Ajankohtaista soteja maakuntauudistuksesta

Transkriptio

1 Ajankohtaista soteja maakuntauudistuksesta Jaana Räsänen Erityisasiantuntija STM /muutostuki OTE kokeilujen EXIT päivä

2

3 Miksi maakuntauudistus tehdään? Toimivammat palvelut Hallinnon sujuvoittaminen Toimintatapojen muutos Kansalaisten suorat vaikuttamismahdollisuudet Kustannustehokkuus Taloudellisen kasvun edistäminen Hallinto on palvelua, jonka tarkoituksena on edistää ihmisten ja yritysten toimintaa. Avoimuus. Asiakaslähtöisyys. Vuorovaikutus.

4 Hallitusohjelma: Yksinkertaistetaan aluehallinnon järjestämistä (valtio, alueet, kunnat). Ensisijaisena ratkaisuna on toimintojen keskittäminen selkeille itsehallintoalueille. Julkinen hallinto tänään Julkinen hallinto vuodesta kuntaa 295 kuntaa 18 maakuntaa 6 Aluehallintovirastoa Luova Valtio Valtio

5 Monialainen maakunta modernina ja vaikuttavana järjestäjänä

6 Uuden soten kulmakivet 1. Vahva järjestäjä 18 maakuntaa 2. Palvelujen integraatio Palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi oikea hoito ja palvelu sekä sen edellyttämä osaaminen oikeaan aikaan sujuva hoito ja palveluketju väestön ja asiakkaiden tarpeen mukaan 3. Valinnanvapaus tuki asiakaslähtöisyydelle, itsemääräämisoikeudelle ja kilpailun hyödyntämiselle 4. Kustannusten kasvun hillintä kasvun taittuminen 3 mrd eurolla vuoden 2029 loppuun mennessä oikeaaikainen palvelu parhaiden käytännöt ja vaikuttavimmat palvelu ja hoitomuodot 5. Digitalisaatio Arki on digitalisoitu Tieto kulkee ja tietojärjestelmät ovat yhteentoimivia Tiedolla johdetaan

7 Vastuu yhdelle toimijalle

8 Maakunta vastaa palvelujen saatavuudesta Maakunta vastaa julkisesti rahoitetuista sosiaali ja terveyspalveluista alueellaan. Maakunta vastaa siitä, että asukkaat saavat tarvitsemansa palvelut, ja että tuottajien palvelut ovat yhteen toimiva kokonaisuus. Maakunta vastaa siitä, että valinnanvapaus toteutuu.

9

10 HYTE Yhteinen tehtävä yhteinen vastuu

11 Elinvoiman, hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen tulevaisuuden kunnan perustyötä

12 Hyvinvoinnin edistäminen vastuulla kaikkien Ihmisen omavastuu Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä Kunnat ja maakunnat saavat rahoitusta Maakunnat tarjoavat asiantuntemusta kunnille Järjestöt yhteistyökumppani

13 Järjestöt yhteistyökumppaneina Kunnat jatkossakin järjestöjen yhteistyökumppanina Maakunnalla edellytykset monipuoliseen yhteistyöhön Yleishyödyllisillä yhteisöillä vahva rooli oman toimintansa määrittämisessä Valinnanvapausmalli luo uudenlaisia rooleja palveluntuottajana

14 Palvelujen integraatio

15

16 Palvelujen muutos NYT Tuottajalähtöisyys Hoidetaan ongelmia Tietovirta viranomaisilta kansalaisille Yksilökeskeinen näkemys Kaikille sama palvelu Hoidetaan ongelmia osasina ilman kokonaisvastuuta TULEVA Ihmislähtöisyys Ehkäistään ongelmia Tietovirrat molempiin suuntiin toimijoiden välillä Yhteisöjen ja verkostojen hyödyntäminen Räätälöity, kohdennettu palvelu Edellytetään ongelmien ratkaisujen ja palvelujen sujuvaa ja kustannusvaikuttavaa ketjua

17 Sotelle sisältöjä hallituksen kärkihankkeissa Palvelujen muutos ja kehittämistyötä tehdään hallituksen viidessä hyvinvoinnin ja terveyden kärkihankkeessa Kärkihankkeilla halutaan parantaa iäkkäille, omais ja perhehoitajille, lapsille ja perheille sekä osatyökykyisille tarkoitettuja palveluja yhdistää palvelut asiakaslähtöisiksi kokonaisuuksiksi ja edistää terveyttä ja hyvinvointia sekä vähentää eriarvoisuutta Osana sotemuutostukea hallituksen kärkihankkeet integroidaan vahvasti alueellisen muutoksen valmisteluun

18 Kärkihankkeisiin panostetaan Hyvinvoinnin ja terveyden kärkihankkeiden rahoitus vuosina : Palvelut asiakaslähtöisiksi, 36,5 milj. euroa Lapsi ja perhepalveluiden muutosohjelma, 40 milj. euroa Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa, 27 milj. euroa Edistetään terveyttä ja hyvinvointia ja vähennetään eriarvoisuutta, 8 milj. euroa Osatyökykyisille tie työelämään, 15 milj. euroa

19 Toiminnallista uudistumista ja parempaa vaikuttavuutta Hallituksen kärkihankkeiden toimenpiteet ovat tärkeä osa maakunnan rakentamista Sote ja maakuntauudistuksen ja kärkihankkeiden välillä oltava tiivis yhteistyö Saumaton yhteistyö muutosjohdon ja muutosagenttien välille. Kun toimintaa uudistetaan onnistuneesti, saadaan aikaan parempaa vaikuttavuutta ja voidaan hillitä kustannusten kasvua

20 Valinnanvapaus

21 Valinnanvapaus on osa soteuudistusta Sosiaali ja terveyspalvelujen valinnanvapaus laajenee nykyisestä. Tavoitteena on, että valinnanvapaus nopeuttaa ihmisten pääsyä sotepalveluihin ja lisää mahdollisuuksia vaikuttaa omiin palveluihin. Maakunta vastaa siitä, että asukkailla on saatavissa riittävä tieto valintojen tekemiseen. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan Uutta valinnanvapauslakia valmistellaan parhaillaan. Se on tarkoitus antaa eduskunnalle keväällä

22 Valinnanvapaus ei muuta kaikkea Vaikka valinnanvapaus ja soteuudistus muuttavat Suomessa hallintoa ja lakia, monet asiat ja palvelut säilyvät ennallaan Sosiaali ja terveyspalvelujen saatavuus turvataan jatkossakin: maakunta vastaa sotepalveluista Jos ei tiedä mihin ottaa yhteyttä, voi aina soittaa sosiaali ja terveyskeskukseen Kiireellistä hoitoa saa päivystyksistä kuten nykyisinkin Työterveyshuoltoa ja yksityisiä sosiaali ja terveyspalveluja on myös jatkossa 22

23 Uuden valinnanvapauden keskeiset elementit Valinnanvapauslainsäädännön valmistelu syksyllä 2017, viimeistellään talvella 2018 ja eduskunnalle keväällä 2018, voimaan kesällä 2018 Työkaluina edelleen sotekeskus, asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti Perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella tehtäviä muutoksia: yhtiöittämisvelvollisuus poistetaan, maakunnan ei tarvitse yhtiöittää omaa palveluntuotantoaan valinnanvapausjärjestelmän voimaantuloa myöhäistetään, vaiheittainen voimaantulo vuodesta 2020 alkaen tarkennetaan ja tarvittaessa poistetaan julkisen hallintotehtävän antaminen muulle toimijalle kuin viranomaiselle (erityisesti sos.huolto) tarkennetaan pilotointia koskevia säännöksiä

24 Kokeilut: Palvelusetelikokeilujen laajennus Käynnissä olevien palvelusetelikokeilujen laajentamiseksi ja mahdollisten uusien kokeilujen toteuttamiseksi käynnistetään nopealla aikataululla erillinen valtionavustushaku. Palvelusetelikokeilussa jo mukana olevat alueet voivat hakea kokeilujensa laajentamista, mutta myös uudet alueet voivat hakea mukaan. Haku päättyy Päätökset toteutettavista kokeiluista tehdään mennessä. Tämän haun mukaiset kokeilut toteutetaan pääsääntöisesti vuoden 2018 aikana.

25 Kokeilut: Valinnanvapauspilotit Valinnanvapauspilotit toteutetaan laajamittaisesti uuden valinnanvapausmallin mukaan ajalla Hakuaika pilotteihin päättyy ja päätökset valituista piloteista tehdään mennessä. Päätökset ovat ehdollisia niin, että ne sidotaan valinnanvapauslain pilottisäännösten voimaantulon ajankohtaan. Pilotteihin jo hakeneet maakunnat muokkaavat hakemuksiaan uusien kriteerien mukaisiksi. Pilotit voidaan käynnistää kesällä 2018, kun valinnanvapauslainsäädäntö on hyväksytty.

26 Digitalisaatio

27 STM

28 STM

29 Digi Digitalisaatiolla on keskeinen merkitys toimintatapojen uudistamisessa, kestävyysvajeen korjaamisessa sekä integroiduissa sotepalveluissa. Muuta Digistä: Vimana Oy Maakuntien ICTpalvelukeskus Tuottaa tietohallinto, kehittämis, integraatio sekä tietojärjestelmä ja tietotekniikkapalveluja sekä näihin liittyviä kehittämispalveluja. Käynnistämisvaiheen rahoitus valtiolta. Sen jälkeen toimii asiakasmaksuilla. Organisaatio: Hallituksen pj Mirjami Laitinen (pj). Toimitusjohtajan rekrytointiilmoitus julkaistu, muiden avainhenkilöiden rekrytointi käynnistetty. Alkuun alle 20 henkilöä. Uudistuksen toteutumisen jälkeen henkilöstön määrä kasvaa maltillisesti. Perustettu 3.7, omistajaohjaus TEM SoteDigi Oy Vastaa uusien digitaalisten sotepalveluiden kansallisesta kehittämisestä ja toteuttamisesta. Suunniteltuja hankkeita mm. Virtuaalisairaala, Omat Digiajan Hyvinvointipalvelut (ODA) ja UNA kehitystyön eteenpäinvienti Pääomitus Vake oy:n kautta Kokonaiskustannukset vuosina ovat arviolta yht. n. 880 M Avainhenkilöiden rekrytoinnit käynnistyvät lokakuussa 2017 VNpäätös perustamisesta, VM omaistajaohjaus Valtioneuvoston periaatepäätös maakuntien tietojärjestelmien ohjaamisesta, hallinnoinnista ja kehittämisestä. Valtioneuvoston yhteinen ohjaus.

30 Rahoitus

31 Sosiaali ja terveydenhuollon monikanavainen rahoitus yksinkertaisemmaksi Rahoitusuudistuksessa kootaan sosiaali ja terveydenhuollon erilaiset rahoitustavat mahdollisimman selkeäksi ja kustannustehokkaaksi järjestelmäksi. Myös verojärjestelmää kehitetään.

32 Miten kustannuskasvua hillitään? Valtion rahoituksen taso määräytyy väestömäärän ja palvelutarpeen perusteella Parempi tuottavuus ja vaikuttavuus; avainasemassa toimintakäytäntöjen muutokset: digitalisaatio oikeaaikainen apu varhainen tuki perheille uudenlaiset sotekeskukset ikääntyvien toimintakyvyn ylläpito laitoshoidon ja erikoissairaanhoidon vähentäminen sairaaloiden uusi työnjako paljon tukea tarvitsevien palveluohjaus

33 Aikataulu

34 STM

35 Rahoitus valmisteluun 2017 ICT Tietohallinnon muutostuki ja ICTmuutosohjelmat 12 milj. Maakuntien perustamiseen liittyvät ICT Muutosohjelmat (LTA) Yhteensä 22 milj. Yleinen Maakuntaja soteuudistuksen valmistelu Maakuntien väliaikaishallinto Palvelukeskusten ja laitosten valmistelu Maakuntien väliaikaishallinto (LTA) Yhteensä 31,3 milj. Käyttötarkoituksen muutoksilla varmistetaan, että rahoitus on joustavasti käytössä. Valinnanvapauspilotit 30 milj.

36 Rahoitus valmisteluun ja toimeenpanoon 2018 Uudistuksen etenemiseen osoitetaan kokonaisuudessaan yli 300 milj. vuonna 2018 Maakuntien ICTpalvelukeskusten valmistelu ja yhteiset ICTinvestoinnit 130 milj. 40 milj. Muut huomiot rahoituksesta: Maakuntien esivalmistelun ja väliaikaisten valmisteluelinten rahoitus 15,9 milj. Maakuntavaalien järjestämiseen Valinnanvapauspilotit 100 milj. + LTAE 2017 jo myönnetty 30 milj. Sotedigiyhtiö rahoittaa ja osin toteuttaa kansalliset soteictkehitysinvestoinnit Pääomitus Vake Oy:sta Maakuntien rahoituslaki Vuoden 2020 rahoitus määräytyy vuosien keskiarvon perusteella. Omaisuusjärjestelyt / avustukset kunnille PeV katsoo, että omaisuusjärjestelyt eivät lähtökohtaisesti vaaranna yleisellä tasolla kuntien taloudellisen itsehallinnon edellytyksiä. Voimaanpanolakiin tulee säännös erillisestä kuntien harkinnanvaraisesta avustuksesta.

37 Sote muutoksessa olennaista Palveluiden integraatio käyttäjän näkökulmasta => ei ole vain tuotannollista integraatiota ja hallinnollista integraatiota Järjestäjän eli maakunnan vahva rooli => yksilön tasolle menevä palveluiden integraation varmistaja => yksilön oikeuksien turvaaja Modernin järjestämistoiminnon perustaminen Tietointegraatio ja tiedolla johtamisen rakentaminen Kuntien ja maakunnan yhteistyön rakentaminenjohtaminen onnistumisen edellytysten ja turvallisuuden varmistajana Henkilöstö uudistuvan palvelutoiminnan kehittäjänä ja toteuttajana Monialainen yhteistyö tutkimus, koulutus, kehitys ja innovaatiotoiminnassa

38 Miten onnistumme? Valmistelutyö ja toimeenpano kiivaimmillaan Monialaisuuden hallinta ja yksityiskohtien osaaminen Johtaminen, hallinto, ICT ja digi, talous, henkilöstö, kiinteistöt, sopimukset Kaikki julkisen hallinnon toimijat, kunnat, alueelliset ja maakunnalliset tahot, valtion hallinto, virastot = yhteinen vastuu onnistumisesta Kansalaiset, järjestöt ja elinkeinoelämä odottavat hallinnolta hyvää sisäistä yhteistyötä. Modernit vuorovaikutteiset ja digiä hyödyntävät palvelut ja hallinto ASENNE. RATKAISUHAKUISUUS. SUUNNASSA PYSYMINEN.

39 Muutos tehdään yhdessä!

40 Sotemuutostuen painopisteet syksy 2017 Maakunnan toiminnan käynnistämisen valmistelu maakunnalliset sotekoordinaattorit uusien yhteistyö ja toimintamallien edistäminen, kärkihankkeet & muutostuki järjestöyhteistyö sote ja maakuntauudistuksen muutoksen tiekartta alueuudistus.fi/tiekartta järjestämisen käsikirja väestön osallisuus henkilöstön tukeminen Ohjaus ja arviointiprosessin simuloinnin valmistelu ja aloitus, maakunnan tiedolla johtamisen tuki ja tietopohjan vahvistaminen Yhteistyöaluekohtainen työ Tutkimus, kehittämis ja innovaatiotoiminta (TKI) sekä koulutus Sotedigimuutosohjelman maakunnallisen toteutuksen varmistaminen Asiakasnäkökulma digitaalisiin palveluihin Muutos tehdään Valinnanvapauden pilotoinnin tukeminen yhdessä! Viestintä Muutosjohdon akatemian valmennukset Soteuudistuksen riskienhallinnan varmistaminen Muutostuki STM

41 Onnistumisen edellytyksiä Kärkihankkeiden integroituminen osaksi alueellista ja kansallista sotemaku toimeenpanoa Uusien toimintamallien ja hyvien käytänteiden levittäminen ja käyttöön otto maakunnallisesti ja kansallisesti kunkin toimintaympäristön erityispiirteet huomioiden Toimintamallien juurruttaminen osaksi pysyviä rakenteita Asenteisiin vaikuttaminen STM

42 Mahdollisuuksia Maakuntauudistuksen tiekartta: Järjestäjän käsikirja: Muutosjohdon akatemia Verkostokokoukset maakuntien muutosjohdolle ja vastuuvalmistelijoille Aluekierrokset (HYTE, ministerikierrokset) Sotemaku muutosjohdon ja muutosagenttien / kärkihankkeiden tiivis yhteys! Sotekoordinaattorit Tukevat maakunnan palvelustrategian ja palvelulupauksen laatimista Huolehtivat yhdessä soteuudistuksen vastuuvalmistelijoiden ja kärkihankkeiden vastuuhenkilöiden kanssa asiakaslähtöisten ja integroitujen palvelukokonaisuuksien muodostumisesta, sosiaali ja terveydenhuollon ohjaus, seuranta ja arviointirakenteen ja toimintakäytäntöjen luomisesta ja yhteistyöalueiden toiminnan käynnistymisestä. Valtionavustusta on varattu kehyksiin yhteensä 2,6 miljoonaa euroa vuosille Haku tulossa. Sähköinen yhteistyöalusta Innokylä 2.0? Maakuntien välinen yhteiskehittäminen ja olemassa olevien ratkaisujen hyödyntäminen STM

43 Lisätietoja: alueuudistus.fi Uutiskirjeiden tilaus: alueuudistus.fi/uutiskirjeet #sote #sote2019 KIITOS! SOSAALI JA TERVEYSMINISTERIÖ VALTIOVARAINMINISTERIÖ STM