5, 12, 13, 14, 15, 16 JA 18, PALOVAARAN ALUE KOLARIN KUNTA YLLÄSJÄRVEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA. Kaavaselostus LUONNOS

Transkriptio

1 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy KOLARIN KUNTA YLLÄSJÄRVEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 5, 12, 13, 14, 15, 16 JA 18, PALOVAARAN ALUE Kaavaselostus LUONNOS P19131

2 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus ja maisemarakenne Vesi- ja ilmasto-olosuhteet Kaavan nimi ja tarkoitus TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Kallio- ja maaperä Luonnonympäristö Luonnonsuojelu Näkymät ja virkistyskäyttö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 9 Aluetta koskevat ja ohjaavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, Tunturi-Lapin maakuntakaava, Ylläsjärven yleiskaava sekä Kolarin 2. kunnanosan, Ylläsjärven asemakaava ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Yhdyskuntarakenne Maankäyttö ja mitoitus Palvelut Aluevaraukset Loma-asuntojen korttelialueet RA ja RA Matkailua palvelevien rakennusten korttelialueet RM Retkeily- ulkoilualueet VR Muut alueet Vaikutukset luonnonympäristöön Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Nimistö... 18

3 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus II 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Asemakaavan seurantalomake 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

4 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 1 KOLARIN KUNTA YLLÄSJÄRVEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS, PALOVAARAN ALUE 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alueen nimi: Ylläsjärvi Kunta: Kaavan nimi: Ylläsjärven asemakaavan laajennus, Palovaaran alue Korttelit: Kaavan laatija: FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Kaavan vireilletulo: Hyväksymiset: Kunnanvaltuusto Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutosalue sijaitsee Kolarin kunnassa, Ylläsjärven kylän alueella Ylläksen matkailukeskuksen alueella. Alue on Ylläsjärven kylän luoteisosassa. Muutosalue sijaitsee Palovaarassa pääosiltaan Palovaaran tien pohjoispuolella. Muutosalueen koko on 10,22 ha. Kartta 1. Suunnittelualueen sijainti

5 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus ja maisemarakenne Vesi- ja ilmasto-olosuhteet Yllästunturin alue on etelä-pohjoissuuntaisen lähes 100 km pitkän Ounasselän tunturijonon eteläisin pääte. Äkäsjokilaakso myötäilee Ounasselkää Ylläksen pohjois- ja länsipuolella. Tunturin eteläpuolella on Luosujoen-Ylläsjoen- Ylläsjärven laaksoalue. Ylläksen alueella on Käsivarren jälkeen Suomen suurimmat paikalliset korkeuserot tunturien lakialueiden ja niitä ympäröivien alavamman maaston ja vesistön välillä. Yllästunturin korkeus on 719 metriä ja Ylläsjärven 192 metriä merenpinnan yläpuolella. Korkeuseroa on siten yli 500 metriä. Suunnittelualue on suurelta osin otettu matkailukäyttöön ja alueella kulkee hiihto- ja moottorikelkkareittejä. Kaava-alueen maiseman solmukohtana on koillinen lounaissuuntainen Palovaara ja sitä ympäröivät suoalueet. Alueella ei ole valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita maisemaalueita tai perinnemaisemia eikä valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia ympäristöjä. Ylläsjärven Palovaaran asemakaava-alue on kokonaisuudessaan pohjavesialuetta. Kartta 2. Asemakaava-alueen sijainti ja rajaus

6 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan nimi on Kolarin 2. kunnanosan Ylläsjärven asemakaavan muutos, Palovaaran alue korttelit 5, 12, 13, 14, 15, 16 JA 18. Asemakaavan tarkoitus on yhdistää alueelle laaditut ranta-asemakaavat ja muuttaa ne asemakaavaksi samalla ajantasaistaen kaavaa rakennusoikeuksien osalta nykytilannetta ja mahdollisia pieniä muutostarpeita vastaaviksi. 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.2 Asemakaava 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan muutos on käynnistetty Kolarin kunnanhallituksen päätöksellä Kaavan vireille tulosta kunta on ilmoittanut kuulutuksella Kaavan aloitusneuvottelu pidettiin Viranomaistyöneuvottelu käytiin Rovaniemellä Asemakaavamuutosluonnos on julkisesti nähtävillä Asemakaavaehdotus pidettiin MRL 65 ja MRA 27 :n mukaisesti nähtävillä välisenä aikana. Asemakaavaehdotus pidettiin toisen kerran MRL 65 ja MRA 27 :n mukaisesti nähtävillä välisenä aikana. Asemakaava-alue on lähes kokonaisuudessaan rakentunut. Kyseessä on siis lähinnä teknisluontoinen kaavan ajantasaistaminen olemassa olevan tilanteen kanssa. Suunnittelun tavoitteena on ajantasaistaa nykyinen asemakaava. Olemassa olevalle grillikodalle tarkoitettua rakennusoikeutta osoitetaan 20 k- m 2 puistoon korttelin 13 itäpuolella. Kortteliin 5 on osoitettu ajoyhteys VRalueen läpi Neljäs polku nimiseltä katualueelta. Kortteliin 5 avataan katuyhteys Luppopolku nimisen uuden katualueen kautta. Laadittaessa nyt voimassaolevaa Ylläsjärven asemakaavaa on tapahtunut virhe korttelin 16 osalta. Korttelin 16 todellinen rakennusoikeus vanhassa kaavassa on ollut 4700 k-m 2. Voimaan on saatettu vain 2200 k-m 2. Lisäksi korttelin 16 eteläpuolisesta RM- korttelista on jäänyt korttelinumero 18 pois. Asemakaavamuutoksella korjataan nämä virheet. Kortteleihin 5, 12, 13 ja 14 lisätään rakennusoikutta maanomistajan aloitteesta. Asemakaavan toteutuminen alkaa heti voimaantullessaan rakentamista ohjaavana tekijänä.

7 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 4 3 LÄHTÖKOHDAT Kallio- ja maaperä kuuluu Tornionjoen vesistöalueeseen. Ylläsjärven kylän läheisyydessä olevia vesistöjä ovat Ylläsjärvi, Ylläslompolo, Rajajärvi, Kotarova ja Luosujoki. Kaava-alue sijoittuu kokonaisuudessaan Palovaaran pohjavesialueelle. Pohjavesialue kuuluu I-luokkaan. Alueella on vedenottamo. Kolarin alueella talvet ovat pitkät ja ankarat, kesät lyhyet, mutta suhteellisen lämpimät. Termisen kasvukauden pituus (vuorokausien keskilämpötilat yli +5 C) on 130 vuorokautta. Vuotuinen keskilämpötila Kolarin seudulla on nollan vaiheilla. Vuotuinen sademäärä on 500mm. Pysyvä lumipeite tulee loka marraskuun vaihteessa ja sulaa pois toukokuun puolivälin jälkeen. Lumipeite on syvimmillään noin 60 cm. 1 Laakso- ja järvialueet ovat pienilmastoltaan talvisin kylmempiä kuin tunturit, koska kylmä ilma valuu tuntureilta laaksoihin. Yllästunturin eteläpuoli, Ylläsjärvi on ilmastoltaan leudompi ja tyynempi kuin pohjoispuolella sijaitseva Äkäslompolo. Ylläksen seutu on muodostunut suurimmaksi osaksi kvartsiiteista eli kvartsihiekkakivestä, joka ovat syntyneet hiekasta ja sorasta. Fylliittejä, kiilleliuskeita ja kiillegneissiä esiintyy myös Ylläksen ja Äkäslompolon lähistöllä. Ne ovat syntyneet hienorakeisemmista kerrostumista kuten savesta. 2 Alueella sijaitsee harjujakso, joka muodostuu pääasiassa soraisesta hiekasta. Harjut ovat jäätikön alaisissa sulamisvesitunneleissa syntyneitä pitkänomaisia selänteitä, joissa soraa ja hiekkaa on paksulti ja vaihtelevina kerroksina ja rakenteina. Kuva 1. Ylläksen alueen maaperä. 3 1 Kalela, Kuusipalo, Manner & Tervo. Lapin geologiaa. Rovaniemi Metla. Työraportti 33. Elävä matkailumaisema Ounasselän tunturiseudun sekä Ylläksen ja Levin maisemaselvitys.

8 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus Luonnonympäristö Metsäkasvillisuuden vyöhykejaossa Kolari sijaitsee pohjoisboreaalisessa vyöhykkeessä, tarkemmin Peräpohjolan vyöhykkeessä. Suokasvillisuuden vyöhykejaossa Kolari kuuluu Peräpohjolan aapasoiden vyöhykkeeseen. Selvitysalue koostuu pääosin koillis-lounaissuuntaisesta harjumuodostumasta. Metsäkasvillisuustyyppinä on pääosin mäntyvaltainen kuivahko kangas. Alue on lähes kokonaan rakennettua. Kuva 2. Ilmakuva kaava-alueesta. Selvitysalueen kuivahkot kankaat ovat lähinnä Peräpohjolan variksenmarjamustikkatyyppiä (EMT). Sille on tyypillistä variksenmarja-, mustikka- ja puolukkakasvustot, jotka ovat matalia ja varvikko on aukkoista. Seinäsammal on yleisin sammal. Poronjäkälät ja torvijäkälät ovat tavallisimmat jäkälät. Selvitysalueen kuivahkot kankaat ovat valoisia, helppokulkuisia metsiä. Puusto on tasalaatuista, pääasiassa mäntyä. Seassa on harvakseltaan lehtipuita. Kuivahkot kankaat kestävät kohtalaisen hyvin kulutusta.

9 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus Luonnonsuojelu Kaava-alueella ei sijaitse luonnonsuojelualueita. Lähistöllä sijaitsee Ylläs-Aakenuksen Natura-alue (FI ) kuuluu kokonaisuudessaan Pallas-Yllästunturin kansallispuistoon. Ylläksen alueen itäja pohjoispuolella sijaitseva Pallas-Yllästunturin kansallispuisto (KPU120022) perustettiin v yhdistämällä Pallas-Ounastunturin kansallispuisto ja Ylläs-Aakenuksen suojelualue. Natura-alue on suojeltu luontodirektiivin mukaisena SCI-alueena. Ylläs-Aakenuksen Natura-alue koostuu vanhojen metsien suojeluohjelmaan kuuluvasta Ylläs-Pallaksen alueesta (AMO120285) ja kahdesta soidensuojelun perusohjelmaan kuuluvasta alueesta. Soidensuojeluohjelman alueet sisältyvät suureksi osaksi vanhojen metsien suojeluohjelman alueeseen. Soidensuojeluohjelman alueista selvitysaluetta rajaa pohjoisessa Iso- Latvavuoma-Kellojänkä-Aakenustunturi (SSO ) eteläkärki. Kuva 3. Soidensuojelualue; Iso-Latvavuoma-Kellojänkä-Aakenustunturi. 4 Kaava-alueelta ei ole löydetty uhanalaisia lajeja Näkymät ja virkistyskäyttö Alueelta avautuu näkymiä Yllästunturille puiden lomitse. Alueelta on hyvät yhteydet virkistysreiteille, latuverkostoon sekä moottorikelkkareitille. 4 Ympäristökeskuksen Oiva-palvelu. 5 Tiedusteltu Suomen ympäristökeskukselta SYKE-2008-L-303-L2

10 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus Rakennettu ympäristö Väestön rakenne ja kehitys Kolarin kunnan pinta-ala on km 2, josta vesistöjä on 59 km 2. Kolarissa oli asukasta ja asukastiheys oli 1,5 asukasta/km 2. Väestön kehitys KOLARI Yhdyskuntarakenne Rakennuskanta Kulttuuriympäristö Vuonna 2007 Ylläksen rekisteröityjen majoitusvuorokausien määrä rikkoi ensi kerran , määrä oli vrk. Vuonna 2008 yöpymisiä oli vrk. Kasvua edellisvuoteen verrattuna oli yli Ulkomaalaisten osuus oli noin 30 % yöpymisistä. Kasvua on tullut tasaisesti sekä kotimaalaisten että ulkomaalaisten yöpymisissä. 6 Ylläsjärvi sijaitsee Kolarin kunnassa Länsi-Lapissa n. 150 km napapiirin pohjoispuolella. Ylläsjärveltä on matkaa Kolarin kirkonkylälle noin 40 kilometriä. Ylläsjärvi sijaitsee hyvien tie-, lento- ja junayhteyksien varrella. Kittilän lentokentälle on matkaa noin 40 kilometriä ja Ruotsin Pajalan lentokentälle noin 40 kilometriä. Kolarin rautatieasemalle matkaa on noin 40 kilometriä. Jatkoyhteydet lentokentiltä ja rautatieasemilta on järjestetty sujuviksi. Suunnittelualue on lähes täysin rakennettu. Ylläksen matkailukeskuksen alue on voimakkaasti rakennettua vakituisen ja lomarakentamisen aluetta. Alueelta ei ole kartoituksessa löytynyt arvokkaita perinnemaisemakohteita. 7 Alueella ei sijaitse valtakunnallisesti arvokkaita kulttuurihistoriallisia ympäristöjä tai maisemakokonaisuuksia eikä maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita Palvelut Alueelle ei sijoitu tunnettuja muinaismuistorekisteriin merkittyjä kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ylläksen alueen palvelut ovat pääasiassa majoitus-, ravintola- ja kahvilapalveluja, mutta näiden lisäksi siellä on myös kaksi päivittäistavarakauppaa ja erikoiskauppoja. Lisäksi Äkäslompolon puolella toimii ala-aste, päiväkoti, kappeli ja yksityisiä lääkäripalvelupisteitä. 9 6 Lapin liitto 7 Kalpio & Bergman. Lapin perinnemaisema. Rovaniemi Lokio. Lapin kulttuuriympäristöohjelma. Rovaniemi Nordic marketing. Ylläs II. Kehittämissuunnitelma vuoteen 2020.

11 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 8 Kolarin keskustaan on matkaa noin 40 km, jossa sijaitsee kaupallisten palvelujen lisäksi tärkeimmät kunnan palvelut kuten kunnanvirasto, terveyskeskus ja kirjasto Työpaikat Liikenne Tekninen huolto Maanomistus Asukkaiden työpaikkojen jakauma on palvelupainotteinen, lähes 79 %. Yritystoimipaikkoja on 364 kpl (v. 2007). Kolarin alueella työskentelee (v. 2007) 1573 henkilöä, kun Kolarin kunnan väestöstä työikäisiä on 1782 henkeä. Matkailu on merkittävä työllistäjä Kolarin kunnassa. Vuonna 2008 Ylläksen rekisteröityjen majoitusvuorokausien määrä oli yli vrk. Kotimaisten osuus oli 70 % ja ulkomaisten osuus 30 %. Yöpymisten määrä on ollut kasvussa koko 2000-luvun ajan. Ylläksen osayleiskaavan mukaan majoitusvuorokausien tavoitteena olisi vrk vuonna Suunnittelualue tukeutuu Ylläsjärventiehen. Alueella on toteutettu asemakaavan mukainen katuverkko. Kaava-alue on keskitetyn jätevesihuollon ja vesihuollon piirissä. Kaava-alue on useiden yksityisten maanomistajien omistuksessa.

12 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Aluetta koskevat ja ohjaavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, Tunturi-Lapin maakuntakaava, Ylläsjärven yleiskaava sekä Kolarin 2. kunnanosan, Ylläsjärven asemakaava. Kunnassa on voimassa Tunturi-Lapin maakuntakaava, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut Tunturi-Lapin maakuntakaavassa Ylläsjärven alue on osoitettu retkeily- ja matkailupalvelujen alueeksi (RM) ja keskustatoimintojen alueeksi (C). Maakuntakaavassa on asemakaavan suunnittelualueella myös yksi pohjavesiesiintymä. Lisäksi alueelle on osoitettu moottorikelkkareittejä sekä rautatien ohjeellinen linjaus sivuradalle; Rautuvaara Ylläsjärvi. Kuva 4. Ote Tunturi-Lapin maakuntakaavasta.

13 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 10 Maakuntakaavassa alueelle on osoitettu seuraavia varauksia: RM 1406 Matkailupalveluiden alue/-kohde; YLLÄKSEN MATKAILU- KESKUS Sijainti ja kuvaus: Ylläs on Kolarin ja osittain Kittilän ja Muonion kunnissa sijaitseva matkailualue. Matkailukeskuksen ytimen muodostavat Ylläsjärven ja Äkäslompolon kylät palveluineen. Ylläksen matkailu alkoi jo 1930-luvulla, jolloin saapuivat ensimmäiset hiihtomatkailijat. Majoitus toimi paikallisten asukkaiden kodeissa 1980-luvulle saakka. Ensimmäinen hiihtohissi rakennettiin vuonna Vuonna 1969 rakennettiin ensimmäinen tie tunturiin ja samana vuonna avattiin Äkäslompolon eturinteen hissi. Ylläsjärven puolella hiihtokeskustoiminta alkoi Tilastokeskuksen rekisterien mukaan vuonna 2005 Ylläksellä oli 23 majoitusliikettä, joissa oli huonetta ja vuodepaikkaa sekä 499 lisävuodetta. Vuonna 1998 rekisteröimättömän kapasiteetin määräksi arvioitiin vuodepaikkaa. Vuonna 2005 niitä arvioidaan olevan vuodepaikkaa. Rinteet ja hissit ovat Ylläksen molemmin puolin jakautuen kahden hissiyrityksen kesken, jotka kuitenkin toimivat yhdessä. Äkäslompolon puolella toimii YlläsSki Oy, jolla on 12 hissiä ja 23 rinnettä. Ylläsjärven puolella Iso-Ylläksellä on 11 hissiä ja 21 rinnettä. Vuonna 2005 Ylläksellä kirjattiin vajaat rekisteröityä yöpymisvuorokautta, joista 27 % ulkomaalaisia. Tavoitteen mukaan vuonna 2020 niitä olisi yhteensä vrk, joista 47 % ulkomaalaisia. Rekisteröimättömien yöpymisvuorokausien kasvutavoitteena on kaksinkertaistuminen nykyisestä 0,6 miljoonasta noin 1,2 milj. yöpymisvuorokauteen. Varausperuste: Kansainvälinen matkailukeskus Kehittämisperiaate: Kehitetään kahden keskustan alueena, joissa on tiiviit ydinalueet laskettelurinteiden tuntumassa. Kylien kehittämisessä otetaan huomioon perinteisten kyläympäristöjen arvot. Varaudutaan henkilökunnan asuntojen ja palveluiden sijoittamiseen. Otetaan huomioon sijainti matkailun vetovoima-alueella. C 116 Keskustatoimintojen alue ja keskuskylä; YLLÄSJÄRVI Sijainti ja kuvaus: Alue sijaitsee Ylläksen Ylläsjärven puolen matkailualueella Ylläsjärventien ja Maisematien välillä, jonne myös suunniteltu rautatien jatke sijoittuisi. Kehittämisperiaate: Palveluiden rakentaminen tulisi sijoittaa suunnitellun rautatien asemapalvelujen yhteyteen. Alueelle voidaan sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä (1 2 yksikköä, enintään k-m 2 ). mv 8411 Matkailun vetovoima-alue, matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue; LEVI-YLLÄS-OLOS-PALLAS-HETTA Sijainti ja kuvaus: Vyöhyke käsittää Levin, Ylläksen ja Oloksen matkailukeskukset lähialueineen, sisältäen Ylläs-Pallas kansallispuiston virkistysvyöhykkeitä, Pallaksen ja Lainion matkailupalveluiden alueet sekä Enontekiön, Kittilän ja Muonion kuntakeskukset ja Raattaman, Könkään ja Kurtakon kylät. Varausperuste: Kansainvälisesti merkittävä matkailualue. Kehittämisperiaate: Kehitetään kokonaisuuden matkailullista vetovoimaisuutta. Erityisesti kehitetään matkailukeskusten ja alueella toimivien matkailupalveluyritysten yhteistyötä.

14 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa lainvoiman saanut yleiskaava. Yleiskaavassa asemakaavan muutosalueelle on osoitettu hotelli- ja matkailupalvelujen alueita (RM-1), pohjavesialuetta (pv) sekä ulkoilualueita (VR). Lisäksi yleiskaavassa vaikutusalueelle on esitetty luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue (luo-2), kevytliikenteen- ja ulkoilureittejä sekä moottorikelkkareitti. Yleiskaava on ohjeena laadittaessa tai muutettaessa asemakaavaa. Kuva 5. Ote kunnanvaltuuston hyväksymästä yleiskaavasta. Yleiskaavaehdotuksessa kaava-alueelle on osoitettu seuraavia varauksia:

15 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus Ylläsjärven asemakaavan muutos kortteleissa 12 Voimassa oleva asemakaava Alueelle on voimassa 2. kunnanosan, Ylläsjärven asemakaava, joka on ensimmäisen kerran vahvistettu Oheisessa asemakaavakarttaotteessa muutosalue on kuvattu punaisella pistekatkoviivalla Pohjakartta Kaavoituksen pohjakartta on hyväksytty MML/37/621/2009.

16 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 13 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun tavoitteena on ajantasaistaa nykyinen asemakaava. Olemassa olevalle grillikodalle tarkoitettua rakennusoikeutta osoitetaan 20 k- m 2 puistoon korttelin 13 itäpuolella. Kortteliin 5 on osoitettu ajoyhteys VRalueen läpi Neljäs polku katualueelta. Kortteliin 5 avataan katuyhteys Luppopolku nimisen uuden katualueen kautta. Laadittaessa nyt voimassaolevaa Ylläsjärven asemakaavaa on tapahtunut virhe korttelin 16 osalta. Korttelin 16 todellinen rakennusoikeus vanhassa kaavassa on ollut 4700 k-m 2. Voimaan on saatettu vain 2200 k-m 2. Lisäksi korttelin 16 eteläpuolisesta RM- korttelista on jäänyt korttelinumero 18 pois. Asemakaavamuutoksella korjataan nämä virheet. Kortteleihin 5, 12, 13 ja 14 lisätään rakennusoikutta maanomistajan aloitteesta. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Asunto Oy Ylläs-Neljä Vuodenaikaa puolesta isännöitsijä Airi Vikeväinen lähestyi kirjelmällään Kolarin kunnanhallitusta, jossa Asunto Oy Ylläs-Neljä Vuodenaikaa anoi Ylläsjärven asemakaavan muutosta palovaaran aluetta kortteleiden 5, 12, 13, 14 ja 15 osalta. Kaavamuutosprosessi käynnistettiin Kolarin kunnanhallituksen päätöksellä Samalla kunnanhallitus päätti ottaa kaavamuutokseen mukaan korttelin 16 sekä sen eteläpuolisen RM tontin sekä kaavamuutosalueeksi esitettyjen kortteleiden väliset VR-alueet. Suunnittelutyön aikana ollaan vuorovaikutuksessa niiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa, joiden oloihin ja etuihin suunnittelutyö vaikuttaa. Kaikilla niillä, joiden oloihin ja etuihin kaavalla on merkitystä, on oikeus osallistua kehittämissuunnitelman ja kaavan laadintaan (MRL 6 ). Osallisia ovat seuraavat tahot, joille myös suunnittelutyöstä tiedotetaan: Maanomistajat ja rajanaapurit Viranomaiset Lapin ELY-keskus Lapin liitto Museovirasto Maakuntamuseo : Sosiaali- ja terveyslautakunta Rakennuslautakunta Tekninen lautakunta Lapin pelastuslaitos

17 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 14 Toiminnalliset osalliset Ylläksen Yhdyskuntatekninen Huolto Oy Torniolaakson Sähkö Oy Muonion alinen paliskunta Ylläksen Matkailuyhdistys ry Lapin luonnonsuojelupiiri Ylläksen Ystävät ry Ylläsjärven latupooli ry Vireilletulo Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukainen tiedottaminen kaavoituksen vireilletulosta tehtiin kuulutuksella ajalla Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavahankkeen alussa tehtiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa kuvattiin osallistumis- ja vuorovaikutusmenettely sekä kaavan vaikutusten arviointi. Siinä kuvattiin lisäksi suunnittelun kohde, kaavoituksen lähtökohdat ja suunnittelussa käsiteltävät keskeiset asiat sekä osalliset, joita suunnittelu koskee. Kaavoituksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) asetettiin samanaikaisesti nähtäville vireilletuloilmoituksen kanssa ja pidettiin nähtävillä Kolarin kunnan teknisellä osastolla ajalla Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä Kolarin kunnanviraston teknisellä osastolla ja Kolarin kunnan internetin sivulla (kohdassa "Vireillä olevat kaavat") Viranomaisyhteistyö viranomaistyöneuvottelu Lapin ELY-keskuksessa. Asemakaavan valmisteluaineisto on julkisesti nähtävillä MRL 62 :n ja MRA 30 :n mukaisesti Kuulemisen ja lausuntojen pohjalta laadittiin kaavaehdotus. Maankäyttö- ja rakennuslain 65 :n (MRA 27 ) mukaisesti kaavaehdotus asetettiin julkisesti nähtäville välisen ajan pidettiin viranomaisneuvottelu kaavaehdotuksesta. Neuvottelussa todettiin, että on syytä asettaa kaavaehdotus toisen kerran nähtäville siihen tehtyjen muutosten johdosta. Asemakaavaehdotus pidettiin toisen kerran MRA 27 :n mukaisesti nähtävillä välisenä aikana. Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavaehdotuksen

18 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Suunnittelun tavoitteena on uudistaa Ylläksen alueen asemakaavoja vastaamaan matkailijoiden ja matkailuyrittäjien tarpeita ja tukea matkailukeskuksen kehittyvää kasvua. Asemakaavamuutoksella korjataan vahvistetussa asemakaavassa voimaantulleita mitoitusvirheitä sekä mahdollistetaan pienimuotoinen täydennysrakentaminen. Asemakaavamuutoksessa noudatetaan Lapin maakuntasuunnitelma 2030 sekä Lapin matkailustrategia yleisiä linjauksia liittyen maankäyttöön Kunnan asettamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet ovat matkailun kehittymisen turvaaminen maankäytön suunnittelulla sekä jatkuvan kasvun periaate työllistävänä tekijänä. Ylläksen osayleiskaava ohjaa asemakaavamuutosta Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Osallisten tavoitteet Tavoitteena on saada alueelle nykytilannetta vastaava asemakaava ja samalla tarkistaa nykyisen rakentamisen sekä mahdollisten rakentamistarpeiden tarvitsemat muutokset kaavaan Asemakaavan laadulliset tavoitteet Lapin maakuntasuunnitelmassa todetaan, että rakennusten ja ulkoympäristön rakentamisen laatutaso tulee nousta kaikkialla, erityisesti matkailukeskusten ydinalueilla ja keskustojen kävely-ympäristöissä. Rakentamisen tyyli on modernia ja samalla Lapin perinteeseen pohjautuvaa. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Yhdyskuntarakenne Maankäyttö ja mitoitus Asemakaavan maankäyttö noudattaa yleiskaavan maankäyttöratkaisuja. Asemakaava-alue on tiiviisti rakentunutta loma-asuntoaluetta. Lomarakennuksia on tällä hetkellä koko Ylläsjärven Palojärven asemakaava-alueella noin 250. Asemakaava on toteutunut hyvin. Toteutumatta on vain noin kymmenen loma-asuntotonttia. Kaavamuutosalueella on kaksi matkailupalveluille varattua korttelia ja viisi loma-asuinnoille varattua korttelialuetta. Asemakaavan rakenne tukeutuu kaava-alueen läpikulkevaan Palovaarantienimiseen pääkokoojakatuun, joka liittyy Iso-Ylläksentien liikennealueeseen.

19 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus Palvelut Kaava-alueella sijaitsee hotelliravintola. Muutoin alue tukeutuu Ylläksen palveluihin. 5.2 Aluevaraukset Loma-asuntojen korttelialueet RA ja RA-1 Loma-asuntojen korttelialuetta (RA) on kortteleissa 14 ja 15 yhteensä 2,07 ha ja niiden yhteenlaskettu rakennusoikeus on 1686 k-m 2. Uutta rakennusoikeutta tulee yhteensä 50 k-m 2. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään kaksiasuntoisen lomaasunnon. Loma-asuntojen korttelialuetta RA-1 on kortteleissa 5, 12 ja 13 yhteensä 2,97 ha ja yhteenlaskettu rakennusoikeus on 2330 k-m 2. Rakennuspaikalle saa rakentaa useita loma-asuntoja annetun rakennusoikeuden puitteissa. Uutta rakennusoikeutta tulee yhteensä 380 k-m 2. Kerrosluku tonteilla on I tai 1/2 k I.

20 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus Matkailua palvelevien rakennusten korttelialueet RM Retkeily- ulkoilualueet VR Muut alueet Matkailua palvelevien rakennusten korttelialuetta RM kaavamuutosalueelle on osoitettu kortteleihin 16 ja 18 yhteensä 1,89 ha ja yhteenlaskettu rakennusoikeus on 5160 k-m 2. Uutta rakennusoikeutta tulee yhteensä 2500 k-m 2. Kerrosluku tonteilla on 1/2 k I tai 1/2 k II. Asemakaavassa on varattu retkeily- ja ulkoilualuetta 2,43 ha. Soidensuojeluohjelman mukainen alue kaavan pohjoisosissa on osoitettu luo- 2 merkinnällä ja kaavamääräyksellä, joka ei salli alueen luonnontilaisen vesitalouden muuttamista. Muutosalue rajautuu alueeseen, eikä välittömiä vaikutuksia siten ei ole. Muutosalueiden katu-alueiden pinta-ala on 0,87 ha. 5.3 Vaikutukset luonnonympäristöön Suunnittelualue on lähtökohtatilanteessa pääosin rakentunutta aluetta. Kokonaan luonnontilaista aluetta on hyvin vähän. Luonnonympäristöön kohdistuvilta vaikutuksiltaan asemakaavan lisärakentaminen on merkitykseltään vähäinen. Maa- ja kallioperään, luontoon ja maisemaan kohdistuvat vaikutukset syntyvät infrastruktuurin rakentamisesta ja rakennuksista. Maaperä on rakenteiden perustamisen kannalta suurelta osin hyvin kantavaa. Vähäisen lisärakentamisen myötä asemakaavalla ei alueen rakentumisella ole vaikutuksia maa- ja kallioperään. Asemakaavan toteutuessa virkistyskäytön vaikutus alueella ei paljoakaan korostu, koska hiihtoreitti on jo toteutettu. Reitin käyttöaste noussee kuitenkin jonkin verran. Eläinkantaan ja etenkin linnustoon alueen rakentumisella ei merkittävää vaikutusta. Toisaalta Ylläksen seudulla on vielä runsaasti luonnontilaisia alueita. Tiivis keskittäminen ja siten haja-asutuksen väheneminen edesauttaa suurten luontokokonaisuuksien säilymisen luonnontilaisina Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Muutoksella ja kaavan toteutumisella suunnitellulla tavalla ei ole vaikutusta nykyiseen rakennettuun ympäristöön. Tavoitteena on ollut tiivis rakenne korttelialueilla sekä niiden välitön kytkeytyminen virkistysalueisiin.

21 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus Vaikutukset talouteen Vaikutukset liikenteeseen Rakentamisella on vaikutuksia talouteen ja työllisyyteen. Rakentamishankkeet työllistävät paitsi suoraan myös välillisesti huomattavan määrän työntekijöitä. Rakennusvaiheessa käytetään runsaasti muiden toimialojen tuottamia välituotteita. Näitä ovat mm. rakennusmateriaalit, koneet ja laitteet, kuljetuspalvelut. Asemakaavan mahdollistaman palvelu-, asuin- ja lomahuoneistorakentamisen vaikutukset voidaan tiivistää seuraavasti: Asuinrakentamisen ja majoituskapasiteetin lisääntyminen ja kaupallisen vetovoiman vahvistuminen edistävät Ylläksen matkailullista kehittymistä. Matkailijamäärät ja matkailutulo kasvavat. Kaupallisten palvelujen palvelutarjonta monipuolistuu. Asemakaavamuutoksella on työllisyysvaikutuksia rakennussektorilla sekä välittömillä ja välillisillä matkailutoimialoilla. Kaavamuutos ei merkittävällä tavalla lisää alueen liikennettä, koska kaavamuutoksella pääasiassa ajantasaistetaan olemassa olevaa tilannetta Vaikutukset tekniseen huoltoon ja pohjavesiin Asemakaavan mukainen rakennusoikeuden lisäys voidaan kytkeä nykyiseen kunnallistekniikkahuoltoverkkoon ilman erityisiä laajennustarpeita. Kaava-alueen loma-asuntorakennukset on liitetty kunnallistekniseen verkostoon, joten niiden vaikutus pohjavesiin on vähäinen. Koko asemakaava-alue on pohjavesialuetta, jolle kaavassa on annettu määräykset, jotka turvaavat pohjavesiesiintymän Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Asemakaavan ratkaisuissa ei ole ollut sisällöllisesti erillisiä vaihtoehtoja koska asemakaavamuutoksen luonteena ovat pienimuotoiset muutoksia katualueiden rajoihin ja rakennusoikeuksiin sekä teknisiin merkintöihin. Lausunnot ja mielipiteet sekä niiden huomioon ottaminen; Luonnosvaiheen nähtävillä olo aikana saatiin 24 huomautusta ja ne voitiin pääsääntöisesti huomioida kaavan valmistelussa. Lausunnot pyydettiin ELYkeskukselta ja Museovirastolta. Kaavaehdotuksesta pyydettiin lausunnot viranomaisilta. Ehdotuksesta annettiin 10 muistutusta, jotka voitiin suurelta osin huomioida. 5.4 Nimistö Nimistönä on käytetty voimassa olevien kaavan nimistöä. Kortteliin 5 johtavan katualueen nimeksi annettiin Luppopolku.

22 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 19 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Alueelle on laadittu aiemman asemakaavoituksen yhteydessä katu- ja kunnallistekniikan suunnitelmat. Asemakaavan toteutuminen alkaa heti voimaantullessaan rakentamista ohjaavana tekijänä. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Laatinut Tarkastanut Kai Tolonen suunnittelupäällikkö, arkkit. SAFA, LuK Minna Kurttila aluepäällikkö, TaM