Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs.

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 1 / 31 Kokoustiedot Aika maanantai klo 8:00-9:42 Paikka kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs. Saapuvilla olleet jäsenet Seppo Sonkeri, puheenjohtaja Tiina Ahlfors Tony Hagerlund Jaana Jalonen, saapui klo Ulf Johansson, saapui klo Hannele Kerola Ville Lehtola Jouni J. Särkijärvi Mia Laiho Muut saapuvilla olleet Ari Konttas saapui klo Tiina Elo kaupunginhallituksen I varapuheenjohtaja, saapui klo Jukka Mäkelä kaupunginjohtaja Olli Isotalo kehittämisjohtaja Juha Metso perusturvajohtaja Olavi Louko teknisen toimen johtaja Mauri Suuperko liiketoimintajohtaja Sampo Suihko sivistystoimen johtaja, saapui klo Maria Jyrkkä Reijo Tuori Aki Linden Marika Niemi Leena Luhtanen Jouni Majuri konserniohjauksen kehittämisjohtaja rahoitusjohtaja HUS kuntayhtymän toimitusjohtaja, läsnä asiat klo HUS kuntayhtymän hallituksen jäsen, saapui klo käsittelyn aikana ja poistui klo käsittelyn jälkeen saapui klo käsittelyn aikana ja poistui klo käsittelyn jälkeen kaupunginsihteeri, sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 2 / 31 Allekirjoitukset Seppo Sonkeri puheenjohtaja Jouni Majuri sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Hannele Kerola Mia Laiho Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Asemakuja 2 C 4 krs., Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 3 / 31 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 81 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 82 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 5 83 Kokouksessa kuultavat selostukset Seure Henkilöstöpalvelut Oy:n omistuspohjan 7 laajentaminen (Kh-asia) Tapiolan Keskuspysäköinti Oy:n yhtiöjärjestyksen ja 9 osakassopimuksen muuttaminen (Kh-asia) 86 Espoon Eläkekotisäätiön valtuuskunnan jäsenten 13 nimeäminen erovuoroisten tilalle vuosille Toimiohjeen antaminen edustajalle Eteva kuntayhtymän 14 yhtymäkokoukseen 88 Espoon kaupunginteatterisäätiön valtuuskunnan jäsenen 19 valinta 89 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) syysyhtymäkokous 2013, kokousedustajan määrääminen ja toimiohjeen antaminen 20

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. oli kutsuttu koolle n puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kaupunginhallituksen n jäsenille ja kaupunginhallituksen puheenjohtajistolle toimitetulla kokouskutsulla.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Hannele Kerola ja Mia Laiho.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 6 / / / Kokouksessa kuultavat selostukset Valmistelijat / lisätiedot: etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä merkitsee kuullut selostukset tiedokseen. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus HUS kuntayhtymän toimitusjohtaja Aki Linden antaa selostuksen kuntayhtymän ajankohtaisista asioista. Lisäksi kokoukseen on kutsuttu HUS:n hallituksen varsinaiset espoolaiset jäsenet Marika Niemi ja Leena Luhtanen. Tiedoksi

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 7 / / / Seure Henkilöstöpalvelut Oy:n omistuspohjan laajentaminen (Kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Risto Pirkanniemi, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä ehdottaa, että kaupunginhallitus 1 hyväksyy Seure Henkilöstöpalvelut Oy:n osakassopimuksen muuttamisen liitteen mukaiseksi, 2 oikeuttaa kaupunginjohtajan allekirjoittamaan osakassopimuksen sekä tekemään siihen tarvittaessa teknisluonteisia tarkistuksia Päätöksen edellytyksenä on, että Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja Seure Henkilöstöpalvelut Oy:n nykyiset osakkeenomistajat, Helsingin kaupunki, Vantaan kaupunki ja Kauniaisten kaupunki, tekevät soveltuvin osin vastaavat päätökset Seure Henkilöstöpalvelut Oy:n omistuspohjan laajentamiseen liittyen. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite 1 Osakassopimusluonnos Selostus Seure Henkilöstöpalvelut Oy:n (Seure) toimialana on harjoittaa pääosaa toiminnastaan sen omistavien hankintayksiköiden eli kuntien, kuntayhtymien sekä näiden tytäryhteisöjen ja -säätiöiden kanssa tuottamalla niille tilapäisen työvoiman vuokraukseen ja henkilöstöhankintaan liittyviä palveluja. Lisäksi Seure voi omistaa toimintaansa liittyviä osakkeita ja kiinteistöjä. Yhtiö toimii julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) tarkoittamana omistajiensa

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 8 / 31 sidosyksikkönä. Yhtiön tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa eikä se myöskään jaa osinkoa. Mahdollinen voitto käytetään yhtiön kehittämiseen. Seuren omistavat Helsingin (59 %), Espoon (20 %), Vantaan (20 %) ja Kauniaisten (1 %) kaupungit. Yhtiö toimii in house -yhtiönä ja myy palveluja omistajilleen omakustannushintaan. Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) on ilmaissut halukkuutensa tulla Seuren osakkeenomistajaksi. Asiasta on neuvoteltu yhtiön, sen nykyisten omistajien sekä HUS:n kesken. HUS:n tulo Seuren osakkeenomistajaksi esitetään toteutettavaksi suunnattuna osakeantina, siten että HUS:n omistusosuudeksi tulisi viisi prosenttia. Omistusosuuden määrittelyn pohjana on ollut HUS:n Seurelta tekemien tulevien vuotuisten palveluhankintojen arvioitu enimmäisosuus Seuren kaikista palveluhankinnoista. Omistuspohjan laajentamisessa noudatettiin vastaavaa menettelytapaa Kauniaisten kaupungin tullessa yhtiön osakkeenomistajaksi vuonna HUS:lle merkittäväksi tarjottavien osakkeiden merkintähinnan määrityksen lähtökohtana on Kauniaisten tullessa Seuren osakkeenomistajaksi käytetty osakekannan arvo. Osakekannasta viiden prosentin osuuden arvoksi muodostuu tällöin euroa, mikä on HUS:lle suunnatussa osakeannissa merkittäväksi tarjottavien osakkeiden merkintähinta. Osakeannin seurauksena nykyisten omistajien omistusosuudet supistuvat yhteensä viidellä prosenttiyksiköllä. Helsingin omistusosuus laskee 59,4 %:sta noin 56,4 %:iin, Espoon ja Vantaan omistusosuudet laskevat 19,8 %:sta 18,8 %:iin. Kauniaisten omistusosuus on noin 1 %. Osakassopimusta on tarkoitus muuttaa siten, että HUS saisi nimetä yhtiön hallitukseen yhden varsinaisen jäsenen ja hänelle varajäsenen. Muutoin hallituksen kokoonpano säilyisi nykyisellään. Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön hallitukseen valitaan vähintään viisi (5) ja enintään yhdeksän (9) varsinaista jäsentä ja heille varajäsenet. HUS:n mukaantulon myötä hallituksen jäsenten enimmäismäärä on tarpeen kasvattaa kymmeneen (10) varsinaiseen jäseneen varajäsenineen. Tiedoksi

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 9 / / / Tapiolan Keskuspysäköinti Oy:n yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen muuttaminen (Khasia) Valmistelijat / lisätiedot: Mikko Pirinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä ehdottaa, että kaupunginhallitus 1 hyväksyy liitteenä olevat Tapiolan Keskuspysäköinti Oy:n muutetun yhtiöjärjestyksen sekä päivätyn osakassopimuksen lisäsopimuksen II 2 hyväksyy liitteenä olevan Tapiolan Keskuspysäköinti Oy:n B-osakkaiden osakassopimuksen 3 oikeuttaa kaupunginjohtajan hyväksymään niihin tarvittaessa vähäisiä, teknisluontoisia korjauksia. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 2 Tapiolan Keskuspysäköinti Oy:n osakassopimuksen lisäsopimus II sekä muutettu yhtiöjärjestys 3 Tapiolan Keskuspysäköinti Oy:n B-osakkaiden osakassopimus Tapiolan Keskuspysäköinti Oy toteuttaa Tapiolan keskukseen maan alle rinnan metron rakentamisen kanssa noin autopaikan pysäköintilaitoksen ja sen yhteyteen keskushuollon tilat, joiden kautta hoidetaan suurimpien liiketilakokonaisuuksien tavara- ja jätehuolto. Lisäksi pohjoisin pysäköintihalli varustetaan alueelliseksi yhteisväestönsuojaksi. Tapiolan Keskuspysäköinti Oy:n tiloja esitetään edelleen laajennettavaksi keskushuollon yhteyteen toteutettavilla varastotiloilla, joiden toteuttamisesta vastaisi pysäköintiyhtiön suurin omistaja LähiTapiola-

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 10 / 31 ryhmä. Tämä edellyttää pysäköintiyhtiön yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen muuttamista. Tapiolan Keskuspysäköinti Oy:n keskushuollon hallintaan oikeuttavien osakkeiden omistajien kesken on laadittu erillinen osakassopimus. Kaupunki ei osallistu keskushuollon käyttökustannuksiin, koska kaupungin rooli keskushuollon toteuttamisessa on vain väliaikainen sijoittaja. Tapiolan keskuspysäköintijärjestelmän toteuttamisen eteneminen Tapiolan Keskuspysäköinti Oy perustettiin Pysäköintiyhtiössä on tällä hetkellä pysäköintiin liittyen A-osaketta (1 osake on 1 autopaikka) ja keskushuoltoon liittyen 343 B-osaketta, joiden omistus jakaantuu seuraavasti: A-osakkeet: LähiTapiolan kiinteistöt (5 kpl) osaketta Nordea Henkivakuutus Suomi Oy:n kiinteistöt (2 kpl) 45 Länsimetro Oy:n liityntäpysäköintipaikat 370 Espoon kaupunki 557 Yhteensä osaketta B-osakkeet: LähiTapiolan kiinteistöt (3 kpl) 263 osaketta Espoon kaupunki 90 Yhteensä 353 osaketta Lisäksi pohjoisin yksitasoinen pysäköintihalli toteutetaan noin suojapaikan alueelliseksi yhteisväestönsuojaksi (valtuusto ). Kaupunki on merkinnyt pysäköintiyhtiön osakkeita tavoitteenaan luovuttaa osakkeita uudistettaville kiinteistöille sitä mukaa kuin uudistushankkeet käynnistyvät. Kaupunki tulee kaavojen yhteydessä laadittaviin maankäyttösopimuksiin sisällyttämään velvoitteen ostaa kaupungilta kaavojen ja rakennuslupien edellyttämät autopaikat keskuspysäköintilaitoksesta ja osuuden keskushuollosta. Tapiolan keskuspysäköinnin toteuttaminen on edennyt ja etenee seuraavasti: - ajotunnelien rakentaminen metron ja keskuspysäköinnin työtunneleiksi (kaupungin hanke) - Tapionaukion pysäköintilaitoksen rakentaminen (noin 450 paikkaa) Keskuspysäköinnin, keskushuollon ja yhteisväestönsuojan louhinta Keskuspysäköinnin, keskushuollon ja yhteisväestönsuojan sekä ajotunneleiden rakentaminen

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 11 / 31

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 12 / 31 Varastotiloja keskushuollon yhteyteen LähiTapiola-ryhmän aloitteesta keskushuollon yhteyteen on suunniteltu varastotiloja, joiden laajuus on yhteensä noin m2. Varastotiloja varten perustetaan erillinen C-osakesarja (yhteensä 50 C-osaketta). LähiTapiola-ryhmän omistamat pysäköintiyhtiön osakaskiinteistöt merkitsevät kaikki C-osakkeet ja vastaavat kaikista varastotilojen rakentamis- ja käyttökustannuksista. Muille pysäköintiyhtiön osakkaille ei aiheudu velvoitteita eikä kustannuksia varastoista. Tältä pohjalta on tarkistettu pysäköintiyhtiön yhtiöjärjestys ja laadittu Lisäsopimus II päivättyyn osakassopimukseen, jotka ovat liitteenä. Keskushuoltoon liittyvä B-osakkaiden osakassopimus Tapiolan keskuksen alapuolelle tulevan keskuspysäköintilaitoksen yhteyteen toteutetaan keskushuollon tilat, joiden kautta hoidetaan tärkeimpien tavaratalojen ja liiketila-kokonaisuuksien tavara- ja jätehuolto. Kaupungin rooli on väliaikaisena sijoittajana turvata keskushuoltotilan toteuttaminen. Kaupunki ei tule kuitenkaan käyttämään tilaa itse. B- osakkaiden kesken tehtävä osakassopimus määrittelee keskushuollon käytön periaatteet. Kaupunki ei osallistu käyttökustannuksiin, koska se ei käytä tilaa. Käyttäjiksi tulevat aikanaan ne kiinteistöt, joille kaupunki luovuttaa B-osakkeita maankäyttösopimusten yhteydessä. Tiedoksi - Tapiolan Keskuspysäköinti Oy

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 13 / / / Espoon Eläkekotisäätiön valtuuskunnan jäsenten nimeäminen erovuoroisten tilalle vuosille Valmistelijat / lisätiedot: Päivi Vilkki, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso esittää Espoon Eläkekotisäätiön valtuuskuntaan erovuoroisten jäsenten Erkki Nuotion (Vihr.), Jukka Suihkosen (Kesk.) ja Irma Salomaan (Kok.) tilalle vuosille jäseniksi Riitta Lahikainen (Vihr.), Teemu Kelkka (Kesk.) ja Eeva Kainulainen (Kok.). Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Espoon Eläkekotisäätiön sääntöjen 6 :n mukaan säätiöllä on valtuuskunta, johon kuuluu puheenjohtaja ja 11 jäsentä. Valtuuskunnan ja hallituksen jäsenten valinnan suorittaa säätiön valtuuskunta. Hallitus voi ennen valtuuskunnan jäsenten valintaa kuulla perustajajäseniä. Sääntöjen 6 :n mukaan valtuuskunnan puheenjohtajan ja jäsenten toimikausi on kaksi kalenterivuotta. Valtuuskunnan jäsenistä, puheenjohtaja mukaan lukien, eroaa ensimmäisen vuoden jälkeen puolet jäsenistä valtuuskunnan päättämänä ja muut jäsenet sen jälkeen joka toinen vuosi vuoron mukaan. Erovuorossa vuoden 2013 lopussa ovat seuraavat valtuuskunnan jäsenet: Erkki Nuotio (Vihr.), Jukka Suihkonen (Kesk.) ja Irma Salomaa (Kok.). Espoon Vihreiltä, Espoon Keskustalta ja Espoon Kokoomukselta saadun tiedon mukaan erovuoroisten tilalle esitetään yllä mainittuja henkilöitä. Tiedoksi - Espoon Eläkekotisäätiö/Arala - Esitetyt henkilöt, ote

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 14 / / / Toimiohjeen antaminen edustajalle Eteva kuntayhtymän yhtymäkokoukseen Valmistelijat / lisätiedot: Maija Havo, puh Juha Lappalainen, puh Nina Hiltunen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso 1 valitsee Eteva kuntayhtymän yhtymäkokousedustajaksi pidettävään kokoukseen rahoitusjohtaja Reijo Tuorin tai hänen määräämänsä, 2 antaa edustajalle toimiohjeeksi yhtymäkokoukseen toimia seuraavasti: hyväksyä 32 liitteenä oleva talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma vuosille ja edellyttää, että vuoden 2014 maaliskuun loppuun mennessä Eteva kuntayhtymä laatii talouden tasapainotusohjelman vuosille , sisältäen toimenpiteet talouden tasapainottamiseksi vuosille sekä vuoden 2014 talousarviossa pysymiseksi. Suunnitelmasta tulee ilmetä toimenpiteet talouden tasapainottamiseksi kustannusvaikutuksineen ja aikataulutettuna. Suunnitelmassa tulee esittää selkeästi myös Etevan rahoitustilanne ja sen riittävyys. Lisäksi esittää, että Eteva kuntayhtymän yhtymähallituksen tulee raportoida maaliskuun loppuun mennessä jäsenkunnille ja kevään yhtymäkokoukselle vuoden 2014 talousarvion toteutumisesta ja suunniteltujen toimenpiteiden käynnistymisestä. 3 palauttaa palvelujen hinnoitteluperusteet vuodelle 2015 uudelleen valmisteltavaksi huomioiden kohdan 2 velvoitteet talouden tasapainottamissuunnitelman laadinnasta. Hinnoitteluperusteet voidaan vahvistaa vasta, kun perussopimuksen muutokseen liittyvien eläkemenoperusteisten ja varhemaksujen osalta on tehty linjapäätökset. Hinnoitteluperusteista tulee ilmetä se, millainen on kustannusrakenne palveluhinnoissa jatkossa sekä palveluhintojen kehitys em. hinnoitteluperusteilla ja tasapainottamissuunnitelmassa edellytettävillä toimenpiteillä taloussuunnitelmakaudella

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 15 / 31 Käsittely Puheenjohtaja Laihon kannattamana ehdotti käsittelyjärjestyksen muutosta siten, että tämä asia käsitellään pykälän 83 jälkeen. Käsittelyjärjestyksen muutos hyväksyttiin yksimielisesti. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - Yhtymäkokous kokouskutsu - Esityslista yhtymäkokoukseen Äänimääräluettelo Espoon kaupunki kuuluu Eteva kuntayhtymään, jolla on laissa säädetty viimesijainen järjestämisvastuu laissa kehitysvammaisten erityishuollosta (519/1977) säädetyistä tehtävistä. Lisäksi Eteva kuntayhtymä tuottaa perussopimuksensa mukaisesti myös muita vammais- ja sosiaali- sekä kuntoutuspalveluja. Kuntayhtymän korkein päättävä elin on yhtymäkokous, joka kokoontuu keväällä ja syksyllä. Espoon kaupunki ostaa vuosittain tehtävän palvelusopimuksen mukaisesti palveluja Eteva kuntayhtymältä. Vuoden 2014 palvelusopimuksen tilaus sisältää perhehoidon, asumis-, työ- ja päivätoiminta- sekä muita tukipalveluja noin 100 asiakkaalle arviolta 5,05 milj. eurolla. Toimiohje yhtymäkokoukseen Espoon kaupungin antoi seuraavan toimiohjeen Eteva kuntayhtymän yhtymäkokoukseen rahoitusjohtaja Reijo Tuorille tai hänen nimeämälleen edustajalle: - Espoon kaupunki ei hyväksy taloussuunnitelmaa vuosille eikä talousarviota 2014, vaan esittää 20 valmisteltavaksi siten, että talousarviossa menot katetaan tuloilla eikä alijäämää vuodelta 2014 synny. Kaupunki edellyttää, että 1. seuraavaan kokoukseen mennessä selvitetään, millaisilla konkreettisilla toimenpiteillä kuluvalle vuodelle ennakoitu tuloksen alijäämä aiotaan kuroa umpeen ja millaiset euromääräiset vaikutukset toimenpiteillä on vuoden 2014 talousarvion toteutumiseen 2. eläkeperusteisten ja varhemaksujen jakoperusteista on tehty päätökset ja selvitetty, miten taloudelliset vaikutukset on huomioitu taloussuunnitelmassa, ja että 3. yhtymähallituksen tekemän päätöksen työ- ja päivätoiminnan ja asumispalvelujen uudelleenorganisoinnista

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 16 / 31 Nastolan ja Orimattilan alueella arvioidut taloudelliset vaikutuksen on huomioitu taloussuunnitelmassa. - Espoon kaupunki ei hyväksy esitettyä muutosta vuoden 2013 talousarvio 2013 siten, että kuntayhtymän tulokseksi muutetaan -1,3 milj.euroa, vaan esittää että muutoksena hyväksytään vain tuloslaskelmassa raportoitu -0,8 milj.euroa. Yhtymäkokous päätti kokouksessaan yksimielisesti palauttaa asian uudelleen valmisteluun. Yhtymäkokous Eteva kuntayhtymän yhtymähallitus on kokoontunut Hallitus esittää pidettävälle yhtymäkokoukselle, että se hyväksyy tarkistetun vuoden 2014 talousarvion ja taloussuunnitelman vuosille Uusi arvio vuoden 2013 tilikauden tuloksesta on euron alijäämä. Aikaisempi vuoden 2013 tilikauden alijäämä oli arvioitu euroa tai mahdollisesti 1,3 miljoonan euroa alijäämäiseksi. Nyt pienentyneeseen alijäämään on syynä mm. aiemmin (yhtymäkokous ) talousarvion mukaisesti toteutuvaksi ilmoitettujen henkilöstökulujen ennusteen muutos aikaisemmasta eurosta euroon. Tarkistettu vuoden 2014 talousarvio on esityksessä arvioitu euroa ylijäämäiseksi aiemmin esitetystä euron alijäämästä poiketen. Alla on edelliselle yhtymäkokoukselle ( ) esitetty käyttötalouden tuloslaskelma ja yhtymäkokoukselle esitettävä tarkistettu käyttötalouden tuloslaskelma: TA 2014 TA 2014 (esitys yhtymäkokous) (yhtymäkokous ) TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palveluiden ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Avustuskulu Muut toimintakulut TOIMINAKULUT

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 17 / 31 TOIMINTAKATE RAHOITUSTUOTOT JA KULUT VUOSIKATE POISTOT JA ARVONALENTUMISET SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT TILIKAUDEN TULOS TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ Vuoden 2014 talousarviossa henkilöstökulut on arvioitu aiempaa pienemmiksi (n euroa). Yhtymähallituksen kokouksen jälkeen on Kevalta saatu tieto vuoden 2014 eläkemenoperusteisen KuELmaksun ja varhaiseläkemaksun ennakkomaksuista vuodelle Aiemmista Eteva kuntayhtymän toimintavuosista poiketen maksut laskevat kuluvaan vuoteen verrattuna. Saadun ennakkotiedon perusteella on kyseiset kuluerät laskettu uudelleen vuoden 2014 talousarvioon. Myös jäsenkuntamyynti on korjattu uusien tietojen pohjalta sen ollessa aiempaa arvioitua vähäisempää (n euroa). Espoon kaupungin pyytämät selvitykset taloussuunnittelukaudelle Eteva kuntayhtymän esityslistassa ja liitteissä ei ole vastauksia kaikkiin Espoon kaupungin esittämiin kysymyksiin. Tämän takia Espoon kaupunki edellyttää vuoden 2014 maaliskuun loppuun mennessä Eteva kuntayhtymältä seuraavaa: Talousarvion 2014 ja taloussuunnitelman vuosille lisäksi Eteva kuntayhtymän tulee laatia vuoden 2014 maaliskuun loppuun mennessä talouden tasapainotusohjelman vuosille , joka sisältää toimenpiteet talouden tasapainottamiseksi vuosille sekä vuoden 2014 talousarviossa pysymiseksi. Suunnitelmasta tulee ilmetä toimenpiteet talouden tasapainottamiseksi kustannusvaikutuksineen ja aikataulutettuna. Suunnitelmassa tulee esittää selkeästi myös Eteva kuntayhtymän rahoitustilanne ja sen riittävyys. Lisäksi Espoon kaupunki esittää, että Eteva kuntayhtymän yhtymähallituksen tulee raportoida kevään yhtymäkokoukselle vuoden 2014 talousarvion toteutumisesta ja suunniteltujen toimenpiteiden käynnistymisestä.

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 18 / 31 Espoon kaupungin tavoitteena on, että kuntayhtymä tasapainottamissuunnitelman avulla luo edellytykset kuntayhtymän toiminnan ja talouden tasapainottamiseen niin, että Eteva kuntayhtymän toimintaedellytykset turvataan myös jatkossa. Tiedoksi Reijo Tuori Tiedoksi

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 19 / / / Espoon kaupunginteatterisäätiön valtuuskunnan jäsenen valinta Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Pesonen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko nimeää Espoon kaupunginteatterisäätiön valtuuskuntaan Yrjö Rossin (Kesk.) tilalle Saara Niemen (Kesk.) alkaen. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Yrjö Rossi on pyytänyt eroa Espoon kaupunginteatterisäätiön valtuuskunnan jäsenyydestä alkaen. Keskustan Espoon kunnallisjärjestö ry:ltä saadun ilmoituksen mukaan tähän tehtävään esitetään Saara Niemeä. Nykyisen valtuuskunnan toimikausi päättyy vuoden 2016 lopussa. Tiedoksi - eronnut ja nimetty jäsen - Espoon Kaupunginteatterisäätiö

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 20 / / / Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) syysyhtymäkokous 2013, kokousedustajan määrääminen ja toimiohjeen antaminen Valmistelijat / lisätiedot: Mikko Pirinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko 1 nimeää Espoon kaupungin edustajaksi HSY:n syysyhtymäkokouksen jatko kokoukseen kehittämisjohtaja Olli Isotalon tai hänen määräämänsä, 2 antaa yhtymäkokousedustajalle toimiohjeeksi kokouksessa a) kannattaa hallituksen esitystä kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelmaksi b) kannattaa hallituksen esitystä sitoviksi määrärahoiksi vuonna 2014 seuraavasti: Vesihuolto Toimintamenot *) Investointimenot (netto) Jätehuolto Toimintamenot *) Investointimenot (netto) Seutu- ja ympäristötieto Kuntaosuudet Toimintamenot *) Investointimenot (netto) Tukipalvelut Toimintamenot Investointimenot (netto)

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 21 / 31 Käsittely Lehtola teki seuraavan lisäysehdotuksen: Espoon yhtiökokousedustajalle annetaan toimiohjeeksi esittää yhtiökokouksessa seuraavaa lisäystä taloussuunnitelmaan: Biojätteen mädätyslaitokselle pitää yrittää löytää vähemmän investointiintensiivisiä ja kustannusvaikuttavimpia vaihtoehtoja. Vähimmäisvaatimuksena sille tulee laskea takaisinmaksuaika. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja esitti yhteenvedon keskustelun kuluessa tehdyistä ehdotuksista. Puheenjohtajan yhteenveto hyväksyttiin yksimielisesti. Puheenjohtaja totesi Lehtolan ehdotuksen kannatuksen puutteessa rauenneen ja esittelijän ehdotuksen tulleen hyväksytyksi. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. Oheismateriaali - Esityslista - HSY toiminta- ja taloussuunnitelma Selostus Yleistä HSY:n yhtymäkokouksen on kuntalain mukaan hyväksyttävä vuoden loppuun mennessä kuntayhtymän seuraavan vuoden talousarvio ja samassa yhteydessä taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi), joista ensimmäinen on talousarviovuosi. Alustava taloussuunnitelmaehdotus käsiteltiin HSY:n hallituksessa , jonka jälkeen se lähetettiin jäsenkuntiin. Kuntia pyydettiin antamaan lausuntonsa mennessä. Lopullisessa taloussuunnitelmaesityksessä on huomioitu kuntien lausunnot keskeisiltä osiltaan ja siihen on tehty HSY:n toiminnassa tai toimintaympäristössä kesän ja syksyn aikana tapahtuneista muutoksista aiheutuvia tarkennuksia. Suoritteet Veden tuotannon vuonna 2014 arvioidaan olevan 92,4 miljoonaa m3, josta laskutettava myynti on 72,8 miljoonaa m3. Veden käyttäjien määrän HSY:n toiminta-alueella arvioidaan lisääntyvän noin 1,0 % vuodessa asukasmäärien kasvusta johtuen. Samanaikaisesti asukkaiden vedenkäytön ennakoidaan laskevan vuosittain noin 0,6 %, jolloin veden kokonaiskäyttö kasvaa suunnitelmakaudella vuosittain noin 0,4 %.

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 22 / 31 Viikinmäen ja Suomenojan jätevedenpuhdistamolla vuonna 2014 käsiteltävien jätevesimäärien arvioidaan olevan yhteensä 134,1 miljoonaa m3, josta 119,2 miljoonaa m3 on HSY:n toiminta-alueelta ja 14,9 miljoonaa m3 muualta. Asiakaskiinteistöiltä kuljetettavien seka- ja biojätemäärien arvioidaan kasvavan suunnitelmakaudella vuosittain noin 1 % asukasluvun kasvun myötä. Suunnitelmakaudella aloitetaan kiinteistöiltä lasin, metallin ja kartongin lisäksi sako- ja umpikaivolietteen kuljetukset, jotka käynnistyvät HSY:n järjestäminä vuonna 2016 ja kasvattavat tuolloin jätekuljetuksia n. 8 % edellisestä vuodesta. Sortti-asemien asiakasmäärän ennakoidaan kasvavan 2 % vuodesta 2013 vuoteen 2016 mennessä. Tällöin asiakaskäyntejä olisi vuodessa Vantaan Ruskeasantaan rakennettava Sortti-asema otetaan käyttöön vuoden 2015 keväällä. Vantaan Energia Oy:n jätevoimala otetaan käyttöön keväällä 2014, jolloin HSY aloittaa energiahyödyntämiseen soveltuvien sekajätteiden toimittamisen laitokselle. Sekajätteen loppusijoittaminen Ämmässuon jätteen käsittely keskuksessa päättyy ja kaatopaikalle loppusijoitettava jätemäärä pienenee merkittävästi. Samalla Ämmässuolla aloitetaan jätevoimalan kuonien ja tuhkien käsittely. Suunnitelmakaudella käynnistetään myös paalatun polttoaineen toimitukset jätevoimalalle. Käyttötalous HSY:n toimintatulot vuonna 2014 ovat yhteensä 346,8 miljoonaa euroa, 9,3 miljoonaa / 2,8 % enemmän vuoden 2013 talousarvioon verrattuna. Vuodelle 2014 on yhtenäistettyihin veden ja jäteveden taksoihin tehty 3,0 prosentin reaalinen yksikköhintojen korotus 1,9 % indeksikorotuksen lisäksi. Vuosille 2015 ja 2016 on tehty 2,0 % reaalikorotukset. Yksikköhintojen korotukset perustuvat yhtymäkokouksen hyväksymän investointiohjelman yhteydessä laadittuun talousmalliin. Korotuksilla katetaan tulevien vuosien korkeasta investointitasosta seuraavia kasvavia poistoja ja rahoituskuluja. Jätehuollon asiakaskiinteistöjen maksuihin esitetään keskimäärin 5,9 %:n korotusta vuodelle Hintojen korotustarve aiheutuu v investointien rahoittamisen lisäksi arvioidusta 2 % kuljetuskustannusten noususta sekä jätteen käsittelyyn liittyvistä muutoksista. Suurimmat investointihankkeet vuonna 2014 ovat biojätteen mädätyslaitos Ämmässuolla ja Ruskeasannan Sortti-aseman rakentaminen. Kiinteistöjen jätemaksuilla katetaan myös kotitalouksien lisääntyvien maksuttomien ja alikatteellisten palveluiden kuluja. Näitä ovat kierrätyspisteverkosto, Sorttiasematoiminta, kotitalouksien vaarallisen jätteen keräys sekä lakisääteinen jäteneuvonta.

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 23 / 31 HSY:n toimintamenot vuonna 2014 ovat 190,9 miljoonaa euroa eli 0,04 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2013 talousarviossa. Reaalisesti menot pienenevät 2 %. Suunnitelmakaudella näkyy Vantaan Energian vuonna 2014 käynnistyvän jätevoimalan vaikutus kulurakenteessa jäteveron vähenemisenä ja palveluiden ostojen kasvuna. Toimintatulojen ja -menojen erotuksena syntyvä toimintakate vuonna 2014 on 157,5 miljoonaa euroa (45,4 % toimintatuloista), kun se vuonna 2013 talousarvion mukaan on 147,8 miljoonaa (43,6 %). Toimintakate paranee koko suunnitelmakauden ajan ollen 170,1 miljoonaa (47,7 %) vuonna Nettorahoitusmenot kasvavat tasaisesti koko suunnitelmakauden ajan ollen vuonna 2014 yhteensä 69,4 miljoonaa euroa, 0,8 miljoonaa vuotta 2013 enemmän. Kasvu johtuu vieraan pääoman kasvusta. Rahoitusmenoista 63,0 miljoonaa on jäsenkuntien perustamislainoista maksettavia korkoja. Toimintakatteen ja rahoituserien erotuksena syntyvä vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka juoksevien menojen jälkeen jää käytettäväksi investointeihin ja lainojen lyhennyksiin. Vuonna 2014 vuosikate on 88,1 miljoonaa euroa, kun investoinnit ja lainojen lyhennykset ovat yhteensä 150,9 miljoonaa. Vuosikate paranee koko suunnitelmakauden ajan, mutta siitä huolimatta investointien rahoittamiseksi joudutaan nostamaan uutta ulkopuolista lainaa koko suunnitelmakauden ajan yhteensä noin 217 miljoonaa. Tilikauden tulos vuonna 2014 on vuosikatteesta vähennettävien käyttöomaisuus poistojen jälkeen 0,4 miljoonaa ylijäämäinen, kun tulos edellisenä vuonna oli 3,5 miljoonaa euroa alijäämäinen. Jätehuollon investointivarauksen purkamisesta aiheutuvien tilinpäätöskirjausten jälkeen tilikauden ylijäämä on 1,3 miljoonaa. Suunnitelmavuosina tuloksen arvioidaan paranevan merkittävästi. Investoinnit Vesihuollon ja jätehuollon investoinnit perustuvat yhtymäkokouksen hyväksymään investointiohjelmaan , jota on päivitetty suunnitelmakaudelle aiemmilta vuosilta siirtyneiden tai aikaistuneiden hankkeiden osalta. Keskimääräiset investoinnit vuosina ovat 124,5 miljoonaa euroa. Kaupunkilähtöiset toiminta-alueen laajentumiseen liittyvät investoinnit toteutetaan yhteistyössä jäsenkaupunkien kanssa niiden määrittämässä aikataulussa. Keskeisiä rakentamisalueita Helsingissä ovat Jätkäsaari, Kalasatama ja Kruunuvuorenranta. Espoossa merkittävimpiä kohteita ovat Tapiolan keskus ympäristöineen, Kivenlahti, Saunaniemi, Kauklahti, Nupurinkallio, sekä Perusmäki. Vantaalla rakentamisen painopiste on Kivistössä, Keimolanmäessä sekä Tikkurilan keskustassa. Hajaasutusalueiden vesihuoltokohteista merkittävin on Espoossa sijaitseva Viiskorpi-Pakankylän alue. Vesihuoltolähtöisten investointien suunnitelmakauden painopisteinä ovat

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 24 / 31 veden puhdistuslaitosten kapasiteetin nostaminen ja runkovesijohtohankkeet. Suunnitelmakaudella käynnistyy myös Blominmäen jäteveden puhdistamon toteuttaminen. Jätehuollon investointiohjelman merkittävin yksittäinen investointihanke on vuosina Ämmässuolle rakennettava biojätteen mädätyslaitos. Investoinnilla lisätään biojätteestä saatavan uusiutuvan energian määrää samalla parantaen biojätteen käsittelylaitosten käytettävyyttä. Suunnitelmakaudella Sortti-asemaverkosto laajentuu Vantaalle ja Kirkkonummelle. Vantaan Ruskeasannan Sortti-aseman rakentaminen aloitettiin vuonna 2013 maaperän vahvistustöillä. Tontin esirakennustöiden vuoksi varsinaisiin Sortti-aseman rakennustöihin päästään vasta vuoden 2014 puolella. Rahoitus Jäsenkuntien perustamislainojen (1,2 miljardia euroa) lisäksi HSY:llä on ulkopuolisilta rahoituslaitoksilta nostettua lainaa vuoden 2013 lopussa 176 miljoonaa euroa, mikäli loppuvuoden 2013 investoinnit toteutuvat suunnitellusti. Kolmen ensimmäisen toimintavuoden jälkeen kuntayhtymän velkamäärä pysyi suunnilleen muuttumattomana, mutta velkaantuminen lisääntyy nyt suunnittelukaudella selvästi. Ulkopuolisilta rahoituslaitoksilta nostetun pitkäaikaisen velan yhteismäärä suunnitelmakauden lopulla on noin 304 milj. euroa. HSY:n omavaraisuusaste heikkenee koko suunnitelmakauden ajan ollen vuoden 2016 lopussa 23,3 %, kun viimeisimmässä tilinpäätöksessä oma varaisuusaste oli 24,9 %. Sitovat määrärahat vuonna 2014 Vesihuolto Toimintamenot *) Investointimenot (netto) Jätehuolto Toimintamenot *) Investointimenot (netto) Seutu- ja ympäristötieto Kuntaosuudet Toimintamenot *) Investointimenot (netto) Tukipalvelut Toimintamenot Investointimenot (netto)

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 25 / 31 Kuntayhtymän johto, ohjaus ja kehittäminen se kä asiakaspalvelu Toimintamenot Investointimenot (netto) *) Ilman kuntayhtymän hallinnon ja tukipalveluiden sekä seutu- ja ympäristötiedon sisäisiä veloituksia. Päätöshistoria päätti kokouksessaan antaa seuraavan lausunnon HSY:lle alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta : Vesihuollon investointien toteutusajankohdat tulee täsmentää suunnitelmakauden aikana kaupungin investointiohjelmaa vastaavaksi. - Alustava toiminta- ja taloussuunnitelma, yleistä; Alustavassa toiminta- ja taloussuunnitelman yleisessä osassa mainitaan haja-asutusalueiden merkittävimmän olevan Espoon Viiskorpi - Pakankylän alue. Espoon vesihuollon kehittämissuunnitelman mukaan vuosina Espoon merkittävimmät haja-asutusaluekohteet ovat Kolmperä ja Kotimäki. - Veden jakelu ja viemäröinti /Espoo; Kaavoituksen mukainen laajentuminen (alueverkot): HSY:n esityksessä on varauduttu vuosittain 28,2 milj. euron laajentumiseen jakamatta tätä jäsenkuntien kesken. Espoon kaupungin tarve tästä tulee voimakkaan kasvun takia olemaan noin milj. euroa vuosittain. Espoon kaupunki vaatii, että HSY pystyy toteuttamaan perussopimuksen mukaiset vesihuollon velvoitteensa. Laajeneminen haja-asutusalueille: HSY:n esityksessä on varauduttu vuosittain 2 milj. euron laajentumiseen jakamatta tätä jäsenkuntien kesken. Espoon kaupunki esittää, että HSY varautuisi Kolmperän ja Kotimäen rakentamiseen nopeutetussa aikataulussa varaamalla laajentumiseen haja-asutusalueelle vuosittain 3 milj. eurolla. Espoon kaupungin tässä lausunnossa esittämät summat ovat suuntaaantavia. HSY:n tulisi edelleenkin valmistautua toimintavuoden aikana ilmeneviin pienehköihin muutoksiin.

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 26 / 31 Kaupunkilähtöisten investointien kuvauksessa (TS s.21) HSY kuvaa kaavoituksen mukaisen laajentumisen Espoon kaupungin aikaisemmissa lausunnoissa esittämällä tavalla. Espoon kaupunki esittää, että muun kunnallistekniikan yhteydessä rakennettavan vesihuollon suunnittelun, rakennuttamisen ja rakentamisen kustannusjakoperiaatteista tulee saada kaikkien osakaskuntien kannalta yhdenmukaiset kustannusjakoperiaatteet. HSY:n investointibudjetin laadintaa tulisi kehittää luotettavammaksi ja ajantasaiseksi siten, että vertailtaessa investointien budjettia toteumaan olisi toteutumisaste mahdollisimman korkea. HSY:n tulee edelleen kehittää taloussuunnitelmaansa pidemmän aikavälin kehitystä kuvaavia tunnuslukuja ja mittareita. Erityisesti informaatio tuottavuuden ja tariffien pidemmän aikavälin kehityksestä tulee sisällyttää taloussuunnitelmaan jo jäsenkaupunkien lausuntoja pyydettäessä. HSY on sisällyttänyt alustavaan toiminta ja taloussuunnitelmaan vuosille ,5 % tulospalkkiovarauksen palkkasummasta. Tulospalkkiovarauksen tulisi vastata kuntien vastaavia budjettimenettelyjä. Tulospalkkiovarausta ei tulisi sisällyttää budjetoituihin henkilöstökuluihin, vaan rahoitettava syntyvillä menosäästöillä. HSY:n alustavan toiminta ja taloussuunnitelman perusteella vuosille toiminnan tulorahoitus alittaa investointimenot. Investointimenoja sekä toiminnan tuloja ja menoja tulisi sopeuttaa siten, että tulorahoitus riittää kattamaan investointimenot. Tulorahoituksen nostaminen ei saa johtaa yleistä kustannustasoa korkeampiin hinnankorotuksiin. HSY:n alueella veden ja jäteveden taksat ovat yhtenäiset vuoden 2013 alusta. HSY:n alustavan toiminta ja taloussuunnitelman perusteella vuosille veden ja jäteveden taksoihin on vuosille tehty 2 % ja vuodelle ,25 % reaaliset yksikköhintojen korotukset. Vuodelle 2014 on tämän lisäksi huomioitu inflaatio. HSY:n vesihuollon taksojen korotusten tulisi vastata korkeintaan yleisen kustannustason nousua. HSY on esittänyt jätehuollon hintoihin 6-8 % korotusta, johtuen mm. jätemäärien vähenemisestä. Jätehuollon hintojen korotusten tulisi olla varovaisia ja vastata korkeintaan yleisen kustannustason nousua. Espoon kaupungin maksuosuus HSY:n seutu- ja ympäristötiedon toimintamenoista oli vuonna euroa. Lisäksi Espoon kaupunki maksoi euroa korvausta Helsingin kaupungille ilmastoinfosta. Vuonna 2013 Espoon kaupungin maksuosuus toimintamenoista on euroa. Maksuosuus on kasvanut noin 5 %. HSY:n alustavan toiminta ja taloussuunnitelman perusteella vuosille , Espoon kaupungin maksuosuus toimintamenoista on euroa vuonna Espoon kaupungin maksuosuus kasvaa

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 27 / 31 noin 15 %. Maksuosuuksien korotusten tulisi vastata korkeintaan yleisen kustannustason nousua. Lisäksi kaupunginhallitus toteaa, että PKS koordinatioryhmä hyväksyi valtuustokaudelle HSY:lle alla olevan mukaiset tavoitteet, jotka HSY:n tulee ottaa huomioon taloussuunnitelmassaan. - Tuottavuuden nousu vähintään 1,5 % / vuosi. Vesihuollon osalta pyritään korkeampaan tuottavuuden nousuun - Vesihuollon osalta tavoitteena tulee olla vesihuollon tariffien reaalisten hinnankorotusten hillitseminen tuottavuutta lisäävillä toimenpiteillä. - Investointien kokonaistaso mitoitettava rahoituksellisesti kestävälle tasolle - Jätehuollon investoinnit mitoitettava siten, että jätehuollon omavaraisuusaste kääntyy nousuun - Peruspääomalle ei edellytetä maksettavan korvausta vuonna 2014, päätetään vuosittain. Päätöshistoria Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko 1 nimeää Espoon kaupungin edustajaksi HSY:n syysyhtymäkokoukseen kehittämisjohtaja Olli Isotalon tai hänen määräämänsä, 2 antaa yhtymäkokousedustajalle toimiohjeeksi kokouksessa, a) kannattaa hallituksen esitystä hallintosäännön muuttamiseksi, b) kannattaa muilta osin hallituksen esityksiä. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 28 / 31 1 nimeää Espoon kaupungin edustajaksi HSY:n syysyhtymäkokoukseen kehittämisjohtaja Olli Isotalon tai hänen määräämänsä, 2 antaa yhtymäkokousedustajalle toimiohjeeksi kokouksessa, a) kannattaa hallituksen esitystä hallintosäännön muuttamiseksi, b) kannattaa muilta osin hallituksen esityksiä. Päätös Tiedoksi - Olli Isotalo, Teknisen ja ympäristötoimen esikunta, ote

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja Muutoksenhakuohje Sivu 29 / 31 Muutoksenhakukielto Kuntal 91 ( 81-85, 87, 89) Muutoksenhakukielto Edellä mainituista päätöksistä, jotka koskevat vain asian valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa kuntalain 91 :n mukaan hakea muutosta.

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja Muutoksenhakuohje Sivu 30 / 31 Oikaisuvaatimusohje ( 86, 88) Oikaisuvaatimusohje Edellä mainittuihin kaupunginhallituksen n päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Oikaisuvaatimusviranomainen Oikaisuvaatimus tehdään Espoon kaupunginhallitukselle. Oikaisuvaatimusaika Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tiedoksisaanti Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua päätöksen lähettämisestä tai saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei oteta lukuun oikaisuvaatimusaikaa laskettaessa. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava kaupunginhallitukselle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - muutoksenhakijan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset muutoksenhakijalle voidaan toimittaa. Oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on joku muu henkilö, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Oikaisuvaatimuksen toimittaminen Oikaisuvaatimus on toimitettava jäljempänä olevaan osoitteeseen virka-aikana ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille Espoon kaupungin kirjaamoon oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon virka-ajan päättymistä. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä myös telekopiona tai sähköpostilla

31 Espoon kaupunki Pöytäkirja Muutoksenhakuohje Sivu 31 / 31 lähettäjän omalla vastuulla. Kirjaamon osoite on: Käyntiosoite: Siltakatu 11 Virka-aika: ma-pe Postiosoite: PL ESPOON KAUPUNKI Sähköposti: kirjaamo@espoo.fi Telekopio: +358-(0) Vaihde: +358-(0)