A-2660 V113. Asemakaavan muutos. Lämpökeskus Koiskala Lahti.fi

Transkriptio

1 A-2660 V113 Asemakaavan muutos Lämpökeskus Koiskala Lahti.fi

2 Selostus A (12) ( ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 15. päivänä kesäkuuta 2017 päivättyä asemakaavakarttaa nro A-2660, V113, Lämpökeskus, Koiskala 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaava koskee: Koiskalan (14.) kaupunginosan maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Asemakaavan muutoksella muodostuvat: Koiskalan (14.) kaupunginosan korttelin 1025 tontti 1. Asemakaavamuutoksen yhteydessä tehdään sitova tonttijako. Kaavahanke sisältyy kaupungin vuoden 2016 kaavoitusohjelmaan (kohde numero 64). Kaavan vireilletulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaavoitettava alue sijaitsee Koiskalan (14) kaupunginosassa, Koiskalantien varrella. Suunnittelualue sijaitsee rakentumassa olevan Kyynäränkannaksen asuinalueen länsipuolella. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 0,4 ha. 1.3 Kaavan tarkoitus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on tarkentaa alueellisen lämpövoimalaitoksen sijaintia ja määräyksiä. Kyynäränkannaksen ja Niemelänniemen asemakaavassa uusille asuinalueille on osoitettu useampi pienehkö tontti alueellista lämmöntuotantoa varten. Kärkjärventiellä sijaitsevalla

3 Selostus A (12) Lahti Energian lämpökeskuksella on määräaikainen toimilupa. Lahti Energia haluaa keskittää lämmöntuotannon yhdelle isommalle tontille, joka ei olisi pientaloasumisen puristuksissa. 1.4 Kaupungin strategia Kaupungin strategian mukaisesti asemakaavan muutos kehittää yhdyskuntarakennetta taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla.

4 Selostus A (12) 1.5 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan tarkoitus Kaupungin strategia Selostuksen sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Aloite Pohjakartan tarkistaminen Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Osallisten lausunnot ja mielipiteet KUVAUS Asemakaavan rakenne Kokonaisrakenne Mitoitus ja aluevaraukset VAT:in, maakuntakaavan ja yleiskaavan sisältövaatimusten toteutuminen Kaavan vaikutukset Vaikutus rakennettuun ympäristöön ja liikenteeseen Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Muut vaikutukset Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja -määräykset Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteuttaminen ja ajoitus PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS SEURANTALOMAKE... 12

5 Selostus A (12) 1.6 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista asemakaavakartta A-2660 osallistumis- ja arviointisuunnitelma rakennettavuuslausunto 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muutos on laadittu Lahti Energian aloitteesta. Kaavamuutoksen aloituskokous pidettiin Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin ja asetettiin nähtäville kaavamuutoshankkeen kotisivulle Kaavatyötä esiteltiin Nastolan kaavaillassa ja luonnosvaiheen kuuleminen järjestettiin jolloin pyydettiin myös viranomaislausunnot. 2.2 Asemakaava Asemakaavassa muutetaan osa maa- ja metsätalousvaltaisesta alueesta (MU) energiahuollon alueeksi (EN). Energiahuollon tontille osoitetaan rakennusoikeus ja sille asetetaan julkisivumääräys värityksen ja piipun korkeuden osalta. 2.3 Toteuttaminen Asemakaavan toteutuksesta vastaavat kunnallistekniikan osalta sekä Lahti Energia muun rakentamisen osalta. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Yleiskuvaus Suunnittelualue on rakentamatonta metsäaluetta, joka sijaitsee Kymijärven rantavyöhykkeellä. Alueelle on laadittu ensimmäinen asemakaava vuonna 2014 ja sen mukainen rakentaminen on aloitettu Rakentamisen myötä alueella on tehty paljon hakkuita ja harvennuksia Luonnonympäristö Suunnittelualue on pääosin tuoretta kangasmetsää, jonka pääpuulaji on kuusi. Metsää on osin hakattu. Suunnittelualueella ei ole osayleiskaavan selvitysten eikä maastokäynnin perusteella erityisiä luontoarvoja. Lahti Energia on teettänyt suunnittelualueella pohjatutkimuksia alustavan luonnoksen pohjalta. Maaperä on silttiä, hiekkaa ja moreenia. Selvityksen mukaan suunnittelualueen rakennettavuus on hyvä, joskin taloudellisesta näkökulmasta rakennukset suositeltiin sijoitettavan tontin pohjoisosaan, rakennettavuusalue 1:lle, jolloin rakentaminen voidaan toteuttaa maavaraisesti. Rakennettavuuslausunnon perusteella tontin sijoittelua alueella on muutettu jonkin verran. Suunnittelualueen maasto on melko tasaista, nousten loivasti kohti Koiskalantietä korkeuserojen ollessa vain muutaman metrin. Suunnittelualueen eteläisin kulma on noin 64 metrin päässä Kymijärven rantaviivasta. Lahti kuuluu korkean radonpitoisuuden alueeseen, minkä vuoksi radonsuojaus tulee ottaa kaikessa rakentamisessa huomioon rakennusjärjestyksen ohjeen mukaisesti.

6 Selostus A (12) Karttaote rakennettavuusselvityksestä (Ramboll) Rakennettu ympäristö Suunnittelualue on ollut metsätalouskäytössä. Suunnittelualueen itäpuolelle on rakentumassa uusi Kyynäränkannaksen asuinalue. Muutoin suunnittelualueen lähistöllä oleva vanhempi asutus on hajaasutusta. Suunnittelualue rajautuu Koiskalantiehen, joka on vanha tieyhteys Villähteen ja Koiskalan välillä. Koiskalantien liikenne on pääosin henkilöautoliikennettä. Koiskalantien katualue on mitoitettu siten, että tien eteläpuolelle on mahdollista rakentaa kevyen liikenteen väylä. Koiskalantien kevyen liikenteen väylä ulottuu tällä hetkellä Villähteentieltä Silkkitielle. Sitä on tarkoitus myöhemmin jatkaa suunnittelualueen ohi Niemelänniemen asuinalueen kohdalle. Kyynäränkannaksen asuinalueelle on rakennettu kunnallistekniikka, kaukolämpöverkko sekä sähköja tietoliikenneverkko. Verkostot ulottuvat Silkkitien päähän. Suunnittelualueen pohjoisinta nurkkaa halkoo sähkölinja, joka siirretään myöhemmin katualueelle Niemelänniemen asuinalueen kunnallistekniikan rakentamisen aikana Maanomistus Suunnittelualue on yksityisessä maanomistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Päijät-Hämeen maakuntakaava 2014 on tullut voimaan MRA 93 mukaisten kuulutusten myötä. Kuulutukset on julkaistu liitossa ja kunnissa alkaen ja kuntien virallisissa lehdissä viikolla 11. Maakuntahallitus määräsi Päijät-Hämeen maakuntakaavan 2014 tulemaan voimaan maankäyttö- ja rakennuslain 201 :n mukaisesti ennen kuin se on saanut lainvoiman ja että

7 Selostus A (12) Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. maakuntakaava kumoaa voimaan tullessaan ympäristöministeriön vahvistaman PäijätHämeen maakuntakaavan Maakuntakaavasta on jätetty Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen 10 valitusta. Hallinto-oikeus voi kieltää päätöksen täytäntöön panon. Maakuntakaavassa alue kuuluu taajamatoimintojen alueeseen (A). Osayleiskaava Ote Villähde-Koiskalan osayleiskaavasta.

8 Selostus A (12) Villähde-Koiskalan osayleiskaavassa (Nastolan KV ) suunnittelualue on merkitty maaja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU). Määräyksen mukaan alueelle ei saa sijoittaa rakennuksia, lukuun ottamatta maa- ja metsätalouden rakennuksia. Määräyksessä todetaan lisäksi, että alueelle voidaan kuitenkin suunnitella rakentamista yksityiskohtaisemman kaavan perusteella, jos rakentaminen liittyy yleiskaavan osoittamaan taajamarakenteeseen. Suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsee luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä alue (luo-23). Asemakaava Asemakaavan muutosalueella on voimassa asemakaava, joka on vuodelta 2014 (Nastolan KV ). Voimassa olevassa kaavassa suunnittelualue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityistä ulkoilun ohjaustarvetta (MU). MU-alueelle saa sijoittaa tarpeen mukaan asuinkortteleiden keskitettyjä maalämpöjärjestelmiä palvelevia maanalaisia putkilinjoja. Suunnittelualueella ja sen välittömään läheisyyteen on osoitettu kaksi ulkoilureittiä sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue (luo). Ote voimassaolevasta asemakaavasta. Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys Lahti, Nastola, Kärkölä on tullut Nastolan osalta voimaan ja Lahden ja Kärkölän osalta voimaan Pohjakartta Pohjakartan tarkistus on suoritettu Laaditut selvitykset Alueesta on laadittu seuraavat selvitykset: - Villähde-Koiskalan osayleiskaavan yhteydessä tehdyt perusselvitykset - Kyynäränkannaksen ja Niemelänniemen asemakaavan selvitykset - Lahti Energia, Koiskalan lämpökeskus, rakennettavuuslausunto

9 Selostus A (12) 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Aloite Asemakaavan muutos on tullut vireille Lahti Energian aloitteesta Pohjakartan tarkistaminen Alueen pohjakartta on tarkistettu ennen kaavaluonnoksen laatimista. Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/1999 vaatimukset. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset MRL 62 :n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Tämän kaavatyön osallisia ovat: - Alueen maanomistajat - Vaikutusalueen kiinteistöjen omistajat, asukkaat ja yritykset - - Kaupunkiympäristö - Rakennus- ja ympäristövalvonta - Lahden kaupunginmuseo - Lahti Aqua Oy - Lahti Energia Oy, lämpöliiketoiminta - LE-Sähköverkko Oy - Hämeen ELY-keskus / ympäristö - Päijät-Hämeen pelastuslaitos - Nastolan aluejohtokunta - DNA Oy, Etelä-Suomi - Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy (PHJ) - Villähteen kyläyhdistys ry Vireilletulo Asemakaavatyön vireille tulosta on ilmoitettu MRL 63, 2 mom. mukaisesti julkaistussa Lahden kaupungin vuoden 2016 kaavoituskatsauksessa (kohde 64) Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin ja asetettiin nähtäville kaavamuutoshankkeen kotisivuille Kaavatyötä esiteltiin Nastolan kaavaillassa ja luonnosvaiheen kuuleminen järjestettiin Viranomaisyhteistyö Kaavamuutoksen aloituskokous pidettiin Valmisteluvaiheen kuulemisen yhteydessä toimitettiin viranomaisille OAS ja kaavaluonnos ja pyydettiin niistä viranomaislausunnot. 4.3 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Tavoitteena on löytää yhdyskuntarakenteellisesti sopiva paikka ja riittävän iso tontti nykyistä isommalle lämpökeskukselle Kyynäränkannaksen alueelle. Nykyinen lämpökeskus sijaitsee

10 Selostus A (12) pientaloalueen keskellä. Kaavatyön lähtökohtana on uuden tontin sijoittaminen Kyynäränkannaksen ja Niemelänniemen asuinalueiden välissä olevalle maa- ja metsätalousalueelle. Voimalaitoksen tyyppimalli (Lahti Energia). 4.4 Osallisten lausunnot ja mielipiteet Asemakaavan luonnoksesta saatiin kolme lausuntoa: Päijät-Hämeen maakuntamuseolta, Päijät- Hämeen pelastuslaitokselta sekä Hämeen ELY-keskukselta. Lausunnoissa ei ole otettu kantaa asemakaavamuutoksen luonnoksen sisältöön eivätkä ne siten ole aiheuttaneet muutoksia suunnitelmaan. 5 KUVAUS 5.1 Asemakaavan rakenne Kokonaisrakenne Asemakaavan muutoksella muodostetaan yksi energiahuollon tontti (EN). Tontti on tarkoitettu lämpölaitokselle ja siihen liittyville säiliöille, rakennelmille ja piipulle. Tontille on osoitettu rakennnusoikeutta 500 k-m². Tontin reunoille on osoitettu istutettavaa aluetta. Tontti rajautuu koillisreunaltaan katualueeseen. Rakennuksen ja rakennelmien julkisivun värityksen tulee olla joko tummanruskea tai tummanvihreä. Piipun enimmäiskorkeus on 20 metriä (ju) Mitoitus ja aluevaraukset Energiahuollon korttelialueet (EN): - tontin pinta-ala yhteensä 3735 m2 - tontin yhteenlaskettu rakennusoikeus 500 k-m2 - tehokkuus e = 0, VAT:in, maakuntakaavan ja yleiskaavan sisältövaatimusten toteutuminen Asemakaava on Villähde-Koiskalan osayleiskaavan mukainen. Asemakaavassa tontti on osoitettu osayleiskaavan mukaiselle MU-alueelle, jonka määräyksessä sallitaan taajamarakentamiseen liittyvä rakentaminen. Asemakaavan muutos on Päijät-Hämeen maakuntakaavan 2014 ja VAT:n mukainen.

11 Selostus A (12) 5.3 Kaavan vaikutukset Vaikutus rakennettuun ympäristöön ja liikenteeseen Asemakaava mahdollistaa nykyisen väliaikaisella luvalla toimivan lämpökeskuksen poistamisen asumisen välittömästä läheisyydestä Kärkjärventieltä. Kaavassa on huomioitu rakentamisen sijoittuminen taajamakuvaan määräämällä rakentamisala etäälle Koiskalantien katualueesta sekä julkisivun värityksestä ja piipun korkeudesta. Lämpökeskuksen toiminta aiheuttaa huoltoajoa tontille. Tontin koko ja mitoitus on suunniteltu siten, että sille mahtuu ajamaan täysperävaunullisella rekalla suoraan Koiskalantieltä, jolloin huoltoliikennettä tarvitaan harvemmin. Pellettiä toimitetaan kerran viikossa täysperävaunullisella rekalla, minkä lisäksi tontilla käydään pakettiautolla noin kolmesti viikossa Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia luontoon tai luonnonympäristöön. Kaava-alueella ja sen läheisyydessä on tehty runsaasti hakkuita uuden asuinalueen rakentamisen ja metsätalouden takia. Tontin rakentamisen myötä kaava-alueen puusto ja kasvillisuus tullaan pääosin poistamaan ja sen myötä myös pieneläinten elinympäristö alueella kapenee. Asemakaavan muutoksella on vaikutusta alueen lähimaisemaan. Kaavassa on huomioitu rakentamisen sijoittuminen maisemaan määräämällä rakentamisala etäälle katualueesta, jolloin rakennusalan ja katualueen väliin ja istutettavaa aluetta 15 metriä. Rakennusten ja rakennelmien julkisivun värityksen tulee olla joko tummanvihreä tai tummanruskea ja piipun enimmäiskorkeus on 20 metriä. Näin ollen piippu ei kapeana elementtinä tule näkymään kaukomaisemassa, kun alueella on täysikasvuista puustoa. Tontin rajausta on muokattu hieman pohjatutkimustulosten myötä. Rakentaminen on pyritty osoittamaan mahdollisimman etäälle Kymijärvestä, kantavammalle maaperälle, jolloin rakentaminen onnistuu täytöillä. Kaavaluonnoksen mukainen tontti esitettynä vuoden 2016 ortoilmakuvassa.

12 Selostus A (12) Muut vaikutukset Asemakaavassa ei ole erikseen osoitettu johdoille varattua aluetta tontin pohjoisnurkkaan, jossa kulkee ilmasähköjohto. Kyseinen sähkölinja siirretään myöhemmin katualueelle Niemelänniemen asuinalueen kunnallistekniikan rakentamisen aikana. 5.4 Ympäristön häiriötekijät Kaava-alueella tai sen läheisyydessä ei ole häiriötekijöitä, jotka vaikuttaisivat lämpölaitoksen toimintaan. 5.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavamerkinnät ovat kaavakartan liitteenä. Julkisivuun liittyvistä merkinnöistä on kerrottu kohdassa Nimistö Alueelle ei tule uutta nimistöä. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan muutos on mahdollista toteuttaa asemakaavan saatua lainvoiman. Asemakaavan toteuksesta vastaavat kunnallistekniikan osalta ja Lahti Energia muun rakentamisen osalta. 7 PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS Lahdessa Suunnitteluinsinööri Riina Puusaari 8 SEURANTALOMAKE

13 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 398 Lahti Täyttämispvm ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: KOISKALAN (14.) KAUPUNGINOSAN Kaavan nimi MAA-JA METSÄTALOUSVALTAISTA ALUETTA. ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: KOISKALAN (14.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 1025 TONTTI 1 Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 398A2660 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 0,3735 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 0,3735 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0, , ,13 0, A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä 0, , ,13 0, S yhteensä M yhteensä -0,3735 W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä

14 Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0, , ,13 0, A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä 0, , ,13 0, EN 0, , ,13 0, S yhteensä M yhteensä -0,3735 MU -0,3735 W yhteensä