N A A N T A L I ITÄ-IMMASEN ASEMAKAAVA, II-VAIHE ASEMAKAAVAN SELOSTUS

Transkriptio

1 N A A N T A L I Ak 302 ITÄ-IMMASEN ASEMAKAAVA, II-VAIHE ASEMAKAAVAN SELOSTUS kaupunginosan lähivirkistysalueen, sekä 28. kaupunginosan korttelien 38 49, lähivirkistysalueen, leikkipuiston, yleisen tien alueen, energiahuollon alueen, mastoalueen ja katualueen asemakaava. Kaavan laatija: kaupunginarkkitehti Kirsti Junttila arkkitehti Oscu Uurasmaa arkkitehti Aleksi Myyryläinen Hyväksytty kaavoitus- ja ympäristölautakunnassa Hyväksytty kaupunginhallituksessa Hyväksytty kaupunginvaltuustossa

2 ITÄ-IMMASEN ASEMAKAAVA, II-VAIHE 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot 529 Naantalin kaupunki Ak-302 Itä-Immasen asemakaava, II-vaihe. Päivätty Asemakaavalla muodostuu: 22. kaupunginosan lähivirkistysaluetta 28. kaupunginosan kortteleita 38-49, lähivirkistysaluetta, leikkipuistoa, yleisen tien aluetta, energiahuollon aluetta, mastoaluetta ja katualuetta. Suunnittelusta on vastannut Naantalin kaupungin ympäristövirasto. 1.2 Kaava-alueen sijainti Asemakaava-alue sijaitsee Immasen kaupunginosassa Maskuntien länsipuolella, Kettumäentien ja Veräjätien ympäristössä, Rämpsälänkadun ja Immasentien välissä. Alue rajautuu etelässä Myllärinmäen alueeseen (Ak-120 ja Ak-149), lännessä Immasen alueeseen (Ak-267) ja pohjoisessa Itä-Immasen I-vaiheen alueeseen (Ak-289). Maskuntien itäpuolella alue rajautuu asemakaavattomaan alueeseen sekä Vengan golfkentän alueeseen (Ak-283). 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavalla kaavoitetaan alueelle pientalovaltaista aluetta. Asemakaavalla jatketaan Itä-Immasen kaavoitusta, kaavoituksen edellisessä vaiheessa suunnittelualue jaettiin kahteen vaiheeseen. Ensimmäisen osan toteuttaminen on jo alkanut. Sivu 2 (18)

3 2 Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Rakennettu ympäristö ja yhdyskuntarakenne Asuminen ja palvelut Työpaikat ja elinkeinotoiminta Virkistys Liikenne Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Sosiaalinen ympäristö Tekninen huolto Maanomistus SUUNNITTELUTILANNE Maakuntakaava (entinen seutukaava) Yleiskaava Asemakaava Muu suunnittelutilanne Kaavoituspäätös ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä asemakaavaluonnos Asemakaavaluonnoksen nähtävillä olo Asemakaavaehdotus ja nähtävillä olo Muutokset suunnitelmiin lausuntojen pohjalta...13 Sivu 3 (18)

4 6.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET Rakennemalli Kaksi jatkomallia Asemakaavaluonnos, kaksi vaihtoehtoa vaihtoehto ASEMAKAAVAN KUVAUS KAAVAN RAKENNE Mitoitus Palvelut YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ALUEVARAUKSET Korttelialueet Virkistysalueet Liikenne- ja katualueet Erityisalueet KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset maisemaan, luontoon ja luonnonympäristöön Vaikutukset taajamakuvaan Vaikutukset talouteen sekä sosiaaliseen ja kulttuuriseen ympäristöön Vaikutukset liikenteeseen ASEMAKAAVAN TOTEUTUS TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS TOTEUTUKSEN SEURANTA...18 LIITTEET: Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan seurantalomake Meluselvitys Luontoselvitys Kunnallistekniikan yleissuunnitelma Kaavan käsittely / pöytäkirjaote Sivu 4 (18)

5 3 Tiivistelmä Asemakaavalla jatketaan Itä-Immasen kaavoitusta, kaavoituksen edellisessä vaiheessa suunnittelualue jaettiin kahteen vaiheeseen. Asemakaavalla kaavoitetaan alueelle pientalovaltaista aluetta. Asemakaavassa alueelle on osoitettu 22 pientalotonttia ( ja -1) joilla jo on rakennus sekä 37 uutta pientalotonttia ( ja -1). Vanhoille tonteille on annettu paljon rakennusoikeutta, 20 tontilla on myös mahdollistettu lisäasuinrakennuksen rakentaminen. Vanhojen tonttien keskikoko kaavassa on noin m², uusien tonttien keskikoko on noin m². Vanhoilla rakennuspaikoilla on yhteensä k-m² rakennusoikeutta, uusilla k-m². Luvuissa ensimmäinen on varsinainen rakennusoikeus ja jälkimmäinen on erikseen autotalli- ja varastorakennuksia varten annettu rakennusoikeus. Asemakaava-alueelle on osoitettu myös lähivirkistysalueita (VL), leikkipuisto (VK), yleisen tien aluetta (LT), energiahuollon aluetta (EN), mastoaluetta (EMT) sekä katualuetta. 4 Lähtökohdat 4.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Rakennettu ympäristö ja yhdyskuntarakenne Alue sijaitsee Maskuntien läheisyydessä. Alueella ei ole asemakaavaa. Alue on osittain rakennettua ympäristöä, jolle asemakaavan yhteydessä on suunniteltu osittain uusi katuverkosto sekä kunnallistekninen verkosto. Alueella sijaitsee 22 asuinrakennusta. Alueella sijaitsee telemasto, jonka suojaetäisyys on 48 metriä rakennuksiin ja tonttimaahan sekä 35 metriä ulkoilureitteihin. Yli puolet alueesta on tällä hetkellä metsää Asuminen ja palvelut Alueella on 22 olemassa olevaa asuinrakennusta, joista yksi on paritalo. Osa rakennuksista on suhteellisen yhtenäisellä alueella Veräjätien länsipuolella, osa taloista on suurilla yksittäisillä rakennuspaikoilla. Lähimmät kaupalliset palvelut sijaitsevat runsaan puolen kilometrin etäisyydellä Nuhjalassa. Naantalin keskusta sijaitsee noin neljän kilometrin etäisyydellä Työpaikat ja elinkeinotoiminta Alueella ei sijaitse työpaikkoja. Sivu 5 (18)

6 Alueen lähellä on Murikon teollisuusalue. Luolalan teollisuusalueelle on noin 2,5 kilometriä, liikenneyhteydet sinne ovat hyvät. Naantalin keskusta sijaitsee noin 4 kilometrin etäisyydellä Virkistys Alueella on runsaasti metsää, joka on osittain ulkoilukäytössä. Alueen lounaisosassa on kuntoreitin osa, joka runsaslumisina talvina on kunnostettu hiihtoreitiksi. Kesäisin reitti on kohtalaisen kulkukelpoinen polku. Reitti ei ole tältä osalta valaistu. Alueen länsipuolella on suuri yhtenäinen virkistysalue valaistuine kuntoratoineen. Myös alueen pohjoispuolella on virkistysaluetta Liikenne Alue on sijaitsee Maskuntien läheisyydessä. Suunnittelualueen liikenne tukeutuu pääasiassa Maskuntiehen. Liittyminen Maskuntielle tapahtuu kaakossa Rämpsälänkadun kautta, koillisessa Veräjätieltä Immasentien kautta Maskuntien uuteen kiertoliittymään. Vanha Kettumäentie toimii nykyään lähinnä kevyen liikenteen reittinä. Alueella ei ole erityistä pysäköintiongelmaa. Lähellä sijaitsevien kuntoilureittien pysäköinti tapahtuu muualla. Lähin joukkoliikennepysäkki sijaitsee Maskuntiellä suunnittelualueen läheisyydessä. Matkaa Turun linjan pysäkille on noin kilometri. Tiehallinnon ohjeistuksen mukaan kaava-alueen itäpuolella sijaitseva Maskuntien, Rämpsälänkadun ja Lehtismäentien risteys sijaitsee liian lähellä Maskuntien uutta kiertoliittymää Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Pohjavesialue Alueen itäosa kuuluu Lounais-Suomen Ympäristökeskuksen luokituksen mukaan I-luokan pohjavesialueeseen (vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue). Pohjavesialueen käytön rajoituksista on säädetty Naantalin kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä Luontoselvitys Alueelle on teetetty luontoselvitys Itä-Immasen ensimmäisen kaavoitusvaiheen yhteydessä (Suomen luontotieto Oy 33/2005, Jyrki ja Satu Oja). Selvitys ulottuu myös kokonaisuudessaan 2-vaiheen suunnittelualueelle. Selvityksen yhteenveto toteaa: Suunnitellulla kaava-alueella ei esiinny Luonnonsuojelulain 29 mukaisia suojeltavia luontotyyppejä, mutta lohkot 2 ja 6 täyttävät Metsälain 10 mukaiset kriteerit erityisen arvokkaasta elinympäristöstä. (kalliot ja jyrkänteet). Alueella ei esiinny Vesilain (Vesilaki 1961/264, 15a ja 17a ) tarkoittamia suojeltavia Sivu 6 (18)

7 pienvesiä kuten lähteitä. Alueella ei ole perinnemaisemakohteita eikä perinnebiotooppeja. Lohkon 15 putkilokasvilajistoon kuuluu sikoangervo, joka kuuluu arkeofyytteihin eli muinaistulokkaisiin. Lajin esiintyminen viittaa usein vanhaan asuinpaikkaan. Kaava-alueella ei ole soita eikä vanhaksi metsäksi luettavia metsäkuvioita. Alueen pesimälinnustoon kuuluu kaksi Lintudirektiivin (Council Directive 79/409/ETY) liitteen I pesimälajeja, joista palokärki pesii alueen keskiosissa ja harmaapäätikka jossain alueen länsiosissa. Alueen nisäkäslajistoon kuuluu EU:n erityissuojelua nauttiva liito-orava, jonka esiintymisestä tulee laatia tarkempi talviaikainen selvitys. Saman selvityksen 1. täydennyksen yhteenveto toteaa: Selvityksen perusteella voidaan todeta, ettei liito-oravia esiinny suunnitellulla asemakaava-alueella. Alueella ei ole Luonnonsuojelulain tarkoittamia liitooravan lisääntymis- tai levähdyspaikkoja eikä alueella ole myöskään merkitystä liito-oravan ruokailukohteena Maisemaselvitys Osayleiskaavan maisemaselvityksessä osa Kettuvuorenpuistosta ja Ketunleivänpuistosta on todettu suojeltavaksi maisema/luontoalueeksi Meluselvitys Maskuntien osalta on laadittu meluselvitys edellisen kaavavaiheen yhteydessä. Selvitystä on täydennetty uusimmilla liikennelaskelmilla. Selvitys osoittaa melualueita suunnittelualueen itäosassa Sosiaalinen ympäristö Alueen sosiaalinen ympäristö koostuu pääasiassa sen asukkaista, läpikulkijoista sekä ulkoilualueiden käyttäjistä Tekninen huolto Alueella ei ole kaikilta osin toimivaa kunnallisteknistä verkostoa. Alueella on telemasto sekä runsaasti siihen liittyvää kaapelointia. 4.2 Maanomistus Alueen maanomistus on esitetty alla olevassa kartassa. Suurimpia maanomistajia ovat Naantalin kaupunki, Raision-Naantalin vesilaitos, Tiehallinto sekä As oy Naantalin Kettumäentie. Alueella on lisäksi noin 20 yksityisessä omistuksessa olevaa maa-alaa, jotka toimivat pääasiassa rakennuspaikkoina. DNA Finland on merkittävänä vuokralaisena alueella (telemasto). Sivu 7 (18)

8 Kuvassa on kartta alueen maanomistuksesta Naantalin kaupungin omistamat maat on merkitty vaalealla ja kaupungin omistamat, mutta ulkopuoliselle vuokratut, tummemmalla värillä. Yksityisten maat on jätetty valkoiseksi. Sivu 8 (18)

9 5 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Ympäristöministeriön vahvistamassa Turun kaupunkiseudun maakuntakaavassa suunnittelualueelle on osoitettu taajamatoimintojen aluetta (A) ja virkistysaluetta (V). Pohjavesialue ulottuu suunnittelualueelle. Ulkoilureitti kulkee alueen eteläreunassa Yleiskaava Alueella on voimassa oikeusvaikutteinen pohjoisten alueiden osayleiskaava (Y- 7, vahvistettu ). Osayleiskaavassa alueelle on osoitettu asuinpientalojen korttelialuetta (AP), retkeily- ja ulkoilualuetta (VR), virkistysaluetta (V), ulkoilureitti (palloviiva) sekä pohjavesialue (pistekatkoviiva). Kuvassa on ote osayleiskaavasta. Suunnittelualue on osoitettu pisteviivalla. Kuva ei ole mittakaavassa. Immasentien liittyminen Maskuntiehen on muutettu Itä-Immasen I-vaiheen asemakaavan yhteydessä etelämmäksi kiertoliittymään. Sivu 9 (18)

10 5.1.3 Asemakaava Alueella ei ole asemakaavaa. Kuvassa on esitetty alueen lähellä sijaitsevat asemakaavat. Suunnittelualue osoitettu pistekatkoviivalla. Kuva ei ole mittakaavassa Muu suunnittelutilanne Rakennusjärjestys Naantalin kaupungin nykyinen rakennusjärjestys on tullut voimaan Pohjakartta Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/1999 vaatimukset. Pohjakarttaa on tarkistettu viimeksi Rakennuskiellot Alueella ei ole voimassaolevaa rakennuskieltoa. Sivu 10 (18)

11 Olemassaolevat suunnitelmat Kaavoituksen yhteydessä alueelle on laadittu kunnallistekniikan yleissuunnitelma (liite) ja katuverkon yleissuunnitelma. Kaavoituksen yhteydessä alueelle laaditaan erikseen hyväksyttävä rakennustapaohje Kaavoituspäätös Kaavoitushanketta edeltänyt Immanen-Venka aluetarkastelu on tullut vireille kaavoituskatsauksessa vuodelle Itä-Immasen asemakaavan ensimmäinen vaihe valmistui alkuvuonna Itä-Immasen II-osan asemakaava on mainittu vuosien 2007 ja 2008 kaavoituskatsauksissa, joista ensimmäinen on toiminut kohteen vireilletulokuulutuksena. 6 Asemakaavan suunnittelun vaiheet 6.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Alue sijaitsee Naantalin laajentuvan asutusalueen laitamilla. Alueella on asuintaloja, teitä, metsää, radiomasto ja ulkoilureittejä. Alueella ei ole asemakaavaa. Kunnallistekniikan ja maankäytön ratkaisemiseksi on alueelle päätetty laatia asemakaava. Alueen ympärillä on joko asemakaava tai vireillä oleva asemakaava. Vähäisellä osalla alueen itäpuolella ei ole asemakaavaa. 6.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavoitushanketta edeltänyt Immanen-Venka aluetarkastelu on tullut vireille kaavoituskatsauksessa vuodelle Itä-Immasen asemakaavan ensimmäinen vaihe valmistui alkuvuonna ( 30) kaupunginhallitus hyväksyi kaavoituskatsauksen vuodelle Itä-Immasen II-osan asemakaava on mainittu vuoden 2007 kaavoituskatsauksessa, joka myös on toiminut kohteen vireilletulokuulutuksena. 6.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia ovat maanomistajat ja naapurit sekä DNA Finland jolla on radiomasto ja valokaapeleita alueella. Viranomaisina osallisia ovat Lounais-Suomen ympäristökeskus, Tiepiiri, Varsinais-Suomen liitto, Naantalin Energia Oy, Kuntayhtymä Raision-Naantalin vesilaitos ja DNA Oy. Asianosaisia ovat myös muut alueella toimivat yhdistykset, lähiympäristön asukkaat sekä muut kuntalaiset. Sivu 11 (18)

12 6.3.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä asemakaavaluonnos Kaavoitus- ja ympäristölautakunta päätti asettaa Itä-Immasen asemakaavan 2- vaihetta koskevan valmisteluaineiston osallisten arvioitavaksi MRA:n 30 :n mukaisesti. (Kaymp 86, ). Kuvassa asemakaavaluonnos (ei mittakaavassa) Asemakaavaluonnoksen nähtävillä olo päivätty asemakaavaluonnos sekä päivätty osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat nähtävillä Asiasta tiedotettiin kaupungin ilmoitustaululla ja internetissä sekä kirjeitse maanomistajille ja lähimmille naapureille sekä muille osallisille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin ympäristökeskukselle tiedoksi sähköpostilla. Erilliseen viranomaisneuvotteluun ei ollut tarvetta (Ympäristökeskus / Risto Rauhala). Asemakaavaluonnoksesta jätetyt lausunnot ja mielipiteet sekä niihin annetut vastineet on esitetty listatekstissä. Asiaa on käsitelty Lounais-Suomen ympäristökeskuksen viranomaisneuvottelussa Asemakaavaehdotus ja nähtävillä olo Asemakaavaehdotukseen tehtiin muutoksia tarkemman jatkosuunnittelun, lausuntojen, mielipiteiden sekä kunnallisteknisen suunnittelun pohjalta. Lisäksi tarkennettiin kaavamääräyksiä sekä kaavan teknistä ulkoasua. Sivu 12 (18)

13 Asemakaavaehdotus (päivätty xx.xx.2009) oli nähtävillä xx.xx.-xx.xx Asiasta tiedotettiin lehti-ilmoituksilla, kaupungin ilmoitustaululla ja internetissä sekä kirjeitse maanomistajille ja naapureille. Lausuntopyynnöt lähetettiin Lounais-Suomen ympäristökeskukselle, Varsinais-Suomen liitolle ja Tiepiirille. Asemakaavaehdotuksesta jätetyt lausunnot ja huomautukset sekä niihin annetut vastineet on esitetty listatekstissä Muutokset suunnitelmiin muistutusten ja lausuntojen pohjalta Kauristien varrella korttelissa 49 olevan maanomistajan esityksestä on tarkasteltu tarkemmin maastossa Repolaisenpuistoon liittyvää kallioaluetta. Luontoselvityksessä on todettu lohkolla 2 Metsälain 10 :n mukainen kalliomuodostelma. Maastokäynnillä on vahvistunut käsitys siitä, ettei Repolaisen puiston kalliomuodostelmia tule korkeimmilla kohdalla jakaa keinotekoisesti osaksi asuinkorttelia vaan luonteva rajaus muodostuu solan kohdalle. Alueen merkintää on tarkennettu luo-3-merkinnällä aiemman s- merkinnän sijaan. Muutos on kirjattu päivättyyn karttaan. Maanomistajaneuvottelun tuloksena syksyllä 2009 on Veräjäpolun ja Kaurispuiston väliselle alueelle lisätty yksi -1 tontti siten, että meluselvityksen tulos on otettu rajauksessa huomioon. Alueelle esitetty, lähinnä päiväkodin tarpeisiin suunniteltu YL-tontti on poistettu asemakaavasta marraskuussa ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Alustavat tavoitteet Asemakaavoituksen tavoitteena oli kaavoittaa Itä-Immasen alue asuin- ja virkistyskäyttöön. Alueelle oli tarkoitus suunnitella korkeatasoista, luonnonläheistä pientalovaltaista asumisympäristöä Suunnittelun aikana syntyneet tavoitteet Työn aikana ratkesi maakuntakaavan ulkoilureitin sijoittuminen alueelle. Valmisteluvaiheessa selvisi alueella sijaitsevan maston vaatimukset, jotka rajoittavat ympäröivien tonttien sijoittumista (48m) sekä ulkoilureitin sijoittumista (35m). 6.5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET vaihtoehto Yhtenä vaihtoehtona voidaan aina pitää niin sanottua 0-vaihtoehtoa, jossa olemassa olevaa ei muuteta. Sivu 13 (18)

14 Alueen olemassa olevat rakennukset ja tieverkko ovat sijoittuneet kohtalaisen hyvin alueelle. Viemäriä ei alueella pääosin ole, mutta se olisi mahdollista pääosin toteuttaa ilman asemakaavaa. Osayleiskaavan mukainen lisärakentaminen ei alueella ole mahdollista ilman asemakaavaa Rakennemalli Itä-Immasen 1-vaiheen kaavoituksen yhteydessä laadittiin myös 2-vaiheen rakennemalli joka on päivätty Malli on esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Malli oli esillä 1-vaiheen luonnosvaiheessa, mutta sen maanomistajia ja naapureita ei silloin kuultu Kaksi jatkomallia Rakennemallin pohjalta laadittiin luontoselvityksen vaatimukset paremmin huomioiva rakennemalli (elokuu 2007). Palaute telemaston ja sen vaatimien kaapelointien vaatimuksista edellytti toisenkin jatkomallin tekoa, joka huomioi paremmin olemassa olevan reitistön ja tekniikan (syyskuu 2007). Jatkotyössä viimeinen malli todettiin parhaimmaksi Asemakaavaluonnos, kaksi vaihtoehtoa Kaavoitus- ja ympäristölautakunnan käsittelyssä oli esillä kaksi asemakaavaluonnosta. Vaihtoehdossa yksi esitettiin alueen lounaisnurkkaan 17 pienehköä tonttia, vaihtoehdossa kaksi 13 normaalikokoista tonttia. Muilta osin ehdotukset olivat samanlaisia. Kaavoitus- ja ympäristölautakunta valitsi kaupunginarkkitehdin esityksen mukaisesti vaihtoehdon yksi. 7 ASEMAKAAVAN KUVAUS 7.1 KAAVAN RAKENNE Mitoitus Asemakaavassa alueelle on osoitettu 22 pientalotonttia ( ja -1) joilla jo on rakennus, sekä 37 uutta pientalotonttia ( ja -1). Vanhoille tonteille on annettu paljon rakennusoikeutta, 20 tontilla on myös mahdollistettu lisäasuinrakennuksen rakentaminen. Vanhojen tonttien keskikoko kaavassa on noin m², uusien tonttien keskikoko on noin m². Vanhoilla rakennuspaikoilla on yhteensä k-m² rakennusoikeutta, uusilla k-m². Luvuissa ensimmäinen on varsinainen rakennusoikeus ja jälkimmäinen on erikseen autotalli- ja varastorakennuksia varten annettu rakennusoikeus. Asemakaavan käyttötarkoituskohtainen mitoitus on esitetty seurantalomakkeessa (Liite 2). Sivu 14 (18)

15 7.1.2 Palvelut Asemakaava osoittaa leikkipuiston sekä virkistysalueita Nimistö Asemakaavassa alueelle on vahvistettu vanhoja katujen nimiä: Rinnekuja, Rakuunantie ja Veräjätie. Uudet nimet alueelle on nimetty villieläinteeman mukaan. Alueelle on nimetty uusia katuja: Kauristie, Vasapolku, Peuratie, Jänönpolku, Rakuunanpolku, Veräjäpolku. Alueelle on nimetty uusia virkistysalueita: Repolaisenpuisto, Jänönpuisto ja Kaurispuisto. 7.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Yleiset tavoitteet Alueelle on tavoitteiden mukaisesti kaavoitettu pientaloasutusta sekä virkistysalueita Rakentaminen Uusille tonteille on rakennusala pyritty osoittamaan siten, että jokaiselle tontille muodostuisi selkeä oleskelualue. Pienimpien tonttien alueella rakennusala on osoitettu hyvin lähelle katua jotta oleskelualue muodostuu mahdollisimman suureksi ja yhtenäiseksi. Vanhoille alueille on osoitettu runsaasti rakennusoikeutta, joka mahdollista nykyisten suurten tonttien jakamisen ja lisärakentamisen. Asemakaavaehdotuksen kanssa samaan aikaan on valmisteltu rakennustapaohjetta, jolla määritellään asemakaavaa tarkemmin alueen rakentamista. Vanhoilla alueilla uudet rakennukset pyritään sopeuttamaan vanhaan rakennuskantaan Virkistysalueet Alueella ja sen välittömässä läheisyydessä on runsaasti virkistysalueita. Asemakaavalla on osoitettu maakuntakaavan ja osayleiskaavan mukainen ulkoilureitti, jolle kaavassa on näytetty kaksi reittivaihtoehtoa. Osayleiskaavan mukaiset virkistysalueet pienenevät asemakaavassa hieman entisen Kettumäentien alueella. Itä-Immasen 1-vaiheen kaavoituksessa rakentamisen tehokkuus ei maaperän, korkeusasemien ja luontoarvojen huomioimisen takia yltänyt osayleiskaavan tehokkuuteen. Osayleiskaavan virkistysalue on kutistunut 2-vaiheen alueella jo aiemmin rakennetun telemaston takia. Osayleiskaavan mukainen arvokas maisema-alue on osittain kärsinyt alueella suoritetuista hakkuista ja telemaston toteutuksesta. Suunnittelualueen sekä lähiympäristön palvelujen parantamiseksi on suunnittelualueelta osoitettu VK-alue (leikkipuisto). Sivu 15 (18)

16 7.2.4 Muut palvelut Suunnittelualueelle ei asemakaavassa ole osoitettu muita palveluja Liikenne Alueen liikennejärjestelyt on suunniteltu yhteistyössä kaupungin kunnallisteknisen organisaation kanssa. Alueesta on laadittu alustava yleissuunnitelmatasoinen katusuunnitelma. Lähin joukkoliikennepysäkki sijaitsee Maskuntiellä suunnittelualueen läheisyydessä. Matkaa Turun linjan pysäkille on noin kilometri. Tielaitoksen kanssa on neuvoteltu suunnittelualueen itäpuolella sijaitsevan Lehtismäentien liittymän poistamisesta tämän kaavan yhteydessä, koska nykyisellään liittymä on liian lähellä uutta Maskuntien kiertoliittymää. Liittymää ei kuitenkaan voida poistaa ilman että samalla ratkaistaan Murikon alueen liikenteen ohjaaminen Maskuntien uuteen kiertoliittymään. Asia on päätetty ympäristöviraston kaavoitustyöryhmässä ratkaista erillisellä asemakaavalla Kunnallistekniikka Kunnallistekniikan konsulttina on toiminut Ramboll. Alueelle on laadittu alustava kunnallistekninen yleissuunnitelma. Lounaisnurkan viemärit tullaan yleissuunnitelman mukaan toteuttamaan viettoviemärillä Ketunleivänpuiston läpi Oravanmarjantielle. Alueelle ei yleissuunnitelmassa ole osoitettu jäteveden pumppaamoja, mutta suunnitelmien tarkentuessa saattaa niille ilmetä tarvetta. Kaavassa on mahdollistettu pumppaamojen rakentaminen virkistysalueille. Alueelta on osoitettu alue energiahuollon tarpeisiin, jolle on tarkoitus sijoittaa suunnittelualuetta palveleva muuntamo. Lisäksi VL-alueille on mahdollista rakentaa pumppaamo- tai muuntamorakennuksia. 7.3 ALUEVARAUKSET Korttelialueet, Erillispientalojen korttelialue. -1, Erillispientalojen korttelialue. Tontille saa rakentaa yhden yksiasuntoisen asuinrakennuksen Virkistysalueet VL, lähivirkistysalue. VK, leikkipuisto Liikenne- ja katualueet LT, yleisen tien alue. Alueelle on osoitettu liikenne- ja katualueita. Sivu 16 (18)

17 Alueelle on osoitettu liittymäkieltoja. LT-alueelle on osoitettu ajoneuvoliittymän likimääräinen sijainti Erityisalueet EN, energiahuollon alue EMT, mastoalue 7.4 KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset maisemaan, luontoon ja luonnonympäristöön Alue kuuluu osittain Lounais-Suomen Ympäristökeskuksen luokituksen mukaan I-luokan pohjavesialueeseen (vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue). Pohjavesialueen käytön rajoituksista on säädetty Naantalin kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä. Kaikessa pohjavesialueen toiminnassa tulee huomioida pohjavesialueen erityismääräykset ja -ohjeet. Asemakaava lisää hieman rasitusta pohjavesialueella rakenteen tiivistyessä, mutta suunnittelualueen pohjavesialueeseen kuuluva osa on jo pääosin rakennettua ympäristöä. Pohjavesialueen erityisvaatimuksia tarkennetaan myös rakennustapaohjeessa. Luontoselvityksen mukaiset erityisen arvokkaat elinympäristöt on pääosin asemakaavassa huomioitu suojelumerkinnöillä. Maisemaselvityksen mukainen suojeltava maisema / luontoalue on osittain huomioitu suojelumerkinnöillä. Osittain alue on kärsinyt jo aiemmin rakennetun telemaston sekä alueella suoritettujen hakkuiden takia toteutuksesta Vaikutukset taajamakuvaan Maskuntieltä ja Immasentieltä katsottuna alue tiivistyy ja sinne tulee enemmän rakentamista, katuja ja puistoja. Sisäisesti vanhat alueet tiivistyvät, suurimmalle osalle vanhoja tontteja sallitaan lisärakentaminen. Alueen sisällä uudet tontit vähentävät virkistyskäytössä ollutta metsää. Lounaisnurkan tiiviillä korttelialueella etsitään ratkaisuja joissa rakennukset ovat lähellä katua jolloin katutilasta muodostuu tiivis ja tonteille muodostuu selkeät oleskelualueet Vaikutukset talouteen sekä sosiaaliseen ja kulttuuriseen ympäristöön Lähipalvelurakennuksen toteutuessa vaikuttaa se alueen sosiaaliseen ja kulttuuriseen ympäristöön. Metsäalueiden pienentyminen huonontaa lähialueiden asukkaiden virkistysmahdollisuuksia. Lisääntyvä asutus vaikuttaa alueen sekä lähiympäristön talouteen sekä sosiaaliseen ja kulttuuriseen ympäristöön. Sivu 17 (18)

18 7.4.4 Vaikutukset liikenteeseen Asemakaavanmuutos lisää liikennettä alueella. Pääosa asutuksen lisääntyvästä liikenteestä johdetaan Rämpsälänkadun alkupään kautta Maskuntielle. Loppuosa ja lähipalvelurakennuksen aiheuttama liikenne johdetaan Veräjätien ja Rinnekujan kautta Immasentielle ja sieltä kiertoliittymän kautta Maskuntielle. 8 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 8.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT Mahdolliset rakennussuunnitelmat tulee sovittaa olemassa olevaan ympäristöön materiaaliensa, väriensä ja muotojensa suhteen. Alueesta laaditaan erilliset rakennustapaohjeet. Kaikissa ratkaisuissa tulee huomioida pohjavesialueen erityismääräykset. Pohjavesialueen käytön rajoituksista on säädetty Naantalin kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä. Alueesta on laadittu alustavat katusuunnitelmat sekä kunnallistekniset yleissuunnitelmat. 8.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS Alueen kunnallistekniikan ja katurakentamisen toteuttaminen aloitetaan kaavan valmistuttua kaupungin talousarvion ja taloussuunnitelman puitteissa. Uudisrakentaminen on kaavamääräyksellä ajoitettu vuoteen TOTEUTUKSEN SEURANTA Rakennusvalvontaviranomainen seuraa kaavamääräysten toteutumista. Naantalissa Kirsti Junttila, kaupunginarkkitehti Sivu 18 (18)

19 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LIITE 1 / OU sivu 1 (8) ITÄ-IMMASEN ASEMAKAAVA, vaihe 2 (Ak-302) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma eli OAS on kooste kaavoitushankkeen keskeisestä tiedosta, josta käyvät ilmi kaavoitushankkeen peruslähtökohdat ja tavoitteet sekä ne keinot, joilla kaavan vaikutuksia on tarkoitus arvioida. Siinä luetellaan osalliset ja kerrotaan, miten asia etenee ja missä vaiheessa siihen voi vaikuttaa. (MRL 63) SUUNNITTELUALUEEN SIJAINTI Suunnittelualue sijaitsee Immasessa, Naantalin pohjoisosassa, Maskuntien länsipuolella. Naantalin keskustaan on matkaa noin 4 kilometriä. Alue rajautuu idässä Maskuntiehen, etelässä Myllärinmäen alueeseen (Ak-120), lännessä Immasen alueeseen (Ak-267) ja pohjoisessa Itä-Immasen 1-vaiheen alueeseen (Ak-289). 1-vaiheen aluerajaus muuttui työn aikana alkuperäistä rajausta pienemmäksi. Tämän 2-vaiheen pinta-ala on noin 24 hehtaaria. Viereisessä kartassa on katkoviivalla osoitettu suunnittelualueen sijainti ja alustava rajaus. Aluerajaus saattaa muuttua työn aikana.

20 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LIITE 1 / OU sivu 2 (8) MITÄ ON SUUNNITTEILLA Itä-Immasen alue on tarkoitus kaavoittaa pääasiassa asuin- ja virkistyskäyttöön. Alueelle tullaan suunnittelemaan korkeatasoista, luonnonläheistä asumisympäristöä. Alue on tarkoitus suunnitella pientalovaltaiseksi. Tarkoituksena on tutkia myös kytkettyjen pientalojen sekä rivitalojen rakentamista osalle tonteista. Alueesta on laadittu alustava rakennemalli joka on ollut 1-vaiheen asemakaavavalmistelun yhteydessä nähtävillä. Vaiheiden raja on muuttunut työn aikana. Rakennemalli on edelleen pääosin asemakaavatyön pohjana. Alueelle tullaan laatimaan myös rakennustapaohje jonka kaupunginhallitus erikseen hyväksyy. Kaavamuutoksessa toteutetaan maakuntakaavaa ja pohjoisten alueiden osayleiskaavaa (Y-7). Alueelle tullaan rakentamaan kaavan mukaiset kadut ja kunnallistekniikka. Kaavoituksen yhteydessä tutkitaan kevyen liikenteen reitistöjen parantamista alueella. Kuvassa Itä-Immasen 1-vaiheen asemakaavaluonnos, johon sinisellä katkoviivalla on esitetty uusi 2-vaiheen aluerajaus. Kuva ei ole mittakaavassa. Asemakaavatyötä jatketaan kyseistä luonnosta kehittämällä. Uusi asemakaavaluonnos asetetaan nähtäville normaaliin tapaan. Viereisessä kartassa on ote alueen rakennemallista yhdistettynä 1-vaiheen asemakaavaan. Suunnitelma on jo osittain muuttunut. Aluerajaus saattaa muuttua työn aikana. (ei mittakaavassa).

21 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LIITE 1 / OU sivu 3 (8) SUUNNITTELUALUEEN KAAVALLINEN TILANNE Maakuntakaava Alla ote maakuntakaavasta, ei mittakaavassa. Suunnittelualueen sijainti osoitettu ellipsillä. Merkintöjen selitykset: A V TAAJAMATOIMINTOJEN ALUE Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueet. Sisältää asuinalueiden lisäksi paikallisia palvelukeskuksia, työpaikka-alueita ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia pienehköjä teollisuusalueita sekä seututeitä pienempiä liikenneväyliä, lähivirkistysalueita ja erityisalueita. VIRKISTYSALUE Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät ulkoilu-, retkeily-, urheilu- ja muut virkistysalueet. POHJAVESIALUE - Luokkien 1-2 mukaiset pohjavesialueet. SUOJELUMÄÄRÄYS: - Suunnitelmissa ja toimenpiteissä alueella on otettava huomioon pohjaveden suojelu siten, että sen käyttömahdollisuuksia, laatua tai riittävyyttä ei vaaranneta. Vesiensuojeluviranomaisille on suunnittelu ja rakentamistoimenpiteiden yhteydessä varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen. ULKOILUREITTI SUUNNITTELUMÄÄRÄYS: - Ulkoilureitteihin liittyvät talousmetsäalueet tulee hoitaa puistomaisina kokonaisuuksina. - Tarkemmassa maankäytön suunnittelussa tulee osoittaa reitin lopullinen sijainti.

22 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LIITE 1 / OU sivu 4 (8) Yleiskaava Alueella on voimassa oikeusvaikutteinen pohjoisten alueiden osayleiskaava (Y-7, vahvistettu ). Yleiskaavan merkinnät AP Asuinpientalojen korttelialue VR Retkeily- ja ulkoilualue V Virkistysalue Palloviiva Ulkoilureitti Pistekatkoviiva Pohjavesialue (viivan itäpuolella) Vieressä ote pohjoisten alueiden osayleiskaavasta, ei mittakaavassa. Katkoviivalla merkitty alustava suunnittelualueen rajaus. Aluerajaus saattaa muuttua työn aikana. Immasentien linjaus muuttui etelämmäs osayleiskaavan linjauksesta 1-vaiheen kaavoituksen yhteydessä.

23 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LIITE 1 / OU sivu 5 (8) Asemakaava Alueella ei ole asemakaavaa. Alue rajautuu etelässä Myllärinmäen alueeseen (Ak- 120 ja ak-149), lännessä Immasen alueeseen (Ak-267) ja pohjoisessa Itä-Immasen 1- vaiheen alueeseen (Ak-289). Maskuntien itäpuolella alue rajautuu asemakaavattomaan alueeseen sekä pieneltä osalta Vengan asemakaavaan joka on parhaillaan tekeillä. Viereisessä kuvassa lähialueiden asemakaavallinen tilanne sekä alustava suunnittelualueen rajaus paksulla pistekatkoviivalla. Kuva ei ole mittakaavassa. Aluerajaus saattaa muuttua kaavoitustyön aikana.

24 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LIITE 1 / OU sivu 6 (8) SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILANNE Maanomistus Suurimpia maanomistajia ovat Naantalin kaupunki, Evesti Antti, Laine Tero, Raision-Naantalin vesilaitos, Tiehallinto sekä as oy Naantalin Kettumäentie. Alueella on lisäksi noin 20 yksityisessä omistuksessa olevaa maa-alaa, jotka toimivat pääasiassa rakennuspaikkoina. DNA Finland on merkittävänä vuokralaisena alueella. Rakennettu ympäristö Noin neljäsosa kaavoitettavasta alueesta on aikaisemmin rakennettua tai ihmisen voimakkaasti muokkaamaa aluetta. Alueen rakennettu ympäristö koostuu pääasiassa pientaloista. Pientalot sijoittuvat Kettumäentien varteen sekä Rakuunantien, Veräjätien ja Rinnekujan alueelle. Osa Rämpsälänkadun ja Ketunleivänkujan rakennuksista on lähellä suunnittelualuetta. Osa alueen teistä on yksityisteitä. Luonnonympäristö Topografia on huomattavan vaihtelevaa. Alueella on korkeita, jyrkkäreunaisia avokallioita. Korkein kohta alueella on noin ja matalin kohta noin +3,00 merenpinnasta. Alueen luonnontilassa oleva ympäristö on pääosin sekametsää. Alue sijaitsee osittain pohjavesialueella. AIEMMIN LAADITUT SELVITYKSET Luonnonsuojelu-, metsä-, ja vesilakien mukaiset arvokkaat elinympäristöt on selvitetty Naantalissa (Sari Rantala, Leena Lehtomaa ja Lasse Rantala 1997). Alueella ja sen välittömässä läheisyydessä ei selvityksen mukaan sijaitse kyseisiä elinympäristöjä. Alueen luonnonympäristöä on selvitetty tarkemmin luontoselvityksessä (Suomen Luontotieto Oy 33 / 2005, Jyrki Oja ja Satu Oja). Selvityksen mukaan suunnittelualueella sijaitsee kaksi aluetta (selvityksen lohkot 2 ja 6), jotka täyttävät Metsälain 10 mukaiset kriteerit erityisen arvokkaasta elinympäristöstä (kalliot ja jyrkänteet). Selvityksen mukaan suunnitellulla kaava-alueella ei esiinny Luonnonsuojelulain 29 mukaisia suojeltavia luontotyyppejä. Alueelle on tehty liito-oravaselvitys (Suomen Luontotieto Oy 7 / 2006, Jyrki Oja ja Satu Oja). Selvityksen mukaan alueella ei esiinny liito-oravia eikä alueella ole luonnonsuojelulain tarkoittamia liitooravan lisääntymis- tai levähdyspaikkoja eikä alueella ole myöskään merkitystä liito-oravan ruokailukohteena. Maskuntieltä on laadittu meluselvitys Itä-Immasen 1-vaiheen kaavoitustyön yhteydessä, joka tarvittaessa päivitetään. Naantalin kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä on asetettu rajoituksia pohjavesialueen käytölle. MITÄ VAIKUTUKSIA KAAVAHANKKEELLA ON / VAIKUTUSALUEEN LAAJUUS Kaava laadinnassa käytetään lähtökohtina maakuntakaavaa ja pohjoisten alueiden osayleiskaavaa. Asemakaavassa käyttötarkoitusten rajauksia ja sijoituspaikkoja tarkistetaan näiden osalta vastaamaan nykypäivän tilannetta ja tarpeita. Alueella nykyisin olevat kiinteistöt saatetaan kattavan kunnallistekniikan ja kaupungin katuverkon piiriin. Uudet asuinalueet rakennetaan osittain nykyisten teiden ja osittain uusien katulinjausten varrelle, osa suunnittelualueen nykyisistä metsäalueista muuttuu rakennetuiksi alueiksi. Kaava vaikuttaa myös ympäröiviin alueisiin. Viereistä kuntopolkua saatetaan joutua siirtämään ja liikenne tulee lisääntymään.

25 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LIITE 1 / OU sivu 7 (8) MITEN SUUNNITELMAN VAIKUTUKSIA ARVIOIDAAN Suunnitelman laatimisen yhteydessä arvioidaan toteuttamisen ympäristövaikutuksia sekä suunnittelu- että vaikutusalueella. Vaikutuksia tarkastellaan muun muassa yhdyskuntarakenteen, liikenteen turvallisuuden ja toimivuuden, palvelujen saatavuuden ja yhdyskuntatalouden sekä luonnon ja rakennetun ympäristön kannalta. Vaikutusten arvioiminen tapahtuu selvitysten ja vaihtoehtoisten suunnitelmien avulla. Nykytilanteen analyysi toimii vertailussa ns. 0- vaihtoehtona. Lietsalan pohjavesialue tulee huomioida suunnittelussa. Vesiensuojeluviranomaisia on kuultava kaavatyön yhteydessä. MAHDOLLISET ETURISTIRIIDAT JA KESKEISET SUUNNITTELUONGELMAT Yksittäisten maanomistajien suuri määrä saattaa aiheuttaa ongelmia. Alueelle tutkitaan nykyistä tiiviimpää rakentamista. Ristiriitojen välttämiseksi neuvottelut maanomistajien kanssa aloitetaan viimeistään kaavaluonnoksen nähtäville asettamisen jälkeen. Aiempi maanomistajien palaute huomioidaan mahdollisuuksien mukaan jo kaavoituksen luonnosvaiheessa. ALOITTEET, SOPIMUKSET JA VIREILLETULO Kaavoitushanketta edeltänyt Immanen-Venka aluetarkastelu on tullut vireille kaavoituskatsauksessa vuodelle Itä-Immasen asemakaavan ensimmäinen vaihe valmistui alkuvuonna Itä-Immasen II-osan asemakaava on mainittu vuoden 2007 kaavoituskatsauksessa, joka myös on toiminut kohteen vireilletulokuulutuksena. Tarvittavat maanomistajien ja kaupungin väliset maankäyttösopimukset tullaan laatimaan kaavoitustyön aikana. MISTÄ OSALLINEN SAA LISÄTIETOA Lisätietoa saa Naantalin kaupungintalolta, ympäristövirastosta. Naantalin kaupunki / / PL 43, Naantali. Puhelin: Kaavoitustyöhön osallistuvien yhteystiedot: Oscu uurasmaa, arkkitehti, puhelin: Eeva Rytkölä, suunnitteluavustaja, puhelin: sähköposti: etunimi.sukunimi@naantali.fi AIKATAULU Alustavana tavoitteena on saada asemakaava kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi vuonna 2008.

26 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LIITE 1 / OU sivu 8 (8) Osalliset Maanomistajat, naapurit Lähiympäristön asukkaat, yhdistykset, yritykset, muut asiasta kiinnostuneet henkilöt Lounais-Suomen ympäristökeskus Tiedottaminen kaavan eri vaiheista Osallistuminen valmisteluvaiheessa kirje ja kaava pidetään nähtävänä lehtikuulutus ympäristövirastossa lehtikuulutus, kaava pidetään nähtävänä kaupungin internet sivut ympäristövirastossa osallistumis- ja arviointi-suunnitelma tiedoksi tarvittaessa viranomaisneuvottelu, vuotuinen kehityskeskustelu Kaupungin sisäinen yhteistyö: KOMMENTOIVAT TAHOT: YHTEISTYÖTAPA VAIHE KAUPUNGINJOHTAJAN ESITTELY TARVITTAESSA RAKENNUSVALVONNAN VIIKKOPALAVERI SUUNNITTELUOSASTON OSASTOPALAVERI YMPÄRISTÖVIRASTON KAAVOITUSTYÖRYHMÄ SUULLINEN KOMMENTOINTI VALMISTELUVAIHE - TEKNINEN JOHTAJA - KAUPUNGINARKKITEHTI - RAKENNUSTARKASTAJA - KAUPUNGININSINÖÖRI - YMPÄRISTÖPÄÄLLIKKÖ - MAANKÄYTTÖINSINÖÖRI PÄÄTÖKSENTEKOON OSALLISTUVAT: KAAVOITUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA JOHTAA KAAVAN VALMISTELUA LUONNOKSESTA EHDOTUKSEKSI KAUPUNKISUUNNITTELUJSTO KÄY LÄPI KAAVAEHDOTUKSEN EHDOTUSVAIHE KAUPUNGINHALLITUS ASETTAA KAAVA-EHDOTUKSEN NÄHTÄVILLE EHDOTUSVAIHE KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYY KAAVAN KAAVA VALMISTUU

27 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 529 Naantali Täyttämispvm Kaavan nimi Itä-Immanen, II-vaihe Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Ak-302 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 24,9837 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 24,9837 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 24, , ,09 24, A yhteensä 10, , ,21 10, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 10, ,5 10,3653 R yhteensä L yhteensä 3, ,7 3,4133 E yhteensä 0,3692 1,5 0,3692 S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Yhteensä Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Rakennussuojelu Suojellut rakennuksetsuojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

28 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 24, , ,09 24, A yhteensä 10, , ,21 10, , , ,20 8, , , ,26 1, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 10, ,5 10,3653 VL 10, ,5 10,0065 VK 0,3588 3,5 0,3588 R yhteensä L yhteensä 3, ,7 3,4133 Kadut 2, ,4 2,6433 Kev.liik.kadut 0,2830 8,3 0,2830 LT 0, ,3 0,4870 E yhteensä 0,3692 1,5 0,3692 EN 0,0179 4,8 0,0179 EMT 0, ,2 0,3513 S yhteensä M yhteensä W yhteensä

29 NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO YHDYSKUNTATEKNIKKA ITÄ-IMMANEN VAIHE 2 ASEMAKAAVOITUKSEEN LIITTYVÄN KUNNALLISTEKNIIKAN YLEISSUUNNITELMA MELUSELVITYS

30 1 Työn tausta ja suunnittelualue Työssä laadittiin meluselvitys Naantalissa Itä-Immasen asemakaavoitukseen liittyen. Selvityskohde sijoittuu Maskuntien ja Immasentien länsipuolella. Työssä määritettiin alueen melutasot vuoden 2020 ennustetilanteessa Itä-Immasen asemakaava vaihe 2:n alueella. Selvityksen on laatinut Ramboll Finland Oy:ssä DI Marja Pussinen. 2 Laskentatilanteet Laskennassa selvitettiin vuoden 2020 ennusteliikennemäärän mukaiset päivä- ja yöaikaiset keskimelutasot (LAeq ja LAeq 22-07). Laskentakorkeus on maanpinta + 2m. 3 Meluselvityksen lähtötiedot 3.1 Maastomalli Laskennassa käytetty 3D-maastomalli on muodostettu Naantalin kaupungin karttaaineiston pohjalta. Maastomalliaineisto sisältää kantakartan korkeuskäyrät, teiden ja katujen korkeustiedot sekä nykyiset rakennukset. 3.2 Liikennetiedot Laskennoissa melulähteenä on otettu huomioon Maskuntien ja Immasentien ajoneuvoliikenne. Nopeusrajoituksina on käytetty nykyisiä vallitsevia nopeusrajoituksia. 4 Melulaskennat ja käytetyt menetelmät Liikenteen aiheuttamat melutasot on tehty laskennallisesti 3D-maastomalliin pohjautuvalla SoundPLAN 6.4 -melunlaskentaohjelmalla ( Ohjelma perustuu pohjoismaiseen tieliikennemelun laskentamalliin (1996). Laskentaohjelmien yleisesti arvioitu menetelmätarkkuus on +/- 2 db. Laskennoissa tarkastelualue jaettiin 5 x 5 metrin ruutuihin ja melutaso kunkin ruudun keskipisteessä laskettiin kahden metrin korkeudella maanpinnasta. Laskettujen melutasojen perusteella SoundPLAN interpoloi alueelle melun tasa-arvokäyrät. 5 Sovellettavat ohjearvot Melutasojen ohjearvoina oleskeluun varatuilla alueilla ulkona käytetään valtioneuvoston päätösten mukaisia arvoja ohjearvoista (993/92). Melutasoohjearvot perustuvat päivä- (klo 07 22) ja yöajan (klo 22 07) melutasoihin. Tässä työssä liikenteen melutasoja tutkittiin sekä päiväaikaisissa että yöaikaisissa melutilanteissa. Päiväaikaiset melutasot ovat liikenteen jakauman suhteen nykyistä asutusta koskien yöaikaisia melutasoja määräävämpiä. Meluntorjuntaa mitoittavina ja ohjaavana melutaso-ohjearvona on tulkittu nykyistä asumista koskevaa päiväaikaista ulkomelutaso-ohjearvoa 55 db sekä jo olemassa olevan asutuksen osalta yöaikaista ulkomelutaso-ohjearvoa 50 db. Seuraavassa taulukossa valtioneuvoston melutaso-ohjearvot (993/92) ulkona:

31 Taulukko 2. Valtioneuvoston päätöksen 993/92 mukaiset yleiset melutason ohjearvot. Melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso), LAeq, enintään ULKONA Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoitotai oppilaitoksia palvelevat alueet Päivällä klo 7-22 Yöllä klo ) 2) 55 db db Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, virkistysalueet taajamien ulkopuolella ja luonnonsuojelualueet 4) 45 db 40 db 3) SISÄLLÄ Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet 35 db 30 db Opetus- ja kokoontumistilat 35 db - Liike- ja toimistohuoneet 45 db - 1)Uusilla alueilla melutason yöohjearvo on 45 db. 2)Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 3)Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. 4) Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja 6 Melutilanne Ennustetilanteessa (2020) melutasot ylittävät päiväaikaisen ohjearvon (55 db) yhdellä -tontilla Maskuntien ja Immasentien liittymän lähellä. Ohjearvot ylittävä melualue ei ylety oleskelupihalle vaan sijoittuu lähinnä asuinrakennuksen ja tiealueen väliselle alueelle. 7 Yhteenveto ja suositus jatkotoimenpiteistä Melulaskentojen perusteella päiväajan ohjearvo 55 db (keltainen vyöhyke) ei yhtä tonttia lukuun ottamatta ylity asemakaava-alueen tonteilla. Koska melualue ei ulotu tälläkään tontilla oleskelupihan alueelle, ei erillisien melusuojausten toteuttaminen ole tarpeellista. Suunnitellun maankäytön sekä muiden melun vaikutuksiin (melulähteet, melun leviäminen) liittyvien olosuhteiden muuttuessa meluselvitys on päivitettävä. LIITTEET LIITE 1 Meluvyöhykkeet ennustetilanteessa v. 2020, päivä klo 7-22 LIITE 2 Meluvyöhykkeet ennustetilanteessa v. 2020, yö klo 22-7

32 Immasentie KVL = 1500 ITÄ-IMMASEN ASEMAKAAVA, NAANTALI Meluselvitys Meluvyöhykkeet ennustetilanteessa 2020 Päiväaikainen melu (LAeq 07-22) Laskentakorkeus mp + 2m MP VL -1 Melutaso db(a) EMT -1 EN YL VK -1 VL LT 70 < 65 < <= < <= < <= < <= < <= 50 <= 45 VL VL VL Maskuntie KVL = 5880 Mittakaava (A3) 1: m

33 Immasentie KVL = 1500 ITÄ-IMMASEN ASEMAKAAVA, NAANTALI Meluselvitys Meluvyöhykkeet ennustetilanteessa 2020 Yöaikainen melu (LAeq 22-07) Laskentakorkeus mp + 2m MP VL -1 Melutaso db(a) EMT -1 EN YL VK -1 VL LT 70 < 65 < <= < <= < <= < <= < <= 50 <= 45 VL VL VL Maskuntie KVL = 5880 Mittakaava (A3) 1: m