KIVIJÄRVEN KUNTA. Pöytäkirja. Kunnanvaltuusto. Kokousnumero 2/ 2015 Aika Maanantaina klo

Transkriptio

1 Pöytäkirja Kokousnumero 2/ 2015 Aika Maanantaina klo Paikka Valtuustosali

2 KOKOUSKUTSU / ASIALISTA Maanantaina klo Valtuustosali Nro 2 / 2015 ASIA LIITE 8 3 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 9 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA 10 4 SAMMAKKOKANGAS OY:N INVESTOINTILAINAN TAKAUS 11 MINNA MINKKISEN EROANOMUS KUNNANHALLITUKSEN VARAJÄSENYYDESTÄ 12 VALTUUTETTUJEN VUODEN 2014 AIKANA TEKEMÄT ALOITTEET 13 5 KESKI-SUOMEN TURVALLISUUSSUUNNITELMA KIIREELLISET ASIAT 15 MUUT MAHDOLLISET ASIAT 16 MARJATTA LIIMATAISEN KYSYMYS KIVIJÄRVEN VALTUUSTOLLE SIIVOUSPALVELUISTA IKÄIHMISILLE Pöytäkirja on nähtävillä: Kunnanvirastolla MERK. EEVA-LIISA TOBIASSON n puheenjohtaja

3 KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 2 / KOKOUSAIKA Maanantaina klo KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET MUUT SAAPUVILLA OLLEET (ja läsnäolon peruste) Valtuustosali - x Hakkarainen Olavi, I vpj. Simonen Ari, vj. x Holm Risto - x x Hautanen Maire Kalmari Anne vj. Jari Haapaniemi x Kauppinen Asko x Kinnunen Sirpa x Korpi Jussi x Kotilainen Jarno x Leppänen Erkki x Leppänen Heikki x Liimatainen Marjatta x Moisio Erja x Näsi Heikki x Sarén Riitta x Sorsamäki Airi x Tobiasson Eeva-Liisa, pj. x Urpilainen Antti, 2 vpj. Helppikangas Pekka, kunnanjohtaja, pöytäkirjanpitäjä Jukka Hertteli, tekninen johtaja Hanna-Kaisa Pekkarinen, sivistysjohtaja LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 8 ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUSTAPA PÖYTÄKIRJAN ALLEKIRJOITUS JA VARMENNUS 9 Puheenjohtaja Pöytäkirjapitäjä PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on varustettu nimikirjaimillamme. Eeva-Liisa Tobiasson Tarkastusaika Kunnanvirastolla Allekirjoitukset Pekka Helppikangas Heikki Näsi Marjatta Liimatainen PÖYTÄKIRJA ON PIDETTY YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Paikka ja päivämäärä Kunnanvirastolla Virka-asema Kunnanjohtaja Allekirjoitus

4 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kvalt 8 Liite nro 3. n työjärjestyksen 8 :n mukaan kutsu valtuuston kokoukseen on vähintään kuusi (6) päivää ennen kokousta lähetettävä erikseen kullekin valtuutetulle sekä niille, joilla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Samassa ajassa on kokouksesta annettava yleisesti tieto julkisten kuulutusten ilmoitustaululla. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Kutsu kunnanvaltuuston kokoukseen on julkaistu kunnan ilmoitustaululla sekä esityslista on julkaistu kunnan kotisivulla Esityslista on lähetetty erikseen kullekin valtuutetulle, kunnanhallituksen jäsenille ja kunnanjohtajalle. Kokouksen kutsu, jossa on ilmoitettu kokouksen aika ja paikka on lisäksi julkaistu Viispiikkinen -lehdessä Kuntalain 58 :n mukaan kunnanvaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmasosaa valtuutetuista on saapuvilla. n työjärjestyksen 14 :n mukaan valtuuston kokous aloitetaan nimenhuudolla, joka toimitetaan aakkosjärjestyksessä. Kun nimenhuuto on toimitettu, puheenjohtaja toteaa esteen ilmoittaneet valtuutetut ja läsnä olevat varavaltuutetut. Liitteenä nro 3 on nimenhuutoluettelo. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä todettiin läsnä olevan 15 valtuutettua Olavi Hakkaraisen (matkaeste) ja Anne Kalmarin (kansanedustajaeste) ollessa poissa. Hakkaraisen tilalle oli kutsuttu keskustan valtuustoryhmän 1. varavaltuutettu Risto Piispasella ollessa yksityisasiaeste 2. varavaltuutettu Ari Simonen ja Kalmarin tilalle oli kutsuttu keskustan valtuustoryhmän 3. varavaltuutettu Minna Minkkisellä ollessa työeste 4. varavaltuutettu Jari Haapaniemi. Varavaltuutetuilla täydennetty valtuusto oli täysilukuinen. Kokous todettiin laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

5 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA Kvalt 9 Ehdotus: valitsee kaksi valtuutettua tarkastamaan tästä kokouksesta laadittavan pöytäkirjan. Korven ja Holmin vuorollaan tekemien esitysten mukaisesti pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Heikki Näsi ja Marjatta Liimatainen.

6 SAMMAKKOKANGAS OY:N INVESTOINTILAINAN TAKAUS Khall Liite nro 2. Sammakkokangas Oy:n toimitusjohtaja Outi Ruuska kirjoittaa: Taustaa Sammakkokangas Oy on vuoden 2012 lopulla perustetun Riikinvoima Oy:n osakas. Sammakkokangas Oy:n osuus polttolaitosyhtiöstä on 2,36 prosenttia. Riikinvoima Oy rakentaa parhaillaan Leppävirran Riikinnevalle jätteenpolttolaitosta, jonka kokonaiskustannusarvio on 123,5 milj. euroa. Hankkeelle on myönnetty valtion investointituki n. 7 milj. euroa. Päärahoittajana hankkeella on Pohjola Pankki Oyj. Oman pääoman osuus on 20 %, joka jakautuu omistuksen suhteessa. Riikinvoiman osakkaita ovat Varkauden Aluelämpö Oy, Jätekukko Oy, Puhas Oy, Keski-Savon jätehuollon kuntayhtymä, Savonlinnan jätehuolto Oy, Metsäsairila Oy, Ylä-Savon Jätehuolto Oy, Kainuun seudun jätehuollon kuntayhtymä ja Sammakkokangas Oy. Laitoksen on määrä olla valmis 2016 loppuun mennessä ja valmistuttuaan laitos polttaa vuodessa tonnia asumisen jätteitä. EPC laitostoimittajaksi (avaimet käteen toimitus) on valittu Andritz Oy. Sammakkokangas Oy:n oman pääoman osuus on yhteensä euroa. Pääoman suorittaminen tapahtuu toukokuun 2015 aikana. Sammakkokangas Oy ei ole muutamaan edelliseen vuoteen ottanut investointeihin lainarahaa, johon olisi tarvinnut kuntien takausta. Yhtiö on myös pystynyt lyhentämään olemassa olevia lainoja suunnitelman mukaisesti. Lainarahoitus pääomaosuuden suorittamiseksi Sammakkokangas Oy on pyytänyt rahoituslaitoksilta rahoitustarjousta maksimissaan eurolle. Edullisin tapa rahoitukselle on osakaskuntien takaaman pankin tai kuntarahoituksen myöntämä laina. Kuntakohtaisesti investointilainan takaus jakautuisi seuraavasti Kunta KAN KAR KIN KIV PIH UU SAA VII Osakemäärä Om.osuus % 4,5 13,2 5,4 4,1 13,4 9,2 29,8 20,3 Takaus t. 22, , ,5 Sammakkokangas Oy:n lähitulevaisuuden suunnitelmissa ei ole muita investointikohteita, joita yhtiö suunnittelisi lainarahalla. Nostettava summa voi jäädä pienemmäksi kuin euroa,

7 jolloin myös kuntien takausvastuut pienenevät omistuksen suhteessa. Lainan suuruus on minimissään Aikataulu Sammakkokangas Oy:n tulee maksaa pääoman osuus toukokuun 2015 alussa. Lainan takauspäätökset tulisi tehdä huhtikuun 2015 puoleen väliin mennessä. Esitys Sammakkokangas Oy esittää, että osakaskunnat hyväksyvät Sammakkokangas Oy:n enintään :n investointilainan omavelkaisen takauksen, joka on kunnan/kaupungin osalta enintään edellä olevassa taulukossa esitetyn summan suuruinen. Liitteenä 2 on selvitys rahoitustarjouspyynnöstä ja voittaneesta tarjouksesta. (Kunnanjohtaja Pekka Helppikangas, puh ) Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että Kivijärven kunta hyväksyy Sammakkokangas Oy:n enintään :n investointilainan omavelkaisen takauksen, joka on Kivijärven kunnan osalta enintään suuruinen. Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti Kvalt 10 Liite nro 4. Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Toimeksi Kunnanjohtaja

8 MINNA MINKKISEN EROANOMUS KUNNANHALLITUKSEN VARAJÄSENYYDESTÄ Khall Minna Minkkinen kirjoittaa päivättyssä kirjeessään seuraavaa: Eroanomus Henkilökohtaisten sekä perhesyiden takia aikani ei riitä täysipainoisesti Kivijärven kunnallispolitiikkaan osallistumiseen. Edellä mainittujen syiden nojalla anon eroa Kivijärven kunnanhallituksesta, Kirsti Möttösen varajäsenenä. Toivon, että tilalle saadaan valittua henkiö, joka voi panostaa luottamustehtävään sen edellyttämällä tavalla. Kuntalain 38.3 käsittelee luottamustoimesta eroamista: Luottamustoimesta voi erota pätevästä syystä. Eron myöntämisestä päättää se toimielin, jonka valittava luottamushenkilö on. Valtuusto myöntää eron valtuutetulle ja varavaltuutetulle. (Kunnanjohtaja Pekka Helppikangas, puh ) Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että Minna Minkkiselle myönnetään hänen anomansa ero ja että kunnanhallitukseen Kirsti Möttöselle valitaan uusi henkilökohtainen varajäsen. Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti Kvalt 11 Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti ja Kirsti Möttösen henkilökohtaiseksi varajäseneksi kunnanhallitukseen valittiin yksimielisesti Erja Moisio. Tiedoksi Minna Minkkinen Erja Moisio

9 VALTUUTETTUJEN VUODEN 2014 AIKANA TEKEMÄT ALOITTEET Khall Kivijärven kunnan valtuuston työjärjestyksen 5 :n mukaan kunnanhallituksen on vuosittain huhtikuun loppuun mennessä esitettävä valtuustolle luettelo valtuutettujen tekemistä ja kunnanhallitukselle lähetetyistä aloitteista, joita valtuusto ei edellisen vuoden loppuun mennessä ole lopullisesti käsitellyt. Samalla on ilmoitettava, mihin toimenpiteisiin niiden johdosta on ryhdytty. Valtuusto voi todeta, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun. Vuoden 2014 aikana valtuutetut tekivät kaksi aloitetta. Urpilainen ja Sarèn / Ns. kuivanmaantonttien markkinoinnin tehostaminen nuorten perheiden saamiseksi kuntaan Antti Urpilainen ja Riitta Sarèn tekivät valtuustoaloitteen : Ns. kuivanmaantonttien markkinoinnin tehostaminen nuorten perheiden saamiseksi kuntaan. Esitämme tonttien myyntiä 5 euron nimellishintaan kappale, (rakentamisvelvoite) koska kaavoitus, vesi- ja viemäriliittymät on rakennettu kymmeniä vuosia sitten, eivätkä ne tuota mitään. (OKtalojen rakentaminen on tosi vähäistä + muuttotappiollisia vuosia.) Saataisiin nuoria kuntaan ja myös kiinteistöveroja tonttienkin osalta. Paluumuuttajat Antti Urpilainen Riitta Saren Valtuusto lähetti aloitteen teknisen osaston valmisteltavaksi. Aloitteen käsittely on kesken. Airi Sorsamäen esitys elinkeinopoliittisen iltakoulun pitämisestä Valtuusto kokouksessaan päätti Sorsamäen esityksestä, että syksyllä 2014 pidetään valtuuston elinkeinopoliittinen iltakoulu, johon kutsutaan Kehittämisyhtiö Witaksen uusi toimitusjohtaja ja muut yhtiön edustajat. Iltakoulu on pidetty Asia on käsitelty loppuun.

10 Lisäksi aiempina vuosina jätetyt, vielä keskeneräiset aloitteet: Airi Sorsamäki / Iäkkäiden ihmisten liikkumisen lisääminen: Airi Sorsamäki teki seuraavan valtuustoaloitteen : Esitän, että kunnassamme otetaan tavoitteeksi iäkkäiden ihmisten liikkumisen lisääminen. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi tulee lisätä liikuntaneuvontaa, ohjattua liikuntatoimintaa ja ulkoilumahdollisuuksia. Liitän tähän aloitteeseen Kunnat.net-sivuston jutun Kunnat kaksinkertaistaneet iäkkäiden liikkujien määrän. Aloite on lähetetty sivistysosastolle valmisteltavaksi. Sivistyslautakunta on kokouksessaan Käsitellyt asiaa ja päättänyt seuraavaa: Sivistyslautakunta merkitsee saapuneen valtuustoaloitteen tiedoksi ja valmisteltavaksi yhteistyössä Saarikan arjen tuen ja varhaisen tuen palveluiden kanssa. Aloitteen käsittely on kesken. Antti Urpilaisen valtuustoaloite Urpilainen teki Liimataisen kannattamana työjärjestyksen päivittämistä. esityksen valtuuston Asia otetaan käsiteltäväksi kuntalain uudistuksen yhteydessä suoritettavassa kunnallisten sääntöjen päivityksessä. Aloitteen käsittely on kesken. Risto Piispasen valtuustoaloite tien nimeämiseksi kansanedustajan mukaan lähetti aloitteen teknisen osaston käsiteltäväksi. Aloitteen käsittely on kesken. (Kunnanjohtaja Pekka Helppikangas, puh ) Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus saattaa valtuuston työjärjestyksen 5 :n mukaisesti valtuustolle tiedoksi vuoden 2014 aikana valtuutettujen tekemät aloitteet ja niiden käsittelyn. Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti

11 Kvalt 12 Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi Osastot

12 KESKI-SUOMEN TURVALLISUUSSUUNNITELMA Khall Keski-Suomen turvallisuussuunnitelmassa Turvallinen Keski-Suomi luodaan katsaus maakunnan vuoden 2014 turvallisuustilanteeseen ja kuvataan toimenpiteet, joilla turvallisuutta voidaan parantaa. Tavoitteena on vähentää rikosten, häiriöiden ja onnettomuuksien määrää ja niistä aiheutuvia vahinkoja ja kustannuksia sekä ylläpitää turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta. Turvallisuustilanteen muutoksia seurataan valittujen mittareiden avulla. Raportin mukaan useilla seuduilla koetaan huolta palvelujen heikentymisestä tai etääntymisestä. Turvattomuuden tunnetta aiheuttavat myös päihteiden käyttö seurannaisvaikutuksineen, rikollisuus sekä liikenteen epäkohdat, kuten ylinopeudet. Uusia huolia ovat viime vuosina lisääntyneet myrskytuhot sekä niiden aiheuttamat pitkät sähkö- ja tietoliikennekatkokset. Miten turvallinen Keski-Suomi on? Raportissa kerrotaan muun muassa, että viime vuosina katuturvallisuus on kehittynyt Keski-Suomessa hyvään suuntaan. Sen sijaan hälytystehtävät alkoivat lisääntyä vuonna Esimerkiksi Jyväskylän alueella oli viime vuonna yli 3000 hälytystä enemmän kuin edellisvuonna. Rikosten määrässä ei maakunnassa ole viime vuosina tapahtunut merkittäviä muutoksia, rikosilmoituksia tehdään yhteensä noin vuodessa. Nuorten rikoslakirikokset ovat olleet laskusuunnassa. Omaisuusrikokset ovat vähentyneet, kun taas huumausainerikosten määrä on hienoisessa nousussa. Keski-Suomessa syttyy vuosittain tulipaloa eikä määrä juuri ole vaihdellut viime vuosina. Keskisuomalaisten päihdeasiakkaiden määrä on lisääntynyt merkittävästi Sovatekin päihdepalveluissa. Avohoitokäynnit ovat lisääntyneet vuodesta 2006 peräti 265 prosenttia. Alkoholihaittojen määrä on kasvanut Suomessa kokonaiskulutuksen lisääntymisen myötä. Raportin mukaan Keski-Suomessa kolaroidaan hieman harvemmin kuin muualla Suomessa, mutta kuolleiden ja loukkaantuneiden lukumäärät ovat hieman valtakunnan tasoa isompia. Rattijuopumusrikosten määrä on hiukan lisääntynyt kolmen viime vuoden aikana. Painopisteinä liikenne, lapset ja nuoret sekä päihdehaitat Seudut ovat laatineet omat turvallisuussuunnitelmansa ja määritelleet kukin 2 5 turvallisuuden painopistealuetta. Useimmilla seuduilla kehittämiskohteiksi nostettiin liikenneturvallisuuden

13 parantaminen, lasten ja nuorten hyvinvointi sekä päihdehaittojen vähentäminen. Seutujen turvallisuustoimenpiteet ovat luettavissa julkaisusta. Seutujaossa Jyväskylän kaupunki on oma alueensa, muut kuusi seutua ovat Jyväskylän seutu, Jämsän seutu, Keuruun seutu, Saarijärven seutu, Viitasaari-Pihtipudas-Kinnula sekä Ääneseutu. Toimenpiteiden toteutumista seurataan vuoden 2018 loppuun. Seurantamittareita on kahdeksan: lähisuhdeväkivalta väkilukuun suhteutettuna, katuturvallisuusindeksi, rattijuopumukset, koulupudokkaiden määrä, huumausainerikokset, vahingonteot yleisellä paikalla, pelastuslaitoksen toimintavalmiuden toteutuminen ja liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneet. Keski-Suomen maakunnan turvallisuussuunnitelma on syntynyt Keski-Suomen turvallisuussuunnittelun ohjausryhmän ja seudullisten työryhmien yhteistyönä. Ohjausryhmään kuuluvat Keski-Suomen kuntien kunnanjohtajat, poliisipäällikkö ja pelastusjohtaja sekä Keski-Suomen liiton, SPR:n, Liikenneturvan, Keski-Suomen pelastusalan liiton, Kriisikeskus Mobilen, Aluehallintoviraston ja ELY -keskuksen edustajat. Suunnitelma viedään tiedoksi kunnanvaltuustoille. Suunnitelma on luettavissa Keski-Suomen liiton internet-sivuilla ja Keski-Suomen pelastuslaitoksen internet-sivuilla Lisätietoja antavat: Riskienhallintapäällikkö Jarkko Jäntti, Komisario Jari Lindholm, , Keski-Suomen kunnanjohtajat (kullakin oma puhelinnumeronsa). (Kunnanjohtaja Pekka Helppikangas, puh ) Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus antaa Keski-Suomen maakunnan turvallisuussuunnitelman tiedoksi valtuustolle. Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti Kvalt 13 Liite nro 5. Liite on lähetetty sähköpostilla.

14 Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi Osastot

15 KIIREELLISET ASIAT Kvalt 14 Kiireellisiä asioita ei ollut MUUT MAHDOLLISET ASIAT Kvalt 15 Antti Urpilainen teki aloitteen: Avoimmuutta päätöksiin. Kunnan kotisivuilla tulee olla nähtävillä pöytäkirjanliitteet, esim. maksimissaan 5 liitettä per pykälä v alusta alkaen. Asia lähetetään IT-suunnittelijan valmisteltavaksi.

16 MARJATTA LIIMATAISEN KYSYMYS KIVIJÄRVEN VALTUUSTOLLE SIIVOUSPALVELUISTA IKÄIHMISILLE Kvalt 16 Vanhusneuvostolle on tullut tietoa akuutista tilanteesta. Vanhusneuvosto pohti tilannetta ja totesi asian tärkeyden ja huolen. Veteraanit joutuvat lopettamaan siivouksen ja sielläkin on kova tarve siivoojasta. Kysynkin, milloin Kivijärven valtuutetut ottavat asian käsittelyyn. Miten voisimme hoitaa ikäihmisille siivouspalveluja kohtuulliseen hintaan? Saarikka lopettaa Hoivarannan ja siirtää jatkossa asiakkaita kotona tapahtuvaan hoitoon. Siellä tarvitaan myös erilaisia palveluja, yksi tärkeimmistä on siivouspalvelut, joihin Saarikka ei osallistu. En tiedä, onko Saarikka kovassa säästöpuuhissa huomioinut tämän asian. Siellä kyllä käydään asiakkaan luona, mutta aika on pieni ja maksut korkeat. Mitenkä jatkossa rahat riittävät näillä ihmisillä, joita hoidetaan kotona? Kysynkin, onko mahdollista tutkia eri työkohteita, olisiko siellä työvajausta ja tarvetta suunnata työtä ikäihmisille siivoukseen. Koulu puolella tarve pienenee, kun siirrytään yhteen kouluun. Samoin ruokahuollossa ruokailijat vähenevät, kun lopetetaan Hoivaranta. Siellä ruokaa on tarjottu joka päivä ympäri vuoden monta kertaa päivässä. Lopetuksen jälkeen työntekijöitä ei tarvita yhtä paljon. Ruokahuollossa on liikaa työntekijöitä, kun ruokailijoita on vähän. Tämä tuli sisäisessä tarkastuksessa julki. Jos työtä ei ole riittävästi, sitä pitäisi suunnata oikein. Onko kunnalla vara maksaa palkkaa, vaikka ei ole työtä? En tarkoita sitä, että ketään pitäisi laittaa pois vaan suunnata työ oikein. Voisiko näistä kohteista saada työntekijä ikäihmisille. Jos yksi työntekijä tekisi siivoustyötä ikäihmisille. Kunta maksaisi palkan edelleen ja vain työnkuva muuttuisi. Tästä työstä käyttäjät maksaisivat kunnalle kohtuullisen maksun (esim. käyntikerta ja kohtuullinen korvaus kunnalle). Näin saadaan työntekijälle työtä ja ikäihmiset siivoukseen. Asia lähetettiin valmisteltavaksi hallinto-osastolle.