SAK:n lausunto aiheeseen: VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030
|
|
- Noora Honkanen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Asiantuntijalausunto 1 (5) Eduskunnan valtiovarainvaliokunta TaV@eduskunta.fi SAK:n lausunto aiheeseen: VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 SAK:n lähtökohdat energia-ja ilmastopolitiikalle SAK:n energia-ja ilmastopolitiikan lähtökohtana on se, että maapallon globaali ilmaston lämpeneminen pitää saada pysäytettyä alle kahteen asteeseen verrattuna esiteollisen aikaan. Tämä on kaikkein kasvihuonekaasujen päästövähennystoimien perusta. Parhaiten tavoite saavutetaan EU:n ilmastopolitiikalla, kun sillä on yksi tavoite vuoden 2020 jälkeen, päästöjen vähentäminen. Tavoitteen toteuttamisen pääasiallisena keinona on toimiva ja kattava päästökauppa. Pelkkä päästökauppa ei kuitenkaan riitä jo sen vuoksi, että kaikki päästölähteet eivät kuulu sen piiriin. Jotta vuoteen 2050 EU:ssa asetettu %:n päästövähennys saavutetaan, tarvitaan myös energiatehokkuustoimia sekä lisää uusiutuvaa energiaa. Globaalisti, EU:ssa ja Suomessa olisi tärkeää tehdä selkeää, pitkäjänteistä, kestävää ja kustannustehokasta energia- ja ilmastopolitiikka. Pääasialliset huomiot Valtioneuvoston selontekoon Valtioneuvoston selonteko vastaa SAK:n näkemystä energia-ja ilmastopolitiikasta erityisen hyvin kustannustehokkuuden osalta. Strategiassa painotetaan päästökaupan merkitystä sekä esitetään uusiutuvan energian osalta syöttötariffista luopumista ja teknologianeutraaleja tarjouskilpailuja ylimenokaudeksi. Toimialariippumattomien energiatehokkaiden investointien ja teknologisten innovaatioiden edistämien TKI- ja energiatukien avulla on edelleen tarpeellista. Tuet pitää kohdentaa ensisijaisesti teknologian kaupallistamiseen ja uuden energiateknologian kokeiluhankkeisiin. Strategiassa onkin varattu näille toimille rahoitusta. Summat jäävät kuitenkin tarpeisiin suhteutettuna vaatimattomiksi. Vähähiiliseen yhteiskuntaan siirtyminen tarkoittaa suurta elinkeinorakenteiden muutosta. VNK:n valitsema linja, jossa uudet päästövähennystoimet kohdentuvat erityisesti liikennesektorille on ymmärrettävä hallituksen oman sektorille asettaman tavoitteen näkökulmasta. Tämä ei kuitenkaan riitä, taakanjakosektorin lisätoimia on kohdennettava myös maatalous- ja rakennussektoreille. Energia-ja ilmastostrategian 2030 valmistelussa olisi ollut hyvä analysoida tarkemmin Pariisin ilmastosopimuksen toimialakohtaiset vaikutukset Suomen kilpailukykyyn ja työllisyyteen..
2 Asiantuntijalausunto 2 (5) Valittujen energia-ja ilmastostrategian toimien kestävyys on varmistettava niin lyhyellä, keskipitkällä kuin pitkälläkin aikajänteellä. Erityisen tarkkana pitää olla, jos energia- ja ilmastostrategiassa mainittu runkopuun hakkuu nousee Suomessa miljoonan kuution vuositasolle. Uusia toimia tarvitaan liikenteen lisäksi muulle taakanjakosektorille Maatalouden päästöjä myös vähennettävä Rakentaminen ja kiinteistöjen lämmitys Energia-ja ilmastostrategian mukaan Suomi tavoittelee kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä liikennesektorilla vuoteen 2030 mennessä verrattuna 2005 vuoteen 50 prosenttia. Tavoite on erittäin kunnianhimoinen ja sisältää epävarmuustekijöitä. Skenaarion toteuttaminen vaatisi mm. biopolttolaitosten kapasiteetin ja biopolttoaineiden käytön tuntuvaa lisäämistä sekä sähköllä kulkevien henkilöautojen määrän nopeaa kasvua :een ja kaasulla kulkevien :een. Valtion verotulojen pienenemisen on arvioitu olevan vuosina tarvittavien toimenpiteiden vaikutuksesta 1,4 miljardia euroa. Sinänsä liikennesektorin toimiin keskittyminen on ymmärrettävää, koska liikenteen päästöjen osuus on Suomen kasvihuonekaasupäästöistä reilut 20 %. Yhteen sektoriin liikaa keskittyminen ei ole kuitenkaan viisasta. Suomen pitää varautua saavuttamaan Suomen päästövähennystavoitteet myös muihin kuin liikennesektorin uusiin toimiin panostamalla. Taakanjakosektorilla tarvitaan liikenteen lisäksi toimia ainakin maataloudessa ja rakennusteollisuudessa energiatehokkuuden parantamisessa. Maatalous on merkittävä kasvihuonekaasu- ja vesistöpäästöjen lähde, mihin on välttämätöntä saada muutos. Tilastokeskuksen mukaan v Suomen kasvihuonekaasupäästöistä 11 % tuli maataloudesta. Maatilatalouden kehittämisrahasto Makera voisi kehittyä innovaatioiden edistäjäksi. Tuet olisivat ehdollisia puhtaiden teknologioiden käytölle. Myös maatalouden ympäristötuet tulisi kohdentaa paremmin todennettaviin päästövähennyksiin ja vaikuttavimpiin kohteisiin. Suomen ilmastopaneeli on arvioinut että rakennuskannassamme voidaan saavuttaa vuoteen 2050 mennessä olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuutta parantamalla ja uudisrakentamalla tehokkaasti noin % vähennys energiankulutuksessa ja % vähennys co2- päästöissä. Päästöjen määrään vaikuttavat myös rakentamistehokkuus, rakennusten tyypit ja se, millä tavalla tuotettua energiaa rakennuksissa käytetään. On hyvä, että strategiassa mainitaan mm. rakennusten energiatehokkuuden ja puurakentamisen edistäminen. Tämän lisäksi
3 Asiantuntijalausunto 3 (5) tarvitaan esityksiä uusia toimien toteuttamiseksi ja vanhojen nopeuttamiseksi. Työryhmä ennakoimaan toimialoittain ilmastopolitiikan työllisyys- ja kilpailukykyvaikutuksia VTT:n selvityksen mukaan politiikka- skenaariossa työllisten määrän arvioidaan olevan 0,15% negatiivinen suhteessa perusuraan. Työllisyyskasvu olisi 2030 mennessä politiikka-skenaariossa kuitenkin hieman yli kolme prosenttia verrattuna vuoteen Jotta työllisyyskasvua saataisiin nopeutettua esittää SAK, että Suomeen perustettaisiin laajapohjainen ryhmä arvioimaan ilmastosopimuksen toimialakohtaisia työllisyys- ja kilpailukykyvaikutuksia Suomessa. Käytännössä työryhmä ennakoisi ja arvioisi ilmastopolitiikasta johtuvia rakennemuutosten vaikutuksia toimialoittain ml. työllisyysvaikutukset. Työryhmä kartoittaisi, minkälaisia uusia markkinoita ja työtä ilmastosopimus mahdollistaa Suomessa toimiville yrityksille ja miten hallitus voi edistää yritysten pääsyä näille markkinoille. Lisäksi se selvittäisi, minkälaisia uusia työntekijöiden osaamistarpeita uuden työn myötä syntyy. Tärkeää olisi myös ennakoida negatiiviset yritys- ja toimialakohtaiset vaikutukset ja etsiä ratkaisuja näiden vaikutusten minimoimiseksi mm. uudelleen-, täydennys- ja muuntokoulutusta lisäämällä. Näin toimiessaan hallitus voisi edistettävä tasapuolisemmin kaikkien toimialojen päästövähennystoimia. Liikenteen lisäksi uusia toimia tarvitaan päästökaupan ulkopuolisista ainakin rakennus ja maatalous-sektoreille. Myöskään päästökaupan piirissä olevaa energia- ja teollisuussektoreita ei voi jättää huomioimatta uusia vähentämistoimia suunnitellessa. Runkopuun milj. m3 vuosihakkuut edellyttävät metsäluonnon monimuotoisuuden turvaavia toimia VNK:n energia- ja ilmastostrategiassa on Luonnonvarakeskuksen hakkuukertymäskenaario, jossa runkopuun vuotuisen kokonaiskertymän arvioidaan nousevan vuoteen 2035 mennessä tasolle 79 milj. m3/v. Runkopuun hakkuut lisääntyvät mm. biopolttoaineiden käytön lisääntymisen vuoksi. Suomen hiilinielu on vaihdellut vuosina Suomessa noin miljoonan tonnin välillä hiilidioksidiekvivalentteina (Mt CO2ekv.). Vuonna 2013 Suomen metsien hiilinielu oli 26 Mt ekv. CO2. Vuositasolla Suomen metsien nettonielu on vastannut prosenttia Suomen kokonaispäästöistä. Jos runkopuun hakkuut nousevat 79 milj. m3/v tasolle ja metsähakkeen käyttö olisi tasolla 15 milj. m3 vuosittain, pienenisi hiilinielu 13,5 Mt ekv. CO2 vuoteen 2030 mennessä. Näin Kioton pöytäkirjassa Suomelle vuosille
4 Asiantuntijalausunto 4 (5) asetettu vertailutaso - n. 20 Mt CO2ekv./v - ei täyttyisi, vaikka se arvioidaan saavutettavan kaudella Hiilinieluvaikutusten lisäksi Luonnonvarakeskus ja Suomen ympäristökeskus ovat arvioineet luonnon monimuotoisuusvaikutuksia skenaarioiden pohjalta. Viimeisen kymmenen vuoden jaksolla hakkuukertymä on ollut keskimäärin 60,6 milj. m3/v ja 2015 vuonna 68 milj.m3. Skenaariotarkastelun johtopäätös oli, että runkopuun hakkuut voivat nousta tasolle milj. m3/v tasolle heikentämättä merkittävästi metsäluonnon monimuotoisuutta tai haitallisia vesistövaikutuksia. Luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen edellyttää sitä, että olemassa olevia monimuotoisuuden edistämiskeinoja parannetaan. Esimerkiksi kuollutta puustoa säästetään hakkuissa nykyistä paremmin, edistetään vanhojen metsien ja arvokkaiden luontokohteiden suojelua, vältetään puun korjuuta arvokkailta luontokohteilta, lisätään järeitä eläviä säästöpuita uudistushakkuissa ja kulotetaan luonnonhoidollisesti. Näiden toimien tarpeellisuus on tunnistettu selonteossa, mutta niille ei ole varattu resursseja ainakaan selonteon taulukon 2. mukaan, jossa on esitetty toimenpiteitä uusiksi rahoitustarpeiksi. Tuotantotukijärjestelmäuudistus sekä biokaasu- ja puupolttoainetukiselvitys kannatettavaa Sipilän hallitus tavoittelee hiilen korvaamista uusiutuvilla energialähteillä sekä päästöttömän ja uusiutuvan energian käytön lisäämistä kestävästi niin, että sen osuus nousee yli 50 prosenttiin ja omavaraisuus energian tuotannossa yli 55 prosenttiin 2020-luvulla. Strategian mukaan nykyisenkaltaisesta tuuli-, biokaasu- ja puupolttoainelaitosten syöttötariffijärjestelmästä luovutaan ja siirrytään teknologianeutraaleihin tarjouskilpailuihin, joiden perusteella maksetaan sähkön tuotantotukea ainoastaan kustannustehokkaimmille ja kilpailukykyisille uusiutuvan sähkön tuotantoinvestoinneille. Hallituksen tavoite uusituvan energian käytön lisäämisestä ensisijaisesti markkinaehtoisesti on kannatettavaa. Ylimenokauden ratkaisuna ja suomalaisen hankeosaamisen ylläpitämiseksi teknologianeutraalit tarjouskilpailut ovat perusteltuja. Metsähakkeen tuotantotukijärjestelmä voi olla perusteltu päästövähennystavoitteiden näkökulmasta. Tuotantotukijärjestelmä ei kuitenkaan voi olla pysyvä ratkaisu, vaan markkinaehtoisuuden pitäisi toteutua mahdollisimman laajasti sähkön- ja lämmöntuotannossa jatkossa. Päästövähennysten toteutumisen ml. turpeen käytön väheneminen on perusteltua, mutta varmistettava ensisijaisesti muilla keinoin, kuten energiaverotuksella. Tuntuisi loogiselta, että uusiutuvan energian tarjouskilpailuihin ohjattaisiin mukaan myös syöttötariffi- järjestelmässä mukana olevat biokaasu- ja puupolttoainelaitokset. Onkin hyvä, että metsähakkeen tuotantotukijärjestelmän tarpeellisuutta arvioidaan vuoden 2018 aikana.
5 Asiantuntijalausunto 5 (5) Jatkossa uusiutuvan energian edistämiseksi pitäisi tukea ensisijaisesti yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen tutkimusta, kehitystä sekä innovaatioita tuotantotukien sijaan. Innovaatiot edistävät varmimmin päästötöntä, riittävän omavaraista ja kustannustehokasta energiajärjestelmään. Energiatuki ja energiateknologiahankkeet edelleen tarpeen VNK:n selonteossa linjataan, että energiatukia ja energiateknologiahankkeita kohdennetaan uuden teknologian kaupallistamiseen ja tuista luovutaan kokonaan teknologian kehittyessä, kustannusten alentuessa ja kilpailukyvyn parantuessa. Linjaus on hyvä. Toistaiseksi uusiutuvan energian investointituet, uusien innovaatioiden kehittäminen ja energiatehokkuutta edistävät tuet ovat tärkeä osa vähäpäästöiseen energia- ja teollisuusrakenteen siirtymistä. Lisäksi ne voivat parantaa Suomen kilpailukykyä ja työllisyyttä. Tuen tavoitteisiin ja esimerkiksi liikennesektorille suunnattuihin toimiin suhteutettuna, energiatukiin vuosittain varatut 64 milj. euroa ovat vaatimattomat. Suurten uusien energiateknologiahankkeiden harkinnanvarainen investointituki olisi suunnattava uuden energiateknologian kokeiluhankkeisiin, joihin liittyvistä ratkaisuista monet ovat keskeisiä sähkön tuotannon muuttuessa yhä enemmän uusiutuviin energialähteisiin perustuvaksi ja vaihtelevan sähkön tuotannon osuuden kasvaessa. Nykyistä energiatukia saavien toimijoiden rajausta voisi harkita. Nyt tuet on kohdistettu pääsääntöisesti päästökauppasektorin ulkopuolisille sektoreille pois lukien uuden teknologian hankkeet. Kyseessä voi olla tuki mm. liikenteen kehittyneitä biopolttoaineita tuottaviin laitoksiin, liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien yleistymiseen ja yritysten ja maatilojen kiinteistökohtaiseen tai päästökauppaan kuulumattomaan sähkön- ja lämmöntuotantoon. Onko tämä rajaaminen viisasta? Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
Asiantuntijalausunto 1 (6) Eduskunnan valtiovarainvaliokunta
Asiantuntijalausunto 1 (6) Eduskunnan valtiovarainvaliokunta sara.kuitunen@eduskunta.fi SAK:n lausunto VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030
LisätiedotSAK:n päivitetyt energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet
SAK:n päivitetyt energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet Viesti on selvä nykyinen päästöjenvähennysten taso ei riitä 2 Fossiilisen energian osuus globaalisti yhä n. 85 % 4.3.2019 3 Paine lisätä kunnianhimoa
LisätiedotBioenergia, Energia ja ilmastostrategia
Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia lisääntyvät hakkuut Talousvaliokunnalle ja monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija 10.03.2017 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija
LisätiedotKansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn
Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio
LisätiedotENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija
ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA YmV 16.2.2017 Otto Bruun, suojeluasiantuntija Lähtökohdat arvionnille Taustalla Pariisin sopimus 2015 ja sen tavoitteiden valossa tiukka hiilibudjetti, joka huomioi sekä päästölähteet
LisätiedotLausunto: Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030
Lausunto: Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 Kimmo Ollikka VATT Valtiovarainvaliokunta 17.2.2017 Kivihiilen energiakäytöstä luopuminen Lämmöntuotannon
LisätiedotSuomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko
Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet
LisätiedotVALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030
VALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030 LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNNAN ASIANTUNTIJAKUULEMINEN Arto Hovi 17.10.2017 Arvio Liikenneviraston keskipitkän
LisätiedotVNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran lausunto VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 15.2.2017 Kari Herlevi ja Mari Pantsar Yleistä - Valtioneuvoston
LisätiedotKansallinen energia- ja ilmastostrategia asiantuntijakuuleminen
Kansallinen energia- ja ilmastostrategia asiantuntijakuuleminen Eduskunnan talousvaliokokunta 7.3.2017 Pekka Ripatti Uusiutuvan energian käytön lisääminen ja energian hankinnan omavaraisuus Uusiutuvan
LisätiedotVNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen Janne Peljo
VNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030 Janne Peljo 17.10.2017 Sitran lausunto: VNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin
LisätiedotVNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 Eduskunnan talousvaliokunta, 15.3.2017 Tiina Koljonen, tutkimustiimin
LisätiedotLiikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030
Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan
LisätiedotKeskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu
Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Merja Turunen, Ympäristöministeriö 12.2.2016 Hallitusohjelma BIOTALOUS JA PUHTAAT RATKAISUT 1. Hiilettömään puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti
LisätiedotEnergia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Hallitusneuvos Anja Liukko
Energia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 24.1.2017 Hallitusneuvos Anja Liukko Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030: Tuet teollisen
LisätiedotUusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta
Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus
LisätiedotEnergiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus
Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta
LisätiedotIlmastopolitiikan lähiajan näkymät hiilinielujen näkökulmasta. Juhani Tirkkonen Tampere
Ilmastopolitiikan lähiajan näkymät hiilinielujen näkökulmasta Juhani Tirkkonen Tampere 6.2.2019 EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 EU:n ilmastotavoitteet KHK vähennystavoite vähintään 40 % vuoteen
LisätiedotVNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen Janne Peljo
VNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030 Janne Peljo 18.10.2017 Sitran lausunto: VNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin
LisätiedotEnergia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.
Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti
LisätiedotHallitusten välisen ilmastomuutospaneelin, IPCC, raportti ja arvio sen taloudellisista vaikutuksista Suomelle.
Hallitusten välisen ilmastomuutospaneelin, IPCC, raportti ja arvio sen taloudellisista vaikutuksista Suomelle. Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Helsingin yliopisto Ilmastopaneelin puheenjohtaja
LisätiedotEnergia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin
Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin
LisätiedotSuomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri
Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta
LisätiedotUusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta
Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 213 Arviot vuosilta 21-212 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus
LisätiedotSuomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet
Eduskunnan talousvaliokunnan julkinen kuuleminen 15.11.2018 Pikkuparlamentti Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori, Helsingin yliopisto
LisätiedotHiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli
Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti
LisätiedotSt1:n asiantuntijalausunto Liikenne- ja viestintävaliokunnalle: VNS 7/2017 keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma vuoteen 2030
St1:n asiantuntijalausunto Liikenne- ja viestintävaliokunnalle: VNS 7/2017 keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma vuoteen 2030 St1, Mika Aho 1 30% velvoitetta ei pidä lukita EU säädöstö auki
LisätiedotUusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2016 Arviot vuosilta
Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2016 Arviot vuosilta 2010-2015 Emma Liljeström, emma.liljestrom@benviroc.fi Suvi Monni, suvi.monni@benviroc.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus 2. Uusiutuvan
LisätiedotTukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina
Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Marita Laukkanen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) 26.1.2016 Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka 26.1.2016 1 / 13 Miksi
LisätiedotHallitusneuvos Anja Liukko Liikenne- ja viestintävaliokunta HE 199/2018 vp
HE laeiksi * biopolttoöljyn käytön edistämisestä * biopolttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain muuttamisesta sekä * biopolttoaineista ja bionesteistä annetun lain 2 :n muuttamisesta
LisätiedotEnergiatuki Kati Veijonen
Energiatuki 2017 Kati Veijonen Energiatukea Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin ilmasto- ja ympäristömyönteisiin investointi- ja selvityshankkeisiin, jotka: 1) lisäävät uusiutuvien energialähteiden
LisätiedotBiotalouden kestävyyshaasteet
Kansalaisinfo 14.6.2017 Biotalouden kestävyyshaasteet Ernesto Hartikainen, Sitra ernesto.hartikainen@sitra.fi Twitter @ernestoharti V I S I O Suomi menestyy kestävän hyvinvoinnin edelläkävijänä. MINKÄLAINEN
LisätiedotHiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotVähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia. (COM(2016) 501 lopullinen)
Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia (COM(2016) 501 lopullinen) 1 Strategian tavoitteet Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen tulee vuonna 2050 olla vähintään 60 prosenttia pienemmät
LisätiedotLiikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri
Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 24.11.2016 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v. 2015
LisätiedotKansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä ilmastopolitiikan suunnitelmat ilmastolain valossa. Professori Kai Kokko Helsingin yliopisto
Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä ilmastopolitiikan suunnitelmat ilmastolain valossa Professori Kai Kokko Helsingin yliopisto Sisältö Ilmastolain suunnittelujärjestelmä ja sen tavoitteet Kansallinen
LisätiedotSähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta
Sähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Sähköautodemonstraatioiden työpaja 24.5.2010 Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020
LisätiedotVNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008
VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen
LisätiedotVNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030
Akava ry Lausunto 1 (5) Eduskunta Talousvaliokunta TaV@eduskunta.fi Asiantuntijakuuleminen torstaina 9.3.2017 klo 12.00 VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta
LisätiedotPariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa
Rakennusten energiaseminaari, Finlandia-talo 20.9.2016 Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Markku Ollikainen Professori, Helsingin yliopisto Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastosopimuksen
LisätiedotLiikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Liikenneneuvos Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö
Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Liikenneneuvos Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti
LisätiedotKansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Petteri Kuuva Koneyrittäjien Energiapäivät , Hotelli Arthur, Helsinki
Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Petteri Kuuva Koneyrittäjien Energiapäivät 24.3.2017, Hotelli Arthur, Helsinki EU:n päästöjenvähennystavoitteet EU:n ilmastotavoitteet Kasvihuonekaasujen
LisätiedotKestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)
Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän
LisätiedotHallitusneuvos Anja Liukko Ympäristövaliokunta HE 199/2018 vp
HE laeiksi * biopolttoöljyn käytön edistämisestä * biopolttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain muuttamisesta sekä * biopolttoaineista ja bionesteistä annetun lain 2 :n muuttamisesta
LisätiedotTurvemaat - haaste hallinnolle. Ilmajoki Marja-Liisa Tapio-Biström
Turvemaat - haaste hallinnolle Ilmajoki 21.11.2017 Marja-Liisa Tapio-Biström 1 Sisältö Ilmastopolitiikka - Suomi osana kokonaisuutta Turvemaiden merkitys osana ilmastopolitiikkaa Toimenpiteitä - ratkaisuja
LisätiedotKansallinen energia- ja ilmastostrategia 2030 taloudellisista vaikutuksista
Kansallinen energia- ja ilmastostrategia 2030 taloudellisista vaikutuksista 14.2.2017 Liikenne ja viestintävaliokunta VM / Matti Kahra BO/Budjettiosasto, Rakenneyksikkö Esityksen sisältö Kansantaloudelliset
LisätiedotEsitys tarjouskilpailuun perustuvasta preemiojärjestelmästä [HE 175/2017 vp] Kuuleminen maa- ja metsätalousvaliokunnassa
Esitys tarjouskilpailuun perustuvasta preemiojärjestelmästä [HE 175/2017 vp] Kuuleminen maa- ja metsätalousvaliokunnassa 16.11.2017 Hallitusneuvos Anja Liukko Päästökauppa Lisää uusiutuvaa energiaa tai
LisätiedotIlmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi
Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi 10.11.2009 Ilmastonmuutos maksaa Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski 10.11.2009
LisätiedotKohti vähäpäästöistä Suomea. Lappeenrannan tulevaisuusfoorumi
Kohti vähäpäästöistä Suomea Lappeenrannan tulevaisuusfoorumi 4.11.2009 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä
LisätiedotMaa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen: Heikki Granholm
U 5/2017 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Euroopan komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (uusiutuvan
LisätiedotPARIISIN SOPIMUKSEN EVÄÄT PALKANSAAJILLE
PARIISIN SOPIMUKSEN EVÄÄT PALKANSAAJILLE Media-aamiainen Eurooppa-salissa 24.2.2016 Pia Björkbacka elinkeinopoliittinen asiantuntija 1 TAUSTAA Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestö ITUC edustaa YK:n
LisätiedotKansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030
Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Uusiutuvan energian kutsuseminaari/toimialapäivä Turku Pekka Grönlund TEM Pirkanmaan Bioenergiapäivä kooste Timo Fager TEKES Energia- ja ilmastostrategian
LisätiedotEnergiapoliittisia linjauksia
Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia
LisätiedotSavon ilmasto-ohjelma
Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:
LisätiedotMitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari
Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari 10.11.2016 Eurooppa-neuvosto lokakuu 2014 : EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan
LisätiedotKohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi
Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa
LisätiedotEU:n energiaunioni ja liikenne
EU:n energiaunioni ja liikenne Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikenne- ja viestintävaliokunta 16.6.2015 Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v.
LisätiedotMatti Kahra Suomen 2030 ilmasto -ja energiatavoitteet - tehdäänkö oikeita asioita riittävästi? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.
Matti Kahra Suomen 2030 ilmasto -ja energiatavoitteet - tehdäänkö oikeita asioita riittävästi? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.2018 Esityksen sisältö 1.Mitä ilmastotavoitteet edellyttävät? 2.
LisätiedotKansallinen energiaja ilmastostrategia
Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia
LisätiedotKohti päästötöntä liikennettä Saara Jääskeläinen, LVM Uusiutuvan energian päivä
Kohti päästötöntä liikennettä 2045 Saara Jääskeläinen, LVM Uusiutuvan energian päivä 23.1.2018 1 Liikenteen päästövähennystavoitteet energia- ja ilmastostrategiassa ja Kaisussa Liikenteen päästöjä tulee
LisätiedotKeskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjaukset ja toimeenpano kunnissa ja alueilla
Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjaukset ja toimeenpano kunnissa ja alueilla Kuntien ilmastokampanjan juhlatapaaminen 14.11.2017 Johanna Kentala-Lehtonen, Ympäristöministeriö
LisätiedotLow Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT
Low Carbon Finland 2050 Tulokset Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT 2 Kolme vähähiilistä tulevaisuudenkuvaa Tonni, Inno, Onni Eri lähtökohdat Suomen elinkeino- ja yhdyskuntarakenteen sekä uuden teknologian
LisätiedotEU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014
EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotTYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Hallitusneuvos Anja Liukko LAUSUNTO HE 30/2015 vp
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Hallitusneuvos Anja Liukko LAUSUNTO HE 30/2015 vp 20.10.2015 VALTION TALOUSARVIOESITYS VUODELLE 2016: ENERGIAPOLITIIKKA (32.60) Energiapolitiikan tavoitteiden toteutuminen Energiapolitiikan
LisätiedotLausunto 1 (3) Lausunto koskien valtioneuvoston selontekoa kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 VNS 7/2016 vp
Lausunto 1 (3) Kestävä kehitys ja edunvalvonta, energia 13.03.2017 Eduskunnan talousvaliokunta tav@eduskunta.fi Lausunto koskien valtioneuvoston selontekoa kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta
LisätiedotEnergiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille. Pekka Grönlund TEM Team Finland -talo
Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille Pekka Grönlund TEM 7.11.2016 Team Finland -talo Energiatuen tavoitteet Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin ilmasto- ja
LisätiedotKansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen ylijohtaja Riku Huttunen Eduskunnan talousvaliokunnan kuuleminen
Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 ylijohtaja Riku Huttunen Eduskunnan talousvaliokunnan kuuleminen 8.3.2017 Taustana EU:n päästövähennystavoitteet EU:n ilmastotavoitteet Kasvihuonekaasujen
LisätiedotIlmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri
Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta
LisätiedotSuomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008
Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat
LisätiedotMiten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020
Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:
LisätiedotLiikenteen kasvihuonekaasupäästöjen. vähentäminen. Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Ilmansuojelupäivät
Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Ilmansuojelupäivät 20.-21.8.2019 16.8.2019 1 Liikenteen kansalliset ilmastotavoitteet Suomen tulee
LisätiedotEU:n energia- ja ilmastopolitiikka EK:n kannat
EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 EK:n kannat Lähtökohdat Globaali toimintaympäristö on muuttunut 5 vuodessa rajusti; EU:n nykyisiä 2020-tavoitteita ei voi kopioida uudelle kaudelle. Vuoteen 2030
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007
LisätiedotAjankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa
Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset
LisätiedotIlmastopolitiikan ajankohtaisia teemoja maailmalla, EU:ssa ja Suomessa
Ilmastopolitiikan ajankohtaisia teemoja maailmalla, EU:ssa ja Suomessa Kati Kulovesi, kansainvälisen oikeuden professori ja CCEEL:in johtaja Kati Kulovesi Kansainvälinen ilmastopolitiikka + Kansainvälisen
LisätiedotLausunto ns. taakanjakoasetuksesta
Lausunto ns. taakanjakoasetuksesta Erikoistutkija, ohjelmapäällikkö Pasi Rikkonen 5.10.2016 1 Luke Gg CO2e Perusskenaario - tulokset Päästövähennysvelvoite -39 % on kova Maataloussektorin päästöt nousivat
LisätiedotUusiutuvan energian edistäminen (taloudelliset ohjauskeinot)
Energiatuet Uusiutuvan energian edistäminen (taloudelliset ohjauskeinot) Päästökauppa (EU) Energiaverotus (VM) Uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotukilaki (1396/2010) Tuulivoima, biokaasu,
LisätiedotPäästökauppa selkokielellä
Päästökauppa selkokielellä Päästökaupan alkeisoppimäärä 28.5.2015 Ilmastoslangia suomentamassa Karoliina Anttonen, TEM ja Kati Ruohomäki, EK Minkälaisia kasvihuonekaasujen vähennystavoitteita on EU:ssa
LisätiedotAnalyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet
Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,
LisätiedotKansallisen energia- ja ilmastostrategian toimeenpano kuntien näkökulmasta. ylijohtaja Riku Huttunen Energiavaikuttajaseminaari, Turku
Kansallisen energia- ja ilmastostrategian toimeenpano kuntien näkökulmasta ylijohtaja Riku Huttunen Energiavaikuttajaseminaari, Turku 23.11.2017 Taustana EU:n päästövähennystavoitteet EU:n ilmastotavoitteet
LisätiedotEU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030
EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030 Forestenergy 2020, Jyväskylä 8.10.2014 Pekka Tervo, TEM Komission tiedonanto ilmasto- ja energiapolitiikan puitteista vuosille 2020-2030 (annettu 21.1.2014)
LisätiedotMetsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä
Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden
LisätiedotEleonoora Eilittä Liikenne- ja viestintävaliokunta
Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi henkilöja pakettiautojen vuoden 2020 jälkeisiksi CO2 raja-arvoiksi/ COM(2017) 676 FINAL Eleonoora Eilittä
LisätiedotKansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Petteri Kuuva Eduskunnan valtiovarainvaliokunta kuuleminen
Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Petteri Kuuva Eduskunnan valtiovarainvaliokunta kuuleminen 10.2.2017 Juha Sipilän hallitusohjelman energialinjaus Päästöttömän, uusiutuvan energian
LisätiedotToimialakohtaisten vähähiilitiekarttojen valmistelu - katsaus budjettiriiheen Teollisuusneuvos Juhani Tirkkonen
Toimialakohtaisten vähähiilitiekarttojen valmistelu - katsaus budjettiriiheen 17.9.2019 Teollisuusneuvos Juhani Tirkkonen Taustoittavia näkökulmia 1. Kestävä kasvu ja ilmastopolitiikka ovat linjassa keskenään
LisätiedotMitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki
Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos
LisätiedotEnergia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013
Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden
LisätiedotProAgria Maitovalmennus
ProAgria Maitovalmennus Birgitta Vainio-Mattila MMM 6.9.2017 1 Kotieläinten khk- päästöt Lähde:FAO/Gleam 2 Ammoniakkipäästöt EUssa Lähde: EEA 3 EU:n 2020- tavoitteet 2008 uusiutuva energia 20 % biopolttoaineet
LisätiedotIlmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä
Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta
LisätiedotIlmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen
Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen Haluamme ilmastosopimuksen mukaiset päätökset päästövähennyksistä ja kiintiöistä vuosille 2040 ja 2050 mahdollisimman
LisätiedotToimenpiteitä päästövähennystavoitteeseen pääsemiseksi. Parlamentaarinen liikenneverkon rahoitusta arvioiva työryhmä
Toimenpiteitä päästövähennystavoitteeseen pääsemiseksi Parlamentaarinen liikenneverkon rahoitusta arvioiva työryhmä 24.5.2017 Liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttaminen vaatii lisätoimia LUONNOS
LisätiedotKeskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma. Eduskunnan ympäristövaliokunta suojeluasiantuntija, Otto Bruun
Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma Eduskunnan ympäristövaliokunta 26.10.2017 suojeluasiantuntija, Otto Bruun Ilmastonmuutoksen ratkaisun vuodet trooppiset metsät kääntyneet päästölähteiksi Mitä Suomessa
LisätiedotLiikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050
Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050 Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö TransSmart-seminaari, Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotEdessä väistämätön muutos
Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat
LisätiedotKansantalouden ja aluetalouden näkökulma
Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Aloitusseminaari 29.5.2013 Pasi Holm Lähtökohdat Tiekartta 2050: Kasvihuonepäästöjen vähennys 80-90 prosenttia vuodesta 1990 (70,4
LisätiedotVNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008
VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan ympäristövaliokunta 17.2.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö
LisätiedotKestävän liikenteen sitoumukset ja valtakunnalliset tavoitteet, Tero Jokilehto Liikenne- ja viestintäministeriö
Kestävän liikenteen sitoumukset ja valtakunnalliset tavoitteet, Tero Jokilehto Liikenne- ja viestintäministeriö 1 EU:n päästövähennystavoitteet EU:n komissio antoi heinäkuussa 2016 ehdotuksensa eri EU-maiden
LisätiedotSuomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia
Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Lahti 15.10.2012 Sisällys Cleantechin strateginen ohjelma Puhtaan
LisätiedotEU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.
EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan
Lisätiedot