OPERATIIVISEN RISKIN VAKAVARAISUUSVAATIMUKSEN LASKENTA- MENETELMIEN KÄYTTÖÖNOTTOA KOSKEVA ILMOITUS- JA LUPAME- NETTELY

Transkriptio

1 1 (10) RISKIN VAKAVARAISUUSVAATIMUKSEN LASKENTA- MENETELMIEN KÄYTTÖÖNOTTOA KOSKEVA ILMOITUS- JA LUPAME- NETTELY Tässä liitteessä käsitellään standardimenetelmän, vaihtoehtoisen standardimenetelmän sekä kehittyneen menetelmän käyttöönottoa koskevassa ilmoitus- ja lupamenettelyssä sovellettavia toimintatapoja. Rahoitustarkastus toivoo mainittujen menetelmien käyttöönottamista suunnittelevien valvottavien ottavan yhteyttä Rahoitustarkastuksen luotettavan hallinnon ja operatiivisen riskin toimistoon mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ilmoitukset ja hakemukset liitteineen lähetetään osoitteella Rahoitustarkastus/ Vakavaraisuusvalvontaosasto/ PL 159, Helsinki. 1. ILMOITUS STANDARDIMENETELMÄN KÄYTTÖÖNOTTAMISESTA 1.1 Ilmoitusten määräajat Rahoitustarkastus kehottaa valvottavaa antamaan ennakkotiedon suunnitelmasta ottaa käyttöön standardimenetelmä heti sen jälkeen, kun asiaa koskeva päätös on tehty valvottavan ylimmässä johdossa, kuitenkin viimeistään kaksi kuukautta ennen Rahoitustarkastukselle tehtävää varsinaista käyttöönottoa koskevaa ilmoitusta. Mikäli ennakkotiedossa ilmoitettuun päätökseen tulee muutoksia, on valvottavan kirjallisesti joko peruutettava annettu ennakkotieto tai siirrettävä myöhemmäksi alun perin ilmoitettuja ajankohtia. Varsinainen standardimenetelmän käyttöönottoa koskeva ilmoitus on toimitettava Rahoitustarkastukselle viimeistään yhdeksän kuukautta ennen suunniteltua käyttöönottoajankohtaa.

2 2 (10) 1.2 Ilmoituksen sisältö Konsernien, konsolidointiryhmien ja muiden valvottavaryhmien osalta ilmoituksen tekee emoyhtiö. Ilmoituksen allekirjoittaa valvottavaryhmän toimiva johto. Kaikkien ryhmään kuuluvien valvottavien on allekirjoituksellaan vahvistettava sitoutumisensa yhteiseen standardimenetelmää koskevaan ilmoitukseen. Ilmoitus koostuu seuraavista osista: standardimenetelmän perustiedot itsearviointi käyttöönottosuunnitelma Edellisen lisäksi Rahoitustarkastus saattaa pyytää yksityiskohtaisempaa ja tarkempaa tietoa liiketoimintaluokitteluun tai operatiivisten riskien hallintaan ja valvontaan liittyvistä seikoista. Rahoitustarkastus tekee tarvittaessa valvontakäyntejä ja tarkastuksia voidakseen tarkastaa valvottavan ilmoituksessaan esittämien tietojen paikkansapitävyyden Perustiedot Perustiedot-osiossa valvottavan tulee toimittaa Rahoitustarkastukselle standardimenetelmän laskemisen perustana olevaa liiketoimintajakoa koskeva dokumentointi. Liiketoimintajako on kuvattu standardi 4.3i:n 7.2 luvussa. Valvottavan tulee esittää, miten liiketoimintajaossa on otettu huomioon Rahoitustarkastuksen standardissa esitetyt periaatteet. Perustietoina pyydetyn aineiston tulee perustua valvottavan sisäisiin menettelytapojen kuvauksiin, ohjeistuksiin ja raportteihin. Jos menettelyjen kehittely on joltain osin kesken hakemusvaiheessa, tulee valvottavan antaa selvitys eroista nykyisen ja tulevan menettelyn välillä Itsearviointi Ilmoituksen keskeinen osatekijä on valvottavan itse suorittama arviointi omista valmiuksistaan siirtyä standardimenetelmään ilmoittamanaan ajankohtana. Itsearvioinnissa valvottava esittää perustellun ja analysoidun näkemyksensä siitä, miten se täyttää

3 3 (10) standardin luvuissa 5.1 ja 7.3 esitetyt laadulliset vähimmäisvaatimukset. Valvottavan tulee yhteenvedossaan esittää suorittamansa itsearvioinnin lopputulokset ja kustakin kohdasta mahdollisesti havaitsemansa puutteet sekä suunnitelman korjaavista toimenpiteistä ja niiden toteuttamisen aikataulusta. Valvottavan tulee johdantona itsearvioinnille esittää kuvaus itsearvion toteuttamistavasta. Selvityksestä tulee käydä ilmi, mitä menetelmiä on käytetty ja mitkä tahot ovat osallistuneet arviointiin sekä laatineet itsearvioinnista tehdyn yhteenvedon sekä se, minkä hallintoelimen päätöksellä yhteenveto on hyväksytty. Ensisijaisesti itsearviointi tulee olla riippumattoman riskien arviointitoiminnon suorittama, mutta siihen voi osallistua myös valvottavan sisäisen tarkastuksen sekä mahdollisesti tilintarkastajien ja ulkoisten asiantuntijoiden edustajia. Valvottavan tulee liittää yhteenvedossa esittämänsä arvion tueksi tarpeelliseksi katsomansa dokumentit kuten kopiot keskeisistä riskienhallintaa koskevista päätöksistä ja ohjeistuksesta. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Valvottavan on esitettävä selvitys siitä, miten se täyttää seuraavat vaatimukset ja kuvaukset: Valvottavan hallinto ja organisaatio on järjestetty tavalla, joka luo edellytykset tehokkaalle sisäiselle valvonnalle. Ylimmän johdon ja sen toimikuntien, toimivan johdon, riskienhallinnan arviointitoiminnon sekä sisäisen tarkastuksen vastuusuhteiden on oltava tarkasti ja kattavasti määritetty ja saatettu tehokkaasti valvottavassa yleiseen tietoon. Ylin johto on hyväksynyt riskienhallinnan strategian ja toimintatavat sekä arvioi säännöllisesti niiden soveltuvuutta ja riittävyyttä. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta on kattavasti järjestetty ja ne vastaavat valvottavan toiminnan laajuuden ja luonteen asettamia vaatimuksia.

4 4 (10) Valvottavalla on tehokas prosessi kaikkien sitä koskevien riskien tunnistamiseen, arviointiin, mittaamiseen, seurantaan ja raportointiin. Valvottavalla on vara- ja jatkuvuussuunnitelmat liiketoimintaa kohtaavien häiriötilanteiden varalta.. Operatiivisen riskin hallinta Valvottavan tulee esittää selvitys siitä, miten operatiivisten riskien hallinta täyttää seuraavat vaatimukset: Valvottavalla on vahvistettu operatiivisten riskien määritelmä, jossa otetaan huomioon valvottavan toiminnan laajuus ja erityispiirteet. Valvottava on määrittänyt hyväksyttävän operatiivisen riskin tason sekä toimintatavat harvoin sattuvien mutta vaikutukseltaan vakavien tapahtumien varalle. Valvottavalla on hyvin dokumentoitu operatiivisten riskien arviointi- ja hallintajärjestelmä, jossa vastuusuhteet ovat selkeät. Valvottavalla on esittää tuore arvio operatiivisen riskin hallinnassa käytettävissä olevien resurssien riittävyydestä. Operatiivisten riskien hallintajärjestelmä liittyy toiminnallisesti valvottavan muuhun riskienhallintaan ja se tuottaa tietoa riskien seurantaa ja rajoittamista varten. Tietoa käytetään myös valvottavan strategisen ja päivittäisen päätöksenteon tukena. Johdon raportointijärjestelmän avulla tuotetaan valvottavan eri yksiköille operatiivisia riskejä koskevia raportteja. Operatiivisen riskin vahinkotapahtumia luokitellaan todennäköisyyden ja vaikutusten mukaan.

5 5 (10) Valvottavalla on esittää tuore arvio sen eri konserniyksiköissä ja toiminnoissa sovellettavien tietojärjestelmien ja -käytäntöjen yhteensopivuudesta Käyttöönottosuunnitelma Valvottavan on lähetettävä Rahoitustarkastukselle yksityiskohtainen menetelmän käyttöönottoa koskeva suunnitelma. Käyttöönottosuunnitelmaan on sisällytettävä standardimenetelmän käyttöönottopäivämäärät myös sellaisille toiminnoissa, joissa perusmenetelmä on vain tilapäisesti käytössä sekä tytäryhtiöissä, jotka toistaiseksi soveltavat perusmenetelmää. Suunnitelmassa on selvitettävä, mitä menetelmä- ja tietojärjestelmien kehitystyötä valmiuden saavuttamiseksi on jo ilmoitusajankohtaan mennessä tehty. Lisäksi on tehtävä selkoa edelleen keskeneräisistä tai kehitteillä olevista menetelmä- ja tietojärjestelmämuutoksista. Suunnitelmasta tulee näkyä näiden aikataulutukset ja niihin varatut resurssit. Lisäksi on oltava selvitys siitä, millä organisaation tasolla ja miten valvottavassa seurataan käyttöönottosuunnitelman toteutumista. 2 HAKEMUS VAIHTOEHTOISEN STANDARDIMENETELMÄN KÄYTTÖÖN- OTTAMISESTA 2.1 Määräajat Rahoitustarkastus kehottaa valvottavaa antamaan ennakkotiedon suunnitelmasta ottaa käyttöön vaihtoehtoinen standardimenetelmä sen jälkeen, kun asiaa koskeva päätös on tehty valvottavan ylimmässä johdossa, kuitenkin viimeistään kaksi kuukautta ennen Rahoitustarkastukselle tehtävää hakemusta. Valvottavan on toimitettava Rahoitustarkastukselle vaihtoehtoisen standardimenetelmän käyttöönottoa koskeva hakemus vähintään yhdeksän kuukautta ennen menetelmän käyttöönottoa.

6 6 (10) 2.2 Hakemuksen sisältö Konsernien, konsolidointiryhmien ja muiden valvottavaryhmien osalta hakemuksen tekee koko ryhmän puolesta emoyhtiö ja hakemuksen allekirjoittaa ryhmän toimiva johto. Kuitenkin kaikkien ryhmään kuuluvien, yksittäisten valvottavien on allekirjoituksellaan vahvistettava sitoutumisensa yhteiseen hakemukseen. Lupaa hakevan valvottavan tulee hakemuksessaan tehdä vastaavat selvitykset (perustiedot, itsearviointi ja käyttöönottosuunnitelma), jotka on kuvattu edellä tämän liitteen luvussa 1.2. Perustietojen yhteydessä valvottavan on lisäksi esitettävä selvitys siitä, miten valvottava täyttää standardin 4.3i luvussa 8.2 esitetyt erityiset vaatimukset, jotka koskevat tuottojen keskittymistä vähittäispankki- tai yritysrahoitustoimintaan sekä kyseisten liiketoiminta-alueiden luottosalkkujen riskipitoisuutta. Hakemus tulee tehdä myös silloin, kun vaihtoehtoisen standardimenetelmän käyttöä suunnitteleva valvottava jo käyttää standardimenetelmää. Aikaisemman standardimenetelmän käyttöönottoa koskevan ilmoituksen yhteydessä toimitettua aineistoa ei kokonaisuudessaan tarvitse toimittaa vaihtoehtoista standardimenetelmää koskevan hakemuksen yhteydessä, jos hakemuksen perustana olevissa tiedoissa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia standardimenetelmän käytön aikana. 3 HAKEMUS KEHITTYNEEN MENETELMÄN KÄYTTÖÖNOTTAMISESTA 3.1 Määräajat Rahoitustarkastus kehottaa valvottavaa antamaan ennakkotiedon suunnitelmasta ottaa käyttöön kehittynyt menetelmä (ns. AMA-malli) heti sen jälkeen, kun asiaa koskeva päätös on tehty valvottavan ylimmässä johdossa, kuitenkin viimeistään kaksi kuukautta ennen Rahoitustarkastukselle tehtävää hakemusta. Mikäli ennakkotiedossa ilmoitettuun päätökseen tulee muutoksia, on valvottavan kirjallisesti joko peruutettava annettu ennakkotieto tai siirrettävä myöhemmäksi alun perin ilmoitettuja ajankohtia.

7 7 (10) 3.2 Hakemuksen sisältö Menetelmän käyttöä suunnittelevan valvottavan on toimitettava Rahoitustarkastukselle hakemus vähintään 12 kuukautta ennen menetelmän käyttöönottoa. Hakemuksesta on käytävä ilmi myös valvottavan konsolidointiryhmään kuuluvat kotimaiset ja ulkomaiset tytäryhtiöt ja niiden suunnitelmat AMA-mallin käyttöönotosta. Mikäli lupaa hakevan valvottavan konsolidointiryhmään kuuluu useampia valvottavia, voi konsolidointiryhmän emoyhtiö lähettää koko konsolidointiryhmää koskevan yhteisen hakemuksen. Kaikkien ryhmään kuuluvien yksittäisten valvottavien on kuitenkin allekirjoituksellaan vahvistettava sitoutumisensa yhteiseen AMA-hakemukseen. Lupa myönnetään sekä konsolidointiryhmälle että sen yksittäiselle valvottavalle. Hakemuksen tulee sisältää seuraavat osatekijät: perustiedot itsearviointi käyttöönottosuunnitelma Perustiedot Perustiedoissa valvottava antaa Rahoitustarkastukselle yleisen selvityksen käytetystä AMA-mallista, johon kuuluu kuvaus käytettävästä metodologiasta kuten tappiojakaumamenetelmästä (LDA), skenaariomenetelmästä (SBA) sekä riskitekijä- ja kontrollimenetelmästä (RDCA). Valvottavan tulee esittää, missä laajuudessa malli rakentuu sisäisten ja ulkoisten tilastojen käytölle, skenaario-analyysille sekä liiketoimintaympäristön ja sisäisen valvonnan muutoksille. Valvottavan tulee antaa hakemuksensa tueksi selvitykset seuraavista sisäiseen tappiotietoon liittyvistä seikoista: sisäisen tappiotiedon kerääminen matriisiin, joka muodostuu standardin 4.3i luvussa 7.2 esitetyistä liiketoimintaalueista ja luvussa olevassa taulukossa esitetyistä tappiotyypeistä sekä dokumentoidut periaatteet tappioiden kohdistamisesta matriisiin

8 8 (10) sisäisessä raportoinnissa sovellettava rahamääräinen taso perusteltu selvitys siitä, että tilastoinnin ulkopuolelle jätetyillä toiminnoilla tai vastuilla ei ole vaikutusta operatiivisen riskin kokonaispääomavaatimukseen esitys menettelyistä joilla historiallisen tilastotiedon tarkoituksenmukaisuutta arvioidaan selvitys siitä, kenellä on oikeus kumota tilastotiedon keruun pohjalta aiemmin tehtyjä ratkaisuja ja päätöksiä tai tehdä niihin muutoksia selvitys siitä, miten luottoriskeihin liittyviä ja sisäisiin luottoriskitietokantoihin sisältyviä operatiivisia tappioita, joita ei oteta huomioon laskettaessa operatiivisen riskien vakavaraisuusvaatimusta, seurataan osana operatiiviseen riskiin liittyvien tappioiden tietokantaa Valvottavan tulee antaa hakemuksensa tueksi selvitykset seuraavista ulkoiseen tappiotietoon liittyvistä seikoista: selvitys ulkoista tappiotietoa tarjoavasta yhteisöstä selvitys ulkopuoliseen tietoon kuuluvasta liitetiedosta, jonka avulla valvottava voi arvioida ulkopuolisen tiedon relevanssia selvitys prosessista, jonka avulla ulkoista tilastotietoa käytetään ja määritellään, miten ulkoinen tieto saatetaan valvottavan tietokantaan, erityisesti mitä tulee tiedon suhteuttamiseen valvottavan kokoon nähden sekä tiedon laadulliseen muokkaamiseen miten ulkopuolisen tiedon käyttöä arvioidaan säännöllisesti riippumattoman tahon toimesta Valvottavan tulee antaa hakemuksensa tueksi selvitykset seuraavista ulkoiseen toimintaympäristöön ja sisäiseen valvontaan liittyvistä seikoista:

9 9 (10) miten valvottavan riskienhallinnan järjestelmät mahdollistavat kaikkien valvottavan operatiiviseen riskiin mahdollisesti vaikuttavien toimintaympäristön ja sisäisen valvonnan tekijöiden havaitsemisen mahdollisimman pienellä viiveellä miten ympäristötekijöiden ja sisäisen valvonnan olosuhteita mitataan kvantitatiivisesti ja miten mittaustuloksia verifioidaan miten riskimuuttujien suhteellinen painotus on perusteltu miten riskienhallinnan kehikkoa mukautetaan liiketoiminnan monimutkaistumisesta tai liiketoiminnan kasvusta johtuvaan riskien lisääntymiseen miten riskienhallinnan kehikko ja sen soveltamismenetelmät on dokumentoitu sekä miten se saatetaan riippumattoman arvioinnin kohteeksi miten riskienhallinnan prosessien ja niiden tulosten soveltuvuutta on suunniteltu arvioitavan vertaamalla niitä toteutuneita tappioita koskevaan tietoon sekä ulkopuoliseen tietokantaan Itsearviointi Itsearvioinnilla valvottava osoittaa Rahoitustarkastukselle, miten se täyttää kehittyneelle menetelmälle asetetut laadulliset vähimmäisvaatimukset. Itsearviointia varten valvottava toimittaa Rahoitustarkastukselle sellaiset ohjeet, raportointikuvaukset ja muun aineiston, joiden voidaan katsoa tukevan edellä standardin luvuissa 5.1 ja 9.1 esitettyjen laadullisten vähimmäisvaatimusten täyttämistä. Valvottavan tulee esittää liiteaineiston perusteella perusteltu näkemys siitä, miten hyvin se täyttää kunkin vähimmäisvaatimuksen, sekä mitä puutteita ja kehittämistä vaativia seikkoja on havaittu ja millä aikataululla puutteet aiotaan korjata.

10 10 (10) Käyttöönottosuunnitelma Valvottavan, joka käyttää AMA-malliin siirtyessään vaiheittaista menettelyä, on liitettävä hakemukseen yksityiskohtainen käyttöönottosuunnitelma. Suunnitelmaan on sisällytettävä muun muassa yksityiskohtaiset aikataulut siitä, milloin eritellyt vastuuryhmät ja liiketoimintayksiköt siirtyvät kehittyneeseen menetelmään, mitä menetelmä- ja tietojärjestelmien kehittelyä vaaditaan missäkin vaiheessa ja millaisia resursseja näihin on varattu. Rahoitustarkastus tulee osana hyväksymisprosessia arvioimaan käyttöönottosuunnitelmaa ja sen realistisuutta sekä seuraamaan sen toteutumista käyttöönottokauden aikana. AMA-mallin käyttöönoton toteutumisen varmistamiseksi Rahoitustarkastus edellyttää, että käyttöönottosuunnitelmaa ja sen toteutumista seurataan valvottavassa riittävän korkealla tasolla. Arvioidessaan siirtymäsuunnitelman realistisuutta Rahoitustarkastus kiinnittää erityistä huomiota siihen, että valvottava on varannut riittävät resurssit käyttöönottosuunnitelman toteuttamiseen. Rahoitustarkastuksen käsityksen mukaan riittävä realistisuus tarkoittaa muun muassa sitä, että suunnitelmaan ei enää sisälly suuria menetelmien ja tietojärjestelmien kehitysprojekteja.