YLLÄSJÄRVEN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS, PALOVAA- RAN ALUE

Transkriptio

1 FCG Finnish Consulting Group Oy KOLARIN KUNTA YLLÄSJÄRVEN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS, PALOVAA- RAN ALUE Kaavaselostus Luonnosvaihe P11710

2 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I Ylläsjärven asemakaavan laajennus, Kylän alue 0430-P11710 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Maisemarakenne Vesi- ja ilmasto-olosuhteet Kallio- ja maaperä Luonnonympäristö Luonnonsuojelu Näkymät ja virkistyskäyttö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Aluetta koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ASEMAKAAVALUONNOKSEN KUVAUS Yhdyskuntarakenne Maankäyttö ja mitoitus Palvelut Aluevaraukset Erillispientalojen korttelialueet AO Loma-asuntojen korttelialueet RA ja RA Matkailua palvelevien rakennusten korttelialueet RM Lähivirkistysalueet VL Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten korttelialueet ET Suojaviheralue Vaikutukset luonnonympäristöön Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Kaavamerkinnät ja määräykset... 23

3 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus II Ylläsjärven asemakaavan laajennus, Kylän alue 0430-P Asemakaavamerkinnät Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Kunnallistekniikan suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

4 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 1 KOLARIN KUNTA YLLÄSJÄRVEN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS, KYLÄN ALUE 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alueen nimi: Ylläsjärvi Kunta: Kaavan nimi: Ylläsjärven asemakaavan laajennus, Palovaaran alue Korttelit: 1-8, 10-20, 22-25, 68,69 ja Kaavan laatija: FCG Finnish Consulting Group Oy, Aittatie 3, Rovaniemi Kaavan vireilletulo: Hyväksymiset: Valtuusto 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Kolarin kunnassa, Ylläsjärven kylän alueella. Kaava-alue on noin 92 ha:n suuruinen alue ja sijaitsee Ylläsjärven kylän luoteisosassa. Kuva 1. Asemakaava-alueen sijainti 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan nimi on Ylläsjärven asemakaavan laajennus, Palovaaran alue. Asemakaavan tarkoitus on yhdistää alueelle laaditut rantasemakaavat ja muuttaa ne asemakaavaksi samalla ajantasaistaen kaava rakennusoikeuksien osalta nykytilannetta ja mahdollisia pieniä muutostarpeita vastaaviksi.

5 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 2 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.2 Asemakaava Kaavan vireilletulosta kunta on ilmoittanut kuulutuksella Kaavan aloitusneuvottelu pidettiin Viranomaistyöneuvottelu käytiin Rovaniemellä Asemakaavaluonnokset asetetaan julkisesti nähtäville loppuvuodesta Suunnittelun tavoitteena on muuttaa laaditut ranta-asemakaavat yhdeksi Ylläsjärven asemakaavan muutokseksi. Asemakaava-alue on lähes kokonaisuudessaa rakentunut. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteutuminen alkaa heti voimaantullessaan rakentamista ohjaavana tekijänä.

6 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 3 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Asemakaavan muutosalue sijaitsee Kolarin kunnassa Ylläksen matkailukeskuksen alueella. Kaava-alue sijoittuu Ylläsjärven kylän luoteisosaan Palovaaran selännealueelle. Kuva 3. Suunnittelualueen rajaus

7 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus Maisemarakenne Vesi- ja ilmasto-olosuhteet Yllästunturin alue on etelä-pohjoissuuntaisen lähes 100 km pitkän Ounasselän tunturijonon eteläisin pääte. Äkäsjokilaakso myötäilee Ounasselkää Ylläksen pohjois- ja länsipuolella. Tunturin eteläpuolella on Luosujoen-Ylläsjoen- Ylläsjärven laaksoalue. Ylläksen alueella on Käsivarren jälkeen Suomen suurimmat paikalliset korkeuserot tunturien lakialueiden ja niitä ympäröivien alavamman maaston ja vesistön välillä. Yllästunturin korkeus on 719 metriä ja Ylläsjärven 192 metriä merenpinnan yläpuolella. Korkeuseroa on siten yli 500 metriä. Suunnittelualue on suurelta osin otettu matkailukäyttöön ja alueella kulkee hiihto- ja moottorikelkkareittejä. Kaava-alueen maiseman solmukohtana on koillinen lounaissuuntainen Palovaara ja sitä ympäröivät suoalueet. Alueella ei ole valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita maisemaalueita tai perinnemaisemia eikä valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia ympäristöjä. kuuluu Tornionjoen vesistöalueeseen. Ylläsjärven kylän läheisyydessä olevia vesistöjä ovat Ylläsjärvi, Ylläslompolo, Rajajärvi, Kotarova ja Luosujoki. Kaava-alue sijoittuu kokonaisuudessaan Palovaaran pohjavesialueelle. Pohjavesialue kuuluu I-luokkaan. Alueella on vedenottamo. Kolarin alueella talvet ovat pitkät ja ankarat, kesät lyhyet, mutta suhteellisen lämpimät. Termisen kasvukauden pituus (vuorokausien keskilämpötilat yli +5 C) on 130 vuorokautta. Vuotuinen keskilämpötila Kolarin seudulla on nollan vaiheilla. Vuotuinen sademäärä on 500mm. Pysyvä lumipeite tulee loka marraskuun vaihteessa ja sulaa pois toukokuun puolivälin jälkeen. Lumipeite on syvimmillään noin 60 cm. 1 Laakso- ja järvialueet ovat pienilmastoltaan talvisin kylmempiä kuin tunturit, koska kylmä ilma valuu tuntureilta laaksoihin. Yllästunturin eteläpuoli, Ylläsjärvi on ilmastoltaan leudompi ja tyynempi kuin pohjoispuolella sijaitseva Äkäslompolo. 1 Kalela, Kuusipalo, 1996.

8 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus Kallio- ja maaperä Ylläksen seutu on muodostunut suurimmaksi osaksi kvartsiiteista eli kvartsihiekkakivestä, joka ovat syntyneet hiekasta ja sorasta. Fylliittejä, kiilleliuskeita ja kiillegneissiä esiintyy myös Ylläksen ja Äkäslompolon lähistöllä. Ne ovat syntyneet hienorakeisemmista kerrostumista kuten savesta. 2 Alueella sijaitsee harjujakso, joka muodostuu pääasiassa soraisesta hiekasta. Harjut ovat jäätikön alaisissa sulamisvesitunneleissa syntyneitä pitkänomaisia selänteitä, joissa soraa ja hiekkaa on paksulti ja vaihtelevina kerroksina ja rakenteina. Kuva 2. Ylläksen alueen maaperä. 3 2 Manner & Tervo. Lapin geologiaa. Rovaniemi Metla. Työraportti 33. Elävä matkailumaisema Ounasselän tunturiseudun sekä Ylläksen ja Levin maisemaselvitys.

9 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus Luonnonympäristö Metsäkasvillisuuden vyöhykejaossa Kolari sijaitsee pohjoisboreaalisessa vyöhykkeessä, tarkemmin Peräpohjolan vyöhykkeessä. Suokasvillisuuden vyöhykejaossa Kolari kuuluu Peräpohjolan aapasoiden vyöhykkeeseen. Selvitysalue koostuu pääosin koillis - lounaisssuuntaisesta harjumuodostumasta. Metsäkasvillisuustyyppinä on pääosin mäntyvaltainen kuivahko kangas. Alue on lähes kokonaan rakennettua. Kuva 3. Ilmakuva kaava-alueesta. Selvitysalueen kuivahkot kankaat ovat lähinnä Peräpohjolan variksenmarjamustikkatyyppiä (EMT). Sille on tyypillistä variksenmarja-, mustikka- ja puolukkakasvustot, jotka ovat matalia ja varvikko on aukkoista. Seinäsammal on yleisin sammal. Poronjäkälät ja torvijäkälät ovat tavallisimmat jäkälät. Selvitysalueen kuivahkot kankaat ovat valoisia, helppokulkuisia metsiä. Puusto on tasalaatuista, pääasiassa mäntyä. Seassa on harvakseltaan lehtipuita. Kuivahkot kankaat kestävät kohtalaisen hyvin kulutusta.

10 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus Luonnonsuojelu Kaava-alueella ei sijaitse luonnonsuojelualueita, lukuun ottamatta Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueen Natura-aluetta (FI ). Lähistöllä sijaitsee monta luonnonsuojelualuetta. Ylläs-Aakenuksen Natura-alue (FI ) kuuluu kokonaisuudessaan Pallas-Yllästunturin kansallispuistoon. Ylläksen alueen itä- ja pohjoispuolella sijaitseva Pallas-Yllästunturin kansallispuisto (KPU120022) perustettiin v yhdistämällä Pallas-Ounastunturin kansallispuisto ja Ylläs-Aakenuksen suojelualue. Natura-alue on suojeltu luontodirektiivin mukaisena SCI-alueena. Ylläs-Aakenuksen Natura-alue koostuu vanhojen metsien suojeluohjelmaan kuuluvasta Ylläs-Pallaksen alueesta (AMO120285) ja kahdesta soidensuojelun perusohjelmaan kuuluvasta alueesta. Soidensuojeluohjelman alueet sisältyvät suureksi osaksi vanhojen metsien suojeluohjelman alueeseen. Soidensuojeluohjelman alueista selvitysaluetta rajaa pohjoisessa Iso- Latvavuoma-Kellojänkä-Aakenustunturi (SSO ) eteläkärki. Kuva 4. Soidensuojelualue; Iso-Latvavuoma-Kellojänkä-Aakenustunturi. 4 Kaava-alue kuuluu Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueen Naturaalueeseen (FI ). Luontodirektiivin mukaisena luontotyyppinä alueella ovat Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit ja liitteen II lajina saukko. Kaava-alueelta ei ole löydetty uhanalaisia lajeja Näkymät ja virkistyskäyttö Alueelta avautuu näkymiä Yllästunturille puiden lomitse. Alueelta on hyvät yhteydet virkistysreiteille, latuverkostoon sekä moottorikelkkareitille. 4 Ympäristökeskuksen Oiva-palvelu. 5 Tiedusteltu Suomen ympäristökeskukselta SYKE-2008-L-303-L2

11 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus Rakennettu ympäristö Väestön rakenne ja kehitys Kolarin kunnan pinta-ala on km 2, josta vesistöjä on 59 km 2. Kolarissa oli asukasta ja asukastiheys oli 1,5 asukasta/km 2. Väestön kehitys KOLARI Yhdyskuntarakenne Rakennuskanta Vuonna 2007 Ylläksen rekisteröityjen majoitusvuorokausien määrä rikkoi ensi kerran , määrä oli vrk. Vuonna 2008 yöpymisiä oli vrk. Kasvua edellisvuoteen verrattuna oli yli Ulkomaalaisten osuus oli noin 30 % yöpymisistä. Kasvua on tullut tasaisesti sekä kotimaalaisten että ulkomaalaisten yöpymisissä. 6 Ylläsjärvi sijaitsee Kolarin kunnassa Länsi-Lapissa n. 150 km napapiirin pohjoispuolella. Ylläsjärveltä on matkaa Kolarin kirkonkylälle noin 40 kilometriä. Ylläsjärvi sijaitsee hyvien tie-, lento- ja junayhteyksien varrella. Kittilän lentokentälle on matkaa noin 40 kilometriä ja Ruotsin Pajalan lentokentälle noin 40 kilometriä. Kolarin rautatieasemalle matkaa on noin 40 kilometriä. Jatkoyhteydet lentokentiltä ja rautatieasemilta on järjestetty sujuviksi. Suunnittelualue on lähes täysin rakennettu. Ylläksen matkailukeskuksen alue on voimakkaasti rakennettua vakituisen ja lomarakentamisen aluetta. Kuva 5. Suunnittelualueen rakennuskantaa. 6 Lapin liitto

12 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus Kulttuuriympäristö Ylläsjärvellä kulttuuriympäristöjä ovat rakennusperintö, perinnebiotoopit sekä yksi kiinteä muinaismuisto. Tirroniemessä sijaitseva kylän vanhin perintötila muodostaa merkittävän ja järvimaisemassa kauas näkyvän rakennusryhmän. Kylältä on luetteloitu neljä kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti arvokasta kohdetta. Kuva 6. Ylläsjärven kulttuuriympäristö. 7 Alueelta ei ole kartoituksessa löytynyt arvokkaita perinnemaisemakohteita. 8 Alueella ei sijaitse valtakunnallisesti arvokkaita kulttuurihistoriallisia ympäristöjä tai maisemakokonaisuuksia eikä maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita Palvelut Alueelle ei sijoitu tunnettuja muinaismuistorekisteriin merkittyjä kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ylläksen alueen palvelut ovat pääasiassa majoitus-, ravintola- ja kahvilapalveluja, mutta näiden lisäksi siellä on myös kaksi päivittäistavarakauppaa ja erikoiskauppoja. Lisäksi Äkäslompolon puolella toimii ala-aste, päiväkoti, kappeli ja yksityisiä lääkäripalvelupisteitä Uusitalo, Sarala & Tuulentie. Elävä matkailumaisema Ounasselän tunturiseudun sekä Ylläksen ja Levin maisemaselvitys. Metlan työraportteja Kalpio & Bergman. Lapin perinnemaisema. Rovaniemi Lokio. Lapin kulttuuriympäristöohjelma. Rovaniemi Nordic marketing. Ylläs II. Kehittämissuunnitelma vuoteen 2020.

13 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 10 Kolarin keskustaan on matkaa noin 40 km, jossa sijaitsee kaupallisten palvelujen lisäksi tärkeimmät kunnan palvelut kuten kunnanvirasto, terveyskeskus ja kirjasto Työpaikat Liikenne Tekninen huolto Maanomistus Asukkaiden työpaikkojen jakauma on palvelupainotteinen, lähes 79 %. Yritystoimipaikkoja on 364 kpl (v. 2007). Kolarin alueella työskentelee (v. 2007) 1573 henkilöä, kun Kolarin kunnan väestöstä työikäisiä on 1782 henkeä. Matkailu on merkittävä työllistäjä Kolarin kunnassa. Vuonna 2008 Ylläksen rekisteröityjen majoitusvuorokausien määrä oli yli vrk. Kotimaisten osuus oli 70 % ja ulkomaisten osuus 30 %. Yöpymisten määrä on ollut kasvussa koko 2000-luvun ajan. Ylläksen osayleiskaavan mukaan majoitusvuorokausien tavoitteena olisi vrk vuonna Suunnittelualue tukeutuu Ylläsjärventiehen. Kaava-alue on keskitetyn jätevesihuollon ja vesihuollon piirissä. Kaava-alue on pääosin Kolarin kunnan omistuksessa.

14 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Kunnassa on voimassa Tunturi-Lapin maakuntakaava, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut Tunturi-Lapin maakuntakaavassa Yllästunturin alue on osoitettu retkeily- ja matkailupalvelujen alueeksi (RM) ja keskustatoimintojen alueeksi (C). Lisäksi alueelle on osoitettu moottorikelkkareittejä sekä rautatien ohjeellinen linjaus sivuradalle; Rautuvaara Ylläsjärvi. Kuva 7. Ote Tunturi-Lapin maakuntakaavasta. Maakuntakaavassa alueelle on osoitettu seuraavia varauksia: RM 1406 Matkailupalveluiden alue/-kohde; YLLÄKSEN MATKAILU- KESKUS Sijainti ja kuvaus: Ylläs on Kolarin ja osittain Kittilän ja Muonion kunnissa sijaitseva matkailualue. Matkailukeskuksen ytimen muodostavat Ylläsjärven ja Äkäslompolon kylät palveluineen. Ylläksen matkailu alkoi jo 1930-luvulla, jol-

15 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 12 loin saapuivat ensimmäiset hiihtomatkailijat. Majoitus toimi paikallisten asukkaiden kodeissa 1980-luvulle saakka. Ensimmäinen hiihtohissi rakennettiin vuonna Vuonna 1969 rakennettiin ensimmäinen tie tunturiin ja samana vuonna avattiin Äkäslompolon eturinteen hissi. Ylläsjärven puolella hiihtokeskustoiminta alkoi Tilastokeskuksen rekisterien mukaan vuonna 2005 Ylläksellä oli 23 majoitusliikettä, joissa oli huonetta ja vuodepaikkaa sekä 499 lisävuodetta. Vuonna 1998 rekisteröimättömän kapasiteetin määräksi arvioitiin vuodepaikkaa. Vuonna 2005 niitä arvioidaan olevan vuodepaikkaa. Rinteet ja hissit ovat Ylläksen molemmin puolin jakautuen kahden hissiyrityksen kesken, jotka kuitenkin toimivat yhdessä. Äkäslompolon puolella toimii YlläsSki Oy, jolla on 12 hissiä ja 23 rinnettä. Ylläsjärven puolella Iso-Ylläksellä on 11 hissiä ja 21 rinnettä. Vuonna 2005 Ylläksellä kirjattiin vajaat rekisteröityä yöpymisvuorokautta, joista 27% ulkomaalaisia. Tavoitteen mukaan vuonna 2020 niitä olisi yhteensä vrk, joista 47% ulkomaalaisia. Rekisteröimättömien yöpymisvuorokausien kasvutavoitteena on kaksinkertaistuminen nykyisestä 0,6 miljoonasta noin 1,2 milj. yöpymisvuorokauteen. Varausperuste: Kansainvälinen matkailukeskus Kehittämisperiaate: Kehitetään kahden keskustan alueena, joissa on tiiviit ydinalueet laskettelurinteiden tuntumassa. Kylien kehittämisessä otetaan huomioon perinteisten kyläympäristöjen arvot. Varaudutaan henkilökunnan asuntojen ja palveluiden sijoittamiseen. Otetaan huomioon sijainti matkailun vetovoima-alueella. C 116 Keskustatoimintojen alue ja keskuskylä; YLLÄSJÄRVI Sijainti ja kuvaus: Alue sijaitsee Ylläksen Ylläsjärven puolen matkailualueella Ylläsjärventien ja Maisematien välillä, jonne myös suunniteltu rautatien jatke sijoittuisi. Kehittämisperiaate: Palveluiden rakentaminen tulisi sijoittaa suunnitellun rautatien asemapalvelujen yhteyteen. Alueelle voidaan sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä (1 2 yksikköä, enintään k-m 2 ). mv 8411 Matkailun vetovoima-alue, matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue; LEVI-YLLÄS-OLOS-PALLAS-HETTA Sijainti ja kuvaus: Vyöhyke käsittää Levin, Ylläksen ja Oloksen matkailukeskukset lähialueineen, sisältäen Ylläs-Pallas kansallispuiston virkistysvyöhykkeitä, Pallaksen ja Lainion matkailupalveluiden alueet sekä Enontekiön, Kittilän ja Muonion kuntakeskukset ja Raattaman, Könkään ja Kurtakon kylät. Varausperuste: Kansainvälisesti merkittävä matkailualue. Kehittämisperiaate: Kehitetään kokonaisuuden matkailullista vetovoimaisuutta. Erityisesti kehitetään matkailukeskusten ja alueella toimivien matkailupalveluyritysten yhteistyötä.

16 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa 2002 vahvistettu Ylläksen yleiskaavan muutos. Yleiskaavassa asemakaavan laajennusalueelle on osoitettu retkeily- ja matkailupalvelujen aluetta (RM-1) sekä ulkoilualueita (VR) ja ulkoilureitti. Yleiskaava on ohjeena laadittaessa tai muutettaessa asemakaavaa. Äkäslompolon ja Ylläsjärven alueella on aloitettu vuonna 2006 osayleiskaavan tarkistus. Kunnanhallitus hyväksyi Ylläksen osayleiskaava muutoksen Päätöksestä on valitettu hallinto-oikeuteen, joten siltä osin osayleiskaava ei ole vielä lainvoimainen. Uudessa Ylläksen osayleiskaavaehdotuksessa asemakaava-alue sijoittuu kahden eri aluevarauksen alueelle. Kuva 8. Ote kunnanvaltuuston hyväksymästä yleiskaavasta. Yleiskaavaehdotuksessa kaava-alueelle on osoitettu seuraavia varauksia:

17 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus Voimassa oleva asemakaava Pohjakartta Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Kaavoituksen pohjakartta on hyväksytty x.x Asemakaavaluonnokset perustuvat uuteen pohjakarttaan, jota ei ole vahvistettu, mutta ehdotusvaiheessa käytetään uutta vahvistettua pohjakarttaa.

18 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 15 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun tarpeena on yhdistää alueelle laaditut ranta-asemakaavat ja saattaa ne ajantasalle. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavoitushanke käynnistettiin 2010 Kolarin kunnan aloitteesta. Kaavan laatija valittiin lähetettyjen tarjouspyyntöjen mukaan, jonka jälkeen kaavoitustyö aloitettiin. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Suunnittelutyön aikana ollaan vuorovaikutuksessa niiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa, joiden oloihin ja etuihin suunnittelutyö vaikuttaa. Kaikilla niillä, joiden oloihin ja etuihin kaavalla on merkitystä, on oikeus osallistua kehittämissuunnitelman ja kaavan laadintaan (MRL 6 ). Osallisia ovat seuraavat tahot, joille myös suunnittelutyöstä tiedotetaan: Maanomistajat ja rajanaapurit Viranomaiset Lapin ELY-keskus Lapin liitto Museovirasto Maakkuntamuseo : Sosiaali- ja terveyslautakunta Rakennuslautakunta Tekninen lautakunta Lapin pelastuslaitos Toiminnalliset osalliset Ylläksen Yhdyskuntatekninen Huolto Oy Torniolaakson Sähkö Oy Muonion alinen paliskunta Ylläksen Matkailuyhdistys ry Lapin luonnonsuojelupiiri Ylläksen Ystävät ry Ylläsjärven latupooli ry

19 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus Vireilletulo Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukainen tiedottaminen kaavoituksen vireilletulosta tehtiin Kaavoituksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) asetettiin samanaikaisesti nähtäville ja pidettiin nähtävillä Kolarin kunnan teknisellä osastolla ajalla , jolloin pystyi esittämään mielipiteensä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä Kolarin kunnanviraston teknisellä osastolla ja Kolarin kunnan internetin sivulla Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavahankkeen alussa tehtiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa esitettiin osallistumis- ja vuorovaikutusmenettely sekä kaavan vaikutusten arviointi. Siinä kuvattiin lisäksi suunnittelun kohde, kaavoituksen lähtökohdat ja suunnittelussa käsiteltävät keskeiset asiat sekä osalliset, joita suunnittelu koskee. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä Kolarin kunnanviraston teknisellä osastolla ja Kolarin kunnan internetin sivulla (kohdassa " Vireillä olevat kaavat "). Asemakaavan valmisteluaineisto oli yleisesti nähtävillä MRL 62 :n ja MRA 30 :n mukaisesti syksyllä Kuulemisen ja lausuntojen pohjalta laaditaan kaavaehdotus. Maankäyttö- ja rakennuslain 65 :n (MRA 27 ) mukaisesti kaavaehdotus asetettiin julkisesti nähtäville xx.xx.2010 välisen ajan. xx.xx.2010 ensimmäinen viranomaisneuvottelu Lapin ELY-keskuksessa viranomaistyöneuvottelu Lapin ely-keskuksessa. Asemakaavan valmisteluaineisto oli yleisesti nähtävillä MRL 62 :n ja MRA 30 :n mukaisesti Kuulemisen ja lausuntojen pohjalta laaditaan kaavaehdotus. Maankäyttö- ja rakennuslain 65 :n (MRA 27 ) mukaisesti kaavaehdotus asetettiin julkisesti nähtäville xx.xx.20 välisen ajan Kunnanhallitus hyväksyy kaavaehdotuksen xx.xx.20. Valtuusto hyväksyy kaavaehdotuksen xx.xx.20.

20 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Suunnittelun tavoitteena on uudistaa Ylläksen alueen asemakaavoja vastaamaan matkailijoiden ja matkailuyrittäjien tarpeita ja tukea matkailukeskuksen kehittyvää kasvua. Suunnittelualueen ympäristöstä pyritään luomaan luontomatkailua tukeva matkailukeskuksen alue. Lapin maakuntasuunnitelmassa 2022 ELÄKÖÖN LAPPI todetaan mm. seuraavaa: Matkailun kehittämistavoitteena on kasvattaa matkailijavirtoja, kansainvälistyä, parantaa kannattavuutta, luoda ympärivuotista kysyntää, huolehtia saavutettavuudesta, nostaa käyttöasteita sekä lisätä matkailutuloa ja työpaikkoja. Matkailukeskuksista muodostuu keskeisiä toiminnan yksikköjä ja keskuksia ympäröivä maaseutu kytketään kehitystyöhön. Suuriin matkailukeskuksiin syntyy myös muuta elinkeinotoimintaa ja niiden pysyvä asutus kasvaa. Hyvä ympäristö on tärkeä alueellisen kilpailukyvyn tekijä, ja vastuu tulevista sukupolvista velvoittaa pitämään huolta ympäristöstä ja luonnonvaroista. Luonnon hyvinvointi on paitsi matkailun myös väestön viihtyvyyden ja uusien asukkaiden saamisen edellytys. Lapin omaleimaista kulttuuriympäristöä arvostetaan korkealle sekä asukkaiden viihtyisyyden ja kotiseututunteen kannalta että matkailun vetovoimatekijänä. Kulttuuriympäristöä muokataan ja uutta luodaan koko ajan uudisrakentamisella. Talojen ja ulkoympäristön rakentamisen laatutason tulee nousta kaikkialla, erityisesti kaupunkien, taajamien ja matkailukeskusten ydinkeskustoissa. Lapin matkailustrategian yleisiä linjauksia liittyen maankäyttöön: Lapissa noudatetaan kestävän matkailun periaatteita. Lappilainen kulttuuri, perinne ja tarinat hyödynnetään matkailussa, esim. geologisten kohteiden ja poronhoidon matkailullinen kehittäminen. Matkailijoita palveleva infrastruktuuri on laadukasta, riittävää, ympäristön miljööseen sopivaa sekä vanhaa rakennuskantaa kunnioittavaa. Matkailukeskusten ydinalueilta tulee päästä reittejä pitkin maastoon. Lähireittien merkitys korostuu. Nykyisten matkailupalvelujen laajenemiselle tehdään riittävät aluevaraukset. Matkailukeskusten keskuksiin muodostuu selvät ytimet. Ydinten ulkopuolella yhdyskuntarakenne jäsentyy toiminnallisesti erikoistuen ja kaikkein uloimpana avautuu toiminnan kehä, joka toimii lähiretkeilyn ja ohjelmapalvelujen alueena. Laadukkaalla miljöösuunnittelulla luodaan keskuksen paikan henki. Matkailukeskusten liikennejärjestelmä suunnitellaan kokonaisuutena ja erityisesti huomioidaan kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen toimivuus Lapin liitto (2003). Lapin matkailustrategia

21 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus Kunnan asettamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet ovat matkailun kehittymisen turvaaminen maankäytön suunnittelulla sekä jatkuvan kasvun periaate työllistävänä tekijänä. Lisäksi kunta on asettanut uudet tavoitteen maankäytölle Ylläksen osayleiskaava hankkeen myötä Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Osallisten tavoitteet Tavoitteena on saada alueelle nykytilannetta vastaava asemakaava yhdistämällä alueelle aiemmin laaditut ranta-asemakaavat Asemakaavan laadulliset tavoitteet Lapin maakuntasuunnitelmassa todetaan, että rakennusten ja ulkoympäristön rakentamisen laatutaso tulee nousta kaikkialla, erityisesti matkailukeskusten ydinalueilla ja keskustojen kävely-ympäristöissä. Rakentamisen tyyli on modernia ja samalla Lapin perinteeseen pohjautuvaa Aluetta koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Alueelle on laadittu yleiskaava, jossa valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on huomioitu. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava mahdollisuuksien mukaan tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuurin hyväksikäyttöä. Alueidenkäytön suunnittelussa on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta. Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittävä saanti ja se, että taajamien alueelliset vesihuoltoratkaisut voidaan toteuttaa. Lisäksi alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon jätevesihaittojen ehkäisy. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuri- ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Alueidenkäytössä on otettava huomioon kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevat kansainvälisten sopimusten velvoitteet sekä valtioneuvoston päätökset. Lisäksi viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyt-

22 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 19 töä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Pohjavesien pilaantumis- ja muuttamisriskejä aiheuttavat laitokset ja toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle niistä pohjavesialueista, jotka ovat vedenhankinnan kannalta tärkeitä ja soveltuvat vedenhankintaan. Ilman erityisiä perusteita ei hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön eikä hyviä ja laajoja metsätalousalueita pirstoa muulla maankäytöllä. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Alueidenkäytössä on turvattava olemassa olevien valtakunnallisesti merkittävien ratojen, maanteiden ja vesiväylien jatkuvuus ja kehittämismahdollisuudet sekä valtakunnallisesti merkittävien satamien ja lentoasemien sekä rajanylityspaikkojen kehittämismahdollisuudet. Lisäksi saamelaisten ja poronhoidon tavoitteet tulee huomioitava.

23 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 20 5 ASEMAKAAVALUONNOKSEN KUVAUS 5.1 Yhdyskuntarakenne Maankäyttö ja mitoitus Palvelut Asemakaava-alue on tiiviisti rakentunutta loma-asuntoaluetta. Kaavassa on viisi matkailupalveluille varattua korttelia ja 86 loma-asuinnoille varattua tontti/korttelialuetta. Lomarakennuksia on tällä hetkellä 244 kappaletta. Matkailupalvelujen alueista kaavassa on toteutumatta vain 2200 kerrosneliöta. Toteutumattomia loma-asuntontteja kaavassa on 14 kappaletta ja noin 5 tonttia on vielä vajaasti toteutunut. Asemakaavan rakenne tukeutuu kaavaalueen läpikulkevaan Palovaarantienimiseen pääkokoojakatuun,joka liittyy Iso-Ylläksetien liikennealueeseen. Kaava-alueella sijaitsee hotelliravintola. Muutoin alue tukeutuu Ylläksen palveluihin. 5.2 Aluevaraukset Erillispientalojen korttelialueet AO Kaavaa-alueella on yksi rakentunut omakotitontti. Tontin rakennusoikeus on 250 k-m 2 ja kerrosluku I u1/ Loma-asuntojen korttelialueet RA ja RA-1 Loma-asuntojen korttelialuetta RA kaavassa on yhteensä 11,17 ha ja niiden yhteenlaskettu rakennusoikeus on k-m 2. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään kaksiasuntoisen loma-asunnon. Loma-asuntojen korttelialuetta RA-1 on kaavassa yhteensä 20,35 ha ja yhteenlaskettu rakennusoikeus on k-m 2. Rakennuspaikalle saa rakentaa useita loma-asuntoja annetun rakennusoikeuden puitteissa. Kerrosluku tonteilla vaihtelee I ja 1/2 k I 2/3 välillä Matkailua palvelevien rakennusten korttelialueet RM Lähivirkistysalueet VL Matkailua palvelevien rakennusten korttelialuetta RM kaavaan on osoitetty yhteensä 3,64 ha ja yhteenlaskettu rakennusoikeus on k-m 2. Asemakaavassa on varattu lähivirkistysaluetta 45,48 ha Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten korttelialueet ET Alueella sijaitsevan linkkimaston alue on varattu em. käyttöön.

24 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus Suojaviheralue Liikennealueen (Iso-Ylläksentien) ja palovaarantien risteykseen on voimassaolevan ranta-asemakaavan mukaisesti osoitettu suojaviheralue. 5.3 Vaikutukset luonnonympäristöön Suunnittelualue on lähtökohtatilanteessa osittain rakentunutta ja maatalouden piirissä olevaa aluetta. Kokonaan luonnontilaista aluetta on hyvin vähän. Luonnonympäristöön kohdistuvilta vaikutuksiltaan vaihtoehdot VE3 ja VE4 eroavat vain vähän toisistaan. Molemmissa vaihtoehdoissa rakennusalueiden laajuus on suurin piirtein yhtä suuri. Maa- ja kallioperään, luontoon ja maisemaan kohdistuvat vaikutukset syntyvät infrastruktuurin rakentamisesta ja taloista. Maaperä on rakenteiden perustamisen kannalta suureltaosin hyvin kantavaa, mutta alavimmilla peltoalueilla tulee tehdä maaperätutkimukset perustamistavan määrittämiseksi. Laajemmassa mittakaavassa alueen rakentumisella ei ole vaikutuksia maa- ja kallioperään, mutta paikalliset vaikutukset voivat joissain tapauksissa olla visuaalisesti suuria, etenkin rinnetonttien kohdalla ja tielinjauksissa. Tielinjaukset on kuitenkin pyritty sijoittamaan siten, että leikkauksia tai pengerryksiä on mahdollisimman vähän. Vaihtoehdot eivät eroa paljoakaan maa- ja kallioperään kohdistuvilta vaikutuksiltaan. Vaihtoehtojen toteutuessa virkistyskäytön vaikutus alueella ei paljoakaan korostu, koska hiihtoreitti on jo toteutettu. Reitin käyttöaste noussee kuitenki n jonkinverran. Eläinkantaan ja etenkin linnustoon alueen rakentumisella ei merkittävää vaikutusta. Toisaalta seudulla on vielä runsaasti luonnontilaisia alueita. Tiivis keskittäminen ja siten haja-asutuksen väheneminen edesauttaa suurten luontokokonaisuuksien säilymisen luonnontilaisina. Vaihtoehdoissa ei ole eroa eläinkantaan Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset talouteen Muutoksella ja kaavan toteutumisella suunnitellulla tavalla ei ole vaikutusta nykyiseen rakennettuun ympäristöön.tavoitteena on ollut tiivis rakenne korttelialueilla sekä niiden välitön kytkeytyminen virkistysalueisiin. Rakentamisella on voimakkaat vaikutukset talouteen ja työllisyyteen. Rakentamishankkeet työllistävät paitsi suoraan myös välillisesti huomattavan määrän työntekijöitä. Rakennusvaiheessa käytetään runsaasti muiden toimialojen tuottamia välituotteita. Näitä ovat mm. rakennusmateriaalit, koneet ja laitteet, kuljetuspalvelut. Asemakaavan mahdollistaman palvelu-, asuin- ja lomahuoneistorakentamisen vaikutukset voidaan tiivistää seuraavasti: Asuinrakentamisen ja majoituskapasiteetin lisääntyminen ja kaupallisen vetovoiman vahvistuminen edistävät Ylläksen matkailullista kehittymistä. Matkailijamäärät ja matkailutulo kasvavat.

25 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 22 Kaupallisten palvelujen palvelutarjonta monipuolistuu. Asemakaavamuutoksella on huomattavia työllisyysvaikutuksia rakennussektorilla sekä välittömillä ja välillisillä matkailutoimialoilla Vaikutukset liikenteeseen Asuintonttien ja matkailupalvelujen kasvun myötä on oletettavaa liikenteen kasvua. Tiivis rakennusalue tukee joukkoliikenteen kehittämistä Tekniseen huoltoon Vaihtoehtojen VE3 ja VE4 mukainen rakennusoikeuden lisäys voidaan kytkeä nykyiseen kunnallistekniikkahuoltoverkkoon, ilman erityisiä laajennustarpeita Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Täydennetään luonnosvaiheessa saadun palautteen jälkeen Mielipiteet ja niiden huomioon ottaminen

26 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus Kaavamerkinnät ja määräykset Asemakaavamerkinnät 5.5 Nimistö Nimistönä on käytetty voimassa olevien kaavojen nimistöä.

27 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 24 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Kunnallistekniikan suunnitelmat Alueelle laaditaan asemakaavoituksen yhteydessä katu- ja kunnallistekniikan suunnitemat. Leikkauksia ja pengerryksiä tulisi välttää rakennusta varten. Rakennus sovitetaan maastoon eikä maastoa rakennukseen. Pihan rakentamisessa joskus välttämättömät vähäiset leikkaukset tai pengerrykset (esim. pysäköintialue) rajataan kivisin tai puisin tukimuurein, ei nurmiluiskin. Suuret rakennukset pilkotaan massoittelulla ja julkisivujen jäsentelyllä pienempiin osiin. Kattomuodot voivat vaihdella, mutta katon on oltava vino. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan toteutuminen alkaa heti voimaantullessaan rakentamista ohjaavana tekijänä. FCG Finnish Consulting Group Oy Pekka Mäkiniemi Johtava asiantuntija, DI Pirkka Hartikainen Aluepäällikkö, Ins.

28 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 25 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 273 Kolari Täyttämispvm Kaavan nimi Palovaaran alue korttelit: 1-8, 10-20, 22-25, 68,69 ja Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 92,0300 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 27,5500 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pintaala [ha] 64,4800 Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pintaala [%] Kerrosala [k-m²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 92, , ,03 27, A yhteensä 0,2700 0, ,09 0, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 45, ,4 25 0,00 37, R yhteensä 35, , ,08 2, L yhteensä 10, ,9 0,2800 E yhteensä 0,1700 0,2 S yhteensä M yhteensä -12,2800 W yhteensä

29 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 26 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pintaala [%] Kerrosala [k-m²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 92, , ,03 27, A yhteensä 0,2700 0, ,09 0, A 0, , ,09 0, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 45, ,4 25 0,00 37, VL 45, ,0 25 0,00 41, VR -4,3600 R yhteensä 35, , ,08 2, RA 11, , ,07-15, RM 3, , ,14 0, RA-1 20, , ,08 16, L yhteensä 10, ,9 0,2800 Kadut 10, ,0 6,2200 LYT -5,9400 E yhteensä 0,1700 0,2 ET 0, ,6 EV 0, ,4 S yhteensä M yhteensä -12,2800 M -12,2800 W yhteensä