:n johtamat neuvottelut, jossa sovitaan em. asioista. Hankkeet ja kehitystoiminta priorisoidaan strategian mukaisuudella ja vaikuttavuudella Kunnat Kunnat, FSKK 4. Työvoiman Saatavuus (lisäys) Vetovoima-hanke, HAMK Voorumi-hanke, FAK Harava-hanke, FSKK 6. Osaavan työvoiman varmistaminen yritysten tarpeisiin 7. Työvoiman työllistymisedellytysten kehittäminen Oppilaitosten ja työvoimaviranomaisten hankkeet FAI, FAK, HAMK, Työvoimatoimisto

16 Strateginen päämäärä: 3. Forssan seudulle on luotu vahva yhteinen brändi Hyvin saavutettava business-alue Suomessa Kriittiset menestystekijät Mittarit Kehityshankkeet Vastuu ja seuranta 1. Valtateiden ja rautatieyhteyksien parantaminen 1. Neuvottelu- ja vaikuttamissuunnitelman laatiminen: esim.vn ja LVM Yksityisrahoitusmahdollisuuksien selvittäminen FSKK ja Forssan seutu yhteistyössä naapuriseutujen kanssa Liikenneyhteydet /Totsu 2. Kestävän kehityksen seutu Toimenpiteet: Klusterihanke, FSKK Envi Grow Park -hanke, Agropolis Oy Tiedosta kasvun taito -hanke, Agropolis Oy Yhdyskuntien vesilähteiden turvaaminen, Hämeen ymp.k. Lounaplussan hankkeet lähihankkeita 3. Logistisen aseman hyödyntäminen Toimenpiteet: Lentokenttä ja logistiikka-hanke, Humppila Vetovoimaisuuden kehittäminen, ako 2. Profiloituminen ympäristöklusterin kautta Toimenpiteet jatkuu. Osaamiskeskusohjelma, Agropolis Oy Kestävä kehitys koulutusohjelma HAMK MTT, Uudet ympäristömittausmenetelmät Innovaatioputkesta yritystoimintaa,hamk InFire-tapahtuma Verkatehtaalla 3. Uusien yrityksien kasvu 4. Asukkaiden määrän kasvu seudulla 5. Matkailutulot Jatkuu Häme markkinointi, liitto Nykyisin ekologisia hankkeita, esim. lähiruoka ja ympäristöhankkeet Vesien puhtauden turvaaminen Jätevesihankkeet Vesistöjen kunnostaminen Yritys-, asukas- ja matkailumarkkinointi Kunnat, FSKK, Agropolis FSKK ja kunnat Matkailukohteiden kunnostushanke, kunnat Matkailumarkkinointi, HM

17 Strateginen päämäärä: 4. Osaamisen kehittäminen on yrityslähtöistä Kriittiset menestystekijät Mittarit Kehityshankkeet Vastuu ja seuranta 1. Oppilaitostarjonta yritysten tarpeen mukaan Toimenpiteet: Voorumi-hanke, FAK Vetovoima hanke, HAMK 1. Osuus valmistuneista AMK:n ja toisen asteen valmistuneista, jotka työllistyvät talousalueen yrityksiin, kasvu 5 % / vuosi Oppilaitoksien kehityshankkeet Oppilaitokset Koulutusorganisaatiot ja työvoimahallinto Ako-koulutustarveselvitys, FSKK Harava-hankkeen tulokset oppilaitosten käyttöön, FSKK Oppisopimuskoulutuksen edistäminen (osa Haravahanketta) Supply Chain Management ja Kestävä kehitys koulutusohjelmien yrityslähtöinen kehittäminen, ako, FSKK

18 Strateginen päämäärä: 4. Osaamisen kehittäminen on yrityslähtöistä Kriittiset menestystekijät Mittarit Kehityshankkeet Vastuu ja seuranta 2. Yritysten yhteiset, laadukkaat tukiresurssit Toimenpiteet: Äkillinen rakennemuutosaluepäätös, FSKK Klusterihanke, 6 toimialaa, toimijat yhdessä (FSKK, Hamk, FAK, Innosteel Oy, Agropolis Oy, Eleforss Oy) Harava-hanke, FSKK Voorumi-hanke, FAK Sypve III-hanke, ProAgria Kehittämiskeskuksen kehittäminen-selvitys, ako, FSKK Eleforss Oy:n toiminta käynnistynyt Hippolis-hanke, Kansainväisesti merkittävä hevosklusteri, Hippolis ry 2. Työvoimaviranomaisten, kuntien, kehitysorganisaatioiden ja yritysten yhteinen henkilöstön kehittämis- ja valmennusverkostoyksikkö, joka toimii myös henkilöstön vuokrausyhtiönä ja liiketoimintavalmiuksen ja asiantuntijatyön kaupallistamisen tukena, on perustettu Toimintamallin suunnittelu sijaispankkihankkeita hyödyntäen Työvoimahallinto, FSKK ja kunnat

19 Strateginen päämäärä: 5. Toimiva yhteistyö Kriittiset menestystekijät 1.Sitoutuminen päätöksiin Strategia hyväksytty FSKK:n ja kuntien selkeät roolit Kehittämiskeskuksen kehittäminenselvitys, ako 3. EI PÄÄLLEKKÄISYYKSIÄ 4. Vahva yhteistyö HAMK:n, MTT:n, FSTKY:n ja työvoimatoimiston kanssa (lisäys) Ako, klusteri-, haravahankkeet, FSKK 5. Vahva yhteistyö naapuriseutujen kanssa Yhteistyö maakunnallisissa hankkeissa HML, Riihimäen ja Forssan kesken KOKO-ohjelma, kumppanit etsinnässä 6. Yhteistyön muiden laajempien yhteistyöverkostojen kanssa Sekes, ako, innovaatioverkosto, Häme Pro, Myr-sihteeristö yms. Mittarit Vuonna 2007: 1.Strategia on hyväksytty kaikissa kunnissa Vuonna 2007: 2.Rooleista, budjetoinnista ja seurannasta sovittu yhteinen käytäntö 3.Kunnat hyödyntävät yhteisiä resursseja toiminnassaan ja ovat sopineet keskinäisestä työnjaosta 4. Yhteistyötahojen kanssa toteutetaan yhteisiä hankkeita 5.Kukin lähiseudun kanssa toteutetaan vähintään yksi yhteinen infra ja /tai klusterihanke 5. Yhteistyöstä syntynyt vähintää yksi merkittävä uusi hanke vuodessa Kehityshankkeet FSKK:n ja kuntien väliset neuvottelut Kunta- ja palvelurakenneuudistus Yhteistyöneuvottelut ja klusterihankkeiden yhteinen toteutus Yhteistyöneuvottelut ja klusterihankkeiden yhteinen toteutus ja infrahankkeet SEKES, pienet seutukunnat, AKO:n verkostot, jne. Vastuu ja seuranta Seutuneuvosto FSKK ja kunnat Kunnat FSKK FSKK FSKK, kunnat

20 Strategian toteutumisen seuraaminen ja päivittäminen Vastuu Strategian toteutumisen seuraaminen ja päivitys on FSKK:n hallituksen vastuulla. Seuraaminen ja päivittäminen Strategian mukaisen toiminnan ja toteutumisen seuraaminen on jatkuva prosessi ja tulee olla vahvana näkökulmana hallituksen työskentelyssä. Seurantaan liittyvä arviointi tulee toteuttaa kerran vuodessa ja mittareide päivittäminen kerran vuodessa. Toteutumisen seuraaminen ja päivittäminen toteutetaan talousarvio- ja tilinpäätössyklin mukaisesti: talousarviota laadittaessa päivitetään strategia mittarit ja toteutuminen arvioidaan tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä.

21 2007. All rights reserved. refers to the network of member firms of International Limited, each of which is a separate and independent legal entity. *connectedthinking is a trademark of LLP (US).

22 Liitteet: Strategiaprosessi Toimintaympäristön analyysi

23 Strategiaprosessi

24 Strategiaprosessin liittyneet seminaarit ja kokoukset Seminaarit Keihäänkärkiseminaari I Keihäänkärkiseminaari II Keihäänkärkiseminaari III , Rantasipi Forssa , Rantasipi Forssa , Rantasipi Forssa Strategiaseminaari I Strategiaseminaari II , Rantasipi Forssa , Rantasipi Forssa Seutuneuvosto , Ypäjän kunnantalo Kokoukset Ohjausryhmä I Ohjausryhmä II Ohjausryhmä III Ohjausryhmä IV , FSKK , FSKK , Ypäjän kunnantalo , FSKK

25 Hankkeen työohjelma strategiaprosessi Strategia-aineistojen ja toimintaympäristön tausta-analyysi Keihäänkärjet - seminaarit Yritykset ja innovaatiot Maakuntaohjelman teemat Osaaminen ja työllisyys Kilpailukykyiset toimintaympäristöt Yhteisen tahdon muodostus Toimintaympäristön analyysi Visio Missio Arvot Tahdon muuntaminen toiminnaksi Strategiakartta Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit Toimenpiteet ja ohjelmat

26 Toimintaympäristön analyysi

27 Nykytila-analyysi - yhteenveto Positiivisia kehityslinjoja Laaditut strategiat ovat oikeansuuntaisia ja ne ovat ohjanneet kehitystä oikeaan suuntaan Bruttokansantuotteen arvonlisäyksen kasvu on ollut maan kärkitasoa Yrittäjyysaktiiviisuus säilyy ja uusia yrityksiä perustetaan. Viimeisen kahden vuoden aikana uudet syntyneet yritykset eivät ole syntyneet ydinklustereille tai alihankintaverkostoihin. Rakennusala, pienyritykset sekä toiminimet nousevat esiin Yritysten asiakaskunta (sekä tuotannossa että palveluissa laajenee) yli alueen ja ulkomaille Asukaskehitys saatu oikaistua Alueen yritykset ovat kansainvälistyneet viime vuosina Logistiseen asemaan perustuvat investoinnit ovat lisääntyneet

28 Nykytila-analyysi - yhteenveto Negatiivisia kehityslinjoja Osaavan työvoiman saatavuus vaikeutuu Pienten yritysten haluttomuus kasvuun ja investointeihin Omaleimainen imago ja erottuvuus muista seuduista ei kehity Pitkäaikaistyöttömyyden ja nuorisotyöttömyyden vaikeutuminen (ei kuitenkaan kasvua) Osaamisen katoaminen. Alueelle jäävien korkeasti koulutettujen osuus suhteellisen vähäinen

29 Nykytila-analyysi - yhteenveto Heikot signaalit Koulutusorganisaatiot eivät kehitä reagoivasti työelämälähtöisiä koulutussisältöjä Kasvukeskusten reservaatiksi joutuminen Kasvukeskusten reservinä toiminen mahdollistaa kasvua Dynaamisuuden ja ulkopuolisen pörinän puute Riskinottohalun puute sekä rahoittajilla että pienyrityksillä heijastuu kaikkeen toimintaan. Kausityöttömyys lisääntyy Yritysrakenne jakaantuu: klusteriyritykset vs. toiminimet Useat seudun kiintopisteet nähdään liian suppeasti: vrt. Eerikkilä Tulevaisuustiedon tärkeyden korostuminen ja esimerkiksi seudullisen skenaariotyöskentelyn ja muun tulevaisuuden ennakoinnin kehittäminen työllisyystilanteen ja osaamistarpeiden ennakoimiseksi.

30 Nykytila-analyysi - yhteenveto Haasteet Liiketoimintaosaamista pitää pystyä tarjoamaan aloittaville ja pienille jo toimiville yrityksille. Pitää saada uusia 5-20 hengen yrityksiä Yritysten verkostoitumista tulee kehittää Yritysten tarve toiminnan kehittämistä tukevia palveluja saatava aikaiseksi:esim. ympäristö- ja turvallisuusjärjestelmät, työvoimapankki/ - vuokraus, työvoiman uudelleenkoulutus Alueen toimialojen monipuolistuminen Koulutustarjontaa pitää kehittää vastaamaan yritysten ja työntekijöiden tarpeita Kuntasektorin muutokset tulevaisuudessa: kunta- ja palvelurakenneuudistukseen ja sen toteutukseen liittyvät haasteet Elektroniikka- ja ympäristöteknologian alat: Pienten yritysten määrän lisääminen Pendelöijien sitouttaminen: Pendeli (molempiin suuntiin) on pysynyt seudulla pitkään samana ja verraten pienenä (15 % kohdistuen johto- ja asiantuntijatehtäviin). Olemassa olevan tieverkon kehittäminen sekä tietoliikenneyhteyksien kehittäminen infrastruktuurin kehittämisen tärkeimpiä asioita

31 Miten kunnalliset strategiat tukevat keihäänkärkiä? Eri strategioiden yhtymäpisteitä Keihäänkärjet Yritykset ja innovaatiot Klusterit Keskitytään klusteriyrityksiin Yhteistyö Yhteistyöverkostojen ylläpito ja luominen yrityksien ja julkisten toimijoiden kesken Inhimilliyys ja ekologisuus Ekologisuus, turvallisuus, perinteet Vahva talous Vahva kuntatalous seurausta yrityksien ja kuntalaisten menestymisestä Viestintä Kansallinen ja seudullinen viestintä ja markkinointi yritysja innovaatiotoiminnan houkuttelemiseksi Osaaminen ja työllisyys Kilpailukykyiset toimintaympäristöt Osaamisen kehittämisessä keskitytään klusteriyrityksien tarpeisiin Toimintaympäristön kehittämisessä keskitytään klusteriyrityksien toimintaympäristöjen kehittämiseen Yhteistyöverkostojen ylläpito ja luominen yrityksien ja julkisten toimijoiden kesken Verkostomainen toiminta yrityksien ja kehittäjien kesken toiminnan ja toimintaympäristöjen kehittämisessä Perinteet, nykyinen osaaminen, vastuullisuus Inhimillisyys ja vastuullisuus yritystoiminnan toimintaympäristöjen kehittämisessä Resurssien tehokas käyttäminen osaamisen ja työllisyyden edistämiseen Resurssien tehokas käyttäminen ja kohdentaminen toimintaympäristöjen kehittämiseen Seudun osaamispotentiaalin ja osaamisen viestintä seudulla ja valtakunnallisesti Viestintä toimintaympäristöstä kumppaneille, yrityksille ja yhteistyötahoille

32 Tukevatko seudun keskeiset kehittämisstrategiat keihäänkärkien kehittymistä? Strategia/ Keihäänkärki Yritykset ja innovaatiot Osaaminen ja työllisyys Kilpailukykyiset toimintaympäristöt Maakuntaohjelma Strategiatyö Yrittämisen kokonaisuuksiin profiloituminen, jossa osaamista, innovaatiotoimintaa ja klusterimuodostuksen edellytyksiä kehitetään Liiketoimintaosaaista lisäävää palvelua, verkostotoiminnan taitoja sekä työvoiman saatavuuden turvaaminen (elintarvikeketjut, ympäristöliiketoiminta) Yrityspalvelujen kehittäminen Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen (ennakointi, laadun kehittäminen, aikuiskoulutuksen määrällinen, laadullinen ja toiminnallinen kehittäminen sekä monikulttuurisuuden edistäminen ja työperäisen maahanmuuton lisääminen) Korkea-asteen koulutustarjonnan lisääminen työelämälähtöisesti KV-koulutusohjelmat ja kv-vaihto sekä kv-hankeyhteistyö Avaintoimialojen T&K-toiminnan tuki Laadukas asuminen ja elämyksellisyys (seutukunnittain ja kunnittain) asumisen kärkituotteiden luominen korjausrakentamisenkehittäminen luontoon tukeutuvan matkailun kehittäminen Palvelurakenteen uudistaminen (strategian mukaisesti) ml. kunta- ja yksityisen sektorin työnjaon kehittäminen Liikenteen ja teknisen huollon palveluhankkeet AKO Yritysten liiketoimintaosaamisen kehittämisohjelma Toimialaryhmien välinen verkottuminen Klusterikehittämisohjelma Käynnistetään yritysten liiketoimintaosaamisen kehittämiseen tähtäävä ohjelma Muu osaamisen kehittämisen rahoituksen kanavoiminen? Perusturva + kuntapalvelut Klusterikehittämisohjelma Bifeel Center -liiketoimintamalli osaksi seudun kehittämistoimintaa (2008) Agropolis ja Bifeel -mallien saumattomuus HAMK? InnoFors ja Elefors

33 Toimintaympäristöanalyysi

34 When it can t be done, do it. If you don t do it, it does not exist. (Paul Arden)

35 3. Toimintaympäristön pohdintaa

36 Ihmiset ja liike Lähde: Aluekeskusohjelman loppuarviointi

37 Ihmiset ja ikä Väkiluku Väestö Lähde: Tilastokeskus 5/2005 Forssan seutu vuotiaat vuotiaat 64- vuotiaat

38 Tuottavuus v. 2004

39 Yrittäminen ja innovatiivisuus Yritysintensiteetti (yritykset sataa asukasta kohti) Forssan seutukunnassa oli 4,89 vuonna Ylittää koko maan keskiarvon vuonna Perinteisesti ollut keskimääräistä selvästi suurempi osuus väestöstä yrittäjiä Seudun vahvuuksia erityisesti toimialojen rajapintaosaaminen sekä yrittäjäaktiivisuus Vahvat klusterit, joiden pohjalle seudun osaaminen ja yritystoiminnan potentiaali rakentuu Bifeel Center vahvuutena ja alueellisen kehittämisverkoston solmukohtana. - Liiketoimintaosaamisen ja liiketoimintamahdollisuuksien koordinointi - Yhteistyö Agropoliksen kanssa - Yhteistyö muiden vastaavien keskusten kanssa

40 Ihmiset ja yrittäjyys Yrittäjien % -osuus koko väestöstä * Kanta-Hämeen maakunta Koko maa Hämeenlinnan seutukunta Riihimäen seutukunta Forssan seutukunta 9,30 % 8,80 % 8,30 % 7,80 % 7,30 % 6,80 % 6,30 % 5,80 % 5,30 % 4,80 % 4,30 % * Lähde: Tilastokeskus * Ennakkotieto

41 Julkiset panostukset yritysten kehittämiseen v TE-keskus Rahoitus investointihankkeisiin Rahoitus pkyritysten kehittämishankkeisiin Rahoitus yritysten toimintaympä ristön Rahoitus maataloustuottei den jalostukseen ja Yhteensä yritysrahoitus Myönnetty Myönnetty Myönnetty Myönnetty Myönnetty kpl kpl kpl kpl kpl Etelä-Pohjanmaan TE-keskus Etelä-Savon TE-keskus Hämeen TE-keskus Kaakkois-Suomen TE-keskus Kainuun TE-keskus Keski-Suomen TE-keskus Lapin TE-keskus Pirkanmaan TE-keskus Pohjanmaan TE-keskus Pohjois-Karjalan TE-keskus Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus Pohjois-Savon TE-keskus Satakunnan TE-keskus Uudenmaan TE-keskus Varsinais-Suomen TE-keskus Kaikki yhteensä #### Josta EU-ohjelmarahoituksen osuus Josta Euroopan Aluekehitysrahaston osuus

42 Julkisten panostusten vaikutukset v TE-KESKUS Yritysrahoitus yhteensä Uudet työpaika Uudistetut t työpaikat Projektin aikaiset työpaikat Uudet yritykset Liikevaihdon kasvu Liikevaihdon kasvu Liikevaihdon kasvu Viennin kasvu Viennin kasvu kpl kpl kpl kpl kpl kpl % kpl Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Häme Kaakkois-Suomi Kainuu Keski-Suomi Lappi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi Kaikki yhteensä

43 Ihmiset ja työ Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta (189) yhteensä Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä (326) yhteensä Työttömät, % työvoimasta (181) yhteensä Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä Lähde: Sotkanet

Forssan seudun elinkeinopainotteinen

Forssan seudun elinkeinopainotteinen Forssan seudun elinkeinopainotteinen strategia Forssan seutu kasvua keskellä 24.9.2007 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy:n hallituksen hyväksymä (sidosryhmien lausunnot huomioitu) Oy Tero Maksimainen

Lisätiedot

Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy. Timo Lindvall. toimitusjohtaja

Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy. Timo Lindvall. toimitusjohtaja Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Timo Lindvall toimitusjohtaja Forssan seutu on business-suomen painopisteessä Tunti+ vain Helsinki, Turku,Tampere, Lahti, Pori Lentoasemat Rautatieasema Humppilassa Useita

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme on yksi Suomen historiallisista maakunnista. Hämeen maakunta sijaitsee keskeisellä paikalla Suomen

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421 Jäsenkunnat Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630 Väkiluku 35421 Seudullinen terveydenhuolto n. 580 työntekijää käyttötalous 57,7 milj. toimipisteet 5 kunnassa hajautetut lähipalvelut

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta

Lisätiedot

Forssan seudun visio 2025. Strateginen kehittäminen. Hyvä elinkeinoelämän toimintaympäristö

Forssan seudun visio 2025. Strateginen kehittäminen. Hyvä elinkeinoelämän toimintaympäristö Forssan seudun visio 2025 Strateginen kehittäminen Hyvä elinkeinoelämän toimintaympäristö Visio Järkivihreä Forssan seutu Järkivihreä Forssan seutu on vuonna 2025 vetovoimainen, ympäristöalan osaamista

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

JÄRKIVIHREÄN FORSSAN SEUDUN STRATEGIA VUOTEEN 2020

JÄRKIVIHREÄN FORSSAN SEUDUN STRATEGIA VUOTEEN 2020 JÄRKIVIHREÄN FORSSAN SEUDUN STRATEGIA VUOTEEN 2020 Forssan seudun klusteriohjelma Juha Pirkkamaa 18.3.2011 1. Työn tarkoitus Strategia ohjaa työtä, jolla toteutetaan menestyksellisesti Forssan seudun elinkeinostrategiaa.

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät 1 55000 Elinkeinorakenne on muuttunut: Uudet työpaikat

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

BIFEEL CENTRE. - rajapintainnovaatioista uutta liiketoimintaa - Esa Sairanen Business opportunity manager. www.bifeelcentre.com

BIFEEL CENTRE. - rajapintainnovaatioista uutta liiketoimintaa - Esa Sairanen Business opportunity manager. www.bifeelcentre.com BIFEEL CENTRE - rajapintainnovaatioista uutta liiketoimintaa - Esa Sairanen Business opportunity manager OHJELMA 27.1 10.00 Bifeel Centre esittely 10.45 Vansco Electronics LP Isäntänä: Andrzej Jamrozinski

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

LIHAKLUSTERIN LAAJENTAMINEN ELINTARVIKEKLUSTERIKSI SELVITYS 2007

LIHAKLUSTERIN LAAJENTAMINEN ELINTARVIKEKLUSTERIKSI SELVITYS 2007 LIHAKLUSTERIN LAAJENTAMINEN ELINTARVIKEKLUSTERIKSI SELVITYS 2007 Jukka Hallikas 2 31.10.2007 LIHAKLUSTERIN LAAJENTAMINEN ELINTARVIKEKLUSTERIKSI Taustaa Elintarvikeklusteri pohjautuu Forssan seudulla toimineeseen

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Vanhusneuvostojen seminaari

Vanhusneuvostojen seminaari Vanhusneuvostojen seminaari 25.9.2015, Hämeenlinna Maakuntajohtaja Timo Reina Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Strategiaperusta Missio 2020 Hämeen liitto toimii siten, että ihmiset tahtovat

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 13.4.2010 Markku Gardin Laajempi aluejako 9 toimialuetta Toimialueet Lappi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana 1 Taustatietoja Laaja-alainen kuntayhtymä toiminut 12 vuotta Omistuspohja: 14 jäsenkuntaa ja 3 sopimusperusteista kuntaa 2007 budjetti 37 m Yksikköhintaopiskelijoita

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1 Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Lisätiedot

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012 Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta Janne Vartia 11.12.2012 Alue TEOLLISUUTTA TAPAHTUMIA HYVINVOINTIA 2 Työllistävyys Suurin merkitys Satakunnassa Jalostuksen työllistävyys maakunnittain 2009

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 1 Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 116 000 jäsenyritystä 21 aluejärjestöä 400 paikallisyhdistystä 53 toimialajärjestöä yli 4000 luottamushenkilöä 1500 jäsentä kuntien valtuustoissa 55000 Elinkeinorakenne

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 25 000 22 500 20 000 Ennuste 19 016 väestön määrä 17 500 15 000 12 500 10 000 15 042 7 500 5 000 2 500 0 1991 1993 1995 1997

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke Sivu 1 7.11.2012 Anne Laitinen Yleistä hankkeesta Hevoset ja yhteiskunta rajapintoja hanke 15.3.2012 31.12.2014 Toteuttaja Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Rakennepoliittinen ohjelma/budjettiriihi

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Tuotanto- ja palveluverkostot 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Esityksen sisältö Tuotanto- ja palveluverkostot Toimialan yritykset Yhteistyöllä saavutettavat edut 2 Tuotanto- ja palveluverkostot Kansainvälinen

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Häme-markkinointi 2.0 Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Vanajanlinna 22.2.2010 Kehittämiskeskus Oy Häme Tapio Vekka Hallituksen pj 1 Seudun tulevaisuutta koskevien suunnitelmien yhteenveto MAAKUNTATASO Maakuntaohjelman

Lisätiedot

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 KESKI-SUOMEN SUOMEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen liitto Visio Keski-Suomi tilastojen

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT 9.5.2011 Etelä-Savon maakuntaliitto Muuttovoittoinen Saimaan maakunta 2015 10.5.2011 Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategia, strategiset

Lisätiedot

Ennakoiva strategia. Tulevaisuus- näkymät. Suunniteltu tulevaisuus. Nykytila. Mennyt

Ennakoiva strategia. Tulevaisuus- näkymät. Suunniteltu tulevaisuus. Nykytila. Mennyt ENNAKOIVA STRATEGIA Ennakoiva strategia Mennyt Nykytila Suunniteltu tulevaisuus Tulevaisuus- näkymät Strategialinjaukset Ennakoiva strategia Suunniteltu tulevaisuus Palvelut Henkilöstö Yleiset ja toimialakohtaiset

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin strategia Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin visio, missio eli toiminta-ajatus ja arvot Kauppakamarin päämäärät

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta

Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta 12.05.2011 Juha Ala-Mursula, BusinessOulu Juha Ala-Mursula Tästä aion puhua Business Oulu Burning platform: työttömyys Kuntien sosilaalimenojen

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelma 2015-2020

Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Painopisteet: Yrittäjyysmyönteisen ilmapiirin edistäminen Toimintaedellytysten luominen elinkeinoelämälle Seudullisen yhteistyön Yrittäjyysmyönteisen

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky

Lisätiedot

Tuulivoimarakentamisen vaikutukset

Tuulivoimarakentamisen vaikutukset Metsähallitus Laatumaa 1 FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Finnish Consulting Group Oy 2 Metsähallitus Laatumaa Metsähallitus Laatumaa 3 FCG Finnish Consulting Group Oy Kuvasta FCG Finnish Consulting

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä

T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Länsi-Uudenmaan vetovoimatutkimus 2011 KOKO Länsi-Uusimaa Tutkimusraportti 13.1.2012 MIKKO KESÄ KAISA MÄKI-KIHNIÄ JUUSO HEINISUO Innolink Research Oy T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia ORIMATTILA Kaupunkistrategia 2020 Kaupunginvaltuusto 7.6.2011 Kaupunginvaltuusto 18. - 19.11.2011 Kaupunginvaltuusto 20.2.2012 Strategiatyöryhmä 20.5.2013 Kaupunginhallitus 27.5.2013 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta Kari Kankaala Kuka toi o? Kari Kankaala, 47, elinkeinojohtaja, tekn.tri Ydinosaamista osaamisen siirtäminen yhteiskunnan ja yritysten hyötykäyttöön, teknologian

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/9 ja 2015/9 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 6271 678 6949 3597 798 4395 2848

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/6 ja 2015/6 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa 6255 696 6951 3602 860 4462 3621 482 4103 2632 340 2972 2289 306 2595 2103 460 2563

Lisätiedot

2. Vuoropuhelu, tapaamiset, toimialatuntemuksen lisääminen kaupungin hallinnossa

2. Vuoropuhelu, tapaamiset, toimialatuntemuksen lisääminen kaupungin hallinnossa VAIVATON ARKI KAJAANIN ELINKEINOPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA Taulukko: Kajaanin Elinkeinopolitiikan toimenpideohjelma 2009-2012. Tarpeiden sijaan keskitytään mahdollisuuksiin. Tavoite Kehittämiskohde A:

Lisätiedot

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihdin kunta Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihti lyhyesti 27 628 asukasta (Tilastokeskus 12/2008) kasvua 588 asukasta kasvuvauhti ollut n. 2,2 % vuodessa tietoinen nopea 2-2,5% kasvun strategia n. 43% asukkaista

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILU OY OMISTAJUUS YHTEISMARKKINOINTI-, MYYNTI- PALVELUSOPIMUSMALLI STRATEGIATYÖRYHMÄN MIETINTÖ 25.3.2009

HÄMEEN MATKAILU OY OMISTAJUUS YHTEISMARKKINOINTI-, MYYNTI- PALVELUSOPIMUSMALLI STRATEGIATYÖRYHMÄN MIETINTÖ 25.3.2009 HÄMEEN MATKAILU OY OMISTAJUUS YHTEISMARKKINOINTI-, MYYNTI- PALVELUSOPIMUSMALLI - STRATEGIATYÖRYHMÄN MIETINTÖ 25.3.2009 Matkailu maakunnan yksi strategisista elinkeinoista ja toiseksi suurin työllistäjä

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

Elinkeino- ja elinvoimatyöryhmä

Elinkeino- ja elinvoimatyöryhmä Elinkeino- ja elinvoimatyöryhmä Hattula, Hämeenlinna, Janakkala Keskeisellä paikalla sijaitsevalla kuntakolmikolla on perusta kunnossa mutta myös potentiaalia, jota hyödyntämällä voitaisiin lisätä alueen

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 3.9.2012 1 Pk-yritysbarometrin ennustekyky, bkt Lähteet: Tilastokeskus ja Pk-yritysbarometri, syksy 2012 3.9.2012

Lisätiedot

Kaustisen seudun vahvuudet uusin silmin

Kaustisen seudun vahvuudet uusin silmin Seutuseminaari 15.11.2012 Kaustisen seudun vahvuudet uusin silmin Petri Jylhä Kaustisen seudun mahdollisuuksia Luonnonvara-ala kokonaisuudessaan Maatilatalous, metsätalous, turkistalous, (bio)energia Elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008 -tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

KOKO Länsi-Uusimaa. Hyvinvointifoorumi Länsi-Uudellamaalla. www.länsi.fi/koko

KOKO Länsi-Uusimaa. Hyvinvointifoorumi Länsi-Uudellamaalla. www.länsi.fi/koko KOKO Länsi-Uusimaa Hyvinvointifoorumi Länsi-Uudellamaalla www.länsi.fi/koko Hyvinvointitoimialan kehittäminen Länsi-Uusimaa HALLINTO Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy Toimitusjohtaja - Laskujen hyväksyminen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen

Lisätiedot

Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla

Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla Foodwest Oy Ohjelmapäällikkö Kaisa Penttilä kaisa.penttila@foodwest.fi FOODWEST Elintarvikekehityksen edelläkävijä vakaa,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Seinäjoki Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Sanna Hartman, Toimialapäällikkö sosiaali- ja terveyspalvelut, TEM TOL 2008 87 Sosiaalihuollon laitospalvelut 88 Sosiaalihuollon avopalvelut

Lisätiedot

HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA. Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto

HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA. Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto LINJA 1 Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn kehittäminen osaaminen (koulutus)

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

Pirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008

Pirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Työvoima- ja elinkeinokeskus Pirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008 Ene Härkönen, 25.10.2007 Ennakointitiedon lisääminen ja jäsentäminen Pirkanmaan ennakointijärjestelmä, joka

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Tietoa akavalaisista Kainuussa

Tietoa akavalaisista Kainuussa Tietoa akavalaisista Kainuussa 7.5.05 Risto Kauppinen Tulevaisuusfoorumi Sotkamo Työttömät*, Kainuu 0 05, lkm. 0 05, Kainuu 0/ 05/ Perusaste 79-0 -5, Keskiaste 0 9 5,0 Alin korkea-aste 0 5 - -, Korkeasti

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit Timo Vesiluoma, Krista Tupala, Katja Laitinen, Saku Vähäsantanen 11.4.2016 1. Muuttoliike ja väestö Lähtöarvo 2014 2015* 2016* 2017* Väkiluku v. 2013 224 556 223 983 223 381 222 887 222 431 Tavoite vähintään

Lisätiedot

Yrityskolmion toiminnan arviointi. Arvioinnin tuloksia 7.5.2013

Yrityskolmion toiminnan arviointi. Arvioinnin tuloksia 7.5.2013 Yrityskolmion toiminnan arviointi Arvioinnin tuloksia 7.5.2013 ESITYKSEN SISÄLTÖ Arvioinnin toteutus Tehokkuusvertailua Katsaus hanketoimintaan Toiminnan hyödyt (kyselytuloksia) Seudun kehitys Yhteenveto

Lisätiedot

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät 12.3.2008 1 Esityksen logiikka Suomen Yrittäjien toiminnan tavoite: Paremmat

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot