VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Transkriptio

1 Akava ry Lausunto 1 (5) Eduskunta Talousvaliokunta TaV@eduskunta.fi Asiantuntijakuuleminen torstaina klo VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 Lausunnon pääkohdat Akava pitää hyvänä, että strategiassa varaudutaan siihen, että Suomen on käytettävä hyödyksi EU:n mahdollistamat joustokeinot. Taakanjakosektorin päästövähennystoimia suunniteltaessa on pyrittävä kustannustehokkuuteen. On vältettävä toimia, joilla vaikeutettaisiin kansalaisten tai elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Suomen lisääntyvät metsävarat on saatava tunnustettua hiilinieluksi. Erityisesti on vaikutettava siihen, että komission säännösehdotukset tunnustavat metsien roolin hiilinieluna, sekä sallivat metsien kasvavan tuotantopotentiaalin hyödyntämisen ilman sanktioita. Hyvää esitetyssä uusiutuvan sähkön tuotantotukijärjestelmässä on se, että se on ainakin periaatteelliselta tasoltaan teknologianeutraali ja kustannuksiltaan rajatumpi kuin nykyinen tukimalli. Parempi olisi kuitenkin tukea energiateknologian kehittämistä ja kokeiluja. Akava pitää strategian innovaatiolinjauksia periaatteellisesti hyvinä, mutta edellyttää hallitukselta merkittäviä panostuksia Tekesin yrityksille suunnattuihin t&k-avustuksiin, jotta energiamurroksen tuottamia liiketoimintahyötyjä päästään tavoittelemaan. Akava edellyttääkin hallitukselta vähintään 150 miljoonan euron lisäpanostuksia t&k-toimintaan. Akava kiittää mahdollisuudesta lausua valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen Yleistä Akava pitää tärkeänä, että kansallisella strategialla linjataan yhteiskunnallisesti kestävällä tavalla toimet, joiden avulla saavutetaan EU:ssa sovitut energia- ja ilmastotavoitteet vuodelle Suomi on monipuolisen ja kestävän energiantuotannon edelläkävijä. Kansainvälisessä vertailussa olemme energian tuotantovarmuudessa, energian saatavuudessa ja tuotannon ympäristöystävällisyydessä johtavia maita. Energiantuotannon monipuolisuus ja kasvava omavaraisuus lisäävät energiapolitiikan mahdollisuuksia kilpailukyvyn turvaamisessa.

2 Akava ry Lausunto 2 (5) Energiapolitiikan toimet muodostavat tulevaisuudessa entistä suuremman osan erityisesti valmistavan teollisuuden kilpailukyvystä. Tuotannollisen teollisen toiminnan kilpailukyky määräytyy hyvin pitkälle perusenergian tarjonnasta ja energian hinnasta. Tulevaisuudessa energiapolitiikassa on pyrittävä energiantuotannon monipuolisuuteen, energiatehokkuuteen, hiilineutraaliuteen ja energiaomavaraisuuteen. Akavan mielestä energia- ja ilmastotoimia suunniteltaessa on pidettävä tavoitteena kaikissa toimenpiteissä tavoitella markkinaehtoisuutta ja päällekkäisten ohjauskeinojen karsimista. Tavoitteita suunniteltaessa on valittava tutkimustietoon perustuen kaikista vaikuttavimmat toimet ja investoitava niiden toimien toteuttamiseen riittävästi resursseja. Kasvihuonekaasupäästöjen pienentäminen taakanjakosektorilla Merkittävä osa päästökaupan ulkopuolisen sektorin päästöistä syntyy kuluttamisessa, liikkumisessa, rakennuskohtaisessa lämmityksessä ja ruokavalinnoissa. Energiatehokkuuden lisäämisessä koulutuksen ja opetuksen merkitys on keskeinen. Strategiassa arvioidaan, että suunnitellut päästövähennystoimet ja kertaluontoinen joustomekanismi yhteenlaskettuna eivät vielä riitä kattamaan arvioitua päästökaupan ulkopuolisen taakanjakosektorin päästövähennystarvetta. Akava pitää hyvänä, että strategiassa varaudutaan siihen, että Suomen on käytettävä hyödyksi EU:n mahdollistamat joustokeinot. Taakanjakosektorin päästövähennystoimia suunniteltaessa on pyrittävä kustannustehokkuuteen. On vältettävä toimia, joilla vaikeutettaisiin kansalaisten tai elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Strategiassa asetetaan merkittävimmät taakanjakosektorin päästövähennystavoitteet liikenteeseen, josta onkin saavutettavissa suurimmat päästövähennykset sen edustaessa n. 40 prosenttia sektorin päästöistä. Liikenteen osalta strategiassa asetetaan suuri 50 prosentin vähennystavoite, jonka saavuttamiseksi esitetään muutoksia polttoaineisiin, käyttövoimaan sekä liikenteen energiankulutusta vähentäviä toimia. Maatalouden osalta tavoitteet on asetettu matalammalle. Maatalouden osalta strategiassa todetaan, että puhtaasti vain maataloussektoriin liittyviä toimia on hankala löytää. Tämä ei kuitenkaan voi olla syy siihen, että myös maataloussektorille asetettaisiin muiden sektoreiden kanssa yhteismitallisia päästövähennystavoitteita. Taakanjakosektorilla erityisesti kustannuksia aiheuttavia toimia ovat liikenteen biopolttoaineiden osuuden nostaminen 30 prosenttiin ja sähkökäyttöisten autojen määrän nostaminen autoon. Energiatehokkaiden autojen hankintaan esitetään 25 miljoonan euron vuosittaista tukea. Tällä tuella ei kuitenkaan voitane saavuttaa sähköauton kantaa vuoteen 2030 mennessä, ellei teknologia muutu merkittävästi nykyistä edullisemmaksi. Biopolttoaineiden osalta taas on

3 Akava ry Lausunto 3 (5) taustaselvityksessä todettu, että kustannukset nousisivat dieselin käyttäjien osalta n. 210 milj. euroa / vuosi 2030 mennessä. Lisäksi tulevat liikenteeseen liittyvien verotulojen väheneminen. Tämä kustannusvaikutus olisi analysoitava strategiassa paremmin ja otettava siihen sopeutuminen paremmin huomioon. Energiantuotannon uudet tuet Energia- ja ilmastostrategiassa esitetään, että Suomessa käytössä oleva tuulivoimaloiden tuotantotukijärjestelmä (syöttötariffijärjestelmä) on edistänyt kustannustehokkaampien ratkaisujen kehittämistä ja kannustanut vahvasti hankekehitykseen. Tuotantotuki ei sanotusta huolimatta kuitenkaan sellaisenaan kannusta tehokkaampien ratkaisujen kehittämiseen ja nykymuotoisenaan tuotantotukea ei tulekaan jatkaa. Strategiassa esitetään, että otetaan käyttöön uusiutuvan sähkön tuotantotukijärjestelmä, jonka kustannustehokkuus varmistetaan tarjouskilpailun avulla. Uusiutuvan sähkön tuotantotuki esitetään ylimenokauden ratkaisuna. Strategiassa ei kuitenkaan täsmällisesti selvitetä, että mihin tämä ylimenokausi johtaa. Todennäköistä onkin, että ylimenokautta seuraa tarve toiselle ylimenokauden tuotantotuelle. Hyvää tässä esitetyssä järjestelmässä on se, että se on ainakin periaatteelliselta tasoltaan teknologianeutraali ja kustannuksiltaan rajatumpi kuin nykyinen. Akava pitää kuitenkin huomattavasti parempana tulevaisuusinvestointina tukea energiateknologian kehittämistä ja kokeiluja kuin energiantuotantoa. Metsävarojen käyttö ja nielupolitiikka Akava pitää tärkeänä, että metsäpohjaisen biomassan käyttöä energiantuotannossa pystytään lisäämään ja korvattava sillä etenkin kivihiilen käyttöä polttoaineena. Metsien tuotantopotentiaalin kasvaessa myös hakkuupotentiaali kasvaa, samalla luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen edellyttää, että olemassa olevia monimuotoisuuden edistämiskeinoja parannetaan. Energiakäyttöä edistävät tukia on tulevaisuudessa kehitettävä siten, että ne entistä selvästi vähemmän ohjaavat kuitupuun käyttöä energiatuotannossa. Strategiassa pidetään esillä EU:n sääntelyyn vaikuttamista kestävän metsätalouden mahdollistamiseksi myös tulevaisuudessa. Suomen lisääntyvät metsävarat on saatava tunnustettua hiilinieluksi. Erityisesti on vaikutettava siihen, että komission säännösehdotukset tunnustavat metsien roolin hiilinieluna, sekä sallivat metsien kasvavan tuotantopotentiaalin hyödyntämisen ilman sanktioita. Akava pitääkin tärkeänä, että hallitus vaikuttaa mm. LULUCF-asetusehdotukseen siten, että laskentasäännöt ovat Suomelle edulliset.

4 Akava ry Lausunto 4 (5) Tutkimus- ja teknologian kehittäminen Energia- ja ilmastostrategiassa todetaan, että energia-ala on voimakkaassa murroksessa ja tämän vuoksi alaan liittyy valtavasti uusia liiketoimintamahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille. Strategiassa linjataan, että energiateknologia ja -innovaatiot voivat toimia merkittävänä talouskasvun moottorina. Akava pitää linjauksia periaatteellisesti merkittävinä. Strategiassa todetaan, että Tekesin kautta on tehty energia-alan tutkimukseen merkittäviä satsauksia ns. SHOK-järjestelmän kautta. Strategiassa mainitaan mm. SGEM ja FLEXe -ohjelmat. Hallitus on kuitenkin ajanut alas SHOK-järjestelmän rahoituksen ja leikannut hallitusohjelman päätöksin Tekesin t&k-rahoitusta n. 100 miljoonalla eurolla. Energia- ja ilmastostrategian liitteenä olevassa "Energiateknologian kehitysnäkymät ja mahdollisuudet " -muistiossa todetaan, että Suomella on kaikki mahdollisuudet toimia energiateknologian murroksen edelläkävijänä. Raportissa luetellaan lukuisia alueita, joissa piilee merkittäviä mahdollisuuksia luoda uusia innovaatioita ja uutta liiketoimintaa. Raportissa todetaankin, että mikäli Suomi haluaa menestyä energia-alan muuttuvassa ja kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa, pitää panostuksia innovaatiotoimintaan kasvattaa vastaamaan monen muun maan kasvavia panostuksia. Strategiassa nostetaan esille myös Suomen sitoutuminen ns. Mission Innovationiin, joka edellyttäisi innovaatiopanostusten kaksinkertaistamista. Akava pitää strategian innovaatiolinjauksia periaatteellisesti hyvinä, mutta edellyttää hallitukselta merkittäviä panostuksia Tekesin yrityksille suunnattuihin t&k-avustuksiin, jotta energiamurroksen tuottamia liiketoimintahyötyjä päästään tavoittelemaan. Akava edellyttääkin hallitukselta vähintään 150 miljoonan euron lisäpanostuksia t&ktoimintaan. Kustannuksista Suomalaisen elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja työllistävyyden kannalta energian saatavuudella ja energian hinnalla on suuri merkitys. Kilpailukyvyn tukemisen kannalta on tärkeää, että hallituksen esitys vahvistaa elinkeinojen toimintaedellytyksiä. Elinkeinojen kehitystä tuetaan parhaiten tavoittelemalla perusenergian tuotannossa omavaraisuutta ja energiantuotannon monipuolisuuden ylläpitämistä. Energia- ja ilmastopolitiikan on oltava riittävän ennustettavaa, jotta uusia teollisia investointeja uskalletaan toteuttaa. On selvää, että epävarmuus esimerkiksi liikenteen kustannuksista ja energiaveroista ja -tukimuodoista vähentää kiinnostusta uusiin investointeihin merkittävästi. Energia- ja ilmastostrategian toimenpiteet aiheuttavat koko yhteiskunnalle merkittäviä kustannuksia. Tämä pätee niin

5 Akava ry Lausunto 5 (5) kansalaisiin kuin elinkeinoelämäänkin. Akava pitää tärkeänä, että energia- ja ilmastostrategiassa olisi tarkasteltava yksityiskohtaisemmin yhteiskunnan eri tahojen sopeutuminen kohoaviin kustannuksiin. Kustannusten nousu kohtuuttomasti on ehkäistävä siellä, missä kustannusnousu voisi aiheuttaa ei-toivottuja sivuvaikutuksia esimerkiksi investointeihin. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Strategiassa linjataan, että vahvistetaan kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman 2022 toimeenpanoa. Akava yhtyy strategiassa esitettyyn näkemykseen, että sopeutuminen on tärkeä osa ilmastopolitiikan kokonaisuutta päästöjen hillinnän ohella. Akava nostaa sopeutumislinjausten suhteen esille sen, että kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa sopeutumisen osalta palkansaajien turva muuttuvassa ympäristössä on jätetty vaille huomioita. Akavan mielestä kansallisesti merkittävään ilmastotoimien suunnitteluun kuuluu myös laajempi kansalaisten, palkansaajat mukaan lukien, osallistaminen laajakantoisiin ja syvälle yhteiskuntaan vaikuttavien toimenpiteiden suunnitteluun ja erilaisten turvamekanismien luominen muutostilanteita varten. Akava ry:n puolesta Vesa Vuorenkoski vastaava lakimies