Biotaloudella vähähiiliseen tulevaisuuteen. Eurooppalainen metsäteollisuus vuonna
|
|
- Merja Tamminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Biotaloudella vähähiiliseen tulevaisuuteen Eurooppalainen metsäteollisuus vuonna 1
2 EUROOPAN KOMISSIO on julkaissut tiekartan siirtymisestä kilpailukykyiseen, vähähiiliseen talouteen vuoteen 2050 mennessä. Tiekartta toimii pohjana ilmastonmuutosta ehkäisevälle politiikalle. EU:n tavoitteena on vähentää vuoteen 2050 mennessä hiilidioksidipäästöjä 80 prosentilla vuoden 1990 tasoon verrattuna. EUROOPAN UNIONILLA on myös muita pitkälle tulevaisuuteen ulottuvia tiekarttoja esimerkiksi resurssitehokkuudesta, liikennepolitiikasta ja energiasta. Tiekarttojen lopputulokset ovat ratkaisevia metsäteollisuudelle, jonka toimintakenttää määrittelevät muun muassa uusiutuvaa energiaa koskevat linjaukset, päästökauppa sekä teollisuus- ja raakaainepolitiikka. Tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen hillintä vaikuttaa yhä enemmän poliittisiin päätöksiin ja metsä teollisuuden toimintaympäristöön. Ilmastopolitiikka on merkittävä osa teollisuus politiikkaa. TÄMÄ ESITE on tiivistelmä eurooppalaisen metsäteollisuuden tiekartasta The Forest Fibre Industry Roadmap to a low-carbon bioeconomy, jonka Euroopan paperiteollisuusjärjestö CEPI julkisti marraskuussa Tiekartalla haluamme tarttua EU:n komission haasteeseen ja kertoa, millä edellytyksillä metsäteollisuus pystyy osaltaan vastaamaan tavoit teisiin päästö vähennyksistä. Timo Jaatinen toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry 2
3 VISIO: Vuoden 2050 vähähiilinen yhteiskunta perustuu biotalouteen uusiutuvista ja kierrätettävistä luonnonvaroista valmistettuihin tuotteisiin. METSÄTEOLLISUUS BIOTALOUDEN SUUNNANNÄYTTÄJÄNÄ Vuoden 2050 biotaloudessa päästöt ovat 80 % pienemmät vuoteen 1990 verrattuna. VISIO tulevaisuuden vähähiilisestä yhteiskunnasta pohjautuu biotalouteen uusiutuvista ja kierrätettävistä luonnonvaroista valmistettuihin tuotteisiin, joiden tuotanto perustuu energian ja resurssien käytön tehokkuuteen sekä ekologiseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen kestävyyteen. METSÄTEOLLISUUDELLA on mahdollisuus olla yhä keskeisempi biotalouden toimija vuonna 2050 kehittämällä nykyistä biopohjaisten tuotteiden valmistusta, kierrätystä sekä jäte- ja energia osaamista. Mahdollisuuksia tarjoutuu myös uusien markkinoiden, tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä. EUROOPAN metsäteollisuuden arvioidaan kasvavan seuraavan 40 vuoden aikana keskimäärin samaa vauhtia EU:n talouskehityksen kanssa. Uudet liiketoimintamallit, tuotteet ja palvelut täydentävät paino- ja kirjoituspapereiden tulevaisuuden kysyntää sekä pakkaus- ja hygieniatuotteiden kasvavaa tarvetta. Kokonaan uusia aluevaltauksia syntyy esimerkiksi mikrofibrilli- ja nano sellusta sekä biopolttoaineista. TYÖTÄ on kuitenkin tehtävänä paljon. Metsäteollisuuden uusiutuminen ja kyky vastata vähähiilisen talouden haasteisiin vaativat suotuisan toimintaympäristön. Puu on tulevaisuudessa yhä monipuolisempi lisäarvon lähde Energia ja biopolttoaineet puuraaka-aine Puun kuituja ja ainesosia Uudet teknologiat Pakkaaminen Puun ja muiden materiaalien yhdistelmät Puurakentaminen ja sisustus Uudet puu- ja paperituotteet sekä jatkojalosteet Lääkkeet ja hyvinvointituotteet Biokemikaalit Biopolymeerit ja biomuovit 3
4 Vuoden 2050 kuluttaja päättää Vuonna 2050 ihmiset elävät vähähiilisessä yhteiskunnassa, biotaloudessa. Maa pallon väkimäärä on arviolta 9 miljardia. Kuluttajien käyttäytymistä ohjaavat muun muassa talouden ja teknologian kehitys, yhteiskunnan arvot sekä niiden perusteella tehtä vät poliittiset päätökset. Myös luonnon kantokyky ja ympäristö rajoittavat kulutusta. Lisääntynyt vauraus tekee ihmisistä tiedostavampia ja vaativampia kuluttajia: tavaroilta odote taan esimerkiksi parempaa toiminnallisuutta tai pienempää ekologista jalanjälkeä. Nano- ja bioteknologiasta sekä tekoälystä odotetaan tietotekniikan kaltaisia maailman muuttajia. Vuonna 2050 Suomen ja Euroopan unionin väestö on suhteellisen iäkästä ja edelleen hyvin koulutettua muuhun maailmaan verrattuna. Euroopan väestömäärän ennustetaan olevan hui pussaan vuonna 2035, jonka jälkeen se pienenee hiljalleen. Väestö myös vanhenee, ja yli 65-vuotiaiden osuus lisääntyy. EU-alue on varakas, mutta bruttokansantuotteen osuus koko maailman BKT:sta pienenee. Mikrofibrilli- ja nanosellua voidaan käyttää esimerkiksi pinnoitteena korvaamaan muovia tai alumiinia. Mikro fibrilli- ja nanosellu tuovat pakkaukseen vahvuutta, kestävyyttä ja tiiviyttä. Kuluttajat päättävät. Kuluttajien valinnat ratkaisevat tulevaisuuden biotalouden menestyksen sekä sen, mitkä alat pärjäävät. Kulutustottumuksia tulee ohjata vähähiili sempiin tuotteisiin kuluttajille suunnatun valistuksen ja kannustimien avulla. 4
5 Euroopan väestö ikääntyyy ikä, sukupuoli ja koulutustaso 2000 ja 2050 vuonna 2000 > 100 vuonna 2050 > Naiset Miehet Naiset Miehet Lähteet: European Environment Agency, The European environment State and outlook 2010 (Megatrends publication/samir et al., 2010). Korkea koulutus Toisen asteen koulutus Keskiasteen koulutus Ei ammatillista koulutusta Väestö (tuhatta) Euroopan ja maailman väestönkasvu Maailma EU Lähde: Population Division of the Department of Economic and Social Affairs of the United Nations Secretariat, World Population Prospects: The 2010 Revision Afrikka Latinalainen Amerikka Oseania Etelä- ja Itä-Aasia Japani Kiina Lähi-Itä Venäjä + lähialueet Eurooppa USA Paperin ja kartongin kysynnän ennustetaan kasvavan merkittävästi tulevina vuosi kymmeninä Paperin ja kartongin kysyntä alueittain , 1000 tonnia 1000 t Lähde: FAO 2011 Paperin ja kartongin kysyntä alueittain , % kysynnän kasvusta 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 0 % Lähde: FAO
6 Puupintoihin voidaan tulevaisuudessa liittää älykkäitä ominaisuuksia. Niillä voidaan säädellä esimerkiksi ilman kos teutta. Puulattia voi tunnistaa askelluksesta liikkeen ja lähettää siitä tiedon eteenpäin. Vuonna 2050 metsäteollisuus on biotaloutta Vuoden 2050 biotaloudessa tuotanto ja kulutus perustuvat uusiutuviin ja kierrätettäviin biopohjaisiin raaka-aineisiin. Metsäteollisuuden liiketoiminta pohjautuu kykyyn tuottaa mahdollisimman suurta lisäarvoa puusta, joka on kasvanut kestävästi hoidetuissa metsissä. Puusta tehdään tuotteita, joita voidaan kierrättää, käyttää uudelleen ja vielä elinkaarensa lopulla hyödyntää bioenergiana. Vuonna 2050 metsäteollisuus on vahvasti mukana EU:n markkinoilla. Menestyäkseen metsäteollisuus tuottaa suurinta mahdollista lisäarvoa niukoista resursseista puusta, energiasta sekä tuotannon sivuvirroista. Tulevaisuudessa puupohjaisilla tuotteilla korvataan uusiutumattomista ja fossiilisista raakaaineista valmistettuja tuotteita. Metsäteollisuuden tuotteet pohjautuvat kuitujen lisäksi myös muihin puun ainesosiin. Kysyntää on sekä nykyisille ja niistä kehitetyille metsäteollisuuden tuotteille että kokonaan uusille tuotteille ja ominaisuuksille. Puupohjaisten rakennusmateriaalien käytöllä sekä uudis- että korjausrakentamisessa voidaan rakennetun ympäristön hiilidioksidipäästöjä vähentää 80 prosentilla. Vaikutus perustuu puuhun hiilivarastona ja siihen, että puulla voidaan korvata energiaintensiivisiä rakennusmateriaaleja. Pakkauksien rooli kasvaa, kun kotitalouksien koon pienentyessä tarvitaan myös pienempiä pakkauksia. Kuitupohjaiset pakkaukset kehittyvät älykkäämmiksi ei pelkästään suojaamaan pakkauksen sisältöä, vaan myös antamaan tietoa kuluttajalle esimerkiksi tuotteen tuoreudesta. Tulevaisuuden pakkaus perustuu täysin biopohjaiseen ja kierrätettävään materiaaliin. 6
7 Hygieniatuotteita tarvitaan ihmisten päivittäisiä tarpeita varten jatkossakin. Hygieniatuotteiden kysyntä kasvaa väestön vaurastuessa ja vanhetessa. Paino- ja kirjoituspapereiden kysyntä henkeä kohden vähenee, mutta niitä käytetään edelleen. Papereiden kuidut ovat tärkeä osa kierrätystä. Puupohjaista bioenergiaa tarvitaan korvaamaan fossiilisia polttoaineita. Uudet, uusiutuvat tuotteet pohjautuvat puusta saataviin ainesosiin (biopolttoaineet, bio jalostamojen prosessien sivutuotteet materiaaleina, tekstiilit, kemikaalit, komposiitit, lääkkeet). Jo nykyisin älykkäät lääkepakkaukset tunnistavat ja kertovat eteenpäin, onko potilas ottanut lääkkeensä. Elintarvikepakkauksen indikaattori voi kertoa, onko pakkauksen sisältö tuore. Luksustuotteen tunnisteen avulla voidaan jälijittää tuotteen alkuperä ja aitous. EDELLYTYKSET EDELLÄKÄVIJÄKSI Tulevaisuudessa puu-, paperi- ja kartonkipakkauksiin kuuluu oleellisesti yhä enemmän älykkäitä ominaisuuksia ja niihin liittyviä palveluita. Paperipohjaisten hygieniatuotteiden valmistajista ja niiden arvoketjusta tulee osa terveydenhuoltosektoria tarjoamalla ratkaisuja ikääntyvän väestön ongelmiin. Graafisten papereiden arvoketjusta tulee tietoteollisuutta, jossa paperi ja IT-ratkaisut yhdistyvät. Puurakentamisen ratkaisuilla korvataan energiaintensiivisiä materiaaleja, kuten betonia ja terästä. Myös rakentamisen ja asumisen materiaaleihin lisätään älyominaisuuksia. Biopohjaiset kemikaalit, pakkaukset ja materiaalit korvaavat öljypohjaisia tuotteita. Toisen sukupolven puupohjaisilla polttoaineilla korvataan fossiilisia polttoaineita. Metsäteollisuudella on edellytykset kehittyä yhä vahvemmaksi biotalouden edelläkävijäksi, sillä sen toiminnassa yhdistyvät kasvavan biotalouden tulevaisuuden menestystekijät. Metsäteollisuuden vahvuutena on koko arvoketjun kattava osaaminen muun muassa kestävässä raaka-aineen hankinnassa, suurten biomassavolyymien hallinnassa ja logistiikassa. Paperin ja muiden materiaalien kierrätys ja uudelleenkäyttö ovat osa kustannustehokasta liiketoimintaa. Osaamista puurakentamisessa voidaan kehittää entistä pidemmälle. Kannattava liiketoiminta on pohjana panostuksille tutkimus- ja kehitystyöhön. Tulevaisuudessa kilpailu raaka-aineista ja energiasta kasvaa. Uusiutumattomat luonnonvarat vähenevät ja niiden hinta nousee. Niukoilla resursseilla on pystyttävä tuottamaan yhä enemmän arvoa. Metsäteollisuus optimoi raaka-aineiden puun, tuotannon sivuvirtojen, sellun ja kierrätysmateriaalien käytön siten, että niistä saadaan tuotettua suurinta mahdollista lisäarvoa. Puurakentaminen vähentää tehokkaasti hiili - di oksidi päästöjä Puukuutiometri varastoi yhden tonnin hiilidioksidia. Kun puisella rakennustuotteella korvataan muita materiaaleja, jää syntymättä 1,1 tonnin hiilidioksidipäästö. Yhteis vaikutus on siten kaksi tonnia. Jos Euroopassa käytettäisiin puuta rakentamisessa 10 prosenttia nykyistä enemmän, vastaisi se 25 prosenttia Kioton pöytäkirjan edellyttämistä päästövähennyksistä. Puu eristää lämpöä ja kylmyyttä merkittävästi paremmin kuin muut rakennusmateriaalit. Puusta voidaan rakentaa energiaa tuottavia taloja (plusenergia taloja) jopa Suomen olosuhteissa. Ulkoseinämateriaalien tuottamat CO2-päästöt seinäneliötä kohti Sandwich Leca-harkko Siporex Tiiliseinä Teräsrankaseinä Puuseinä Hiilidioksidipäästöt (kg/m 2 ) Lähde: Rakennustiedon RT-ympäristöselosteet ja Metsäteollisuus ry Puu rakennusmateriaalina vähentää ilmakehän hiilidioksidia, kun muut materiaalit lisäävät sitä. 7
8 Visio biotaloudesta osaksi ilmasto politiikkaa. Vuoden 2050 biotalous edellyttää ajatusmaailman muutosta. Vision biotaloudesta tulee olla osana politiikan kehitystä, jolla siirrytään öljypohjaisista tuotteista biopohjaisiin ja korvataan ilmastolle haitallisia materiaaleja vähähiilisillä. Suomi ja EU voivat näin saada maailmanmarkkinoilla edelläkävijän kilpailuedun. TULEVAISUUDEN METSÄTEOLLISUUS ON INTEGROITUNUT MUIDEN ALOJEN KANSSA Yhteistyö muiden toimialojen kanssa synnyttää metsäteollisuuteen uutta liiketoimintaa. Integroituminen ja kiinteä yhteistyö eri teollisuudenalojen kanssa mahdollistavat raaka-aine-, energia- ja tuotevirtojen optimoinnin, uusiokäytön ja energiantuotannon. Puumateriaaliin ja -kuituihin perustuvat biojalostamokokonaisuudet valmistavat puutuotteita, sellua, paperia ja kartonkia, biokomposiitteja, biopolttoaineita ja biokemikaaleja. Biojalostamot toimivat yhteistyössä muiden alojen, kuten maatalouden sekä jäte- ja kemikaalialojen, kanssa teollisuuden keskittymissä. Biojalostamot voivat muistuttaa nykyisiä öljynjalostamoja, joiden sivuvirtoja käytetään kemianteollisuuden raaka-aineina. Muiden toimialojen sivutuotteet ja jätteet otetaan tehokkaasti käyttöön korkealaatuisten tuotteiden raakaaineina. Bio jalostamot sijaitsevat enimmäkseen maakunnissa, joissa ne ovat merkittäviä työllistäjiä. 8
9 Puun monet mahdollisuudet Tiedonvälitys Paperituotteet Valokuitupinnoitteet Lcd-näytöt Kynät Painovärit Kuljetus Kuljetusvälineet Polttoaineet Hapettimet Pakkas- ja tuulilasinesteet Muoviosat Hihnat Letkut Ruosteenestoaineet Terveys ja hygienia Pehmopaperit Hygieniapaperit Kosmetiikka Pesuaineet Lääkkeet Desinfiointiaineet Ympäristö Vesikemikaalit Flokkulantit Kelaatit Pesu- ja puhdistusaineet Tekstiilit Matot Kuidut Kankaat Pinnoitteet Vaahtomuovit Lycra Elastaani Teollisuus Ruosteenestoaineet Pölynsidonta Puhdistusaineet Voiteluaineet Letkut, ruiskut Tiivisteet Suodattimet Rakentaminen, asuminen Rakenteet, elementit Sisä- ja ulkopinnat Älykkäät puupinnat Eristeet Betoni Maalit Hartsit Liimat, liisterit Pinnoitteet, laminaatit Lakat Palonsuoja-aineet Pakkaaminen ja elintarvikeketju Kuljetus- ja ruokapakkaukset Säilöntäaineet Lannoitteet Torjunta-aineet Pullot, tölkit Vitamiinit Materiaalit Puu Mikrofibrilli- ja nanosellu Hiilikuitu Biomuovit Komposiittimateriaalit Biokemikaalit Tärkkelys Öljy Ligniini Selluloosa Hemiselluloosa Akrylaatit Aldehydit Alkoholit Amiinit Bensiini Butenolit Diesel Diolit Eetterit Epoksit Esterit Fenolit Furaani Glykolit Hapot Isobuteeni Karbonaatit Ketonit Laktonit Olefiinit Pyrrolidonit Vahat 9
10 Puu biotalouden perustana Puu on biotalouden edellytys. Se on uusiutuvaa ja kierrätettävää materiaalia. Suomen metsävarat kasvavat huomattavasti enemmän kuin niitä käytetään, mikä tarjoaa etulyöntiaseman siirryttäessä biotalouteen. Vuoden 2050 vähähiilisessä taloudessa uusiutuva ja kierrätettävä puu on perustana lukuisille erilaisille tuotteille sekä ener gialle. Puuta pitää saada käyttää ja käyttöön. Metsäteollisuuden tuotteilla voidaan korvata monia ilmastolle haitallisia ja uusiutumattomia ja fossiilisiin polttoaineisiin pohjautuvia tuotteita. Puun jalostamiseen tarvitaan vähemmän energiaa ja se aiheuttaa vähemmän päästöjä kuin muut materiaalit. Lisäksi puutuotteet toimivat hiilivarastona, jota elinkaarensa lopussa voidaan kierrättää tai hyödyntää energiana. Suomen metsiä hoidetaan kestävällä tavalla. Suomalainen metsäosaaminen voi olla esikuvana puun käytön kehittämiselle ja edistämiselle koko Euroopassa. PUUN KYSYNTÄ KASVAA Puun kysynnän odotetaan kasvavan merkittävästi tulevina vuosikymmeninä, kun puupohjaisilla tuotteilla korvataan fossiilisia polttoaineita ja niistä jalostettuja tuotteita. Puun energiakäytön odotetaan Euroopassa jopa kaksinkertaistuvan nykyisestä vuoteen 2020 mennessä. Myös päästöoikeuksien hinnan nousu ja uusiutuvan energian tuet lisäävät puun energiakäyttöä. Kokonaisuuden kannalta on parasta, että puuta käytetään sellaiseen tarkoitukseen, jossa siitä saadaan mahdollisimman suuri lisäarvo ja tuotteelle mahdollisimman pitkä elinkaari. Poliittisessa päätöksenteossa tulee varmistaa, että jalostukseen saadaan riittävästi kestävän metsätalouden periaatteiden mukaisesti tuotettua biomassaa. Uusiutuvia luonnonvaroja koskevien suunnitelmien tulee tukea puun liikkuvuutta ja saamista jalostukseen. 10
11 KIERRÄTYS JA UUDELLEENKÄYTTÖ Puun ja paperin kierrättäminen ja uudelleenkäyttö ovat resurssitehokasta raaka-aineen käyttöä. Kierrättäminen pohjautuu uusiin kuituihin. Neitseellinen puukuitu ja kierrätys eivät korvaa, vaan täydentävät toisiaan: uutta kuitua tarvitaan kierrätyksestä huolimatta, sillä yksittäinen kuitu kestää noin 5 6 kierrätyskertaa. Esimerkiksi ilman Suomen tuottamaa neitseelliseen kuituun perustuvaa paperia Euroopan paperinkierrätys pysähtyisi muutamassa kuukaudessa. Nykyisin Euroopan paperiteollisuuden käyttämästä raaka-aineesta noin puolet on kierrätyskuitua ja puolet neitseellistä kuitua. Kierrätyskuidun saatavuuden kannalta on oleellista, että paperinkeräys toimii tehokkaasti ja että kierrätysmateriaali pysyy Euroopassa. KUITUIHIN POHJAUTUMATTOMAT MATERIAALIT JA MUUT KUIDUT Tulevaisuudessa metsäteollisuus käyttää ja kierrättää yhä enemmän myös kuiduttomia materiaaleja, kuten mineraaleja ja täyteaineita. Yhdistelemällä muita kuin puupohjaisia kuituja tai muita ainesosia tuotteille voidaan löytää uusia ominaisuuksia. Esimerkiksi puulevyjen säänkestoa voidaan parantaa biopohjaisilla pinnoitteilla. Jätteiden hyödyntämisen tulee olla lainsäädännöllisesti mahdollisimman helppoa ja tukea tarkoituksenmukaista kierrätystä. Materiaalien uusiutuvuuden tulee olla osa vihreiden julkisten hankintojen kriteerejä. VESI Vesi on oleellinen osa metsäteollisuuden prosesseja. Esimerkiksi paperia ei voida valmistaa ilman vettä. Suomen runsaat vesivarat ja niiden ekotehokas hyödyntäminen tuotannossa ovat suomalaisen metsäteollisuuden vahvuuksia. Huolehtiminen vesistöistä ja vesivaroista on tärkeää metsäteollisuudelle myös tulevan menestyksen kannalta. EU:ssa tarvitaan metsäpolitiikkaa, joka turvaa puuraaka-aineen saatavuuden. Nykyinen EU:n perussopimus ei anna valtuuksia EU:n yhteisen metsäpolitiikan kehittämiselle. Yhtenäistä ja kansalliset erityispiirteet huomioonottavaa lähestymistapaa tarvitaan kuitenkin sovittamaan yhteen metsiä koskevat tavoitteet. Metsäpolitiikassa tulee löytää kestävät edellytykset lisääntyvälle puun käytölle. Kestävä metsänhoito on edellytys metsien mahdollisimman suurelle kyvylle tuottaa puuta. Uusiutuvaa puuta tarvitaan sekä raaka-aineeksi että hyvin kasvavia metsiä sitomaan ilmakehän hiilidioksidia. Kestävää puuntuotantoa ja käyttöä tulee ohjata materiaalitehokkaasti ja raaka-aineen jalostusarvo maksimoiden. 11
12 Komposiittimateriaalit ovat useamman eri materiaalin seoksia, joissa voidaan hyödyntää esimerkiksi metsäteollisuuden tuotannon sivuvirtoja. Komposiitti- materiaaleilla voidaan korvata uusiutumat tomia materiaaleja ja yhdistää useamman materiaalin ominaisuuksia. Esimerkiksi koivuvanerista, hiili kuidusta ja lasi kuidusta valmistetusta komposiittimateriaalista tehdään jo nykyisin tuulimyllyjen lapoja, joissa lujuus- ja keveysominaisuudet yhdistyvät. Teknologiaratkaisuilla ja materiaalivalinnoilla päästövähennyksiin Eurooppalaisen metsäteollisuuden energiankulutuksen odotetaan vähenevän 20 prosentilla ja hiili dioksidipäästöjen 80 prosentilla vuosien 2010 ja 2050 välillä. Päästövähennysten saavuttamiseksi tarvitaan sekä nyt käytössä olevien teknologioiden kehitystä että uuden sukupolven teknologioita, joilla voidaan parantaa resurssi- ja energiatehokkuutta, biomassan jalostuksen prosesseja ja tuote t ehokkuutta. Jotta päästövähennyksiin päästään, tarvitaan myös kokonaan uusia tuotteita. Vuoden 2050 tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä 80 prosentilla. Päästövähennysten saavuttamiseksi on löydettävä uuden sukupolven teknologioita. Soveltamalla parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (Best Availabe Techniques, BAT) hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää noin 25 prosentilla vuoteen 2050 mennessä, jolloin nykyiset uudet tehtaat ovat elinkaarensa lopussa. Tehtaiden prosesseja voidaan kehittää useilla yksittäisillä päästöjä vähentävillä investoinneilla. Nousevat teknologiat ovat apuna esimerkiksi tuotantoprosessien sekä energia- ja resurssitehokkuuden parantamisessa. Myös uusia tuotteita ja palveluita varten tarvitaan uusien tekno logioiden käyttöönottoa. Uuden sukupolven teknologioita tarvitaan, jotta 80 prosentin päästövähennykset on mahdollista totetuttaa. Nykyisin tunnetut teknologiat eivät riitä kattamaan kaikkia päästövähennyksiä, vaan myös kokonaan uudet innovaatiot vähähiilisiin tuotteisiin ja tuotantoprosesseihin ovat välttämättömiä. SUBSTITUUTIO Tulevaisuudessa substituutiolla, eli tuotteen korvaamisella toisella tuotteella, on merkittävä osuus kasvihuonekaasujen vähentämisessä. Puun substituutiovaikutus perustuu siihen, että sillä voidaan korvata energiaintensiivisiä materiaaleja. Esimerkiksi kaikkien Euroopan talojen rakentaminen betonin sijaan puusta vähentäisi asuntorakentamisen aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä 60 prosentilla. Substituution osuutta kokonaispäästöjen vähentämisessä on hyvin vaikea arvioida. Kuitenkin mitä enemmän puupohjaisia tuotteita käytetään korvaamaan uusiutumattomista luonnonvaroista valmistettuja tuotteita, sitä suurempiin päästövähennyksiin päästään. 12
13 Ilmastolle haitallisten ja fossiilisiin polttoaineisiin perustuvien tuotteiden korvaamista biotuotteilla tulee edistää. Biomateriaalien kulutuksen lisäämistä voidaan tukea esimerkiksi vihreillä julkisilla hankinnoilla ja puurakentamisen edellytysten parantamisella. Kuluttajien nykyiset arvot ja kulutustottumukset eivät yksin riitä muutoksen aikaansaamiseen. ONKO TEKNOLOGIA RATKAISU? EU-alueen sähköntuotanto pohjautuu tulevaisuudessa yhä enemmän vähähiilisiin ratkaisuihin, joten metsäteollisuuden epäsuorat päästöt vähenevät merkittävästi. Parhailla käytettävissä olevilla tekniikoilla päästöjä voidaan vähentää noin 25 prosenttia. Päästöjä voidaan vähentää polttoaineiden vaihtamisella fossiilisista polttoaineista biopohjaisiin. Suomessa metsäteollisuuden tehtailla käytetään jo nyt 75-prosenttisesti uusiutuvia polttoaineita. Liikenteen polttoaineet muuttuvat biopohjaisiksi metsäteollisuus on tulevaisuudessa keskeinen biopolttoaineiden tuottaja. Nousevat teknologiat esimerkiksi energian tuotannossa tuovat mahdollisuuksia öljytuotteiden korvaamiseen biopohjaisilla tuotteilla. PARHAASEEN LOPPUTULOKSEEN UUDEN SUKUPOLVEN TEKNOLOGIOILLA Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen prosentilla vuoteen 2050 mennessä on mahdollista investoimalla tehokkuuden parantamiseen nykyisin tunnetuilla teknologioilla. Niiden lisäksi tarvitaan kokonaan uutta osaamista, jotta 80 prosentin päästövähennyksiin päästään. Uuden sukupolven teknologioiden tulee olla käytössä vuoteen 2030 mennessä, jotta niiden kaikki ominaisuudet ovat hyödynnettävissä tehokkaasti vuonna Tavoitteissa päästöjen vähentämiselle tulee ottaa huomioon, että investoinnit uusiin teknologioihin ja niiden käyttöönotto vaativat aikaa. Teollisuuden päästövähennykset eivät tapahdu lineaarisesti, vaan hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen tarvitaan laajempaa lähestymistapaa ja joustavuutta. Uuden sukupolven teknologiat ovat päästöjen vähentämisessä kaikkein tehokkaimpia, joten päästöjä tulee voida vähentää teknologiakehityksen ehdoilla. Uuden sukupolven teknologioiden avulla voidaan kattaa noin puolet massa- ja paperiteollisuuden päästövähennyksistä Liikenne 5 Mt Suorat päästöt 40 Mt Epäsuorat päästöt 15 Mt Milj. t Korvaavat tuotteet Parhaat käytettävissä olevat teknologiat 10 Mt Polttoainemixin muutos 5 Mt Kuivaimet 1 Mt Uudet teknologiat 14 Mt Liikenne 5 Mt Vähäpäästöisempi sähkö 13 Mt 2050 Suorat päästöt 10 Mt 2050 Epäsuorat päästöt 2 Mt Päästöjen vähennys yhteensä 48 Mt 13
14 Puupohjainen hiilikuitu sopii lujuusominaisuuksiensa puolesta harrastusvälineisiin, kuten veneisiin ja mastoihin. 14
15 Innovaatiot ja investoinnit uudistumisen edellytyksinä Metsäteollisuuden uudistuminen on taloudellinen ja teknologinen haaste. Uusiutumiseen tarvitaan uusia tuotteita ja palveluja, ja nykyistä teknologiaa täytyy korvata uudella. On pystyttävä tekemään päätöksiä siitä, mikä on kulloinkin paras investointi uusi kone vai uuden tuotteen suunnittelu. Molempia tarvitaan. Vakaa ja ennustettava toimintaympäristö ovat edellytyksiä sille, että yritykset investoivat, kehittävät uutta ja uudistuvat. Metsäteollisuusyritykset sopeutuvat muutokseen tehostamalla energiankulutustaan, tuottamalla itse bioenergiaa ja kierrättämällä tuotannon sivuvirtoja vielä nykyistä tarkemmin. Tuotteisiin kehitetään uusia ominaisuuksia ja toimintoja, ja markkinoille tuodaan kokonaan uusia tuotteita ja palveluita. Tämän päivän metsäteollisuudesta syntyy runsaasti uusia liiketoimintoja. Investoiminen muutokseen on välttämätöntä. Investointipäätöksiin vaikuttavat monet tekijät. Esimerkiksi energian ja päästöoikeuksien kustannuksilla on suuri merkitys metsäteollisuuden tekemiin investointeihin. Yksinomaan Euroopassa nousevat energiakustannukset voivat aiheuttaa hiilivuotoa, jolloin liiketoimintaa siirtyy muille alueille. INVESTOINNIT UUSIUTUMISEEN CEPI:n arvioiden mukaan eurooppalaisen metsäteollisuuden uusiutumiseen tarvitaan seuraavien 40 vuoden aikana noin 260 miljardia euroa, eli keskimäärin 6 miljardia euroa vuodessa. Investointien vähähiilisempiin teknologioihin arvioidaan olevan kustannuksiltaan noin 10 prosenttia suuremmat kuin perusteknologiainvestointien. Nykyteknologian lisäksi päästövähennystavoitteisiin pääsemiseksi tarvitaan myös uuden sukupolven teknologioita. Niiden tutkimus, tuotekehitys, käyttöönotto ja saattaminen laajasti markkinoille vaativat todennäköisesti suurempia investointeja kuin jo nyt käytössä olevien tai nousevien teknologioiden kehittäminen. Uuden sukupolven teknologioiden kehittämisessä ei pidä keskittyä vain parantamaan tällä hetkellä tunnettuja teknologioita, vaan myös täysin uusille ajatuksille tulee antaa tilaa. Esimerkiksi yhdistämällä onnistuneesti uutta ja vanhaa osaamista voidaan löytää täysin uusia ominaisuuksia. 15
16 INVESTOINTIEN AJOITUS ON OLEELLISTA Metsäteollisuus on pääomavaltainen, suuria koneita käyttävä toimiala, jossa investointien takaisin maksuajat ovat pitkiä. Jos teknologioita pystytään kehittämään siten, että ne ovat käytettävissä seuraavan investointikierron aikana, investoinnit vähähiilisiin ja resurssitehokkaisiin teknologioihin ovat kannattavia. Jos koneita on korvattava tavallisen investointikierron ulkopuolella, kustannukset kasvavat kohtuuttomiksi. Metsäteollisuus ja sen investointikierrot eivät ole samanlaisia kuin muilla toimialoilla. Seuraavien ilmastopolitiikka pakettien yhteydessä tulee kehittää toimialakohtaista politiikkaa yhteistyössä teollisuuden ja päättäjien kesken. Teollisuuden toimintaedellytyksillä tulee olla poliittisessa päätöksenteossa sama painoarvo kuin ilmastotavoitteilla. INVESTOINNIT TUTKIMUKSEEN Vuoden 2010 EU:n massa- ja paperiteollisuuden tutkimus- ja kehityspanokset olivat yhteensä 350 miljoonaa euroa, eli noin 1540 euroa työntekijää kohden. Lisäksi paperiin ja puuhun liittyvät tutkimusorganisaatiot käyttävät vuosittain arviolta 230 miljoonaa euroa yhteistyössä teollisuuden kanssa toteutettuihin projekteihin. Jos jäsenvaltiot kohdentaisivat päästökaupasta saatuja tuloja vähähiilisten teknologioiden ja tuotteiden tutkimiseen ja kehittämiseen, varoja saataisiin vuosittain noin 100 miljoonaa euroa lisää. Myös uusien tuotteiden ja teknologioiden kaupallistamista ja investointeja tulisi tukea. INVESTOINNIT METSÄBIOMASSAN HANKINTAAN Metsä- ja maataloussektorilta odotetaan merkittävää panosta vähähiilisessä taloudessa tarvittavan biomassan tuottamiseksi ja raaka-ainehuollon varmistamiseksi. Raaka-aineeksi soveltuvaa puupohjaista biomassaa ei kasva riittävästi ilman investointeja, joten esimerkiksi kestävään metsänhoitoon ja puun saatavuuteen on panostettava. INVESTOINNIT TIETOON JA MARKKINOIDEN YMMÄRTÄMISEEN Muutokseen ei riitä vain sijoittaminen uusiin teknologioihin ja tuotteisiin myös ihmisiin, tietoon ja edelläkävijyyteen täytyy investoida. Metsäteollisuuden tulee parantaa arvoketjun yhteistyötä, tietoa loppukäyttäjästä sekä -kulutuksesta ja rakentaa monialaisia kumppanuuksia. Tulevaisuuden markkinoiden ja kuluttajien ymmärtäminen on ratkaisevan tärkeää. Päästökaupasta väline innovaatioihin. Päästökaupasta saadut tulot tulee käyttää nousevien ja uuden sukupolven teknologioiden tutkimukseen, kehitykseen ja käyttöönottoon EU:n päästökauppadirektiivin mukaisesti. Innovaatiotukijärjestelmien tulee rohkaista myös tutkimus- ja koetehtaisiin, ja eri teollisuudenalojen välistä yhteistyötä tulee tukea. Investointi- ja tutkimuskohteiden löytämiseksi tarvitaan EU:n, jäsenvaltioiden, teollisuuden ja asiakkaiden yhteistyötä. 16
17 Elinvoimainen metsäteollisuus on vähähiilisen biotalouden perusta Vähähiilisen biotalouden saavuttamiseksi tarvitaan toimintaympäristö, jossa metsäteollisuuden uudistuminen ja kilpailukyvyn ylläpitäminen on mahdollista. Metsäteollisuus ei uusiudu ja kehitä tuotteita itseään varten, vaan vastaamaan kehittyvän yhteiskunnan tarpeita. Vuoropuhelu ja yhteistyö tutkijoiden, kuluttajien, päättäjien ja yritysten välillä auttavat luomaan uutta tasapainoisesti. Uutta syntyy niin tuotteissa, koneissa, tehtaissa, liiketoiminnoissa kuin koko toimialalla. Metsäteollisuuden tulee olla kilpailukykyinen, jotta visio biotaloudesta toteutuu. Vuosi 2050 on lähellä ja kaukana. Nyt tehtävien päätösten vaikutukset kantavat pitkälle. Pääomavaltaiselle teollisuudelle neljä vuosikymmentä tarkoittaa kahta investointikiertoa: vuosi 2050 on metsäteollisuuden näkökulmasta vain kahden suurinvestoinnin päässä. Tarvitaan päätöksiä, jotka tukevat biotalouden toteutumista. Ilmastonmuutoksen torjunnan tulee olla maailmanlaajuista. Visio vähähiilisestä biotaloudesta on riippuvainen muun muassa vähähiilisemmästä sähköntuotannosta, biomassan hiilineutraalisuuden säilyttämisestä ja kestävästä tuotannosta, hiilen talteenotosta ja varastoimisesta sekä energiatehokkuudesta. Yksin Eurooppa ja eurooppalainen teollisuus eivät voi kantaa vastuuta ja kustannuksia ilmastonmuutoksen ehkäisemisestä. Ilmastopolitiikkaan uutta näkökulmaa. Jotta EU voi saavuttaa päästövähennys tavoitteet ja samalla välttää hiilivuotoa, poliittinen päätöksenteko tulee harmonisoida globaalin kehityksen ja teollisuuden investointikierron kanssa. Nykyistä päästökauppaan ja päästövähennystavoitteisiin perustuvaa ilmastopolitiikkaa tulee täydentää laaja-alaisemmalla ja toimialakohtaisella ilmastonmuutospolitiikalla, jossa otetaan huomioon teknologian kehittyminen, investointiajat sekä raaka-aineisiin ja tuotteisiin perustuvat näkökulmat. 17
18 Biotalous vaatii muutoksen. Siirtyminen biotalouteen vaatii sekä uutta teknologiaa että tuote innovaatioita. Ennen kaikkea ajatusmaailman ja kulutuskäyttäytymisen on muututtava. Muutos lähtee liikkeelle yksittäisistä kuluttajista, jotka valitsevat uusiutuviin luonnonvaroihin ja kestävään tuotantoon perustuvia tuotteita. Niukoilla resursseilla tulee tähdätä mahdollisimman suureen lisäarvoon. EU:n ja Suomen ilmasto- ja teollisuuspolitiikan lähtökohtana tulee olla ajatus, että resurssien rajallisesta määrästä haetaan mahdollisimman suurta lisäarvoa. Tämä koskee niin maankäyttöä, metsänhoitoa, puun käyttöä kuin koko teollisuutta. Ilmastonmuutospolitiikka on innovaatiopolitiikkaa. Ilmasto-ohjelmia täytyy tukea innovaatio- ja teknologiapolitiikalla, jotta uusien ilmastoystävällisten tuotteiden ja teknologioiden tulo markkinoille helpottuu. Ilmastonmuutospolitiikka on teollisuuspolitiikkaa. Poliittisissa päätöksissä tulee rohkaista teollisuutta pysymään Euroopassa ja luomaan tulevaisuuden työpaikkoja. Vain vakailla ja suotuisilla olosuhteilla voidaan taata, että yritykset panostavat uusien tuotteiden ja teknologioiden tutkimukseen, kehitykseen ja kaupallistamiseen. Metsäteollisuuden tulevaisuuden bio pohjainen liiketoiminta rakentuu nykyiseen kilpailukykyyn ja nykyisten tuotteiden vahvuuksille. Yksikköhinta nousee Volyymit kasvavat Esim. suoja- ja kyllästysaineet Esim. hake, pelletit, bioöljyt ja biokaasu Esim. biopolymeerit, komposiitit Bioenergia sähkö ja lämpö teollisuudelle ja kotitalouksille Lääkkeet ja kosmetiikka Biomateriaalit Biokemikaalit Liikenteen biopolttoaineet Massa, paperi ja kartonki viestintään ja pakkaamiseen; pehmopaperit; puutuotteet esim. rakentamiseen Seuraavan sukupolven biodiesel: Päästöt yli 85 % pienemmät kuin fossiilisilla polttoaineilla Tulevaisuus 18
19 19
20 Metsäteollisuus on biotalouden suunnannäyttäjä METSÄTEOLLISUUDEN tuotteet ovat edellytys tulevaisuuden vähähiiliselle yhteiskunnalle. Metsäteollisuuden uusiutuvien ja kierrätettävien tuotteiden avulla voidaan vähentää ilmastolle haitallisten, uusiutumattomien raakaaineiden ja fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Puupohjaiset tuotteet varastoivat ilmakehän hiiltä. TULEVAISUUDESSA ilmastonmuutoksen hillintä vaikuttaa yhä enemmän poliittisiin päätöksiin ja metsäteollisuuden toimintaympäristöön. Ilmastopolitiikka on merkittävä osa teollisuus politiikkaa. EU:N KOMISSIO julkaisi maaliskuussa 2011 tiekartan vuoden 2050 vähähiilisestä taloudesta. Komission visiossa vuoteen 2050 mennessä on saavutettu vähähiilinen yhteiskunta, jossa hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet 80 prosentilla vuoteen 1990 verrattuna. JATKONA EU:n komission tiekartalle Euroopan paperi- ja selluteollisuusliitto (CEPI) julkaisi marraskuussa 2011 ensimmäisenä toimialana oman tiekarttansa vuoden 2050 vähähiiliseen talouteen. Tämä esite tiivistää CEPI:n ajatukset tulevaisuuden vähähiilisestä biotaloudesta suomalaisella näkökulmalla. Confederation of European Paper Industries METSÄTEOLLISUUS RY SNELLMANINKATU HELSINKI BIOTALOUDEN SUUNNANNÄYTTÄJÄ PL 336, HELSINKI PUHELIN (09) TELEKOPIO (09) Tammikuu
Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin
Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys
LisätiedotPuun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM
Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Visio The Biofore Company UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta,
LisätiedotMetsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011
Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena Metsäteollisuus on elintärkeä yli 50 paikkakunnalle 50 sellu- ja paperitehdasta Yli 240 teollista
LisätiedotMetsäteollisuus ja energia. Energia
Metsäteollisuus ja energia Energia 1 Energia on ydinkysymys ENERGIA on metsäteollisuuden tärkeimpiä tuotannontekijöitä puuraaka-aineen ohella. Energia ja puu ovat kehittyvän metsäteollisuuden perusedellytyksiä,
LisätiedotMETSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen
UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS
LisätiedotSuomen metsäbiotalouden tulevaisuus
Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:
LisätiedotEU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma
EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta
LisätiedotVAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset
VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille
LisätiedotSuomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet
Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet METSÄ ON TÄYNNÄ UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Maailma muuttuu Rajalliset
LisätiedotMetsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö
Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Aiheet: 1. Biotalous ja hyvinvointi 2. Biotalous ja yhteistyö
LisätiedotMetsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011
Metsäalan merkitys Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry Metsäteollisuus on oleellinen osa Suomen kansantaloutta Metsäteollisuuden osuus Suomen Teollisuustuotannosta 13 % Tehdasteollisuuden
LisätiedotUusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä
Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa
LisätiedotMetsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma
Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.
LisätiedotUudistuva metsäteollisuus - Rakennemuutos ja innovaatiot. Anne Brunila toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry
Uudistuva metsäteollisuus - Rakennemuutos ja innovaatiot Anne Brunila toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry Metsäsektorin muutosajurit Teknologinen kehitys ja markkinoiden muutos (1) 2 Paperin ja sähköisen
LisätiedotKestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia
Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,
LisätiedotLow Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT
Low Carbon Finland 2050 Tulokset Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT 2 Kolme vähähiilistä tulevaisuudenkuvaa Tonni, Inno, Onni Eri lähtökohdat Suomen elinkeino- ja yhdyskuntarakenteen sekä uuden teknologian
LisätiedotMatkalle puhtaampaan maailmaan. Jaakko Nousiainen, UPM Biopolttoaineet Puhdas liikenne Etelä-Karjalassa
Matkalle puhtaampaan maailmaan Jaakko Nousiainen, UPM Biopolttoaineet Puhdas liikenne Etelä-Karjalassa 30.1.2017 METSÄ ON TÄYNNÄ UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Maailma muuttuu Rajalliset resurssit Globaalin talouden
LisätiedotResurssitehokkuus tuotannosta tuotteisiin case Kaukas. Päättäjien Metsäakatemia 23.5.2013 Päivi Salpakivi-Salomaa Ympäristöjohtaja, UPM
Resurssitehokkuus tuotannosta tuotteisiin case Kaukas Päättäjien Metsäakatemia 23.5.2013 Päivi Salpakivi-Salomaa Ympäristöjohtaja, UPM Sisältö 1. Biofore ja biotalous 2. Resurssitehokkuus 3. Esimerkkejä
LisätiedotTukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina
Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Marita Laukkanen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) 26.1.2016 Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka 26.1.2016 1 / 13 Miksi
LisätiedotBiotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto
Biotalouden mahdollisuudet EU:n energiaomavaraisuus ja -turvallisuus EU:n raaka-aineomavaraisuus ja turvallisuus EU:n kestävän kehityksen tavoitteet Metsäteollisuuden rakennemuutos Suomen metsäala on merkittävässä
LisätiedotMETSÄTEOLLISUUDEN UUDET TUOTTEET
METSÄTEOLLISUUDEN UUDET TUOTTEET Kuhmon Metsäpäivän Ideaseminaari 26.3.2014 Janne Seilo Aluejohtaja UPM Metsä Pohjanmaan integraattialue UPM tänään UPM Plywood Vaneri- ja viilutuotteet UPM Biorefining
LisätiedotUPM NÄKÖKULMA METSÄTEOLLISUUDEN TULEVAISUUTEEN. Toimitusjohtaja Jussi Pesonen UPM
UPM NÄKÖKULMA METSÄTEOLLISUUDEN TULEVAISUUTEEN Toimitusjohtaja Jussi Pesonen UPM Johdanto Metsäteollisuuden toimintaympäristö on pysyvästi muuttunut Viimeisen viiden vuoden aikana yritykset tehneet monia
LisätiedotMETSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014
METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet
LisätiedotSahojen merkitys metsäteollisuudelle
Suomen Sahateollisuusmiesten Yhdistyksen 90-vuotisjuhla Sahojen merkitys metsäteollisuudelle Toimitusjohtaja Ilkka Hämälä, Metsä Fibre 7.4.2017 Metsän ensimmäiset menestystuotteet: terva ja sahatavara
LisätiedotMetsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma
Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden
LisätiedotUPM BIOPOLTTOAINEET Puupohjaisisten biopolttoaineiden edelläkävijä
UPM BIOPOLTTOAINEET Puupohjaisisten biopolttoaineiden edelläkävijä Teollisuuden metsänhoitajien syysseminaari 2014, 06.11.2014 Sari Mannonen/UPM Biopolttoaineet UPM tänään The Biofore Company UPM Biorefining
LisätiedotGlobaalit ilmiöt vievät kohti kestävää taloutta
Katse vuoteen 05 Globaalit ilmiöt vievät kohti kestävää taloutta Vuonna 030 maailmassa tarvitaan 50 % nykyistä enemmän ruokaa, 45 % enemmän energiaa ja 30 % enemmän vettä. Väestönkasvu ja kiihtyvä kaupungistuminen
LisätiedotMaailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Metsä Group
Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas 1 Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas Metsäteollisuushistorian suurin investointi Suomessa 1,1 miljardia euroa Sellun tuotanto 1,3
LisätiedotSuomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa
Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen
LisätiedotSATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti
SATAKUNNAN 30.11.2018 BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA Koordinaattori Sari Uoti Kiertotalous ja Biotalous Kiertotalous on Satakunnalle ja satakuntalaisille yrityksille suuri mahdollisuus. Satakunnassa
LisätiedotTulevaisuuden mahdollisuudet paperiteollisuudessa. PMA 18.-20.5.2011 Pentti Ilmasti
Tulevaisuuden mahdollisuudet paperiteollisuudessa PMA 18.-20.5.2011 Pentti Ilmasti Metsäteollisuus on tärkeää Suomelle - nyt ja tulevaisuudessa 50 sellu- ja paperitehdasta sekä noin 200 muuta jalostustehdasta
LisätiedotHiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotTaloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry
Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-
LisätiedotBiotalouden edelläkävijä
Biotalouden edelläkävijä Ilkka Hämälä Pääjohtaja, Metsä Group Pellervon Päivä 11.4.2018 1 13/04/2018 Esityksessä nähty video löytyy osoitteesta: https://www.youtube.com/watch?v=7eayjgxz5-o METSÄ GROUP
LisätiedotMonikäyttöinen paperi. Paperi
Monikäyttöinen paperi Paperi 1 Johdanto Monet tuotteet ovat meille välttämättömiä, mutta kulutustottumuksia on muutettava. Uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä ja ilmastoa lämmittäviä hiilidioksidipäästöjä
LisätiedotBIOENERGIAA METSÄTEOLLISUUDEN NÄKÖKULMASTA. Säteilevät Naiset seminaari 17.3.2009 Anja Silvennoinen, UPM-Kymmene Oyj
BIOENERGIAA METSÄTEOLLISUUDEN NÄKÖKULMASTA Säteilevät Naiset seminaari 17.3.2009 Anja Silvennoinen, UPM-Kymmene Oyj Sisältö Metsäteollisuuden tulevaisuuden mahdollisuudet Metsäteollisuus bioveturina -
LisätiedotItä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät
Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Kuopiossa 30.10.2010 Strateginen johtaja Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö, Metsäalan strateginen ohjelma Alustuksen
LisätiedotTeollisuudelle turvattava varma ja kilpailukykyinen sähkö Suomessa. 26.11.2009 Fingridin käyttövarmuuspäivä Anja Silvennoinen, UPM-Kymmene Oyj
Teollisuudelle turvattava varma ja kilpailukykyinen sähkö Suomessa 26.11.2009 Fingridin käyttövarmuuspäivä Anja Silvennoinen, UPM-Kymmene Oyj Rauma ET:n kuntatilaston mukaan Suomen 2. suurin sähkön käyttäjä
LisätiedotMetsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset
Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)
LisätiedotEtelä-Karjalan metsäbiotalous
Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen
LisätiedotMetsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun
Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden
LisätiedotKestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma
Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden
LisätiedotTeema 1: Globaali todellisuus. 1. Maailman metsävarat ja niiden käyttö 2. Metsäteollisuus maailmalla ja Suomessa
Teema 1: Globaali todellisuus 1. Maailman metsävarat ja niiden käyttö 2. Metsäteollisuus maailmalla ja Suomessa Maailman metsät ja kasvillisuusvyöhykkeet Metsistä boreaalisella vyöhykkeellä on 1/3. Ne
LisätiedotNäkymiä puunkäyttöön ja investointeihin
Näkymiä puunkäyttöön ja investointeihin Valtakunnalliset Mhy-päivät 20.-21.3.2018 Finlandia-talo, Helsinki tutkimuspäällikkö Erno Järvinen, MTK Puheenvuoroni käsittelee: Taustaa investoinneista ja puun
LisätiedotMetsäteollisuuden tulevaisuuden näkymät ja toisen asteen koulutus
Metsäteollisuuden tulevaisuuden näkymät ja toisen asteen koulutus Pirko, Tampere 2.9.2011 Jukka Kilpeläinen, svp Group R&D, Stora Enso Oyj 1 Metsäteollisuuden päätrendit Euroopan tilanne Hintojen lasku,
LisätiedotUudistuva puuhankinta ja yrittäjyys
Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden
LisätiedotEU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014
EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotMaailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset
Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Petteri Pihlajamäki, varatoimitusjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Oy Paperin ja kartongin maailmanmarkkinat Kaksi maailmaa: Kehittyvät markkinat 3-5%/v
LisätiedotMetsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy
Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy 1. Metsäteollisuuden maailmankuva on helppo ymmärtää Kilpailevat tuotteet Kasvu
LisätiedotMITEN METSÄTEOLLISUUS PÄRJÄÄ GLOBAALISSA TALOUDESSA? Päättäjien Metsäakatemia Maarit Lindström Metsäteollisuus ry
MITEN METSÄTEOLLISUUS PÄRJÄÄ GLOBAALISSA TALOUDESSA? Päättäjien Metsäakatemia 26.4.2017 Maarit Lindström Metsäteollisuus ry Asuminen tekoäly kaupungistuminen Robotiikka Digitalisaatio Väestön ikääntyminen
LisätiedotUusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015
Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015 Esityspohjan malli 9/15/2015 1 Suomalainen metsäala hyödyntää uusiutuvia luonnonvaroja 2 Maailma vuonna 2030 on taas erilainen Meillä on monia haasteita globaalisti
Lisätiedotkansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä
kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin
LisätiedotLiikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa
Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800
LisätiedotMetsäbiotalouden näkymät Euroopassa
Metsäbiotalouden näkymät Euroopassa Lauri Hetemäki Apulaisjohtaja, Euroopan metsäinstituutti Professori, Itä-Suomen yliopisto Päättäjien 40. Metsäakatemia, Majvik, 26.4.2016 Esityksen rakenne 1. Mitä on
LisätiedotEnergia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto
Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt
LisätiedotMETSÄSSÄ KASVAA SUOMEN TULEVAISUUS
METSÄSSÄ KASVAA SUOMEN TULEVAISUUS Suurella osalla suomalaista metsäteollisuutta on mennyt viime vuosina hyvin. Uusiutuvasta raaka-aineesta valmistettujen tuotteiden maailmanlaajuinen kysyntä on korkealla,
LisätiedotKeski-Suomen maaseudun näkymiä
Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet
LisätiedotBiotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group
Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2
LisätiedotBiokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen
BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen
Lisätiedot16.4.2015. Metsät ja puu biotalouden raaka-aineeksi. Agenda. 1. Biotalous, metsä ja puu 2. Puukuitu 3. Bioenergia 4.
Agenda 1. Biotalous, metsä ja puu 2. Puukuitu 3. Bioenergia 4. Puurakentaminen Metsät ja puu biotalouden raaka-aineeksi Kari Miettunen, CFO 16.4.2015 Lähde: Suomen biotalousstrategia 05/2014 Photosynthesis
LisätiedotMetsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL
Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi Helena Wessman KCL Helena Wessman 27.5.2009 1 MITÄ ON KESTÄVÄ KEHITYS? Kestävä kehitys = taloudellisuus+sosiaalinen hyväksyttävyys+ ympäristöystävällisyys
LisätiedotEU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.
EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan
LisätiedotMatkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET
Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa
LisätiedotOdotukset ja mahdollisuudet
Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari
LisätiedotEnergia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK
Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat
LisätiedotPuhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle
Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen
LisätiedotPAPERI KESTÄVÄ VAIHTOEHTO. Valitse vastuullisesti. Valitse UPM:n paperi.
PAPERI KESTÄVÄ VAIHTOEHTO Valitse vastuullisesti. Valitse UPM:n paperi. KESTÄVÄ KEHITYS ON MATKA 2 Kestävä kehitys tarkoittaa meille UPM:ssä matkaa. Kehitämme jatkuvasti ympäristö-, yhteisö- ja taloustehokkuuttamme.
LisätiedotNestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa
Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-
LisätiedotSuomen kemianteollisuus biotaloudessa 2013 toteutetun selvityksen tulokset
Suomen kemianteollisuus biotaloudessa 2013 toteutetun selvityksen tulokset Katme Consulting Oy 2013 Selvityksen tulokset 2 Selvityksen tausta Jo kauan ennen kuin varsinaista biotalouden käsitettä oli edes
LisätiedotEnergiaintensiivinen teollisuus. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 21.5.2014
Energiaintensiivinen teollisuus Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 21.5.2014 Energiaintensiivinen teollisuus Suomalainen teollisuus on perinteisesti ollut hyvin energiaintensiivistä (metsä-, paperi-,
LisätiedotMetsäklusterin tutkimus v. 2006 -
Mitkä ovat metsäteollisuuden kansainväliset vahvuudet tulevaisuudessa? Pertti Laine, 9.11.2006 Metsäklusterin tutkimus v. 2006 - EU:n metsäsektorin teknologiayhteisö Valtion tiede- ja teknologianeuvosto
LisätiedotEnergian tuotanto ja käyttö
Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä
LisätiedotPuutavaraseminaari Vaasa 11.9.2009 Puunhankinta kuitua vai energiaa? Jorma Länsitalo, Metsäpäällikkö, Stora Enso Metsä
Puutavaraseminaari Vaasa 11.9.2009 Puunhankinta kuitua vai energiaa? Jorma Länsitalo, Metsäpäällikkö, Stora Enso Metsä Puunhankinta Kuitua vai Energiaa? Metsäteollisuuden tulevaisuudennäkymät Bioenergia
LisätiedotJäte arvokas raaka-aine FIBS Ratkaisun Paikka 2015 Jorma Mikkonen, Lassila & Tikanoja Oyj. Lassila & Tikanoja Oyj 1
Jäte arvokas raaka-aine FIBS Ratkaisun Paikka 2015 Jorma Mikkonen, Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj 1 JÄTTEET OVAT TULEVAISUUDEN RAAKA- AINETTA Kaatopaikat Hygieniauhan torjuminen Jätteiden
LisätiedotJohtavatko megatrendit biotalouteen?
Johtavatko megatrendit biotalouteen? Riitta Hänninen Metsäntutkimuslaitos Vantaa riitta.hanninen@metla.fi 37. Päättäjien metsäakatemia. Seminaari 10.9.2014, TEEMA 1. Globaali todellisuus. Majvik, Kirkkonummi.
LisätiedotMaailma tarvitsee Metsää
Maailma tarvitsee Metsää Maailman väestö kasvaa ja vaurastuu. Energiasta ja luonnonvaroista kilpaillaan kiivaasti. Vaikka maailma on entistä digitaalisempi myös metsää tarvitaan. Metsä Group on vastuullisen
LisätiedotKeski-Suomen metsäbiotalous
Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi
LisätiedotKestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta
Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan
LisätiedotKestävää kasvua biotaloudesta I Pääministeri Juha Sipilä
Kestävää kasvua biotaloudesta 14.3.2016 I Pääministeri Juha Sipilä Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 190 0 201 4 Biotalous on talouden seuraava aalto,
LisätiedotVihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous
Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia
LisätiedotEU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä
EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 Lähtökohta oltava suotuisan toimintaympäristön säilyttäminen
LisätiedotEnergia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen
Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen Kohti hiilineutraalia kaupunkia näkökulmia tavoitteeseen Seminaari 22.2.2018, klo 12.00-15.00 Tampereen valtuustosali Näkökulmia energiaalan murrokseen
LisätiedotUusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen
Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen 2 Sisältö Green Fuel Nordic Oy Strateginen näkökulma Taktinen näkökulma
LisätiedotSuomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet
Eduskunnan talousvaliokunnan julkinen kuuleminen 15.11.2018 Pikkuparlamentti Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori, Helsingin yliopisto
LisätiedotSuomi on merkittävä metsäteollisuusmaa tulevaisuudessakin
Metsäteollisuuden ja -klusterin tulevaisuuden osaajat Metsäalan koulutuksen tulevaisuusseminaari 5.5.2009 Helena Aatinen, Metsäteollisuus ry 2 Mistä metsäteollisuuden muutoksessa on kysymys? 3 Suomi on
LisätiedotTulevaisuus tulee kylään: metsällisiä kiertotalousajatuksia. Eeva Hellström Lapin metsätalouspäivät
Tulevaisuus tulee kylään: metsällisiä kiertotalousajatuksia Eeva Hellström 16.2.2018 Lapin metsätalouspäivät Todennäköisesti tiedämme yhtä vähän tulevaisuudesta kuin 1800-luvun ihminen. TALOUS TIENHAARASSA
LisätiedotUudenmaan metsäbiotalous
Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous
LisätiedotUPM BEYOND FOSSILS. Jussi Pesonen Toimitusjohtaja Marraskuu 2018
BEYOND FOSSILS Jussi Pesonen Toimitusjohtaja Marraskuu 218 Kestäviä ja turvallisia tuotteita arkeen TARRAMATERIAALEJA elintarvikepakkauksiin, juomapulloihin ja tiedon välittämiseen ERIKOISPAPEREITA elintarvikepakkauksiin
LisätiedotYmpäristöystävällinen ja monipuolinen pakkaus
Ympäristöystävällinen ja monipuolinen pakkaus 2 Kuluttaja pitää paperi- ja kartonkituotteista Kartongilla ja paperilla on ylivertainen imago muihin pakkausmateriaaleihin nähden. Niitä pidetään turvallisina
LisätiedotMetsä Groupin biotuotetehdas
Metsä Groupin biotuotetehdas 12.4.2017 Martti Asunta Metsä Group METSÄ GROUP Liikevaihto 4,7 mrd. euroa Henkilöstö 9 300 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 104 000 suomalaista metsänomistajaa
LisätiedotBiojalostamo Suomen Toimintaympäristössä. Kestävä metsäenergia -seminaari Jerkko Starck
Biojalostamo Suomen Toimintaympäristössä Kestävä metsäenergia -seminaari Jerkko Starck Sisältö GFN yrityksenä Muuttuva toimintaympäristö Biojalostamon edut Mitä on bioöljy? Mikä on biojalostamo? Biojalostamoprosessi
LisätiedotVaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010
Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia
LisätiedotMetsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013
Metsien käytön kehitys Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Skenaariot Baseline Baseline80 Jatkuva kasvu Säästö Muutos Pysähdys Baseline ja Baseline80 Miten
LisätiedotEnergia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes
Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto
LisätiedotILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011
ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous
LisätiedotMetsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet
Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan
LisätiedotKemianteollisuuden tulevaisuuden näkymät
Kemianteollisuuden tulevaisuuden näkymät, Kemianteollisuus ry Prosessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet 2.9.2011, PIRKO, Tampere 2.9.2011 1 Esityksen sisältö 1990-luvun opit Ennakoinnin vaikeudesta
LisätiedotÄänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy
Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy 1 Johtava toimija valituissa liiketoiminnoissa Keskitymme tuotteisiin ja palveluihin, joissa meillä on vahvaa osaamista ja kilpailuetua ja joiden
LisätiedotSuomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri
Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta
LisätiedotSuomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa
Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa Matti Kärkkäinen professori Metsäalan tulevaisuusfoorumi 16.3.2005, Sibelius-talo, Lahti Matti Kärkkäinen 1 Sahatavaran kulutus henkeä kohti
Lisätiedot