Nro 150 A

Transkriptio

1 Nro 150 A Jakelu: katso jäljempänä Vastauksena lausuntopyyntöön Ahvenanmaa-komitean 2013 loppumietinnöstä Ahvenanmaan itsehallinnon kehittäminen, mietintöjä ja lausuntoja 33/2017, valtion virastot Ahvenanmaalla antavat tämän lausunnon. Ahvenanmaa-komitean esityksessä ehdotetaan täysin uuden itsehallintolain säätämistä Ahvenanmaata varten. Uusi laki korvaisi vuoden 1991 itsehallintolain ja olisi järjestyksessä neljäs itsehallintolaki. Tarkoituksena on nykyaikaistaa lakia ja mahdollistaa itsehallinnon kehittäminen nykyistä joustavammin. Valtion virastot Ahvenanmaalla keskittyvät lausunnossaan asioihin, jotka koskevat virastojen toimialoja ja valtion toimintaa Ahvenanmaalla. Lausunto perustuu pelkästään mietinnön ruotsinkieliseen tekstiin. Valtion virastot toteavat aluksi, ettei lakiehdotus sisällä suuria muutoksia valtion viranomaisten toimintaan Ahvenanmaalla. Esimerkiksi virkakieltä ja valtion maita ja rakennuksia koskevien määräysten asiasisältö on sama. Valtion virastot toteavat kuitenkin, ettei niiden hämmästykseksi valtion viranomaisten organisaatiota ja toimintaa mainita ehdotuksen 26 :ssä yhtenä valtakunnan ydinaloista. Tämä lienee virhe, ja valtion virastot Ahvenanmaalla odottavat, että oikeudenala sisällytetään tähän pykälään ja että valtakunnan lippu ja vaakuna sekä niiden käyttö määritetään kuuluvaksi valtion toimivaltaan. Valtion virastot Ahvenanmaalla toteavat lisäksi, että maaherran asema ja tehtävät vastaavat nykyisiä määräyksiä. Valtion virastot Ahvenanmaalla katsovat lakiehdotuksen maaherran pätevyysehtoja koskevaan määräykseen liittyen, että viran tarkoituksenmukainen hoitaminen edellyttää korkeampaa korkeakoulututkintoa sillä perusteella, että maaherran tehtäviin kuuluu valtion virastojen johtaminen. Lakiehdotus mahdollistaa voimassa olevan itsehallintolain tavoin sen, että Ahvenanmaan valtuuskunnan puheenjohtajaksi voidaan valita myös muu henkilö kuin maaherra. Siten maaherralla ei tarvitse olla oikeustieteen alan korkeakoulututkintoa. Valtion virastoilla ei ole huomautettavaa maaherran virka-aikaa koskevasta määräyksestä. Hallintovalta noudattaa lainsäädäntövaltaa samoin kuin voimassa olevassa lainsäädännössä, ellei laki toisin edellytä. Valtion viranomaiset Ahvenanmaalla suorittavat osan niistä tehtävistä, jotka kuuluvat eduskunnan lainsäädäntövaltaan. Lainsäädäntövallan jaon muutokset aiheuttavat näiltä osin suoria muutoksia viranomaisten toimintaan. Uuden itsehallintolain voimaantulon yhteydessä ei ehdoteta merkittäviä muutoksia nykyiseen lainsäädäntövallan jakoon maakuntapäivien ja eduskunnan välillä. Kaikki toimivallan alat, jotka kuuluvat osittain maakuntapäiville ja osittain valtion lainsäädäntövaltaan uuden itsehallintolain astuessa voimaan, on esityksen mukaan Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Faksi s-posti PL 58 Torggatan 16 B vaihde info@ambetsverket.fi MAARIANHAMINA MAARIANHAMINA registratur@ambetsv

2 2 lueteltu lakiehdotuksessa. Esityksessä ehdotetaan uutta lainsäädäntövallan jakamisjärjestelmää eduskunnan ja Ahvenanmaan maakuntapäivien välille. Lakiehdotus sisältää kolme luetteloa toimivaltojen jaosta: 1) luettelo toimivallan aloista, jotka kuuluvat eduskunnalle ja joita ei esitetä siirrettäväksi maakuntapäiville (26 ), 2) luettelo eduskunnan sellaisista toimivallan aloista, joiden siirtämisestä itselleen maakuntapäivät voivat itse päättää (28 ), ja 3) luettelo toimivallan aloista, jotka voidaan siirtää maakuntapäiville tavallisella valtakunnan lailla ja maakuntapäivien suostumuksella (30 ). On lähinnä poliittinen kysymys, mitkä oikeusalat lasketaan kuhunkin näistä kategorioista. Maakuntapäivien toimivallan alat on lueteltu siirtymäsäännöksissä (108 ). Lakiehdotuksen 27 :n mukaan maakuntapäivillä on lainsäädäntövalta kaikissa niissä asioissa, jotka eivät lain mukaan kuulu eduskunnalle. Valtion virastot Ahvenanmaalla asettavat tämän lähtökohdan kyseenalaiseksi. On mahdollista, että ilmenee uusia oikeusaloja, joita ei luonteensa puolesta katsota valtion lainsäädäntövaltaan kuuluviksi, vaikka ne eivät sisälly 26 :n 19 kohdan ja 30 :n 25 kohdan määräysten laajuuteen. Määräys merkitsee sitä, että toimivallanjaon arvioinnissa joudutaan miettimään, onko oikeusala luonteeltaan sellainen, että se voidaan laskea lähinnä joko maakuntapäivien tai eduskunnan toimivallan aloihin, vai onko oikeusala täysin uusi ja lasketaan siten suoraan kuuluvaksi maakuntapäivien toimivaltaan. Lakiehdotuksen 28 :ssä on määritetty oikeusalat, jotka maakuntapäivät voivat itse siirtää omaan toimivaltaansa sen jälkeen, kun valtioneuvosto ja Ahvenanmaan hallitus ovat saavuttaneet yksimielisyyden siirron taloudellisista ja hallinnollisista vaikutuksista. Prosessi on erittäin monimutkainen. Yhteisymmärryksen saavuttaminen on todennäköistä, minkä jälkeen asia siirtyy käsiteltäväksi Ahvenanmaa-asioiden valtuuskunnalle. Lainsäädäntövallan yksipuolisen siirron mahdollistava järjestelmä on arveluttava. Se tarkoittaa sitä, ettei eduskunta voi estää tällaista siirtoa ja että valtiovalta tosiasiassa luovuttaa maakuntapäiville oikeuden päättää lainsäädäntövallan tällaisesta siirrosta. Tämä aiheuttaa epävarmuutta valtiovallassa ja voi vaikuttaa vahingollisesti valtion toimintaan, joka edellyttää useimmiten koko valtakunnan laajuista pitkän aikavälin suunnittelua ja ennakoimista. Ehdotettuun järjestelmään liittyvien ongelmien ja haittojen takia valtion virastot Ahvenanmaalla ehdottavat, että nämä oikeusalat sisällytettäisiin sen sijaan 30 :ään. Valtion virastot Ahvenanmaalla toteavat, että valtiovallalla on lähtökohtaisesti perustuslaillinen velvollisuus varmistaa myös Ahvenanmaalla hyvin toimiva palvelu ruotsin kielellä. Puutteita tämän velvoitteen täyttämisessä ei saa käyttää perusteena toimivallan siirtämiselle valtakunnalta maakuntapäiville. Lakiehdotuksen 28 :n yksityiskohtaisessa perustelussa todetaan, että yksipuolisella päätöksellä siirrettävät oikeudenalat ovat luonteeltaan sellaisia, että niillä on katsottu olevan suuri paikallinen merkitys, ja ettei niillä ole katsottu olevan yleisempää valtakunnallista merkitystä, joka olisi paikallista merkitystä painavampi. Lisäksi tässä

3 3 pykälässä esitettyyn luetteloon on lisätty eräitä oikeudenaloja sillä perusteella, että on ollut tarve pystyä varmistamaan ruotsiksi annettava paikallinen palvelu. Joissakin tapauksissa on lisäksi kyse aloista, jotka paikalliset viranomaiset tai itsehallintoviranomaiset jo hoitavat paikallisesti sopimusasetuksen nojalla, tai aloista, jotka kuuluvat yhteen muiden Ahvenanmaan toimivaltaan kuuluvien alojen kanssa. Edellä todetulla tavalla toimivallan yksipuolisen siirron mahdollistava järjestelmä on arveluttava. Valtion virastot Ahvenanmaalla suhtautuvat erityisen epäilevästi joihinkin niistä oikeusaloista, jotka maakuntapäivät voivat ehdotuksen mukaan siirtää itse omaan toimivaltaansa. Lähinnä kyse on väestökirjanpidosta ja suku- ja etunimistä, jotka käsitellään valtion virastoissa Ahvenanmaalla. Mainitut asiat käsitellään siten Ahvenanmaalla. Ei ole riittäviä perusteita sille, että Ahvenanmaalla otettaisiin käyttöön erillinen väestökirjanpitojärjestelmä tai erilliset nimenantoperusteet. Suomen väestökirjanpito on lisäksi maailman parhaita. Useat viranomaiset käyttävät väestörekisterin tietoja, joiden on oltava koko maan kattavassa rekisterissä ja joihin on sovellettava yhtenäistä lainsäädäntöä ja tulkintaa. Tällaiset asiat ovat lähemmin yhteydessä valtion toimivallan aloihin kuin maakunnan toimivallan aloihin. Henkilötunnuksen myöntämisen, joka on oleellinen osa väestökirjanpitojärjestelmää, on edelleen kuuluttava valtion toimivaltaan. Valtion virastot Ahvenanmaalla arvioivat, ettei mikään perusteista, jotka on esitetty tiettyjen oikeusalojen siirron mahdollistamiseksi maakuntapäivien toimivaltaan maakuntapäivien yksipuolisella päätöksellä, päde väestökirjanpitoon tai suku- ja etunimiin. Nämä asiat on siten sisällytettävä 26 tai 30 :ään. Valtion virastot Ahvenanmaalla ovat paikallisia palvelupisteitä yhdistysrekisteri- ja kaupparekisteriasioissa. Myös niiden osalta koko valtakunnan kattava yhteinen rekisteri on perusteltu. Elinkeinoelämälle on tärkeää, että koko maan kattavat tiedot ovat yhtenäisessä rekisterissä. Tämä on erityisen tärkeää sen vuoksi, että myös ulkomaiset yritykset ovat kiinnostuneita näistä tiedoista. Myös nämä oikeusalat liittyvät läheisesti muihin valtion toimivaltaan kuuluviin oikeusaloihin. Yhdistys- ja kaupparekisteriasiat on siten säätiöiden tavoin määritettävä kuuluvaksi valtakunnan toimivaltaan 30 :ssä. Valtion virastot Ahvenanmaalla asettavat kyseenalaiseksi myös maakuntapäivien oikeuden siirtää kiinteistönmuodostus ja kiinteistöjen rekisteröinti itse itselleen. Maanmittaus on monivaiheista toimintaa ja integroitu osa suurempaa kokonaisuutta, jolla on erillinen tietokoneistettu infrastruktuuri. Se edellyttää yhtenäistä, valtakunnan tasolla hoidettua järjestelmää. Luotettava ja tehokas maanmittaustoiminta varmistaa myös Ahvenanmaalla maanomistajien ja elinkeinoelämän tarpeiden suojaamisen. Lainhuudatus- ja kiinnitysrekisteri on keskeisen tärkeä pankki- ja luottolaitokselle. Erillisen rekisterin ja järjestelmän luominen vain Ahvenanmaata varten ei ole tarkoituksenmukaista eikä kustannustehokasta. Maanmittauslaitoksen rekisteri (kiinteistötietojärjestelmä) on yhteydessä muihin viranomaisrekistereihin (esimerkiksi kaupparekisteri, väestörekisteri, yhdistysrekisteri sekä rakennusrekisteri ja kartta- ja paikkatietokanta). Rekisterin erottaminen ei ole tarkoituksenmukaista. Kaikki nämä asiat edellyttävät erikoisosaamista ja vaativat riitojen ratkaisemista. Yhtenäiset määräykset ja oikeuskäytäntö ovat siten tärkeitä oikeussuojan kannalta. Toimiessaan osana suurempaa yksikköä Ahvenanmaan maanmittaustoimisto voi hyödyntää maanmittauslaitoksen koko organisaatiolle tarjoamia palveluja, kuten henkilöstökoulutuksia. Maanmittauslaitoksella on tulevaisuudessa työntekijöitä

4 4 Ahvenanmaalla jo siitä syystä, että työtehtävät suoritetaan usein maastossa. Kun erityisesti se otetaan huomioon, palvelu ruotsiksi toimii hyvin. Jos palvelun katsotaan perustellusti tai perusteettomasti heikentyneen Ahvenanmaalla jollakin toiminnan osa-alueella, valtiovallan on korjattava puute sen sijaan, että valtiovalta väistäisi lakisääteisen vastuunsa toimivallan siirrolla. Edellä kohdissa 1 ja 3 mainitut oikeusalat edellyttävät, että mahdollinen toimivallan siirto toteutetaan valtakunnan lailla perustuslain säätämisjärjestyksessä tai tavallisella valtakunnan lailla. Näissä tapauksissa vaaditaan eduskunnan hyväksyntä, minkä vuoksi 26 ja 30 :issä ehdotettu jako ei arveluta valtion virastoja Ahvenanmaalla. Valtion virastot Ahvenanmaalla asettavat kuitenkin kyseenalaiseksi sen, että väestönsuojelu mainitaan esityksen kahdessa kohdassa eli 26 :n 13 kohdassa ja 30 :n 4 kohdassa. Väestönsuojelu on katsottava valtion ydinalaksi. Valtion virastot asettavat kyseenalaiseksi väestönsuojelun jaottelun, koska se koskee lähinnä poikkeusoloja. Valtion virastot Ahvenanmaalla toteavat tähän liittyen, että yhteistyö valtakunnan ja maakunnan viranomaisten välillä on osoittautunut tarpeelliseksi myös tiettyjen normaaliaikoina tapahtuneiden poikkeustilanteiden yhteydessä. Tällaista yhteistyötä koskevat määräykset voidaan kuitenkin sisällyttää 46 :n 1 kohdassa tarkoitettuun sopimusasetukseen, eivätkä ne siten edellytä tarkempaa sääntelyä itsehallintolaissa. Lakiehdotuksen 19 :n mukaan henkilöt, joilla on kotiseutuoikeus, vapautetaan asevelvollisuuden suorittamisesta. Tämä ei kuitenkaan koske henkilöä, joka on muuttanut Ahvenanmaalle 12 vuotta täytettyään. Voimassa olevan itsehallintolain 12 :n tavoin henkilöllä, jolla on kotiseutuoikeus, on oikeus suorittaa asevelvollisuus korvaavana palveluna luotsi- ja majakkalaitoksessa tai palveluna muussa siviilihallinnossa. Asepalveluksesta luotsi- ja majakkalaitoksessa säädetään 12 :n 2 momentin mukaan valtakunnan lailla. Maakuntapäiville on tällöin varattava mahdollisuus antaa lausunto asiasta. Asepalveluksesta muussa siviilihallinnossa säädetään valtakunnan lailla ja maakuntapäivien suostumuksella. Oikeus tässä tarkoitettuun asepalvelukseen on maakunnan niillä asukkailla, jotka on vapautettu asevelvollisuuden suorittamisesta 1 momentin mukaisesti. Lakiehdotuksen 19 :n mukaan pakollisesta osallistumisesta maan siviilipuolustukseen liittyvään toimintaan Ahvenanmaalla asevelvollisuuden suorittamisesta vapautettujen osalta säädetään maakuntalailla. Valtion virastot Ahvenanmaalla katsovat, ettei tämä lainkohta syrjäytä valmiuslain 14 ja 17 luvun määräyksiä työ- ja väestönsuojeluvelvollisuudesta. Selvyyden vuoksi olisi kuitenkin syytä lisätä lakiehdotuksen 19 :ään täydentävä virke esimerkiksi seuraavasti: Lisäksi voimassa ovat määräykset tietyistä velvoitteista 26 :n 13 kohdan mukaisesti tai Lisäksi voimassa ovat valmiuslain 14 ja 17 luvun määräykset työvelvollisuudesta ja väestönsuojeluvelvollisuudesta. Maakuntalain 27 :n 3 momentin mukaan maakuntalakiin voidaan yhtenäisyyden ja selvyyden vuoksi sisällyttää luonteeltaan valtakunnan lainsäädäntöä vastaavia määräyksiä, joiden asiasisältö on sama kuin vastaavien määräysten sisältö valtakunnan laissa. Määräys vastaa voimassa olevan itsehallintolain 19 :n 3 momenttia. Valtion virastot Ahvenanmaalla katsovat, että tällaisesta maakuntalaista on selvästi käytävä ilmi, mitkä maakuntalain määräykset vastaavat luonteeltaan valtakunnan lainsäädäntöä, ja lisäksi se, mitkä viranomaiset ovat asianosaisia. Valtion

5 5 virastot Ahvenanmaalla ovat havainneet, että Ahvenanmaan valtuuskunta on toistuvasti huomauttanut blankettilainsäädännöstä aiheutuvista epäkohdista oikeussuojassa. Sovellettavat hallintolait ovat aiheuttaneet epäselvyyttä tilanteissa, joissa Ahvenanmaan viranomainen hoitaa valtiolle kuuluvia tehtäviä tai valtion viranomainen hoitaa itsehallinnolle kuuluvia tehtäviä suoraan itsehallintolain, valtakunnan lainsäädännön tai sopimusasetuksen nojalla. Lakiehdotuksen 45 :ään sisällytetään tätä koskevat määräykset. Valtion virastot Ahvenanmaalla katsovat, että ehdotetut määräykset ovat riittävän joustavat, sillä niissä on määrätty sovellettaviksi tehtäviä koskevat erikoismääräykset, kuten salassapitoa ja asiakirjojen julkisuutta koskevat säännökset. Lakiehdotuksen 40 :ssä Ahvenanmaan hallintotuomioistuin nimetään tuomioistuimeksi, joka käsittelee myös valtion viranomaisten päätöksiä Ahvenanmaalla koskevat valitukset. Valtakunnan lainsäädännössä on kuitenkin perustettu tiettyjä erityisiä muutoksenhakuviranomaisia tietyntyyppisten asioiden käsittelemistä varten. Lakiehdotuksen luonnoksista selviää, että 40 :n 2 momentti koskee myös näitä tapauksia. Valtion virastot Ahvenanmaalla katsovat, että 40 :n 2 momenttia on selvennettävä tässä suhteessa siten, ettei se koske vain tiettyjä tarkoituksia varten perustettuja valituselimiä vaan myös muutoksenhakuviranomaisia, joilta haetaan muutosta tietyntyyppisissä asioissa. Lakiehdotuksen 48 :n 5 ja 6 kohdan erityissäännökset valtion toimivallasta vastaavat asiasisällöltään voimassa olevan itsehallintolain määräyksiä. Jotta valtion uudistukset eivät aiheuttaisi ongelmia soveltamisessa, ehdotamme, että käsite valtion viranomainen ja valtakunnallinen viranomainen korvataan laajemmalla ilmaisulla, kuten valtion lainsäädännössä määritetty viranomainen. Perusteluna tähän on, että tällaisista valtion lainsäädäntötehtävistä voi huolehtia valtion viranomaisen lisäksi maakuntahallinnon viranomainen tai kunnan viranomainen. Valtion virastot Ahvenanmaalla toteavat siirtymäsäännösten osalta, ettei lakiehdotus sisällä sellaisia valtion työntekijöiden oikeuksia toimivallan siirron yhteydessä koskevia siirtymäsäännöksiä, jotka vastaisivat voimassa olevan itsehallintolain 75 :ää. Ottaen huomioon erityisesti lakiehdotuksen määräykset maakuntapäivien oikeudesta siirtää toimivaltoja itse itselleen valtion työntekijöiden siirtymistä koskeva määräys on sisällytettävä myös uuteen itsehallintolakiin. Valtion virastoilla Ahvenanmaalla ei ole tässä vaiheessa muuta kommentoitavaa lakiehdotuksesta. M a a h e r r a Peter Lindbäck

6 6 Hallintojohtaja Rainer Åkerblom Jakelu: Oikeusministeriö - Valtiovarainministeriö

7 7