Suomi tarvitsee yritysvetoista kasvua. PK-johtaja Pentti Mäkinen Elinkeinoelämän keskusliitto

Transkriptio

1 Suomi tarvitsee yritysvetoista kasvua PK-johtaja Pentti Mäkinen Elinkeinoelämän keskusliitto

2 Yrittäjyyden nykytila ja haasteet PK-yritykset ovat synnyttäneet valtaosan uusista työpaikoista (95 % vuosina ) ;varmistettava Suomessa on tulevaisuudessakin kasvuun, investointeihin, riskinottoon ja työllistämiseen motivoituneita yrityksiä ja yrittäjiä Yritysten lukumäärä on kasvanut, työllistävien yritysten määrä ei Suomessa on liian vähän kansainvälistyviä yrityksiä Samoin on liian vähän yrityksiä jotka haluavat kasvaa pienistä keskisuuriksi ja keskisuurista suuriksi Yleinen myönteinen asenne yrittäjyyteen ei ole muuttunut innoksi ryhtyä yrittäjäksi Yrittäjät ikääntyvät muun väestön tavoin; mistä yritysten jatkajat 2

3 Mitä pitää tehdä Toteutetaan EK:n yrittäjyysohjelman linjaukset Ohjelman tavoitteet oltava todellisuutta vuonna 2015 Yrittäjyyskasvatus läpi koko koulutusjärjestelmän Yrittäjyyteen ja riskinottoon kannustava verotus Kasvuyrittäjyyden edistäminen Julkiset palvelut ja hankinnat avataan PK-yrityksille PK-yritysten kansainvälistymisen edistäminen Yritysten hallinnollisen taakan keventäminen ja päätösten yritysvaikutusten arviointi Asennemuutos läpi koko päätöksenteon Think Small First toteutetaan myös käytännössä 3

4 EK:n YRITTÄJYYSOHJELMAN PAINOPISTEET 1. Verotus kannustamaan yrittäjyyttä, kehittymistä ja kasvua 2. Työmarkkinat edistämään joustavuutta, työllisyyttä ja tuottavuutta 3. Toimintaympäristö vahvistamaan yritysten kilpailukykyä 4. Asiakaslähtöiset julkiset palvelut, tehokkaat julkiset hankinnat 5. Uusia liiketoimintamahdollisuuksia avaava energia- ja ilmastopolitiikka Yksittäisiä linjauksia yhteensä 64 kappaletta 4

5 YRITTÄJYYSOHJELMAN MÄÄRÄLLISET TAVOITTEET MITTARI TILANNE TAVOITE Yrittäjyyden edistäminen Kokonaisyrittäjyysaktiivisuus, % n/a Yritysten lukumäärä Kasvuyrittäjyyden ja kansainvälisen kilpailukyvyn edistäminen 3. Työnantajayrittäjien osuus yrittäjistä, % 4. Kasvuyritysten osuus yrityksistä, % 5. Keskisuurten yritysten lukumäärä 6. PK-yritysten osuus tavaraviennistä ,2 3,8 4,3 4,5 5, n/a 12,1 12,9 12,0 18 5

6 Hallitusohjelman lupaukset ja niiden toteutus Oikea tavoite: hallituksen tavoitteena on luoda Suomeen maailman parhaat edellytykset korkean osaamisen ja liiketoiminnan harjoittamiselle Oikea analyysi Yrittäjyys, kasvu elinkeinorakenteen uudistaminen, kansainvälistyminen ja PK-yritykset on tunnistettu hyvin hallitusohjelmassa Tunnistetaan, että Suomessa on vähän kasvuhakuisia yrityksiä ja pitkäjänteisiä riskisijoittajia Pelkillä sanoilla yrittäjyys ei kuitenkaan lähde nousuun Ovatko hallitusohjelman keinot oikeat ja riittävätkö ne haasteeseen vastaamiseen 6

7 Mitä hyvää hallitusohjelma tarjoaa PK-yrityksille Julkisen rahoituksen painopiste siirretään PK-yrityksiin Viennin rahoituksen ja valtion erityisrahoituslaitosten toimintamahdollisuudet ja resurssit turvataan kotimaisten yritysten kilpailukyvyn turvaamiseksi Elinkeinoveroselvitys Yritystukien arviointi Julkiset yrityspalvelut ja yritysten viranomaisasiointi kootaan yhdelle luukulle Palvelualojen rooli huomioidaan elinkeinopolitiikassa Kuntauudistus: vahva peruskunta luo edellytykset tulokselliselle elinkeinopolitiikalle Hallinnollisen taakan keventäminen 7

8 Mitä hyvää (2) Lainsäädännön yritysvaikutusten tehostaminen Harmaan talouden torjunta PK-näkökulma kauppapolitiikkaan Kansallinen pääomamarkkinastartegia TESI:n pääomittaminen ja Finnveran lainoitus- ja takausmahdollisuudet Julkisen pääomasijoitustoiminnan vahvistaminen erityisesti kasvuyritysten lisäämiseksi Luovien alojen merkitys tunnistettu Vienninedistäminen erityisesti kehittyville markkinoille Listautumiskynnyksen madaltaminen 8

9 Mitä puutteita hallitusohjelmassa Verouudistukset eivät tue kasvua: pääomaveron progressio on taka-askel, osinkoveron kiristys ei kannusta kasvua; kasvun lasikatto Pääomaverokantaa nostetaan ja muutetaan progressiiviseksi. Verokanta 30 % ja euroa ylittävältä osalta 32 % Listayhtiöiden sekä suurten ja keskisuurten listaamattomien yritysten jakamien osinkojen kokonaisverorasitus kiristyy Perintö- ja lahjaveron kiristäminen yli suuruisten perintöjen ja lahjojen osalta Uusi 16 % veroluokka TKI verokannustin jää edelleen selvityksen varaan Yritystukien leikkaukset (110 meur): voidaanko toteuttaa ilman että hallitusohjelman hyvät tavoitteet vaarantuvat 9

10 KASVUYRITTÄJYYDEN EDISTÄMISEN OSA-ALUEET JA KEINOT KASVUYRITTÄJYYS Työnantajayrittäjien osuus yrittäjistä 40 %, kasvuyritysten osuus yrityksistä 5,5 %, keskisuurten yritysten lukumäärä ja PK-yritysten osuus tavaraviennistä 18 % Yrittäjyyden kannusteet Tavoite: Yrittäjyyteen, kasvuun ja riskinottoon kannustava rahoitus- ja verotus Keinot: 1) Kilpailukykyinen osinko- ja yritysverotus 2) Tutkimus- ja kehitystoiminnan verokannusteet 3) Pääomasijoitus- ja bisnesenkelitoiminnan kehittäminen 4) Asiakaslähtöisen yrityspalvelujärjestelmän kehittäminen Yrittäjä- ja johtamisosaaminen Tavoite: Kasvumahdollisuuksia ja resursseja tehokkaasti ja taitavasti hyödyntävät yrittäjät ja yritysjohtajat Keinot: 1) Yrittäjyyden ja johtamisen perusvalmiuksien kehittämiseen panostaminen kaikilla koulutusasteilla 2) Pk-yritysten hallitus- ja johtoryhmätyön kehittäminen 3) Kansainvälistymisvalmiuksien edistäminen 4) Kasvuhakuisten ensiyrittäjien ja moninkertaisten yrittäjien tiimiyrittäjyyden edistäminen Työelämän kehittäminen Tavoite: Joustava, sisäiseen yrittäjyyteen ja työssä viihtymiseen kannustava työympäristö Keinot: 1) Koululaisten, opiskelijoiden ja työntekijöiden yrittäjyystietämyksen lisääminen 2) Paikallisen sopimisen edellytysten ja valmiuksien edistäminen työlainsäädäntöä ja työehtosopimuksia kehittämällä sekä koulutusta lisäämällä 3) Sisäiseen yrittäjyyteen ja aloitteellisuuteen kannustavien palkitsemisjärjestelmien kehittäminen ASENNEILMASTO Tavoite: Yrittäjyyttä arvostava sekä sen merkitystä ja monimuotoisuutta ymmärtävä yhteiskunta Keinot: Yrittäjyyskasvatuksen ja koulutuksen tehostaminen sekä mediaan, poliittisiin päättäjiin ja virkamiehiin vaikuttaminen 10

11 Yritysten toimintaympäristö muuttuu kasvun ja kilpailukyvyn edellytykset muuttuvat Toimintaympäristön epävakaus lisääntyy, globaali kilpailu kiristyy Nousevat taloudet (BRIC) vetävät yrityksiä puoleensa Yritysten ja pääomien liikkuvuus helppoa Osaaminen kehittyy nopeasti kaikkialla Kansalliset ratkaisut suojaavat/houkuttelevat yrityksiä (esim. verot, luvat, kaupan esteet) Toipuminen taantumasta epätasaista ja hidasta Verkostoyritykset kilpailevat asemastaan verkostossa Kannattavuuden ylläpitämiseen uusia haasteita Kustannuspaineet kasvavat (mm. palkat,energia,kuljetus) Rahoituksen saatavuus ja ehdot kiristyvät 11

12 Mitä tapahtuu Suomessa Teollisuuden investoinnit lisääntyvät eivät Suomessa Palveluyritysten osuus kasvaa edelleen: Pienet markkinat rajoittavat kasvua Mistä vientihakuisia palveluyrityksiä Vetovastuu siirtynyt suurilta yrityksiltä PK-yrityksille Uudet työpaikat syntyvät PK-yrityksiin Verkostotaloudessa PK-yritykset ovat tärkeä osa suurten yritysten liiketoimintaa (alihankinta, sopimusvalmistus, kumppanuudet) Uusia yrityksiä syntyy mutta ei työllistäviä yrityksiä Suuri haaste: mitä tapahtuu PK-yrityksille kun niiden suuret kumppanit siirtävät toimintaansa lähemmäs markkinoita Suomen vienti edelleen liiaksi suurten yritysten varassa Pystyvätkö suomalaiset PK-yritykset kansainvälistymään riittävän nopeasti 12

13 Talouskriisin jälkihoito edelleen kesken Taloustaantuman menetyksen (8 % BKT:n pudotus) kurominen vaatisi vahvaa talouskasvua Yritykset menettäneet dramaattisesti kustannuskilpailukykyään Vuosien 2008 ja 2009 palkankorotukset olivat ylimitoitettuja talouden syöksyessä Taantumassa yritykset välttivät irtisanomisia, entä nyt? Palkkaratkaisujen tuettava inflaation hillintää: ei palkka-hinta kierrettä liikkeelle Yritysten kustannukset nousevat joka tapauksessa (energia ja logistiikkakustannukset) 13

14 Kestääkö talouskasvu Talouskasvun näkymät heikentyneet kesän 2011 aikana USA:n talouden tilanne heikentynyt Eurooppa elää velkakriisissä Euroopan rahoitusjärjestelmä hakee edelleen vakautta Korkeat raaka-aineiden hinnat aiheuttavat inflaatiota Valuuttakurssien kehitykseen liittyy epävarmuutta Elvytyskeinot (korot, investoinnit) käytetty Talouksien riippuvuus toisistaan lisääntynyt Hyytyvä talouskasvu, kustannusten nousu ja yritysten varovaisuus jäädyttävät työllisyyden kasvun 14

15 OECD:n ennakoiva suhdanneindikaattori Indeksi, 1990= Suomi 160 USA Saksa Japani Lähde: OECD /lead1/jka/EKI Talousgraafit

16 Saksan Ifo-suhdanneindeksi Kauppa ja teollisuus Indeksi, 2005=100, kausitas Lähde: IFO /ifo1/jka/EKI Talousgraafit

17 Pörssikurssien kehitys OMX Helsinki OMX Helsinki CAP Lähde: OMX Helsinki /pors3/jka/EKI Talousgraafit

18 Julkinen velka, % bkt:sta Euroalue Suomi Lähteet: Euroopan komissio ja Tilastokeskus /tal80/jka/EKI Talousgraafit

19 52 50 Valtiontalouden tulot ja menot ilman sijoituksia Liukuva vuosisumma, mrd. euroa Tulot Menot Lähde: Valtiokonttori /valt1/jka/EKI Talousgraafit

20 Yrityssektorin rooli kansantaloudessa ratkaiseva: osuus tuotannosta ja työllisyydestä Suomessa (pl. alkutuotanto, Lähde: Kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus). 20

21 Pk-yritysten osuus kaikkien yritysten henkilöstöstä ja liikevaihdosta Suomessa (Lähde: YTR, Tilastokeskus, pl. alkutuotanto) 21

22 Suurten yritysten osuus kaikkien yritysten liikevaihdosta, työllisyydestä ja palkkasummasta Suomessa, % (Lähde: YTR, Tilastokeskus). 22

23 Yritysten omistusrakenteiden taloudellisia vaikutuksia Suomessa 2009 (Lähde: YTR, Tilastokeskus, pl. alkutuotanto) 23

24 ERI KOKOLUOKAN YRITYSTEN OSUUS KOKONAISVIENNISTÄ ERÄISSÄ MAISSA 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % PKosuus PKosuus 69 % 20 % 10 % 0 % 20 % Suomi Ruotsi Alankomaat Saksa Tanska Lähde: External trade by activities and size-classes of enterprises, EC

25 Teollisuusyritysten henkilökunta kotimaassa ja ulkomailla (lukumäärinä ja prosentteina) Kotimaassa Ulkomailla Kotimaassa Ulkomailla Lähde: EK:n investointitiedustelu, tammikuu

26 Yritysten lukumäärä Suomessa ennätystasolla 2010 (Lähteet: Tilastokeskus & TEM Yrittäjyyskatsaus 2011, pl. alkutuotanto) 26

27 TYÖNANTAJAYRITTÄJIEN MÄÄRÄ 2000 LUVULLA Yrittäjät pl maa- ja metsätalous Työnantajayrittäjät Yksinyrittäjät Lähde: Eurostatin työvoimatutkimus 27

28 Kasvun pullonkaulat Suomessa Suomesta puuttuu kasvuhakuisia PK-yrityksiä, jotka haluavat kansainvälistyä, ottaa riskejä, investoida ja työllistää Suomessa Mistä kasvun kannustimet jotta yritykset haluavat kasvaa pienistä keskisuuriksi ja keskisuurista suuriksi Tarvitaan kilpailuetua tuottava toimintaympäristö ( kasvun ekosysteemi ), joka aktivoi pk-yrityksiä kasvu- ja osaamispotentiaalin hyödyntämiseen Toimenpiteiden tulee kohdistua sekä yritysten sisäisiin (oman toiminnan kehittäminen) ja ulkoisiin (toimintaympäristö) kasvun esteisiin ja pullonkauloihin 28

29 Kasvuyrittäjyyden tavoitteet Kokonaisyrittäjyysasteen nostaminen Yritysten kokonaismäärä nostaminen Työnantajayritysten osuuden nostaminen Kasvuyritysten osuuden nostaminen Keskisuurten yritysten lukumäärän nostaminen PK-yritysten vientiosuuden nostaminen 29

30 Miksi Suomessa on vähän kasvuyrityksiä Suomessa alhainen ambitiotaso ja laajasti ymmärrytettynä riskien karttaminen: yrittäjäriskin ohella mm. työntekijän palkkaukseen liittyvä riski Rahoitusmarkkinoiden pienuus Pääomasijoitusten kappalemäärät ja keskimääräiset investoinnit jäävät pieniksi Julkisesti rahoitetun alkuvaiheen ja pääomasijoittajien investointien välissä on aukko Innovaatiojärjestelmän puutteet Innovaatiot (patentit) maailman kärkitasoa mutta.. Kaupallistamisen hallitsijoita edelleen harvassa 30

31 Yrittäjyysaktiivisuus Suomessa (GEM 2010) Suomen kokonaisyrittäjyysaktiivisuus (aikuisista työikäisistä) on 15,1 % (sija 32/59) vakiintuneiden yrittäjien (min. 42 kk) osuus on 9,4 % (1. Pohjoismaissa) aktiivisesti yritystoimintaa aloittavat 5,7 % 7 % palkkatyössä olevista pyrkii aktiivisesti perustamaan yrityksen (GEM k.a.15 %). Suomalaiset havaitsevat ympärillään runsaasti yrittäjyysmahdollisuuksia, mutta ne liian harvoin realisoituvat liiketoiminnaksi. Varhaisvaiheen ja vakiintuneiden yrittäjien kasvuhakuisuus on Suomessa huomattavan vähäistä. Keskimäärin vain 5 %:lla alkuvaiheen yrittäjistä on ollut korkeat kasvuodotukset ( ); merkittävä haaste työllisyyskehitykselle! Vertailumaissa lähes puolet kaikesta yritystoiminnasta harjoitti vientiä. Suomessa osuus oli vain vajaa kolmannes. 31

32 Yrittäjyyden toimintaympäristö Suomessa (GEM 2010 & Kasvun ajurit 7, EK) Suomessa on vakaa ja ennustettava liiketoimintaympäristö, joka ei edistä merkittävästi kunnianhimoista yrittäjyyttä. Suomessa on innovaatiotalouksien joukossa keskitasoa vähemmän innovatiivista, kasvuhaukuista yritystoimintaa Erityisen vähän on edelläkävijäyrityksiä, jotka tuottavat täysin uusia tuotteita tai hyödyntävät uusia teknologioita Pulaa on myös kasvuhaluisista ja kykyisistä keskisuurista kasvuyrityksistä, joilla olisi resursseja merkittäviin panostuksiin Yritystoiminnan vaihtuvuus eli yrittäjyysdynamiikka on liian verkkaista. Markkinat ja kilpailuympäristö muuttuvat kansainvälisesti ottaen vaatimattomasti Uusia liiketoimintamahdollisuuksia syntyy ja hyödynnetään hitaasti Yritysten selviytymisaste on varsin korkea ja talous uudistuu hitaasti 32

33 Suomen kasvuyritysympäristö kolmeen kärkimaahan verrattuna (Lähde: Nordic Entrepreneurship Monitor 2010) Yhteisön yrittäjyysasenteet Siirtolaisuus Hallinnollinen taakka Konkurssilainsäädäntö Työmarkkinasääntely Liiketaloudellinen ja yrittäjyyskoulutus Lait ja oikeusjärjestelmä Teknologian saatavuus ja soveltaminen Tuloverotus Ei-kaupallisen tiedon siirto Tutkimus- ja kehitystoiminta Yritys- ja pääomaverotus Patenttijärjestelmä, standardit Lähde: Norden (2010, s. 44); TEMin Kasvuyrityskatsaus 2011, kuvio Osakemarkkinoiden toiminta Riskipääoman saatavuus Velkarahoituksen saatavuus Kilpailu ja kilpailulainsäädäntö Pääsy ulkomaanmarkkinoille Julkinen läsnäolo markkinoilla

34 Kasvuyritysten osuus yrityksistä Suomessa, % (vähintään 10 henkilöä työllistävät) Bruttokansantuotteen volyymin muutos, 3-vuoden liukuva keskiarvo, % (asteikko oikealla) Lähde: TEM:in Kasvuyrityskatsaus 2011, Aineistolähde: Tilastokeskus. 34 Vuoden 1990 tieto ei ole laskettavissa.

35 Kasvuyritysten osuus yrityskannasta eri maissa, % Lähde: OECD (2009, s. 29); TEMin Kasvuyrityskatsaus 2011, kuvio

36 Kasvun pullonkaulat Kuinka pitkään kestää myönteinen suhdanne Taloudessa sopeudutaan uuteen normaaliin ei paluuta vuoden 2008 huipputasolle Vai toistuvatko tuotannon kasvun esteet teollisuudessa Riittämätön kysyntä Ammattitaitoisen työvoiman puute Kapasiteettipula Mitä tapahtuu Euro-alueella lähiaikoina ja mikä on sen vaikutus Suomen vientimarkkinoilla 36

37 Talouskasvuun tarvitaan kasvuhaluisia yrityksiä Yrittäjyyden kannusteet kuntoon Kilpailukyinen osinko- ja yritysverotus T&K&I verokannusteet Pääomasijoitus- ja bisneenkelitoiminnan kehittäminen Asialähtöiset yrityspalvelut Yrittäjä- ja johtajaosaaminen Yrittäjyyteen panostaminen kaikilla koulutusasteilla PK-yritysten hallitustyöskentely PK-yrtitysten kansainvälistymisvalmiudet Yrittäjyydelle myönteinen asenneilmasto Avainkysymys: mistä saadaam yrittäjiä jotka haluavat kasvattaa yrityksensä pienestä keskisuureksi ja keskisuuresta suureksi 37

38 PK-y rity sten uudet tilaukset, teollisuus Viimeisen 3 kk aikana Saldo, kausitasoitus Nousussa (+) Laskussa (-) Uudet tilaukset Tilausodotus Elokuu 2011 PK-SUHDANNEBAROMETRI 38 KALVO3/ /jka

39 PK-yritysten tuotanto- ja myyntikehitys Saldo Teollisuus Rakentaminen Palvelut Elokuu 2011 PK-SUHDANNEBAROMETRI 39 KALVO26/ /jka

40 PK-y rity sten henkilökuntakehity s Saldo Teollisuus Rakentaminen Palvelut Elokuu 2011 PK-SUHDANNEBAROMETRI 40 KALVO25/ /jka

41 PK-y rity sten tuotantokapeikot Teollisuus Prosenttiosuus vastanneista Riittämätön kysyntä Ammattityövoiman puute Kapasiteettipula Elokuu 2011 PK-SUHDANNEBAROMETRI 41 KALVO10/ /jka

42 PK-y rity sten suhdannetilanne Saldo Teollisuus Rakentaminen Palvelut Elokuu 2011 PK-SUHDANNEBAROMETRI 42 KALVO28/ /jka

43 PK-y rity sten suhdannenäky m ät Saldo Teollisuus Rakentaminen Palvelut Elokuu 2011 PK-SUHDANNEBAROMETRI 43 KALVO22/ /jka