OSALLISTUJAT Penttilä Joonas puheenjohtaja Päätöksentekijät Peltola Juha varapuheenjohtaja

Transkriptio

1 -1, YMPLA :30 OSALLISTUJAT Penttilä Joonas puheenjohtaja Päätöksentekijät Peltola Juha varapuheenjohtaja Dufva Kimmo jäsen Halme Raili Hodju Juhani Hynninen Markku Jaakkola Pekka Mannerkorpi Ea Mikkola Roosa Nikulainen Elena Tinkanen Maritta van Wonterghem Antti Hokkanen Raimo Lindemark Susanna Muut osallistujat Tujula Pirjo kaupunginhallituksen edustaja Rautiainen Kiia nuorisovaltuuston edustaja Koivisto Jarmo kansliapäällikkö Linkola Eeva ympäristöjohtaja Ojala Heli ympäristönsuojelupäällikkö Yrjönen Vesa rakennustarkastaja Hassinen Raino rakennuslakimies Merisalo Pirjo sihteeri Poissa Rakennuslupahakemuksista liitteineen tehtiin kunkin asian kohdalla erillinen asiakirjavihko ottamatta mainittuja asiakirjoja pöytäkirjan liitteeksi. ALLEKIRJOITUKSET Puheenjohtaja Sihteeri LAILLISUUS JA Joonas Penttilä Pirjo Merisalo PÄÄTÖSVALTAISUUS Todetaan Pykälät PÖYTÄKIRJAN Kotka :ien osalta tarkastettu TARKASTUS kokouksessa Pöytäkirjan tarkastajat JULKIPANOTODISTUS Tässä kokouksessa lupa-asioissa tehtyjä päätöksiä koskeva ilmoitus on ollut ympäristölautakunnan ilmoitustaululla. Päätöksen antamispäivämäärä PÖYTÄKIRJA YLEI- Kotkan kaupungin rakennusvalvonnassa SESTI NÄHTÄVÄNÄ Sihteeri Pirjo Merisalo

2 110, YMPLA :30 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Ympla Oikaisuvaatimusohje

3 111, YMPLA :30 Pöytäkirjan tarkastajat Ympla Ehdotus: Julkipanon jälkeen annettavat päätökset tarkastetaan kokouksessa. Ei oikaisuvaatimusohjetta Vuorossa jäsenet Ea Mannerkorpi ja Kimmo Dufva.

4 112, YMPLA :30 Käsittelyjärjestys Ympla Ehdotus: Hyväksytään listan mukaisena Ei oikaisuvaatimusohjetta

5 113, YMPLA :30 KH: 1037/2013 Ympäristölautakunnan talouden toteutuminen Ympla Valmistelijat: ympäristöjohtaja Eeva Linkola, p controller Maarit Heikkilä, p Ympäristölautakunnan tammi-huhtikuun toimintakate on - 0,5 milj.euroa, joka on 0,07 milj. euroa edellisvuotta heikompi. Talousarvion mukaisesta toimintakatteesta on huhtikuuhun mennessä toteutunut 42,2 %. Talousarvion mukainen toimintakate on - 1,1 milj. euroa. Toimintakate sisältää sisäiset kustannuserät 0,3 milj.euroa. Ympäristölautakunnan toimintatuottojen ja - kustannusten ennustetaan toteutuvan enemmänkin vuoden 2013 tilinpäätöksen kuin kuluvan vuoden talousarvion mukaisina. Talousarvion 2014 ulkoinen toimintakate on - 0,8 milj.euroa, kun tilinpäätöksessä 2013 ulkoinen toimintakate oli -1,1 milj.euroa. Ympäristökeskuksen toimintatuottojen ja -kustannusten ennustetaan ylittävän talousarvionsa, mutta talousarvion mukainen toimintakate saavutettaneen. Rakentaminen on edelleen hiljaista, joten rakennusvalvonnan toimintatuottojen tavoitetaso 0,5 milj. euroa on epärealistinen. Rakennusvalvonnan toimintatuottojen ennustetta on päivitetty haettujen rakennuslupien mukaisesti. Rakennusvalvonnan toimintatuottojen ennustetaan toteutuvan 0,3 milj. euron suuruisina. Ympäristölautakunnan talousarvion ulkoisen toimintakatteen ennustetaan olevan - 1,0 milj. euroa. Talousarvion toimintakate heikkenee ennusteen mukaisesti 0,2 milj. euroa, jonka johdosta lautakunnalle tultaneen esittelemään lisätalousarviokäsittely loppuvuoden kokoukseen. Tammi-toukokuun toteuma valmistuu ja raportoidaan kokouksessa. Kaupunginvaltuuston talousarviopäätösten mukaisesti kaupunginhallitukselle laaditaan selvitys kaupungin talouden toteutumisesta puolivuosittain. Kaupunginhallitus käsittelee kesäkuun talouden toteutuman kokouksessaan. Taloudellisten tunnuslukujen lisäksi kaupunginhallitukselle raportoidaan lautakuntien valtuustoon nähden sitovien tavotteiden toteutuminen sekä sanallinen selvitys vastuualueen toiminnasta ja siinä tapahtuneista muutoksista. Lautakuntien talousarvioon vastuualueittain kirjatut riskianalyysit sekä keinot tuottavuuden parantamiseksi ja toimenpiteet talouden tasapainotusohjelman toteuttamiseksi raportoidaan kaupunginhallitukselle yhtenä kokonaisuutena. Ympäristölautakunnan alaisten vastuualueiden talousarvioon kirjattujen riskien toteutuminen sekä toiminnalliset muutokset menomäärärahojen ylitysuhkien tai tuloarvioiden alenemisen torjumiseksi esitetään liitteessä../. Liite: Arvio riskien toteutumisesta ja toiminnallisista muutoksista. Esittelijä: Ehdotus: Controller Maarit Heikkilä Lautakunta merkitsee tiedoksi talousarvion toteutumisen sekä lautakunnan alaisten vastuualueiden talousarvioon kirjattujen riskien toteutumisen sekä toiminnalliset muutokset menomäärärahojen ylitysuhkien tai tuloarvioiden alenemisen torjumiseksi.

6 113, YMPLA :30 KH: 1037/2013 Päätös: Ei oikaisuvaatimusohjetta

7 113, YMPLA :30 / Pykälän liite: Arvio riskien toteutumisesta ja toiminnallisista mu

8 113, YMPLA :30 / Pykälän liite: Arvio riskien toteutumisesta ja toiminnallisista mu

9 114, YMPLA :30 TETA: 16/2014 Ympäristökeskuksen viranhaltijapäätökset Ympla Valmistelija: Osastosihteeri Päivi Pylkkö puh Ympäristöpäällikkö: Hiekkaharjun Kartano Ky:n meluilmoitus, Cafe Laituri Crestamar Oy/Ravintola Kairon meluilmoitus, Meripäivät Tivoli Seiterä Oy:n meluilmoitus, Meripäivät MPV-Infrarakenne Oy:n meluilmoitus, Nummenjoen silta Kotka Rock n Blues ry:n meluilmoitus, kauppatori Ympäristönsuojelupäällikkö: Vapautushakemus vesi- ja viemäriverkkoon liittymisvelvollisuudesta/vasikkaniementie 6, Mussalo Ympäristöterveyspäällikkö: Kirsin Parturi-Kampaamo - Päätös terveydensuojelulain (763/94) 13 :n mukaisesta ilmoituksesta parturi-kampaamosta Päiväkoti Touhula -Päätös terveydensuojelulain (763/94) 13 :n mukaisesta ilmoituksesta päiväkodin toiminnan aloittamisesta R-kioski Kotka Kymenlaaksonkatu 18 - Tupakanmyyntilupa (nro ) R-kioski Kotka Kymenlaaksonkatu 18 - nikotiinivalmisteiden myyntilupa (1 myyntipiste) Esittelijä: Ehdotus: Ympäristöjohtaja Eeva Linkola Ympäristölautakunta merkitsee tiedoksi ympäristökeskuksen viranhaltijapäätökset Ei oikaisuvaatimusta

10 115, YMPLA :30 KH: 180/2011 Kotkan ympäristölaboratorioon kohdistuneen valtionosuuden palauttaminen Ympla Valmistelija: ympäristöjohtaja Eeva Linkola, Sosiaali- ja terveysministeriö on tehnyt päätöksen STM/2914/2012 Kotkan ympäristölaboratorion myyntiin syksyllä 2007 liittyvästä valtionosuuden palauttamisesta. Ilmoitusta olosuhteiden muuttumisesta ei ollut tehty määräajassa (kuusi kuukautta) sosiaali- ja terveysministeriöön. Ympäristökeskushanke, eli Hovinsaaren lehtitalon tilojen remontti , oli saanut valtionosuutta sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeena 50 % 1997 (laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta 733/1992). Valtionosuusselvitys toteutetusta hankkeesta oli tehty Lain mukaan valtionosuus ja ilmoitusvelvollisuus muutoksista sitoivat 15 vuotta, asti. Jos myöhemmin käy ilmi, ettei ilmoitusta ole tehty määräajassa, on lain mukaan valtionosuutta vastaava suhteellinen osa omaisuuden käyvästä arvosta palautettava valtiolle korkoineen olosuhteiden muuttumisesta lukien, jollei ministeriö erityisistä syistä toisin päätä. Jälkikäteen v löytyneiden hankedokumenttien pohjalta ympäristökeskus teki lain mukaisen ilmoituksen ja selvityksen olosuhteiden muuttumisesta sosiaali- ja terveysministeriöön Selvitys toi esille, että valtionosuusasia oli laboratorion myyntiä ajaneiden virkamiesten tiedossa../. Liite: Perustamishankkeeseen saadun valtionosuuden palautusvelvollisuus, päätös STM/2914/2012./. Liite: Valtionosuusselvitys ympäristökeskushankkeesta 1997 Päätöksen mukaan Kotkan kaupungin on palautettava saamaansa valtionosuutta euroa. Palautettavalle summalle ei ministeriö ole määrännyt korkoa, koska Kotkan ympäristökeskus on ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnin havaittuaan oma-aloitteisesti ryhtynyt asiaan liittyviin toimenpiteisiin. Palautus maksetaan kaupungin rahoitusmenona. Laboratoriokaupassa 2007 Kotkan kaupunki sai euroa. Esittelijä: Ehdotus: ympäristöjohtaja Eeva Linkola Ympäristölautakunta merkitsee sosiaali- ja terveysministeriö päätöksen valtionosuuden palauttamisesta tiedoksi.. Päätös: Toimeenpano: Ote: Kaupunginhallitus Ei oikaisuvaatimusohjetta

11 115, YMPLA :30 / Pykälän liite: Perustamishankkeeseen saadun valvionosuuden pal

22 116, YMPLA :30 TETA: 75/2014 Ympäristönsuojeluavustukset vuodelle 2014 Ympla Valmistelija: Ympäristöjohtaja Eeva Linkola, Kotkan ympäristökeskuksen talousarvioon vuodelle 2014 on varattu 1500 jaettavaksi Kotkassa toimiville rekisteröidyille yhdistyksille ympäristönsuojeluavustuksina käytettäväksi ympäristönsuojelua tukeviin tarkoituksiin. Määräaikaan mennessä avustusta hakivat ympäristölautakunnalta Kotkan ympäristöseura ry ja Meri-Kymen Luonto ry../. Hakemukset ovat liitteinä, hakemusten liitteet ovat nähtävinä kokouksessa ja ympäristökeskuksessa. Kotkan ympäristöseura ry on paikallinen yhdistys, jonka tarkoituksena on toimia viihtyisän ja terveellisen elinympäristön puolesta. Yhdistyksen talousarvion loppusumma vuodelle 2014 on Ympäristölautakunnan yhdistykselle myöntämä ympäristönsuojeluavustus 500 vuodelle 2013 on käytetty anottuun tarkoitukseen: Itämerikylä, tuulivoimaesitelmä, Kyminlinnapäivä. Kotkan ympäristöseura hakee 500 avustusta vuodelle 2014 käytettäväksi yleisötilaisuuksien järjestämiseen (Suomenlahtivuosi, Itämerikylä, Kyminlinnapäivä, Arktikaretki). Meri-Kymen Luonto ry on Suomen Luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistys ja Kymenlaakson luonnonsuojelupiirin jäsenjärjestö. Yhdistyksen talousarvion loppusumma vuodelle 2014 on Ympäristölautakunnan yhdistykselle myöntämä ympäristönsuojeluavustus 500 vuodelle 2012 on käytetty anottuun tarkoitukseen: Itämeren kuormitus -tilaisuus, luontokuva-ilta, lepakkoretki. Yhdistys ei hakenut avustusta vuodelle Meri-Kymen Luonto hakee 600 avustusta vuodelle 2014 retken järjestämiseen (Arktika-retken aluksen vuokra) ja yleisötilaisuuden järjestämiseen (Kotka kirjaston auditorion vuokra). Avustusten jako perusteluineen Kotkan kaupungin avustuksia koskevien yleisohjeiden mukaan avustuksia voidaan myöntää vain kotkalaisille yhteisöille ja sellaisille yhteisöille, joiden toiminta tapahtuu Kotkan alueella tai sen asukkaiden keskuudessa tai hyväksi. Avustuksia ei myönnetä poliittiseen toimintaan muuta kuin lain tarkoittamissa tapauksissa. Avustusta harkittaessa on lisäksi otettava huomioon avustettavasta toiminnasta saatavat tulot ja muut ulkopuoliset rahoitusmahdollisuudet. Ympäristönsuojeluavustukset esitetään jaettavaksi seuraavasti: yhdistys haettu myöntö Kotkan ympäristöseura ry Mer-Kymen Luonto ry yhteensä Avustuksen saajan on vuoden 2015 maaliskuun loppuun mennessä toimitettava selvitys avustuksen käytöstä ympäristölautakunnalle. Esittelijä: ympäristöjohtaja Eeva Linkola

23 116, YMPLA :30 TETA: 75/2014 Ehdotus: Ympäristölautakunta päättää myöntää vuoden 2014 ympäristönsuojeluavustukset edellä esitetyn mukaisesti. Päätös: Toimeenpano: Ote: Kotkan ympäristöseura ry (saantitodistuksella) Meri-Kymen Luonto ry (saantitodistuksella) ympäristökeskus/toimisto Oikaisuvaatimusohje

24 116, YMPLA :30 / Pykälän liite: hakemukset

28 117, YMPLA :30 TETA: 196/2014 Kotkan kaupungin ja Pyhtään kunnan ympäristönsuojelumääräykset Ympla Valmistelija: Ympäristötarkastaja Heli Kiviranta Ympäristönsuojelulain 19 :n mukaisesti kunnanvaltuusto voi antaa tarpeellisia paikallisista olosuhteista johtuvia, kuntaa tai sen osaa koskevia yleisiä määräyksiä (kunnan ympäristönsuojelumääräykset). Kotkan kaupungin ja Pyhtään kunnan alueelle on virkatyönä laadittu ympäristönsuojelumääräykset, joilla pyritään paitsi parantamaan ympäristön turvallisuutta ja viihtyisyyttä, myös helpottamaan ympäristöviranomaisen työtä antamalla selkeitä määräyksiä joiden avulla ympäristönsuojelulakia voidaan soveltaa käytäntöön paikalliset olosuhteet huomioon ottaen. Ympäristönsuojelumääräysten luonnoksesta ja niiden perusteluista on kuulutettu Kymen Sanomissa, Kotkan rakennusvalvonnan ilmoitustaululla sekä internetissä. Luonnokset ovat perusteluineen olleet nähtävillä Kotkan ympäristökeskuksessa. Ympäristönsuojelumääräysten luonnoksesta ja perusteluista on pyydetty lausunnot seuraavilta tahoilta: Pyhtään kunta, Kotkan kaupungin kuntatekniikka, kaupunkisuunnittelu ja rakennusvalvonta, maaseututoimisto, Kymen Vesi, Kymenlaakson liitto, Kymen Jätelautakunta, Kymenlaakso jäte, Kymenlaakson pelastuslaitos, poliisi sekä Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Saatujen lausuntojen perusteella on tehty muokkauksia niihin pykäliin, joissa se on katsottu tarpeelliseksi. Ympäristönsuojelumääräysten vireilläolosta on myös erikseen tiedotettu Omakotiyhdistystä, Meri-Kymen Luontoa sekä Kymenlaakson luonnonsuojelupiiriä. Ympäristönsuojelumääräyksissä asetetaan vaatimuksia mm. päästöille ilmaan, jäteveden käsittelylle ja johtamiselle, kemikaalien varastoinnille ja käsittelylle sekä melua aiheuttavalle toiminnalle. Ympäristönsuojelumääräykset sitovat kansalaisten ja yritysten ohella myös viranomaisia. Ympäristönsuojelumääräyksiä noudatetaan muiden kunnallisten määräysten rinnalla ja niiden kanssa samanaikaisesti../. Liite 1. Kotkan kaupungin ja Pyhtään kunnan ympäristönsuojelumääräykset Ympäristötarkastaja Heli Kiviranta esittelee ympäristönsuojelumääräykset ympäristölautakunnan kokouksessa. Ympäristönsuojelumääräykset perusteluineen ovat nähtävillä Kotkan ympäristökeskuksessa Kotkantie 6, Kotka lähtien. Esittelijä: Ehdotus: Ympäristönsuojelupäällikkö Heli Ojala Ympäristölautakunta päättää hyväksyä esitetyt ympäristönsuojelumääräykset Kotkan kaupungin ja Pyhtään kunnan alueelle ja lähettää ne edelleen Kotkan kaupunginhallitukselle ja Pyhtään kunnanhallitukselle valtuustojen päätettäväksi. Toimeenpano: Ote: Kotkan kaupunginhallitus Pyhtään kunnanhallitus Oikaisuvaatimusohje

29 117, YMPLA :30 / Pykälän liite: ympäristönsuojelumääräykset

41 118, YMPLA :30 TETA: 820/2014 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen hakemuksesta Kymijoen Langinkoskenhaaran ylittävän Sutelan sillan uusimiseksi/esavi/39/04.09/2014 Ympla Valmistelija: ympäristönsuojelupäällikkö Heli Ojala, p Etelä-Suomen AVI on pyytänyt ympäristölautakunnan lausuntoa Kaakkois- Suomen ELY-keskuksen vesilain mukaisesta hakemuksesta Langinkoskenhaaran ylittävän Sutelan sillan uusimiseksi. Lisäksi ELY-keskus hakee töiden aloittamislupaa. Siltapaikka sijaitsee Mt 170:llä Langinkoskenhaaran kohdalla../. Liite 1. Sijaintikartta. Hankkeen tarkoituksena on parantaa liikenneturvallisuutta uusimalla Sutelan v rakennettu silta, jonka kantavuus ei täytä nykynormeja. Sillalle on jouduttu asettamaan painorajoitus, mikä hankaloittaa raskaan liikenteen kulkemista ja ylikorkeita erikoiskuljetuksia. Silta on lisäksi nykyliikenteelle liian kapea ja sillan kuperuus haittaa näkemää. Silta rakennetaan kolmiaukkoisena, jännitettynä betonisena jatkuvana ulokepalkkisiltana. Uuden sillan hyödyllinen leveys on 8,5 m (vanhan sillan 6,60 m). Silta perustetaan kovaan pohjaan saakka porattavien teräsputkipaalujen varaan. Kalliopinta on uoman kohdalla n. 1,8 m uoman pohjan alapuolella. Nykyisen sillan maatuet puretaan näkyviltä osin. Päällysrakenteet puretaan kokonaan ja välituet vain siten, että ne mataloituvat lähelle uoman pohjan tasoa. Uoman pohjan alapuolelle välituen purkutöitä ei uloteta. Uudet välitukipilarit tulevat vanhojen viereen. Uuden sillan alikulkukorkeus on vähintään sama kuin nykyisen. Siltapaikka kuuluu Kymijoen saastuneiden sedimenttien vaikutusalueeseen. Siltapaikan kohdalta haitta-ainepitoisuuksia ei ole erikseen tutkittu, mutta alapuolella n. 250 m:n päässä E18 tiehankkeen yhteydessä on Simolan ja Kahrin siltojen rakentamista varten teetetty sedimenttitutkimus, jossa todettiin dioksiinin ja PCB:n kohonneita pitoisuuksia. Siltapaikan sedimenttien haitta-ainepitoisuuksien oletetaan olevan samansuuntaisia. Alueen ympäristössä on luonto- ja kulttuurihistoriallisia arvoja. Kymijoen uoma ranta-alueineen kuuluu siltapaikalla ja sen läheisyydessä Natura 2000-alueeseen. Sillan alueella saattaa esiintyä myös rauhoitettuja jokivuollesimpukoita, joiden esiintyminen selvitetään ennen rakennustöitä. Läheinen Kyminlinnan maalinnoitus on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Alueen rajaus ulottuu siltapaikalle. Tien läheisyydessä sijaitsee muinaisjäännösalueeseen kuuluvia linnoituksen taistelukaivantoja. Hakemukseen on liitetty Natura-tarvearviointi, jonka mukaan hanke ei muodosta sellaisia välittömiä tai välillisiä vaikutuksia, jotka heikentäisivät Natura-arvoja. Hakemukseen on liitetty myös museoviraston lausunto, jossa on toivottu uuden sillan rakentamisessa huomioitavaksi ympäristön merkittävä luonne. Siltapaikkaluokaksi ehdotetaan Liikenneviraston luokituksen mukaista luokkaa 1(erittäin vaativa), mikä on sama kuin nykyisellä sillalla. Uusi silta pyritään sulauttamaan mahdollisimman huomaamattomaksi osaksi maisemaa.

42 118, YMPLA :30 TETA: 820/2014 Lausunto: Hankesuunnittelussa on huomioitu alueen erityiset luonto- ja ympäristöarvot - Natura-alue ja vuollejokisimpukan esiintyminen sekä Kymijoen pohjasedimenttien mahdollinen pilaantuneisuus sekä niihin kohdistuvien vaikutusten lieventämistoimenpiteet. Tältä osin hankkeeseen ei ole huomautettavaa. Hankkeen ajoituksessa on syytä ottaa huomioon Naturatarvearvioinnissa esitetty. Tämän mukaan hanke tulisi toteuttaa aliveden aikaan ja niin, että virtaamassa otetaan huomioon vuollejokisimpukan vaatimukset, mikäli niitä alueella todetaan. Kotkan kaupunki on suunnitellut ulkoilureittiä, joka kulkisi jokirannoilla alittaen tiet siltojen alta. Tavoitteena on myös hankealueen kohdalla saada Korelasta tuleva reitti kulkemaan jokirantaa Sutelan siltojen alta Kyminlinnan linnoitusalueen reunalle. Tämä edellyttää, että hankealueen kohdalla joen itäreunaa tulisi päästä kulkemaan ainakin normaaleissa vesiolosuhteissa. Esittelijä: Ehdotus: Ympäristönsuojelupäällikkö Heli Ojala Ympäristölautakunta päättää esittää lausuntonaan Etelä-Suomen aluehallintovirastolle edellä esitetyn. Toimeenpano: Ote: kirjaamo.etela@avi.fi Ei oikaisuvaatimusohjetta

43 118, YMPLA :30 / Pykälän liite: sijaintikartta

44 119, YMPLA :30 Muut asiat (yhteiset) Ympla

45 120, YMPLA :30 TETA: 155/2014 Rakennusvalvonnan lupapäätökset Ympla Esittelijä: Rakennustarkastaja Vesa Yrjönen, puh Merkitään ympäristölautakunnalle tiedoksi rakennusvalvonnan lupapäätökset ajalta /. Luettelo päätöksistä on esityslistan liitteenä Ei oikaisuvaatimusohjetta

46 120, YMPLA :30 / Pykälän liite: luettelo myönnetyistä luvista

53 121, YMPLA :30 TETA: 843/2014 Oikaisuvaatimus rakennustarkastajan tekemästä ns. tavara-aseman purkamislupapäätöksestä Ympla Valmistelija: Rakennustarkastaja Vesa Yrjönen, puh Rakennustarkastaja on myöntänyt purkamisluvan ns. tavara-asemalle /. Purkamislupapäätös on liitteenä (liite 1) Olavi Kaisla on jättänyt rakennusvalvontaan oikaisuvaatimuksen päätöksestä../. Oikaisuvaatimus on liitteenä (liite 2) Oikaisuvaatimuksessa ehdotetaan tavara-asemalle mm. erityyppisiä käyttötapoja. Rakennusvalvonnan käsityksen mukaan oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty sellaisia oikeudellisia näkökohtia, jotka tulisi ottaa huomioon oikaisuvaatimusta käsiteltäessä. Esittelijä: Rakennustarkastaja Vesa Yrjönen Ehdotus: Lautakunta päättää pysyttää voimassa rakennustarkastajan tekemän purkamislupapäätöksen. Päätös annetaan julkipanon jälkeen Toimeenpano: Ote: Liikennevirasto/ Co Pöyry CM Janne Sorsa Olavi Kaisla Valitusosoitus: Itä-Suomen hallinto-oikeuss

54 121, YMPLA :30 / Pykälän liite: rakennustarkastajan päätös ja oikaisuvaatimusohje

60 122, YMPLA :30 TETA: 943/2014 Kotkan kaupungin siirtolapuutarhaohje Ympla Valmistelija: Tarkastusarkkitehti Juha Vulkko, puh Kaupungin rakennusjärjestyksen 4 :n mukaan: Rakentamisen ohjaamiseksi ympäristölautakunta voi antaa alueellisia tai koko kaupunkia koskevia rakennustapaohjeita. Ohjeiden tulee edistää alueen ominaispiirteisiin ja paikallisiin erityisolosuhteisiin sopivaa kestävää rakentamista. Lisäksi ympäristölautakunnan johtosäännön 4 :n kohdan 18 mukaan lautakunnan tehtävänä on, ellei lautakunta ole toisin päättänyt tai ellei toisin ole säädetty tai määrätty: Hyväksyä alueelliset rakennustapa- ja julkisivuohjeet sekä mainostoimenpideohjeet. Puutarha-alueet ovat eläneet ja muuttuneet ajan myötä, mutta viime vuosina muutokset ovat alkaneet murtaa alueiden yhtenäisyyttä ja omaleimaisuutta, palstojen käyttö etääntyä alkuperäisistä lähtökohdistaan. Vaatimusten kasvaessa mökkejä halutaan laajentaa ja korvata vanhoja uusilla, aiempaa suuremmilla ja nykyaikaisemmilla. Vihannes-, hedelmä- ja kukkatarhojen sijaan nurmikentät, huvimajat ja terassit ovat yhä useamman pienen mökkipihan elementtejä. Puutarhamaisuus on muuttumassa huvilakulttuuriksi, sosiaalisuus yksityisyyttä korostavaksi. Se mikä sopii omakotialueelle, ei välttämättä ole oikea ratkaisu siirtolapuutarhatontilla. Vaarana on alueiden kulttuuri-, puutarha- ja rakennushistoriallisten ominaispiirteiden peruuttamaton muuttuminen. Rakentamis- ja toimintaohjeiden laatiminen siirtolapuutarhoille on katsottu tarpeelliseksi, jotta alueiden kehitys tukee niiden alkuperäisten arvojen säilymistä. Ohje on laadittu kaupunkisuunnittelun, rakennusvalvonnan, ympäristökeskuksen yhteistyönä. Pyyntö ohjeen tekemiseen on alun perin tullut Korelan siirtolapuutarhayhdistykseltä../. Liitteenä Siirtolapuutarhaohje, päivätty Esittelijä: Ehdotus: Rakennustarkastaja Vesa Yrjönen Ympäristölautakunta hyväksyy esitetyn rakennustapaohjeen noudatettavaksi. Oikaisuvaatimusohje

61 122, YMPLA :30 / Pykälän liite: Kotkan siirtolapuutarhaohje KOTKAN KAUPUNGIN SIIRTOLAPUUTARHAOHJE

62 122, YMPLA :30 / Pykälän liite: Kotkan siirtolapuutarhaohje HISTORIA Siirtolapuutarha-aate levisi Suomeen Saksasta Tanskan ja Ruotsin kautta 1900-luvun alussa. Siirtolapuutarhoilla on siten Suomessa jo 100 -vuotinen historia, Kotkassakin yli 80-vuotinen. Alun perin puutarha-alueet perustettiin työläisille paikoiksi, joissa he voivat harjoittaa terveellistä ulkoilua ja sosiaalista elämää. Hyötykasvien viljely oli alkuvaiheessa keskeistä. Kauneusarvoja kuitenkin myös korostettiin ja koristekasvit olivat mukana mallipihasuunnitelmissa. Lama- ja sotavuosien myötä alueiden merkitys ruokahuoltoa täydentävinä viljelypalstoina korostui. Aikojen myötä hyötykasvien viljely on vähentynyt koristekasvi-istutusten tieltä. Puutarhanhoito on kuitenkin ollut koko historian ajan oleellinen osa alueiden luonnetta. Tonttien väliset vadelma-aidat, hedelmäpuut, marjapensaat ja värikkäät perennapenkit ovat tähän päivään asti luonnehtineet pieniä tontteja. Rakentaminen on ollut pienimittakaavaista, pienille tonteille sopeutettua niin, että puutarhalle on jäänyt tilaa. Siirtolapuutarhat toimivat yhdistyspohjalta ja talkoovoimin. Yhteisöllisyys ja naapuruus ovat siten elimellinen osa alueiden toimintaa. Pihat ovat perinteisesti olleet avoimia. Tätä avoimuutta on ohjattu mm. pensasaitojen korkeutta säätelemällä. Siirtolapuutarhat ovat myös osa kaupungin viheralueverkostoa ja avoimia yleisölle. Sulkeutuneisuus ei ole kuulunut siirtolapuutarhoihin. YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISYYS Hyvin hoidettu siirtolapuutarhayhteisö kuormittaa luontoa vähän. Mökkialueet sijaitsevat polkupyörämatkan päässä keskusta-alueista, hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella. Viemäröintiä alueilla ei ole vaan vesien käsittely tapahtuu omilla palstoilla. Palstojen pieni koko, alueiden tiivis rakenne ja huonosti läpäisevä maaperä asettavat rajoitteita vedenkulutukselle. Käymäläjäte on perinteisesti kompostoitu, tiski- ja pesuvedet viety kompostiin ja käytetty kasvien kasteluun. Vettä kuluttavat kodinkoneet eivät kuulu siirtolapuutarhaan. Keskeisen sijaintinsa vuoksi kesäasumisessa on helppo tukeutua kaupunkiasumiseen ja sen tarjoamiin helpotuksiin. MUUTOSPAINEET Puutarha-alueet ovat eläneet ja muuttuneet ajan myötä, mutta viime vuosina muutokset ovat alkaneet murtaa alueiden yhtenäisyyttä ja omaleimaisuutta, palstojen käyttö etääntyä alkuperäisistä lähtökohdistaan. Vaatimusten kasvaessa mökkejä halutaan laajentaa ja korvata vanhoja uusilla, aiempaa suuremmilla ja nykyaikaisemmilla. Vihannes-, hedelmä- ja kukkatarhojen sijaan nurmikentät, huvimajat ja terassit ovat yhä useamman pienen mökkipihan elementtejä. Puutarhamaisuus on muuttumassa huvilakulttuuriksi, sosiaalisuus yksityisyyttä korostavaksi. Se mikä sopii omakotialueelle, ei välttämättä ole oikea ratkaisu siirtolapuutarhatontilla. Vaarana on alueiden kulttuuri-, puutarha- ja rakennushistoriallisten ominaispiirteiden peruuttamaton muuttuminen. Rakentamis- ja toimintaohjeiden laatiminen siirtolapuutarhoille on katsottu tarpeelliseksi, jotta alueiden kehitys tukee alkuperäisten niiden arvojen säilymistä.

63 122, YMPLA :30 / Pykälän liite: Kotkan siirtolapuutarhaohje RAKENNUSTEN JA ALUEIDEN YLEISILME Alueiden vetovoima ja viehätys perustuu hyvin hoidettujen istutusten ja kasvillisuuden lisäksi yksinkertaiseen ja konstailemattomaan, kooltaan ja hahmoltaan yhtenäiseen rakennuskantaan, joka on suurelta osin toteutettu kullekin alueelle laadittuja mallipiirustuksia noudattaen. Majoja ei kuitenkaan ole alun perin toteutettu vuonna 1980 vahvistetun asemakaavan sallimassa laajuudessa, vaan ne jäävät selvästi pienemmiksi. Pienimittakaavaisuus ja yksinkertaisuus korostavat sitä, että alueiden pääosassa ovat hyvin hoidetut puutarhat ja niiden kasvit. Eräs alueen vetovoimatekijöistä on, että se omalla yksinkertaisella tavallaan tarjoaa vastapainon tavalliselle kaupunkiasumiselle. Kaupunkiasumisen mukavuudet kuuluvat kaupunkiin, siirtopuutarhassa elämä on yksinkertaista myös varustukseltaan. Tämän ohjeen tarkoituksena on tuoda esiin piirteitä, jotka vahvistavat alueiden viehätysvoiman säilymistä. MUUT OHJEET Tämän yleisohjeen lisäksi tulee noudattaa Kotkan kaupungin rakennusjärjestystä sekä vuokrasopimuksen ehtoja. Yksittäisiin siirtola- ja ryhmäpuutarha-alueisiin voi liittyä lisäksi aluekohtaisia, tarkempia ohjeita, joita tulee noudattaa. Tällaisia ohjeita voivat olla esim. paikallisten siirtolapuutarhayhdistysten omat säännöt. Ohjeen noudattamista yksittäisillä palstoilla valvoo ja ohjaa siirtolapuutarhayhdistyksen hallitus. YLEISET OHJEET ( Tekninen lautakunta, Kaupunginhallitus ) Rakennettaessa majoja ryhmäpuutarha- ja palstaviljelyalueelle tulee noudattaa kunkin alueen havainnekuvissa esitettyjä rakennusten sijoitusohjeita. Siirtolapuutarha-alueille rakennettaessa tulee majan rakentamisessa noudattaa kullekin alueella jo ennestään olevaan majatyyppiin soveltuvaa tyyliä. Saunan saa rakentaa yleensä ainoastaan majan yhteyteen. Kuitenkin palstoilla, joilla saunan rakentaminen majan yhteyteen tuottaa vaikeuksia, maaston muodon tai majan sijainnin vuoksi voi rakennus - ja ympäristölautakunnan harkinnan mukaan rakentaa n. 8m² suuruisen erillisen saunarakennuksen vähintään kuitenkin yhden ( 1 ) metrin etäisyydelle naapurin rajasta. Palstan kokonaisrakennusoikeus on 45m². Alueille annettujen yleisten ohjeiden lisäksi tulee rakentamisessa huomioida seuraavaa: Vanhoja siirtolapuutarhamökkejä tulee ensisijaisesti kunnostaa ja korjata. Majoissa käytettävien julkisivumateriaalien tulee noudattaa alueella käytettyjä perinteisiä materiaaleja. Puutarhamökkien pääasiallisena julkisivumate-

64 122, YMPLA :30 / Pykälän liite: Kotkan siirtolapuutarhaohje riaalina on käytettävä peittomaalattua laudoitusta noudattaen alueella käytettyä perinteistä laudoitustapaa. Katemateriaalina tulee käyttää ensisijaisesti huopaa rullatavarasta tai konesaumattua peltiä. Voimakkaasti profiloidut katemateriaalit vastaavasti eivät sovellu mökkeihin. Rakennuksen mittasuhteet ja kattokulma tulee valita alueen vallitsevan rakennustyypin mukaan. Alkuperäiseltä ilmeeltään majat ovat olleet varsin keveitä. Rakennusosien detaljointi tulee suhteuttaa majan kokoon. Omakotitalossa käytetty laudan leveys, ulko-ovi tai vesikouru ei vastaa alueen mittakaavaa ja tyyliä. Terassit tulee pääsääntöisesti toteuttaa majan yhteyteen. Erillinen terassi tulee toteuttaa keveänä rakennelmana niin, että se on alustaltaan mahdollisimman matala eikä muodosta rakennettua tilaa. Hyvä terassin pohja on esimerkiksi liuskekiveys, joka luontevasti liittyy nurmialueeseen. Kotamaiset tai raskaat grillikatokset eivät kuulu alueen ilmeeseen. Erillisten varastojen tai saunojen rakennustavan ja materiaalien tulee noudattaa päärakennuksen rakennustapaa. Rakennelmat tulee sijoittaa palstoille niin, että itse puutarhamökki säilyy päärakennuksena näkymässä ja rakennelmat sijoittuvat palstan reunoille ja alistuvat päärakennukselle. Rakennelmien sijoittelussa palstoille pitää aina ottaa huomioon palstanaapurit naapurisovun säilymiseksi. Rakennusten suunnitteluun kannattaa panostaa ja etsiä ratkaisuja, jotka ovat kekseliäitä tilankäytön minimoinnin suhteen. Kekseliäs niukkuus on yksi alueen rakentamiselle ominainen piirre. Suunniteltaessa olemassa olevan siirtolapuutarhamökin korjaamista, laajentamista tai purkamista, uuden siirtolapuutarhamökin, pihavajan tmv. rakentamista, tulee toimenpiteen lupatarve selvittää rakennusvalvontaviranomaiselta. JÄTEVESIEN JA JÄTTEIDEN KÄSITTELY Kotkassa siirtolapuutarhat eivät kuulu viemäriverkon piiriin. Alueiden viemäröintiä ei jatkossakaan nähdä tarkoituksenmukaisena, jotta alueiden omintakeinen miljöö säilyisi ennallaan. Palstojen reunaan on yleensä vedetty kesävesijohto, joka on paikoitellen vedetty mökkiin sisälle, jolloin myös jätevesien määrä on kasvanut. Lähes kaikissa mökeissä on sauna. Alueilla on vesikäymälän rakennuskielto, suositeltavin käymäläratkaisu on kompostoiva käymälä. Jätevesien puhdistusvaatimukset Siirtolapuutarha-alueilla asutaan usein koko kesä. Näin ollen kesän aikana muodostuvien jätevesien määrä ei ole vähäinen. Jätevesien käsittelyn tason tulee täyttää jätevesiasetuksen vähimmäisvaatimukset haja-asutusalueen talousjätevesien puhdistustasolle. Asetuksen siirtymäaika päättyy vuonna Mikäli kiinteistön käyttö on kesän aikana satunnaista, eikä

65 122, YMPLA :30 / Pykälän liite: Kotkan siirtolapuutarhaohje mökkiin tule paineellista vettä, on mahdollista hakea vapautusta jätevesiasetuksen vaatimuksista. Puhdistusmenetelmistä Siirtolapuutarhojen koko ja maaperäolosuhteet eivät mahdollista astian- tai pyykinpesukoneesta tai suihkusta muodostuvien jätevesien käsittelyä yksittäisellä palstalla. Jos mökissä kuitenkin tällaisia vesiä muodostuu, vaativat ne tehokkaampaa käsittelyä kuin alla mainitut vaihtoehdot. Markkinoilla on olemassa useita erilaisia puhdistusmenetelmiä harmaille jätevesille. Mikäli käsittelyyn päätyy runsaasti rasvaisia vesiä, on rasva hyvä erottaa T-liittimellä varustetussa sakokaivossa ennen jatkokäsittelyä. Puhdistuslaitteistoja on käytettävä ja huollettava valmistajan suositusten mukaisesti. Yksi vaihtoehto on harmaavesisuodatin, joka perustuu veden imeyttämiseen erilaisten suodatinmassojen läpi. Toinen mahdollinen vaihtoehto harmaiden vesien käsittelyyn on asiallisesti järjestetty maahanimeyttämö tai maasuodattamo. Käytännössä toimivan maaperäkäsittelyn järjestäminen Kotkan siirtolapuutarha-alueilla on mahdollista vain poikkeustapauksissa maaperäolosuhteiden vuoksi. Jätevesijärjestelmien rakentaminen edellyttää toimenpidelupaa. Toimenpideluvan liitteenä on oltava suunnitelma tulevasta jätevesijärjestelmästä. Puhdistetut jätevedet voidaan imeyttää maaperään, mikäli tontilta löytyy tähän sopiva paikka. Imeytystä varten voidaan tontille rakentaa kivipesä tai hankkia vastaava kaupallinen ratkaisu. Selvitys jätevesijärjestelmästä sekä käyttö- ja huolto-ohjeet Mökeillä on oltava selvitys jätevesijärjestelmästä. Selvitys on esitettävä ympäristönsuojeluviranomaiselle pyydettäessä. Selvityslomakkeita voi tulostaa Kotkan internet-sivuilta Ympäristö, puistot ja luonto -> Lomakkeet ja maksut -> Ympäristönsuojelun luvat ja ilmoitukset -> Selvitys kiinteistön jätevesijärjestelmästä. Lisäksi mökeillä on oltava jätevesijärjestelmänsä käyttö- ja huolto-ohjeet. Ohje käymäläjätteen kompostoinnille Käymäläratkaisuissa tulisi suosia nykyaikaisia suljettuja ja tehokkaasti kompostoivia käymälämalleja, jolloin jälkikompostoinnin mahdolliset hajuhaitat vähenisivät. Kymenlaakson jätehuoltomääräysten mukaan käymäläjätteen kompostointi on sallittu vain sitä varten erikseen suunnitellussa kompostorissa, josta valumavesien pääsy maaperään on estetty. Käymäläjätteen kompostoria ei saa sijoittaa ilman naapurin suostumusta viittä metriä lähemmäksi tontin rajaa. Käymäläjätteen jälkikompostointi tulee tehdä suljetussa kompostorissa. Osa kompostoivista käymälöistä on ns. erottelevia käymälöitä, joissa virtsa erottuu erikseen. Virtsaa ei saa imeyttää suoraan maahan, mutta sitä voi käyttää kompostin kostukkeena tai vaihtoehtoisesti käyttää lannoitteena

66 122, YMPLA :30 / Pykälän liite: Kotkan siirtolapuutarhaohje puutarhassa. Ennen lannoitekäyttöä virtsaa tulee hygieniasyistä varastoida 1-6 kk. Bio- ja puutarhajätteen kompostointi Asuinkiinteistöllä saa kompostoida siellä syntyvää biojätettä. Komposti on rakennettava, sijoitettava ja hoidettava niin, etteivät haittaeläimet pääse siihen ja ettei siitä aiheudu haittaa terveydelle tai ympäristölle. Elintarvikejätteen kompostointia koskevat saman määräykset kuin käymäläjätteen kompostointia. Elintarvikejätettä saa kompostoida vain sitä varten erikseen suunnitellussa kompostorissa, josta valumavesien pääsy maaperään on estetty. Elintarvikejätteen kompostoria ei saa sijoittaa ilman naapurin suostumusta viittä metriä lähemmäksi tontin rajaa. Elintarvikejätteen kompostointi kehikossa tai avoaumassa on kielletty. Puutarhajätettä voidaan kompostoida lämpöeristämättömässä kompostorissa, kehikossa tai avoaumassa. Puutarhajätteen vienti yleisille puisto- ja viheralueille on kielletty. Puutarhajäte, jota ei kompostoida, on vietävä kunnan osoittamaan paikkaan. Risujen ja oksien hävittäminen Siirtolapuutarha-alueilla risujen ja oksien hävittäminen avopolttona ei ole sallittua. Kymenlaakson jätehuoltomääräysten mukaan vain harvaan asutulla alueella saa avopolttona polttaa käsittelemätöntä puuta, kuivia risuja ja oksia. Kiinteistön lämmityksen yhteydessä saa tiheään asutullakin alueella muun polttoaineen joukossa polttaa käsittelemätöntä puutavaraa, risuja, oksia sekä vähäisessä määrin paperia ja pahvia. Hyvä tapa on silputa oksat ja risut esimerkiksi oksasilppurilla ja käyttää silppua istutusten kateaineena tai kompostikäymälän kuivikkeena. Ylimääräiset oksat, risut ja haravointijätteet voi tarvittaessa viedä Heinsuon jäteasemalle (puh. (05) , os. Heinsuontie 136), joka perii jätteestä taksansa mukaisen maksun.

67 122, YMPLA :30 / Pykälän liite: Kotkan siirtolapuutarhaohje LISÄTIETOJA: Kotkan kaupunki, rakennusvalvontavirasto Kustaankatu 2 ( kaupungintalo ), puh. ( 05 ) 2341 Kotkan kaupunki, kaupunkisuunnittelu, kaavoitus Kustaankatu 2 ( kaupungintalo ), puh. ( 05 ) 2341 Kotkan kaupunki, ympäristökekskus Kotkantie 6 ( ympäristötalo ), puh. ( 05 ) Tämä ohje on laadittu yhteistyössä Kotkan kaupungin rakennusvalvontaviraston, kaupunkisuunnittelun kaavoituksen sekä ympäristökeskuksen kanssa. LÄHDEAINEISTOA: Asemakaavat Kotkan kaupungin ryhmäpuutarha-alueiden sijoitussuunnitelmat ja rakennusohjeet Kotkan kaupungin rakennusjärjestys Kotkan kaupungin ympäristönsuojelumääräykset Maankäyttö- ja rakennuslaki Maankäyttö- ja rakennusasetus Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkoston ulkopuolisilla alueilla ( 542 / 2003 ) Ympäristönsuojelulaki ( 86 / 2000 )

68 123, YMPLA :30 TETA: 934/2014 Rakennuslupahakemus/ Kotkan Julkiset Kiinteistöt Oy Ympla Valmistelija: Rakennustarkastaja Vesa Yrjönen, puh Kotkan Julkiset Kiinteistöt Oy hakee rakennuslupaa koulu- ja kirjastorakennuksen rakentamiselle, kiinteistötunnus , osoite Tarinatie 1../. Päätösehdotus ja kartta ovat liitteenä Naapureiden kuuleminen on kesken. Esittelijä: Ehdotus: Rakennustarkastaja Vesa Yrjönen Lautakunta myöntää haetun rakennusluvan. Päätös annetaan julkipanon jälkeen Toimeenpano: Ote: Kotkan Julkiset Kiinteistöt Oy Valitusosoitus: Itä-Suomen hallinto-oikeus

69 123, YMPLA :30 / Pykälän liite: päätösehdotus ja kartta

73 124, YMPLA :30 TETA: 952/2014 Rakennuslupahakemus/ Hacmill Oy Ympla Valmistelija: Rakennustarkastaja Vesa Yrjönen, puh Hacmill Oy hakee rakennuslupaa asuinkerrostalon, autonkatoksen,väestönsuojan ja jätekatoksen rakentamiselle os. Takapellontie 15, kiinteistötunnus /. Päätösehdotus ja kartta ovat liitteenä Esittelijä: Ehdotus: Rakennustarkastaja Vesa Yrjönen Lautakunta myöntää haetun rakennusluvan. Päätös annetaan julkipanon jälkeen Toimeenpano: Ote: Hacmill Oy Valitusosoitus: Itä-Suomen hallinto-oikeus

77 125, YMPLA :30 TETA: 792/2014 Suunnittelutarveratkaisu ja poikkeamislupa; Tapio Heino Ympla Valmistelija: Rakennuslakimies Raino Hassinen, puh /. Ote Kaukola-Pihkoon osayleiskaavasta 1:5000 sekä asemapiirros 1:500 ovat liitteinä. Hakija: Kohde: Osoite: Tapio Heino autotallin / -katoksen rakentaminen määräajaksi; poikkeaminen rakennuspaikan vähimmäispinta-alasta Petäjäsuontie, Kotka Kaupunkisuunnittelun lausunto : Hakemus koskee kerrosalaltaan noin 110 m 2 autotalli/-katoksen rakentamista Petäjäsuolle pinta-alaltaan 120 m 2 :n vuokra-alueelle, osoite Petäjäsuontie. Kaupunki on vuokrannut määräalan viideksi vuodeksi alkaen. Vuokra-alueella on huonokuntoinen hakijan omistama talousrakennus, joka on määrätty purettavaksi. Alueella ei ole asemakaavaa. Kotkan oikeusvaikutuksettomassa Kaukola- Pihkoon osayleiskaavassa vuokra-alue on maa- ja metsätalousaluetta M. Rakentaminen tulee tapahtua maatalousrakennuksia lukuun ottamatta vain haja-asutuksen puitteissa. Rakennuspaikan tulee olla vähintään 1 ha. Ympäristöministeriön vahvistama Kymenlaakson maakuntakaavassa taajamat ja niiden ympäristöt rakentamisalue on merkitty maa ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi MY, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Kyseessä on linja-autoliikennettä harjoittavan yrittäjän toimintaa tukeva hanke. Kulku rakennuspaikalle ohjautuu Petäjäsuontien yksityistien kautta. Rakennuspaikan koko on riittävä rakentamisen määrään nähden. Kyseessä ei ole merkittävä rakentaminen eikä toimenpiteen voida katsoa aiheuttavan merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Rakentaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Kaupunkisuunnittelu puoltaa hakemusta viideksi vuodeksi. Hakemuksen johdosta on kuultu naapureita. Heillä ei ole huomautettavaa asiassa. Esittelijä: Ehdotus: Rakennustarkastaja Vesa Yrjönen Ympäristölautakunta päättää todeta, että Tapio Heinon tekemän hakemuksen mukainen rakennushanke (autotalli / -katos) täyttää MRL 137 :ssä tarkoitetut rakennusluvan saamisen erityiset edellytykset (suunnittelutarveratkaisu). Edelleen ympäristölautakunta päättää myöntää Tapio Heinolle luvan poiketa voimassa olevassa rakennusjärjestyksessä mainitusta rakennuspaikan vähimmäispinta-alasta, jotta hän voi rakentaa 120 m 2 suuruiselle määräalalle edellä mainitun autotallin / -katoksen.

78 125, YMPLA :30 TETA: 792/2014 Tämä päätös on voimassa yhden vuoden, jonka ajan kuluessa vastaavaa rakennuslupaa on haettava (määräaikainen saakka). Lainkohdat: MRL 136, 137, 171 ja 172 Kaupungin rakennusjärjestyksen 9 Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen. Toimeenpano: Ote: Valitusosoitus: Tapio Heino Kaupunkisuunnittelu Kaakkois-Suomen ELY-keskus Itä-Suomen hallinto-oikeus

79 125, YMPLA :30 / Pykälän liite: ote Kaukola-Pihkoo osayleiskaavasta sekä asemapi

80 125, YMPLA :30 / Pykälän liite: ote Kaukola-Pihkoo osayleiskaavasta sekä asemapi

81 126, YMPLA :30 TETA: 758/2014 Poikkeamislupa; Kari Lampinen Ympla Valmistelija: Rakennuslakimies Raino Hassinen, puh /. Ote kaupungin ajantasa-asemakaavasta 1:1000 sekä asemapiirros 1:500 ovat liitteinä. Hakija: Kohde: Osoite: Kari Lampinen Kuusisen satamassa sijaitsevasta tilasta RN:o 7:0 vuokratulle määräalalle rakennettava uudisrakennus (laiturisauna); poikkeaminen asemakaavan mukaisesta käyttötarkoituksesta Kuusisen satama, Kotka Kaupunkisuunnittelun lausunto : Hakemus koskee kerrosalaltaan 41,5 m 2 :n laiturisaunan rakentamista Kuusisen satama-alueesta kiinteistötunnus vuokratulle n. 300 m 2 :n määräalalle, osoite Juha Vainion katu 97. Kotkan kaupungin kaupunkisuunnittelu on tekemällään päätöksellä vuokrannut hakijalle ko. määräalan asti. Vuonna 1995 vahvistetussa asemakaavassa rakennuspaikka on satamaaluetta LS. Satama-alueelle saadaan rakentaa satamatoimintoihin liittyviä teollisuus- ja varastorakennuksia. Rakennusalasta saa käyttää rakentamiseen 50 %. Hakijan tarkoituksena on rakentaa kelluva laiturisauna, joka on käytössä kesäaikaan. Laituri ulottuu noin 12 metrin etäisyydelle rannasta. Saunatilat ovat 1. kerroksessa ja toiseen kerrokseen on esitetty koko rakennuksen suuruista kattoterassia. Rakennus sijoittuu satama-alueelle, jossa on jo kaksi kalamyymälää, laitureita kalastukseen liittyvine toimintoineen, meripelastusyhdistys, meritaito sekä saariston yhteysalusliikenne. Kaupunkisuunnittelu katsoo, että tämänkaltainen toiminta ei vaikuta haitallisesti alueen yleisilmeiseen. Uudisrakennus tukee vieressä sijaitsevan hakijan omistuksessa olevan kalamyymälän toimintaa. Poikkeaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle eikä alueiden käytön muulle järjestämiselle. Kaupunkisuunnittelu puoltaa hakemusta edellyttäen, että rakennus toteutetaan yksikerroksisena ilman kattoterassia julkisivutoimikunnan esityksen mukaisesti ja että lupa on määräaikainen asti. Hakemuksen johdosta on kuultu naapureita. Heillä ei ole huomauttamista asiassa. Esittelijä: Ehdotus: Rakennustarkastaja Vesa Yrjönen Ympäristölautakunta päättää myöntää Kari Lampiselle luvan poiketa voimassa olevan asemakaavan tarkoittamasta käyttötarkoituksesta, jotta hän voi rakentaa Kuusisen satamassa tilalla RN:o 7:0 olevalle määräalalle 41,5 k-m 2 suuruisen uudisrakennuksen (laiturisauna).

82 126, YMPLA :30 TETA: 758/2014 Laiturisauna tulee toteuttaa kaupunkisuunnittelun lausunnosta ilmenevällä tavalla eli yksikerroksisena ilman kattoterassia - ja muutoin Lampisen hakemuksesta ilmenevällä tavalla. Tämä poikkeamislupa on voimassa yhden vuoden, jonka ajan kuluessa vastaava rakennuslupa on haettava (määräaikainen saakka). Lainkohdat: MRL 135, 171 ja 172 Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen. Toimeenpano: Ote: Valitusosoitus: Kari Lampinen Kaupunkisuunnittelu Kaakkois-Suomen ELY-keskus Itä-Suomen hallinto-oikeus

83 126, YMPLA :30 / Pykälän liite: Ote kaupungin ajantasa-asemakaavasta sekä asema

84 126, YMPLA :30 / Pykälän liite: Ote kaupungin ajantasa-asemakaavasta sekä asema

85 127, YMPLA :30 TETA: 793/2014 Suunnittelutarveratkaisu; Timantti-Eerola Oy Ympla Valmistelija: Rakennuslakimies Raino Hassinen, puh /. Ote yleiskaavasta 1:10000 sekä ote kantakartasta 1:2000 ovat liitteinä. Hakija: Kohde: Osoite: Timantti-Eerola Oy Korkeakoskella sijaitsevasta tilasta lohottavalle määräalalle rakennettavat uudisrakennukset (asuinrakennus ja talousrakennus) Kankaantie, Kotka Kaupunkisuunnittelun lausunto : Hakemus koskee yhteensä kerrosalaltaan 350 m 2 :n asuinrakennuksen ja talousrakennuksen rakentamista Korkeakoskelle tilasta kiinteistötunnus lohottavalle 3807 m 2 :n määräalalle, osoite Kankaantie. Kaupunki on tekemällään päätöksellä myydä ko. määräalan hakijalle. Tilan kokonaispinta-ala on kiinteistörekisterin mukaan 1,1695 ha ja palstojen lukumäärä on 2. Tilan toisella palstalla sijaitsee entinen Kymin kunnan neuvolarakennus. Alueella ei ole asemakaavaa. Kotkan oikeusvaikutuksettomassa yleiskaavassa, jonka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt , rakennuspaikka on merkitty osittain kyläkeskuksen alueeksi AT ja osittain maa- ja metsätalousalueeksi M. Lisäksi alue kuuluu Laajakosken tärkeään I luokan pohjavesialueeseen. Laadittavana olevassa Kymijoen pohjoisosan osayleiskaavaehdotuksessa rakennuspaikka on merkitty maa- ja metsätalousalueeksi M. Alue on tarkoitettu maa- ja metsätalouden käyttöön. Alueelle saa rakentaa vain maa- ja metsätalouteen liittyviä rakennuksia. Hakija on tehnyt muistutuksen aluetta koskevan käyttötarkoitusmerkinnän muuttamiseksi asumiselle. Osayleiskaavaa laativa konsultti ja asian valmistelija ovat käsitelleet hakemuksen. Kyseessä on rakennuspaikan muodostaminen olemassa olevan rakenteen sisälle täydentäen kylärakennetta. Rakentaminen tullaan huomioimaan osayleiskaavaehdotuksessa niin, että kaavamerkintä muutetaan maaseudun asutusalueeksi AT. Rakennus on liitettävissä Laajakosken vesiosuuskunnan vesi- ja viemäriverkostoon. Rakennusten suunnittelussa ja sijoittelussa on kiinnitettävä huomiota seuraaviin seikkoihin: 1. asuinrakennuksen kerrosala saa olla enintään 250 k-m 2 2. kaikki rakennukset sijoitetaan maantien suoja-alueen ulkopuolelle, vähintään 20 metrin etäisyydelle tien keskilinjasta 3. rakennukset tulee sovittaa muodoltaan, materiaaleiltaan ja väritykseltään ympäristöön

86 127, YMPLA :30 TETA: 793/ kiinteistön jätevedet tulee hoitaa niin, että niistä ei ole haittaa maaperään eikä vesistöön Hanke täyttää MRL 137 :n tarkoittamat erityiset edellytykset. Kaupunkisuunnittelu puoltaa hakemusta em. ehdoin. Hakemuksen johdosta on kuultu naapurit. Heillä ei ole huomauttamista asiassa. Esittelijä: Ehdotus: Rakennustarkastaja Vesa Yrjönen Ympäristölautakunta päättää todeta, että Timantti-Eerola Oy -nimisen yhtiön tekemän hakemuksen mukaiset uudisrakennushankkeet (asuinrakennus ja talousrakennus) täyttävät MRL 137 :ssä tarkoitetut rakennusluvan saamisen erityiset edellytykset (suunnittelutarveratkaisu) kaupunkisuunnittelun lausunnosta ilmenevin ehdoin. Tämä päätös on voimassa kaksi vuotta, jonka ajan kuluessa vastaava rakennuslupa on haettava. Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Lainkohdat: MRL 137 Kotkan kaupungin rakennusjärjestys 9, 10 ja 12 Toimeenpano: Ote: Valitusosoitus: Timantti-Eerola Oy Kaupunkisuunnittelu Kaakkois-Suomen ELY-keskus Itä-Suomen hallinto-oikeus

87 127, YMPLA :30 / Pykälän liite: Ote yleiskaavasta sekä ote kantakartasta

Näytä lisää