A Asemakaavan muutos. Mehiläiskuja 3, Myllypuro Lahti.fi

Transkriptio

1 A-2684 Asemakaavan muutos Mehiläiskuja 3, Myllypuro Lahti.fi

2 Selostus A (13) ( ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 22. päivänä marraskuuta 2017 päivättyä asemakaavakarttaa nro A PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaava koskee: Myllypohjan (15.) kaupunginosan korttelin tonttia 3. Asemakaavan muutoksella muodostuu: Myllypohjan (15.) kaupunginosan korttelin tontit 9 ja 10. Asemakaavamuutoksen yhteydessä tehdään sitova tonttijako. Kaavahanke sisältyy kaupungin vuoden 2016 kaavoitusohjelmaan. Kaavan vireilletulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Lahdessa, Myllypohjan kaupunginosassa. Suunnittelualue käsittää ison pientalotontin, joka rajautuu pohjoisesta Mehiläiskujaan ja etelästä Kimalaiskujaan. Suunnittelualueen pinta-ala on 2480 m².

3 Selostus A (13) Ortoilmakuva vuodelta Suunnittelualue on merkitty kuvaan punaisella rajauksella. 1.3 Kaavan tarkoitus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on jakaa iso omakotitalotontti kahdeksi omakotitalotontiksi. 1.4 Kaupungin strategia Asemakaavan muutos kehittää yhdyskuntarakennetta taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla.

4 Selostus A (13) 1.5 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan tarkoitus Kaupungin strategia Selostuksen sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Palvelut Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Aloite Pohjakartan tarkistaminen Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavoituksen eteneminen ja aikataulu Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet KUVAUS Asemakaavan rakenne Kokonaisrakenne Mitoitus ja aluevaraukset VAT:in, maakuntakaavan ja yleiskaavan sisältövaatimusten toteutuminen Kaavan vaikutukset Vaikutus rakennettuun ympäristöön ja liikenteeseen Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavamerkinnät ja -määräykset Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteuttaminen ja ajoitus PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista asemakaavakartta A-2684

5 Selostus A (13) 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muutos laaditaan kaupungin omistaman tontin vuokralaisen kaavamuutoshakemuksen perusteella. 2.2 Asemakaava Erillispientalojen korttelialueella (AO) oleva tontti jaetaan kahdeksi tontiksi. 2.3 Toteuttaminen Asemakaavan toteutuksesta vastaavat yksityiset maanomistajat ja/tai vuokralaiset. Kaavan mukainen rakentaminen on mahdollista asemakaavan saatua lainvoiman. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Yleiskuvaus Kaavamuutosalue sijaitsee Myllypohjan kaupunginosassa, Mustapuron pientaloalueella. Alueelle on laadittu asemakaava vuonna Suunnittelualueen pinta-ala on 2480 m². Suunnittelualue koostuu yhdestä asemakaavan mukaisesta tontista, jolla sijaitsee 1950-luvulla valmistunut omakotitalo. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Mehiläiskujaan, etelässä Kimalaiskujaan sekä muilta sivuiltaan viereisiin omakotitalotontteihin. Näkymä Mehiläiskujalta suunnittelualueelle Luonnonympäristö Suunnittelualue on ihmisen muokkaamaa ympäristöä, jolla ei ole erityisiä luontoarvoja.

6 Selostus A (13) Kaavamuutosalueen maaperä on GTK:n maaperäkartan mukaan moreenia ja hiesua. Lahti kuuluu korkean radonpitoisuuden alueeseen, minkä vuoksi radonsuojaus tulee ottaa kaikessa rakentamisessa huomioon rakennusjärjestyksen ohjeen mukaisesti Rakennettu ympäristö Suunnittelualue sijaitsee Mustapuron asuinalueella, joka on rakentunut vuosina Suunnittelualueella on jäljellä vuonna 1956 valmistunut asuintalo, joka on ollut Jaakkolan pientilan päärakennus. Jaakkolan tilan piharakennukset on purettu vuonna 2007 laaditun asemakaavan vahvistumisen jälkeen. Asuinalueen rakentamista on asemakaavan lisäksi ohjannut alueelle laaditut rakentamisohjeet. Rakennusten julkisivut ovat peittomaalattua puuta tai rapattuja. Julkisivujen värityksissä on ohjeiden mukaan käytetty vaaleita värisävyjä. Uusien asuinrakennusten katot ovat tiilenpunaisia, mutta suunnittelualueen omakotitalossa katon väri on tummanruskea. Kunnallistekniset johdot sekä kaukolämpö kulkevat katualueilla ja tontille on rakennettu sähköliittymä ja tietoliikennekaapeli Kimalaiskujan puolelta. Kuva kiinteistöllä sijaitsevasta vanhasta omakotitalosta. Taloon on tehty julkisivu- ja julkisivuremontti Palvelut Ahtialan peruskoulu sijaitsee reilun 2 km päässä suunnittelualueesta ja lähimmät päiväkodit n. 1,5 km päässä. Lähin terveysasema (Itäinen lähiklinikka) ja Ahtialan kirjasto sijaitsevat n. 1,3 km päässä suunnittelualueesta. Ahtialan kaupalliset palvelut sijaitsevat n. 1,2 km päässä ja kauppakeskus Karisma sijaitsee n. 1,5 km päässä suunnittelualueesta. Ahtialantiellä kulkee paikallisliikenteen linja-autoreitti, jonka lähimmät pysäkit ovat noin 650 metrin päässä. Lisäksi alueella on hyvät jalankulun ja pyöräilyn yhteydet.

7 Selostus A (13) Maanomistus Suunnittelualue on kaupungin omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Päijät-Hämeen maakuntakaava 2014 on tullut voimaan MRA 93 mukaisten kuulutusten myötä. Kuulutukset on julkaistu liitossa ja kunnissa alkaen ja kuntien virallisissa lehdissä viikolla 11. Maakuntahallitus määräsi Päijät-Hämeen maakuntakaavan 2014 tulemaan voimaan maankäyttö- ja rakennuslain 201 :n mukaisesti ennen kuin se on saanut lainvoiman ja että maakuntakaava kumoaa voimaan tullessaan ympäristöministeriön vahvistaman Päijät- Hämeen maakuntakaavan Maakuntakaavasta on jätetty Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen 10 valitusta. Hallinto-oikeus voi kieltää päätöksen täytäntöön panon. Maakuntakaavassa alue kuuluu taajamatoimintojen alueeseen (A). Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Osayleiskaava Vuosien aikana päivitetty Lahden läntisten osien yleiskaava (Y-202) on saanut lainvoiman Lahden läntisten osien osayleiskaavassa suunnittelualue on asuinaluetta (A-36). Määräyksessä painotetaan asuinalueiden elinympäristöjen viihtyisyyden ja turvallisuuden huomioimista suunnittelussa ja rakentamisessa.

8 Selostus A (13) Ote Lahden läntisten osien osayleiskaavasta. Asemakaava Vuoden 2007 voimassaolevassa asemakaavassa yhdestä tontista koostuva suunnittelualue on erillispientalojen korttelialuetta (AO). Tontille on osoitettu päärakennusta varten rakennusoikeutta 190 m² ja kerrosluvuksi on määrätty yksi ja ullakkokerroksesta saa kerrosalaan laskettavaksi tilaksi käyttää 3/5 (Iu3/5). Talousrakennusta varten on osoitettu rakennusoikeutta 40 m² ja sen kerrosluvuksi on määrätty yksi (I). Lisäksi kaavassa on määrätty julkisivusta, hulevesistä ja pihojen aitaamisesta. Ote voimassaolevasta asemakaavasta.

9 Selostus A (13) Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys Lahti, Nastola, Kärkölä on tullut Nastolan osalta voimaan ja Lahden ja Kärkölän osalta voimaan Pohjakartta Pohjakartan tarkistus on suoritettu Laaditut selvitykset Asemakaavan yhteydessä ei ole laadittu erillisiä selvityksiä. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Aloite Asemakaavan muutos on tullut vireille tontin vuokralaisen aloitteesta Pohjakartan tarkistaminen Alueen pohjakartta on tarkistettu ennen kaavaehdotuksen laatimista. Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/1999 vaatimukset. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset MRL 62 :n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia ovat: - Alueen maanomistajat - Muut vaikutusalueen kiinteistöjen omistajat, asukkaat ja yritykset - - Kunnallistekniikka - Rakennus- ja ympäristövalvonta - Lahden kaupunginmuseo - Lahti Aqua - Lahti Energia Oy, lämpöliikennetoiminta - LE-Sähköverkko Oy - Päijät-Hämeen pelastuslaitos - Hämeen ELY-keskus / ympäristö - DNA Oy Vireilletulo Asemakaavatyön vireille tulosta on ilmoitettu MRL 63, 3 mom. mukaisesti julkaistussa Lahden kaupungin vuoden 2016 kaavoituskatsauksessa Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaava on vaikutuksiltaan vähäinen, minkä vuoksi erillistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ei laadita (MRL 63, 2.mom.). Alueen naapurikiinteistöille ja maanomistajille toimitetaan postitse kaavaluonnos. Kaavatyöhön liittyvää aineistoa on nähtävillä kaavahankkeen kotisivulla Internetissä.

10 Selostus A (13) Kaavoituksen eteneminen ja aikataulu Asemakaavamuutoksen hyväksyy tekninen ja ympäristölautakunta. Tavoitteellinen aikataulu, mikäli asemakaavan muutoksesta ei jätetä muistutuksia tai valiteta, on esitetty seuraavana (kuukausi/vuosi). 03 /16 11 /17 1 ALOITUSVAIHE Kaavan vireilletulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksessa LUONNOSVAIHE Luonnosvaiheessa laaditaan idealuonnoksia ja selvityksiä sekä arvioidaan luonnoksen tai luonnosvaihtoehtojen vaikutuksia. Lisäksi käydään neuvotteluja osallisten kanssa. Luonnosvaiheessa järjestetään osallisten ennakkokuuleminen ja tarvittaessa yleisötilaisuus. Osallisille lähetetään osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos. Materiaalit lisätään myös kaavatyön verkkosivuille. Yleisötilaisuudesta ilmoitetaan Uusi Lahti -lehdessä, tarvittaessa Nastola-lehdessä ja kaupungin verkkosivuilla Osallistuminen Osalliset voivat lausua kaavaluonnoksesta mielipiteensä kirjallisesti tai suullisesti. Mielipiteen voi jättää sähköpostilla osoitteeseen diaari.teky@lahti.fi. Tarvittavilta viranomaisilta ja yhteisöiltä pyydetään lausunnot. Annetut mielipiteet ja lausunnot julkaistaan nimineen kaupungin verkkosivuilla. 01 /18 3 EHDOTUSVAIHE Ehdotusvaiheessa laaditaan kaavaehdotus valitun kaavaluonnoksen pohjalta. Suunnittelussa huomioidaan ennakkokuulemisessa esitetyt mielipiteet. Kaavaehdotus esitellään tekniselle ja ympäristölautakunnalle, jonka päätöksellä se asetetaan nähtäville 30 vuorokaudeksi Lahti-Pisteeseen (Kirkkokatu 31, pääkirjaston aula sekä Nastolassa Pekkalantie 5) sekä kaupungin verkkosivuille. Nähtävillä olosta kuulutetaan Uusi Lahti - lehdessä, Nastola-lehdessä ja kaupungin verkkosivuilla sekä ilmoitustaululla. Nähtävillä olon jälkeen kaavan laatija valmistelee vastineet mahdollisiin muistutuksiin. Jos muistutukset eivät aiheuta ehdotukseen olennaisia muutoksia, kaava etenee vastineineen hyväksymisvaiheeseen. Muussa tapauksessa tekninen ja ympäristölautakunta asettaa muutetun kaavaehdotuksen uudelleen nähtäville. Osallistuminen Osalliset voivat jättää kaavaehdotuksesta kirjallisen muistutuksen nähtävillä olon aikana. Muistutus osoitetaan tekniselle ja ympäristölautakunnalle, ja sen voi toimittaa Lahtipisteeseen tai sähköpostilla osoitteeseen diaari.teky@lahti.fi. Muistutuksen tehneille lähetetään perusteltu vastaus. Lausuntoja pyydetään tarvittavilta viranomaisilta ja yhteisöiltä, mikäli kaava on oleellisesti muuttunut luonnosvaiheesta. Muistutukset julkaistaan nimineen kaupungin verkkosivuilla.

11 Selostus A (13) 03 /18 4 HYVÄKSYMISVAIHE Kaupunginhallitus käsittelee kaavaehdotuksen ja mahdolliset muistutukset vastineineen sekä esittää kaupunginvaltuustolle kaavan hyväksymistä. Kaupunginvaltuusto hyväksyy ehdotuksen. Vaikutukseltaan vähäisen kaavan muutosehdotuksen hyväksyy tekninen ja ympäristölautakunta. Hyväksymispäätöksestä lähetetään tieto kaava-aloitteen tekijälle, muistutuksen tehneille ja viranomaisille. Osallistuminen Osalliset ja kunnan jäsenet voivat valittaa kaupunginvaltuuston tai teknisen ja ympäristölautakunnan päätöksestä Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen 30 päivän valitusaikana. Hallinto-oikeuden päätöksestä on mahdollisuus valittaa edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 05 /18 5 VOIMAANTULO Kaava saa lainvoiman noin 1,5 2 kuukauden kuluttua kaupunginvaltuuston päätöksestä, mikäli kaavasta ei valiteta. Kaava kuulutetaan lainvoimaiseksi kaupungintalon ilmoitustaululla Viranomaisyhteistyö Kaavamuutoksesta ei ole pidetty erillistä aloituskokousta. Valmisteluvaiheen kuulemisen yhteydessä toimitetaan viranomaisille kaavaluonnos ja pyydetään siitä viranomaislausunnot. 4.3 Asemakaavan tavoitteet Tavoitteena on jakaa suuri omakotitalotontti useammaksi pienemmäksi omakotitalotontiksi. 5 KUVAUS 5.1 Asemakaavan rakenne Kokonaisrakenne Asemakaavan muutoksella muodostuu yksi erillispientalojen korttelialue (AO), jolla sijaitsee kaksi tonttia. Tontti 9 on pinta-alaltaan n m 2 ja tontti 10 on n m 2. Korttelialueelle saa rakentaa enintään yksikerroksisia rakennuksia, joiden ullakkokerroksesta saa kerrosalaan laskettavaksi tilaksi käyttää ¾. Kummallekin tontille on osoitettu rakennusoikeutta 250 m 2. Rakennusten sijoittamista tonteille on ohjattu osoittamalla rakennusmassat kadun puoleiseen rakennusalaan kiinni. Korttelialueelle on osoitettu istutettavaa aluetta katualueisiin rajautuville sivuille. Lisäksi tontit tulee aidata pensasaidon (ai). Tonteille on osoitettu seuraavanlainen julkisivumääräys (ju): Uudisrakennuksissa ja vanhojen asuinrakennusten julkisivuja uusittaessa julkisivujen tulee olla joko peittomaalattua puuta tai sileää rappausta sekä väriltään vaaleita. Alueelle on laadittu rakentamistapaohjeet.. Kattokaltevuus on määrätty 35 asteen kulmaan ja harjansuunta on molemmilla tonteilla määrätty kadun suuntaiseksi. Alueen rakentamistapaohjeissa on määritelty katon väriksi tiilenpunainen. Tonteille on osoitettu hulevesimääräys (hu), jonka mukaan tonttien hulevedet ohjataan sadevesiviemäriin.

12 Selostus A (13) Kuvia Kimalaiskadun rakennuksista. Vasemmalla Kimalaiskuja 2 ja oikealla Kimalaiskuja Mitoitus ja aluevaraukset Erillispientalojen korttelialue (AO): - tonttien pinta-ala yhteensä 2480 m 2 - tonttien yhteenlaskettu rakennusoikeus 500 k-m 2 - tehokkuus e = VAT:in, maakuntakaavan ja yleiskaavan sisältövaatimusten toteutuminen Lahden oikeusvaikutteista yleiskaavaa 2025 laadittaessa on otettu huomioon MRL 39 :n mukaiset yleiskaavan sisältövaatimukset, ja asemakaava on yleiskaavan mukainen. Muutos on Päijät-Hämeen maakuntakaavan 2014 mukainen. 5.3 Kaavan vaikutukset Vaikutus rakennettuun ympäristöön ja liikenteeseen Kaavalla on vähäisiä vaikutuksia rakennettuun ympäristöön. Kaavan mukainen rakentaminen muuttaa lähiympäristön luonnetta, koska suurella tontilla on aiemmin ollut vain yksi asuinrakennus. Kimalaiskujan uudelle tontin rakentamisen myötä alueen yleisilme todennäköisesti siistiytyy, sillä nykyinen piha-alue on hoitamaton. Lisäksi tulevaa rakentamista on ohjattu asemakaavamääräyksin siten, että se sopii olemassa olevaan rakennuskantaan. Tontin 9 tonttiliittymä tulee Mehiläiskujalle ja tontin 10 Kimalaiskujalle. Alueen liikennemäärä ei lisäänny merkittävästi yhden uuden tontin rakentamisen myötä Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia luontoon tai luonnonympäristöön, sillä tontti on ollut ihmisen muokkaamaa ja asuinkäytössä. Rakentamisen myötä olemassa olevaa kasvillisuutta tullaan todennäköisesti jonkin verran poistamaan. Kaavamääräyksillä on kuitenkin määrätty istutettavana pidettävistä tontin osista sekä istutettavista pensasaidoista. 5.4 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavamääräykset ovat kaavakartan liitteenä. 5.5 Nimistö Alueelle ei tule uutta nimistöä.

13 Selostus A (13) 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan muutoksen mukainen rakentaminen on mahdollista toteuttaa asemakaavan saatua lainvoiman. 7 PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS Lahdessa Suunnitteluinsinööri Riina Puusaari