Päivi Saloranta tilaajajohtaja yhdyskunta-, ympäristö- ja rakentamispalvelujen tilaajayksikkö Hämeenlinnan kaupunki

Transkriptio

1 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS 2482 Iittalan Essunga-talo, asemakaavan muutos 90. kaupunginosa Kalvola, kortteli 1037, tontti 1 ( ) Päivi Saloranta tilaajajohtaja yhdyskunta-, ympäristö- ja rakentamispalvelujen tilaajayksikkö Hämeenlinnan kaupunki Yhdyskuntalautakunta OAS ja luonnos nähtävillä Yhdyskuntalautakunta

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaava-alueen sijainti Asemakaavamuutoksen tarkoitus TIIVISTELMÄ Asemakaavamuutoksen vaiheet Asemakaavamuutos LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Rakennushistoria Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Ympäristön häiriötekijät Maanomistus Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat Muut suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve ja tavoitteet Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset ASEMAKAAVAN KUVAUS Asemakaavan rakenne Mitoitus Aluevaraukset Asemakaavan vaikutukset Asemakaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavaan Asemakaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin ASEMAKAAVAN TOTEUTUS LIITTEET 1. Asemakaavan seurantalomake 2. Asemakaavakartan pienennös, kaavamerkinnät ja määräykset 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

3 3 Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa, työnumero PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Hämeenlinnan Kalvolassa, Iittalan keskustassa, keskuspuiston pohjoispuolella. Muutos koskee tonttia 1, jolla oleva rakennus on palvellut historiansa aikana terveyskeskuksen osana sekä liiketiloina. Koska kaava-alue sijaitsee entisen Kalvolan kunnan alueella, tonttia ei ole rekisteröity, vaan se on tila Kaava-alueen sijainti Iittalan taajamassa. 1.2 Asemakaavamuutoksen tarkoitus Tavoitteena on alueen käyttötarkoituksen muuttaminen. Sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue (YS) muutetaan asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL).

4 4 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Asemakaavamuutoksen vaiheet Tämä asemakaavahanke on vaikutuksiltaan merkittävä ja se etenee kaupungin päätöksenteossa alla olevan kaavion mukaisesti. oas= osallistumis- ja arviointisuunnitelma, YHLA= yhdyskuntalautakunta, KH= kaupunginhallitus, KV= kaupunginvaltuusto. Hanke käynnistyi vireillepanokuulutuksella Tällöin osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos asetettiin julkisesti nähtäville väliseksi ajaksi. Nähtävilläoloaikana ei saatu kaavaa koskevia mielipiteitä. Asemakaavamuutoksen ehdotus saatetaan yhdyskuntalautakunnan käsittelyn tammikuussa 2013, jonka jälkeen se asetetaan julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. Kaavaehdotuksesta pyydetään myös lausunnot. Tavoitteena on, että muutos etenee kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi alkukesästä Asemakaavamuutos Kaavamuutos mahdollistaisi olemassa olevan rakennuksen toiminnan jatkossa asuin- ja liiketoimintakäytössä. Nykyisessä asemakaavassa korttelialue on YS-aluetta, joka mahdollistaa sosiaalitoimen ja terveyspalvelujen toiminnan alueella. Kuva: Essunga-talo ilmakuvassa 2000-luvun alussa. (Kalvolan kunnan arkistot)

5 5 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Iittalan keskustassa. Alue rajautuu Vonkarintiehen, Hallintotiehen, eteläpuoliseen rakentamattomaan tonttiin ja Keskuspuistoon Rakennushistoria Rahavarat Essunga-talon rakentamiseen saatiin sotien jälkeen lahjoituksena suurelta osin Essungan kummikunnalta Ruotsista. Uuden terveystalon rakentamiseen ohjautui varoja myös Mannerheimin lastensuojeluliiton kautta. Terveystaloja nousi Iittalan lisäksi eri puolille Suomen maaseutua kymmenittäin sotien jälkeisinä vuosina. Rakennus rakennettiin vuosina Myöhemmin Iittalassa terveystalon toiminta siirtyi terveyskeskukseen, minkä jälkeen talo toimi sosiaalisen asuntotarjonnan käytössä. Rakennus oli jo tällöin osittain myös liiketiloina. Rakennus on mainittu Hämeen ympäristökeskuksen monisteessa 99/2005 Teija Ahola: Rakennusinventointi, Kalvola. Rakennus esitellään nimellä Anttila 3 eli Essunga-talo. Rakennuksen luokitus rakennushistoriallisten ja historiallisten arvojen säilymisen mukaan on alin eli IV (Ajallinen/historiallinen tunnistettavuus heikentynyt). Rakennukseen on tehty muutostöitä liikehuoneistojen rakentamiseksi 1980-luvun loppupuolella. Hämeenlinnan kaupunki myi kiinteistön, määräala tilasta Anttila III ( ), yksityiselle ostajalle vuonna Ostajalla on ollut tarkoituksena kunnostaa tilat asumiseen ja liiketiloiksi. Rakennuksessa on tällä hetkellä omistajan ilmoituksen mukaan neljä asuntoa ja kaksi liiketilaa. Toisessa on toiminnassa oleva parturi, toinen liiketila on ompelimon käytössä. Essunga-talo Hallintotien suunnalta

6 6 Kaava-alue lounaasta puiston puolelta Keskuspuistoa Essunga-talon suunnalta Luonnonympäristö Kaava-alueella ei ole luonnontilaista ympäristöä tai merkittävää kasvillisuutta. Tontti on suureksi osaksi rakennettu, pihalla on puita ja pihakasveja nurmineen. Tontin eteläpuolella on keskuspuisto Rakennettu ympäristö Tarkasteltava tontti kuuluu Iittalan keskustaajamaan. Alueella on rakennus, jonka historiaa on esitelty aiemmassa kappaleessa rakennushistoria. Rakennus on yksi- ja osittain kaksikerroksinen. Tontti kuuluu kunnallistekniikan piiriin.

7 7 Alueen kunnallistekniikka Ympäristön häiriötekijät Vonkarintien liikenne on melko rauhallista, Valtioneuvoston asettamat vanhoja alueita koskevat liikennemelun ohjearvot eivät ylity Maanomistus Kaava-alue on yksityisessä omistuksessa. Alueen maanomistuskartta. Kaupungin maanomistus on esitetty vihreällä Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat Asemakaava Alueella on voimassa asemakaava, joka on saanut lainvoiman Asemakaavassa alue on sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YS). Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin/rakennuspaikan pinta-alaan, e= 0.4. Rakennusoikeus voimassa olevassa asemakaavassa on yhteensä 709 k-m 2.

8 8 Ajantasa-asemakaava Yleiskaava Kalvolan kunnanvaltuusto hyväksyi kokouksessaan Iittalan oikeusvaikutuksettoman osayleiskaavan. Osayleiskaavassa alue on julkisten palveluiden ja hallinnon aluetta (PY). Ote yleiskaavasta

9 9 Maakuntakaava Kanta-Hämeen maakuntakaavassa, jonka Valtioneuvosto vahvisti , suunnittelualue on asuntovaltaista taajamatoimintojen aluetta (A). Iittalan keskustassa on osoitettu kuntakeskus kohdemerkinnällä C. Ote maakuntakaavasta Muut suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Rakennusjärjestys Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Hämeenlinnan kaupungin rakennusjärjestyksen Rakennusjärjestystä noudatetaan asemakaavaa toteutettaessa siltä osin kuin asemakaava ei toisin määrä. Alueella ei ole voimassaolevia rakennus- tai toimenpidekieltoja. Pohjakartta Pohjakartta täyttää kaavoitusmittauksista annetun asetuksen vaatimukset. Selvitykset Asemakaavamuutoksen pohjaksi ei ole tehty erillisiä selvityksiä. Liikennemeluselvitystä ei tarvita koska ajoneuvoliikenne on selkeästi niin vähäistä, että meluarvot eivät ylity. Liito-oravien ja lepakoiden mahdollinen esiintyminen on näin pienen alueen kohdalla tarkoituksenmukaisinta selvittää rakennuslupien yhteydessä. Rakennus on mainittu Hämeen Ympäristökeskuksen monisteessa 99/2005 Rakennusinventointi, Kalvola. Rakennuksessa on tehty vuosien aikana muutostöitä ja selvityksessä todetaankin, että sen historiallinen tunnistettavuus on heikentynyt. Rakennuksella ei ole sellaisia kulttuurihistoriallisia arvoja paikallisesti tai seudullisesti, että niitä olisi syytä selvittää tätä työtä varten laajemmin. Nykyisellä omistajalla on tarkoitus säilyttää nykyinen rakennus.

10 10 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja tavoitteet Tavoitteena on alueen käyttötarkoituksen muuttaminen. YS-korttelialue muutetaan käyttötarkoitukseltaan asuin- ja liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi. Hämeenlinnan kaupunki on myynyt tilan yksityiselle. Kaupan yhteydessä sovittiin pyrkimyksestä muuttaa asemakaava todellisen käytön mukaiseksi. Kaupan jälkeen selvisi, että kevyen liikenteen väylä on epähuomiossa rakennettu osittain tilan alueelle. Asian selkeyttämiseksi tuo alue on syytä merkitä osaksi viereistä Keskuspuistoa. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Asemakaavan muutoksen laadintatyössä osallisia ovat alueen sekä naapurikiinteistöjen omistajat ja asukkaat, kaikki asiasta kiinnostuneet kuntalaiset sekä yhdistykset ja yhteisöt, joiden toiminta liittyy alueeseen. Muita osallisia ovat kaupungin hallintokunnat, Hämeen ELY-keskus, Museovirasto, Kanta-Hämeen pelastuslaitos, Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy, Elenia Verkko Oy, Elenia Lämpö Oy ja AinaCom Oy Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laadittiin huhtikuussa OAS on selostuksen liitteenä 3. Kaavoituksen vireille tulosta ja laatimisvaiheen kuulemisesta ilmoitettiin lehtikuulutuksella Hämeen Sanomissa sekä lisäksi naapurikirjeellä naapurikiinteistöjen omistajille ja/tai haltijoille. Kirjeen liitteinä olivat OAS ja kaavaluonnos. Mielipiteitä ei saatu osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta eikä asemakaavamuutoksen luonnoksesta. Asemakaavamuutoksesta on laadittu ehdotus, joka esitetään yhdyskuntalautakunnalle hyväksyttäväksi ja asetettavaksi nähtäville muistutuksia varten. Nähtävilläoloaika on 30 vrk. Seuraavassa kappaleessa esitettävät lausunnot pyydetään ehdotuksesta Viranomaisyhteistyö Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot valtion viranomaisilta, kaupungin hallintokunnilta ja verkkoyhtiöiltä. Tarvittaessa järjestetään myös ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu. 4.3 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Asemakaavamuutoksesta ei ole koettu tarpeellisena laatia vaihtoehtoja. Todettiin että rakennuksella ei ole sellaista historiallista tai kulttuurihistoriallista arvoa, joka vaatisi sen suojelua asemakaavalla. Nykyisen rakennuksen säilymistä ja sen aktiivista käyttöä voidaan parhaiten edistää esittämällä sille käyttötarkoituksen muutosta asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi. Rakentamisen määrää ei ole tarpeen lisätä nykyisestä tehokkuudesta e=0.4, mutta käyttötarkoituksen muuttumisen takia on syytä esittää määräykset autopaikkojen määrästä ja leikkipaikoista, erikseen asunnoille sekä toimisto- ja liiketiloille. Epähuomiossa tontille rakennettu yleinen pyörätie on syytä rajata puistoalueeksi. Tätä varten asemakaavamuutoksen ehdotuksessa on osoitettu pieni puistoalue tontin eteläkulmalla. Puistoalue pienentää rakennusoikeutta 18k-m 2.

11 11 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Asemakaavan rakenne Asemakaava-alue on rekisterissä olevan tilan kokoinen, noin 1779m 2. Alueen käyttötarkoitus muutetaan pääosin asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi. Asemakaavamuutoksella muodostuu lisäksi pieni viereiseen Keskuspuistoon liittyvä osa, johon on rakennettu pyörätie. Kaava-alueeseen ei kuulu ympäröivää katualuetta Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on 0,1773 ha. Rakennustehokkuus e= 0.4. Rakennustehokkuus merkitsee sitä, että alueella on rakennusoikeutta yhteensä 691k-m 2, liite 1 asemakaavan seurantalomake. Nykyisen rakennuksen huoneistoala on n.196m Aluevaraukset Asemakaavassa on osoitettu korttelialue asuin-, liike- ja toimistorakennuksille (AL). 5.3 Asemakaavan vaikutukset Vaikutukset asumiseen Muutoksella ei ole käytännössä vaikutusta Kalvolan alueen asumiseen. Vaikutukset kaupunkirakenteeseen Asemakaavamuutoksella ei ole merkittävää vaikutusta kaupunkirakenteeseen. Terveyspalvelut ovat siirtyneet jo aiemmin pois Essunga-talosta. Vaikutukset ihmisten elinympäristöön Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue soveltuu hyvin Kalvolan keskustaajamaan Iittalaan auttaen osaltaan alueen vireyden ja taajaman oman luonteen säilymisessä. Vaikutukset kaupunkikuvaan ja maisemaan Asemakaavamuutoksella pyritään siihen, että olemassa oleva rakennus säilyy ja pysyy aktiivisessa käytössä. Sijainti keskustassa ja puiston vieressä on luonteva sekä asumiselle että liiketoiminnalle Vaikutukset liikenteeseen ja kunnallistekniikan verkostoihin Kaavalla ei ole merkittäviä liikenteellisiä vaikutuksia. Rakennustehokkuus on verrattain matala ja korttelialue pieni. Liittymä tontille on järjestettävissä jatkossakin Vonkarintieltä, eikä liittymän sijainnille ole tarpeen esittää rajoituksia. Kunnallistekniikka on valmiiksi rakennettu. Vaikutukset yhdyskuntatalouteen Kaavamuutos edistää keskusta-alueen pysymistä vireänä. Uusi toiminto on luontevaa taajaman alueelle. 5.4 Asemakaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavaan Maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA 25 ) mukaan asemakaavan selostuksessa on mm. esitettävä selvitys kaavan suhteesta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavaan, jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Vähäistä aluetta koskeva suunnitelma ei ole ristiriidassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa. Asemakaavan muutos noudattaa maakuntakaavan periaatteita. Suunnitelma eheyttää kaupunkirakennetta, koska sillä kannustetaan nykyisen toiminnan jatkumiseen korttelialueella.

12 Asemakaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on maankäyttöja rakennuslain 54 :n mukaan asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään (MRL 39 ). Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys Kaava mahdollistaa nykyisen toiminnan jatkumisen. Alue on olemassa olevan kunnallistekniikan piirissä. Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus Kaavamuutosalue kuuluu Hämeenlinnan Iittalan taajamaan. Alue sijaitsee Iittalan keskustassa kävelyetäisyydellä julkisista ja yksityisistä palveluista.. Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö Kaava-alue kuuluu kunnallistekniikan piiriin Kalvolan keskustaajamassa. Muutoksia aiempaan yhdyskuntarakenteeseen ei kaavassa ole osoitettu. Toteutetun pyörätien alue osoitetaan osaksi viereistä keskuspuistoa. Ympäristöhaittojen vähentäminen Asemakaavamuutoksella ei ole olennaista vaikutusta ympäristöhaittojen määrään. Kaava ehkäisee rakennuksen jäämistä vaille käyttöä. Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen Kaava mahdollistaa rakennuksen säilyttämisen ja uuden käytön sille, mutta suojelumääräyksiä ei ole osoitettu. Ympäristössä ei ole erityistä maisemallista arvoa eikä myöskään erityisiä luonnonarvoja. Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Kaava ei vaikuta virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen. Essunga-talo liittyy keskuspuiston ympärille rakentuneeseen alueeseen. Haitat maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle Asemakaavamuutos ei haittaa maanomistajaa. Kaavassa esitetään nykyisen toiminnan mukaista toimintaa ja on myös maanomistajan etujen mukainen. 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. Kaupunki valvoo rakennuslupaharkinnan ja - valvonnan kautta rakennusten ja ympäristörakentamisen soveltumista alueelle. Hämeenlinnassa Päivi Saloranta tilaajajohtaja yhdyskunta-, ympäristö- ja rakentamispalvelujen tilaajayksikkö

13 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 109 Hämeenlinna Täyttämispvm Kaavan nimi Essungatalo Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 2482 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 0,1773 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 0,1773 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 0, , ,39 0, A yhteensä 0, , ,40 0, P yhteensä Y yhteensä -0, C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0,0047 2,7 0,0047 R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Yhteensä Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Rakennussuojelu Suojellut rakennuksetsuojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

14 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 0, , ,39 0, A yhteensä 0, , ,40 0, AL 0, , ,40 0, P yhteensä Y yhteensä -0, YS -0, C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0,0047 2,7 0,0047 VP 0, ,0 0,0047 R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä

15 LIITE 2

16

17 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavan muutos: Essungatalo HÄMEENLINNAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU Kohde Työnumero: 2482 Dnro: 2129/2012 Osoite: Vonkarintie 1 Kalvola, 90. kaupunginosa, kortt. 1037, tontti 1 Hakija / Aloite Hämeenlinnan kaupunki Asemakaavan tarkoitus Kaavoitustilanne Asemakaava (asemakaavayhdistelmä) Tontti muutetaan käyttötarkoitukseltaan asuin- ja toimitilarakennusten alueeksi. Alueella on voimassa asemakaava, jossa tontti on YSkorttelialuetta, jonka tehokkuus on 0,4. Kalvolan yleiskaavassa alue on julkisten palveluiden ja hallinnon PY-aluetta. Sijaintikartta (kaupungin opaskartta) Yleiskaava (1993) Maakuntakaava, VN Kanta-Hämeen maakuntakaavassa tontti on asuntovaltaista taajamatoimintojen aluetta. Kalvolan keskusta on osoitettu kuntakeskus C-sijaintimerkinnällä. Kaava-alueen rajaus (kantakartta, korttelitaso) Muut suunnitelmat ja päätökset Tontin myyntipäätös Maanomistus Nykytilanne Yksityinen Essungatalo on saatu sotien jälkeen lahjoituksena terveystaloksi Essungan kunnalta Ruotsista. Terveystalon toiminta on siirtynyt sittemmin Iittalan terveyskeskukseen, minkä jälkeen talo toimi sosiaalisen asuntotarjonnan käytössä. Rakennus oli jo tällöin osittain liiketiloina. Nyt kiinteistö on myyty yksityiselle taholle, jonka tarkoitus on kunnostaa tilat asumisen ja liiketilojen käyttöön. Lähiympäristö Suunnittelualue sijaitsee Iittalan keskustaajamassa. Alue rajautuu Nordstetdintiehen, Lasimestarintiehen, eteläpuoliseen rakentamattomaan tonttiin ja Keskuspuistoon. Ote ajantasa-asemakaavasta Muutos Kaavamuutos mahdollistaa rakennuksen toiminnan jatkossa asuin- ja liiketoimintakäytössä. Selvitykset Suunnittelussa hyödynnetään tarvittaessa aiemmin laadittuja selvityksiä. Arvioitavat vaikutukset (MRL 9, MRA 1 ) Arviointimenetelmät Suunnittelun yhteydessä arvioidaan mm. vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön, asumiseen, kaupunkikuvaan, alueen ja rakennusten erityisarvoihin, luontoon ja maisemaan, yhdyskuntatalouteen, liikenteeseen, kunnallisteknisiin verkostoihin sekä kaupunkirakenteeseen. Arviointi perustuu alueelta käytettävissä oleviin tietoihin ja selvityksiin, maastokäynteihin, osallisilta saataviin tietoihin sekä lausuntoihin ja huomautuksiin. Vaikutuksia arvioidaan yhteistyössä suunnittelijoiden ja muiden asiantuntijoiden sekä osallisten kanssa.

18 Sopimukset ja päätökset Osallistumis- ja arviointisuunnitelma saatavilla/ päivitys Kaavoitustyö on käynnistynyt yhdyskunta- ja ympäristöpalvelujen tilaajajohtajan päätöksellä. OAS on kaavoitustyön ajan saatavilla maankäytön ja ympäristön palvelupisteestä sekä internetsivuilta kohdasta Kaavat ja rakentaminen > Kaavat Tavoiteaikataulu Asemakaavan hyväksyntä syksyllä 2012 Hyväksyminen Kaup.valtuusto päättää kaavan hyväksymisestä. Yhteyshenkilöt Kaavasuunnittelija Mari Seppä, ja tilaajapäällikkö Aimo Huhdanmäki, (03) Asiakaspalvelu, (03) Ote yleiskaavasta Hämeenlinnan kaupunki Maankäytön suunnittelu Wetterhoffinkatu 2, 3. krs PL 63, Hämeenlinna sähköposti: Ote maakuntakaavasta

19 OSALLISET JA OSALLISTUMISMENETELMÄT Osallisia ovat MRL 62 :n mukaan alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin asemakaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. OSALLISIA OVAT: Valtion ja kunnan viranomaistahot/ hallintokunnat Ympäristöministeriö, Hämeen ELY-keskus, Museovirasto, Hämeen liitto Kanta-Hämeen pelastuslaitos Kaupungin yhdyskuntarakennepalvelut, paikkatieto ja kiinteistö, rakennusvalvonta ja ympäristö Verkostojen haltijat: Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy Vattenfall Verkko Oy, Vattenfall Lämpö Oy AinaCom Oy Kuntalaiset ja yhteisöt Maanomistajat ja -haltijat, naapurit, asukasyhdistykset, elinkeinonharjoittajat ja muut vaikutuspiiriin kuuluvat tahot. OSALLISTUMINEN JA TIEDOTTAMINEN Kaavoituksen vireilletulosta ja valmisteluaineiston nähtävänäolosta ilmoitetaan lehtikuulutuksella Hämeen Sanomissa. Asianosaisille maanomistajille ja naapureille tiedotetaan myös kirjeillä. Viranomaisilta ja verkostojen haltijoilta pyydetään lausunnot kaavaluonnoksesta. Viranomaisilta pyydetään lausunnot myös kaavaehdotuksesta. Osallisella on mahdollisuus ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville esittää Hämeen ELY- keskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Osallisilla ja kunnan jäsenillä on mahdollisuus esittää mielipiteet maankäytön suunnitteluyksikköön valmisteluaineiston nähtävänäolon aikana. Ehdotuksen ollessa julkisesti nähtävänä (MRL65, MRA27 ) mahdolliset muistutukset osoitetaan yhdyskuntalautakunnalle ja toimitetaan maankäytön ja ympäristön palvelupisteeseen Wetterhoffinkatu 2, 2.krs., PL 63, Hämeenlinna. Kaavan hyväksymispäätöksestä voidaan jättää valitus Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen valitusaikana. MRL - Maankäyttö- ja rakennuslaki, MRA - Maankäyttö- ja rakennusasetus ASEMAKAAVAN VAIHEISTUS JA ALUSTAVA AIKATAULU VAIHE Vireilletulokuulutus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma / saatavilla kaavatyön ajan nähtävänäolo Kaavaluonnoksen valmistelu KAAVALUONNOKSEN nähtävänäolo (MRA 30) mahdollisuus mielipiteen esittämiseen Viranomaisneuvottelu / tarvittaessa Lausunnot Asemakaavaehdotuksen laatiminen Yhdyskuntalautakunta / kaavaehdotus Kaavaehdotus julkisesti nähtävänä (MRL 65, MRA 27), 30 pv mahdollisuus muistutuksen jättämiseen Yhdyskuntalautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto / kaavan hyväksyminen Valitusmahdollisuus Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen Lainvoimaisuus ᄈᄈᄈᄈ ( ) ᄈᄈᄈᄈᄈ 12