PUBLIC 14768/13 Toimielintenvälinenasia: 2011/0058(CNS)

Transkriptio

1 ConseilUE EUROOPANUNIONIN NEUVOSTO Brysel,14.lokakuuta2013 (OR.en) PUBLIC 14768/13 Toimielintenvälinenasia: 2011/0058(CNS) LIMITE FISC181 ILMOITUS Lähetäjä: Vastaanotaja: Neuvostonpääsihteeristö Valtuuskunnat Ed.asiak.nro: 9180/13 Asia: Ehdotusneuvostondirektiviksiyhteisestäyhdistetystäyhtiöveropohjasta (CCCTB) Välitysehdotus Valtuuskunniletoimitetaanoheisenaedelämainituaasiaakoskevavälitysehdotus. Puheenjohtajavaltioaikookäsitelätätäasiakirjaaverotustyöryhmäsä23.lokakuuta /13 sas/hkd/pt 1 DGGG2B LIMITE FI

2 LIITE IV LUKU VEROPOHJAN LASKENTA 9 artikla Yleiset periaatteet [...] 1. [...] Liiketapahtumat ja verolliset tapahtumat on arvotettava yksittäin. 2. [...] Veropohja on laskettava johdonmukaisesti [...]. 3. [...] Veropohja on määriteltävä kullekin verovuodelle, jollei toisin määrätä. Verovuosi on 12 kuukauden jakso, jollei [toisin määrätä]. 10 artikla Veropohjan perusosa Veropohja on laskettava siten, että tuotoista vähennetään verovapaat tuotot, vähennyskelpoiset kulut ja muut vähennyskelpoiset erät. Yhtiöverosta on vapautettava seuraavat: 11 artikla Verovapaat tuotot a) käyttöomaisuuden hankintaan, valmistukseen tai parantamiseen suoraan liittyvät tuet, joista tehdään poistot artiklan mukaisesti; b) 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta omaisuuserien ryhmään kuuluvien omaisuuserien luovutuksesta saatavat tulot, mukaan lukien ei-monetaaristen lahjojen markkina-arvo; 14768/13 sas/hkd/pt 2

3 c) saadut voitonjaot, edellyttäen että verovelvollisella on [vähintään 12 kuukauden] pituisena keskeytymättömänä ajanjaksona, voitonjaon ajankohta mukaan lukien, [suoraan] 10 prosentin vähimmäisosuus voittoa jakavan yhtiön [pääomasta]. Tämä ei koske 23 artiklan mukaisesti kaupankäyntitarkoituksessa pidettävistä osakkeista saatavan voiton jakoa; d) tulot, jotka saadaan osakkeiden luovutuksesta yhtiössä, edellyttäen että verovelvollisella on [vähintään 12 kuukauden] pituisena keskeytymättömänä ajanjaksona [suoraan] 10 prosentin vähimmäisosuus yhtiön [pääomasta] [...] ennen luovutusta. Tämä ei koske 23 artiklan mukaisesti kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien osakkeiden luovutusta; e) [kolmannessa maassa olevan kiinteän toimipaikan tulot.] 12 artikla Vähennyskelpoiset kulut Kulut ovat vähennyskelpoisia ainoastaan siltä osin kuin ne ovat syntyneet verovelvollisen suoran liiketoiminnallisen edun perusteella. [ ] Tällaisiin vähennyskelpoisiin kuluihin on kuuluttava kaikki tulojen hankkimisesta tai takaamisesta verovelvolliselle syntyvät myyntimenot ja -kulut vähennettyinä vähennyskelpoisilla arvonlisäveroilla, mukaan lukien tutkimus- ja kehitysmenot sekä liiketoimintaa varten tapahtuvasta [pääoman hankinnasta tai] velanotosta syntyvät menot. [...] Jäsenvaltiot voivat määrätä hyväntekeväisyysyhteisöille annettavien lahjojen tai lahjoitusten vähennyskelpoisuudesta. Kun kyseessä on konserni, tällaisia vähennyksiä sovelletaan kyseisessä jäsenvaltiossa verotuksellista kotipaikkaansa pitävien tai siellä sijaitsevien konserniyhtiöiden jako-osuuteen /13 sas/hkd/pt 3

4 13 artikla Muut vähennyskelpoiset erät Käyttöomaisuudesta tehtävistä artiklan mukaisista poistoista voidaan vähentää [...] osuus. 14 artikla Vähennyskelvottomat erät 1. Sen estämättä, mitä 12 artiklassa säädetään, seuraavia eriä on pidettävä vähennyskelvottomina: a) voitonjaot sekä pääoman tai velan takaisinmaksu; b) edustusmenot, lukuun ottamatta [50:tä prosenttia] vaatimukset täyttävistä edustusmenoista, jotka ovat enintään [X] prosenttia verovuoden tuotoista; ["vaatimukset täyttävät edustusmenot" määritellään kustannuksiksi, joita verovelvolliselle on aiheutunut uusien liikesuhteiden luomisesta tai olemassa olevien liikesuhteiden parantamisesta, lukuun ottamatta kaikenlaisia metsästys- tai kalastustoimintaan, huviveneilyyn ja vapaa-ajan asuntoihin liittyviä kustannuksia.] c) kertyneiden voittovarojen siirtäminen rahastoon, joka muodostaa osan yhtiön pääomasta; d) yhtiövero ja vastaavat voitoista kannettavat verot; e) lahjukset ja muut laittomat maksut; f) viranomaiselle lain rikkomisesta maksettavat sakot ja seuraamukset sekä myöhästyneistä maksuista langetettavat sakot; g) [ ]kulut, jotka syntyvät yhtiölle 11 artiklan c, d ja e alakohdan mukaisten verovapaiden tulojen hankinnasta; [ ] 14768/13 sas/hkd/pt 4

5 h) muut kuin [...] hyväntekeväisyysyhteisöille annettavat [ ] lahjat ja lahjoitukset silloin, kun vähennyskelpoisuudesta säädetään 12 artiklassa; i) jollei 13 ja 20 artiklan säännöksistä muuta johdu, käyttöomaisuuden hankintaan, valmistukseen ja parantamiseen liittyvät menot [, lukuun ottamatta muita kuin 36 artiklan 1 kohdan a alakohdassa sekä 2 kohdan a ja b alakohdassa säädettyjä tutkimus- ja kehitysmenoja]; j) [...] 2. [...] 3. [...] [...] [14 a artikla Korkojen vähennysoikeuden rajoittamista koskeva sääntö 1. Verovelvollinen voi vähentää lainauskuluja enintään saatujen korkojen tai rahoitusvarojen tuottamien muiden verotettavien tulojen määrään asti. Edellä asetetut rajat ylittävät lainauskulut voidaan vähentää ainoastaan kyseiseen enimmäismäärään asti. 2. Lainauskuluihin kuuluvat korkomenot ja muut menot, joita verovelvolliselle koituu varojen lainaksi ottamisesta. Lainauskuluihin kuuluu lainattujen varojen ja erääntymispäivänä maksettavan määrän välinen erotus sekä leasingsopimukseen liittyvä korko-osuus, kun taloudellisen omistusoikeuden haltijalla on oikeus vähentää kyseinen korko /13 sas/hkd/pt 5

6 3. Enimmäismäärä lasketaan määränä, joka vastaa [x:ää prosenttia] seuraavista eristä: a) Yksittäin poistokelpoisen käyttöomaisuuden verotusarvo verovuoden lopussa; b) Omaisuuserien ryhmän poistopohja verovuoden lopussa; c) Poistokelvottoman käyttöomaisuuden, rahoitusvaroja lukuun ottamatta, hankinta-, valmistus- ja parannusmenot; d) Varastojen ja keskeneräisten töiden arvo verovuoden lopussa; e) Kuluvan verovuoden aikana syntyneet tappiot, lukuun ottamatta lai nauskuluja, ja 43 artiklan mukaisesti eteenpäin siirrettävät tappiot. 4. Edellä 1 3 kohdan mukaisesti laskettavat vähennyskelpoiset lainauskulut ja edellisten vuosien vähentämättä oleville lainauskuluille asetetut rajat ylittävä määrä on vähennyskelpoinen ainoastaan kuluvan verovuoden aikana [60 prosenttiin] asti positiivisesta veropohjasta ennen lainauskulujen vähentämistä. Vähentämättä olevien lainauskulujen ylijäämä voidaan vähentää seuraavina verovuosina. 5. Sen estämättä, mitä 1 4 kohdassa säädetään, [1 miljoonan euron] alittavat lainauskulut voidaan aina vähentää yksittäisen verovelvollisen osalta.] [Huom.: On laadittava konserneja koskevat erityissäännöt.] [Vaihtoehto 14 a artiklalle Korkojen vähennysoikeuden rajoittamista koskeva sääntö 1. Lainauskuluja voidaan aina vähentää enintään yrityksen saamien korkojen tai rahoitusvarojen tuottamien muiden verotettavien tulojen määrään asti /13 sas/hkd/pt 6

7 2. Edellä asetetut rajat ylittävät lainauskulut ovat vähennyskelpoisia ainoastaan kuluvan verovuoden aikana (30) prosenttiin asti yrityksen bruttoliikevoitosta tai 3 miljoonan euron määrään asti riippuen siitä, kumpi on korkeampi. Bruttoliikevoitto lasketaan yrityksen verotettavina tuloina, lukuun ottamatta korkoja ja muita rahoitusvarojen tuottamia verotettavia tuloja, joista vähennetään vähennyskelpoiset kulut, lukuun ottamatta lainauskuluja ja käyttöomaisuudesta tehtävistä artiklan mukaisista poistoista tehtäviä vähennyksiä. 3. Tietyn verovuoden bruttoliikevoitto, jota ei käytetä kokonaan yritykselle kyseisenä verovuonna tai aiempina verovuosina aiheutuneisiin lainauskuluihin, voidaan siirtää tuleville verovuosille. 4. Lainauskulut, joita ei voida vähentää kuluvana verovuonna edellä olevan 2 kohdan nojalla, ovat vähennyskelpoisia (30) prosenttiin asti seuraavien verovuosien bruttoliikevoitosta samaan tapaan kuin kyseisten vuosien lainauskulut. 5. Edellä olevaa 2 4 kohtaa ei sovelleta rahoituslaitoksiin eikä vakuutusyrityksiin. Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, tässä kohdassa mainituille yrityksille aiheutuneita lainauskuluja ei voida vähentää sen määrän osalta, joka määritetään kertomalla yrityksen lainauskulut prosenttimäärällä, joka on saatu jakamalla niiden verovapautettujen rahoitusvarojen perusta niiden kaikkien rahoitusvarojen perustalla.] 15 artikla Osakkeenomistajien etuuksiksi laskettavat menot Osakkeenomistajalle, joka on yksityishenkilö, tai hänen puolisolleen, suoralle jälkeläiselleen joko ylenevässä tai alenevassa polvessa taikka häneen etuyhteydessä oleville yrityksille, jotka osallistuvat suoraan tai välillisesti 78 artiklassa tarkoitettuun verovelvollisen valvontaan, pääomaan tai hallintoon, myönnettäviä etuuksia ei pidetä vähennyskelpoisina kuluina silloin, kun tällaisia etuuksia ei myönnettäisi riippumattomalle kolmannelle osapuolelle /13 sas/hkd/pt 7

8 16 artikla [...] [...] a) [...] b) [...] c) [...] d) [...] e) [...] 14768/13 sas/hkd/pt 8

9 V LUKU AJOITUS JA MÄÄRÄLLINEN ILMAISEMINEN 17 artikla Yleiset periaatteet Tuotot, kulut ja kaikki muut vähennyskelpoiset erät on kirjattava sinä verovuonna, jona ne kertyvät tai syntyvät, jollei tässä direktiivissä toisin säädetä. 18 artikla Tuottojen kertyminen Tuotot kertyvät silloin, kun niiden saamisoikeus syntyy ja ne voidaan [ilmaista määrällisesti kohtuullisella tarkkuudella / mitata luotettavasti] riippumatta siitä, suoritetaanko tosiasiallinen maksu myöhemmin. Sovelletaan seuraavia sääntöjä, ellei pitkäaikaishankkeita koskevan 24 artiklan säännöksistä muuta johdu: 1. Tavaroiden kaupasta katsotaan kertyneen [...] tuottoa, kun seuraavat edellytykset täyttyvät: a) yritys on siirtänyt tavaroiden omistukseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ostajalle; b) yritykselle ei jää omistamiseen yleensä liittyvää liikkeenjohdollista intressiä eikä tosiasiallista määräysvaltaa myytyihin tavaroihin; c) tuoton määrä voidaan mitata luotettavasti; d) on todennäköistä, että liiketapahtumaan liittyvä taloudellinen hyöty koituu yrityksen hyväksi; 14768/13 sas/hkd/pt 9

10 e) toteutuneet tai toteutuvat liiketapahtumaan kohdistuvat menot voidaan mitata luotettavasti. 2. Palvelujen tarjoamisesta katsotaan kertyneen [...] tuottoa siinä vaiheessa, kun palvelut on tarjottu ja kun seuraavat edellytykset täyttyvät: a) tuoton määrä voidaan mitata luotettavasti; b) on todennäköistä, että taloudellinen hyöty koituu myyjälle; c) [...]liiketapahtuman valmistumisaste verovuoden lopussa voidaan mitata luotettavasti[...]; ja d) toteutuneet tai toteutuvat liiketapahtumaan kohdistuvat menot voidaan mitata luotettavasti. Kun edellä mainitut kriteerit eivät täyty, palvelujen tarjoamisesta kertyvät tulot olisi kirjattava vain niiden kirjattujen kulujen osalta, jotka ovat perittävissä takaisin. 19 artikla Vähennyskelpoisten kulujen syntyminen Vähennyskelpoinen kulu syntyy sinä hetkenä, jona seuraavat edellytykset täyttyvät: a) velvoite suorittaa maksu on syntynyt; b) velvoite voidaan ilmaista määrällisesti kohtuullisella tarkkuudella; c) tavaroiden omistukseen liittyvät merkittävät riskit ja hyödyt on siirretty verovelvolliselle, kun kyseessä on tavarakauppa, tai verovelvollinen on vastaanottanut palvelut, kun kyseessä on palvelujen suoritus /13 sas/hkd/pt 10

11 20 artikla Poistokelvottomiin omaisuuseriin liittyvät menot Jäljempänä 40 artiklan mukaisen poistokelvottoman käyttöomaisuuden hankintaan, valmistukseen tai parantamiseen liittyvät menot ovat vähennyskelpoisia sinä verovuonna, jona käyttöomaisuudesta luovutaan, edellyttäen että luovutuksesta saadut tulot sisällytetään veropohjaan. 21 artikla Varastot ja keskeneräiset työt 1. Varastoista ja keskeneräisistä töistä syntyvät kustannukset a) Verovuoden vähennyskelpoisten kustannusten kokonaismäärää on korotettava varastojen ja keskeneräisten töiden arvolla ve rovuoden alussa ja alennettava varastojen ja keskeneräisten töiden arvolla saman verovuoden lopussa. b) Tarkistuksia ei tehdä silloin, kun kyseessä ovat pitkäaikaishankkeisiin liittyvät varastot ja keskeneräiset työt. 2. Varastojen ja keskeneräisten töiden arvottaminen a) [...] i) Varastoerien ja keskeneräisten töiden, jotka eivät tavallisesti ole vaihdettavissa keskenään, sekä erityishankkeita varten tuotettujen ja erotettujen tavaroiden tai palvelujen menot on arvotettava erikseen. ii) Varastojen ja keskeneräi sten töiden menot on arvotettava FIFO -menetelmää (first -in first-out) [tai LIFO -menetelmää (last -in first- out] tai painotetun keskihinnan menetelmää käyttäen. b) [...]i) Verovelvollisen on johdonmukaisesti käytettävä samaa menetelmää kaikkien luonteeltaan ja käyttötarkoitukseltaan samanlaisten varastojen ja keskeneräisten töiden arvottamisessa /13 sas/hkd/pt 11

12 [...]ii) Varastojen ja keskeneräisten töiden menoihin on kuuluttava kaikki ostomenot, suorat valmistusmenot sekä muut suorat menot, jotka ovat aiheutuneet varastojen ja keskeneräisten töiden saattamisesta nykyiseen sijaintipaikkaansa ja tilaansa. iii) Menoista on oltava vähennetty vähennyskelpoinen arvonlisävero. iv) [Verovelvollinen, joka on sisällyttänyt välilliset menot varastojen ja keskeneräisten töiden arvottamiseen ennen tässä direktiivissä säädetyn järjestelmän valitsemista, voi jatkaa välillisiin menoihin perustuvan lähestymistavan soveltamista.] v) Varastojen ja keskeneräisten töiden arvottaminen on tehtävä johdonmukaisella tavalla. c) i) Varastot ja keskeneräiset työt on verovuoden viimeisenä päivänä arvotettava menoon tai nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi niistä on pienempi. ii) Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut valmiiksi saattamisesta johtuvat menot sekä arvioidut myynnin toteutumiseksi välttämättömät menot. 22 artikla Arvottaminen 1. Veropohjaa laskettaessa liiketapahtumat on arvotettava a) liiketapahtumasta saataviin monetaarisiin vastikkeisiin, kuten tavaroiden tai palvelujen hintaan; b) [...]markkina-arvoon[...], kun liiketapahtumasta saatava vastike on kokonaisuudessaan tai osittain ei-monetaarinen; ["Markkina-arvo" määritellään määräksi, jonka osalta halukkaiden toisistaan riippumattomien ostajien ja myyjien välillä voidaan vaihtaa omaisuuserä tai asettaa vastavuoroisia velvoitteita suorassa kaupassa.] 14768/13 sas/hkd/pt 12

13 c) [...]markkina-arvoon[...], kun kyseessä on [ ] ei-monetaarinen lahja; d) [...] d) [...][...] markkina-arvoon[...], kun kyseessä ovat kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat ja -velat; [...] 2. Veropohja, tulot ja menot on arvotettava euroina verovuoden aikana tai muunnettava euroiksi verovuoden viimeisenä päivänä käyttäen kalenterivuodelle vahvistettua Euroopan keskuspankin julkaiseman valuuttakurssin vuosittaista keskiarvoa tai, jos verovuosi ei ole sama kuin kalenterivuosi, Euroopan keskuspankin julkaisemien päivittäisten noteerausten keskiarvoa verovuonna. Tätä ei sovelleta sellaisessa jäsenvaltiossa sijaitsevaan yksittäiseen verovelvolliseen, joka ei ole ottanut euroa käyttöön. Sitä ei myöskään sovelleta konserniin, jos kaikki konserniyhtiöt ovat samassa jäsenvaltiossa ja jos kyseinen valtio ei ole ottanut euroa käyttöön. [23 artikla Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat ja -velat (kaupankäyntivarasto) 1. Rahoitusvarat tai -velat on luokiteltava kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi, jos toinen seuraavista edellytyksistä täyttyy: a) ne on hankittu tai ne ovat syntyneet pääasiallisena tarkoituksena myydä ne tai ostaa ne takaisin lyhyen ajan kuluessa; b) ne ovat osa sellaisten yksilöityjen rahoitusinstrumenttien muodostamaa salkkua, joita hallinnoidaan yhdessä ja joita on todistettavasti viime aikoina toistuvasti käytetty lyhyen aikavälin voiton tavoitteluun. 2. Sen estämättä, mitä 18 ja 19 artiklassa säädetään, mahdolliset [...] markkina-arvon erot verovuoden lopussa ja saman verovuoden alussa tai kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien rahoitusvarojen ja -velkojen ostopäivänä, jos tämä tapahtuu myöhemmin, on sisällytettävä veropohjaan /13 sas/hkd/pt 13

14 3. Kun kaupankäyntitarkoituksessa pidettävistä rahoitusvaroista ja -veloista luovutaan, tulot on lisättävä veropohjaan. Verovuoden alun [...] markkina-arvo tai ostopäivän, jos tämä tapahtuu myöhemmin, markkina-arvo on vähennettävä.] 24 artikla Pitkäaikaishankkeet 1. Pitkäaikaishankkeen on täytettävä seuraavat edellytykset: a) se on tehty tuotantoa, asennusta tai valmistusta varten tai palvelujen suorittamiseksi; b) se on voimassa tai sen odotetaan olevan voimassa yli 12 kuukautta. 2. Sen estämättä, mitä 18 artiklassa säädetään, pitkäaikaishankkeeseen liittyvät tuotot on kirjattava verotusta varten määränä, joka vastaa asianomaisena verovuonna päätökseen saatettua hankkeen osaa. Päätökseen saattamisen prosentuaalinen osuus on määritettävä [...] kyseisen vuoden menojen ja arvioitujen kokonaismenojen välisenä suhteena [...] verovuoden lopussa. 3. Pitkäaikaishankkeisiin liittyvät menot [...] ovat vähennyskelpoisia sinä verovuonna, jona ne syntyvät. 25 artikla Varaukset 1. Sen estämättä, mitä 19 artiklassa säädetään, jos verovuoden lopussa vahvistetaan, että verovelvollisella on oikeudellinen sitoumus tai [todennäköinen tuleva oikeudellinen sitoumus], joka johtuu kyseisenä verovuonna tai edellisinä verovuosina toteutetuista toimista tai liiketapahtumista, tästä sitoumuksesta mahdollisesti aiheutuvan luotettavasti arvioitavissa olevan määrän on oltava vähennyskelpoinen, edellyttäen että kyseisen määrän lopullisen suorittamisen oletetaan johtavan vähennyskelpoiseen menoon /13 sas/hkd/pt 14

15 ["Oikeudellinen sitoumus" määritellään sitoumukseksi, joka johtuu a) sopimuksesta (sen eksplisiittisten tai implisiittisten ehtojen kautta); b) lainsäädännöstä; tai c) muusta oikeudellisesta toimesta.] Kun sitoumus koskee toimea tai liiketapahtumaa, joka jatkuu tulevina verovuosina, vähennys on jaettava suhteessa toimen tai liiketapahtuman arvioituun kestoon ja siitä saatavaan tuottoon. 2. Tämän artiklan mukaisesti vähennettyjä määriä on tarkasteltava uudelleen ja tarkistettava kunkin verovuoden lopussa. Tulevien vuosien veropohjaa laskettaessa jo vähennetyt määrät on otettava huomioon. Luotettavana arviona on pidettävä oletettuja menoja, jotka tarvitaan nykyisen sitoumuksen suorittamiseksi verovuoden lopussa, edellyttäen että arvio perustuu kaikkiin asiaankuuluviin tekijöihin, kuten yhtiön, konsernin tai tuotannonalan aiempaan kokemukseen. Varausta arvotettaessa on sovellettava seuraavia säännöksiä: a) kaikki riskit ja epävarmuustekijät on otettava huomioon. Epävarmuus ei kuitenkaan oikeuta luomaan liiallisia varauksia; b) jos varauksen kesto on vähintään 12 kuukautta ja diskonttokorosta ei ole sovittu, varaus on diskontattava [käyttäen Euroopan keskuspankin erääntymisajaltaan 12 kuukauden pituisille sitoumuksille julkaiseman euriborkoron vuotuista keskiarvoa] sinä kalenterivuotena, jonka aikana verovuosi päättyy; c) tulevat tapahtumat on otettava huomioon, jos niiden voidaan kohtuudella olettaa tapahtuvan; d) varauksen aiheuttaneeseen tapahtumaan suoraan liittyvät tulevat etuudet on otettava huomioon /13 sas/hkd/pt 15

16 3. Verovähennystä ei voida soveltaa seuraavia koskevissa varauksissa: a) Ehdolliset tappiot b) Tuleva kustannusten nousu. 26 artikla Eläkkeet [...] [...] Jäsenvaltiot voivat säätää eläkevarauksia koskevista vähennyksistä. Kun kyseessä on konserni, tällaisia vähennyksiä sovelletaan kyseisessä jäsenvaltiossa verotuksellista kotipaikkaansa pitävien tai siellä sijaitsevien konserniyhtiöiden jako-osuuteen.] 27 artikla Epävarmojen saamisten vähentäminen 1. Epävarmat saamiset voidaan vähentää, jos seuraavat edellytykset täyttyvät: a) verovelvollinen on toteuttanut verovuoden lopussa kaikki [...]tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetut[...] kohtuulliset toimet periäkseen maksun ja [...] [...]on todennäköistä[...], että velkaa ei makseta kokonaisuudessaan tai osittain; [tai verovelvollisella on useita vastaavanlaisia saatavia ja verovelvollinen pystyy luotettavasti arvioimaan epävarman saamisen määrän prosentuaalisesti ottamalla huomioon kaikki asiaankuuluvat tekijät, kuten soveltuvin osin aiemman kokemuksen;] 14768/13 sas/hkd/pt 16

17 b) velallinen ei kuulu samaan konserniin kuin verovelvollinen. Ilmaus "konserni" on ymmärrettävä siten kuin se määritellään 54 ja 55 artiklassa; c) [velallinen ei ole muu kuin b alakohdassa tarkoitettu osakkeenomistaja tai osakkeenomistaja, joka on yksityishenkilö tai työntekijä taikka näiden puoliso tai suora jälkeläinen joko ylenevässä tai alenevassa polvessa;] d) [...] epävarmasta saamisesta ei ole tehty 41 artiklan mukaista vähennystä; e) [...] kun epävarma saaminen liittyy myyntisaamiseen, velkaa vastaava määrä on oltava sisällytetty veropohjaan tuloina. 2. Määritettäessä, onko kaikki kohtuulliset toimet toteutettu maksun perimiseksi, on otettava huomioon seuraavat [puolueettomiin todisteisiin perustuvat] seikat: a) ovatko perimismenot suhteettomat velkaan nähden; b) onko odotettavissa, että maksun perintä onnistuu; c) onko olosuhteisiin nähden kohtuullista olettaa, että yhtiö jatkaa maksun perintää [ ]; d) [aika, joka on kulunut omaisuuserän maturiteetin päivämäärästä; e) onko velallinen julistettu maksukyvyttömäksi, onko oikeustoimet aloitettu tai onko velka otettu perintään.] 3. Jos aiemmin epävarmana saamisena vähennetty maksu suoritetaan, takaisin peritty määrä on lisättävä veropohjaan maksun suorittamisvuonna /13 sas/hkd/pt 17

18 [28 artikla Suojaus Suojausinstrumentista syntyviä voittoja ja tappioita on kohdeltava samalla tavalla kuin vastaavia suojauskohteesta syntyviä voittoja ja tappioita. Kun on kyse verovelvollisista, jotka ovat konserniyhtiöitä, suojausinstrumentti ja suojauskohde voivat olla eri konserniyhtiöillä. Suojaussuhde syntyy silloin, kun molemmat seuraavista edellytyksistä täyttyvät: a) suojaussuhde on määritetty virallisesti ja dokumentoitu etukäteen; b) suojauksen odotetaan olevan erittäin tehokas, ja tehokkuus voidaan arvottaa luotettavalla tavalla.] 29 artikla [...] 1. [...] 2. [...] 3. [...] 4. [...] 14768/13 sas/hkd/pt 18

19 [30 artikla Vakuutusyritykset Vakuutusyrityksiin, jotka saavat myöntää jäsenvaltioissa vahinkovakuutuksia neuvoston direktiivin 73/239/ETY 1 mukaisesti, henkivakuutuksia Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/83/EY 2 mukaisesti ja jälleenvakuutuksia Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/68/EY 3 mukaisesti, on lisäksi sovellettava seuraavia sääntöjä: a) veropohjaan on sisällyttävä joko saman verovuoden lopussa ja alussa tai ostohetkenä, jos tämä tapahtuu myöhemmin, arvotetun sellaisten omaisuuserien markkina-arvon ero, joihin on tehty investointi sijoitusriskin kantavan henkivakuutuksenottajan lukuun; b) veropohjaan on sisällyttävä joko luovutushetkellä ja verovuoden alussa tai ostohetkenä, jos tämä tapahtuu myöhemmin, arvotetun sellaisten omaisuuserien markkina-arvon ero, joihin on tehty investointi sijoitusriskin kantavan henkivakuutuksenottajan lukuun; c) direktiivin 91/674/ETY 4 mukaisesti vahvistettujen vakuutusyritysten teknisten varausten, lukuun ottamatta tasoitusvarauksia, on oltava vähennyskelpoisia. Jäsenvaltiot voivat säätää tasoitusvarauksia koskevista vähennyksistä. Kun kyseessä on konserni, tällaista tasoitusvarausten vähennystä sovelletaan kyseisessä jäsenvaltiossa verotuksellista kotipaikkaansa pitävien tai siellä sijaitsevien konserniyhtiöiden jako-osuuteen. Vähennettyjä määriä on tarkasteltava uudelleen ja tarkistettava kunkin verovuoden lopussa. Tulevien vuosien veropohjaa laskettaessa jo vähennetyt määrät on otettava huomioon.] EYVL L 228, , s. 3. EYVL L 345, , s. 1. EUVL L 232, , s. 1. OJ L 374, , s /13 sas/hkd/pt 19

20 [31 artikla Omaisuuserien siirto kolmanteen maahan 1. Unionissa verotuksellista kotipaikkaansa pitävän verovelvollisen suorittamaa käyttöomaisuuden siirtoa sen kolmannessa maassa sijaitsevaan kiinteään toimipaikkaan on pidettävä omaisuuserän luovutuksena laskettaessa unionissa verotuksellista kotipaikkaansa pitävän verovelvollisen veropohjaa sinä verovuonna, jona siirto tapahtuu. Unionin ulkopuolella verotuksellista kotipaikkaansa pitävän verovelvollisen suorittamaa käyttöomaisuuden siirtoa sen jäsenvaltiossa sijaitsevasta kiinteästä toimipaikasta kolmanteen maahan on myöskin pidettävä omaisuuserän luovutuksena. 2. Edellä 1 kohtaa ei sovelleta, jos kolmas maa on Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen osapuoli ja kyseisen kolmannen maan ja jäsenvaltion, jossa verovelvollinen pitää verotuksellista kotipaikkaansa tai jossa kiinteä toimipaikka sijaitsee, välillä on direktiiviin 2011/16/EU verrattavissa oleva sopimus tietojenvaihdosta.] 14768/13 sas/hkd/pt 20

21 VI LUKU KÄYTTÖOMAISUUDESTA TEHTÄVÄT POISTOT 32 artikla Käyttöomaisuusrekisteri 1. Kutakin käyttöomaisuutta koskevat hankinta-, valmistus- ja parannusmenot on merkittävä erikseen käyttöomaisuusrekisteriin yhdessä [asiaankuuluvan päivämäärän] kanssa. 2. Kun käyttöomaisuudesta luovutaan, luopumista koskevat tiedot, kuten luopumispäivä ja kaikki luopumisesta saatavat tulot tai korvaukset olisi merkittävä rekisteriin.[...] 3. Käyttöomaisuusrekisteriä on pidettävä tavalla, joka tarjoaisi riittävät tiedot, poistoja koskevat tiedot mukaan lukien, veropohjan laskentaa varten. 33 artikla Poistopohja 1. Poistopohjaan on kuuluttava [...] käyttöomaisuuden hankintaan, valmistukseen tai parantamiseen [...] liittyvät menot. Hankintaan tai valmistukseen liittyvät menot käyttöomaisuuden hankkimisesta suoritettujen tai suoritettavien rahavarojen määrä tai vastikkeena annettujen tai kulutettujen muiden omaisuuserien arvo käyttöomaisuuden hankinta- tai valmistusajankohtana. Menoihin ei sisälly vähennyskelpoinen arvonlisävero. Korko ei saa sisältyä käyttöomaisuuden hankintaan, valmistukseen tai parantamiseen liittyviin menoihin. [[...].] 14768/13 sas/hkd/pt 21

22 2. Lahjana saadun omaisuuserän poistopohjan on oltava lahjan markkina-arvo, sellaisena kuin se on kirjattu tuotoiksi. 3. Poistokelpoisen käyttöomaisuuden poistopohjasta on vähennettävä mahdolliset 11 artiklan a alakohdassa tarkoitetut omaisuuserän hankintaan, valmistukseen tai parantamiseen suoraan liittyvät tuet. 4. Käyttöomaisuudesta, joka ei ole käytettävissä, tehtäviä poistoja ei lasketa. 34 artikla Poisto-oikeus 1. Jollei 3 kohdassa toisin säädetä, taloudellisen omistusoikeuden haltijan on tehtävä poistot. 2. Kun kyseessä ovat leasingsopimukset, joissa taloudellinen ja laillinen omistusoikeus eivät ole samat, taloudellisen omistusoikeuden haltijan on voitava vähentää vuokramaksujen korkoosuus veropohjastaan, paitsi silloin, kun se ei [...] sisälly laillisen haltijan veropohjaan. 3. [...] Jos omaisuuserän taloudellisen omistusoikeuden haltijaa ei voida määrittää, laillisella haltijalla on oltava oikeus tehdä poistot. [...] 4. [...]. Enintään yksi verovelvollinen voi tehdä samanaikaisesti poistoja käyttöomaisuudesta, ellei joko laillinen tai taloudellinen omistusoikeus ole jaettu useamman verovelvollisen kesken. 5. [Komissio voi hyväksyä delegoituja säädöksiä 127 artiklan mukaisesti ja 128, 129 ja 130 artiklassa säädetyin edellytyksin säätääkseen yksityiskohtaisempia sääntöjä a) laillisen ja taloudellisen omistusoikeuden määritelmästä erityisesti liisattujen omaisuuserien osalta; 14768/13 sas/hkd/pt 22

23 b) vuokramaksujen pääomaosuuden ja korko-osuuden laskennasta; c) liisattujen omaisuuserien poistopohjan laskennasta.] 35 artikla Parannusmenoista tehtävät poistot 1. Parannusmenoista on tehtävä poistot parannettuun käyttöomaisuuteen sovellettavien sääntöjen mukaisesti samalla tavalla kuin jos ne koskisivat äskettäin hankittua käyttöomaisuutta. 2. Kun verovelvollinen osoittaa, että yksittäin poistetun käyttöomaisuuden arvioitu jäljellä oleva taloudellinen vaikutusaika on lyhyempi kuin 36 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun omaisuuden taloudellinen vaikutusaika, parannusmenot poistetaan lyhyemmän ajan osalta. 36 artikla Yksittäin poistokelpoiset omaisuuserät 1. Käyttöomaisuudesta on tehtävä niiden taloudellisena vaikutusaikana yksittäiset poistot tasasuuruisina erinä sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 kohdan sekä 39 ja 40 artiklan soveltamista. Käyttöomaisuuden taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat: a) rakennukset [...]ja muu kiinteä omaisuus[...]: Teollisuusrakennukset ja -rakenteet [määriteltävä]: 25 vuotta Kauppa-, toimisto- ja muut rakennukset sekä muu liiketoimintakäytössä oleva kiinteä omaisuus: 40 vuotta; b) pitkävaikutteiset kiinteät aineelliset hyödykkeet, lukuun ottamatta rakennuksia ja kiinteää omaisuutta: 15 vuotta; 14768/13 sas/hkd/pt 23

24 c) keskipitkävaikutteiset kiinteät aineelliset hyödykkeet: 8 vuotta; [Keskipitkävaikutteiset aineelliset hyödykkeet määritellään aineellisiksi hyödykkeiksi, joiden taloudellinen vaikutusaika on vähintään 8 vuotta ja alle 15 vuotta.] d) lyhytvaikutteiset kiinteät aineelliset hyödykkeet: 4 vuotta; [Lyhytvaikutteiset aineelliset hyödykkeet määritellään aineellisiksi hyödykkeiksi, joiden taloudellinen vaikutusaika on vähintään 4 vuotta ja alle 8 vuotta.] e) aineettomat hyödykkeet: se aika, jona omaisuuserillä on oikeussuoja tai jolle käyttöoikeus on myönnetty, tai jos kyseistä aikaa ei voida määrittää, 15 vuotta. 2. Käytetyistä rakennuksista ja muusta kiinteästä omaisuudesta, käytetyistä pitkävaikutteisista kiinteistä aineellisista hyödykkeistä, käytetyistä keskipitkävaikutteisista kiinteistä aineellisista hyödykkeistä, käytetyistä lyhytvaikutteisista kiinteistä aineellisista hyödykkeistä ja käytetyistä aineettomista hyödykkeistä tehdään poistot seuraavia sääntöjä noudattaen: a) käytettyjen rakennusten tai muun kiinteän omaisuuden poistoaika on 25 vuotta teollisuusrakennusten ja -rakenteiden osalta, jollei verovelvollinen osoita, että omaisuuden [ ] arvioitu jäljellä oleva taloudellinen vaikutusaika on alle 25 [ ] vuotta, jolloin poistot tehdään tänä lyhyempänä aikana; b) käytettyjen rakennusten tai muun kiinteän omaisuuden poistoaika on 40 vuotta kauppa-, toimisto- ja muiden rakennusten sekä muun liiketoimintakäytössä olevan kiinteän omaisuuden osalta, jollei verovelvollinen osoita, että omaisuuden arvioitu jäljellä oleva taloudellinen vaikutusaika on alle 40 vuotta, jolloin poistot tehdään tänä lyhyempänä aikana; c) [...] käytettyjen pitkävaikutteisten kiinteiden aineellisten hyödykkeiden poistoaika on 15 vuotta, jollei verovelvollinen osoita, että hyödykkeiden arvioitu jäljellä oleva taloudellinen vaikutusaika on alle 15 vuotta, jolloin poistot tehdään tänä lyhyempänä aikana; 14768/13 sas/hkd/pt 24

25 d) [käytettyjen keskipitkävaikutteisten kiinteiden aineellisten hyödykkeiden poistoaika on 8 vuotta, jollei verovelvollinen osoita, että hyödykkeiden arvioitu jäljellä oleva taloudellinen vaikutusaika on alle 8 vuotta, jolloin poistot tehdään tänä lyhyempänä aikana;] e) [käytettyjen lyhytvaikutteisten kiinteiden aineellisten hyödykkeiden poistoaika on 4 vuotta, jollei verovelvollinen osoita, että hyödykkeiden arvioitu jäljellä oleva taloudellinen vaikutusaika on alle 4 vuotta, jolloin poistot tehdään tänä lyhyempänä aikana; f) [...] käytettyjen aineettomien hyödykkeiden poistoaika on 15 vuotta, jollei voida määrittää, kuinka kauan on jäljellä aikaa, jona hyödyke nauttii oikeussuojaa tai jolle sille on myönnetty käyttöoikeus, jolloin poistot tehdään kyseisenä aikana. 37 artikla Ajoitus 1. Koko vuoden poistot tehdään hankinta- tai käyttöönottovuotena riippuen siitä, kumpi tapahtuu myöhemmin. Poistoja ei tehdä luovutusvuonna. 2. Kun omaisuuserästä luovutaan vapaaehtoisesti tai vasten tahtoa verovuoden aikana, sen verotusarvo ja siihen liittyvien mahdollisten parannusmenojen verotusarvo on vähennettävä veropohjasta kyseisenä vuonna. Kun kiinteän omaisuuden osalta on tehty 41 artiklan mukainen poikkeuksellinen vähennys, 20 artiklan mukaista vähennystä on alennettava jo saadun poikkeuksellisen vähennyksen huomioon ottamiseksi /13 sas/hkd/pt 25

26 38 artikla Korvaavien omaisuuserien jälleenhankintavaraus 1. Kun yksittäin poistokelpoisen omaisuuserän tai 40 artiklan a alakohdassa tarkoitettujen kulumattomien ja vanhentumattomien kiinteiden aineellisten hyödykkeiden luovutuksesta saadut tulot, vahingonkorvaus mukaan lukien, on määrä sijoittaa uudelleen ennen verovuotta, jona luovutus tapahtui, seuraavan toisen verovuoden loppua samanlaiseen omaisuuserään, jota käytetään samaan tai samanlaiseen [...]liiketoiminta[...]tarkoitukseen, omaisuuserän verotusarvon ylittävä tulojen määrä voidaan vähentää [ ] luovutusvuonna, jolloin korvaavan omaisuuserän poistopohjaa on alennettava samalla määrällä. Omaisuuserän, joka luovutetaan vapaaehtoisesti, on oltava ollut omistuksessa vähintään kolmen vuoden ajan ennen luovutusta. 2. Korvaava omaisuuserä voidaan ostaa luovutusta edeltävänä verovuonna. Jos korvaavaa omaisuuserää ei osteta ennen luovutusvuotta seuraavan toisen verovuoden loppua, luovutusvuonna vähennetty määrä korotettuna 10 prosentilla on lisättävä veropohjaan luovutusvuotta seuraavana toisena verovuonna. 3. [Jos verovelvollinen jättää konsernin, johon se kuuluu, tai lakkaa soveltamasta tässä direktiivissä säädettyä järjestelmää ensimmäisen vuoden aikana ennen kuin se on ostanut korvaavia omaisuuseriä, luovutusvuonna vähennetty määrä on lisättävä veropohjaan. Jos verovelvollinen jättää konsernin tai lakkaa soveltamasta järjestelmää toisen vuoden aikana, kyseistä määrää on korotettava 10 prosenttia.] 14768/13 sas/hkd/pt 26

27 39 artikla Omaisuuserien muodostama ryhmä 1. Muusta kuin 36 ja 40 artiklassa tarkoitetusta käyttöomaisuudesta on tehtävä poistot yhdessä omaisuuserien ryhmässä siten, että poistojen vuotuinen määrä on [25 prosenttia] poistopohjasta. 2. Omaisuuserien ryhmän poistopohjan on oltava verovuoden lopussa sen edellisen vuoden lopun verotusarvo, jota on tarkistettu kuluvan vuoden aikana ryhmään otetuilla ja siitä poistetuilla omaisuuserillä. Tarkistukset on tehtävä omaisuuserien hankinta-, valmistus- tai parannusmenoihin (jotka on lisättävä) sekä omaisuuserien luovutuksesta saataviin tuloihin ja omaisuuserän menetyksestä tai tuhoutumisesta saatuihin korvauksiin (jotka on vähennettävä). 3. Jos 2 kohdan mukaisesti laskettava poistopohja on negatiivinen, siihen on lisättävä määrä, jotta poistopohjaksi saadaan nolla. Sama määrä on lisättävä veropohjaan. 40 artikla Poistokelvottomat omaisuuserät Seuraavat omaisuuserät eivät ole poistokelpoisia: a) kulumattomat ja vanhentumattomat aineelliset hyödykkeet, kuten maa, taide, antiikki ja korut; b) rahoitusvarat /13 sas/hkd/pt 27

28 [...]41 artikla Poikkeukselliset poistot 1. Jos verovelvollinen osoittaa [...], että poistokelvottomien kiinteiden aineellisten hyödykkeiden arvo on [...] ylivoimaisen esteen tai kolmansien osapuolten rikollisen toiminnan johdosta alentunut verovuoden lopussa, se voi vähentää arvonalennusta vastaavan määrän. Tällaista vähennystä ei saa kuitenkaan tehdä sellaisen käyttöomaisuuden osalta, jonka luovutuksesta saatavat tulot ovat verovapaita. 2. Jos käyttöomaisuuden, josta on tehty tällainen poikkeuksellinen poisto edellisenä verovuonna, arvo nousee myöhemmin, nousua vastaava määrä on lisättävä veropohjaan sinä vuonna, jona nousu tapahtuu. Tällaisten lisäysten yhteismäärä ei kuitenkaan saa olla suurempi kuin alunperin myönnetty vähennys.[...] [42 artikla Käyttöomaisuusluokkien tarkentaminen Komissio voi hyväksyä delegoituja säädöksiä 127 artiklan mukaisesti ja 128, 129 ja 130 artiklassa säädetyin edellytyksin määritelläkseen tarkemmin tässä luvussa tarkoitetut käyttöomaisuuden luokat.] 14768/13 sas/hkd/pt 28

29 VII LUKU TAPPIOT 43 artikla Tappiot 1. Verovelvolliselle tai unionin ulkopuolella verotuksellista kotipaikkaansa pitävän verovelvollisen kiinteälle toimipaikalle verovuoden aikana syntyneet tappiot voidaan siirtää seuraaville verovuosille ja vähentää näinä vuosina, jollei tässä direktiivissä toisin säädetä. 2. Siirrettävät tappiot voidaan vähentää verovuonna enintään [x] prosenttiin asti veropohjasta. 3. [...]. Siirtäminen on lopetettava, jos verovelvollinen tai unionin ulkopuolella verotuksellista kotipaikkaansa pitävän verovelvollisen kiinteä toimipaikka lopettaa toiminnan, jonka johdosta tappiot syntyivät, lukuun ottamatta tapauksia, joissa verovelvollinen tai unionin ulkopuolella verotuksellista kotipaikkaansa pitävän verovelvollisen kiinteä toimipaikka lopettaa toiminnan syistä, joihin se ei pysty vaikuttamaan. 4. [...] Vanhimmat tappiot on käytettävä ensin. 80 artikla Yleinen väärinkäytöksiä koskeva sääntö [...] [...] 14768/13 sas/hkd/pt 29

30 1. [...] Jos on otettu käyttöön [keinotekoinen] järjestely tai [keinotekoisten] järjestelyjen sarja [ennen kaikkea/ainoastaan tai lähinnä] [...] veroedun saamiseksi, kyseinen etu on kumottava tekemällä asianmukainen tarkistus[...]. 2. [...]Sovellettaessa tätä artiklaa[...] järjestely sisältää [...] minkä tahansa transaktion, järjestelmän, toimen, toiminnan, sopimuksen, avustuksen, yhteisymmärryksen, lupauksen, sitoumuksen tai tapahtuman. Järjestelyyn voi sisältyä useampi kuin yksi vaihe tai osa. 3. [[...] [...] Järjestely tai järjestelyjen sarja on keinotekoinen, jos [...] sitä ei voida pitää asiaankuuluvien verosäännösten kannalta järkevänä toimenpiteenä ottaen huomioon kaikki olosuhteet, mukaan lukien asiaankuuluvien verosäännösten tavoite, henki ja tarkoitus, ja [...] jos järjestelyyn tai järjestelyjen sarjaan liittyy yksi tai useampi seuraavista tilanteista: a) järjestelyn muodostavien yksittäisten vaiheiden oikeudellinen luonnehdinta on ristiriidassa koko järjestelyn oikeudellisen sisällön kanssa; b) järjestely tai järjestelyjen sarja toteutetaan tavalla, jota ei yleensä voida käyttää hyväksyttävässä liiketoiminnassa; c) järjestelyyn tai järjestelyjen sarjaan sisältyy seikkoja, joilla on toistensa korvaava tai peruuttava vaikutus; d) toteutetut transaktiot ovat luonteeltaan kehämäiset; 14768/13 sas/hkd/pt 30

31 e) järjestelystä tai järjestelyjen sarjasta johtuu merkittävä veroetu, mutta sillä ei ole vaikutusta verovelvollisen ottamiin liiketoimintariskeihin eikä verovelvollisen rahavirtoihin; f) odotettu ennakkoveroetu on merkityksetön verrattuna odotettuun veroetuun.] [...] 4. [[...]. [...] [...] Tiettyä tarkoitusta on pidettävä olennaisena, jos mahdollinen muu tarkoitus, joka järjestelyllä tai järjestelyjen sarjalla on tai voisi olla, vaikuttaa enimmilläänkin olevan vähäpätöinen, kun kaikki asiaan liittyvät näkökohdat otetaan huomioon.] 5. [...] Määritettäessä, [...] mikä mukautustaso on asianmukainen [...], kansallisten viranomaisten on vertailtava verovelvolliselle kyseisen järjestelyn tai järjestelyjen sarjan perusteella maksettavaksi tulevan veron määrää määrään, joka verovelvollisen olisi maksettava samoissa olosuhteissa, jos järjestelyä tai järjestelyjen sarjaa ei olisi toteutettu. Tässä yhteydessä [...] olisi tarkasteltava, toteutuuko yksi tai useampi seuraavista tilanteista: a) jotain määrää ei ole sisällytetty veropohjaan; b) verovelvollinen hyötyy vähennyksestä tai suuremmasta vähennyksestä; c) syntyy verotuksellinen tappio tai suurempi tappio; d) lähdeveroa ei kanneta tai sitä kannetaan vähemmän; e) ulkomainen vero on kuitattu, tai ulkomaisen veron suurempi määrä on kuitattu /13 sas/hkd/pt 31