Viisitoista vilkasta vuotta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Viisitoista vilkasta vuotta"

Transkriptio

1 15 v. 2/2008 Inkerin kulttuuriseura täytti 15 vuotta Vuosien varrella on haravoitu monia inkeriläisyyden sarkoja. Juhlapäiväänsä päivänsankari vietti työn merkeissä.

2

3 Viisitoista vilkasta vuotta Helmikuun 16. päivänä 2008 Inkerin kulttuuriseuran perustamisesta tuli kuluneeksi 15 vuotta. Kuluneiden vilkkaiden ja toiminnan täyteisten vuosien myötä seura on onnistunut luomaan itselleen vakiintuneen ja arvostetun aseman inkeriläisjärjestöjen kentällä. Viisitoista vuotta sitten seura syntyi paikkaamaan olemassa olevaa järjestöllistä aukkoa nykyinkeriläisen kulttuurin edistäjänä. Inkeriläisyyteen suhtaudutaan lähes yksinomaan katse menneeseen käännettynä. Ymmärrämme hyvin, että karukin menneisyys luo pohjan nykyiselle, mutta haluamme nostaa esiin myös tämän päivän kulttuurisia haasteita. Yksi tämän päivän inkeriläisyyden sokeista pilkuista ovat inkerikot ja vatjalaiset. Nämä Inkerimaan "kanta-asukkaat" ja heidän kulttuurinsa ovat varsin tuntemattomia. Kumpikin ryhmä kärvistelee sukupuuton partaalla. Vatjan kieltä äidinkielenään puhuvia oli vuonna 2007 seitsemän ja inkerikkoja muutamia satoja. Olemme yrittäneet tehdä mahdolliseksi inkerikkojen ja vatjalaisten esiintymisryhmien vierailun Suomessa ja tätä kautta tuoda heidän kulttuuriaan näkyväksi. Myös Kalevalan päivänä Kulttuurikahvilan ensimmäisen tapaamisen teemana ovat inkerikot Marjukka Patrakan juontamana. Kevätkaudella 2008 Kulttuurikahvila kokoontuu Caisan tiloissa kuukauden viimeisenä torstaina klo 14. Inkerin kulttuuriseuran 15 vuoden tekemisistä tulisi pitkä lista: inkeriläistaiteilijoiden leirejä, taidenäyttelyjä, konsertteja, julkaistua kirjallisuutta, Virtuaali-Inkeri ja luovia muistelutyöpajoja. Viime vuosina myös sukututkimus, tietopankin rakentaminen ja kotoutumista tukevien menetelmien kehittäminen ovat nousseet varsin tärkeiksi toimintamuodoiksi. Seuran puheenjohtajana haluan kiittää hallituksen jäseniä ja jokaista vapaaehtoista, jotka ovat antaneet työpanoksensa hankkeiden toteuttamiseksi. Toivomuslistalla on nykyistä tarkoituksenmukaisempi toimitila. Kaarlenkadulla sijaitseva Koivu ja tähti on luonnollisesti parempi kuin hallitusten jäsenten makuuhuoneen nurkka, mutta 24 neliömetriä ei mahdottomiin veny. Kun tila on kolmen henkilön työtila, näyttelytila ja samalla pienryhmien ja hallituksen kokoontumispaikka, niin ahdasta väkisinkin on. Entisinä aikoina siirtolaiset rakensivat talkoovoimin "haalejaan" jatkaen samalla entisessä kotimaassaan tuttua seurojentaloperinnettään. Nykyisin valitettavasti tilanne on toinen. Mistään ei saa käyttöön ilmaista tonttia eikä hirsiä isäntien metsästä. Suomi ei ole kokoontumisten suhteen ulkoilmamaa. Suorastaan käsittämätöntä on, että esimerkiksi Helsingin kaupunki perii yhdistyksiltä jopa vapaiden markkinoiden hintatasoa kovempia vuokria. Ristiriitaista on, että samanaikaisesti puhutaan kauniita sanoja yhteisöllisyyden puolesta ja kannustetaan vapaaehtoistyöhön. Yritysten sponsorirahat kuluvat näkyviin kohteisiin, joten pienet jäävät tässäkin jalkoihin. Ottaen huomioon inkeriläisten kiinteät siteet Suomeen ja merkityksen suomalaisen identiteetin rakentumisessa, olisi vähintäänkin kohtuullista, että Inkerin kulttuurin edistäminen saisi tässä maassa nykyistä enemmän aineellista tukea. Mutta kävihän Inkerin kuululle kulttuurihahmolle Larin Paraskellekin aikoinaan heikosti. Parasken laulut kelpasivat ja niitä ylistettiin, mutta sairas ja mökkinsä verorästeistä menettänyt laulaja jätettiin selviämään omillaan. Adolf Neovius, joka ranteet kipeinä oli kirjoittanut muistiin Parasken lauluja, yritti avustaa häntä parhaansa mukaan, mutta yksityisen pastorin mahdollisuudet olivat rajalliset. Parasken kotimökki meni vuonna 1899 pakkomyyntiin 200 markan verorästien takia ja entinen muusa joutui muuttamaan naapurin saunaan. Neovius vetosi Suomalaisen kirjallisuuden seuran johtajaan Kaarle Krohniin: "Akka raiska kituu nälkään ja köyhyyteen. Ehkä sinä veikkoseni voisit toimittaa sen, että maamme epäilemättä etevin laulaja saisi apua Kirj. Seuralta, joka paremmin voisi auttaa kuin minä, joka yhä olen pienistä varoistani lähettänyt hänelle apua". Kirje ei tuottanut tulosta. Kaarle Krohn ei edes halunnut tavata Paraskea tämän käydessä Helsingissä vuonna Paraskella oli Krohnille vain välinearvo: Laulaja oli automaatti, jonka kautta perimätieto kierrätettiin arvok-kaampaan käyttöön eli tutkijoille. Vuonna 1901 Suomalaisen kirjallisuuden seuran 100 markan vuotuisavustus muutettiin jatkuvaksi eläkkeeksi. Eläkepäivät jäivät lyhyiksi, sillä Paraske kuoli tammikuun alussa 1904 aavistamatta, että joskus myöhemmin Kalevalanpäivänä hänen näköispatsaalleen lasketaan lumisohjon sekaan Inkerin värein sävytettyjä kukkavihkoja. Tähän Inkerin kulttuurikanavan 15-vuotisnumeroon on listattu muutamia muistoja, mutta odottakoon varsinainen historiikki tulemistaan vielä viisi vuotta. Inkerin kulttuuriseura lupaa sinnitellä ainakin siihen saakka ja jatkaa latuja aukovaa toimintaansa inkeriläisen kulttuurin elvyttäjänä ja kotoutumisen edistäjänä. Helena Miettinen 1/2 1

4 Uunituoreet muistotyynyt onnellisten omistajien hellässä hoidossa. Alla Rosa Kukko. Kikkerin potuskat Luovin ja taiteellisin keinoin toteutettava elämäntarinoiden tuottaminen on erinomainen työväline vanhustyössä. Inkerin kulttuuriseuralla on parhaillaan käynnissä projekti, jonka tarkoituksena on kouluttaa Inkerinmaalla toimivien vanhusten palvelutalojen henkilökuntaa luovien ja toiminnallisten menetelmien käyttöön osana vanhusten päivittäistä arkea. Jo ensimmäisen projektivuoden jälkeen projekti on lisännyt väriä Villa Inkerin palvelutalon päiväohjelmaan sekä tuonut iloa ja hyvää mieltä asukkaiden arkeen. Ensimmäisenä vuonna kohteena on ollut Villa Inkerin palvelutalon henkilökunta Kupanitsassa, historiallisella Inkerinmaalla. Koulutusprojektin sivutuotteena syntyi tusina tarinatyynyjä "potuskoja". Villa Inkerin palvelutalossa vierailijan huomio kiinnittyi asukkaiden niukkaan virikeympäristöön. Perushoito näytti täyttävän kaikki vaadittavat kriteerit, mutta Kupanitsan seurakunnan järjestämän viikoittaisten hartaushetken lisäksi muuta viriketoimintaa ei juuri ollutkaan nurkassa tauotta pauhaavan television lisäksi. Venäjänkieliset ostoskanavat ja muut kaupalliset ohjelmat tuntuivat kaipaavan rinnalleen muita toimintatuokioita. Lopputuloksena syntyi koulutusprojekti "Toiminnallisia menetelmiä inkeriläisvanhusten hoitoon ". Vuoden 2007 aikana hoitohenkilökunnalle on järjestetty koulutustilaisuuksia ja sosiaalihoitaja kävi opissa Suomessa Hyvinkäällä Sahanmäen palvelukeskuksessa. Itse koulutuskin on toteutettu toiminnallisin menetelmin: Palvelutalossa on pidetty suomalaisten vetäjien johdolla työpajoja, joissa hoitohenkilökunnan lisäksi myös asukkaat ovat olleet mukana. Potuskapajat Koulutusprojektin sisältö pyrittiin sopeuttamaan inkeriläisvanhusten kulttuuriseen maisemaan, jossa oman elämän ja lähihistorian kovien vaiheiden läpikäymisellä on kes- 2 keinen rooli. Ensiajatuksena oli, että Kikkerin palvelutalossa ryhdyttäisiin tekemään muistorasioita, joita Inkerin kulttuuriseurassa on menestyksellä tehty. Ensimmäisellä tapaamiskerralla työpajan vetäjä Helena Miettinen päätti kuitenkin luopua muistorasia-ajatuksesta prosessin raskauden takia. Yhden muistorasian tekeminen kestää nelisen viikkoa ja vaatii jatkuvaa yhteydenpitoa tekijän ja tarinankertojan välillä. Työpajan aikana syntyi aivan uusi idea: Villa Inkerin palvelutalon asukkaille valmistettaisiin elämäntarinatyynyt. - Villa Inkerin palvelutalon ilme on pohjoismaisen neutraali, ei kovin kodinomainen. Yhteiset oleskelutilat muistuttavat minkä tahansa kurssikeskuksen ruokalaa

5 Tyynyjen tarinat alkavat saada muotonsa Kikkerin palvelutalossa. Lyyli Ahava ja Helli Suikkanen valvovat tyynyjensä valmistumista. Taustalla Pirkko Nykänen ja palvelutalon sosiaalihoitaja Silva Kuznetsova. Työpäivät venyivät pitkiksi. Pienet torkut virkistävät. ja loppu onkin tyhjää käytävää. Sama niukka linja jatkuu asukkaiden huoneissa, joissa keskeisin huonekalu on kolkko laitossänky. Muuta valkeissa, ikkunaverhottomissa huoneissa ei juuri olekaan. Nyt bysanttilaiseen värimaailmaan ja ympäristön runsasmuotoisuuteen tottuneet vanhukset joutuvat elämänsä viime etapilla tekemään tuttavuutta pohjoismaisen estetiikan kanssa. Villa Inkeri on suunniteltu ja toteutettu suomalaisvoimin ja on sinänsä aivan uskomattoman voimanponnistuksen tulos. Tuli mieleen, että tehdään jokaiselle oma persoonallinen tyyny omien muistojen vaalimiseksi ja uusien tarinoiden siemeneksi, Helena Miettinen kertoo. Tyynyjen tekemistä puolsivat myös monet muut seikat: Tyyny on pehmeä ja helppo hellittävä. Tyyny säilyy kätevästi vuoteen päällä eikä vaadi seinäpintaa loveavia nauloja. Ensimmäinen "potuskapaja" käynnistyi maaliskuussa, jolloin Helena Miettinen, Pirkko Nykänen ja Elma Puidet jututtivat neljän päivän ajan kuutta palvelutalon inkeriläistä asukasta ja tallensivat sähköiseen muotoon heidän valokuviaan ja muita tärkeitä papereita. Tyynyjen valmistaminen toteutui heinäkuussa. Yhteistuumin luonnostellut elämäntarinalliset valokuvakollaasit siirrettiin kankaalle ja reunustettiin lempiväreihin sävyttyvillä pohjakankailla. Kahden kiihkeän toimintapäivän tuloksena syntyi seitsemän tyynyä. Villa Inkerin henkilökunta osallistui tyynytalkoisiin. Sosiaalihoitaja Silva Kuznetsova ompeli ja hoitaja Rimma Kurbanova vaihtoi verenpainemittarin silitysrautaan. Eva Kotiniitty jatkoi syksyllä inkeriläisvanhusten jututtamista ja potuskapajan toinen vaihe tuotti viisi uutta tyynyä. Tarinatyynyt eli potuskat osoittautuivat toimivaksi valinnaksi. Tyynyjen kantamista muistosta keskusteltiin niin hoitajien kuin toisten asukkaiden kanssa. Ensimmäisiin työpajoihin osallistui pääasiassa inkerinsuomalaisia asukkaita. Myös venäläistaustaiset vanhukset ovat kiinnostuneita muistotyynyistä. Tarkoituksena onkin jatkaa työskentelyä heidän kanssaan projektin toisessa vaiheessa. Toiminnallisiin menetelmiin perehtymisen ohella Kikkerin palvelukeskuksen hoitohenkilökunta on saanut ohjausta myös perustaidoissa. Asukkaille tehdyn toimintakykyarvioinnin pohjalta viikko-ohjelmaa on kehitetty aktivoivampaan suuntaan. Hoitajien koulutuksesta ja työssäoppimisjaksosta on vastannut terveydenhuollon opettaja Eva Kotiniitty. - Parasta projektin antia tähän asti on Kikkerin palvelutalon asukkailta tullut palaute muistotyynyjen teosta. Oli liikuttavaa, kun mummot katselivat hartaudella kuvia ja muistelivat rakkaudella niihin liittyviä tarinoita. He odottavat uusia työpajoja ja kysyvät joka tapaamisella, milloin tulemme takaisin Kikkeriin, Eva Kotiniitty tiivistää. Kikkerin palvelutalon kokemuksia hyödynnetään huhtikuussa Liteinin palvelukeskuksessa sikäläisten inkeriläisvanhusten kanssa pidettävässä työpajassa, joka toteutetaan yhteistyössä Pietarin Inkerin liiton kanssa. Ja mikäli kysyntää riittää, mahdollista on laajentaa toimintaa myös muihin Inkerinmaan vanhustentaloihin mm. Taaitsaan, Kelttoon ja Skuoritsaan. 3

6 Tarinatäkkejä ja muistomekkoja Iisalmen Kehypajan Voimanaisten ja Inkerin kulttuuriseuran muistelupajojen töiden tulokset: Tarinatäkit ja Muistomekot olivat tammikuussa näytteillä Kulttuurikeskus Caisan Galleriassa. Iisalmen Voimanaiset on vajaan kahdenkymmenen, pääasiassa maahanmuuttajataustaisen naisen ryhmä, joka on kokoontunut kerran viikossa Iisalmen Kehypajalla. Käsillä tekemisen lisäksi tärkeää on yhdessäolo. Työskentelyn lomassa on keskusteltu perheestä, ruuasta, työstä, opiskelusta ja rakkaudesta. Ja kun kielitaito loppuu, kädet on irrotettu hetkeksi työnteosta puheen avuksi. Tosin ryhmässä on ollut myös kahta tai kolmea kieltä puhuvia naisia. Rahoitus tiistairyhmän toimintaan ja tarvikkeisiin tuli Grundtvig II -hankkeesta. Ryhmän ohjaat työskentelivät vapaaehtoisina, ryhmän jäseninä, ilman korvausta. Ajatus muistojen mekosta syntyi keväällä -06, kun pohdimme tulevan talven tiistai-iltojen ohjelmaa. Iisalmen Kehypajalla oli hyvät ompelimotilat käyttöömme ja ohjaajilla oli kokemusta käsityöalan suunnittelusta sekä opettamisesta. Suunnittelun aluksi jokainen naisista piirsi elämänviivan, jossa esiin nousivat elämän kokokohdat, ilot ja surut. Se oli tarkoitus siirtää " muistojen mekkoon " vapaasti eri menetelmiä käyttäen. Mekon malli on yksinkertainen ja materiaali oli luonnonvalkoinen puuvilla. Oman elämän värimaailma löytyi jokaiselle helposti ja siitä tuli puvun pohjaväri. Kankaan värjäyksessä ohjaaja antoi vapaat kädet. Elämänviivan kohokohtien siirtäminen "mekkoon " ei aina ollut helppoa, mutta monien kokeilujen jälkeen, oma tyyli alkoi löytyä. Valmiista puvuista tuli kantajiensa näköisiä. Jostakin saattaa jotain puuttua ja toisissa taas on jotakin liikaa Ihan kuten oikeassakin elämässä. nkerin kulttuuriseuran muistomekot Inkerin kulttuuriseurassakin on tekeillä puolisen tusinaa muistomekkoa yhteistyössä Helsingin työväenopiston kanssa. Syksykausi kului Virpi Vesanen-Laukkasen opastaessa kankaanpainannan saloihin ja parasta aikaa on meneillään mekkojen ompelujakso. Muistomekkojen pitäisi olla valmiita Muistorasiat Viime talven aikana valmistuneet muistorasiat olivat myös esillä Caisan näyttelyssä. Muistorasia on eräänlainen oman elämän näyttämö, johon on visualisoitu elämän tärkeitä hetkiä. Jokainen rasia on vahvasti persoonallinen. Kahta samanlaista ei ole, niin kuin ei ole kahta samanlaista elämääkään. Joidenkin rasioihin on vangittu jokin tietty elämänvaihe, toisilla taas useita välähdyksiä kuljetun matkan varrelta: lapsuudenaikainen piirros, räsynykke ja työn sankarin mitali tai muistoja rakkaista harrastuksista. Kokonaisuutena rasiat avaavat mielenkiintoisen ikkunan inkeriläiseen kokemusmaailmaan, 5 Kuvat: Kiireistään huolimatta tekstiilitaiteilija Virpi Vesanen-Laukkanen ehti mukaan avajaisiin. (oik.) Vasemmalla Marjatta Tahvanainen. Virpin takana Pirkko Nykänen. (ylhäällä). Sonja Kuhakosken muistorasiassa oleva häämekon pienoismalli. Voimanaisten muistomekot olivat persoonallisia, tekijänsä näköisiä ja tyylisiä luomuksia. sillä käytetyt materiaalit ja värit välittävät katsojille monitahoisia tunne-elämyksiä, joita sanat eivät pysty kertomaan.

7 Viimeiset kolme vuotta ovat merkinneet ikkunoiden raottamista Eurooppaan ja uudenlaisen oppimisen mahdollisuutta Grundtvig II - projektissa Learning Europe Towards Learning Democracy yhdessä saksalaisen, kahden kreikkalaisen, italialaisen, norjalaisen ja iisalmelaisen järjestön kanssa. Partneritapaamisilla tutustuttiin vuoron perään kumppanijärjestöjen kotimaiden kototutumistyöhön ruohonjuuritasolla. Projektin loppuraportti julkaistaan keväällä ja Inkerin kulttuuriseuralla on ollut tärkeä rooli sen toimittamisessa. Projektin konkreettista antia on Inkeriläinen äänimaisema. Idea tarttui Saksasta ja mukailtiin omiin tarpeisiin sopivaksi. Saksaan on muuttanut Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen yli 2,4 miljoonaa etnistä saksalaista, joiden kotoutumistyössä on paljon samoja yhtymäkohtia inkerinsuomalaisten kanssa. Inkerin kulttuuriseuran Tilkkutarinat puolestaan osoittautui hienoksi vientituotteeksi. Iisalmessa ideaa sovellettiin sikäläisten maahanmuuttajien kanssa toteutettuihin Tarinamekkoihin. Hedelmällisestä yhteistyöstä puolestaan kertoo Caisassa tammikuussa järjestetty näyttely Tarinatäkkejä ja muistomekkoja, jossa Inkerin kulttuuriseuran ja Iisalmen nuorison tuki ry:n työn tuloksia oli koottu upeaksi näyttelyksi. Tavoitteenamme on, että projektiraportin ilmestymisen jälkeen pystymme entistä paremmin jakamaan kokemuksiamme mahdollisimman monelle kotoutumistyötä tekevälle taholle Suomessa. Grundtvig-projektin koordinaattorina toimi Aili Mehiläinen, joka jaksoi uutteroida sekä projektibyrokratian parissa että hoitaa yhteyksiä kumppaniorganisaatioihin. Seuraavassa Ailin tiivistetty yhteenveto toteutuneesta projektista. Oppia jaettavaksi asti Kumppanuusprojektissa käytettyihin menetelmiin tutustuttiin suorassa vuorovaikutuksessa kotoutettavien kanssa. Välipaloina kurkistettiin kohdemaan kulttuurisiin piirteisiin. Kreikassa kiivettiin luostarivuorelle. Saksassa seurattiin nuorten naamiokurssia. Tapaamiset eivät olleet pelkkää eksotiikkaa, vaan totista työntekoa yhteisten ongelmien parissa. 6 Idearikas projektipolku Inkerin kulttuuriseuran toiminta sai uuden ulottuvuuden, kun vuonna 2005 alkoi Grundtvig II projekti, jonka tarkoituksena oli tutustua muiden eurooppalaisten maahanmuuttajatyötä tekevien organisaatioiden toimintaan ja poimia sieltä ideoita toteutettavaksi. Projektitoiminta edellytti partneritapaamisia osallistujamaissa eli seuralle tuli ainutlaatuinen mahdollisuus sekä kuulla että nähdä muiden kokemuksia käytännössä. Projektitapaamisista on raportoitu Inkerin kulttuuriseuran nettisivustolla Kansainvälisyys antaa uuden ulottuvuuden toiminnalle ja auttaa näkemään myös omaa toimintaa eri valossa. On täysin eri asia lukea erilaisista työmenetelmistä kuin nähdä ja kokea ne käytännössä. Kysyin kerran eräältä tuttavalta, joka matkustaa paljon maailmalla, kehen tavallinen turisti yleensä tutustuu kohdemaassa. Vastaus oli, että hotellin henkilökuntaan. Projektityö vei meidät kumppanimaiden ihmisten lähelle. Tällöin ei ainoastaan maailmankartta avartunut, vaan opimme myös ajattelemaan Euroopan mittakaavassa. Ideoiden kirjosta meillä oli mahdollisuus poimia itselle tuoreita toimintamalleja. Projektin aikana huomasimme, että meilläkin on paljon annettavaa. Uudet projektit, kuviot ja ideat, ihmiset ja maat ovat sen verran kiinnostavia, että toivottavasti seuran projektipolku vie meidät toisiin projekteihin ja uusiin kokemuksiin. Aili Mehiläinen Kreikkalaiseen hautausperinteeseen kuuluvat valkoiset kukkaasetelmat ja kirkon portailla syötävä sovinnon leipä vanhojen riitojen kuittaamiseksi.

8 Inkerinmaata ristiin ja rastiin Kesällä 2007 Inkerin kulttuuriseura järjesti peräti kolme Inkerinmatkaa, kevätkaudella Pietarin eteläpuoleiseen Inkeriin ja elokuussa Pohjois-Inkeriin. Jokainen matka oli oma unohtumaton kokemuksensa. Länsi- ja Pohjois-Inkerin matkoilla aikataulua valvoi Helena Miettinen. Itä-Inkerin matkanjohtajana toimi Alina-Sinikka Salonen. Yksi toukokuisen Länsi-Inkerin matkan kohokohtia oli käynti huikaisevan kauniilla Soikkolanniemellä. Matkalaisilla oli upea tilaisuus perehtyä inkerikkojen elämään ja kulttuuriin Marjukka Patrakan ja Aira Kurosen avulla, inkerikkotutkijoita molemmat. Mutta myös matkakumppaneiden oma henkilöhistoria toi syvyyttä: Pysähdyimme Marja Rämön lapsuudenkodin kaivolla, kuulimme tarinaa Aatami Kuortista perheenisänä ja seurasimme Luukkosten suvun vaiheita Hietamäellä ja Venjoella sekä kävimme Äijäläisten jäljillä Tyrössä. Pohjois-Inkerin matkalla puhutteli alueen kokema täydellinen hävitys. Entiset inkeriläiskylät puskivat pajukkoa ja viljapelloilla huojui heinä. Vanhan asutuksen merkkejä löytyi sattumalta. Umpimetsässä kasvoi omenapuita ja riviin istutettuja jalopuita. Kaikilla kolmella matkalla tunnelman ryyditti matkakumppaneiden henkilökohtaiset muistot ja halu saada lisää tietoa omista juurista. Ilman Aleksei Krjukovin uskomatonta osaamista ja paikkojen tuntemista tavoite olisi monen kohdalla jäänyt puolitiehen. Jokaisella matkalaisella on tarina kerrottavanaan. Seuraavassa voimme lukea, millaisin tuntein Ontarioon päätynyt Reino Jaakkimainen palasi kesäkuussa syntymäkyläänsä Kurkelaan. Reino on syntynyt Tuutarissa vuonna 1927 ja joutui siirtoväen mukana Suomeen vuonna 1943.Elämäntie jatkui Ruotsiin 1946 ja edelleen Kanadaan vuonna Siellä hän jatkoi Ruotsissa aloitettuja insinöörinopintoja ja ja suoritti Suomen diplomi-insinööriä vastaavan tutkinnon Ottawan yliopistossa ja nauttii nyt pitkän uran jälkeen eläkevuosistaan. 7 kyläelämästä Inkerin Kulttuuriseuran järjestämä kiertomatka kesäkuun alussa toi minulle, nyt vanhalle miehelle ja kai muillekin Inkerinmaalla syntyneille matkakumppaneille, menneisyyden lähemmäksi. Muistiini palasi monia asioita - useimmiten mieluisia -, joita en ollut pitkään aikaan ajatellut. Seuraavassa muutamia inkeriläisestä kyläelämästä mieleen nousseita muistoja. Pärrätintä kädessään heilutteleva pimeässä kulkeva yövahti. Oli helppo vaipua uneen pärinää kuunnellessa, sillä silloinhan oli kaikki kunnossa. Iltahämärässä ratsastaminen. Hevoset vietiin noin kilometrin päähän laitumelle ja pantiin 'kammitsaan'. (Etujalat sidottiin köydellä toisiinsa, ettei se päässyt pomppimaan kovin pitkälle)

9 Kulttuuritalon (punanurkan) toiminta. Punanurkka oli kolhoosisysteemin ainoa positiivinen ilmiö. Siellä me pikkupojat mylläsimme iltaisin ja pelasimme shakkia. Aikuiset pitivät tansseja, esittivät näytelmiä ja dynamoa käsin vääntämällä myös elokuvia. Muistan, kun tanssityttöseurue Pietarista esitti reippaan ohjelman. Pulskat tytöt lauloivat ja tanssivat niin, että pöly nousi. Pikku kahakat kylän ja naapurikylien poikien kesken. Vaikka meitä veljeksiä oli vain kolme, alle 40 talon kylässämme sekin oli jonkinlainen voimapesä. Olimme kylän poikien mielestä - niin kuin Aleksis Kiven Seitsemässä Veljeksessä - ansainneet pilkkalaulun: Jussi juomaratti, Matti marakatti, Reikko räppänä p---e! Ei meillä yleisiä tappeluja muiden kylänpoikien kanssa kuitenkaan tapahtunut. Yksityiset selkkaukset selvittelimme kukin itse, joskus verisin nenin Veitsipeli poikien kesken. Opimme valmistamaan puukkoja. Piti löytää ja viimeistellä sopiva rautakappale, karaista ja teroittaa se, asettaa puinen kädensija ja valaa tinapäät. Emme koskaan käyttäneet puukkojamme tappeluissa, mutta se tai tavallinen veistikin, kelpasi hyvin suosittuun veitsipeliin. Puukon terä asetettiin polven päälle ja sitä heilautettiin niin, että puukko putosi terä edellä ja jäi maahan pystyyn. Sen jälkeen sama toistui kyynärpäällä, jokaisella sormella, olkapäällä, suulla, nenällä, otsalla ja päällä. Viimeisenä oli puukon heitto terästä pitäen seinää vasten niin, että terä upposi puuhun. Jokaisen epäonnistuneen yrityksen jälkeen puukko siirtyi seuraavalle pelaajalle. Voittaja oli ensimmäisenä selviytynyt puukonheittäjä. Palokunnankilpailut. Melkein jokaisella keskikokoisella tai suurella kylällä oli oma vapaaehtoinen palokuntansa, sillä hirsitaloisessa kylässä palonvaara oli suuri. Esimerkiksi Tuutarinmäellä oli palanut koko kylä. Kylämme keskellä oli pylväästä riippuva palohälytyskello. Kuvat ylhäältä: 1. Taaitsan ränsistyntyt Inkeritupa. 2. Tuutarinmäki.hallitsee ympäröivää maisemaa. 3. Aleksei Krjukov inkeriläismaisemassa. 4, Reino Jaakkimeinen lapsuutensa kotimaisemissa yli 60 vuoden tauon jälkeen. 8 Palokunnalla oli erikoiset palopumpulla, letkuilla, ruiskuilla, kirveillä jne. varustetut kolmen hevosen vetämät palorattaat. Palokuntalaiset, komeissa vaskisissa kypärissään, harjoittelivat usein. Kohokohta heille oli lähikylien keskeiset kilpailut. Se oli myös kyläläisille suuri juhlatilaisuus. Paljon kansaa oli seuraamassa näitä kilpailuja: Hevoset piti valjastaa mahdollisimman nopeasti, ajaa rattaiden varoituskello kilisten vinhaa vauhtia paikalle ja saada ruisku pikaisesti toimimaan. Kaksi miestä huolehti imuletkusta ja siivilästä, kaksi rupesi pumppaamaan heti kun imu oli paikallaan ja kaksi hoiti ruiskuletkua. Ensimmäinen ruiskuttaja voitti. Lopullisen voittajan piti selvitä hyvin myös korkeus- ja pituusruiskutuksesta ja kiivetä nopeasti ylös ja alas pylväästä. Kurkela voitti usein. Yksi syy oli, että kukin mies oli harjoitellut omat sovitut tehtävänsä eivätkä he olleet - niin kuin jotkut muut - toistensa jaloissa. Isälläni oli osuus näissä järjestelyissä ja siitä alkoikin isäni palokuntaura. Hän kävi palonsuojelukurssin ja eteni Toksovan alueen palokuntien tarkastajaksi. Halusin itsekin tulla palokuntalaiseksi. Nalkutin isää ostamaan meille pikkupojille sopivan täysin toimivan pienen palopumppuasetelman 'Gitrapuljkan', vaikka ymmärsin itsekin, etteivät rahat sellaiseen riittäneet. Tämä Inkerin 'matka menneisyyteen' vaikutti minuun positiivisesti monella tavalla. Olen ylpeämpi siitä, kuka olen. Tunnen itseni eheämmäksi. Matka toimi kuin yhdysside, mikä elvyttämällä muistini kytki kaukaisimman osan menneisyydestäni nykyaikaan. Olen kiitollinen, että sain olla mukana tällä hyvin järjestetyllä kiertomatkalla ja että tyttäreni Liisa sai nähdä, mistä hänen isänsä on kotoisin. Reino Jaakkimainen, Ottawa, Kanada

10 Löytöretki juurille Lempaalan kirkonkylää ja entisen Salmen sillan jäännöksiä. Torstaina matkasi 37- päinen joukko Pohjois-Inkeriin. Osa matkalaisista oli menossa katsomaan synnyinseutujaan ja lapsuuden maisemiaan, osa isiensä ja äitiensä kotikontuja. Ajoimme Viipurin kautta Pietarin laitamille, mistä haimme oppaamme Aleksei Krjukovin ja suuntasimme kohti pohjoista. Matkalla tutustuimme Lempaalan kylän maisemiin ja saimme kuulla Aleksilta kylän entisistä vaiheista. Muutama tunti myöhässä saavuimme kauniilla paikalla Kiviniemessä Vuoksen varrella sijaitsevaan hotelliimme, joka huoneineen ja ruokasaleineen toi mieleen vanhat ajat. Paikka oli säilynyt muuttumattomana varmaan vuosikymmeniä. Perjantaina ohjelmassa oli Leininkylä Raudussa. Siellä kävimme paikalla, jossa aikoinaan oli inkeriläisten lasten orpokoti. Pohjois-Inkerissä tiet ovat monin paikoin siinä kunnossa, ettei bussilla pääse perille haluttuun kohteeseen. Niinpä saimme marssia jalkapatikassa kilometrikaupalla. Kävimme Raasulissa, Korkeamaalla, Lehtokylässä, Viikkinässä, Suur- Kaitaalassa jne. Kanssamatkustajia ilahdutti, kun Kähärin suvun asuinsijoilta löytyi kaivo ja happamia omenoita kantava omenapuu. Läpimärkinä tarvoimme Svaanilan ja Porsaanmäen kuraisia teitä ja kuuntelimme Aleksin uskomatonta tietomäärää. Lempaalassa kävimme vielä kirkon mäellä ja hautausmaalla sekä einimäen kylässä ja Mitrolassa. Tutustuimme myös Nakkalan kylän muistomerkkiin ja veljeshautaan. Lauantaina kohteina olivat Putkela, Vuolen kirkonmäki ja Toksova. Diakoni Airikainen kertoi meille Toksovan kirkosta ja seurakunnan toiminnasta. Kirkon lähellä on edesmenneen taiteilija Anri Alanteen kotitalo. Saimme piipahtaa siellä katsomassa paikkaa ja hänen poikansa Kirill Alanteen taidetta. Hiihtokeskuksessa nautitun lounaan jälkeen kävimme Toksovan Koivukylässä ja Lehtoinkylssä sekä katselimme Olkaismäellä vanhoja asuinrakennuksia. Ihailimme Vuolejärven maisemia ja haaveilimme pääsystä Miikkulaisiin. Tie sinne on puomilla suljettu ja vartioitu. Sunnuntaiaamuna hyvästelimme Kiviniemen ja suuntasimme kohti Levasovaa ja Valkeasaarta. Levasovan hautausmaan sateinen ankeus pysähdytti miettimään menneitä julmuuksia. Viehättävässä Tipunan kyläässä on säilynyt joitain vanhoja inkeriläistaloja, joita Aleksi meille esitteli. Valkeasaaren kirkon peruskivet löytyivät pusikosta ja Konnunkylän paikalla levisi iso kaalipelto. Aleksei hyppäsi kyydistä Valkeasaarella ja bussin nokka kääntyi kohti Viipuria ja Suomea. 9 Marja Karhula Levasovan hautausmaan muistokirjoituksia. Ilmiannot ovat variksille ravinto., Ilmiantajat kirjoittavat kirjeitä naapureistamn ja ystävistän. Mustamaija vei monen parhaassa iässään, ei mihinkään Nyt kaikki pelot ovat menneisyyttä ihan kuin niitä ei olisi koskaan ollutkaan. Kertokaa kätyrien ja ilmiantajien jälkipolville, kuinka kauheita olivat yön äänet.

11 Karjalatalon kesäjuhlilla kaikui laulu ja soitto Seurasaaren iltajuhla päättyi tantsuihin. Juhlien juontourakan hoitivat tyylikkäästi Aili Mehiläinen ja Toivo Tupin. Tervehdyksensä juhliin toivat Helsingin kaupungin viestintäpäällikkö Eero Waronen ja valtioneuvos Riitta Uosukainen, joita juhlaesitelmän pitänyt Helena Miettinen yrittää luotsata salin puolelle. Matkanteko oli hidasta innokkaiden ihailijoiden takia, joita valtioneuvoksella riittää. Inkerin kulttuuriseura vastasi yhdessä Helsingin seudun Inkeriseuran ja Inkerikeskuksen kanssa vuoden 2007 kesäjuhlien järjestelyistä. Vastuullamme oli tilaisuuksien ohjelmien suunnittelu ja juhlien ohessa olevien työpajojen ja sukututkimuspisteen organisointi. Helsingin seudun Inkeriseura vastasi jumalanpalveluksen järjestämisestä sekä ruokailusta. Inkerikeskuksen vastuulle jäi ohjelmalehtisen ulkoasun suunnittelu ja juhlien valokuvaaminen. Tilojen koristelu hoidettiin yhteistuumin. Juhlat onnistuivat saadun palautteen mukaan hyvin. Kaksipäiväisen tapahtuman pääpaikkana oli Helsingin Karjalatalo, jossa järjestettiin lauantain ja sunnuntain musiikkipainotteiset juhlat. Ensimmäinen tapahtuma oli kuitenkin Esplanadin lavalla ollut tunnin mittainen konsertti, jota seurasi runsaslukuinen helsinkiläis- yleisö. Lauantain avajaistilaisuus oli varattu inkeriläisten laulu- ja tanssiryhmien esityksiä varten. Esiintymishaluisia kuoroja ja tanssiryhmiä oli ilmoittautunut runsaasti. Kaukaisin oli Tveristä tullut Sateenkaari-ryhmä, joka mukaansatempaavalla ja raikkaalla esityksellään hurmasi yleisön. Muita ulkomailta tulleita kuoroja olivat Petroskoin ja Pietarin Inkerikuorot. Virosta oli tullut ryhmät Narvasta ja Viljandista. Suomesta oli Inkeri-kuoro ja Salossa harjoitteleva Krysanteemi-ryhmä ja helsinkiläinen Tuulistullaa. Esityksissä kuullut laulut vaihtelivat äärestä laitaan gregoriaanisesta kirkkolaulusta Elvikseen. Eniten inkeriläistä kansanmusiikkiperinnettä vaalivia esiintymisryhmiä olivat Pietarin kuoro, Tverin Sateenkaari ja Tuulistullaa. Mutta korostettakoon, että juhlan tarkoitus ei ollutkaan kansanperinteen 10

12 Valtioneuvos Riitta Uosukainen kuuntelee, kun Irja Niskanen kertoo omasta muistorasiastaan.tarinatäkit ja muistorasiat oli asetettu näytteille Karjalatalon ala-aulaan juhlavieraiden iloksi. Sibelius-Akatemian Inkerin tuletryhmä avasi upeasti sunnuntain päiväjuhlan esittämällä koosteen lauluja, joita inkeriläiset naiset ovat aikoinaan laulaneet helluntaitulilla. Esityksen oli ohjannut Anna-Kaisa Liedes. Inkerin tulet osoittaa, miten kansanmusiikkia voi päivittää tyylillisesti myös tähän päivään. Tverin Sateenkaari-ryhmän esitys oli iloinen ja mukaansatempaava. Sama ryhmä esiintyi myös Tverissä järjestetyssä venäläis-suomalaisessa kulttuurifoormissa syyskuussa. vaaliminen vaan esiintymismahdollisuuden antaminen siihen halukkaille inkeriläistaustaisille musiikin ja tanssin harrastajille. Laulu ja tanssi jatkuivat illalla Seurasaaren ulkoilmalavalla sääennustuksista huolimatta kauniissa ja lämpimässä kesäillassa. Seurasaaressa pidettiin inkeriläisjuhlien historian ensimmäiset mölkkykisat, jonka voiton veivät Eestin inkerinsuomalaisen seuran puheenjohtaja Toivo Kabanen vai- moineen. Sunnuntaina Tuomiokirkossa pidetyn jumalanpalveluksen jälkeen juhlat huipentuivat Karjalatalolla pidettyyn pääjuhlaan, jossa musiikki ja puhe vuorottelivat. Juhlan kunniavieras valtioneuvos Riitta Uosukainen tervehti yleisöä ihanan värikkääseen tapaansa. Evakkoon joutuneena karjalaisena Uosukainen korosti ymmärtävänsä inkeriläisten aseman ja oli iloinen nykyisestä tilanteesta, jossa toisten kohtaamiset ovat mahdollisia. Vierestä Uosukaisen askeleita seuranneena voi vain hämmästellä, miten luontevasti ja aidosti hän osasi kiinnostua jokaisesta hameenhelmasta nykäisseestä juhlavieraasta, joka halusi vaihtaa kunniavieraan kanssa sanan pari tai ikuistaa itsensä hänen rinnallaan. Riitta Uosukainen ei vain käynyt tilaisuudessa, hän oli siellä läsnä koko sielullaan. Toinen asiaansa joka solullaan eläytyjä on pianotaiteilija Kiril Kozlovsky, jonka taiturimaisesta soitosta yleisöllä oli mahdollista nauttia. Inkerin kulttuuriseuran jäsenille ja ystäville Kiril on entuudestaan tuttu, hänhän on esiintynyt tilaisuuksissamme useasti ennenkin. Iän ja kokemuksen karttuminen näkyy ja kuuluu hänen esiintymisessään. Tätä nykyä hän suorittaa jatko-opintoja Wienissä. Meriittilistalla on useita kansainvälisten kilpailujen voittoja, joista Jyväskylän pianokilpailu on suomalaisittain tutuin. Juhlan teemana oli inkeriläisten näkyminen ja vaikuttaminen suomalaisuuden rakentumiseen ja suomalaiseen kulttuurielämään, mitä aihetta Helena Miettinen käsitteli juhlapuheessaan. Teemaa täydensi loistavasti Hilkka Kontialan lausumat Aale Tynnin runot. Helsinkiläisseurat tekivät suuren työn ottaessaan vastuun kesäjuhlien järjestämisestä ja estivät samalla juhlaperinteen katkeamisen. Tällä hetkellä ei vielä ole tietoa kuluvan vuoden kesäjuhlien kohtalosta. 11

13 Inkeriläissukujen tutkiminen Keitä me olemme, mistä me tulemme? Mitä on tapahtunut esivanhemmillemme, mitä he ovat tehneet, missä eläneet? Tällaiset kysymykset pyörivät mielessämme. Tunnemme historian kulun pääpiirteittäin, mutta yksilöiden kohtalot ovat hämärän peitossa. Erityisen painon nämä kysymykset saavat inkeriläisten kohdalla, joita on sorrettu syntyperänsä ja kielensä takia. Oman identiteetin takaisin rakentamisessa historialla on tärkeä osuus. Suomalaisissa arkistoissa on loppujen lopuksi 1/2007 yllättävän paljon tietoa inkeriläisten vaiheista. Sukututkimus on kuitenkin haasteellisempaa kuin täällä Suomessa eläneiden sukujen kohdalla. Periaatteessa kaikkien inkerinsuomalaisten seurakuntien joitakin kirkonkirjoja löytyy Suomesta eri aikakausilta. Sitkeällä työllä ja hyvällä onnella voi esivanhempiaan ja sukulaisiaan selvittää aina luvun alusta näihin päiviin asti. Sukututkimusharrastuksen suosion on mahdollistanut tämän päivän tietotekniikka. Se on mahdollistanut laajojenkin arkistotietojen saamisen omalle työpöydälle napinpainalluksen taakse. Inkerin Kulttuuriseuran ansiosta on jo suurin osa Inkerin kirkonkirjoista digitoitu ja siirretty nettiin kaikkien kiinnostuneiden tutkittaviksi. Enää ei välttämättä tarvitse lähteä arkistoon istumaan. Tämä työ jatkuu edelleenkin ja aineisto täydentyy. Tietotekniikka ja sähköposti ovat mahdollistaneet myös nopean yhteydenpidon ja tietojen vaihdon eri tutkijoiden kesken. Se on erityisen tärkeää inkeriläisten keskuudessa, kun ihmiset ja osin arkistotkin ovat hajallaan ympäri maailmaa. Sukututkimus on kuin palapeliä, jossa pienetkin tiedot ja niiden vaihtaminen ovat tärkeitä. Inkerin Kulttuuriseura on avannut kaksi sähköpostiosoitetta, minne Inkerin kulttuuriseuran sukututkimusjaoston vetäjät Pekka Wikberg (vas) ja Risto Toivonen (oik) keskustelemassa Tallinnassa asuvan kollegansa Einar Lukkosen kanssa kesäjuhlilla.inkerin kulttuuriseuran sukututkimuspiste on tulossa myös Tarton juhlille heinäkuussa. voi lähettää itselleen tärkeitä kysymyksiä sukututkimukseen liittyen. Yritämme vastata niihin parhaan kykymme mukaan ja auttaa ihmisiä eteenpäin omissa tutkimuksissaan. Kysymyksiä on tullut ympäri maailmaa. Sähköpostit ovat: ja Parhaimmillaan ja kiehtovimmillaan sukututkimus on silloin, kun löydät ja pystyt taas tuomaan yhteen vuosikymmeniä erossa olleita ja eri maissakin asuneita sukulaisia. Sitä työtä inkeriläisten keskuudessa riittää ja siihen tarvitaan vielä paljon tekijöitä. Tule mukaan tähän joukkoon. Pekka Wikberg Pekka Wikbergin komeaa kirjaa Inkerinmaan kasvattajia. Toikat Hietamäeltä voi tilata Inkerin kulttuuriseuran kautta hintaan 35 euroa plus postikulut. 12 Lähde tutkimaan juuriasi. Arkistomatka Tallinnaan Tallinnan arkistoissa on myös inkeriläisiä koskevia tietoja. Sukututkimusjaosto tekee arkistomatkan Tallinnaan perjantaina Päivämäärä on siis muuttunut aikaisemmin ilmoitetusta laivavuorojen takia. Lähtö on Linda Linen pikavuorolla klo 8.00 ja paluu illalla klo 18. Mukaan mahtuu vielä kuusi nopeaa. Menopaluulipun hinta on 44 euroa. Ilmoittautumiset mennessä toimistoon (klo ) Toimiston puhelin (09) tai sähköpostiosoite osoitteeseen

14 Keskusteleva kulttuurikahvila käynnistyy Tapahtumakalenteri Kuukauden viimeisenä torstaina Inkerin kulttuuriseura pitää keskustelevan kulttuurikahvilan, jossa on mahdollisuus keskustella mielenkiintoisista inkeriläisyyttä sivuavista teemoista. Kokoontumispaikkana on Kulttuurikeskus Caisan kokoushuone 1+2 ja aika klo Ensimmäinen tapaaminen on Kalevalanpäivänä 28.2., jolloin Marjukka Patrakka johdattelee meidät inkerikkojen kulttuuriin. Maaliskuun 27. päivä pohdimme paluumuuttajien suomalaisuutta professori Inkeri Savan ja toimittaja Toivo Tupinin johdatuksessa. Muut kulttuurikahvilapäivät ovat 24.4., Teemoihin palataan myöhemmin. Parillisina keskiviikkoina klo jatkuvat ompeluseuran tapaamiset Koivussa ja tähdessä. Ompeluseuraan ovat tervetulleita myös peukalot keskellä kämmentä olevat, jotka nauttivat kahvista ja rupattelusta. Ensimmäinen tapaaminen on Keravan paluumuuttajien kuukausitapaamiset jatkuvat kevätkaudella Talkoorenkaan tiloissa tiistaisin 11.3., ja 13.5 klo Uudet ja entiset jäsenet tervetulleita. Rajan pinnassa näyttely Kulttuurien museossa avataan 3.3. Kulttuurien museossa avataan 3.3. Rajan pinnassa näyttely, joka kertoo Suomen rajan pinnassa olevien kansojen elämästä. Myös inkeriläiset ovat esillä. Yhteistyössä Inkerin kulttturiseuran kanssa on valmistettu dvd-esitys, jossa lyhyen historiaosuuden lisäksi viisi inkeriläistaustaista naista kertoo elämästään. Tennispalatsissa sijaitseva Kulttuurien museo on auki ti-to 11-20, pe-su Perjantaisin on vapaa pääsy. muotinäytös Syksyllä käynnistynyt tarinamekkokurssi päättyy jolloin valmiit tuotokset esitellään Paikka ilmoitetaan nettisivuilla. 14 Viron Inkerinsuomalaisten Liiton toiminnan käynnistymisestä on kesällä 2008 kulunut 20 vuotta. Tärkeätä virstanpylvästä juhlitaan monin eri tavoin. Päätapahtuma on suuri laulu- ja tanssijuhla, johon odotetaan satoja esiintyjiä eri puolilta maailmaa. Lisäksi on näyttelyitä, seminaareja, sukututkimusseminaari, illanvietto yms. Pääjuhlallisuudet ovat Tartossa lauantaina ja sunnuntaina Kulttuuriseuran matka järjestetään siten, että varsinaisten juhlien lisäksi jää omaa aikaa tutustua Tarton kaupunkiin tai mahdollisesti myös lähiseutuihin. Bussi on koko ajan käytössämme. Matkan tarkka ohjelma selviää myöhemmin. Hinta on noin 230 euroa (jäsenet 210) ja sisältää laivamatkan pika-aluksella, bussikuljetuksen, majoituksen uudessa Dorpa- hotellissa aivan Tarton keskustassa. Bussi on koko ajan ryhmän käytössä. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: matkanjohtaja Alina-Sinikka Salonen, puh

15

16 Muistosi on mulle kallis Yrjö Luukkosen lämminhenkinen muistokonsertti keräsi Karjalataloon satapäisen joukon Yrjön sukulaisia ja ystäviä muistelemaan edesmennyttä läheistä, muusikkoa, työtoveria ja inkeriläisten asioiden edistäjää. Erityisen intiimiksi konsertin tekivät Yrjön muusikkotovereiden esitykset. Yrjön henkilöön ja elämään liittyvien kappaleiden kautta piirtyi kuva toimeliaasta ja aina ystävällisestä persoonasta. Juhlassa musiikkia esittivät Viipurin soitannollinen kerho, Eero Sinikannel ja Karkkilan musiikkikoulun oppilaat. Lisäksi Yrjön tytär Hilkka Kontiala lausui runoja isänsä muistoksi. Puheessaan Pekka Wikberg kertoi enonsa elämästä. Yrjö Luukkonen oli syntynyt vuonna 1920 Venjoella,, noin 30 kilometriä Pietarista etelään. Tuolloin elettiin vallankumouksen jälkeistä aikaa ja olot olivat sekavat. Monet Yrjön sukulaiset muuttivat Suomeen ja vuonna 1924 myös Luukkosen perhe lähti Suomeen. Yrjö kertoi jälkeenpäin, että päätöksen on täytynyt olla vanhemmille vaikea, mutta osoittautui oikeaksi. "Kulakkeina olisimme joutuneet Siperiaan ja siellä minäkin olisin jo monta kertaa kuollut", totesi Yrjö joskus omaan humoristiseen tapaansa. Hän oli verraton seuramies. Luukkosten elämä Helsingissä alkoi ja oma koti löytyi Oulunkylässä. Yrjö kuului isänsä kanssa VPK:hon, jossa järjestettiin iltamia ja osallistuttiin ohjelmiin. Myös urheilu veti puoleensa nuorta Yrjöä. Sen verran hyvin poika pärjäsi, että hänestä alettiin toivoa mestaruustason urheilijaa maahan. 16-vuotiaana hän sai joululahjaksi pienen hanurin ja meni Dallapen-musiikkikouluun. Ensimmäiset rahapalkkiot Yrjö sai Käpylän työväentalon tansseista. Yrjö Luukkonen sellaisena kuin ystävät hänet muistavat. Muusikon ura jatkui sodan jälkeen. Suu puhalsi jazztrumpettia ja sormet näpelöivät hanurilla tangoa ja valssia. Yrjö oli mukana ainakin Mikko von Deringerin Peipposissa, Humppa-Veikoissa ja uudelleen Dallapessa 80-luvulla. Sulasolin yhteislaulutilaisuuksien säestäjänä hän oli yli 300 kertaa. Muusikon uran rinnalla hän teki normaalin päivätyön ensin Siemens Oy:ssä ja myöhemmin Yleisradiossa, josta hän jäi eläkkeelle Yle 1 talouspäällikön virasta. Soittamisesta ei jäädä eläkkeelle, niinpä se jatkui aina vuoteen 2004 saakka. Yrjö Luukkonen oli sodan loppuvaiheessa inkeriläisistä vapaaehtoisista kootun pataljoonan komentajan adjutantti. Yrjö oli koko ikänsä inkeriläinen. Ei hän sitä missään tuonut julki, kun kotona oli luvuilla opetettu, ettei se kannata. Hän oli mukana inkeriläisten järjestötoiminnassa, keräsi ja luki Inkeriä ja Karjalaa koskevaa kirjallisuutta. Tärkeä hetki oli, kun Yrjö viimein 75 vuoden jälkeen pääsi uudelleen käymään synnyinkodissaan vuonna Talo oli edelleen pystyssä, vaikka ajan myrskyissä rapistunut. Viipurin soitannollinen kerho säesti Eero Sinikannelta, joka tempaisi yleisön mahtavaan yhteislauluun. Yrjön tytär Hilkka Kontiala täydensi tunnelmaa Aale Tynnin runoilla. Inkerin kulttuurikanava Inkerin kulttuuriseuran jäsenlehti Päätoimittaja Helena Miettinen. puh Jakelu, jäsenrekisteri: Tytti Piironen. Puh Toimisto: Kaarlenkatu 3-5 A, Helsinki. Auki ma-pe Puh. (09)

INKERIN KULTTUURIKANAVA

INKERIN KULTTUURIKANAVA 2/2007 INKERIN KULTTUURIKANAVA Inkerin kulttuuriseuran jäsenlehti Kuva: Porun kylä. Venjoki. Toukokuussa 2007. Liisa Suikkanen Tavataan Helsingin kesäjuhlilla s. 2 Mielenkiintoinen kirjauutuus s. 3 Alkusyksyn

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat AIKA TEHDÄ HYVÄÄ! VAPAAEHTOISTOIMINTA TIKKURILAN SEURAKUNNASSA Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat Onko sinulla aikaa tehdä HYVÄÄ? Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistyö on vapaaehtoista

Lisätiedot

Salon Rally 3-4.10.2015

Salon Rally 3-4.10.2015 Salon Rally 3-4.10.2015 Laitan tunnelmapaloja Salon Rallysta. Nettisivuille tulevat Hannelen ja Ritva-Liisan esityksistä koosteet. Lauantain esiintyjistä löytyvät kattavat tiedot netistä. Piirin 142 puheenjohtaja

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon!

Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon! Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon! Jo vuodesta 2007 lähtien Euroopan Unionin Komissio on järjestänyt EU-maiden 17-vuotiaille lukiolaisille käännöskilpailun,

Lisätiedot

SEKAKUOROLIITTO RY 17.12.2007. Helsinki JÄSENKIRJE 5 / 2007. Sekakuoropäivät Helsingissä 8. 9.3.2008

SEKAKUOROLIITTO RY 17.12.2007. Helsinki JÄSENKIRJE 5 / 2007. Sekakuoropäivät Helsingissä 8. 9.3.2008 SEKAKUOROLIITTO RY 17.12.2007 Helsinki JÄSENKIRJE 5 / 2007 Sekakuoropäivät Helsingissä 8. 9.3.2008 Sekakuoroliitto järjestää perinteiset Sekakuoropäivät ensi maaliskuussa Helsingissä. Tapahtuma alkaa lauantaina

Lisätiedot

RIPARI Roihuvuoren srk rippikoulut 2014

RIPARI Roihuvuoren srk rippikoulut 2014 RIPARI Roihuvuoren srk rippikoulut 2014 Rippikouluun ilmoittautuminen Hei sinä ensi vuonna 15 vuotta täyttävä nuori! Roihuvuoren seurakunta kutsuu erityisesti sinut rippikouluun. Jos taas olet jo vanhempi

Lisätiedot

TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä

TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä 1 TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä Teatteri-ilmaisun ohjaajat Riku Laakkonen & Arttu Haapalainen 2 SOPIMUSVUORI RY Sosiaalipsykiatrisia

Lisätiedot

Tikkurilan seurakunnassa

Tikkurilan seurakunnassa Aika tehdä hyvää! V a paaehtoistoi minta Tikkurilan seurakunnassa Onko sinulla aikaa tehdä HYVÄÄ? Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistyö on vapaaehtoista seurakuntalaisten työtä, joka antaa

Lisätiedot

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Ohessa olemme pyrkineet heijastamaan joitakin tapahtumia ja tunnelmia sukuseuran matkasta. Lyhyellä matkakertomuksellamme tahdomme jakaa hauskan ja antoisan matkamme

Lisätiedot

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu SAUNASEURA 29.9.2013 2/10

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu SAUNASEURA 29.9.2013 2/10 SAUNASEURA 29.9.2013 1/10 4. NUORGAMIN RUSKAPUNKKU AIKA: Su 8.9. pe 13.92013 PAIKKA: Nuorgam, Pulmankijärvi ja Norja SaunaMafia ry:n jäsenten yksityinen vierailu Jouni Tetrin mökille Nuorgamin Pulmankijärvelle

Lisätiedot

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A.

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A. 1(56) Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011 Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 Kuvat, photos Jorma A. Vesterinen Sukuseuramme lippu liehui Korholan kartanon lippusalossa koko kesätapahtumamme

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA

KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA Lähdimme vappuaamuna 1.5.jännittävälle elokuvamatkalle Irlantiin Kitisenrannan koulun pihalta. Mukana olivat Taneli Juntunen (9b), Joonas Tuovinen (9b),

Lisätiedot

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA Aurinkoista KESÄÄ! ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA marketta.sarahonka@edu.hel.fi Keväinen tervehdys täältä koulusta! Lukuvuosi 2014-2015 lähenee kovaa vauhtia loppuaan! Luonnossa on jo kauan ollut

Lisätiedot

TEKSTI: ANU VIROLAINEN, KUVAT: LAURA SILLANPÄÄ. Sukupuu. Vinkkejä opettajalle. Karjalainen Nuorisoliitto

TEKSTI: ANU VIROLAINEN, KUVAT: LAURA SILLANPÄÄ. Sukupuu. Vinkkejä opettajalle. Karjalainen Nuorisoliitto TEKSTI: ANU VIROLAINEN, KUVAT: LAURA SILLANPÄÄ Sukupuu Vinkkejä opettajalle Karjalainen Nuorisoliitto TEKIJÄN TERVEISET Ensin oli idea Karjalaisesta Vauvakirjasta, jonka toteutuksen halusin ja sain vastuulleni

Lisätiedot

Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat

Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat 2.-3.8.2013 Joensuu Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat 2.-3.8.2013 Joensuu Kutsumme kaikki ikäihmisten kuorot ja lauluryhmät kokemaan laulun voimaa Joensuun laulurinteelle,

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Matka Kronstadtiin keväällä 2007 Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Su-Ma, 13-14.5. Tulimme kaikki matkalle lähtijät koulun pihalle sunnuntai-iltana kello kymmenen maissa. Yksi matkalaisista kuitenkin

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007 Matti Talala& Jarkko Jakkula MIKSI? Hollannin menestyneet kamppailu-urheilijat saivat meidän kiinnostuksen heräämään Eindhovenia kohtaan. Olisihan se hienoa mennä opiskelijavaihtoon

Lisätiedot

Kokeileva painanta ja värjäys

Kokeileva painanta ja värjäys Kokeileva painanta ja värjäys Elämys vastakarvaan Tekstiiliteosnäyttely 2012 Johanna Hytönen Mistä on kyse Saimme itse vaikuttaa kurssin sisältöön ja toiveenamme olikin tehdä taidetekstiilejä. Saimme idean

Lisätiedot

Herttoniemen seurakunnan. toimintaa ja tapahtumia kouluikäisille! tyttöjen ja poikien. läpyskä

Herttoniemen seurakunnan. toimintaa ja tapahtumia kouluikäisille! tyttöjen ja poikien. läpyskä Herttoniemen seurakunnan toimintaa ja tapahtumia kouluikäisille! tyttöjen ja poikien läpyskä talvi ja kevät 2016 KOULUIKÄISTEN KERHOT Kerhot alkavat loppiaisen jälkeen ja jatkuvat huhtikuun loppuun. Keskiviikkoisin

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Salon Seudun Suomi-Viro Seura ry

Salon Seudun Suomi-Viro Seura ry Salon Seudun Suomi-Viro Seura ry TOIMINTAKERTOMUS 01.01-31.12.2005 JÄSENET Yhdistyksellä oli vuonna 2005 jäsenmaksun maksaneita jäseniä 121. HALLITUS Alho Maritta Lehtonen Erkki Malin Arvo Mäntylä Taimi

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Hämeenlinna 19. lokakuuta 2012. Solaris-lomalla Kajaanissa 10.-15.9.2012

Hämeenlinna 19. lokakuuta 2012. Solaris-lomalla Kajaanissa 10.-15.9.2012 Hämeenlinna 19. lokakuuta 2012 Solaris-lomalla Kajaanissa 10.-15.9.2012 28 eläkeläisopettajaa (osa ystäviä) oli liikunnallisella virkistyslomalla Hotelli Kajaanissa. Matkat taitettiin rautateitse, invavaunut

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

Brasil - Sempre em meu coração!

Brasil - Sempre em meu coração! Brasil - Sempre em meu coração! (Always in my heart) Pakokauhu valtasi mieleni, enhän tiennyt mitään tuosta tuntemattomasta latinomaasta. Ainoat mieleeni kumpuavat ajatukset olivat Rio de Janeiro, pienempääkin

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Partiolippukunta Kalevan Karhut nro 1 / 2008

Partiolippukunta Kalevan Karhut nro 1 / 2008 Partiolippukunta Kalevan Karhut nro 1 / 2008 TÄSSÄ NUMEROSSA - LIPPUKUNTALEHTI - 36. vuosikerta JULKAISIJA Ä-tervehdys... 3 www.kalevankarhut.net... 4 Ötökän elämää... 5 Silppusäkki... 6 Virkailijat...

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Henkinen yhdistys ry

Pohjois-Karjalan Henkinen yhdistys ry Pohjois-Karjalan Henkinen yhdistys ry Kevään 2011 ohjelma Säännöllisesti kokoontuvat ryhmät: Astrokerho Kerho on avoin kaikille astrologiasta kiinnostuneille. Kerhossa opimme katsomaan astrologiselta kartalta

Lisätiedot

4. Kokouksen työjärjestys Kokouksen työjfi estys hyvåiksyttiin esitetyssä muodossa.

4. Kokouksen työjärjestys Kokouksen työjfi estys hyvåiksyttiin esitetyssä muodossa. Jylhän Sukuseura Pöytäkirja (tlz) Aihe: Sukukokous Aika 25.7.2015 klo 15.00-16.28 Paikka Finlaysonin Palatsi, Tampere Läsnä 26 sukuseuran jäsentä (liite 1) 1. Kokouksen avaus Sukuseuran puheenjohtaja Jarmo

Lisätiedot

Yliopistonkatu 8 96300 Rovaniemi. Aika: Maanantai 9.3.2015 klo 12:00. Paikka: Lapin yliopisto, akvaario. Läsnä:

Yliopistonkatu 8 96300 Rovaniemi. Aika: Maanantai 9.3.2015 klo 12:00. Paikka: Lapin yliopisto, akvaario. Läsnä: Remburssi ry PÖYTÄKIRJA Yliopistonkatu 8 96300 Rovaniemi REMBURSSI RY:N HALLITUKSEN KOKOUS Aika: Maanantai 9.3.2015 klo 12:00. Paikka: Lapin yliopisto, akvaario. Läsnä: Varsinaiset jäsenet: Matias Kassala,

Lisätiedot

VETURI vie vertaisohjauksen uusiin maisemiin! VETURI V

VETURI vie vertaisohjauksen uusiin maisemiin! VETURI V VETURI vie vertaisohjauksen uusiin maisemiin! VETURI V Vertaistuutoritapaaminen Kurussa 7.-8.4.2006 VETURI V Vertaistuutoritapaaminen sivu 2/6 VETURI V on viides -hankkeen * Vertaistuutorointi-työrenkaan

Lisätiedot

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Johdanto Aloimme etsimään työssäoppimispaikkaa ulkomailta, koska olimme kiinnostuneet mahdollisuudesta

Lisätiedot

HANNU 60 vuotta. Yllätys onnistui. Voi teitä minkä teitte mulle!!

HANNU 60 vuotta. Yllätys onnistui. Voi teitä minkä teitte mulle!! TORNIO KÄRPÄT - JOKERIT 2.10.2012 RAKSILA HANNU 60 vuotta Yllätys onnistui Lätkäbussilaisten järjestämä yllätys Hannun merkkipäivän kunniaksi onnistui, vaikka aluksi tuntui mutkia tulevan matkaan, kun

Lisätiedot

Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 3/2015

Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 3/2015 Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 3/2015 KESÄTEATTERI KIINNOSTI Kuopion Uudessa Kesäteatterissa Rauhalahdessa esitettiin kuluneena kesänä täysille katsomoille musikaalia Solistina Olavi Virta.

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

SUN U ITAI- ELI PYHÄKOULUT INKERISSÄ.

SUN U ITAI- ELI PYHÄKOULUT INKERISSÄ. SUN U ITAI- ELI PYHÄKOULUT INKERISSÄ. Juuso Mustonen. Kohta valtaan päästyään aloittivat bolshevikit kiivaan taistelun uskontoa vastaan. Ensimmäisenä tehtävänä tässä taistelussa oli kirkon erottaminen

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Piristyspartio. Viikko 3. Maanantai 15.6.2015 Anttolaa ja Mikkelin siltakemmakat

Piristyspartio. Viikko 3. Maanantai 15.6.2015 Anttolaa ja Mikkelin siltakemmakat Piristyspartio Viikko 3 Maanantai 15.6.2015 Anttolaa ja Mikkelin siltakemmakat Maanantaiaamuna suuntasimme kohti Anttolaa. Vastaanotto oli lämmin sekä ystävällinen ja tunsimme itsemme tervetulleiksi. Aloitimme

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään Vuojoen kartanon kesäretkestä. WSOY:n edustaja Joni Strandberg WSOY "Puutarhan aika" "Onnellinen puutarhuri"

Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään Vuojoen kartanon kesäretkestä. WSOY:n edustaja Joni Strandberg WSOY Puutarhan aika Onnellinen puutarhuri Kirja- ja matkailta Karkasimme puutarhaan kirjojen ja matkojen pariin karkauspäivänä 29.2. Hyvissä ajoin ennen tilaisuuden alkua väkeä alkoi saapua Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään tekemään edullisia

Lisätiedot

TOIVASTEN SUKUSEURAN SUKUKOKOUS KUOPIOSSA 25.-26.7.2015

TOIVASTEN SUKUSEURAN SUKUKOKOUS KUOPIOSSA 25.-26.7.2015 TOIVASTEN SUKUSEURAN SUKUKOKOUS KUOPIOSSA 25.-26.7.2015 Toivasten Sukuseura ry oli taas kutsunut jäseniään ja muitakin Toivasia ja Toivas-mielisiä kokoontumaan Kuopion Hotelli Atlakseen seuraamaan seuran

Lisätiedot

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3

Lisätiedot

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi:

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi: PEVA TOIMINTA nimi: PASSI Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti: 1. Opiskelutaidot

Lisätiedot

Jaguars Spirit Athletes ry

Jaguars Spirit Athletes ry Jaguars Spirit Athletes ry +',-'%"!"!#!$!%!$!&!!!!'!&!(!)!*!&!*!" Jäsentiedote 5/2013 Syysterveisiä Hyvä jäsenemme, tässä on vuoden 2013 viides jäsentiedote. Jäsentiedotteesta saat paljon tärkeää tietoa

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA 12. 16.8.2013 Olipa tosi mukava kurssi. Sopivan rauhallinen tempoltaan ja kuitenkin tarpeeksi jokaiselle sopivia aktiviteetteja ja paikka mitä loistavin! Lähdimme

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

13.10 27.11.2015 Krista Paavolainen

13.10 27.11.2015 Krista Paavolainen 13.10 27.11.2015 Krista Paavolainen Ensimmäinen päivä Saavuimme noin puoli kahdelta Kiinan aikaan Shanghaihin, Zhoupun alueelle, jossa sijaitsi meidän majoituspaikkamme kuuden viikon ajalle. Majoituimme

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ. Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen

Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ. Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen Arjen asioita ja muistoja Oma kansioni -kirjaa voi käyttää apuna erilaisissa ryhmissä tai osallistujat

Lisätiedot

Carmen Brecheis Michelle Cheng Johanna Järvelä Anna Kantanen

Carmen Brecheis Michelle Cheng Johanna Järvelä Anna Kantanen Carmen Brecheis Michelle Cheng Johanna Järvelä Anna Kantanen Onko Villa Breda koti vai laitos? Tietysti sen pitäisi olla koti! avulias persoonallinen lepoa-antava kutsuva interaktiivinen active aktiivinen?

Lisätiedot

Turun Kansantanssin Ystävät ry. Turku - Finland

Turun Kansantanssin Ystävät ry. Turku - Finland Turun Kansantanssin Ystävät ry Turku - Finland Turun Kansantanssin Ystävät ry perustettiin vuonna 1970 päämääränään suomalaisen kansantanssin ja kansanperinteen vaaliminen ja tunnetuksi tekeminen. Kansantanssin

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

Adolf Erik Nordenskiöld

Adolf Erik Nordenskiöld P u n a i n e n r a s t i Adolf Erik Nordenskiöld Adolf Erik Nordenskiöld (1832 1901) vietti lapsuutensa Alikartanossa. Hänen isänsä Nils Gustaf Nordenskiöld oli mineralogi, kivennäistutkija. Adolf Erik

Lisätiedot

115 vuotta. Uudenmaan Martat ry 85 vuotta. Anne Lempinen

115 vuotta. Uudenmaan Martat ry 85 vuotta. Anne Lempinen 115 vuotta Uudenmaan Martat ry 85 vuotta Anne Lempinen Uudenmaan Martat 85 vuotta Tuodaan juhlavuosi osaksi arkea Juhlavuotta tuodaan monin tavoin ja erilaisin tapahtumin esille tavoitteena on, että juhlavuosi

Lisätiedot

Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla.

Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla. HIPPOS Nro 8/2010 Melkein paratiisissa Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla. Teksti ja kuvat TONY ILMONI Snappertuna 90 kilometrin

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

Hei, sinä vuoden 2016 rippikoululainen!

Hei, sinä vuoden 2016 rippikoululainen! Hei, sinä vuoden 2016 rippikoululainen! Tuntuuko siltä, että rippikouluusi on vielä valovuoden mittainen matka? Todellisuudessa rippikoulusi alkuun ei ole kovinkaan pitkä aika. Kaikki rippikouluryhmät

Lisätiedot

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15 Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Vuokkiniemi on pieni mutta kuuluisa kylä Vienan Karjalassa suuren Venäjän läntisellä laidalla. Äitisemme Vuokkiniemi on

Lisätiedot

KOTIHARJUN SAUNAYHDISTYS ry

KOTIHARJUN SAUNAYHDISTYS ry To 17. Su 20.5.2012 Saunaretki Karjalaan Sivu 1 / 14 Kotiharjun Saunayhdistys ry:n perinteinen kevätretki Karjalan maisemiin ja sen saunoihin. Entistä Suomea. Heino Tours Finland, Kotka. Venäjän puolella.

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

LEIKIN VOIMA 16.1.2015. Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä

LEIKIN VOIMA 16.1.2015. Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä LEIKIN VOIMA 16.1.2015 Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä Leikkiagenttien matkat - Ryhmä on mukana Vantaan leikkipilotti- hankkeessa mukana Leikkiagentteina

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SIJAISVANHEMMAT RY:N JÄSENLEHTI

KESKI-SUOMEN SIJAISVANHEMMAT RY:N JÄSENLEHTI KESKI-SUOMEN SIJAISVANHEMMAT RY:N JÄSENLEHTI Viestikyyhkysen sisältö: Puheenjohtajan pulinoita.3 Perhehoidon rekrykamppanaja...4-5 Jäsentuotteemme: Mustaharakka,pelikortit..6 Hupparit,T-paidat...7 Miltä

Lisätiedot

Kanada 2015. Gea Schumann Merkonomi

Kanada 2015. Gea Schumann Merkonomi 1 Kanada 2015 Gea Schumann Merkonomi 2 Perustietoa Lähdin 31.12 kuukauden kestävälle matkalle Kanadaan. Olimme osallisena FinAl 2.0 projektissa ja pääsimme mukaan muutamiin isoihinkin tehtäviin. Majoituksena

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 1 SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 Sateenkaaritalon tapahtumia syksyllä 2014 muun muassa: Kuva internetistä. Kuvaaja Teuvo Vehkalahti. BBQ-Elolystit 9.9. klo 10-14 Hietalahden Villassa Sieni- ja marjaretki

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

TARINAT VIESTINNÄN YTIMENÄ. Thorleif Johansson Suomen Lions-liitto ry Viestintäjohtaja

TARINAT VIESTINNÄN YTIMENÄ. Thorleif Johansson Suomen Lions-liitto ry Viestintäjohtaja TARINAT VIESTINNÄN YTIMENÄ Thorleif Johansson Suomen Lions-liitto ry Viestintäjohtaja Lionismi on viestintäkonsepti 4.3.2013 Thorleif Johansson Suomen Lions-liitto ry Viestintäjohtaja 2 3 Tekeminen Vapaaehtoistoiminta

Lisätiedot

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry.

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Kahvila Elsie Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Hyvät sipoolaiset, Olet saanut käteesi aivan uuden esitteen, joka kertoo Palvelutalo Elsieen perustettavasta kahvilasta. Tämä kahvila avautuu maanantaina

Lisätiedot

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina

Lisätiedot

Messumatka Tallinnaan 13. 15.11.2013 13.11.2013

Messumatka Tallinnaan 13. 15.11.2013 13.11.2013 Messumatka Tallinnaan 13. 15.11.2013 13.11.2013 Saavuimme Tallinnaan keskiviikkona kello 12.30. Heti satamasta siirryimme ensimmäiseen tutustumiskohteeseemme E-profiiliin, joka on Tallinnan suurin, raskaan

Lisätiedot

Linja-autolla matka Kathmandusta Gorkhan kestää 8 tuntia sieltä on vielä kolmen päivävaelluksen matka vuoristoa ylös Laprakin kylään

Linja-autolla matka Kathmandusta Gorkhan kestää 8 tuntia sieltä on vielä kolmen päivävaelluksen matka vuoristoa ylös Laprakin kylään Namaste Les enfants de Laprak on pieni yksityisten ihmisten ylläpitämä avustusjärjestö Ranskassa. He keräävät varoja auttaakseen Laprakin lapsia järjestämällä mm. myyjäisiä ja pitämällä erilaisia Nepal

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

Toivotamme hyvää ja rauhaisaa joulunaikaa, ja laulun täyttämää tulevaa vuotta!

Toivotamme hyvää ja rauhaisaa joulunaikaa, ja laulun täyttämää tulevaa vuotta! Puheenjohtaja Sihteeri Taiteellinen johtaja Helena Toivanen Irma Pakarinen Rita Varonen Laulutalo, Kauppakatu 51 Laulutalo, Kauppakatu 51 Kilpisenkatu 14 a 13 80100 Joensuu 80100 Joensuu 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012

ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012 ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012 Torstaina 4.10. saapuivat osallistujat ympäri Suomea ja Norjan Trondheimista. Illalla kokoonnuimme Kaplaakin kiltahuoneelle, jonne

Lisätiedot

Harrastatko itse musiikkia?

Harrastatko itse musiikkia? Ooppera oli sopivan mittainen Ooppera oli liian lyhyt Oopperaan! Suomen Kulttuurirahaston ja Suomen Kansallisoopperan yhteisen Oopperaan!-hankkeen ansiosta noin 6 400 seitsemäsluokkalaista opettajineen

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Ilkka Horelli Turun VPK, kilpailun puuhamies

Ilkka Horelli Turun VPK, kilpailun puuhamies 10.3.2012 Naantali Hyvät kilpailijat, Turun VPK:lla on mieluisa tehtävä järjestää palokuntien SM- Pilkki -kilpailut. Kilpailu järjestetään Naantalin merialueella aivan Naantalin vanhan kaupungin tuntumassa.

Lisätiedot

Kanneljärven Kuuterselkä

Kanneljärven Kuuterselkä Kanneljärven Kuuterselkä Se vetää puoleensa joka kesä siellä päivänvalon nähneitä ja meitä heidän lapsiaan ja lastenlapsiaan sekä puolisoitamme ja ystäviämme. Tänä kesänä matkasimme 10.-12.6.2013 ja tiistai

Lisätiedot