Yrittäjyyden ja PK-yritysten haasteet Suomessa. Senior Adviser, Ph.D Kimmo Hyrsky PK-yritykset ja aluepalvelut

Transkriptio

1 Yrittäjyyden ja PK-yritysten haasteet Suomessa Senior Adviser, Ph.D Kimmo Hyrsky PK-yritykset ja aluepalvelut

2 Esityksen sisältö 1. Globaali talouden rakennemuutos ja yrittäjyysyhteiskunta EK PK-yritykset ja aluepalvelut 2 Kasvun ja kilpailukyvyn edellytykset muuttuvat: toimintaympäristö murroksessa 2. Kasvuyrittäjyyden pullonkaulat ja ekosysteemi Uudet työpaikat syntyvät PK-yrityksiin 3. PK-yritysten kansainvälistymistä vauhditettava Pienempien yritysten vienti alkanut kehittyä suotuisammin Liiketoimintojen siirto ulkomaille uhkakuva 4. Investointiedellytyksiä vahvistettava Teollisuuden pääomakanta on kutistunut selvästi useamman vuoden ajan 5. Elinkeinopolitiikka ja kasvun ekosysteemi Kasvun kannustimet ja toimintaympäristön kilpailukyky

3 1 Globaali talouden rakennemuutos & yrittäjyysyhteiskunta

4 Kasvun ja kilpailukyvyn edellytykset muuttuvat Toimintaympäristö muutoksessa - Toimintaympäristön epävakaus lisääntyy, globaali kilpailu kiristyy Finanssi- ja talouskriisistä toipuminen on epätasaista ja hidasta Kustannuspaineet kasvussa (mm. palkat, energian hinta) Rahoituksen saatavuus ja ehdot ovat kiristymässä Verkostoyrityksillä kilpailu verkostoasemasta kiristyy Palveluyritysten tuottavuusvaatimukset korostuvat Kaikki kasvu on tärkeää kasvuhalukkuus ja kasvustrategiat vaihtelevat yrityskentässä 4

5 PK-yrittäjyyden rooli liiketoimintaympäristön globaalissa murroksessa PK-yritysten työllistävä vaikutus kotimaassa ja rooli viennissä ja muussa kansainvälistymisessä korostuu Talous- ja velkakriisi ja taantuva talouskehitys nopeuttavat rakennemuutosta kohti yrittäjyysyhteiskuntaa Suuret yritykset siirtävät tuotantoa ja hankintaa kehittyviin maihin PK-yritykset hyödyntävät ja tasapainottavat globalisaatiokehitystä» kasvollisuus, pienuus, joustavuus, ketteryys, paikallisuus jne. Tarvitaan kilpailuetua tuottava toimintaympäristö ( kasvun ekosysteemi ), joka aktivoi pk-yrityksiä kasvu- ja osaamispotentiaalin hyödyntämiseen 5 Toimenpiteet tulee kohdistua sekä yritysten sisäisiin (oman toiminnan kehittäminen) ja ulkoisiin (toimintaympäristö) kasvun esteisiin ja pullonkauloihin

6 Yrittäjyyden haasteista Suomessa (1) Suomella on yrittäjyyden ja investointien toimintaympäristönä pysyviä heikkouksia mm. pienet kotimarkkinat, harva asutus, syrjäinen sijainti, korkeat tuotantokustannukset, korkea kokonaisveroaste jne. Toimintaympäristön epävakaus lisääntyy, kilpailu kiristyy ja tuotteiden elinkaaret lyhenevät Liiketoiminta-, innovaatio- ja kaupallistamisosaamisen yhteensovittaminen menestystekijänä Yrittäjyyden monimuotoisuus lisääntyy Perheyrittäjyys, sarja-, akateeminen -, sivutoiminen -, nais-, starttiraha-, hyvinvointipalvelu-, vastuullinen yrittäjyys jne. 6

7 Yrittäjyyden haasteista Suomessa (2) Kasvuyrittäjyyden aktivoimiseksi tarvitaan uusia avauksia Kansainvälistä kasvua aktiivisesti tavoittelevia pk-yrityksiä on varsin vähän Liian harva panostaa merkittävästi t & k & i toimintaan Kasvuyritysten keskikokoa tulee kasvattaa Verkostotalouden ja työllisyyden kannalta tärkeistä keskisuurista yrityksistä pulaa Suurten ja aivan pienten yritysten merkitys taloudessa on korostunut Keskisuuria yrityksiä vain noin prosentti kaikista yrityksistä Selvitysten mukaan rahoitusrajoitteiset yritykset ovat erityisen kasvu- ja kehittämishakuisia yritysten iästä riippumatta Katvealueita esiintyy myös kypsemmän kehitysvaiheen yrityksillä 7

8 Osaamisen, tuottavuuden ja kilpailukyvyn vahvistaminen(1) Johtamistaitojen, suunnittelun ja strategiatyön terävöittäminen liiketoimintaosaaminen: hallitus- ja johtoryhmätoiminnan aktivointi» Hallitus- ja johtoryhmätyöskentely keskeisinä instrumentteina ja osaamisen lähteinä liiketoimintastrategian onnistuneessa jalkautuksessa. sarjayrittäjien, bisnesenkeleiden ja yritysmentoreiden osaamisen kanavointi yritysten kehittämistyöhön Asiakas-, markkina- ja kansainvälistymisosaamisen vahvistaminen PK kansainvälistymisrahoituksen ja palvelujen uudistaminen (Team Finland)» fokus markkinaosaamiseen, kaupallistamiseen ja asiakkuuksiin Tuottavuuden ja työelämän kehittämishaasteet korostuvat Osaavan työvoiman saatavuus, työhyvinvoinnin kehittäminen, valmiudet paikalliseen sopimiseen, henkilöstön johtamis- ja sitouttamisvalmiudet jne. 8

9 Osaamisen, tuottavuuden & kilpailukyvyn vahvistaminen (2) Tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiotoiminnan aktivointi Energia- ja ilmastoteknologiaan perustuvat uudet liiketoimintamahdollisuudet ja vihreän teknologian hyödyntäminen kaikilla toimialoilla Toimiva t & k -verokannustin PK-yrityksille täydentämään TEKES-rahoitusta. PK-yritysten tietoisuuden ja valmiuksien kohentaminen aineettomien oikeuksien (IPR) suojaamisessa ja hyödyntämisessä (innovaatioiden kaupallistaminen) Verkostomainen toimintatapa ja kumppanuuksien syventäminen Uusien ideoiden ja osaamisen siirto, logistiikka ja toimitusketjun hallinta, kehittämisresurssien jakaminen, sähköinen liiketoiminta jne.» Valmistavan teollisuuden alihankintayritysten kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen, esim. Teknologiateollisuuden ja Tekesin hankkeet» Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen liiketoimintaprosesseissa, yritysyhteistyön syventämissä, sähköisessä kaupankäynnissä jne. 9

10 PK-yritykset ovat kasvun ja työllistämisen avain Uusista työpaikoista (netto) syntyi 100 % PK-yrityksiin (Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri; kokopäiväiset työpaikat) PK-yrityksissätyöpaikkojen lisäys oli henkilöä suurista yrityksistä katosi 274 työpaikkaa PK-yritystenmotivoiminen kasvuun, investointeihin, työllistämiseen ja riskinottoon on elinehto Suomen talouden myönteiselle kehitykselle Tarvitaan uusia kansainvälistyviä yrityksiä, jotka haluavat kasvaa pienistä keskisuuriksi ja keskisuurista suuriksi Suomalaisessa yhteiskunnassa tarvitaan tietoa PK-yritysten merkityksestä ja myönteinen asenne yrittäjyyteen 10

11 2 Kasvuyrittäjyyden pullonkaulat ja ekosysteemi

12 Kasvuhakuisten osuus yrittäjyysaikeita omaavista ja yritystoimintaa aloittelevista vuosina , % Odottaa työllistävänsä 5 v. kuluttua väh. 20 h. Odottaa työllistävänsä 5 v. kuluttua 5 19 h. Lähde: Kelleyym. (GEM 2011) Huom.: GEM-vertailussaon mukana 59 maata, jotka on jaettu 3 luokkaan. Kuviossa mukana kaikki innovaatiovetoisten talouksien -luokkaan kuuluvat maat.

13 Kasvuyritysten osuus yrityskannasta Suomessa matala Lähde: OECD (2009, prosenttia)

14 Vain hieman yli kolmannes yrittäjistä on työnantajia henkilöä (Q2) Työnantajayrittäjät Yksinyrittäjät Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus (pl. Alkutuotanto) Pentti Mäkinen

15 Keskisuuria yrityksiä tarvitaan lisää Viro 3,0 Irlanti 2,6 Saksa 2,4 Tanska 1,8 Iso-Britannia Itävalta 1,6 1,7 EU-26 keskiarvo Ranska Suomi 1,0 1,0 1,1 Ruotsi Espanja 0,8 0,8 Italia 0,5 Kreikka 0,3 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 Lähde: Euroopan komissio (SBA Fact Sheet, Eurostat SBS data base 2005), keskisuuret yritykset prosentteina yrityskannasta 15

16 Suomen kasvuyritysympäristö (viiva) kolmeen kärkimaahan verrattuna (alue) OECD -maissa THE FINNISH PARADOX Teknologian saatavuus ja soveltaminen Yhteisön yrittäjyysasenteet Siirtolaisuus Liiketaloudellinen ja yrittäjyyskoulutus Hallinnollinen taakka Konkurssilainsäädäntö Työmarkkinasääntely Lait ja oikeusjärjestelmä Tuloverotus Ei-kaupallisen tiedon siirto Tutkimus- ja kehitystoiminta Osakemarkkinoiden toiminta Riskipääoman saatavuus Velkarahoituksen saatavuus Patenttijärjestelmä, standardit Kilpailu ja kilpailulainsäädäntö Pääsy ulkomaanmarkkinoille Julkinen läsnäolo markkinoilla Yritys- ja pääomaverotus 16 Lähde: TEMin Kasvuyrityskatsaus 2011 Korkeampi lukuarvo (kauempana keskipisteestä) on parempi.

17 Suomen yrittäjyyskulttuurissa paljon kehitettävää Lähde: TEMinKasvuyrityskatsaus 2011

18 3 PK-yritystenkansainvälistymistä vauhditettava

19 Pk-yritysten osuus kokonaisviennistä on Suomessa kansainvälisessä vertailussa vaatimaton Lähde: Eurostat, Pentti Mäkinen

20 Vientimarkkinoiden uusjako Pienempien yritysten vienti kehittyy kuitenkin myönteisesti ja pkyritysten merkitys tavaraviennistä on loivassa kasvussa 50 Tavaraviennin arvon kehittyminen (%-muutos edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan) (Q1) Q2 Q3 Q (Q1) Q2 Q3 Q (Q1) Q2 Q3 Q (Q1) Q2 Q3 Q (Q1) Lähde: Tullihallitus Suuryritykset PK-yritykset 20

21 Pk-yritysten kansainvälistymisaktiivisuus kasvussa Suomessa on nyt jo noin vientiyritystä eli yli enemmän kuin vuonna 2008 Vientiä ja/tai tuontia säännöllisesti tekevien pk-yritysten lukumäärät 2012* Vientiä ja tuontia Yht yritystä 10 Vientiä Yht yritystä 7 Tuontia Yht yritystä Lähde: EK:n yrityskysely, Helmikuu 2012, *Tulokset ovat suuntaa-antavia ja sisältävät vientiä ja/tai tuontia tekevät pk-työnantajayritykset 21

22 EK:n kansainvälistymisselvitys (1/2) Uhkakuvana yritystoimintojen siirtyminen ulkomaille Aikomukset uuden yritystoiminnan aloittamiseen, nykyisen laajentamiseen tai siirtämiseen ulkomaille (% vastaajista) Uuden yritystoiminnan aloittaminen ulkomailla Nykyisen yritystoiminnan laajentaminen ulkomaille Nykyisen yritystoiminnan tai -toimintojen siirtäminen ulkomaille % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 %100 % En osaa sanoa Ei koske meitä Melko epätodennäköinen Melko todennäköinen Toteutuu varmasti Lähde: EK:n pk-toimintaympäristökysely 22

23 EK:n kansainvälistymisselvitys (2/2) Uuden yritystoiminnan aloittamista, nykyisen laajentamista tai siirtämistä koskevien aikomusten yleisimmät kohdemaat Venäjä 26 Viro 18 Ruotsi 15 Kiina 8 Saksa Lähde: EK:n pk-toimintaympäristökysely 23

24 4 Investointiedellytyksiä vahvistettava

25 Yritysten kasvuinvestointeihin vaikuttavat tekijät korostuvat Yritysten investointihalukkuuteen vaikuttavat mm.: Tulevaisuuden odotukset ja tavoitteet Osaavan työvoiman saatavuus ja työvoimakustannukset Logistiset tilannetekijät ja hyvät tietoliikenneyhteydet Rahoituksen saatavuus ja hinta Verotus Talouden epävarmuus jarruttaa kasvu- ja kansainvälistymispotentiaalin sekä investointiaikomusten toteuttamista: Poliittinen ilmasto on osin epävakaa ja vaikeasti ennustettava Työvoimakustannukset ovat kansainvälisesti korkeat Suomella on investointien toimintaympäristönä pysyviä heikkouksia kuten pienet kotimarkkinat, harva asutus, syrjäinen sijainti Rahoituksen saatavuus on vaikenemassa ja maksuvaikeudet yleistymässä Kokonaisveroaste korkea 25

26 EK:n investointitiedustelun päätulokset kesäkuussa 2012 Tehdasteollisuuden kiinteät investoinnit Suomeen kääntyivät kasvuun vasta viime vuonna Vuoden 2010 lähtötaso oli erittäin matala (n. 2,9 mrd. euroa) Investoinnit vilkastuivat viime vuonna vajaaseen 3,6 miljardiin euroon Kuluvan vuoden investointinäkymä uudelleen epävarma: kasvua odotetaan vain runsaan prosentin verran Energia-alan suuret investoinnit jatkuvat Tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan kasvu taittunut T&K-menot supistuvat kuluvana vuonna sekä Suomessa että ulkomailla: myös henkilöstö vähenee jonkin verran Tutkimustoiminnan heilahtelut vaimeampia kuin kiinteiden investointien Investointiaste kohenee vain hieman Investoinnit kasvusta huolimatta vähän alle 2000-luvun keskitason Suomen teollisuuden investointiaste myös jonkin verran EU15-maiden keskimääräistä matalampi 26

27 Yritysten aineelliset investoinnit laskussa Vaikka PK-yritysten suhteellinen merkitys investoinneissa on kasvanut PK- ja suuryritysten osuudet yrityssektorin investoinneista* (% aineellisista nettoinvestoinneista) PK- ja suuryritysten osuudet teollisuuden investoinneista* (% aineellisista nettoinvestoinneista) ,1 38,9 57,1 42,9 59,2 60,3 40,8 39,7 54,7 45, ,4 74,7 24,6 25,3 69,9 70,4 30,1 29,6 68,2 31, ** ** Suuryritykset PK-yritykset Suuryritykset PK-yritykset *Toimialat A-S (TOL 2008), ** Tilastokeskuksen ennakkotieto Lähde: Tilastokeskus, Statfin -tilastopalvelu *TOL 2008 luokituksessa ryhmään C kuuluvat toimialat, ** Tilastokeskuksen ennakkotieto Lähde: Tilastokeskus, Statfin -tilastopalvelu 27

28 5 Elinkeinopolitiikka ja kasvun ekosysteemi

29 Elinkeino- ja innovaatiopolitiikan päätehtävä on edistää kilpailukykyä ja rakennemuutosta (TEM) Elinkeinoelämän toimintaedellytykset - Vakaa ja ennustettava lainsäädäntö ja hallinto - Toimiva infrastruktuuri - Koulutettu työvoima Yritystoiminnan kasvuedellytykset - Kasvuun ja investointeihin kannustava verojärjestelmä - Toimivat rahoitusmarkkinat - Riittävä kasvurahoitus (yksityinen & julkinen) - Työmarkkinoiden toiminta Ala-Pietilä: Suomen ICT 2015 raportti Elinkeinotoiminnan uudistuminen - Innovaatiokannusteet - T&K&I -rahoitus - Edelläkävijyyteen kannustaminen - oikea asenne vrt. epäonnistumisen sietäminen Eloranta: Investointeja Suomeen -raportti Stadigh: Pääomamarkkinat ja kasvu raportti Alahuhta: Team Finland Taloudelliset ulkosuhteet - raportti Taloudelliset ulkosuhteet - Hintakilpailukyky - Kauppapolitiikka & kv sopimusjärjestelyt - Kansainvälistymisen edistäminen (ml. viennin rahoitus) - Ulkomaisten investointien houkuttelu Suomi-brändiä markkinoimalla

30 Elinkeinopolitiikan uudistaminen 1. EK (6/2012): teollisuuden investointinäkymät epävarmat Talouskriisissä romahtaneet investoinnit alkoivat vilkastua vasta 2011, ja kasvun arvioidaan hidastuvan runsaaseen prosenttiin 2012 Teollisuuden pääomakanta on kutistunut selvästi useamman vuoden ajan Toimintaympäristön kilpailukyky ratkaisee investointien sijaintipaikan Team Finland investointistrategia 2. Teollisuudelle ei saa vyöryttää lisäkustannuksia Suomen kustannuskilpailukyky vs. Saksa ja Itävalta luvulla Suomessa teollisuus työllistää nyt ihmistä vähemmän kuin v USA menetti 5,4 milj. teollista työpaikkaa Palvelualoille syntyi uusia, mutta pääosin huonommin palkattuja ja tuottavia Viimeaikaisia ja uhkaavia lisäkustannuksia: rikkidirektiivi, perintö- ja lahjaverotus, energiaveroleikkuri, Yle-vero, pankkivero, rahoitusmarkkinavero, yritysten korkovähennysoikeudet jne. 3. Kasvun kannustimet ja toimintaympäristön edellytykset Elorannan, Alahuhdan (ml. Team Finland) ja Stadighin strategiaohjelmien suosituksia toteutettava suunnitelmallisemmin ja ripeämmin: PK -kasvustrategia ja -ohjelma! Hallituksen kasvuohjelma lähtenyt liikkeelle: t & k - ja pääomasijoittamisen verokannustimet, investointien korotetut poisto-oikeudet, innovaatioboksi jne EK PK-yritykset ja aluepalvelut 30

31 Hallituksen 300 milj kasvupaketti (TEM) T&K verovähennys Tukee erityisesti pk-sektorin kehitystä ja kasvua Patentoinnin verokannustin Kannustaa tekemään innovaatioita pitämään immateriaalioikeudet Suomessa Teollisuuden poistooikeuksien 2kertaistaminen Kannustaa nopeuttamaan investointeja Suomeen Pääomasijoitusvähennys Yksityisille sijoituksille listaamattomiin pk-yrityksiin Pääomasijoitusten hankintamenoolettaman nosto Listaamattomiin pk-yrityksiin tehtävien sijoitusten hankintameno-olettama 50 prosenttiin 31

32 EK:n toimintakenttä ja Yrittäjyyslinjaukset 2015 EK ja (kasvu)yrittäjyyden edistäminen Työelämän kehittäminen Tavoite: Joustava, sisäiseen yrittäjyyteen ja työssä viihtymiseen kannustava työympäristö Keinot: 1) Koululaisten, opiskelijoiden ja työntekijöiden yrittäjyystietämyksen lisääminen 2) Paikallisen sopimisen edellytysten ja valmiuksien edistäminen työlainsäädäntöä ja työehtosopimuksia kehittämällä sekä koulutusta lisäämällä 3) Sisäiseen yrittäjyyteen ja aloitteellisuuteen kannustavien palkitsemisjärjestelmien kehittäminen Yrittäjä-ja johtamisosaaminen Tavoite: Kasvumahdollisuuksia ja resursseja tehokkaasti ja taitavasti hyödyntävät yrittäjät ja yritysjohtajat Keinot: 1) Yrittäjyyden ja johtamisen perusvalmiuksien kehittämiseen panostaminen kaikilla koulutusasteilla 2) Pk-yritysten hallitus- ja johtoryhmätyön kehittäminen 3) Kansainvälistymisvalmiuksien edistäminen 4) Kasvuhakuisten ensiyrittäjien ja moninkertaisten yrittäjien tiimiyrittäjyyden edistäminen Yrittäjyyden kannusteet Tavoite: Yrittäjyyteen, kasvuun ja riskinottoon kannustava rahoitus- ja verotus Keinot: 1) Kilpailukykyinen osinko- ja yritysverotus 2) Tutkimus-ja kehitystoiminnan verokannusteet 3) Pääomasijoitus- ja bisnesenkelitoiminnan kehittäminen 4) Asiakaslähtöisen yrityspalvelujärjestelmän kehittäminen Asenneilmasto Tavoite: Yrittäjyyttä arvostava sekä sen merkitystä ja monimuotoisuutta ymmärtävä yhteiskunta Keinot: Yrittäjyyskasvatuksen ja koulutuksen tehostaminen sekä mediaan, poliittisiin päättäjiin ja virkamiehiin vaikuttaminen 32

33 Edunvalvonnan keskeisiä toimenpidealueita EK:n yrittäjyysohjelman linjausten, EK:n strategian ja toimintasuunnitelman toteuttaminen; erityisesti Yrittäjyyteen ja riskinottoon kannustava verotus Kasvuyrittäjyyden edistäminen Julkisten palvelujen ja hankintojen avataan PK-yrityksille PK-yritysten kansainvälistymisen edistäminen Yritysten hallinnollisen taakan keventäminen ja päätösten yritysvaikutusten arviointi Think Small First toteuttaminen kaikessa päätöksenteossa (sekä valtio ja kunnat) Yrittäjyyspolitiikka osaksi kuntavaaleihin valmistautumista 33