LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Mielestäni ei ole nuorten asioita ja aikuisten asioita, vaan kaikkien yhteisiä asioita. LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA luonnos

2 SISÄLLYS 1. Johdanto osallisuus, osallistuminen, vaikuttaminen 3 2. Lasten ja nuorten osallisuuden monialaisen kaupunkiohjelman valmistelu 4 3. Lasten ja nuorten näkemyksiä sekä kokemuksia osallistumisesta ja 5 vaikuttamisesta 4. Mitä keinoja meillä on jo vaikuttaa? Mitä kautta on voitu vaikuttaa? 8 5. Kehittämisen paikat mihin ja miten halutaan vaikuttaa? 14 LIITE: lasten ja nuorten osallisuuden portaat Tavoitteet, toimenpiteet ja vastuutahot

3 1. JOHDANTO OSALLISUUS, OSALLISTUMINEN, VAIKUTTAMINEN Idea tämän ohjelman laatimiseksi syntyi tarpeesta dokumentoida Jyväskylän kaupungin palveluiden lapsia ja nuoria koskevia osallistavan demokratian menetelmiä. Ohjelman suunnittelu ja valmistelu alkoi vuonna Lasten ja nuorten osallisuuden monialainen kaupunkiohjelma niveltyy osaksi Jyväskylän kaupungin sekä sivistyspalvelujen palvelualueen strategioita. Kaupunginvaltuuston hyväksymän kaupunkistrategian 1 kuudes teema on Jyväskyläläisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien parantaminen ja yhteistyö kansalaisjärjestöjen kanssa. Lapsen ääni tulee kuulluksi - Nuori kokee olevansa osallinen Jyväskylän kaupungin Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Osallistuminen on toimintaa, jonka tarkoituksena on vaikuttaa sekä itseään että muita koskevaan päätöksentekoon. Vaikuttaminen puolestaan tarkoittaa sitä, että osallistuvalla toiminnalla saadaan aikaan tuloksia 2. Tavoitteena on siis saada aikaan tunne osallisena olemisesta. Lasten ja nuorten kuten kaikkien kuntalaisten kuulemisen ja osallisuuden tulee olla järjestelmällistä ja suunniteltua. Kuntalain 27 velvoittaa valtuuston huolehtimaan siitä, että asukkailla ja palvelunkäyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Nuorisolain 8 täsmentää, että nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Lasten ja nuorten osallisuus on tärkeää, koska heillä ei ole mahdollisuutta äänestää omia edustajiaan tai itse asettua ehdolle kunnallisvaaleissa. Heidät on huomioitava siis muilla keinoin esimerkiksi osallistuvan demokratian kanavia käyttäen. Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Jyväskylän varhaiskasvatussuunnitelma Osallistuva demokratia tarkoittaa sitä, että kansalaiset ottavat osaa poliittiseen päätöksentekoon muutoinkin kuin äänestämällä. Vaalidemokratiaa voidaan (ja sitä tulisi) täydentää keinovalikoimalla, jolla mahdollistetaan vaikuttaminen poliittisiin prosesseihin myös vaalien välillä tapahtuu tämä sitten kansanäänestysten, aloitteiden, järjestötoiminnan tai muiden kanavien kautta 3. Osallistumisen keinovalikoiman täydentäminen antaa osallistumisen mahdollisuuden myös niille kuntalaisille, joilla ei vielä ole oikeutta äänestää, mutta joilla on oikeus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Vahva peruste lasten ja nuorten osallisuuteen tulee Suomen perustuslain ( /731) pykälästä 6 ja YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen (1989, suomessa voimaan 1991) artiklasta 12, joissa kummassakin painotetaan lapsen oikeutta vaikuttaa ja tulla kuulluksi. Näiden lisäksi lasten ja nuorten osallisuus on nostettu esiin useissa valtakunnallisissa ja kansainvälisissä asiakirjoissa, mm. Opetus- ja kulttuuriministeriön Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmassa ( ja ) sekä Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmassa ( ). Lissabonin sopimus (voimaan ) on vahvistanut erilaisten kansainvälisten asiakirjojen merkittävyyttä kunnallishallinnossa. Näitä asiakirjoja ovat YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen lisäksi mm. Euroopan komission valkoinen kirja EU:n nuorisopolitiikan uudet tuulet (2001), Euroopan neuvoston Nuorten osallistumisoikeuksien peruskirja (2003) ja Euroopan unionin nuorisopoliittinen strategia (2009). Esiopetuksen tehtävänä on edistää lapsen kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen. Jyväskylän esiopetussuunnitelma ks. Paunikallio, Merja 2000: Maaseudun voimavara nuorten halu osallistua kotikuntansa kehittämiseen, s ks. esim. Grönlund, Kimmo 2006: Osallistuva demokratia. Teoksessa Borg, Sami (toim.) 2006: Suomen demokratiaindikaattorit, s

4 Hyvinvointia edistävän, osallisuutta vahvistavan ja välittävän toimintakulttuurin kehittäminen. Jyväskylän kaupungin opetuspalveluiden strategia Edustuksellinen demokratia ei tänä päivänä ole ainoa tapa, jolla kuntalaiset kokevat voivansa ja haluavansa vaikuttaa asioihin. Korkean paikallisdemokratian mittareina voidaan pitää korkean äänestysaktiivisuuden lisäksi aktiivisesti osallistuvia kuntalaisia. Lapset ja nuoret tarvitsevat tässä osalliseksi ja vaikuttajaksi kasvamisessa tutkimusten mukaan tukea, sillä kansainvälisessä tarkastelussa suomalaiset nuoret ovat tietoisia vaikuttamisen tavoista, mutta eivät ole kiinnostuneita käyttämään annettuja mahdollisuuksia 4. Tutkimukset viestittävät myös, että Suomen yläkouluikäiset (12 16-vuotiaat) nuoret kokevat koulussa olevan liian vähän opetusta siitä miten kunnissa tehdään päätöksiä ja suuren osan kotikaupungistaan muualle muuttaneiden alle 29-vuotiaiden kokevan opiskelukaupungissaan vaikuttamisen haastavaksi. Kunnallisen päätöksenteon itselle vieraaksi tunteminen ei tarkoita sitä, ettei osallistuminen kiinnostaisi, vaan että omanlaista kanavaa vaikuttamiselle ei ole löytynyt. Kuntalaisten erilaisten vaikutuskanavien varmistaminen edustuksellisen päätöksenteon täydentäjänä on tärkeää. Erityisen tärkeää on rakentaa kanavia yhdessä kuntalaisten kanssa. Edustuksellista demokratiaa täydentävät osallistumismuodot mahdollistavat myös yksilöllisemmän ja lyhytjänteisemmän osallistumisen. Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. -- Toimintakulttuuri on oppijalähtöistä, yhteistyökykyistä ja vastuullista. Jyväskylän perusopetuksen opetussuunnitelma Tulevien sukupolvien, lasten ja nuorten, on tunnistettava itsessään asukkaan, äänestäjän, vaikuttajan ja osallistuvan kuntalaisen rooleja, jotta demokratian toimivuus olisi turvattu. Näiden roolien tunnistamiseen tarvitaan koko kaupunkiorganisaation läpäisevää osallisuuteen kasvattavaa otetta sekä osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Näin ollen myös Jyväskylän kaupungissa on tarve ohjelmalle, joka selkeyttäisi ja lasten ja nuorten osallisuuden paikat kaupungin palvelujen suunnittelemisessa ikäkausittain. Osallisuusmahdollisuuksien näkyväksi tekemisen kautta voidaan myös löytää kehittämisen paikkoja. 2. LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAISEN KAUPUNKIOHJELMAN VALMIS- TELU Lasten ja nuorten osallisuuden monialaisen kaupunkiohjelman valmistelu käynnistyi ohjelmatyön pohjaksi tehdyillä alkukartoituksilla vuoden 2010 lopulla. Alkukartoitusten tarkoituksena oli selvittää lasten ja nuorten käsityksiä osallistumisen ja vaikuttamisen nykytilasta sekä samalla kerätä kehittämisehdotuksia ja -ideoita ohjelmatyöhön. Alkukartoitukset toteutettiin kolmessa vaiheessa kohderyhmän ikätaso huomioiden: Kohderyhmä Ikä Menetelmä Vast. Toteutusaika Esikouluikäiset 5 6 v. Tarinahaastattelu Alakoululaiset 6 13 v. Internet -kysely Nuoret v. Internet -kysely Opiskelijat v. Internet -kysely ks. esim. Suoninen A., Kupari P. ja Törmäkangas K. 2010: Nuorten yhteiskunnalliset tiedot, osallistuminen ja asenteet. Kansainvälisen ICCS 2009 tutkimuksen ensituloksia. 4

5 Kartoitukset eivät ole keskenään suoraan verrattavissa, sillä kohderyhmän ikätaso on huomioitu kysymysten asettelussa. Päiväkoti-ikäisten näkemyksiä kerättiin haastattelemalla lapsia tarinamenetelmän avulla. Lapsille luettiin tarina, jonka kautta he pystyivät pohtimaan ja tuomaan julki omia kokemuksiaan ja ajatuksiaan. 5 Alakouluikäisiltä lapsilta kysyttiin näkemyksiä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista yleensä. Vastaajia ei siis pyydetty arvioimaan mahdollisuuksia vaikuttaa kaupungin toimintaan ja palveluihin. Tähän ratkaisuun päädyttiin oletuksella, että alakouluikäisille kaupungin järjestämät palvelut ja toiminta ovat varsin jäsentymättömiä. Kyselyssä ei kuitenkaan haluttu ohjata vastauksia määrittelemällä valmiiksi arvioitavia kaupungin palveluja, vaan tavoitteena oli selvittää, mihin lapset haluaisivat vaikuttaa ja osallistua rajaamatta asiakokonaisuuksia valmiiksi. Alakouluikäisten kysely toteutettiin sähköisenä kyselynä. Nuorille jyväskyläläisille suunnatussa kyselyssä vastaajat puolestaan arvioivat erityisesti osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksiaan kaupungin toimintaan ja palveluihin. Myös nuorten kysely toteutettiin sähköisenä kyselynä. Osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia kartoitettiin myös Jyväskylän kaupunkiorganisaation sisällä. Palveluyksiköiden johtajille suunnatussa sähköpostikyselyssä pyydettiin kertomaan vapaamuotoisesti, millaisia osallistumiskäytäntöjä ja -järjestelmiä toiminnassa on käytössä erityisesti lasten ja nuorten näkökulmasta. Palveluyksiköiden johtajilta pyydettiin myös kehittämisehdotuksia aiheeseen liittyen. Kyselyyn saatiin 19 vastausta 6. Jyväskylä on tunnettu opiskelijakaupunki ja ohjelmatyön yhteydessä päädyttiin myös selvittämään vuotiaiden opiskelijoiden kiinnostusta paikallisvaikuttamista ja osallistumista kohtaan, sillä tutkimuksissa on todettu suuren osan kotikaupungistaan muualle muuttaneiden alle 29-vuotiaiden kokevan opiskelukaupungissaan vaikuttamisen haastavaksi 7. Sähköiseen kyselyyn vastasi 238 tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevaa opiskelijaa. 3. LASTEN JA NUORTEN NÄKEMYKSIÄ SEKÄ KOKEMUKSIA OSALLISTUMISESTA JA VAI- KUTTAMISESTA Pienten lasten osallisuus päiväkodissa toteutuu toiminnan, kuten leikin, kautta. Jo esikouluikäisillä lapsilla on ideoita toiminnan ja ympäristönsä kehittämiseen. Ympäristö on tosin vielä melko rajattu ja näkemys laajenee iän lisääntyessä, kuten alakouluikäisten ja nuorten kyselyistä voidaan havaita. Aikuisella on pienten lasten osallisuuden toteutumisessa suuri rooli, sillä hän on lapsen tulkitsija ja vaikuttamisen mahdollistaja. Toimintatavat ja toisaalta päivähoitoon kuuluvat rakenteet vaikuttavat siihen, miten lasten ääni kuuluu arjessa ja varhaiskasvattajien vastuulle jää pysähtyä pohtimaan työtapojaan ja tarjota lapsille mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa arkeen. Aikuisen vastuu lapsesta ei kuitenkaan ole koskaan siirrettävissä lapselle. Valintoja tehdessään lapsen tulee saada kokea olonsa turvalliseksi eikä aikuisen pidä jättää lasta yksin valintojensa kanssa. 5 Camilla Posan lopputyö Alkukartoitus 5 6-vuotiaiden lasten osallisuuden toteutumisesta Jyväskylässä lasten ja nuorten osallisuuden monialaista kaupunkiohjelmaa varten (Jyväskylän kristillinen opisto 2011) 6 Tiedustelu lähetettiin kaikille kaupunkiorganisaation palveluyksiköiden johtajille (yht. 42) Osa kaupungin palveluista kohdistuu suoraan lapsiin ja nuoriin, osassa lapset ja nuoret ovat yksi palvelun käyttäjäryhmistä, osa ei kosketa heitä kuin välillisesti jos sitenkään tämä saattaa osaltaan selittää vastausten vähäistä määrää 7 ks. Feldmann-Wojtachnia E., Gretschel A., Helmisaari V., Kiilakoski T., Matthies A-L., Meinhold-Henschel S., Roth R. ja Tasanko P. 2010: Youth participation in Finland and in Germany. Status analysis and data based recommendations. s. 39 5

6 Alakoululaiset kokevat mahdollisuutensa vaikuttaa itseään koskeviin asioihin hyviksi. He mm. arvioivat, että mielipiteitä kysytään heitä itseään koskevissa asioissa esimerkiksi kotona, koulussa ja harrastuksissa (65 % vastanneista). Samoin kyselyyn vastanneet lapset kokivat, että heidän mielipiteensä otetaan huomioon heitä koskevissa päätöksissä. Alakoululaisten käsityksen mukaan lasten mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa yleensäkin ovat melko hyvät: Voin lähettää meiliä ja kirjeitä, pyytää muita kaltaisiani lapsia mukaan vastanneista suurin osa arvioi, että lapset voivat vaikuttaa heitä koskeviin asioihin ja että lasten mielipiteet mielipiteiden esille ottoon sekä pyytää jotain aikuista toimittamaan esimerkiksi otetaan huomioon (esimerkiksi koulussa, harrastuksissa ja omassa asuinympäristössä). Lisäksi vastanneista lomakkeen vastaavalle henkilölle. suurin osa koki, että yrittäessä vaikuttaa itseä koskeviin asioihin oma mielipide on joskus otettu huomioon tai että on todella voinut vaikuttaa asioihin. Vastaajia pyydettiin kertomaan esimerkkejä niistä asioista, joihin on voinut vaikuttaa. Selkeästi eniten alakoululaiset kertoivat mahdollisuuksista vaikuttaa omiin harrastuksiin siihen, mitä haluaa harrastaa sekä harrastuksen sisältöön. Myös kouluasioihin, esimerkiksi uuden koulun välineisiin tai luokan sääntöihin, on voitu vaikuttaa. Vastauksissa tuotiin esiin myös kotona perheen asioihin, ostoksiin ja hankintoihin vaikuttaminen. Myös vapaa-ajan viettoon liittyviin asioihin, kavereiden valintaan ja kotiintuloaikoihin on voitu vaikuttaa. Saan vaikuttaa tarpeeksi, en haluaisi ottaa vielä enempää vastuuta. Nuorten vastaajien näkemykset mahdollisuuksistaan osallistua ja vaikuttaa ovat huomattavasti alakouluikäisten arvioita kriittisempiä. Valtaosa vastanneista arvioi, että heidän mielipiteitään kuunnellaan heitä koskevissa asioissa (esimerkiksi koulussa, kotona ja harrastusten parissa). Kuitenkin kysyttäessä, voiko vastaaja mielestään vaikuttaa itseään koskeviin asioihin Jyväskylän kaupungissa arviot olivat selvästi heikommat: vastanneista alle viidennes koki voivansa vaikuttaa, lähes puolet vastasi, ettei voi vaikuttaa. Myös muiden omia osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia mittaavien väittämien kohdalla nuorten arviot olivat kriittisiä. Sama kriittinen linja jatkui myös arvioitaessa nuorten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa Jyväskylän kaupungissa yleensä. Vastanneista noin kolmannes kokee, että Jyväskylän kaupungissa kuullaan nuoria. Arviot siitä, voivatko nuoret vaikuttaa kaupungin toimintaan ja palveluihin jakautuvat melko tasaisesti kriittisen ja positiivisen pään välillä vastatuin vaihtoehto on kuitenkin en osaa sanoa. Nuorten kyselyssä huomioitavaa onkin juuri en osaa sanoa -vastanneiden määrät. Tämä kertoo osaltaan siitä, että kaupungin palvelujen ja toiminnan käsittämä kokonaisuus saattaa olla vieras ja siten arviointi vaikeaa. Tärkeintä olisi osoittaa nuorille, että vaikuttamisella voi olla konkreettisia seurauksia. Että jos jotain asiaa aletaan yhdessä ajaa, siitä voi myös syntyä jotain. Luulen, että aika moni kokee itsensä voimattomaksi jyväskyläläisen hallinnon edessä. Lisäksi hallinnon kieli on sellaista, että harva nuori on tarpeeksi rohkea ja itsevarma käyttääkseen samanlaista kieltä tai tarpeeksi kokenut ymmärtääkseen sen sisältöä. Kyselyyn vastanneista nuorista lähes 40 % ilmoitti, ettei ole kiinnostunut vaikuttamaan kaupungin toimintaan ja palveluihin. Noin joka viides kertoi osallistuvansa silloin, kun kokee jonkin tietyn asian sitä vaativan, samoin noin viidennes haluaisi vaikuttaa kaupungin toimintaan ja palveluihin, muttei tiedä miten. Vain pieni osa vastanneista ilmoitti osallistuvansa ja vaikuttavansa kaupungin toimintaan ja palveluihin sekä niitä koskevaan päätöksentekoon. 6

7 Vaikuttamiskeinoja voisi tuoda esille muuallakin kuin kaupungin sivuilla. Vaikuttamaan pyrkineet nuoret arvioivat, että osallistumisella on ollut toisinaan vaikutusta tai että omaa mielipidettä ei ole otettu huomioon vain noin nelisen prosenttia vastanneista koki voineensa todella vaikuttaa asioihin. Esimerkkeinä asioista, joihin vastaajat ovat kokeneet voivansa vaikuttaa, mainittiin mm. ympäristöön liittyviä asioita sekä kouluruokaan liittyviä kysymyksiä. Lukioiden säilyttämisen puolustaminen lukioverkkoratkaisun yhteydessä mainittiin useassa vastauksessa tosin pohdittiin sitä, ettei vaikuttaminen tässä tapauksessa tuottanut haluttua tulosta. Kartoitettaessa vuotiaiden opiskelijoiden kiinnostusta paikallisvaikuttamista ja osallistumista kohtaan Jyväskylän kaupungissa nähtiin, että vastaajat samastuivat Jyväskylään asumisajan myötä. Vastaajien tietämys ja luottamus kaupungin asioihin vaikuttamisesta kasvoi asumisvuosien myötä; myös osallistuminen yleistyi sekä aikomukset äänestää kunnallisvaaleissa. Vastaajien uskomuksilla siitä, miten pitkään he tulevat asumaan Jyväskylässä, ei näyttänyt olevan yhteyttä osallistumista ja vaikuttamista kohtaan tunnettuun kiinnostukseen. Kyselyyn vastanneista hieman yli viidesosa ei ollut kiinnostunut vaikuttamisesta. Enemmistö vastaajista haluaisi vaikuttaa, muttei tiedä miten. Avovastauksissa toivottiin enemmän osallistumismahdollisuuksista tiedottamista etenkin vastamuuttaneille. Vastamuuttaneet ovat tekemisissä enemmänkin oppilaitoksensa kuin kaupungin kanssa, ja Jyväskylään samastuminen sekä mahdollinen kaupungin päätöksentekoon tutustuminen tapahtuu ajan kanssa. Erityistä huomiota tulisi siis kiinnittää tiedottamisen kohdistamisessa vastamuuttaneisiin ja opintonsa aloittaviin, sekä tiedottamiseen siitä, mitä osallistumisella on saatu konkreettisesti aikaiseksi. Kyselyssä tuli esille, että opiskelijat eivät usko verkkovaikuttamisen tehoon yhtä paljon kuin aikaisemmissa kyselyissä nuoret. Yksittäisistä osallistumistavoista tehokkaimpina pidettiin perinteisiä edustukselliseen demokratiaan liittyvä tapoja, kuten kunnallisvaaleissa äänestämistä ja puoluetoimintaa. Kartoituksen myötä voidaan todeta, että usko osallistuvan demokratian tehoon on hieman vahvempaa. Tietoa osallistumistavoista saatiin kaupungin internet-sivuilta, tiedotuslehdestä sekä opiskelijajärjestöiltä. Suhteellisen vastamuuttaneena täytyy sanoa, että tieto kaupungin asioihin vaikuttamisesta on aika hukassa, vaikka tuntisikin, että haluaisi muutosta ja olisi kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista yleisesti. Toisaalta tieto on kaiketi saatavilla, mutta markkinointia vaikuttamisesta voisi ehkä lisätä, itse en ainakaan ole siihen juurikaan törmännyt. Pelkkä muista äänestää kunnallisvaaleissa ei ehkä nuoriin tepsi. Viimeksi mainitun kohdalla voisi harkita yhteistyötä osallisuuskasvatuksen ja opiskelijajärjestöjen välillä; yliopiston ylioppilaskunnalla ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijakunnalla on oma kuntavaikuttamisohjelmansa, ja voi olla että järjestöillä olisi kiinnostusta edistää myös yksittäisen opiskelijan osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia kaupungin suuntaan. Vastaajat olivat kiinnostuneita myös edustuksellisesta demokratiasta, enemmistö aikoi äänestää tulevissa vaaleissa joko varmasti tai todennäköisesti. Varmasti tai todennäköisesti ei-äänestävistä enemmistö oli ammatillisten oppilaitosten vastaajia; heillä oli myös heikompi usko edustuksellisen demokratian tehokkuuteen. Ei-äänestävistä 44,4 % vastasi, etteivät ole kiinnostuneet vaikuttamisesta, kun taas äänestävistä 19 % vastasi näin. Ei-äänestävät olivat myös käyttäneet vähemmän eri osallistumiskeinoja, mikä viittaa osallistumisen kumuloitumiseen. 7

8 4. MITÄ KEINOJA MEILLÄ ON JO VAIKUTTAA? MITÄ KAUTTA ON VOITU VAIKUTTAA? Alkukartoituksissa selvitettiin, mitä kautta lapset ja nuoret voivat tuoda omia mielipiteitään esille ja vaikuttaa. Alakoululaisille tärkeitä kanavia ovat: Aikuiset: - vanhemmat, perheenjäsenet, koti - koulun henkilökunta, erityisesti opettajat - vapaa-ajalla valmentajat, harrastusten ohjaajat, jälkkärin ohjaajat - muut aikuiset Osallistumiselle luodut kanavat: - oppilaskunta - LastenParlamentti - ympäristöraati - yleisötilaisuudet - koulun aloitelaatikko - päättäjät (mm. presidentti) Viestintä, sähköinen media: - internet, sanomalehdet, televisio, Facebook - sähköpostiyhteydenotto - lapsille suunnatut kyselyt - reissuvihko - ystävät - jumala Huomioitavaa on se, että noin joka kahdeksas vastanneista mainitsi, ettei tiedä mitä kautta omia mielipiteitä voi tuoda esille ja vaikuttaa. Muutama vastanneista oli myös sitä mieltä, että ei voinut vaikuttaa mitään kautta. Käytännön esimerkkeinä alakoululaiset mainitsivat mm. - oppilaskunnan hallitus on kysynyt, miten koulua voisi parantaa - oppilaskunnan hallituksessa / hallituksen kautta - kouluasioihin opettajan kanssa puhumalla, opettaja vienyt asiaa eteenpäin / opettaja on auttanut - kerhossa kysytty mielipidettä 8

9 Nuoret Vaikuttamaan pyrkineet nuoret kertoivat pyrkineensä vaikuttamaan useimmin verkkoyhteisöjen tai vaikuttajaryhmien kautta. Myös mm. äänestämällä ja suoraa palautetta antamalla on vaikutettu. (Kuvio 1) Kuvio 1. Oletko pyrkinyt vaikuttamaan Jyväskylän kaupungin toimintaan ja palveluihin seuraavilla tavoilla, nuoret Oletko pyrinyt vaikuttamaan Jyväskylän kaupungin toimintaan ja palveluihin seuraavilla tavoilla? Mainintojen määrät (N=692) en ole pyrkinyt vaikuttamaan 390 verkkoyhteisöjen kautta (esim. Facebook, irc-galleria) 153 vaikuttajaryhmän kautta (esim. oppilaskunta, nuorisovaltuusto) 144 äänestämällä 119 antamalla suoraa palautetta (esim. mielipidekirjoittelu, palaute) 116 järjestötoiminnan kautta 68 suoran kansalaistoiminnan kautta (esim. mielenosoitukset) 56 avointen keskustelutilaisuuksien kautta 38 verkkovaikuttamisella (esim. Aloitekanava) 37 jollakin muulla tavoin, miten? 37 lautakuntien kautta 34 puoluetoiminnan kautta 31 ottamalla yhteyttä luottamushenkilöön tai viranhaltijaanviranhaltijaan 31 Annettujen vastausvaihtoehtojen lisäksi nuoret mainitsivat: - adressit - mielenosoitukset - nuorille suunnatut kyselyt 9

10 Case 1: Näin olen vaikuttanut Vaajakosken koulun mielenilmaus Perjantaina koko Vaajakosken yläkoulu marssi ulos silloisesta parakkirakennelmasta. Koko aamupäivän ajan tunnelma oli hyvin odottava ja kaikki tiesivät mitä tulisi tapahtumaan vaikkei sitä ääneen sanottu. Kun puolen päivän aikaan luokat alkoivat järjestäytyä jonoon ja megafonista alkoi kuulua yleisohjeita, tunnelma nousi saman tien. Poliisin saapuessa paikalle kaikki olivat valmiita lähtöön, valmiita taistelemaan terveytensä puolesta. Koko koulu oli tehnyt valmiiksi kylttejä joihin oli kirjoiteltu iskulauseita. Niitä heilutellen kiersimme yhtenä letkana Vaajakosken keskustan Vaajakummun kautta. Myös Vaajakummun alakoululaiset olivat tulleet meitä kannustamaan: olisihan Vaajakosken yläkoulu heidän tuleva koulunsa. Kylmästä säästä huolimatta se, että saimme mielipiteemme kuuluviin lämmitti kaikkia. Mielenilmauksen jälkeen olimme vielä viikon poissa koulusta, koska halusimme että meidät otetaan tosissaan. Vain muutama oppilas opiskeli koulussa tämän viikon aikana. Opettajat olivat katsoneet kaiken koulutyön siten, ettei kokeita tai muita ollut enää tällä viimeisellä viikolla. Syy tälle mielenilmaukselle löytyy koulurakennuksestamme. Tai sen puuttumisesta. Olimme päässeet pois homeen valtaamasta huonolla sisäilmalla varustetusta koulurakennuksesta, mutta home oli siirtynyt mukanamme myös parakkeihin. Home vainosi meitä, ja sai monet meistä edelleen voimaan pahoin. Olimme kyllästyneitä siihen, että tunneilla oli istuttava takki päällä, kun parakeissa oli niin kylmä talvisin ja että sijaisrumba vain jatkui ja jatkui uusien opettajien altistuessa. Mitään ei tuntunut tapahtuvan, joten halusimme että meidät huomioitaisiin mahdollisimman pian. Tapahtumapäivänä juoksin paikasta toiseen ja lähtiessäni ruokailemasta vastasin Keskisuomalaisen puheluun. Siitä hetkestä asti tuntui siltä, että tilanteemme on tajuttu ja mediakin kiinnostui tapahtumasta. Olimme lehdessä muutamanakin eri päivänä aika isoilla jutuilla ja omatkin mielipiteeni päätyivät lehteen. Jopa Helsingin Sanomat kirjoitti jutun aiheesta. He olisivat tulleet jopa paikan päälle, mutta juuri samana päivänä oli jokin muu tärkeä juttu pääkaupunkiseudulla. Olimme myös Keski-Suomen alueuutisissa. Kaikki tämä ei todellakaan tapahtunut yhdessä yössä. Koko prosessi vaati monta kuukautta tiedotteiden kirjoittelua, asioiden selvittelyä ja soittelua. Silloinen oppilaskunnan hallituksemme, minä varapuheenjohtaja, teimme paljon hommia sinä aikana. Soittelimme poliisilaitokselle kysyäksemme kuinka asia pitää hoitaa, otimme yhteyttä mediaan, vierailimme vanhempainyhdistyksessä kertomassa asiasta ja loimme heidän kanssaan tiedotteen asiasta vanhemmille. Kaikki pienetkin asiat tuli ottaa huomioon, kuten se että tapahtuma oli mielenilmaus, ei lakko, koska tämän ikäiset eivät saa lakkoilla. Ja että oli painotettava oppilaille, ettei viikon koulusta poissaolo ole lomaa, vaan osa mielenilmausta. Koko tapahtuman jälkeen tuntui, että työ oli tuottanut hyvää tulosta ja meidät oli otettu vakavasti. Olen edelleen hyvin ylpeä tekemästämme työstä ja koko silloisesta oppilaskunnastamme. Lopputuloksena Vaajakosken koulu päätettiin siirtää seuraava syksynä Cygnaeuksen koulukeskukseen väistöön uutta koulua rakennettaessa. Lisäksi pahimmin homeiset parakit vaihdettiin uusiin joululoman aikana. Mielenilmauksemme ei ollut aivan turha, sillä en usko että asiat olisivat ilman sitä tapahtuneet näin nopeasti. (Sonja Julkunen) Opiskelijoiden joukossa käytetyin vaikuttamistapa on kunnallisvaaleissa äänestäminen. Toiseksi annetuista vaihtoehdoista nousi tavallisen tai nettiadressin allekirjoittaminen. Myös järjestötoimintaan osallistuminen on ollut tapa vaikuttaa (kuvio 2). Opiskelijoille suunnattuun kyselyyn vastanneet ovat käyttäneet keskimäärin kahta eri keinoa vaikuttaa. 32 % vastanneista ei ollut käyttänyt yhtään mainituista keinoista. 10

11 Kuvio 2. Oletko pyrkinyt vaikuttamaan Jyväskylän kaupungin toimintaan seuraavilla tavoilla, opiskelijat Oletko pyrkinyt vaikuttamaan Jyväskylän kaupungin toimintaan seuraavilla tavoilla? Mainintojen määrät (N=238) Äänestänyt kunnallisvaaleissa 100 Allekirjoittanut tavallisen tai nettiadressin 96 Muun järjestötoiminnan kauta 41 Oppilaskunnan kautta Vastaamalla kuntalaiskyselyyn (ennen tätä kyselyä) Osallistumalla talkootyöhön lähiympäristön hyväksi Mielenosoituksella 26 Lähettämällä palautetta kaupungin nettisivuille Kirjoittamalla mielipidekirjoituksen Suorilla yhteydenotoilla poliitikkoihin ja virkamiehiin Puoluetoiminnan kautta Muu verkkovaikuttaminen Osallistumalla avoimiin keskustelutilaisuuksiin Nuorisovaltuuston kautta Kylä- tai asukasyhdistystoiminnan kautta Nuorisotilojen vaikuttajaryhmien kautta Järjestämällä adressin Tekemällä kuntalaisaloitteen Kaupunkiorganisaation puolesta olemassa olevina osallisuuden käytäntöinä tuotiin esiin Palautekanavat: - (asiakas-)palautejärjestelmät, palautteen kerääminen - asiakaskyselyt - chattivihko (kirjasto) Osallistumiselle luodut kanavat - LastenParlamentti (ml. PikkuParlamentit) - oppilaskunnat - asiakasraadit Lasten ja nuorten kanssa tehtävä yhteistyö - tilataidehankkeet (lapset tai nuoret ideoivat päiväkotiin, kouluun, nuorisotiloihin taideteoksen ja toteuttavat sen yhteistyössä taiteilijan kanssa) - tapahtumayhteistyö - lasten ja nuorten toiveiden ja odotusten kuuleminen (päivähoito) - lapsen osallistuminen toimijana ryhmän päätöksentekoon, yhteistoiminta - suunnitteluhankkeet (esim. skeittipuistot) - JAPA-yhteistyö (Anssu-kampanja) - sovittelutoiminta - lapsille ja nuorille suunnatut kampanjat esim. sotkutonta päivää Tutustuminen ja tiedotus - avointen ovien päivät - kouluvierailut - TET-jaksot 11

12 Case 2: Näin lapset ja nuoret voivat vaikuttaa kaupungin toimintaan Meillä on Tikkakosken lähikirjastossa nuortenosastolla chattivihko, johon lapset ja nuoret kirjoittavat kuulumisiaan ja toiveitaan. Kirjaston henkilökunta vastaa viesteihin ja pyrkii toteuttamaan mahdollisuuksien mukaan mm. aineistonhankintatoiveet. Vihko on ollut käytössä muutaman kuukauden ja kommentteja meille kirjastolaisille on tullut mukavasti. (Tikkakosken kirjasto) [Sen sijaan] Nuorten osallisuus toteutuu erinomaisen hyvin varta vasten järjestetyissä kohtaamisen mahdollisuuksissa. Näitä ovat esim. 9-luokkalaisten TET-jaksot (n. 20 oppilasta/vuosi), jonka aikana keskustellaan mm. mitä teatterin pitäisi tämän päivän nuorelle olla tai tarjota. Samoin teatterikuraattorin kouluvierailut tarjoavat nuorille tilaisuuden saada äänensä kuuluviin. Kurkistukset kulissiin ovat suosittuja ja useat koululuokat kouluasteesta riippuvat vierailevat vuosittain esiripun takana. Teatterissa on tarkoitus toteuttaa sopivan tilanteen tullen myös työpajatoimintaa, ja kertaalleen sitä nuorisopalvelujen kanssa jo yritettiinkin, mutta osallistujia löytyi vain kaksi ja työpaja peruttiin sillä kertaa. Alakouluikäisille järjestetty juliste-kilpailu edellisen lastennäytelmän yhteydessä oli suosittu ja lapsille hieno mahdollisuus päästä toteuttamaan omaa näkemystään teatteriesityksestä. (Jyväskylän kaupunginteatteri) Case 3: Aloitekanava auttamassa menestystarinaksi Luvallisia paikkoja graffitin maalaukseen Homma lähti liikkeelle siitä, että nuorisovaltuuston järjestämässä nuorten ja päättäjien välisessä keskustelutilaisuudessa nousi esiin tarve saada luvallisia graffitin maalauspaikkoja. Nuorisovaltuusto teki siitä kannanoton ja laittoi kannanoton myös ideaksi aloitekanava.fi-palveluun. Kannanotto sai aloitekanavassa kannatusta ja se vietiin aloitteena eteenpäin nuorisolautakuntaan, kaupungin nuorisojohtajalle ja katupäällikölle. Nuorisolautakunta käsitteli aloitetta kokouksessaan ja päätti seuraavaa: Vastuualuejohtaja Karimäki muutti kokouksen aikana päätösehdotustaan siten, että nuorisolautakunta merkitsee tiedoksi Jyväskylän nuorisovaltuuston aloitteen laillisista graffitien tekopaikoista. Hyvin tehty graffiti on taideteos ja nuorisolautakunta pitää tärkeänä, että yhteistyössä kaupunkirakennepalvelujen, taidemuseon, Jyväskylän Tilapalvelun ja nuorisopalvelujen kanssa selvitetään laillisten graffitien tekopaikan löytymistä Jyväskylän kaupungista. Nuorisolautakunta järjestää yhteistyössä nuorisovaltuuston ja graffititaiteen tekijöiden kanssa asiaa koskevan keskustelutilaisuuden. Samaan aikaan nuorisojohtaja vei kannanottoa eteenpäin virkamieskoneistossa. Virkamiesporukka (jossa henkilöitä nuorisopalveluista, kaupunkirakennepalveluista, tilapalveluista ja taidemuseolta) kokousti ensin keskenään ja päätti kokouksessaan, että keskustelutilaisuuteen tulisi nuorisolautakunnan esityksestä poiketen mukaan myös näistä asioista päättäviä virkamiehiä. Keskustelutilaisuuden perusteella koottiin kokoon työryhmä (mukana virkamiehiä, harrastajia ja nuorisovaltuuston edustajia), jonka keskusteluiden ja suunnittelun seurauksena (sekä välissä Kaupunkirakennepalveluiden maankäyttöryhmän päättämänä) meillä Jyväskylässä on tulevaisuudessa luvallisen Graffitimaalauksen suhteen kaksi linjausta: 1) Luvanvaraiset paikat (ollut jo ennen työryhmää satunnaisia kokeiluja) Esittämällä katupäällikölle suunnitelman maalauksesta etukäteen voi päästä maalaamaan esimerkiksi alikulkutunneleita ja bussipysäkkejä. Tällöin on mahdollisuus saada rahallista apua teoksen toteuttamiseen kaupunkirakennepalveluista. 2) Vapaat harjoittelupaikat Nuorten ehdotusten perusteella valittiin kaksi paikkaa Jyväskylässä, joista kumpaankin tai vain toiseen rakennetaan luvallista maalaamista varten seiniä. (Jyväskylän kaupungin nuorisopalvelut) 12

13 Jyväskylän kaupungin toimivia ja hyväksi havaittuja lasten ja nuorten osallistumisen käytäntöjä Vaikuttajaryhmät: LastenParlamentti, Nuorisovaltuusto, oppilaskunnan hallitukset Verkkoyhteisöt: Facebook, irc-galleria Kyselyt, selvitykset eri teemoista Asiakaspalaute Yhteistyö toiminnan / tilojen / ympäristön suunnittelussa esimerkiksi tilataidehankkeet, skeittipuistojen suunnitteluhankkeet Yleisellä tasolla: Aikuisen apu tai ohjaus oman mielipiteen eteenpäin viemisessä Yleisesti mielipiteen kysyminen toiminnan suunnitteluvaiheessa Keskustelu- ja vuorovaikutustilanteiden luominen esim. TET-jaksot, vierailut 13

14 5. KEHITTÄMISEN PAIKAT MIHIN JA MITEN HALUTAAN VAIKUTTAA? Alakoululaisten kyselyn avoimissa vastauksissa asioista, joihin he haluaisivat vaikuttaa, nousivat selkeästi esiin kouluun, ympäristöön, harrastuksiin ja kouluruokaan liittyvä teemat. Ympäristö - ympäristö: erityisesti (leikki-)puistojen siisteyden ja roskaamisen vähentäminen - luonnonsuojelu - leikkipuistojen välineet - oman asuinympäristön asiat yleensä Koulu - kouluasiat: esimerkiksi koulupäivän pituus, tuntien ja välituntien sisällöt, välineet ja koulun ja luokkien viihtyvyys - kouluruoka Harrastukset: - harrastukset: harrastusten valinta, ajankohta ja useus, harrastusmahdollisuudet yleensä Koti: - kotiasiat ja kodin hankinnat Kaikki tai ei mitään: - kaikki itseä koskevat asiat tai yhteiset asiat - osa vastaajista koki, että tällä hetkellä ei ole asioita, joihin haluaisi vaikuttaa. Monessa vastauksessa ei myöskään osattu sanoa, mihin haluaisi vaikuttaa. Vaikuttamista ajateltiin paikoin hyvin laaja-alaisesti, sillä osa vastanneista kertoi haluavansa vaikuttaa yleisesti ihmisten ja eläinten hyvinvointiin, lasten oikeuksiin ja turvallisuuteen. Nuorille asioina, joihin halutaan vaikuttaa, mainittiin alkukartoituskyselyssä kouluun ja koulutukseen liittyvät asiat, palveluihin vaikuttaminen, omaan elinympäristöön ja nuorten hyvinvointiin yleensä vaikuttaminen. Koulu ja koulutus: - koulu, kouluruoka, viihtyvyys - lukiokoulutukseen ja koulutuskuntayhtymän toimintaan - koulukirjat, koulujen kerhotoiminta, koulutilat ja niiden puhtaus - oppilaskuntatoiminta, yhteiskunnallisista asioista opettaminen Kouluruokailuun!!! Mielestäni keittäjän pitäisi valmistaa ruoka itse keittiöllä. Ruoan kuljettaminen on typerää ja turhaa touhua. Kaikkein eniten vihaan perunoita jotka oppilaat voisivat kuoria itse ihan helposti. Palvelut: - kaupungin nuorisotiloihin ja nuorisotoimintaan - liikuntamahdollisuuksiin (esimerkiksi erilaiset liikuntapaikat ja tilat sekä uimapaikat) - kulttuuri- ja kirjastoasioihin - joukkoliikenne-asioihin (esimerkiksi julkisen liikenteen hinnoittelu) - terveyden- ja opiskelijaterveydenhuolto - kaupungin työllisyysasiat - nuorisokodit - kaupungin asuntopoliittiset ratkaisut 14

15 Kaikkeen TIETYSTI! Oma elinympäristö: - omaan elinympäristöön, asuinalueeseen tai yleisesti kaupunkiviihtyvyyteen vaikuttaminen: puistot, jalankulku- ja pyöräilyreitit sekä kevyen liikenteen väylät - rakennusten homeongelmat Nuorten hyvinvointi yleensä: - nuorten päihteiden käyttö - nuorten hyvinvointi yleensä Sekä: - kaupungin nettisivut ja verkkovaikuttaminen - eläinten asiat Vastauksissa painotettiin sitä, että nuorilta kysymisestä, nuorten kuulemisesta tulee myös seurata jotain. Yksi vastanneista nuorista huomautti, että hallinnon kieli on nuorille vieras ja sitä pitäisi heille selkeyttää. Erityisesti erilaisiin ympäristöön liittyviin asioihin esim. puiston kuntoon tai minkään puistikon päälle ei rakennettaisi kerrostalo-ja tai parkkialueita. Myös nuorista vastaajista osa pohti vastauksissaan osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia yleisellä tasolla kohdentamatta vastaustaan tiettyyn asiakokonaisuuteen. Osa vastanneista halusi vaikuttaa kaikkiin kaupungin asioihin, sillä heidän mielestään nuoria koskevia asioita ovat kaikki kaupungin asiat, kun taas osa ei tiennyt tai osannut sanoa tähän mitään. Osaa vastaajista ei kiinnostanut vaikuttaminen tai osallistumismahdollisuuksien kehittäminen. Että nuorille saataisiin vapaa-ajanviettopaikkoja ilmaiseksi, ettei tarvitsisi keskustassa kauppakeskuksissa oleskella, kun niissä ei ole penkkejäkään. Opiskelijoille suunnatun kyselyn perusteella opiskelevien jyväskyläläisten keskuudessa erityisesti opiskelu- ja kouluasioihin vaikuttaminen on kiinnostavaa. Myös terveydenhoitopalvelut, työllistäminen ja toimeentulo sekä liikenneasiat (joukkoliikenne ja kevyt liikenne) nousivat kärkeen asioina, joihin opiskelijat olisivat kiinnostuneita vaikuttamaan. Millä tavoin haluttaisiin olla mukana vaikuttamassa? Nuorille suunnatussa kyselyssä vastaajia pyydettiin kertomaan, millä tavoin he haluaisivat olla mukana vaikuttamassa Jyväskylän kaupungin toimintaan ja palveluihin. Vastaajat saivat valita annetuista vaihtoehdoista tapoja, joiden kautta vaikuttaminen kiinnostaisi (kuvio 3). Eniten mainintoja keräsi en ole kiinnostunut vaikuttamaan, mutta mm. äänestämällä, verkkoyhteisöjen kautta ja suoraa palautetta antamalla tai vaikuttajaryhmän kautta ollaan kiinnostuneita vaikuttamaan. 15

16 Kuvio 3. Millä tavoin haluaisit olla mukana vaikuttamassa Jyväskylän kaupungin toimintaan ja palveluihin? Millä tavoin haluaisit olla mukana vaikuttamassa Jyväskylän kaupungin toimintaan ja palveluihin? Mainintojen määrät (N=692) en ole kiinnostunut vaikuttamaan kaupungin toimintaan ja palveluihin 283 äänestämällä 228 verkkoyhteisöjen kautta (esim. Facebook, irc-galleria) 179 antamalla suoraa palautetta (esim. mielipidekirjoittelu, palaute) 156 vaikuttajaryhmän kautta (esim. oppilaskunta, nuorisovaltuusto) 139 järjestötoiminnan kautta 90 verkkovaikuttamisella (esim. Aloitekanava) 85 avointen keskustelutilaisuuksien kautta 82 suoran kansalaistoiminnan kautta (esim. mielenosoitukset) 77 ottamalla yhteyttä luottamushenkilöön tai viranhaltijaan 55 lautakuntien kautta 38 puoluetoiminnan kautta 38 jollakin muulla tavoin, miten? 37 Opiskelijoille suunnatussa kyselyssä nousi esiin vastaajien huoli liian korkeasta vaikuttamiskynnyksestä, monimutkaisista päätöksentekorakenteista ja se, että vain politiikasta kiinnostuvat aktiivit pystyvät vaikuttamaan. Kyselyyn vastanneet opiskelijat toivat esiin toiveen helposti lähestyttävästä vaikuttamisesta. Konkreettisina ehdotuksina mainittiin mielipide- ja internet-kyselyjen lisääminen, nuorten edustajien saaminen päättäviin elimiin sekä osallistumis- ja mielipiteiden esittämisen kynnyksen madaltaminen yleensä esimerkiksi rentojen keskustelutilaisuuksien kautta, joissa nuorten olisi helppo kohdata kaupungin päättäjiä. mielestäni vaikuttamismahdollisuuksia löytyy, mutta kynnystä niiden hyödyntämiselle tulisi edelleen madaltaa ja irrottaa poliittisesta kontekstista enemmän. Nuorien tulisi voida ymmärtää yhteiskunnallisia asioita ja kunnan asioita laaja-alaisemmin, jotta kiinnostus vaikuttamiseen lisääntyisi. Tätä edistäisi myös konkreettisten vaikuttamisesta aiheutuvien tulosten tiedostaminen, mihin osallistumalla eri vaikuttamisen tapoihin voi oikeasti saada muutoksen aikaan? 16

17 Mihin erityisesti halutaan vaikuttaa? Oman elinympäristön suunnittelu ja ylläpito Koulu, opiskelu Kouluruoka Koulutuskuntayhtymä Nuorisotilat (Nuorten) harrastus- ja toimintamahdollisuudet Joukkoliikenne Perusta osallisuuteen syntyy kaikissa lasten ja nuorten kokemuspiirin foorumeissa: kotona, koulussa, harrastuksissa ja järjestöissä Näillä lähikasvatuksen foorumeilla tulevat maailmankansalaiset kasvavat, niitä pitää tukea. Lasten osallisuus syntyy läheisten aikuisten ja lähiyhteisöiden osallisuudesta Haastetaan siis lasten ja nuorten luonnolliset yhteisöt toimimaan yhdessä muiden yhteisöitten kanssa tärkeitten asioitten hyväksi. Kommentti ohjelmaluonnokseen Terveydenhuoltopalvelut Työllistäminen ja toimeentulo Haluaisin vaikuttaa harrastukseen niin ettei harjoituksia olisi niin paljon. Alkukartoituksissa korostuivat omaan arkeen sekä välittömään elinympäristöön vaikuttaminen. Koulu, koti ja harrastukset ovat tärkeitä paikkoja, joissa voi osallistua ja vaikuttaa, lisäksi ympäristöasiat (sekä luonnonsuojelun että asuinympäristön näkökulmasta) korostuivat alakouluikäisten kyselyssä. Nuorten kohdalla vapaa-aikaan liittyvät asiat nousevat myös vahvasti esiin. Päiväkotilapsilla vaikuttaminen suuntautui pääosin kotiin tai päiväkotiympäristöön. Varsinkin esi- ja alakouluikäisten kohdalla esiin nousi aikuisten osuus osallistumisen mahdollistajana. Alakoululaisten näkemysten mukaan pieniinkin asioihin vaikuttamisesta syntyy vaikuttamisen kokemus, eikä suuriin kokonaisuuksiin ole välttämättä suurta haluakaan ryhtyä vaikuttamaan. Nuoret sen sijaan jo pohtivat vastauksessaan osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia tiettyjen asiakokonaisuuksien lisäksi hyvin yleiselläkin tasolla. Kaupunkiorganisaation näkökulmasta lasten ja nuorten osallistumismahdollisuuksia pohtineet kommentoivat usein, että lapset ja nuoret voisivat olla mukana toiminnan sisältöjen suunnittelussa nykyistä enemmän, mutta tässä kaivataan menetelmiä sille, miten. Vastauksissa korostui myös kaupunkiorganisaation eri toimijoiden välinen yhteistyö. Miten siis tietyt palvelut pääsisivät helpommin lähelle lapsia ja nuoria kaupungin sisäisen yhteistyön avulla? Osallistumiseen tulisi olla matala kynnys, sen pitäisi olla helppoa. Kyselyissä korostettiin, että vaikuttamisen pitäisi tulla lähelle. Samaan teemaan liittyi toivomus siitä, että nuorilta kysytään, tullaan ikään kuin vastaan, jolloin nuoren ei itse tarvitse tahkota viestiään läpi. Enemmän vaikuttamismahdollisuuksia johon ei liity jäseneksi liittyminen, tai julkinen puhuminen. Enemmän mielipidekyselyjä ja muita tapoja, jotta kynnystä vaikuttamiseen saataisiin laskettua. 17

18 LIITE: LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN PORTAAT Nuorisotutkijoiden määrittelemä osallisuusportaikko kuvaa lasten ja nuorten osallisuuden tasoja. 1. Lapsia ja nuoria kuunnellaan. 2. Lapsia ja nuoria kannustetaan ilmaisemaan mielipiteitään. 3. Lasten ja nuorten näkemykset otetaan huomioon. 4. Lapset ja nuoret ovat mukana päätöksenteossa. 5. Lapset ja nuoret jakavat valtaa ja vastuuta päätöksenteossa aikuisten kanssa. (Isot, pitkän aikavälin hankkeet.) 6. Lapset ja nuoret päättävät sekä pohtivat, miten päätetty asia viedään käytäntöön. (Pienet, lyhyen aikavälin hankkeet.) 7. Toimintaosallisuus: toiminta lähtee lasten ja nuorten tai heidän omikseen hyväksymistä ideoista, joiden pohjalta lapset ja nuoret suunnittelevat, päättävät toimintatavoista, toteuttavat ideoimansa teon/ toiminnan ja arvioivat onnistumistaan tai jos kyse on isosta hankkeesta, ovat jollain tavalla aktiivisessa asemassa mukana kaikissa vaiheissa, vaikka toteuttaminen tehtäisiin ammattityönä. (Gretschel, Hanhivaara, Herranen, Honkasalo & Kiilakoski 2009.) 18