Forssan seudun elinkeinopainotteinen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Forssan seudun elinkeinopainotteinen"

Transkriptio

1 Forssan seudun elinkeinopainotteinen strategia 2007 Forssan seutu kasvua keskellä Päivitys Oy Tero Maksimainen & Kaj Työppönen Lisäykset 2007 ja päivitys FSKK, Kirsi Sippola

2 Sisällysluettelo Sisällys Sivu Johdanto 3 Forssan seudun swot, visio, missio ja arvot 4 Strategiakartta 9 Strategiset päämäärät, kriittiset menestystekijät ja hankkeet 11 Strategian toteutumisen seuranta ja päivittäminen 20 Liitteet Strategiaprosessi Nykytila-analyysi

3 Johdanto Strategiatyön tavoitteet ja tarkoitus Työn tavoitteena on kattavan seutustrategian laatiminen erityisesti elinkeinojen-, kilpailukyvyn- ja elinvoiman kehittämisen näkökulmista. Työskentelyssä huomioitiin seudun nykytilanne ja tulevat muutospaineet sekä seudun toimijoiden sitouttaminen strategiseen prosessiin ja tavoitteisiin. Strategiaprosessi Seutustrategian laadinta aloitettiin marraskuussa 2006 ja työ valmistui huhtikuussa Strategian laadintaa varten pidettiin kolme taustaseminaaria, kaksi strategiaseminaaria ja neljä ohjausryhmän kokousta. Strategiaprosessi oli luonteeltaan osallistava. Erityisesti seudun kehittämisorganisaatiot ja elinkeinoelämä olivat vahvasti mukana prosessissa. Seminaareihin ja tilaisuuksiin osallistui yhteensä noin 60 henkilöä. Strategiamenetelmä ja malli Strategiamenetelmä perustuu tilaajan ja konsultin sopimalla tavalla Balanced Scorecard -mallin väljään soveltamiseen sekä strategiakartan hyödyntämiseen strategian kuvaamisessa ja tiivistämisessä. Työssä on lisäksi hyödynnetty aiempia strategisia sisältöjä ja aineistoja, joita on pyritty tiivistämään ja selkeyttämään. Tuloskortteja on käytetty kriittisten menestystekijöiden ja mittareiden muotoilussa. Ohjausryhmä ja konsultti Forssan seudun kehittämiskeskuksen hallitus ohjasi strategiaprosessin etenemistä sekä teki seminaarien pohjalta sisältöihin liittyviä päätöksiä Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi Forssan kaupunginjohtaja Tapani Venho. Konsulttina strategiaprosessissa toimi Pricewaterhouse Coopers. Konsulttityön toteuttamisesta PwC:ssä vastasivat Kaj Työppönen ja Tero Maksimainen. Heidän lisäkseen työhön osallistuivat Aatos Hallipelto ja Olli Oosi.

4 Swot, visio, missio ja arvot

5 Forssan seudun nykytila-analyysin yhteenveto SWOT Vahvuudet Laaditut strategiat ovat oikeansuuntaisia ja ne ovat ohjanneet kehitystä oikeaan suuntaan Yrittäjyysaktiiviisuus säilyy ja uusia yrityksiä perustetaan Mahdollisuudet Yritysten asiakaskunta (sekä tuotannossa että palveluissa laajenee) yli alueen ja ulkomaille Asukaskehitys lähenee tasapainoa Alueen yritykset ovat kansainvälistyneet viime vuosina Logistiseen asemaan perustuvat investoinnit ovat lisääntyneet Työpaikkaomavaraisuus hyvä Logistinen sijainti Heikkoudet Liikenneyhteydet puutteelliset Riskinottohalun puute sekä rahoittajilla että pienyrityksillä heijastuu kaikkeen toimintaan Useat seudun kiintopisteet nähdään liian suppeasti: vrt. Eerikkilä 5-20 hengen yrityksiä liian vähän Yritysten kehittämistä tukevia tukipalveluja liian vähän (ympäristöja turvallisuusjärjestelmät, työvoimapankki/ -vuokraus, työvoiman uudelleenkoulutus) Koulutustarjontaa ei vastaa kaikilta osin yritysten ja työntekijöiden tarpeita Yritysten verkostoituminen liian vähäistä Dynaamisuuden ja ulkopuolisen pörinän puute Yhteisen näkemyksen puute kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toteutuksesta Ympäristönormien kiristyminen luo mahdollisuuksia läheisyyden ekonomialle (seudun sisäinen toiminta ja matkailumahdollisuudet) sekä bioenergialle, ympäristöklusterille ja maataloudelle Kasvukeskusten reservinä toiminen mahdollistaa kasvua Uhkat Osaavan työvoiman saatavuus vaikeutuu Pienten yritysten haluttomuus kasvuun ja investointeihin Omaleimainen imago ja erottuvuus muista seuduista ei kehity Pitkäaikaistyöttömyyden ja nuorisotyöttömyyden vaikeutuminen Osaamisen katoaminen. Alueelle jäävien korkeasti koulutettujen osuus suhteellisen vähäinen Kasvukeskusten reservaatiksi joutuminen Kausityöttömyys lisääntyy Viimeisen kahden vuoden aikana uudet syntyneet yritykset eivät ole syntyneet ydinklustereille tai alihankintaverkostoihin

6 Visio 2013 Forssan seutu 2013 kasvua keskellä Forssan talousalueesta on muodostunut vahva soveltavan osaamisen keskus, jossa kunnat ja elinkeinoelämä tiiviin yhteistyön kautta ovat luoneet alueesta yhtenäisen asumisen ja yrittäjyyden kokonaisuuden. Erityisen vahvaa osaamista on bio- ja ympäristö- sekä elintarvike- ja elektroniikkatoimialoilla. Uutta liiketoimintaa on syntynyt perinteisille tuotanto- sekä uuden tyyppisille asiantuntija-, hyvinvointi- ja vapaa-ajan palvelualoille. Erinomaista logistista asemaa on hyödynnetty kasvun lähteenä ja alueella on asukasta. Forssan talousalue tunnetaan myös aktiivisena kansalaistoiminnan alueena. Alueelle on muodostunut merkittävää vapaa-ajan, matkailu- ja tapahtumapalveluliiketoimintaa. Forssan talousalue on kansainvälistynyt merkittävästi ja se houkuttelee luovia ja osaavia ihmisiä.

7 Arvot Luovuus ja osaaminen Seudun toimijat suhtautuvat ennakkoluulottomasti uusiin asioihin ja ihmisiin ja löytävät ratkaisuja ennakoituihin ja ennakoimattomiin muutoksiin. Seudulla kunnioitetaan voimavarana myös erilaisuutta. Luovat ajatukset ehtivät kypsyä. Osaaminen on soveltavaa ja perustuu yrityslähtöisyyteen. Kasvuhakuisuus Hankkii aktiivisesti uusia asukkaita ja yrityksiä. Yhteistyökykyisyys Yhteistyökyky tarkoittaa sitä, että eri toimijat otetaan suunnittelussa ja toteutuksessa mukaan. Seudun toimijoiden kesken keskustellaan yhdessä ja toisten mielipiteitä kunnioitetaan ja yhteisiin päätöksiin sitoudutaan. Edelläkävijyys Seudun toimijat etsivät aktiivisesti uusia ratkaisuja ja hyödyntävät uusimpia innovaatioita ja parhaita käytäntöjä. Kilpailukykyisyys Seudulla on kilpailukykyiset julkiset ja yksityiset palvelut. Kaikessa toiminnassa tavoitteet selviä ja taloudellisuus ja tehokkuus huomioidaan. Seudun kilpailukykyä suhteutetaan maakunnan, Suomen ja kansainväliseen kehitykseen.

8 Missio Forssan seutu luo edellytykset seudun asukkaiden, elinkeinolämän sekä koulutus- ja kehitysorganisaatioiden positiiviselle kehitykselle sekä yhteisen vision toteutumiselle. Forssan seudun kehittämiskeskus vastaa yhteisen mission ja vision toteutumisesta. Kunnat antavat tarvittavat valtuudet ja ovat yhteistyössä muiden seudullisten organisaatioiden kanssa toteuttamassa strategiaa.

9 Strategiakartta

10 Forssan seudun strategiakartta Strategiset päämäärät ja kriittiset menestystekijät Tehokas asukashankinta ja yrityskehitys Sosiaalisen pääoman hyödyntäminen Monipuoliset asumisen vaihtoehdot Tasapainoinen kuntatalous Laadukkaat palvelut ja infra Kestävän kehityksen seutu Asukas ja työpaikka määrät ovat kasvaneet Logistinen aseman hyödyntäminen Klusterikehityksen ja kansainvälistymisen tukeminen Oppilaitostarjonta yritysten tarpeen mukaan Kuntatalous ja yritysten taloudellinen kilpailukyky on vahvistunut Forssan seudulle on luotu vahva yhteinen brändi Osaamisen kehittäminen on ennakoitua ja yrityslähtöistä Elinkeinopolitiikka kunnossa Valtateiden ja rautatieyhteyksien parantaminen Vahva yhteistyö naapuriseutujen kanssa Yritysten yhteiset, laadukkaat tukiresurssit FSKK:n ja kuntien selkeät roolit Sitoutuminen päätöksiin Toimiva yhteistyö EI PÄÄLLEKKÄISYYKSIÄ muut laajemmat yhteistyöverkostot HAMK, MTT, FSTKY, Työvoimatoimisto yms. voimavarat tunnistetaan (lisäys)

11 Strateginen päämäärä: 1. Asukas- ja työpaikkamäärät ovat kasvaneet Kriittiset menestystekijät Mittarit ja tavoitetaso Kehityshankkeet Vastuu ja seuranta 1. Tehokas asukashankinta ja Yrityskehitys Muutos Forssan seutu, äkillinen rakennemuutosalue uutta asukasta (Nettokasvu vuositasolla keskimäärin +0,5 %) Asukasasiamiestoiminnan käynnistäminen, Lounaplussa ry, yritysten/asukkaiden houkutteluhanke, Lounaplussa ry Kohdistetun markkinointikampanjan käynnistäminen (Hyödyntäen Hämeen markkinointia), Häme markkinointi-kampanja ja Ako-vetovoimaisuuden kehittäminen, FSKK Kohteena työssäkäyvä aktiiviväestö, jolla on jo työpaikka seudulla sekä toisaalta liikkuva työväki, jonka työpaikka ei ole niin kiinni sijainnista FSKK seututasolla, kunnat kuntatasolla. Muut hankkeet jotka tukevat kehitystä: Harava-hanke, FSKK Pk-yritysten kehittämishanke, FSKK Sypve III, Pro Agria Maankäytön kehityskuva, kunnat 2. Klusteriohjelma on laajennettu koskemaan rakennustuote- ja metallialoja sekä hyvinvointisektoria (lisäys) 3. Työpaikkamäärän nettokasvu 200 / vuosi (kasvu vuositasolla keskimäärin 2 %) Irtisanotut 62 kpl 2007 Irtisanotut 208 hlö 2008 Laajennetun klusteriohjelman toteuttaminen. Klusteriohjelma laajentunut 6 toimialan kehittämiseksi, FSKK (elektroniikka, metalli, rakennustuote, hyvinvointi, ympäristö, elintarvike) Kohdistettu markkinointi (Hyödyntäen Hämeen markkinointia) kts. 1-kohta Humppilan ja Forssan yritysalueiden toteuttaminen, lentokenttä ja logistiikkahanke, maankäytön kehityskuva, Hämeen liitto Ympäristöteknologiayksikön saaminen seudulle; Hamk kestävä kehityskoulutusohjelma FSKK seututasolla, kunnat kuntatasolla. Hamk ja FSTKY hyvinvoinnin osalta (lisäys). FSKK seututasolla, kunnat kuntatasolla.

12 Strateginen päämäärä: 1. Asukas- ja työpaikkamäärät ovat kasvaneet Kriittiset menestystekijät Mittarit Kehityshankkeet Vastuu ja seuranta 2. Sosiaalisen pääoman Hyödyntäminen Toimenpiteet Wahren keskus hanke, Forssa Hippolis Kansainvälisesti merkittävä hevosklusteri Forssan seudulle Lounaplussa ry:n hankkeet Tulossa Tietotalon kehittäminen hanke, Jokioinen Luovat alat selvitys ja kehittämistoimenpiteet, ako FSKK 1. Vuosittain järjestetään uusia järjestö- ja yrityskokousta 2. Seudulle luotu vähintään yksi valtakunnallisesti tunnettu kulttuurilaitos 3. Seudusta on kehittynyt valtakunnallisesti merkittävin hevososaamiskeskus Laadukkaiden tuotteiden kehittäminen hyödyntäen Forssan seudun luontaisia edellytyksiä (Forma-hanke). Palvelukonsepti hyödyntäen Hämeen matkailu Oy:n palvelukonseptia. Operaatio Forssan kokous järjestökokouskampanja MTT:n hevosruokintakonfrenssi 2008 Tapahtumarekisterin kokoaminen Tapahtumarekisteriä päivittää FSKK Wahren-keskuksen kehittämnen, hanke käynnissä Humppilan luovien alojen osaamishanke Jokioisten kartanon kultuurialueen kehittäminen Hippolis-hevoskeskittymän hyödyntäminen, hanke käynnissä FSKK Forssa Humppila Jokioinen Hippolis

13 Strateginen päämäärä : 1. Asukas- ja työpaikkamäärät ovat kasvaneet Kriittiset menestystekijät Mittarit Kehityshankkeet Vastuu ja seuranta 3. Monipuoliset asumisen vaihtoehdot Toimenpiteet: Yhdyskuntien vesilähteiden turvaaminen hanke, Hämeen ympäristökeskus Tulossa: Maankäytön tarkastelu, Hämeen liitto Yritystoiminnan ja elinkeinoelämän maankäytön tarkastelu, Forssa-Jokioinen- TAmmela, yhtenäinen maankäyttö suunnitteluasiakirja, Hämeen ympäristökeskus 1. Monipuolinen ja edullinen asunto- ja tonttitarjonta, (hintaja tarjontatiedot) Avaimet käteen rakennustoiminnan kehittäminen Maaseudun vesihuollon ratkaiseminen Kaupunki- ja kuntakeskusten kaupallisten palvelujen tukeminen ympäristön viihtyvyyttä kehittämällä Yhteisen maankäyttösuunnitelman laatiminen ja yhteisen maapolitiikan luominen Forssa, Humppila, Jokioinen Tammela Ypäjä

14 Strateginen päämäärä: 1. Asukas- ja työpaikkamäärät ovat kasvaneet Kriittiset menestystekijät Mittarit Kehityshankkeet Vastuu ja seuranta 4. Kansainvälistymisen Tukeminen Toimenpiteet: Maakunnallinen kv-hanke, HAMK (siemenrahaa hankkeille, joiden tavoite Brysselin rahoituksen saaminen) Harava hankkeessa kysytään mm. yritysten valmiutta ottaa ulkomaalaistaustaisia töihin, FSKK HAMK:n englanninkielinen Supply Chain Management koulutusohjelma, HAMK Pietariyhteistyö Hämeenlinnan kanssa, ako, FSKK Venäläisten sijoittajien, yritysten houkuttelu seudulle, ako, FSKK InFire tapahtuma Verkatehtaalla syyskuussa, ako-fskk Kv-materiaalia englanti ja venäjä; video, esitteet 1. Ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden ja asukkaiden määrä on noussut 10 % vuosittain. 2. Oppilaitosten (kaikilla tasoilla) kansainvälisten kontaktien määrä kasvanut 100 % 3. Seudun yritysten kansainväliset kontaktit ovat lisääntyneet (itsearviointi) Työvoiman saatavuuden turvaaminen ulkomaalaisten työntekijöiden saatavuus ja käyttö Kansainvälisen oppilasvaihdon aktivointi ja kouluyhteistyön aktivointi ja kieltenopiskelutarjonnan laajentaminen Invest in Finland ohjelma ja paikallisten yrityksien kansainvälisyys valmiuksien lisääminen Työvoimahallinto ja FSKK Koulut ja oppilaitokset FSKK

15 Strateginen päämäärä: 2. Kuntatalous ja yritysten taloudellinen kilpailukyky ovat vahvistuneet Kriittiset menestystekijät Mittarit Kehityshankkeet Vastuu ja seuranta 1. Tasapainoinen kuntatalous 1. Kaikkien kuntien tulos on positiivinen Kuntien strategiat ja taloussuunnittelu Kunnat 2.Laadukkaat palvelut ja infra Hämeen liiton tyytyväisyyskysely Kanta- Häme 3.Elinkeinopolitiikka Kunnossa Toimenpiteet: Hanketoiminta strategian mukaista, ako, FSKK FSKK:n rooli, selvitys valmistui kesäkuu Palvelustrategian toteutuminen 3. Asukastyytyväisyys 4. Yhteiset pelisäännöt sovittu maankäyttöön, taksoihin ja mahdollisiin tukiin ja lainoihin 5. Kehittämishankkeiden panostus säilytetään Suomen seutujen keskitasolla Vesihuollon hankkeiden toteuttaminen Palvelustrategiassa määritetyt hankkeet FSKK:n johtamat neuvottelut, jossa sovitaan em. asioista. Hankkeet ja kehitystoiminta priorisoidaan strategian mukaisuudella ja vaikuttavuudella Kunnat Kunnat, FSKK 4. Työvoiman Saatavuus (lisäys) Vetovoima-hanke, HAMK Voorumi-hanke, FAK Harava-hanke, FSKK 6. Osaavan työvoiman varmistaminen yritysten tarpeisiin 7. Työvoiman työllistymisedellytysten kehittäminen Oppilaitosten ja työvoimaviranomaisten hankkeet FAI, FAK, HAMK, Työvoimatoimisto

16 Strateginen päämäärä: 3. Forssan seudulle on luotu vahva yhteinen brändi Hyvin saavutettava business-alue Suomessa Kriittiset menestystekijät Mittarit Kehityshankkeet Vastuu ja seuranta 1. Valtateiden ja rautatieyhteyksien parantaminen 1. Neuvottelu- ja vaikuttamissuunnitelman laatiminen: esim.vn ja LVM Yksityisrahoitusmahdollisuuksien selvittäminen FSKK ja Forssan seutu yhteistyössä naapuriseutujen kanssa Liikenneyhteydet /Totsu 2. Kestävän kehityksen seutu Toimenpiteet: Klusterihanke, FSKK Envi Grow Park -hanke, Agropolis Oy Tiedosta kasvun taito -hanke, Agropolis Oy Yhdyskuntien vesilähteiden turvaaminen, Hämeen ymp.k. Lounaplussan hankkeet lähihankkeita 3. Logistisen aseman hyödyntäminen Toimenpiteet: Lentokenttä ja logistiikka-hanke, Humppila Vetovoimaisuuden kehittäminen, ako 2. Profiloituminen ympäristöklusterin kautta Toimenpiteet jatkuu. Osaamiskeskusohjelma, Agropolis Oy Kestävä kehitys koulutusohjelma HAMK MTT, Uudet ympäristömittausmenetelmät Innovaatioputkesta yritystoimintaa,hamk InFire-tapahtuma Verkatehtaalla 3. Uusien yrityksien kasvu 4. Asukkaiden määrän kasvu seudulla 5. Matkailutulot Jatkuu Häme markkinointi, liitto Nykyisin ekologisia hankkeita, esim. lähiruoka ja ympäristöhankkeet Vesien puhtauden turvaaminen Jätevesihankkeet Vesistöjen kunnostaminen Yritys-, asukas- ja matkailumarkkinointi Kunnat, FSKK, Agropolis FSKK ja kunnat Matkailukohteiden kunnostushanke, kunnat Matkailumarkkinointi, HM

17 Strateginen päämäärä: 4. Osaamisen kehittäminen on yrityslähtöistä Kriittiset menestystekijät Mittarit Kehityshankkeet Vastuu ja seuranta 1. Oppilaitostarjonta yritysten tarpeen mukaan Toimenpiteet: Voorumi-hanke, FAK Vetovoima hanke, HAMK 1. Osuus valmistuneista AMK:n ja toisen asteen valmistuneista, jotka työllistyvät talousalueen yrityksiin, kasvu 5 % / vuosi Oppilaitoksien kehityshankkeet Oppilaitokset Koulutusorganisaatiot ja työvoimahallinto Ako-koulutustarveselvitys, FSKK Harava-hankkeen tulokset oppilaitosten käyttöön, FSKK Oppisopimuskoulutuksen edistäminen (osa Haravahanketta) Supply Chain Management ja Kestävä kehitys koulutusohjelmien yrityslähtöinen kehittäminen, ako, FSKK

18 Strateginen päämäärä: 4. Osaamisen kehittäminen on yrityslähtöistä Kriittiset menestystekijät Mittarit Kehityshankkeet Vastuu ja seuranta 2. Yritysten yhteiset, laadukkaat tukiresurssit Toimenpiteet: Äkillinen rakennemuutosaluepäätös, FSKK Klusterihanke, 6 toimialaa, toimijat yhdessä (FSKK, Hamk, FAK, Innosteel Oy, Agropolis Oy, Eleforss Oy) Harava-hanke, FSKK Voorumi-hanke, FAK Sypve III-hanke, ProAgria Kehittämiskeskuksen kehittäminen-selvitys, ako, FSKK Eleforss Oy:n toiminta käynnistynyt Hippolis-hanke, Kansainväisesti merkittävä hevosklusteri, Hippolis ry 2. Työvoimaviranomaisten, kuntien, kehitysorganisaatioiden ja yritysten yhteinen henkilöstön kehittämis- ja valmennusverkostoyksikkö, joka toimii myös henkilöstön vuokrausyhtiönä ja liiketoimintavalmiuksen ja asiantuntijatyön kaupallistamisen tukena, on perustettu Toimintamallin suunnittelu sijaispankkihankkeita hyödyntäen Työvoimahallinto, FSKK ja kunnat

19 Strateginen päämäärä: 5. Toimiva yhteistyö Kriittiset menestystekijät 1.Sitoutuminen päätöksiin Strategia hyväksytty FSKK:n ja kuntien selkeät roolit Kehittämiskeskuksen kehittäminenselvitys, ako 3. EI PÄÄLLEKKÄISYYKSIÄ 4. Vahva yhteistyö HAMK:n, MTT:n, FSTKY:n ja työvoimatoimiston kanssa (lisäys) Ako, klusteri-, haravahankkeet, FSKK 5. Vahva yhteistyö naapuriseutujen kanssa Yhteistyö maakunnallisissa hankkeissa HML, Riihimäen ja Forssan kesken KOKO-ohjelma, kumppanit etsinnässä 6. Yhteistyön muiden laajempien yhteistyöverkostojen kanssa Sekes, ako, innovaatioverkosto, Häme Pro, Myr-sihteeristö yms. Mittarit Vuonna 2007: 1.Strategia on hyväksytty kaikissa kunnissa Vuonna 2007: 2.Rooleista, budjetoinnista ja seurannasta sovittu yhteinen käytäntö 3.Kunnat hyödyntävät yhteisiä resursseja toiminnassaan ja ovat sopineet keskinäisestä työnjaosta 4. Yhteistyötahojen kanssa toteutetaan yhteisiä hankkeita 5.Kukin lähiseudun kanssa toteutetaan vähintään yksi yhteinen infra ja /tai klusterihanke 5. Yhteistyöstä syntynyt vähintää yksi merkittävä uusi hanke vuodessa Kehityshankkeet FSKK:n ja kuntien väliset neuvottelut Kunta- ja palvelurakenneuudistus Yhteistyöneuvottelut ja klusterihankkeiden yhteinen toteutus Yhteistyöneuvottelut ja klusterihankkeiden yhteinen toteutus ja infrahankkeet SEKES, pienet seutukunnat, AKO:n verkostot, jne. Vastuu ja seuranta Seutuneuvosto FSKK ja kunnat Kunnat FSKK FSKK FSKK, kunnat

20 Strategian toteutumisen seuraaminen ja päivittäminen Vastuu Strategian toteutumisen seuraaminen ja päivitys on FSKK:n hallituksen vastuulla. Seuraaminen ja päivittäminen Strategian mukaisen toiminnan ja toteutumisen seuraaminen on jatkuva prosessi ja tulee olla vahvana näkökulmana hallituksen työskentelyssä. Seurantaan liittyvä arviointi tulee toteuttaa kerran vuodessa ja mittareide päivittäminen kerran vuodessa. Toteutumisen seuraaminen ja päivittäminen toteutetaan talousarvio- ja tilinpäätössyklin mukaisesti: talousarviota laadittaessa päivitetään strategia mittarit ja toteutuminen arvioidaan tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä.

21 2007. All rights reserved. refers to the network of member firms of International Limited, each of which is a separate and independent legal entity. *connectedthinking is a trademark of LLP (US).

22 Liitteet: Strategiaprosessi Toimintaympäristön analyysi

23 Strategiaprosessi

24 Strategiaprosessin liittyneet seminaarit ja kokoukset Seminaarit Keihäänkärkiseminaari I Keihäänkärkiseminaari II Keihäänkärkiseminaari III , Rantasipi Forssa , Rantasipi Forssa , Rantasipi Forssa Strategiaseminaari I Strategiaseminaari II , Rantasipi Forssa , Rantasipi Forssa Seutuneuvosto , Ypäjän kunnantalo Kokoukset Ohjausryhmä I Ohjausryhmä II Ohjausryhmä III Ohjausryhmä IV , FSKK , FSKK , Ypäjän kunnantalo , FSKK

25 Hankkeen työohjelma strategiaprosessi Strategia-aineistojen ja toimintaympäristön tausta-analyysi Keihäänkärjet - seminaarit Yritykset ja innovaatiot Maakuntaohjelman teemat Osaaminen ja työllisyys Kilpailukykyiset toimintaympäristöt Yhteisen tahdon muodostus Toimintaympäristön analyysi Visio Missio Arvot Tahdon muuntaminen toiminnaksi Strategiakartta Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit Toimenpiteet ja ohjelmat

26 Toimintaympäristön analyysi

27 Nykytila-analyysi - yhteenveto Positiivisia kehityslinjoja Laaditut strategiat ovat oikeansuuntaisia ja ne ovat ohjanneet kehitystä oikeaan suuntaan Bruttokansantuotteen arvonlisäyksen kasvu on ollut maan kärkitasoa Yrittäjyysaktiiviisuus säilyy ja uusia yrityksiä perustetaan. Viimeisen kahden vuoden aikana uudet syntyneet yritykset eivät ole syntyneet ydinklustereille tai alihankintaverkostoihin. Rakennusala, pienyritykset sekä toiminimet nousevat esiin Yritysten asiakaskunta (sekä tuotannossa että palveluissa laajenee) yli alueen ja ulkomaille Asukaskehitys saatu oikaistua Alueen yritykset ovat kansainvälistyneet viime vuosina Logistiseen asemaan perustuvat investoinnit ovat lisääntyneet

28 Nykytila-analyysi - yhteenveto Negatiivisia kehityslinjoja Osaavan työvoiman saatavuus vaikeutuu Pienten yritysten haluttomuus kasvuun ja investointeihin Omaleimainen imago ja erottuvuus muista seuduista ei kehity Pitkäaikaistyöttömyyden ja nuorisotyöttömyyden vaikeutuminen (ei kuitenkaan kasvua) Osaamisen katoaminen. Alueelle jäävien korkeasti koulutettujen osuus suhteellisen vähäinen

29 Nykytila-analyysi - yhteenveto Heikot signaalit Koulutusorganisaatiot eivät kehitä reagoivasti työelämälähtöisiä koulutussisältöjä Kasvukeskusten reservaatiksi joutuminen Kasvukeskusten reservinä toiminen mahdollistaa kasvua Dynaamisuuden ja ulkopuolisen pörinän puute Riskinottohalun puute sekä rahoittajilla että pienyrityksillä heijastuu kaikkeen toimintaan. Kausityöttömyys lisääntyy Yritysrakenne jakaantuu: klusteriyritykset vs. toiminimet Useat seudun kiintopisteet nähdään liian suppeasti: vrt. Eerikkilä Tulevaisuustiedon tärkeyden korostuminen ja esimerkiksi seudullisen skenaariotyöskentelyn ja muun tulevaisuuden ennakoinnin kehittäminen työllisyystilanteen ja osaamistarpeiden ennakoimiseksi.

30 Nykytila-analyysi - yhteenveto Haasteet Liiketoimintaosaamista pitää pystyä tarjoamaan aloittaville ja pienille jo toimiville yrityksille. Pitää saada uusia 5-20 hengen yrityksiä Yritysten verkostoitumista tulee kehittää Yritysten tarve toiminnan kehittämistä tukevia palveluja saatava aikaiseksi:esim. ympäristö- ja turvallisuusjärjestelmät, työvoimapankki/ - vuokraus, työvoiman uudelleenkoulutus Alueen toimialojen monipuolistuminen Koulutustarjontaa pitää kehittää vastaamaan yritysten ja työntekijöiden tarpeita Kuntasektorin muutokset tulevaisuudessa: kunta- ja palvelurakenneuudistukseen ja sen toteutukseen liittyvät haasteet Elektroniikka- ja ympäristöteknologian alat: Pienten yritysten määrän lisääminen Pendelöijien sitouttaminen: Pendeli (molempiin suuntiin) on pysynyt seudulla pitkään samana ja verraten pienenä (15 % kohdistuen johto- ja asiantuntijatehtäviin). Olemassa olevan tieverkon kehittäminen sekä tietoliikenneyhteyksien kehittäminen infrastruktuurin kehittämisen tärkeimpiä asioita

31 Miten kunnalliset strategiat tukevat keihäänkärkiä? Eri strategioiden yhtymäpisteitä Keihäänkärjet Yritykset ja innovaatiot Klusterit Keskitytään klusteriyrityksiin Yhteistyö Yhteistyöverkostojen ylläpito ja luominen yrityksien ja julkisten toimijoiden kesken Inhimilliyys ja ekologisuus Ekologisuus, turvallisuus, perinteet Vahva talous Vahva kuntatalous seurausta yrityksien ja kuntalaisten menestymisestä Viestintä Kansallinen ja seudullinen viestintä ja markkinointi yritysja innovaatiotoiminnan houkuttelemiseksi Osaaminen ja työllisyys Kilpailukykyiset toimintaympäristöt Osaamisen kehittämisessä keskitytään klusteriyrityksien tarpeisiin Toimintaympäristön kehittämisessä keskitytään klusteriyrityksien toimintaympäristöjen kehittämiseen Yhteistyöverkostojen ylläpito ja luominen yrityksien ja julkisten toimijoiden kesken Verkostomainen toiminta yrityksien ja kehittäjien kesken toiminnan ja toimintaympäristöjen kehittämisessä Perinteet, nykyinen osaaminen, vastuullisuus Inhimillisyys ja vastuullisuus yritystoiminnan toimintaympäristöjen kehittämisessä Resurssien tehokas käyttäminen osaamisen ja työllisyyden edistämiseen Resurssien tehokas käyttäminen ja kohdentaminen toimintaympäristöjen kehittämiseen Seudun osaamispotentiaalin ja osaamisen viestintä seudulla ja valtakunnallisesti Viestintä toimintaympäristöstä kumppaneille, yrityksille ja yhteistyötahoille

32 Tukevatko seudun keskeiset kehittämisstrategiat keihäänkärkien kehittymistä? Strategia/ Keihäänkärki Yritykset ja innovaatiot Osaaminen ja työllisyys Kilpailukykyiset toimintaympäristöt Maakuntaohjelma Strategiatyö Yrittämisen kokonaisuuksiin profiloituminen, jossa osaamista, innovaatiotoimintaa ja klusterimuodostuksen edellytyksiä kehitetään Liiketoimintaosaaista lisäävää palvelua, verkostotoiminnan taitoja sekä työvoiman saatavuuden turvaaminen (elintarvikeketjut, ympäristöliiketoiminta) Yrityspalvelujen kehittäminen Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen (ennakointi, laadun kehittäminen, aikuiskoulutuksen määrällinen, laadullinen ja toiminnallinen kehittäminen sekä monikulttuurisuuden edistäminen ja työperäisen maahanmuuton lisääminen) Korkea-asteen koulutustarjonnan lisääminen työelämälähtöisesti KV-koulutusohjelmat ja kv-vaihto sekä kv-hankeyhteistyö Avaintoimialojen T&K-toiminnan tuki Laadukas asuminen ja elämyksellisyys (seutukunnittain ja kunnittain) asumisen kärkituotteiden luominen korjausrakentamisenkehittäminen luontoon tukeutuvan matkailun kehittäminen Palvelurakenteen uudistaminen (strategian mukaisesti) ml. kunta- ja yksityisen sektorin työnjaon kehittäminen Liikenteen ja teknisen huollon palveluhankkeet AKO Yritysten liiketoimintaosaamisen kehittämisohjelma Toimialaryhmien välinen verkottuminen Klusterikehittämisohjelma Käynnistetään yritysten liiketoimintaosaamisen kehittämiseen tähtäävä ohjelma Muu osaamisen kehittämisen rahoituksen kanavoiminen? Perusturva + kuntapalvelut Klusterikehittämisohjelma Bifeel Center -liiketoimintamalli osaksi seudun kehittämistoimintaa (2008) Agropolis ja Bifeel -mallien saumattomuus HAMK? InnoFors ja Elefors

33 Toimintaympäristöanalyysi

34 When it can t be done, do it. If you don t do it, it does not exist. (Paul Arden)

35 3. Toimintaympäristön pohdintaa

36 Ihmiset ja liike Lähde: Aluekeskusohjelman loppuarviointi

37 Ihmiset ja ikä Väkiluku Väestö Lähde: Tilastokeskus 5/2005 Forssan seutu vuotiaat vuotiaat 64- vuotiaat

38 Tuottavuus v. 2004

39 Yrittäminen ja innovatiivisuus Yritysintensiteetti (yritykset sataa asukasta kohti) Forssan seutukunnassa oli 4,89 vuonna Ylittää koko maan keskiarvon vuonna Perinteisesti ollut keskimääräistä selvästi suurempi osuus väestöstä yrittäjiä Seudun vahvuuksia erityisesti toimialojen rajapintaosaaminen sekä yrittäjäaktiivisuus Vahvat klusterit, joiden pohjalle seudun osaaminen ja yritystoiminnan potentiaali rakentuu Bifeel Center vahvuutena ja alueellisen kehittämisverkoston solmukohtana. - Liiketoimintaosaamisen ja liiketoimintamahdollisuuksien koordinointi - Yhteistyö Agropoliksen kanssa - Yhteistyö muiden vastaavien keskusten kanssa

40 Ihmiset ja yrittäjyys Yrittäjien % -osuus koko väestöstä * Kanta-Hämeen maakunta Koko maa Hämeenlinnan seutukunta Riihimäen seutukunta Forssan seutukunta 9,30 % 8,80 % 8,30 % 7,80 % 7,30 % 6,80 % 6,30 % 5,80 % 5,30 % 4,80 % 4,30 % * Lähde: Tilastokeskus * Ennakkotieto

41 Julkiset panostukset yritysten kehittämiseen v TE-keskus Rahoitus investointihankkeisiin Rahoitus pkyritysten kehittämishankkeisiin Rahoitus yritysten toimintaympä ristön Rahoitus maataloustuottei den jalostukseen ja Yhteensä yritysrahoitus Myönnetty Myönnetty Myönnetty Myönnetty Myönnetty kpl kpl kpl kpl kpl Etelä-Pohjanmaan TE-keskus Etelä-Savon TE-keskus Hämeen TE-keskus Kaakkois-Suomen TE-keskus Kainuun TE-keskus Keski-Suomen TE-keskus Lapin TE-keskus Pirkanmaan TE-keskus Pohjanmaan TE-keskus Pohjois-Karjalan TE-keskus Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus Pohjois-Savon TE-keskus Satakunnan TE-keskus Uudenmaan TE-keskus Varsinais-Suomen TE-keskus Kaikki yhteensä #### Josta EU-ohjelmarahoituksen osuus Josta Euroopan Aluekehitysrahaston osuus

42 Julkisten panostusten vaikutukset v TE-KESKUS Yritysrahoitus yhteensä Uudet työpaika Uudistetut t työpaikat Projektin aikaiset työpaikat Uudet yritykset Liikevaihdon kasvu Liikevaihdon kasvu Liikevaihdon kasvu Viennin kasvu Viennin kasvu kpl kpl kpl kpl kpl kpl % kpl Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Häme Kaakkois-Suomi Kainuu Keski-Suomi Lappi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi Kaikki yhteensä

43 Ihmiset ja työ Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta (189) yhteensä Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä (326) yhteensä Työttömät, % työvoimasta (181) yhteensä Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä Lähde: Sotkanet

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 922 Muutos 9 kk -788 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa oli 173 922. Yhdeksän kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana 1 Taustatietoja Laaja-alainen kuntayhtymä toiminut 12 vuotta Omistuspohja: 14 jäsenkuntaa ja 3 sopimusperusteista kuntaa 2007 budjetti 37 m Yksikköhintaopiskelijoita

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

maakuntakartalla kuntatalouden

maakuntakartalla kuntatalouden Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä seminaari Eduskunta 7.11.2013 Kymenlaakson asemointi maakuntakartalla kuntatalouden tila ja kehitysmahdollisuudet Timo Kietäväinen Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 Ennakkoväkiluku 174 113 Muutos 8 kk -597 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku elokuun lopussa oli 174 113. Kahdeksan kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 Kainuun osuus koko maasta Kainuun maakuntaprofiili Kainuun kuntien väkiluku Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Työllisten insinöörien ja arkkitehtien määrä Turussa ja muissa suurimmissa kaupungeissa Suomessa

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

2. Vuoropuhelu, tapaamiset, toimialatuntemuksen lisääminen kaupungin hallinnossa

2. Vuoropuhelu, tapaamiset, toimialatuntemuksen lisääminen kaupungin hallinnossa VAIVATON ARKI KAJAANIN ELINKEINOPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA Taulukko: Kajaanin Elinkeinopolitiikan toimenpideohjelma 2009-2012. Tarpeiden sijaan keskitytään mahdollisuuksiin. Tavoite Kehittämiskohde A:

Lisätiedot

VISIO 2010: Kiteellä on hyvä yrittää

VISIO 2010: Kiteellä on hyvä yrittää Kiteen elinkeino-ohjelma VISIO 2010: Kiteellä on hyvä yrittää Hyväksytty KV 28.5.2007 26 ja Kiteen Yrittäjien hallituksen kokouksessa 24.04.2007 Kiteen elinkeino-ohjelma on laadittu yhteistyössä Kiteen

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-30.6. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 28.9.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus

Tiedotustilaisuus Tiedotustilaisuus 8.10.2009 Toimitusketjujen hallinnan KT-keskus OHJELMA Avaussanat, Toimitusketjujen hallinnan KT-keskuksen johtaja Heikki Ruohomaa HAMKin Forssan yksikön logistiikan ja toimitusketjujen

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso

TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso HÄMEEN LIITTO LIITE TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso 1 14.12.2009 MÄÄRÄRAHAT JA -TULOARVIOT Sitovat erät tummennettu Maakuntavaltuusto

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseutuohjelman mahdollisuudet Satakunnassa 2014-2020 Maakunnallinen infotilaisuus Noormarkussa 12.2. 2015 Ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Kolme

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit Timo Vesiluoma, Krista Tupala, Katja Laitinen, Saku Vähäsantanen 11.4.2016 1. Muuttoliike ja väestö Lähtöarvo 2014 2015* 2016* 2017* Väkiluku v. 2013 224 556 223 983 223 381 222 887 222 431 Tavoite vähintään

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE 2016 2040 Hyväksytty Hämeen liiton maakuntahallituksessa 15.2.2016 käytettäväksi maakuntakaavan 2040 mitoituksen lähtökohtana. Päivitetty 2015 väestötietojen osalta 27.4.2016

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAA. Nuorten maakunta! AKL. Pohjois-Pohjanmaa. asukkaita pinta-ala km2 asukastih.

POHJOIS-POHJANMAA. Nuorten maakunta! AKL. Pohjois-Pohjanmaa. asukkaita pinta-ala km2 asukastih. POHJOIS-POHJANMAA Nuorten maakunta! AKL 2.2011 Pohjois-Pohjanmaa asukkaita 395 000 pinta-ala 37 400 km2 asukastih. 11 as/km2 AKL 2.2011 1 Pohjois- Pohjanmaa 34 kuntaa (+Vaalan kunta Kainuusta liiton jäsen)

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2015 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 2.2.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yritysten toimintaympäristön Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET 5.10.2012 MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET Anita Mikkonen 1 KESKI-SUOMEN VISIO Yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi Maakuntavaltuuston hyväksymä 8.6.2010 1. Uusimpia tilastoja ja ennakointia:

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta 1.10.2014 Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten maakunta Missä ollaan tilastoja Hyvinvointikertomus

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

Staran strategia onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät Timo Martiskainen

Staran strategia onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät Timo Martiskainen Staran strategia 2011-2012 - onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät 31.10. - 1.11.2011 Timo Martiskainen Toiminta-ajatus Tuotamme rakennusalan, ympäristönhoidon

Lisätiedot

Uusi tulosohjausjärjestelmä, tulossuunnittelu ja strategiakausi Juha Levy, Pohjois-Pohjanmaan ELY-kekus

Uusi tulosohjausjärjestelmä, tulossuunnittelu ja strategiakausi Juha Levy, Pohjois-Pohjanmaan ELY-kekus Uusi tulosohjausjärjestelmä, tulossuunnittelu ja strategiakausi 2016-2019 Juha Levy, Pohjois-Pohjanmaan ELY-kekus VM:n työryhmän raportti 2014 Ohjausjärjestelmää uudistettu Tavoite Ohjausjärjestelmä strategisemmaksi,

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTASTRATEGIA

LAPINJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 1 LAPINJÄRVEN KUNTASTRATEGIA Kuntastrategia on ylin kunnan toimintaa ohjaava asiakirja, se sisältää valtuuston keskeiset linjaukset halutusta tulevaisuuden tilasta kattaen valtuustokauden 2013 2016. Kuntastrategia

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT Etelä-Savon maakuntaliitto 174 237 Muuttovoittoinen Saimaan maakunta 2015 Väkiluku 172 389 165 725 160 507 52 155 575-231 -277 Kokonaisnettomuutto

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Pohjois-Karjalassa Rahoituslähteet: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

STRATEGIAPROSESSI LIEKSAN KAUPUNKI Kuvausta on täydennetty johtoryhmässä syksyn 2015 aikana sekä alkuvuodesta 2016.

STRATEGIAPROSESSI LIEKSAN KAUPUNKI Kuvausta on täydennetty johtoryhmässä syksyn 2015 aikana sekä alkuvuodesta 2016. STRATEGIAPROSESSI LIEKSAN KAUPUNKI Kuvausta on täydennetty johtoryhmässä syksyn 2015 aikana sekä alkuvuodesta 2016. Toimintaympäristön kompleksisuus, läpinäkyvyys ja vuorovaikutteisuus ovat lisääntyneet

Lisätiedot

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Kasvava hevosala Hevosalan tiedon, taidon, voimavarojen ja osaamisen kokoamisella tiiviiseen yhteistoimintaan on suuri merkitys hevosalan ja alueellisten hevoskeskittymien

Lisätiedot

Johdatus elinkeinostrategiaprosessiin

Johdatus elinkeinostrategiaprosessiin Johdatus elinkeinostrategiaprosessiin Urpo Laakkonen Harri Kivelä Elinkeinostrategiaseminaari 1 Johdattelevia kysymyksiä strategiaprosessiin Mitä tavoittelemme? Minkä haasteen edessä olemme? Mistä pitäisi

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

Kankaanpää Äly, taide ja hyvinvointi asuvat meillä. Kaupunkistrategia

Kankaanpää Äly, taide ja hyvinvointi asuvat meillä. Kaupunkistrategia Kankaanpää 2025 Äly, taide ja hyvinvointi asuvat meillä Kaupunkistrategia 8.12.2016 Strategiset, ohjaavat roolivalinnat vuoteen 2025 Kankaanpää tunnettu ja näkyvä kaupunki Kankaanpää - Mahdollisuuksien

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Valtion kasvupalvelut o o o ELY-keskusten elinkeinopalvelut, kuten yrityksen kehittämisavustus, toimintaympäristön

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Muotoilemme elämäämme kestäväksi

Muotoilemme elämäämme kestäväksi Muotoilemme elämäämme kestäväksi Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelma strategia 2035 Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan kehittämiseksi Pohjautuu sekä alueiden kehittämis- että maankäyttö-

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Taulukko 1. Työttömät tekniikan alan yliopistokoulutetut. Kesäkuu 2015 Yhteensä Muutos 12 kk Suhteelliset osuudet

Taulukko 1. Työttömät tekniikan alan yliopistokoulutetut. Kesäkuu 2015 Yhteensä Muutos 12 kk Suhteelliset osuudet ..015 1 Taulukko 1. Työttömät tekniikan alan yliopistokoulutetut Kesäkuu 015 Yhteensä Muutos 1 kk Suhteelliset osuudet Määrä % Kaikki yhteensä 3337 39 1 % 5,5 % työvoimasta Vastavalmistuneet 1 1 %, % 1kk

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Forssan seudun Green Care klusterihankkeen 2016 2017 aloitusseminaari 16.2.2016 Yliopettaja Päivi Homan-Helenius HAMK ja tutkija Anja Yli-Viikari

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen 30.1.2014 Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Tutkimus paljastaa: Vaasan seutu kovassa vauhdissa Aluetutkija Timo Aro: 'Viiden kaupunkiseudun

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoimapula vai työpula? Lehtitietojen valossa työvoimapula on jo yritysten arkipäivää. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut -varojen alueellinen jako 2016 Ennakoitu rakennemuutos, euroa Kasvusopimukset, euroa Yhteensä, euroa Uudenmaan liitto 317 000 1 466 000 1 783 000 Hämeen liitto 183 000

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Kasvuyrittäjyys Suomessa

Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyritysten lukumäärä hienoisessa kasvussa Noin 750 yritystä* kasvatti henkilöstöään 20 % vuosittain Kasvukausi 2007 10 Lähteet: TEM:n ToimialaOnline, Kasvuyritystilastot; Tilastokeskus,

Lisätiedot

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän

Lisätiedot

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku

Lisätiedot