NOS 4.2 Noptel Oy, OULU

Transkriptio

1 Noptel ST-2000 Käyttäjän Opas NOS 4.2 Noptel Oy, OULU

2 NOS Käyttäjän Opas , Oulu. Noptel Oy Teknologiantie OULU Puh Fax Internet: Sähköposti, tekninen tuki: support1@noptel.fi Sähköposti, myynti: info@noptel.fi Tuotenumero: G-113 Dok.: N40310C Copyright ja tavaramerkit: NOS4-ohjelmisto ja Käyttäjän opas ovat vapaasti kopioitavissa. Windows on Microsoft Corporationin rekisteröity tavaramerkki. HUOM.! Pidätämme oikeuden tietojen muutoksiin tuotekehityksen edetessä Yleistä

3 Sisällys: 1. YLEISTÄ KUINKA LUET KÄYTTÄJÄN OPASTA MUUTOKSET ASENNUS JÄRJESTELMÄN ASENNUS OHJELMISTON VAATIMUKSET OHJELMISTON ASENNUS USB laiteohjainten asennus Asennus CD-Rom -levyltä Ohjattu asennus KUN KÄYTÄT ENSIMMÄISTÄ KERTAA KÄYTTÖLIITTYMÄ TYÖKALUPALKKI JÄRJESTELMÄN TILAIKONIT AKTIIVISET IKKUNAT PIKANÄPPÄIMET OHJEET NÄYTTÖKOHTAISET OPASTUKSET PERUSTOIMINNOT OHJELMAN KÄYNNISTYS KÄYNNISTYSPARAMETRIT NOS.INI -tiedosto COM.INI -tiedosto OHJELMASTA POISTUMINEN AMMUNNAN ALOITUS JA SUORITUS ASEEN VALITSEMINEN AMMUNTAAN LIITTYVÄT VALINNAT AMMUNNAN KULKU OPEROINTI AMPUJAN NÄYTÖSTÄ HARJOITUSLAUKAUKSET LAUKAUSTEN POISTAMINEN SUURET AMPUJARYHMÄT Ohjelman käynnistys Ampujien nimien talletus ja lataus...29 NOS 4.2 Käyttäjän opas 3

4 7.7.3 Ratojen vaihtaminen Laukauksen toisto ja tuloslista AMPUJAN NÄYTTÖ TILAIKONI SISÄKYMPPI ASEEN KOHDISTUS KOHDISTUS SARJAN PAINOPISTEESEEN PIKAKOHDISTUS HIIRELLÄ KOHDISTUSÄÄNI KALLISTUKSEN KORJAUS YHTEISKOHDISTUS KOHDISTUSTEN PALAUTTAMINEN TULOSLISTA SARJARANKING LEVYTOIMINNOT LAUKAUSTIEDOSTOT ASETUSTIEDOSTOT IKKUNAMALLITIEDOSTOT LAUKAUSTEN TOISTO JA TULOSTUS LAUKAUSTEN TOISTON KÄYNNISTYS TOISTON TYÖKALUPALKKI LAUKAUSTEN VALINTA TOISTOMUODOT Laukauksen XY-näyttö, normaali taulunäyttö Laukauksen R(t)-näyttö Laukauksen XY(t)-näyttö Sarjan osumat Session trendi Session osumat ja ampumatyyli TILASTOLLINEN LASKENTA Laukauksen tilastot Sarjan tilastot Session tilastot TULOSTUS Tulostettavien laukausten valinnat Tulostussivun asetukset LAUKAUSLISTA STATISTIIKKALISTA Yleistä

5 12.9 PIKA-ARVIOINTI AMPUJAKOHTAISET ASETUKSET AMPUJALISTA AMPUJIEN LUONTI JA POISTAMINEN AMPUJAN TIEDOT KOMMENTTI ASEEN VALINTA NÄYTÖN RENKAAT NÄYTÖN ASETUKSET MONENKÄYTTÄJÄN JÄRJESTELMÄT JÄRJESTELMÄN LAAJENTAMINEN RATOJEN VALINTA AMPUJANÄYTTÖJEN JÄRJESTELY YLEISET ASETUKSET YLEISET ASETUKSET HARJOITTEEN TIEDOT ÄÄNET TILASTOJEN LASKENTA OPTISEN OSAN ASETUKSET VALINNAT KÄYNNISTYSAUTOMATIIKKA SIGNAALITASOT AUTOMAATTITOIMINTO TEHONSÄÄTÖ ENNAKKOASETUKSET SUUNTAMÄÄRITYKSET ENNAKON MÄÄRITTÄMINEN TUULI JA BALLISTIIKKA KOHDISTUS AMMUNTA MONITAULUT JA SILUETIT AMMUNTA USEAAN TAULUUN MONITAULUASETUKSET AMMUNTA SILUETTEIHIN AMPUMAETÄISYYDEN MERKITYKSESTÄ MAALITAULUJEN PAIKKOJEN SKAALAUS...90 NOS 4.2 Käyttäjän opas 5

6 19.6 KALLISTUKSEN KORJAUS KÄYTTÖTILANTEITA HIRVIAMMUNTA JA HIRVIKOE AMPUMAHIIHTO OLYMPIAKIVÄÄRI OLYMPIA- JA ILMAOLYMPIAPISTOOLI KUVIOAMMUNTA VIIDESTI LAUKEAVA ILMAPISTOOLI ERIKOISASETUKSIA VOITTOLAUKAUS PIKA-AMMUNTA SARJATULI HARJOITTELU ÄÄNIMERKIN AVULLA VÄRIEN ASETUKSET YKSIKÖT AJASTIN HEIJASTIMET HEIJASTIMET ERI LAITTEILLA MITTAUSTARKKUUS KOVILLA AMMUNTA HEIJASTIMEN (PRISMAN) PAIKKA VIANHAKU DIAGNOSTIIKKA LOKI-IKKUNA MAHDOLLISIA VIRHETILANTEITA KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA OHJELMISTON VIRHEILMOITUKSET LOKITIEDOSTON VIRHEILMOITUKSET SANASTO HAKEMISTO LIITE A. PIKANÄPPÄIMET MUISTIO Yleistä

7 1. Yleistä Noptel ST-2000 ammunnanharjoittelulaitteiden mittaus perustuu ns. prismatekniikkaan, joka mahdollistaa usean ampujan ampumisen samaan tähtäystauluun yhtäaikaa. Prismatekniikkaan perustuvat ammunnanharjoittelulaitteet koostuvat aseeseen kiinnitettävästä optisesta osasta, tietokoneesta sekä tauluun kiinnitettävästä heijastimesta, prismasta tai prismaryhmästä. Osuman mittaaminen tapahtuu optisesti valaisemalla taulun alue lähetinkeilalla ja vastaanottamalla heijastimesta palautuva valo vastaanottimella (kuva 1.1). Mittausalueen koko eli taulun maksimikoko siis kasvaa suoraan etäisyyden mukaan. valokeila tähtäystaulu heijastin linssit lähetin vastaanotin Kuva 1.1 Osumapisteen mittauksen periaate NOS 4.2 Käyttäjän opas 7

8 Optinen osa sisältää sekä optisen lähettimen että vastaanottimen ja se liitetään tietokoneen sarja- tai USB-porttiin. Signaalinkäsittelyosa, jonka avulla vastaanottimelta saatava aseen suuntauksen liikeratatieto muunnetaan digitaaliseen muotoon, sijaitsee optisessa osassa. Jatkokaapelin avulla ampuja voi toimia kauempana tietokoneesta. Yhteen tietokoneeseen voidaan liittää useita optisia osia (Kuva 1.2). Kukin optinen osa tarvitsee tietokoneesta yhden sarjaliikenneportin tai USB-portin. Tarvittaessa sarjaporttien määrää voidaan lisätä USB-HUB:lla. HUB-laajennuksessa on esim. 4 tai 7 porttia. Optiset osat Tietokone USB COM 3.. COM 6 Kuva 1.2 ST Monen käyttäjän järjestelmä. Käytettävä heijastintyyppi riippuu toimintaetäisyydestä, ilmastoolosuhteista, halutusta tarkkuudesta ja käytettävästä ST-2000 versiosta. Tarkkuustason säilyttämiseksi huonoissa ilmastoolosuhteissa voidaan käyttää parempaa (useampaa) heijastinta tai lyhyempää ampumaetäisyyttä kuin normaalisti. Ammunnan vaikeusaste säilyy, vaikka heijastin sijoitetaan lähemmäksi ampujaa. Useat ampujat voivat yhtäaikaisesti käyttää samaa heijastinta, mikä on usein tärkeää monen käyttäjän järjestelmissä Yleistä

9 1.1 Kuinka luet käyttäjän opasta Tämä NOS4 Käyttäjän Opas on tarkoitettu sinulle oppaaksi, jonka avulla pääset nopeasti käyttämään Noptel ST-2000 ammunnanharjoittelujärjestelmää. Samalla tämän oppaan tarkoitus on kertoa, kuinka saat parhaan mahdollisen hyödyn kaikista järjestelmän monipuolisista ominaisuuksista. Mikäli olet jo tottunut Windows-käyttäjä tai olet vanha NOS4-käyttäjä, pystyt todennäköisesti käyttämään NOS4-ohjelmistoa, vaikka et lukisi sivuakaan tästä oppaasta. NOS4-ohjelmistohan on tyypillinen Windows-ohjelmisto tilannekohtaisineen opastuksineen, joita käyttämällä selviät useimmista pulmatilanteista. Tässä oppaassa ei ole käsitelty tyypillisiä Windows-käyttöön liittyviä termejä ja toimintoja. Mikäli NOS4 on ensimmäinen käyttämäsi Windows-ohjelma, suosittelemme, että käyttäessäsi NOS4- ohjelmistoa ja lukiessasi tätä Käyttäjän opasta, käytät tukenasi myös jotain Windows-käytön alkeisopasta. Tässä oppaassa kohdat, joissa käyttäjän oletetaan tuntevan ko. Windows-käytäntö on merkitty [WINDOWS]-merkinnällä. Katso tuolloin ko. asia Windowsoppaastasi, jos se on sinulle outo. NOS4 on suunniteltu siten, että se voi toimia sekä yksittäisen että usean ampujan harjoittelujärjestelmänä. Pääosin ohjelmaa käytetään samalla tavalla ampujien lukumäärästä huolimatta. On kuitenkin muutamia poikkeustapauksia, joissa ampujien määrällä on merkitystä ohjelman käyttöön. Nämä tapaukset ja muut erikoistilanteet on tässä oppaassa merkitty seuraavasti: Yksi ampuja Useita ampujia Ammunta pitkille matkoille Ammunta liikkuvaan maaliin Ammunta useaan maalitauluun Tärkeät asiat NOS 4.2 Käyttäjän opas 9

10 2. Muutokset Seuraavassa on luetteloitu tärkeimpiä lisäyksiä ja muutoksia: Ammunnan pika-arviointi ja sen palaute merkkivaloilla Paineilmarekyylin käyttömahdollisuus Koko ampumasession toisto- ja statistiikkanäyttö lisätty entisten laukaus- ja sarjanäyttöjen lisäksi USB-portin tuki USB-liitäntäisiä laitteita varten Päivitetty ulkoisten laitteiden tuki, kuten esim. sykemittaus sekä dataout- ja trigout -toiminnot. Uusi harjoittelumuoto, automaattituli (sarjatuli) Lisätty uusi lajeja: viidesti laukeva ilmapistooli ja hirvikoe Tähtäyksen toistokäyrän pehmennys Spline-käyrien avulla Muutokset

11 3. Asennus 3.1 Järjestelmän asennus Noptel ST-2000 ammunnanharjoittelujärjestelmä koostuu seuraavista osista (Kuva 3.1) : ST-2000 optinen osa (kiinnitetään aseeseen). RS-Box (RS-232-sarjaliityntä) tai USB-muunnin (USB-liityntä) Tähtäystaulu: optinen heijastintaulu tai prismaheijastin NOS4-ammuntaohjelmisto Lisäksi tarvitaan: PC-tietokone Windows Vista, WindowsXP tai Windows2000- käyttöjärjestelmällä. Ase Asenna Noptel ST-2000 järjestelmä seuraavasti (Kuva 3.1): 1. Käynnistä tietokone virtakytkimestä. 2. Kytke optinen osa RS-Box:iin tai USB-muuntimeen. 3. Kytke RS-Box tai USB-muunnin tietokoneeseen. Jos käytössä on USB-muunnin, niin odota ja asenna USB-muuntimen laiteohjaimet. 4. Asenna NOS4 ammuntaohjelmisto CD-Rom -levyltä ja käynnistä se Windows Start-valikosta. 5. Vie tähtäystaulu haluamallesi ampumaetäisyydelle. 6. Kiinnitä optinen osa aseeseen ja kohdista optinen osa. 7. Aloita ammunnanharjoittelu. Optinen osa 5-10 m Tähtäystaulu Tietokone Kuva 3.1 ST-2000 Ammunnanharjoittelujärjestelmän kokoaminen NOS 4.2 Käyttäjän opas 11

12 Optinen osa kiinnitetään aseen piippuun tai kaasusäiliöön (Kuva 3.2). Kivääri- tai pistooliammuntalaji valitaan ampujan asetuksista. Kuva 3.2 Esimerkkejä: Optisen osan kiinnitys aseeseen 3.2 Ohjelmiston vaatimukset NOS4-ohjelmisto vaatii toimiakseen vähintään: Vapaan sarjaportin (esim. COM1 tai COM2) tai USB-portin optista osaa varten. Pentium 500 MHz -tasoisen PC-tietokoneen. Microsoft Windows Vista, WindowsXP tai Windows2000 käyttöjärjestelmän. NOS4-ohjelmisto ei vaadi optista osaa käynnistyäkseen, joten ammuntatuloksia voidaan analysoida myös ilman optista osaa. 3.3 Ohjelmiston asennus NOS4-ohjelmisto toimitetaan CD-Rom-levyllä. Ohjelmiston asennus tapahtuu käynnistämällä Asennusvelho (Setup Wizard), joka ohjaa asennuksen läpi Asennus

13 3.3.1 USB laiteohjainten asennus Jos ST-2000 laite kiinnitetään USB-porttiin tai käytetään USBmuunninta järjestelmän laajentamiseen, niin USB-muuntimen laiteohjaimet on asennettava erikseen. Katso tarkemmat asennusohjeet laajennusyksikön mukana tulleesta oppaasta tai Noptelin CD-Rom levyltä kansiosta Drivers Asennus CD-Rom -levyltä NOS4 CD-Rom on itsestään käynnistyvä. Aseta levy CD-Rom - asemaan. Hetken kuluttua asennusohjelmisto käynnistyy ja näyttöön ilmestyy seuraava valikko (Kuva 3.3): Kuva 3.3 Noptel CD-Rom asennusvalikko Siirrä hiiren osoitin halutun Asenna NOS4 -tekstin kohdalle, jolloin teksti muuttuu punaiseksi, ja paina hiiren näppäintä, jolloin asennusohjelma käynnistyy Ohjattu asennus NOS4-ohjelmiston asennuksesta huolehtii erityinen asennusohjelma (Install Shield). Asennusohjelma käy asennuksen vaiheittain läpi. NOS 4.2 Käyttäjän opas 13

14 Asennusohjelman käynnistyttyä näyttö on seuraava: Kuva 3.4 Ohjelmiston asennus, vaihe 1 Painamalla Next-painiketta siirryt asennusohjelmassa eteenpäin. Myöhemmin voit Back-painikkeella palata taaksepäin muuttamaan aiemmin tekemiäsi valintoja. Mikäli haluat jättää asennuksen tekemättä, voit valita Cancel, jolloin asennus keskeytyy. Anna polku hakemistolle (Destination Folder), johon NOS4- ohjelmisto asennetaan. Suosittelemme oletusvalintaa "C:\Program Files\Noptel\Nos4". Jos haluat muuttaa polkua esim. levytilan takia, paina Browse-painiketta, jolloin voit antaa haluamasi polun. Siirry eteenpäin painamalla Install. Kuva 3.5 Ohjelmiston asennus, vaihe Asennus

15 Asennusohjelma kopioi ja purkaa tarvittavat tiedostot kovalevyllesi ja tekee tarvittavat asetukset. Odota kunnes seuraava ikkuna ilmestyy näyttöön. Kuva 3.6 Ohjelmiston asennus, vaihe 3 Ohjelmiston asennus on nyt valmis. Mikäli haluat käynnistää NOS4- ohjelmiston välittömästi, aseta "Run NOS4" valituksi. Lopeta asennusohjelma valitsemalla Finish. Kun ohjelma käynnistetään asennuksen jälkeen ensimmäisen kerran, valitaan ohjelmiston käyttöliittymän kieliversio, joka voidaan myöhemmin vaihtaa. Lisäksi käyttäjän tulee valita haluamansa ase esillä olevasta listasta. Valittu ase tallentuu asetustiedostoon ja myöhemmillä käynnistyskerroilla ko. valintaa ei tarvitse suorittaa. Aseen vaihto on myöhemmin mahdollista (ks. Ampuja-asetukset). NOS 4.2 Käyttäjän opas 15

16 4. Kun käytät ensimmäistä kertaa... Tässä osassa ohjetta annetaan lyhyt katsaus ohjelman toiminnasta. Jäljempänä on esitetty eri valikot ja näytöt, sekä myöhemmin kuvattu eri tehtävät toiminnoittain. Parhaiten tutustut ohjelmaan käyttämällä sitä. Käynnistä NOS4-ohjelma joko Käynnistä (Start)-valikosta kohdasta Noptel Training Systems tai klikkaamalla työpöydällä olevaa Noptel Optical Shooting 4.2 pikakuvaketta [WINDOWS]. Ohjelman käynnistyttyä tietokoneen näyttö on kuvan 4.1 mukainen. Mahdolliset asetustiedostot voivat aiheuttaa pieniä eroavaisuuksia. Mikäli tietokoneessa on useita optisia osia kytkettynä, näytössä tulisi olla yksi maalitaulu jokaista optista kohti. Kuva 4.1 Ohjelmiston aloituskuva, ampumalaji: Ilmapistooli Kun käytät ensimmäistä kertaa...

17 Seuraavana on lyhyt kuvaus ammunnan suorittamisesta. 1. Ennenkuin käynnistät NOS4-ohjelman, kytke optinen osa tietokoneeseen. Vie tähtäystaulu ampumaetäisyydelle. Katso edellinen kappale: Järjestelmän asennus. 2. Kun käynnistät ensimmäistä kertaa, niin NOS4-ohjelma kysyy ampujan nimen ja oletusaseen. (Voit muuttaa näitä asetuksia myöhemmin.) 3. Kun NOS4 käynnistyy, tarkistetaan kaikki koneessa olevat sarjaportit ja tunnistetaan niihin kytketyt optiset osat automaattisesti. Jokaiselle optiselle osalle luodaan oma ampujan ikkuna. Jos yhtään optista osaa ei löydy, niin silti luodaan yksi ampujan ikkuna. Ampujaikkunan oikeassa alakulmassa näkyy tilakuvake, jossa pitäisi käynnistyksen jälkeen näkyä harmaa "nukkuva" pistoolikuvake. Jos tämä ikoni on punainen, niin yhtään optista osaa ei löytynyt. 4. Paina Aloita -painiketta (pistoolikuvake) työkalupalkissa aloittaaksesi ammunnan. Tilakuvakkeen pitäisi nyt muuttua siniseksi. 5. Tähtää taululle. Aseesi osoittaessa taululle näytöllä näkyy liikkuva täplä, joka näyttää mihin laukauksesi osuisi, jos olisit painanut liipaisinta juuri sillä hetkellä. Jos liikkuvaa täplää ei näy näytössä kun tähtäät taululle, niin kohdista silloin optinen osa (katso kappale 9). 6. Liipaise, kuten ampuisit normaalisti. 7. Katso näytöltä, kun Automaattinen toisto osoittaa kuinka aseesi liikkui äskeistä laukausta tähdätessäsi. Tähtäyksen jälkeen näytölle ilmestyy "luodinreikä" osoittamaan osumasi sijainnin ja näytön vasemmasta yläkulmasta voit lukea laukauksesi tuloksen. NOS 4.2 Käyttäjän opas 17

18 5. Käyttöliittymä NOS4 on tyypillinen Windows-ohjelmisto. Mikäli olet jo käyttänyt jotain Windows-ohjelmaa, opit NOS4-ohjelmiston perustoiminnot muutamassa minuutissa Kuva 5.1 Käyttöliittymä (4 ampujaa) Käyttöliittymän sanastoa: (kuva 5.1) 1. Päävalikko (alasvetovalikko) 2. Työkalupalkki, jossa pikapainikkeet 3. Ampujaikkuna 4. Pika-analyysin merkkivalot ja asetusten ikonit 5. Optisen osan tilaikoni 6. Opastustekstipalkki 7. Käytössä oleva laukaustiedosto 8. Järjestelmän tilaikonit Käyttöliittymä

19 5.1 Työkalupalkki Työkalupalkissa (Kuva 5.2) on ohjelmiston tärkeimmät toiminnot pikapainikkeissa, joista ne voidaan valita hiirellä. Työkalupalkki on oletuksena näkyvissä, mutta voit kätkeä ja avata sen päävalikosta komennolla: Näytä Työkalurivi. Kun valitset saman komennon uudelleen, niin työkalupalkki häviää näkyvistä Kuva 5.2 Työkalupalkki Työkalupalkissa on valittavissa useimmin käytetyt komennot: Tiedostotoiminnot: 1 Uusi Tallettaa ja sulkee laukaustiedoston ja avaa uuden laukaustiedoston. 2 Avaa Avaa vanhan laukaustiedoston kovalevyltä. 3 Talleta Tallettaa nykyisen laukaustiedoston uudella nimellä kovalevylle. Ammunnan ohjaus: 4 Aloita Käynnistää optiset osat ja aloittaa taulullaolon tarkistuksen määrätyin välein. 5 Lopeta Sammuttaa optisen osan ja aloittaa akun latauksen. Talletus ja kohdistus: 6 Pikak. Pikakohdistus hiiren avulla. Kohdistuspiste (= taulun keskipiste) osoitetaan "sormella". 7 Kohdistus Ampujaikkuna siirtyy kohdistusmuotoon, jossa laajempi näkymä 8 Ei tall. Asettaa laukausten talletuksen kovalevylle päälle/pois Toisto ja tulostus: 9 Toista Siirtyy laukausten toistoikkunaan 10 Tulosta Avaa laukausten valintaikkunan, josta voidaan toistaa ja tulostaa laukauksia 11 Tulos Avaa ja sulkee tuloslistaikkunan (monta ampujaa) NOS 4.2 Käyttäjän opas 19

20 Taulurenkaiden määrä (Zoomaus): 12 Vähennä Vähentää ampujaikkunassa näkyvien osumarenkaiden määrää (Zoom in) 13 Lisää Lisää ampujaikkunassa näkyvien osumarenkaiden määrää (Zoom out) Muita asetuksia: 14 Ampuja Avaa ampujan asetusikkunan 15 Opt.osa Avaa optisen osan asetusikkunan 16 Järjestä Järjestää avoimet ikkunat näytöllä 5.2 Järjestelmän tilaikonit Pääikkunan alareunan tilapalkin oikeassa alalaidassa on yksi tai useampia ikoneita (Kuva 5.1 kohta 8), jotka kuvaavat järjestelmässä vaikuttavia asetuksia. Tilaikonien merkitykset ovat seuraavat: Laukausten talletus päällä. Laukauksia ei talleteta. Kohdistusmuoto. Optisen osan lisävahvistus päällä. Ballistiikkakorjaus päällä. Tuulikorjaus päällä. 5.3 Aktiiviset ikkunat Mikäli ampujia on useita, kohdistuu operointi aina aktiivisena olevaan näyttöön. Näyttö saadaan aktiiviseksi painamalla hiiren vasenta painiketta nuolen ollessa näytön päällä. Ampujanäytössä tulee painaa hiiren vasemmalla painikkeella näytön otsikkopalkkiin, mikäli ei haluta samalla avata operointivalikkoa. Ampuja- ja tuloslistaikkunoissa on oma valikkonsa, joka avautuu hiiren oikealla painikkeella. 5.4 Pikanäppäimet Pikanäppäimet toimivat painamalla ensin näppäin Ctrl, ja samalla kun sitä pidetään painettuna, painetaan varsinaista pikanäppäintä. Täydellinen luettelo pikanäppäimistä on liitteessä A Käyttöliittymä

21 5.5 Ohjeet Ohjelmiston ohjetiedoston sisältösivu (kuva 5.3) avataan päävalikosta kohdasta Ohje Sisältö (Contents) ja hakemisto (kuva 5.4) valitsemalla Ohje Hakemisto (Index). Kuva 5.3 Ohjeiden sisältöikkuna NOS 4.2 Käyttäjän opas 21

22 Kuva 5.4 Ohjeiden hakemistoikkuna Voit hakea haluamaasi ohjesivua kirjoittamalla hakusana kohtaan 1 tai osoittamalla hakusanaa kohdassa 2. Painamalla F1 -näppäintä jonkin ikkunan ollessa avoinna, voidaan avata suoraan kyseisen ikkunan ohjesivu. 5.6 Näyttökohtaiset opastukset Ohjelmiston asetusikkunoissa sekä laukausten toisto -ikkunassa on ikkunan alaosassa ns. opastuspalkki (kuva 5.2 Kohta 6). Opastuspalkki antaa lyhyen kuvauksen valittuna olevan painikkeen, listan tai syöttökentän toiminnasta. Mikäli osoitat hiirellä jotain osumatäplää ampujanäytössä, ko. laukauksen tulos näkyy tuolloin opastuspalkissa. Hiiren kaksoispainalluksella voit toistaa juuri tuon laukauksen Käyttöliittymä

23 6. Perustoiminnot 6.1 Ohjelman käynnistys Käynnistä NOS4-ohjelma kuten mikä tahansa Windows-ohjelma joko Käynnistä (Start)-valikosta kohdasta Noptel Training Systems tai klikkaamalla työpöydällä olevaa Noptel Optical Shooting 4.2 pikakuvaketta [WINDOWS]. 6.2 Käynnistysparametrit NOS4-ohjelman käynnistysparametrit sijaitsevat NOS.INI ja COM.INI -tiedostoissa. Niitä voi muuttaa tavallisella tekstieditorilla (esim. Notepad [WINDOWS]) NOS.INI -tiedosto Kukin rivi NOS.INI -tiedostossa vastaa yhtä käynnistysparametriä. Mikäli haluat käyttää jotakin käynnistysparametriä, niin poista puolipiste (;) rivin edestä. Älä muuta käynnistysparametrejä, jos et ole varma muutoksen vaikutuksesta. Yleisimpien käynnistysparametrien merkitykset ovat seuraavat: (Parametri=0 ei käytössä, parametri > 0 parametri on käytössä) ;SHOOTERS=8 Ampujaikkunoiden määrä (1-32 kpl) ;ROTATION=180 Optisen osan kallistuskulma (0-359 astetta) ;AUTOSTART=0 Optisten osien käynnistys automaattisesti (on/off) ;FTF=0 Jälkipidon näytteiden hylkäys (1-10) ;SERDELAY=0 Maks. sarjan laukausten välinen viive (s) ;XTOV=0 Sisäkymppi merkitään V:llä X:n sijaan ;LAM=0 Paikallinen keskiarvostus (1-4) ;AUTOREPLAYDELAY=0 Automaattitoiston viive (s) ;DOUBLE=0 Kaksinkertaisen tarkkuuden asetus (on/off) ;BARREL=0 Piippuviive (ms) NOS 4.2 Käyttäjän opas 23

24 6.2.2 COM.INI -tiedosto NOS4-ohjelma tarkistaa käynnistyessään kaikki koneessa olevat sarjaportit, ja etsii niihin mahdollisesti kytkettyä optista osaa. Jos jokin sarjaporteista on jonkun muun koneeseen kytketyn laitteen käytössä, saattaa tämä aiheuttaa ongelmia. COM.INI -tiedostossa kerrotaan ne sarjaliikenneportit, joita ei saa tarkistaa NOS4-ohjelman käynnistyksen yhteydessä. Jos halutaan, että jotakin sarjaporttia ei tarkisteta, niin portti ilmoitetaan COM.INI tiedoston listassa. Poista puolipiste (;) rivin edestä, niin asetus tulee voimaan. Mikäli tiedetään käytettävien optisten osien määrä, voidaan käynnistystä nopeuttaa asettamalla COM.INI-tiedostoon parametri NUM_OPTICALUNITS=x, missä x on optisten osien lukumäärä. Tällöin NOS4 keskeyttää hakurutiinin löydettyään annetun määrän optisia osia. Oletuksena optisten osien määrä on asetettu yhteen, joten mikäli sinulla on käytössäsi useampia optisia osia, joudut ehkä muuttamaan NUM_OPTICALUNITS -parametria. Mikäli NOS4-ohjelmistoa halutaan käyttää ainoastaan laukausten analysointiin eikä siihen ole tarkoitus kytkeä optisia osia, voidaan käynnistystä nopeuttaa ohittamalla optisten osien hakurutiini. Ohitus tapahtuu asettamalla COM.INI-tiedostoon NO_OPTICALUNITS parametri. 6.3 Ohjelmasta poistuminen Ohjelmasta poistutaan valitsemalla Tiedosto ja Poistu. Mikäli yksi tai useampia optisia osia on päällä, ammunta saattaa vielä olla kesken, jolloin vaaditaan poistumisen varmistus, jossa Kyllä vastaus lopettaa ohjelman ja Peru jatkaa ohjelman toiminnan keskeytymättä Perustoiminnot

25 7. Ammunnan aloitus ja suoritus 7.1 Aseen valitseminen Haluttu ase valitaan painamalla työkalupalkin Ampuja-asetukset pikapainikketta tai valitsemalla päävalikosta kohta Asetukset Ampuja. Ampujalistassa valittujen ampujien aseet (ampumalaji) valitaan Ase -listasta. Valittu ase hyväksytään ampujalle painamalla Hyväksy tai OK. Ohjelmistoon valmiiksi määritellyt aseet ovat tiedostossa NOS.GUN. Näiden aseiden lisäksi käyttäjä voi määritellä omia aseitaan, jotka talletetaan tiedostoon CUSTOM.GUN. Uusien aseiden määrittely tapahtuu apuohjelmalla GunEdit, joka löytyy Windowsin alta Noptel Training Systems -valikosta. 7.2 Ammuntaan liittyvät valinnat Ampumiseen ja optiseen osaan liittyvät perustapahtumat hoidetaan työkalupalkin pikapainikkeilla tai vastaavilla päävalikon Ammuntavalinnoilla. Aloita ja lopeta ammunta Aloita ja Lopeta -komennoilla. Ammunnan aloittaminen tarkoittaa optisten osien kytkemistä mittaustilaan, mikä näkyy ampujaikkunan tilakuvakkeessa, jonka tulisi muuttua vaaleansiniseksi. Voit kytkeä optisen osan päälle myös välilyöntinäppäimestä ko. ikkunan ollessa aktiivinen. Ammuntavalikossa on eräitä tärkeitä valintoja ja kytkimiä. Automaattinen toisto, Talleta laukaukset ja Kohdistusmuoto voidaan kytkeä päälle ja pois. Kohdistusmuotoon voit siirtyä myös työkalupalkin pikapainikkeella. 7.3 Ammunnan kulku Ammuntatapahtuma on tyypillisesti seuraava: (Hakasuluissa on kappaleen numero, jossa ko. asia selvitetään yksityiskohtaisemmin.) NOS 4.2 Käyttäjän opas 25

26 1. Kun optiset osat on kytketty, käynnistä ohjelma. 2. Nimeä ampujat, Asetukset Ampuja, [13] ja jos ampujia on monta, niin määritä ampujille radat, Radat. Jos ratoja on riittävästi, voidaan käyttää ratojen oletusvalintoja. 3. Kytke optiset osat päälle tyokalupalkin Aloita -pikapainikkeesta (tai pikavalinnalla Ctrl-L tai Ammunta ja Aloita) päävalikossa [7]. 4. Mikäli taulullaolon tarkistus -automaattitoiminto [16] on päällä, ohjelmisto säätää optisen osan signaalin tason, minkä jälkeen vaaleansininen taitettu-pistooli -ikoni muuttuu pistooli-ikoniksi. Kun ase osoittaa maalitaulle, alkaa tähtäyspiste liikkua aseen liikkeiden mukaisesti tietokoneen näytöllä. 5. Laukaise ase, mikä näkyy osumatäplän ja osumatietojen ilmestymisenä taululle. Muutaman sekunnin kuluttua Automaattinen toisto (mikäli valittu) toistaa laukauksen [12]. 6. Käynnistys -muodosta [16] riippuen ohjelmisto joko kytkee optisen osan automaattisesti päälle ns. viritysviiveen jälkeen, tai optinen osa käynnistetään kohdan 4 mukaan seuraavaa laukausta varten. 7. Ammunnan päätyttyä sulje optiset osat, mikäli ne ovat päällä (vaaleansininen ikoni) Lopeta -pikapainikkeesta [7]. 8. Halutessasi voit tarkastella ja tulostaa ampumiasi laukauksia Laukauksen toisto -valinnan avulla [12]. 9. Poistu ohjelmasta. Mahdollisia virhetilanteita ja niiden korjauksia on esitetty kappaleessa Ammunnan aloitus ja suoritus

27 7.4 Operointi ampujan näytöstä Aktiiviselle ampujaikkunalle voidaan avata operointivalikko (Kuva 7.1), jossa voidaan antaa vain kyseistä ampujaa koskevia komentoja. Avaa operointivalikko painamalla hiiren oikeaa painiketta halutun ampujaikkunan päällä. Samalla aktivoituu ikkuna kyseisen ampujan ikkuna. Kuva 7.1 Ampujan operointivalikko Operointivalikossa voit suorittaa seuraavat toiminnot: Ammunnan aloitus ja lopetus kyseisen ampujan osalta. Kohdistus joko sarjan laukausten painopisteeseen tai hiirellä osoittamalla. Kohdistuksen erikoistoiminnot: Kallistuksen määritys ja maalitaulujen skaalaus (monitaululajit), sekä ennakon asetus (liikkuvat maalit) Kohdistuksen mitätointi (nollaus) Viimeisimmän laukauksen toisto ja siirtyminen toistoikkunaan. Uuden sarjan aloitus Ampujan asetusikkunan avaus Viimeisimmän laukauksen mitätöinti NOS 4.2 Käyttäjän opas 27

28 7.5 Harjoituslaukaukset Kilpailun kestäessä voidaan välillä ampua harjoituslaukauksia, jotka eivät tallennu tiedostoon. Kytke päävalikosta Ammunta/Talleta laukaukset -muoto pois päältä. Kilpailutilanteen saat takaisin harjoituslaukausten jälkeen kytkemällä Talleta laukaukset jälleen päälle. Kun laukauksia ei talleteta on pääikkunan alalaidan tilapalkissa ikoni Ei talletusta.. Vastaavasti laukaustiedoston nimen tilalla lukee 7.6 Laukausten poistaminen Ammunnanharjoittelun yhteydessä saattaa tulla 'vahingonlaukauksia'. Ampujalle on määritetty alunperin väärä ase tai ratojen vaihdon yhteydessä on tullut sekaannuksia. Tällaisia tapauksia varten on ohjelmassa mahdollisuus ampujan viimeisimpien laukausten poistamiseen. Yksittäisen ampujan viimeisin laukaus voidaan mitätöidä valitsemalla ampujan operointivalikosta Mitätöi viimeisin laukaus (pikav. Ctrl-DEL) ko. ampujan ikkunan ollessa aktiivinen. Laukausten mitätöinti päivittää myös tulostiedot. Huom! Itseään kunnioittava ammunnanharrastajahan ei toki käytä laukausten poistoa 'unelmasarjan' luomiseen tai tulosten 'korjailuun'. 7.7 Suuret ampujaryhmät Kahdeksan ampujan radalla voi samalla ohjelmiston käynnistyksellä ampua useampia, jopa 64 ampujaa. Ratoja voi olla käytössä myös vähemmän, mikä ei vähennä ampujien määrää. Seuraavissa kappaleissa kerrotaan tarkemmin, kuinka ammunnanharjoittelu suurille ryhmille toteutetaan. Tässä 'suuri ryhmä' tarkoittaa tilannetta, jolloin ampujia on enemmän kuin ratoja, esimerkiksi kahdeksan rataa ja yhdeksän tai useampia ampujia tai vain yksi rata ja kaksi tai useampia ampujia. Periaate on yksinkertaisesti se, että kullekin ampujalle luodaan oma ampujaikkunansa, ammutaan vuorotellen ja ohjelmalle vain ilmoitetaan mitä rataa vuorossa oleva ampuja käyttää Ammunnan aloitus ja suoritus

29 7.7.1 Ohjelman käynnistys Ennen ohjelman käynnistämistä määritä ampujien lukumäärä NOS.INI -tiedoston parametrilla (esimerkiksi 24 ampujaa, 8 optista osaa): SHOOTERS=24 Ohjelma käynnistyy ja kuvaruutuun ilmestyy 24 pientä ampujan näyttöä. Jos näyttöjä on vähemmän, ohjelmisto on lukenut oletusasetustiedoston. Paina Ctrl-A, jolloin saat kaikki ikkunat kuvaruudulle. Ohjelma jakaa tunnistetuille optisille osille varatut radat oletuksena ensimmäisille ampujille. Tälloin kahdeksan ensimmäisen ampujan (Ampuja 01.. Ampuja 08) tilaikonit ovat "ammunta lopetettu" -tilassa (harmaa) ja lopuilla (Ampuja 09.. Ampuja 24) "optinen osa ei käytössä" -ikoni (punainen) Ampujien nimien talletus ja lataus Mikäli ampujaryhmä on harjoituksessa ensimmäistä kertaa, kirjoita ryhmän jäsenten nimet oletusnimien (Ampuja 01, Ampuja 02..) tilalle. Katso nimien syöttäminen kappaleesta 13; Ampuja-asetukset. Kun olet antanut kaikki nimet ja ryhmän nimet ovat ampujalistassa, poistu valikosta Sulje-painikkeesta. Saman ryhmän myöhempiä harjoituskertoja varten voit nyt tallettaa nimet asetustiedostoon. Tiedosto-valikon Asetukset-valinnasta nimet tallettuvat oletusasetustiedostoon NOS.NSF. Jos halutaan useampia ryhmiä, kullekin ryhmälle tehdään omat asetustiedostot. Halutun nimen (esim ryhmä 1) voit antaa tallettamalla asetustiedoston Tiedosto Asetukset Talleta nimellä -valinnalla. 24 nimen syöttäminen kestää jonkin aikaa, joten ammuntaharjoittelutilanteen jouduttamiseksi voit kirjoittaa ja tallettaa nimet asetustiedostoon esimerkiksi edellisenä päivänä. Varsinaisen ammunnanharjoittelun alkaessa saat nimet nopeasti palautettua asetustiedostosta. Toisella ja myöhemmillä harjoituskerroilla palauta aikaisemmin talletetut ryhmän ampujien nimet Tiedosto/Asetukset/Avaa - valinnasta. Tällöin saat näkyviin listan hakemiston sisältämistä.nsf asetustiedostoista, joista voit valita. ko. ryhmän, esim. RYHMÄ1.NSF. NOS 4.2 Käyttäjän opas 29

30 7.7.3 Ratojen vaihtaminen Koska ratoja on vähemmän kuin ampujia, kaikki eivät voi olla yhtäaikaa ampumassa. Tämän takia ampujat jaetaan korkeintaan ratojen määrän kokoisiin alaryhmiin. Kahdeksalla radalla saadaan kolme kahdeksan ampujan ryhmää. Mikäli halutaan ampua vain neljällä tai kuudella radalla, saadaan vastaavasti kuusi tai neljä ryhmää. Mikäli valitaan kolme kahdeksan ryhmää, ensimmäiseen ryhmään kuuluvat kahdeksan ensimmäistä ampujaa, (Ampuja 01.. Ampuja 08 tai näille annetut nimet), toiseen ryhmään seuraavat kahdeksan (Ampuja 09..Ampuja 16) ja kolmanteen viimeiset kahdeksan ampujaa (Ampuja 17.. Ampuja 24). Mikäli ampujia on vähemmän kuin 24, jokin alaryhmä voi olla myös pienempi. Avaamalla Asetukset/Radat -ikkuna nähdään ampujien sijoittuminen radoille. Oletuksena Ampuja 01/ Rata 1, Ampuja 02/Rata 2,... Ampuja 08/Rata 8 ja Ampuja 09.. Ampuja 24/ Rata 0. Radoille sijoitetut kahdeksan ensimmäistä ampujaa ampuvat halutun määrän sarjoja (yksi tai useampia sarjoja harjoitukseen varatun ajan mukaan), jonka jälkeen vaihdetaan alaryhmää: Ensimmäisten ampujien radoiksi valitaan 0 ja seuraaville kahdeksalle ampujalle (Ampuja 09.. Ampuja 16) jaetaan radat Kun toinen alaryhmä on ampunut vastaavan määrän sarjoja, vaihdetaan jälleen ryhmää. Ampujat siirretään radalle 0 ja radat 1..8 jaetaan viimeisen ryhmän ampujille (Ampuja ). Mikäli halutaan huomioida ampujien keskeinen kilpailu harjoituksessa, on ampujille tasapuolisempaa ja kilpailusta saadaan jännittävämpi, kun ampujaryhmät ampuvat vain sarjan kerrallaan ja aina sarjan jälkeen vaihdetaan ampujia siten, että kolmannen ryhmän ensimmäisen sarjan jälkeen ensimmäinen ryhmä ampuu toisen sarjansa (kuva 7.2). Tällöin joudutaan kuitenkin vaihtamaan ratoja useammin, mikä lisää harjoituksen kestoaikaa. Huom! Optisia osia vaihdettaessa on oltava huolellinen, että kukin ampuja ampuu radalla, joka on hänelle nimetty. Samoin ratoja vaihdettaessa on varmistuttava, että kullakin ampuvan alaryhmän jäsenellä on rata Ammunnan aloitus ja suoritus

31 Ampujat Kierrokset Ampuja 1 Rata 1 Rata 1 Ampuja 2 Rata 2 Rata 2 Ampuja 3 Rata 3 Rata 3 Ampuja 4 Rata 4 Rata 4 Ampuja 5 Rata 5 Rata 5 Ampuja 6 Rata 6 Rata 6 Ampuja 7 Rata 7 Rata 7 Ampuja 8 Rata 8 Rata 8 Ampuja 9 Rata 1 Ampuja 10 Rata 2 Ampuja 11 Rata 3 Ampuja 12 Rata 4 Ampuja 13 Rata 5 Ampuja 14 Rata 6 Ampuja 15 Rata 7 Ampuja 16 Rata 8 Ampuja 17 Rata 1 Ampuja 18 Rata 2 Ampuja 19 Rata 3 Ampuja 20 Rata 4 Ampuja 21 Rata 5 Ampuja 22 Rata 6 Ampuja 23 Rata 7 Ampuja 24 Rata 8 Kuva 7.2 Esimerkki: Ampujien kierto radoilla 24 ampujaa / 8 rataa Laukauksen toisto ja tuloslista Laukauksen toistoa voidaan käyttää milloin tahansa ammunnanharoittelutilanteen aikana. Mikä tahansa laukaus voidaan toistaa huolimatta siitä, onko ko. ampujalle valittu rataa vai ei. Koko ammunnanharjoittelutilanteen ajan ohjelmisto pitää yllä kunkin ampujan henkilökohtaista kokonaistulosta ja päivittää tuloslistaa, joka sisältää kaikkien ampujien tulokset ja sijoitukset. NOS 4.2 Käyttäjän opas 31

32 8. Ampujan näyttö Kutakin ampujaa kohti ohjelmassa on ampujan näyttö, jossa esitetään reaaliaikaiset tähtäysliikkeet, laukauksen tulostiedot, valinnaisia tilastollisia arvoja ja automaattinen laukauksen toisto. Lisäksi on olemassa kaikille ampujille yhteinen toisto-ikkuna (ks. kappale 12), jossa laukausta voidaan tarkastella perusteellisemmin. Kuva 8.1 Ampujan näyttö Tulostiedot ampujan näytössä (Kuva 8.1): 10.1 sektori 9 Osuman desimaalitulos ja sektori Tulos 94.2 (89) Sarjan laukausten tulos desimaaleina (suluissa tulos kokonaislukuna) Sarja 1 Sarjan numero Laukaus 10 Laukauksen numero sarjan sisällä Ampujan näytön oikeassa yläkulmassa näkyvät pika-analyysin tulokset, sekä valittu ampuma-asento ja vaikeustaso Ampujan näyttö

33 Painamalla hiiren oikeanpuoleista näppäintä ampujaikkunan päällä, avautuu ampujan operointivalikko, jolla voidaan antaa ampujakohtaisia komentoja. 8.1 Tilaikoni Optisen osan kulloinenkin tila näkyy ikonina ampujan näytön oikeassa alakulmassa. Eri tilat on esitetty kuvassa 8.2. Kuva 8.2 Optisen osan tilaa kuvaavat ikonit 1. Ammunta lopetettu - optisen osan akkua ladataan. 2. Viritys - optinen osa toiminnassa, viritysviive tai taulullaolon tarkistus käynnissä 3. Tähtäys - optinen osa mittaa ja ampuja tähtää taululle 4. Optinen osa ei käytössä - käynnistyksen aikana ei ole löytynyt optista osaa tai ampujalle ei ole määritelty omaa rataa 5. Automaattitoisto - viimeisimmän suorituksen automaattinen toisto käynnissä Ampujaikkunan vasemmassa reunassa näkyvät tulokset ja muut tiedot, jotka on määritelty näyttöjen asetuksissa kohdissa reaaliaikaammunta ja automaattitoisto. Laukausta toistettaessa tähtäysliike voidaan esittää liikkuvana täplänä (oletus), näytteiden mukaisina pisteinä tai yhtäjaksoisena käyränä. 8.2 Sisäkymppi Ammunnassa voidaan haluttaessa huomioida myös osumat sisäkymppiin. Asekohtainen sisäkymppirengas piirretään katkoviivalla näyttöön, mikäli se on valittu Näytön asetuksissa. Kun sisäkymppi on valittu, sisäkymppiin osuvien laukausten tuloksessa on X -merkintä sektorin sijasta. Sisäkymppiin osunut laukaus ilmaistaan laukauksen jälkeen näyttöön ilmestyvinä laajenevina renkaina. NOS 4.2 Käyttäjän opas 33

34 9. Aseen kohdistus Ase voidaan kohdistaa ohjelmallisesti jollakin seuraavista tavoista: 1. Kohdistus voidaan tehdä ohjelmallisesti normaalissa ammuntamuodossa. 2. Kytketään päävalikosta Talleta laukaukset -muoto pois päältä. Tässä toimintamuodossa ampujaikkunoissa näkyvä taulu näkyy normaalien asetusten mukaisena (esim. osumarenkaaseen 5 asti), mutta laukauksia ei talleteta levylle. Kun laukauksia ei talleteta, tila näkyy järjetelmän tilaikonina. 3. Valitaan päävalikosta kohdistusmuoto Ammunta ja Kohdistusmuoto. Tällöin ohjelma automaattisesti näyttää koko mittausalueen kussakin ampujaikkunassa, jolloin "täplän" löytäminen on helpompaa. Laukauksia voi ampua normaalisti; tulokset eivät talletu levylle. Kohdistusmuoto näkyy tilaikonina näytön oikeassa alareunassa (kuva 5.1). Myös signaalin taso (oikea yläkulma, ylempi luku) ja teho (POW, oikea yläkulma, alempi luku) nähdään ikkunassa. Kohdistusmuoto ohittaa käynnistysautomatiikan asetukset, ja optinen osa käynnistyy jokaisen laukauksen jälkeen automaattisesti uudelleen. Kuva 9.1 Kohdistusmuoto Kaikissa em. muodoissa voidaan rajoitetulla alueella tehdä ohjelmallinen kohdistus joko hiirellä osoitettuun paikkaan tai sarjan Aseen kohdistus

35 osumien painopisteeseen (haluttaessa vanhat kohdistukset voidaan myös poistaa). Jos taulun keskipiste siirtyy sallitun kohdistusalueen ulkopuolelle, niin ohjelmisto antaa tästä huomautuksen eikä hyväksy ohjelmallista kohdistusta. Ohjelmallisen kohdistuksen sallittu alue näkyy haluttaessa renkaana näytössä. Kohdistusaluerengas kytketään päälle ja pois Näytön asetukset -valikosta. Kohdistusaluerengas näkyy näytössä aina kohdistusmuodoissa ja pikakohdistuksessa. Ympyrän koko määräytyy optisesta osasta sekä valitun aseen maalitaulun koosta. Joillakin aseilla ympyrä voi olla niin paljon suhteutettua maalitaulua suurempi, ettei se näy näytössä lainkaan. Huom!. Joillakin optisilla osilla kohdistusalue voi olla myös neliön mallinen. Ohjelmallinen kohdistus ei vaikuta sarjan aiempiin osumiin. Kun keskipisteitä on siirretty, ratakohtaiset kohdistukset tallettuvat ADJUST.SAV-tiedostoon. Mikäli ko. tiedosto on hakemistossa, aina ohjelmaa käynnistettäessä kohdistukset luetaan ja päivitetään. Kohdistukset valitaan ampujan näytön operointivalikosta. Operointivalikko saadaan painamalla hiiren oikeata painiketta osoitinnuolen ollessa ampujan näytön maalitaulun kohdalla ampujan näytön ollessa aktiivinen. Kohdistusmuoto lyhyesti: Kohdistusmuodossa ei talleta laukauksia. Kohdistusmuodossa näkyvä keltainen ympyrä kertoo sallitun kohdistusalueen rajat. Mikäli tähtäyslinja on keltaisen ympyrän ulkopuolella, säädetään tähtäyslinja ympyrän sisään optisen osan tai aseen omilla säädöillä. Kohdistaminen keltaisen ympyrän ulkopuolelle ei ole sallittua. Joillakin laitteilla ja ampumalajeilla kohdistusalue on niin suuri, että keltainen ympyrä jää näytön ulkopuolelle. Kohdistusmuodossa näkyvät ikkunan oikeassa yläkulmassa optisen osan vastaanottimen signaalin taso, joka vaihtelee välillä , sekä lähettimen valokeilan teho Pow, joka vaihtelee välillä NOS 4.2 Käyttäjän opas 35

36 9.1 Kohdistus sarjan painopisteeseen Kun laukauksia on ammuttu, voidaan ase kohdistaa siirtämällä maalitaulun keskipiste ammutun tai meneillään olevan sarjan painopisteeseen (kasan keskipisteeseen), mikäli painopiste on kohdistusalueen rajoissa. Operointivalikosta valitaan Kohdista ja Kohdista sarjan painopisteeseen. Ohjelmisto ilmoittaa kohdistukseen vaikuttavien laukausten lukumäärän ja varmistaa kohdistuksen, minkä jälkeen maalitaulun keskipiste on ko. laukausten muodostaman sarjan keskipiste seuraavaan kohdistukseen tai kohdistusten palauttamiseen saakka. 9.2 Pikakohdistus hiirellä Ohjelmallinen kohdistus voidaan tehdä tarkasti myös hiiren avulla, mittausalueen rajoissa. NOS4-ohjelmistolla pikakohdistus hiiren avulla on erittäin helppoa ja nopeaa. Voit tehdä pikakohdistuksen joko kohdistusmuodossa tai normaalissa ammuntamuodossa, jopa kesken sarjan. Pikakohdistus hiirellä tapahtuu seuraavasti: Halutessasi voit siirtyä kohdistusmuotoon painamalla Kohdistuspikapainiketta työkalupalkissa tai valitsemalla päävalikosta Ammunta Kohdistusmuoto, mutta pikakohdistuksen voit tehdä myös normaalimuodossa. 1. Paina Pikak.-painiketta työkalupalkissa. Hiiren osoitin muuttuu osoittavaksi "kädeksi" ja kohdistettavaan näyttöön tulee keltainen ympyrä osoittamaan mittausalueen, jonka sisällä ohjelmallinen kohdistus on mahdollista. Mikäli keltaista ympyrää ei näy, ohjelmallinen kohdistusalue on niin laaja, että ylittää näytön rajat. 2. Osoita hiiren osoittimen "sormella" haluamaasi kohdistuspistettä. Käytännössä haluttu kohdistuspiste on yleensä joko ampujan viimeisimmän laukauksen painopistealueen eli ns. pitolaatikon keskellä tai aiempien osumien osumakeskeispisteessä. Huom! Alä osoita taulun keskipistettä vaan pistettä, johon haluat taulun keskipisteen siirtyvän. 3. Paina hiiren vasenta painiketta ja kohdistus on tehty Aseen kohdistus

37 9.3 Kohdistusääni Mikäli kohdistetaan vain yhtä optista osaa kerrallaan ja kohdistus tapahtuu tietokoneen välittömässä läheisyydessä, voidaan käyttää hyväksi tietokoneen sisäistä kaiutinta. Kohdistusääni kytketään päälle valitsemalla Yleiset asetukset -valikosta Kohdistusääni ja asettamalla optista osaa kohdistavan ampujan näyttö aktiiviseksi. Tällöin tietokone antaa jatkuvan äänimerkin, kun ampujan tähtäyspiste on mittausalueella. Kun tähtäyspiste siirtyy edelleen maalitaulun alueelle, äänen korkeus nousee. 9.4 Kallistuksen korjaus Optinen osa tulisi kiinnittää aseeseen siten, että se on ammuttaessa vaakasuorassa. Aina tämä ei ole mahdollista esimerkiksi aseen kiinnityspisteen paikan tai ampujan kallistuneen asennon vuoksi. Perinteisessä ammunnassa yhteen maalitauluun tämä ei ole yleensä ongelma, ainoastaan sektori saattaa muuttua aseen kallistuksesta johtuen, mutta monitauluammunnoissa ja liikkuvan maaliin (kappaleet 19-20) ammuttaessa optisen osan kallistus on haitallinen. Kallistus näkyy kohdistuksen jälkeen osumissa, jotka toisen laidan maalitaulussa jäävät keskitason alapuolelle ja vastaavasti toisella laidassa osumat nousevat keskitason yli. Kallistus voidaan korjata ampumalla kohdistusmuodossa kaksi peräkkäistä laukausta, jotka ovat todellisuudessa vaakasuorassa keskenään. Tämän jälkeen avataan ampujan operointi-ikkuna, valitaan Kohdista ja Määritä kallistus. Tällöin ohjelmisto huomioi optisen osan kallistuksen tähtäyksessä. Huomaa, että kallistuksen säädön jälkeen keskipisteen kohdistus yleensä muuttuu, joten keskipiste on kohdistettava uudelleen. 9.5 Yhteiskohdistus Kun useita ratoja on yhtäaikaisessa käytössä, kaikkien ampujien kohdistaminen yllämainituilla tavoilla vaatii yksitellen suoritettuna aikaa ja tietokoneoperointia. Yksinkertaisempi tapa on käyttää kaikkien ampujien yhteiskohdistusta. Tällöin ampujat ampuvat halutun määrän kohdistuslaukauksia, minkä jälkeen valitaan Muuta - valikosta Kohdista kaikki. Ohjelmisto kohdistaa kaikki ampujat viimeisimmän sarjan osumien painopisteisiin. Mikäli jonkun ampujan NOS 4.2 Käyttäjän opas 37

38 painopiste on kohdistusalueen ulkopuolella ohjelma ilmoittaa tästä ikkunassa. Nämä kohdistamattomat ampujat voidaan kohdistuttaa erikseen yhteiskohdistuksen jälkeen. 9.6 Kohdistusten palauttaminen Sarjan keskipisteen mukaan tai hiirellä valitut kohdistukset voit aina mitätöidä valitsemalla operointivalikosta Mitätöi aikaisemmat kohdistukset. Tällöin aikaisemmat kohdistukset mitätöidään ja maalitaulun keskipiste siirtyy takaisin alkuperäiseen paikkaansa, laitteen mittausalueen keskelle. Samalla myös mahdollinen kallistuksen korjaus ja monitaulujen skaalaus mitätöidään. Ohjelmallista kohdistusta voit helposti kokeilla asettamalla optisen osan heijastavaa pintaa vasten ja käynnistämällä lähettimen. Todennäköisesti joudut käyttämään optisen osan lisävahvistusta. Tähtäyspisteen täplän pitäisi pysytellä likipitäen paikallaan näytössä. Valitse Pikak. työkalupalkista, siirrä hiiren osoitin täplän kohdalle, ja paina hiiren painiketta. Mikäli mittausalue riittää (täplä on keltaisen ympyrän sisällä), tähtäyspisteen pitäisi siirtyä maalitaulun keskipisteeseen. Mikäli alkuperäinen tähtäyspiste oli mittausalueen ulkopuolella, voit kokeilla nuolen siirtämistä maalitaulun keskipisteen ja tähtäystäplän välille. Keskipisteen pitäisi siirtyä vastaavan matkan verran tähtäyspistettä kohti Aseen kohdistus

39 10. Tuloslista Ohjelmisto ylläpitää kilpailun aikana tuloslistaa ampujien pistetilanteesta. Samalla ampujat järjestellään yhteistuloksen mukaiseen paremmuusjärjestykseen. Mikäli ampujia on enemmän kuin yksi, tuloslistaikkuna (kuva 10.1) on käynnistettäessä oletuksena näytöllä. Voit poistaa ja avata tuloslistaikkunan päävalikosta Näytä ja Tuloslista tai pikanäppäimellä Ctrl-X. Kuva 10.1 Tuloslistaikkuna Tuloslistan muotoon ja ampujien paremmuusjärjestyksen määrittelyyn liittyvät asetukset ovat Tuloslistan asetuksissa (kuva 10.2). Avaa asetusikkuna valitsemalla Asetukset Tuloslista tai paina hiiren oikeaa painiketta tuloslistan päällä ja valitse Asetukset. Kuva 10.2 Tuloslistan asetukset NOS 4.2 Käyttäjän opas 39

40 Ampujat voidaan asettaa järjestykseen viidellä eri tavalla: 1. Kokonaistulos. Osumien perusteella laskettu kaikkien laukausten yhteistulos määrää ampujien keskinäisen sijoituksen. Oletusmuoto. 2. Kokonaistulos ja sisäkympit (X). Tulokset lasketaan aina kokonaislukuina. Mikäli kaksi ampujaa saa saman tuloksen, ampujien sijoittumisen määrää ammuttujen sisäkymppilaukausten määrä. 3. Kasan tulos (COG). Ampujan kasan tulos lasketaan olettamalla ampujan osumien painopiste maalitaulun keskipisteeseen ja määrittämällä ampujan tulos, mikä ampujan tulos olisi tässä tapauksessa ollut. 4. Keskiarvotulos. Ampujien sijoituksen tuloslistalla määrää ampujan kaikkien laukausten keskiarvo laukausta kohti, laukausten määrällä ei ole merkitystä. Keskiarvotulosta sijoituksen määrittäjänä kannattaa käyttää väliaikatietoina ampumatilanteissa, joissa ampujat ampuvat sarjansa vuorotellen (Katso Ammunta suurilla ampujaryhmillä) 5. Ei käytössä. Ampujia ei järjestellä tuloksen mukaan vaan alkuperäinen järjestys sijoitettaessa ampujia radoille säilyy koko ampumapahtuman läpi. Asetusta kannattaa käyttää, mikäli tapahtuma on täysin harjoittelutyyppinen ja halutaan poistaa kaikki kilpailuun viittaavat tekijät. Järjestys ja yhteistulos voidaan laskea kokonaislukuina tai kymmenesosien mukaan Tulos desimaalina. Tulosikkunan asetusvalikossa voidaan oletuskenttien lisäksi määritellä esitettäväksi ampujan lyhenne (esim. seura), kasan tulos (näytetään automaattisesti, jos järjestys kasan tuloksen mukaan) ja laukauksista laukausten keskiarvo, paras ja huonoin laukaus. Tuloslista tulostetaan kirjoittimelle päävalikosta komennolla: Tiedosto Tulosta tuloslista tai painamalla hiiren oikeanpuoleista näppäintä tuloslistan päällä ja valitsemalla Tulosta Tuloslista

41 10.1 Sarjaranking Näytöllä olevan ampujien keskinäisen tuloslistan lisäksi voidaan pitää yllä pitempiaikaista ranking-listaa parhaista ammutuista sarjoista. Listalle hyväksytään parasta sarjaa. Sarjojen tulokset talletetaan tiedostoon, joka ladataan aina ohjelmaa käynnistettäessä. Avaa sarjarankinglista valitsemalla Näytä-valikosta Sarjaranking. Kytke rankingseuranta päälle kohdasta Sarjarankingseuranta. Mikäli sarjarankingseuranta on kytketty päälle, ohjelma tarkistaa jokaisen ammutun sarjan jälkeen yltääkö ko. sarjan tulos rankinglistalle. Mikäli tulos riittää, tai listalla olevien sarjojen määrä ei ole täynnä, näytölle ilmestyy dialogi-ikkuna, jossa varmistetaan sarjan ampujan nimi. Kuitataan ammuttu sarja painamalla OK, minkä jälkeen ampujan nimi, tulos ja tapahtuman päivämäärä asetetaan listalle. Valitsemalla Peru-painike voit perua tuloksen asettamisen. Valitse listalla pidettävien sarjojen lukumäärä kentässä Ranking määrä. Kaikki samassa ampumalajissa ammutut sarjat, sarjan koosta huolimatta, tallettuvat samaan tiedostoon. Voit kuitenkin rajoittaa listalla näytettävän sarjan laukausten maksimimäärää kohdasta Laukausmäärä. Tällöin tuota laukausmäärää pitemmät sarjat ohitetaan rankinglistaa määritettäessä. Esim. Jos laukausmäärä = 5, niin rankinglistalla esitetään vain ne sarjat, joiden tulos on saavutettu enintään viidellä laukauksella. Kullekin aseelle pidetään omaa listaa. Tulosta rankinglista valitsemalla Tulosta-painike. Voit myös tallettaa rankinglistan tekstitiedostoon esim. taulukkolaskentaohjelmia varten Tekstitiedosto-painikkeella. Mikäli haluat tyhjentää rankinglistan, valitse Poista. Huomaa, että et voi perua rankinglistan tyhjentämistä, kun se on kerran tehty. NOS 4.2 Käyttäjän opas 41

42 11. Levytoiminnot Ohjelmisto käyttää tietokoneen kovalevyä ja käyttäjän omaa kansiota laukaus- ja asetustiedostojen talletukseen [Windows]; esim. (eng.): <levy>:\documents and Settings\<nimi>\Application Data\Noptel\NOS4 Laukaustiedostojen laajennin on *.PUM. Ne nimetään automaattisesti juoksevalla numeroinnilla NOS4 00.PUM, NOS4 01.PUM, jne. Käyttäjä voi halutessaan nimetä laukaustiedoston myös toisin. Asetustiedostoja ovat sekä oletusasetustiedosto NOS.NSF, joka ladataan ohjelmistoa käynnistettäessä, että käyttäjän nimeämät NSF-tarkentimella varustetut tiedostot, joita käyttäjä voi ladata joko komentorivillä ohjelmaa käynnistettäessä tai Tiedosto-valikosta. Kaikki tiedostotoiminnot avaavat tiedostoikkunan (kuva 11.1), jossa tapahtuvat lataukset ja talletukset. Kuva 11.1 Tiedostoikkuna Haluttu hakemisto ja tiedosto valitaan joko hiirellä tai TAB- ja nuolinäppäimillä. Avaa vahvistaa halutun toiminnon ja sulkee ikkunan, Peru sulkee ikkunan ilman toimintoja Levytoiminnot

43 11.1 Laukaustiedostot Aikaisemmin ammuttuja laukauksia voidaan tarkastella lataamalla laukaukset sisältävä tiedosto. Laukaustiedostoihin liittyvät toiminnot saadaan Tiedosto Laukaukset -valikosta. Uusi luo ja aloittaa uuden laukaustiedoston. Avaa lukee laukaustiedot valitusta laukaustiedostosta. Talleta nimellä määrittelee laukaustiedostolle uuden nimen. Alkuperäisellä nimellä oleva tiedosto jää ennalleen, vaikka laukaustiedostoon edelleen ammutaan. Käytössä olevasta laukaustiedostosta voidaan valita yksittäisen ampujan laukaukset ja tallettaa ne uuteen laukaustiedostoon. Ampujan alkuperäisestä numerosta huolimatta uuden tiedoston laukausten ampujanumeroksi asetetaan yksi. Alkuperäinen laukaustiedosto pysyy muuttumattomana varsinaisena talletustiedostona. Valitsemalla Talleta valitut avautuu ikkuna, josta valitaan ampuja, jonka laukaukset halutaan tallettaa. Painamalla Talleta-painiketta avataan tiedostoikkuna, johon haluttu laukaustiedoston nimi annetaan. Kaikkien muistissa olevien laukausten tilastotiedot voidaan siirtää ASCII-tiedostoon valitsemalla Talleta statistiikka. Laukaustilastot talletetaan ASCII-tiedostoon, jonka nimenä on senhetkisen laukaustiedoston nimi.sta-tarkentimella. Sarjatilastot talletetaan samannimiseen tiedostoon SER-tarkentimella erotettuna. Ohjelma pitää muistissa neljän viimeiseksi käsitellyn laukaustiedoston nimet. Ko. tiedostot on lueteltu Laukaukset-valikon viimeisinä valintoina, ja voidaan nopeasti palauttaa valitsemalla tiedoston nimi valikosta Asetustiedostot Näytön valikkoihin liittyvät asetukset voidaan tallettaa tiedostoon, jolloin ohjelmaa seuraavan kerran käytettäessä asetukset saadaan helposti palautettua. Asetukset voidaan tallettaa oletustiedostoon NOS.NSF tai johonkin käyttäjän nimeämään tiedostoon. Asetustiedoston tarkennin on *.NSF. Mikäli ohjelma löytää käynnistettäessä hakemistosta NOS.NSF-tiedoston, sen asetukset tulevat voimaan. NOS 4.2 Käyttäjän opas 43

44 Näyttöasetusten tallettaminen tapahtuu valitsemalla päävalikosta Tiedosto ja Asetukset. Asetukset tallennetaan oletustiedostoon valitsemalla alivalikosta Talleta. Mikäli asetukset halutaan tallettaa käyttäjän nimeämään tiedostoon, valitaan Talleta nimellä, jolloin näytölle saadaan tiedostonhallintaikkuna, jossa asetustiedostolle voidaan antaa nimi tai tallettaa tiedosto uudelle nimelle. Tiedostoon talletetut asetukset voidaan palauttaa valitsemalla päävalikosta Tiedosto, Asetukset ja Avaa. Tiedostonhallintaikkunaan saadaan kaikki tiedostot, joissa on *.NSF-laajennin Ikkunamallitiedostot Kun käyttäjä on asetellut kuvaruudulla olevat ikkunat mieleiseensä muotoon, voidaan tilanne tallettaa tiedostoon myöhempää käyttöä varten. Näin voidaan nopeasti vaihtaa kuvaruudulle erilaisia näyttöasetelmia. Ikkunoiden tilat talletetaan vastaavasti, kuin asetukset ja laukaukset. Ikkunamallitiedostojen laajennusosa on *.WND. Kun ikkunat ovat halutussa muodossa kuvaruudulla, valitaan Tiedosto Ikkunamalli Talleta. Tällöin saadaan tiedostoikkuna, johon annetaan asetelmalle valittu nimi ja tarkennin *.WND. Asetelma palautetaan valitsemalla Ikkunamallit Avaa. Viimeisin ladattu ikkunamalli voidaan palauttaa valitsemalla Ikkuna Järjestä kaikki. Ikkuna-asetelmaa palautettaessa ohjelmisto sovittaa palautushetkellä näytössä olevat ampujat tiedostossa oleviin ikkunoihin. Tämä mahdollistaa nopean ampujien vaihtamisen tilanteissa, joissa ampujia on enemmän kuin ratoja. Mikäli ohjelmaan on käynnistettäessä tai myöhemmin ladattu jokin asetustiedosto (.NSF), asetustiedoston ikkuna-asetelma voidaan palauttaa nopeasti valitsemalla Ikkunamalli ja Alkutilanne Levytoiminnot

45 12. Laukausten toisto ja tulostus Avaa laukausten ja sarjojen toistoikkuna päävalikoista komennolla: Näytä Toisto tai painamalla Toista-painiketta työkalupalkissa. Toinen tapa on osoittaa osumaa ampujan ikkunassa hiirellä. Osuman numero ja tulos näkyy tällöin tilarivillä kuvaruudun alareunassa. Kaksoispainalla osumaa hiirellä, jonka jälkeen laukaus avautuu toistoikkunassa. Kolmas tapa on avata ampujan operointi-ikkuna ja valita Toisto-komento. Yksittäisen ampujan viimeisin laukaus voidaan aina toistaa nopeasti asettamalla ampujan ikkuna aktiiviseksi ja painamalla pikavalintaa 1 (näppäimistön numeronäppäin). Tällöin laukaus toistetaan ampujan ikkunassa XY-toiston tavoin. Muut toistomuodot voidaan valita käyttämällä painikkeita 2 R(t)-toisto, 3 XY(t)-toisto, 5 sarjan osumat, 7 ampumasession trendi ja 8 ampumasession osumat. Laukauksen tilastotiedot saadaan painikkeella 4, sarjan tilastotiedot painikkeella 6 ja ampumasession pika-arvioinnin yhteenveto painikkeella 9. Toisto- tai tilastonäytöstä palataan takaisin normaalimuotoon valitsemalla käytetty pikapainike uudelleen Laukausten toiston käynnistys NOS4-ohjelmistossa on oletuksena laukauksen Automaatinen toisto, jolloin jokainen laukaus toistetaan välittömästi laukauksen tapahduttua 3.1 viimeisen tähtäyssekunnin ajalta. Automaattinen kytketään päälle ja pois päältä Ammunta Automaattitoisto - valinnalla. Laukauksen toisto käynnistetään päävalikosta Näytä Toisto tai ampujakohtaisen näytön operointivalikosta. NOS 4.2 Käyttäjän opas 45

46 12.2 Toiston työkalupalkki Replay poikkeaa normaalista ampujan näytöstä siten, että siinä on heti otsikkopalkin alapuolella joukko painikkeita ns. työkalupalkki sekä vierityspalkit Kuva 12.1 Laukausten toiston työkalupalkki Työkalupalkin (kuva 12.1) painikkeet ovat seuraavat: 1 Sulje Sulkee toistoikkunan ja palaa ammuntaan 2 Edell. Palauttaa edellisen laukauksen tai sarjan 3 Seur. Näyttää seuraavan laukauksen tai sarjan 4 Valitse Avaa ikkunan, josta voidaan valita mikä tahansa tiedoston laukaus tai sarja 5 XY Toistomuoto I: X-Y, normaali taulunäyttö 6 R(t) Toistomuoto II: R(t) 7 XY(t) Toistomuoto III: XY(t) 8 Tilast. Laukauksen tilastot 9 Osumat Toistomuoto IV: Osumat 10 Sarjatil. Sarjan tilastot 11 Trendi Laukauksen trendi 12 Sessio Toistomuoto V: Ampumasession osumat 13 Yhteenveto Ampumasession pika-arvioinnin yhteenveto 14 Asetukset Näytön asetukset Työkaluvalikon alla on tekstikenttä, jossa näkyy ja johon voit antaa haluamasi kommentin laukaukselle. Talleta kommentti Talletapainikkeesta. Liukusäätimillä Aika ja Nopeus voit säätää toistettavan aikajakson pituutta ja toiston nopeutta. Huomaa aikajaksoa muuttaessasi, että laukausten tähtäysajat vaihtelevat Laukausten valinta Kuvaruudun yläreunan painikkeista voidaan valita toistettavaksi muita saman ampujan laukauksia. Edellinen -painike toistaa edellisen laukauksen ja Seuraava-painike toistaa seuraavan laukauksen. Jos tarkastellaan sarjan tilastoja, painikkeet näyttävät edellisen/seuraavan sarjan Laukausten toisto ja tulostus

47 Avaa Valitse -painikkeesta ampujan/laukauksen valinta-näyttö, josta valitaan haluttu laukaus toistettavaksi. Kuva 12.2 Toistettavien (tulostettavien) laukausten tai sarjojen valintaikkuna Valitse Ampujat -listasta haluamasi ampuja ja Laukaukset -listasta laukaus tai sarja, jonka haluat toistaa tai tulostaa kirjoittimelle. Valitse Laukaukset tai Sarja -valinnalla saadaan listassa näkymään joko yksittäiset laukaukset tai sarjat. Lisäksi voit valita, näkyykö listassa Ampujan nimi vai mahdollinen laukaukseen liitetty Laukauskommentti. Valintaikkunan painikkeilla saadaan aikaan seuraavat toiminnot: Toistot: Toisto - avaa toistoikkunan ja toistaa valitun laukauksen tai sarjan Tilastot - avaa toistoikkunan ja näyttää valitun laukauksen tai sarjan tilastotiedot Tulostukset: Tulosta - tulostaa valitun laukauksen tai sarjan kirjoittimelle Sivu - avaa tulostuksen asetusikkunan, josta voidaan määritellä tulosteen yksityiskohtia. Laukausten/sarjojen valinta: Kaikki - valitsee kaikki sarjat tai laukaukset Ei mikään - poistaa kaikki valinnat NOS 4.2 Käyttäjän opas 47

48 12.4 Toistomuodot Laukauksen XY-näyttö, normaali taulunäyttö XY-toistomuodossa näkyy aseen suuntauksen liikerata maalitaululla (kuva 12.3). Kuva 12.3 XY-näyttö (rynnäkkökivääri, makuulta, ekspert) Tämä toistomuoto vastaa normaalia ampujan näyttöä reaaliaikaisen ammunnan aikana. Näytön oikeassa ylänurkassa näkyvät laukauksen pika-analyysin merkkivalot Laukausten toisto ja tulostus

49 Laukauksen R(t)-näyttö R(t)-toistomuoto kuvaa osumapisteen etäisyyden maalitaulun keskipisteestä ajan funktiona (kuva 12.4). Kuva 12.4 R(t)-näyttö Näytön alareunassa näkyy aika sekunteina ja oikeassa reunassa pystyviiva ilmaisee liipaisuhetken. Osuman paikka näkyy valkoisena viivana. Vaakasuorista viivoista katkoviiva kuvaa tähtäystaulun keskipisteen paikan ja muut viivat tähtäystaulun osumarenkaita. Niiden numeroarvot näkyvät oikeassa reunassa. Tähtäyksen viimeinen sekunti, liipaisua edeltävä hetki ja jälkipito näytetään eri väreillä vastaavasti, kuin normaalissa taulunäytössä. Näytön oikeassa ylänurkassa näkyvät laukauksen pika-analyysin merkkivalot. NOS 4.2 Käyttäjän opas 49

50 Laukauksen XY(t)-näyttö XY(t)- toistomuoto kuvaa osumapisteen etäisyyttä keskipisteestä ajan funktiona kuten R(t)-toistomuotokin. XY(t)-muodossa osumapisteen liike esitetään sekä vaaka- että pystysuorana liikkeenä (kuva 12.5). Kuva 12.5 XY(t)-näyttö Näytön alareunassa näkyy aika sekunteina ja oikeassa reunassa pystyviiva ilmaisee liipaisuhetken. Vaakasuorista viivoista katkoviiva kuvaa tähtäystaulun keskipisteen paikan ja muut viivat tähtäystaulun osumarenkaita. Niiden numeroarvot näkyvät oikeassa reunassa. Vaakasuuntainen heilunta kuvataan "X" -merkinnällä ja pystysuuntainen heilunta "Y" -merkillä. Näytön oikeassa ylänurkassa näkyvät laukauksen pika-analyysin merkkivalot Laukausten toisto ja tulostus

51 Sarjan osumat Osumat-toistomuoto esittää sarjan osumat maalitaulussa (kuva 12.6). Kuva 12.6 Sarjan osumat Näytön vasemmassa reunassa esitetään sarjan tulos ja osumien jakauma. Näytön oikeassa ylänurkassa näkyvät sarjan pika-analyysin merkkivalot. NOS 4.2 Käyttäjän opas 51

52 Session trendi Ampujan kaikista laukauksista määritellään session trendi. Trendi (kuva 12.7) on ajan funktio, jossa esitetään ampujan aseen keskimääräinen suuntautuminen taululle 3 sekunnin aikana ennen liipaisua. Trendiä tutkimalla voidaan luokitella ampujan perustyyli: pitoampuja, optimoiva ampuja vai reaktioampuja. Kuva 12.7 Session trendi Mikäli trendi on tasainen viiva, kyseessä on puhtaasti pitoampuja. Optimoivan ampujan trendissä käyrä yleensä nousee tasaisesti kohti kymppirengasta, mutta ihmisen reaktioajan rajallisuudesta johtuen kääntyy laskuun noin 0.2 sekuntia ennen liipaisua. Molemmissa tapauksissa ampujan pito- ja tähtäyskyvyn taso määrittelee kuinka lähellä kymppirengasta trendi käy. Trendi ei useinkaan ole esimerkkitapausten mukaisesti selkeä, joten ampujan perustyypin määrittäminen voi olla hankalaa. Trendin tarkkuus paranee laukausmäärän kasvaessa, perustyypin määrittämiseen vaaditaan yleensä kymmeniä laukauksia Laukausten toisto ja tulostus

53 Session osumat ja ampumatyyli Sessio-toistomuoto esittää kaikki ammutut osumat maalitaulussa (kuva 12.8). Kuva 12.8 Ampumasession osumat ja ampumatyyli Näytön vasemmassa reunassa esitetään ampumasession kokonaistulos ja osumien jakauma. Näytön oikeassa ylänurkassa näkyvät ampumasession pika-arvioinnin merkkivalot. Niiden alapuolella näytön oikeassa reunassa olevassa tyylipalkissa esitetään ampujan perustyyli seuraavasti: pitoampuja (sininen) optimoiva ampuja (vihreä) reaktioampuja (punainen) NOS 4.2 Käyttäjän opas 53

54 12.5 Tilastollinen laskenta NOS4-ohjelmisto laskee monenlaisia tilastollisia arvoja niin yksittäisille laukauksille kuin sarjoillekin. Jokaisesta laukauksesta lasketaan tunnusluvut kaikille kolmelle ammunnan peruselementille: pito, tähtäys ja liipaisukontrolli. Useimmat tunnusluvut lasketaan ns. tilastolliselta ajalta, joksi yleensä urheiluammunnassa valitaan kolme viimeistä sekuntia ja MIL-ammunnassa 1 sekunti ennen laukausta. Ohjelma laskee tunnusluvut mm. ampujan pidolle (hajonnat) sekä vaaka- että pystysuunnassa. Tähän liittyy läheisesti tärkeänä arvona ns. suhteellinen liipaisuluku, joka kuvaa tähtäyspisteen liikkeen suuruutta liipaisuhetkellä suhteessa varsinaisen pidon aikana tapahtuvaan liikkeeseen. Lisäksi ohjelma laskee, kuinka monta prosenttia valitusta tilastollisesta ajasta tähtäyspiste oli määrättyjen ns. tulosrajojen sisäpuolella. Tulosraja vastaa normaalia taulurengasta eli esim. tulosraja 9 vastaa taulurengasta 9. Tulosrajoja on kaksi, joista toinen on 'karkeampi' eli ulompi ja toinen 'hienompi' eli sisempi. Samalla ohjelma laskee myös pitoajan, joka on se aika laukaisuhetkestä taaksepäin, jona tähtäyspiste on yhtäjaksoisesti ollut pitorajan sisäpuolella. Tulosrajoihin ja pitorajaan perustuvat prosenttiarvot ja pitoajat lasketaan kolmen eri pisteen suhteen eli taulurenkaat ajatellaan piirretyiksi ko. pisteiden ympärille. Pisteitä ovat maalitaulun keskipiste, ampujan pitoalueen painopiste eli keskimääräinen tähtäyspiste sekä osumapiste (iskemäpiste). Taulun keskipisteen suhteen lasketut arvot vastaavat siten varsinaisia osumarenkaita. Ohjelma laskee myös yhtäjaksoisen pitoajan taululla (eli laitteen mittausalueella) ennen laukausta (Aika taululla) sekä kokonaispitoajan taululla ennen laukausta (Kokonaisaika). Kaikki lasketut arvot tulostuvat statistiikan laukaus- ja sarjakohtaisessa muodossa. Ns. pitolaatikko, jonka sivun pituudet ovat +/- vaaka- ja pystyhajonnat, piirretään tähtäyksen painopisteen ympärille. Viimeisen laukauksen tähtäyksen painopiste näkyy näytössä pienellä "+" merkillä ja koko sarjan laukauksien tähtäyksien painopisteiden painopiste keskikokoisella "+" merkillä. Varsinaisten iskemien painopiste piirretään "+" merkillä, jonka ympärille piirretään ympyrä Laukausten toisto ja tulostus

55 Ulompi osumarengasraja 9.0 Sisempi osumarengasraja 10.0 Osuma Pitoraja 7.0 Osumapisteen suhteen Tähtäystaulun osumarenkaat Ulompi painopisteraja 9.0 Sisempi painopisteraja 10.0 Hajontalaatikko ja keskimääräinen tähtäyspiste Pitoraja 7.0 Tähtäyksen painopisteen suhteen Kuva 12.9 Esimerkkejä tilastollisista rajoista Tulos Tulos kokonaisluvuilla laskettuna Kasan tulos Suhteellinen liipaisuluku 10.1 sektori 2 Tulos 17.3 (17) Sarja 1 Laukaus 2 (18.7) [1.52] Edellinen osuma (Punainen) Osumien painopiste Viimeisin laukaus (Valkoinen) Hajontalaatikko ja edellisen tähtäyksen painopiste Tähtäyksien painopisteiden painopiste Kuva Näytön elementtejä NOS 4.2 Käyttäjän opas 55

56 Laukauksen tilastot Laukauksen tilastot on esitetty kuvassa Kuva Laukauksen tilastot Yllä esitetyt tilastolliset arvot esitetään Laukauksen tilastot -näytössä seuraavasti. Aika taululla Yhtäjaksoinen pitoaika taululla ennen laukaisua. Kokonaisaika Kokonaispitoaika taululla koko tähtäyksen ajalta. Osuma COG Tähtäyksen painopiste (tulos ja sektori) kahdeksana laukausta edeltävänä sekuntina. Oikeanpuolimmaiset luvut vastaavat painopistettä viimeisenä sekuntina, seuraavat luvut toiseksi viimeisenä sekuntina jne. ennen laukausta. Hajonnat (x/y) Vaaka- ja pystyhajonta (pidon stabiilisuus). Oikeanpuolimmaiset luvut vastaavat hajontoja viimeiseltä, seuraavat luvut kahdelta viimeiseltä jne. sekunnilta ennen laukausta. Hajonnat lasketaan keskihajonnan kaavan mukaan siten, että yksikkönä on osumarenkaiden väli Laukausten toisto ja tulostus

57 Taulu COG Osuma X-hajonta Y-hajonta Tilastollisen ajan prosenttiosuus, jona tähtäyspiste (aseen kaliiperilla korjattuna) on ollut annettujen tulosrajojen (tulosrajat suluissa) sisäpuolella, sekä pitoaika (pitoraja suluissa). Kaikki arvot laskettu taulun keskipisteen suhteen. Kuten edellinen, mutta tähtäyksen (eli pitoalueen) painopisteen suhteen laskettuna. Kuten edellinen, mutta varsinaisen osumapisteen suhteen laskettuna. Vaakahajonta tilastolliselta ajalta. Pystyhajonta tilastolliselta ajalta. Painopiste Tähtäyksen painopiste (kaliiperilla korjattuna) tilastolliselta ajalta. TIRE Liipaisun hyvyyttä kuvaava numero, joka määritellään liipaisun ajoituksen ja reagoinnin (timing and reaction) perusteella. Parhaiten ajoitettu liipaisu antaa luvun 3 ja huonoin antaa luvun 1. TIRE ei kuvaa yksittäistä liipaisua kovin erityisen hyvin, useiden liipaisujen keskiarvona kylläkin. Suhteellinen liipaisuluku Kuvaa liipaisun puhtautta. Mitä pienempi luku on, sitä pienempi on tähtäyspisteen liike liipaisuhetkellä suhteessa keskimääräiseen liikkeeseen ennen liipaisua. Sinänsä hyvin ajoitettu liipaisukin voidaan vielä pilata nykäisyllä. Tällöin TIRE voi olla hyvä, mutta suhteellinen liipaisuluku paljastaa virheen yleensä hyvin. NOS 4.2 Käyttäjän opas 57

58 Sarjan tilastot Sarjan tilastot on esitetty kuvassa Kuva Sarjan tilastot Sarjan tilastot käsittävät ylhäältä alaspäin Tulos COG Sarjan tulos ja suluissa tulos kokonaislukuina Sarjan tulos painopisteen mukaan laskettuna (kasan tulos), tuloksen ja kasan tuloksen erotus prosentteina sekä kasan läpimitta millimetreinä (Toisistaan kauimpana olevien osumien välinen etäisyys osumien ulkolaidoista mitattuna). Tilastolliset arvot sarjan kullekin yksittäiselle laukaukselle ja näiden keskiarvot on esitetty sarakkeittain: Laukaus Pito Koko laukauksen numero pitoaika taululla kokonaisaika taululla Laukausten toisto ja tulostus

59 Aikaväli Osuma Sektori X-haj Y-haj RTV COG Sektori laukauksen ja edellisen laukauksen välinen aika laukauksen tulos osuman sektori vaakasuuntainen hajonta pystysuuntainen hajonta suhteellinen liipaisuluku kaliberikorjattu tulos painopisteen mukaan laskettuna laukauksen tähtäyksen painopisteen sektori Tilastolliset rajat ja pitoajat: Taulu COG Osuma Tähtäyksen suhteellinen osuus ulomman ja sisemmän pitorajan sisällä prosentteina sekä pitorajan sisällä oloaika sekunteina maalitaulun mukaan laskettuna Tähtäyksen suhteellinen osuus ulomman ja sisemmän pitorajan sisällä prosentteina sekä pitorajan sisällä oloaika sekunteina tähtäyksen painopisteen mukaan laskettuna Tähtäyksen suhteellinen osuus ulomman ja sisemmän pitorajan sisällä prosentteina sekä pitorajan sisällä oloaika sekunteina osumien painopisteen mukaan laskettuna Lisäksi on määritetty painopisteet osumien ja tähtäyksen mukaan: Osumat sarjan osumien painopisteen osuma ja sektori Tähtäys sarjan tähtäysten painopisteen osuma ja sektori NOS 4.2 Käyttäjän opas 59

60 Session tilastot Session tilastot on esitetty kuvassa Kuva Session yhteenveto (kolmitasoinen näkymä) Session yhteenvedossa näkyvät kunkin eri ammunan osatekijän arviointien esiintymismäärät pika-analyysissa. Koska liipaisukontrolli on erittäin tärkeä osatekijä, esitetään siitä lisäksi tarkennettu analyysi, joka sisältää liipaisun puhtauden ja ajoituksen arvioinnin Tulostus Kirjoitintuki mahdollistaa ammuttujen laukausten tulostamisen paperille. Moninaiset liikerata-, sarja- ja tilastotulostukset paperille tallennettuina mahdollistavat ammuntatuloksissa tapahtuvan kehityksen seuraamisen pitemmällä aikajaksolla ja ns. harjoittelupäiväkirjan ylläpidon. Vastaavasti useamman ampujan harjoitteluryhmässä kukin saa nopeasti oman kirjallisen palautteensa ammunnan päätyttyä. Eri tulostusmuotoja käyttämällä kirjoitintuki mahdollistaa ammuttujen laukausten tulkitsemisen nopeasti suoraan paperilta ilman tietokonetta Laukausten toisto ja tulostus

61 Tulostettavien laukausten valinnat Tulostettavat laukaukset valitaan kuten toistettaessa avaamalla Tulosta-valikko päävalikon Tiedosto-valinnasta tai painamalla Tulosta-pikapainiketta. Valikosta voidaan valita myös laukauksen toisto tietokoneella, Toista. Ampujalistasta valitaan haluttu ampuja, jolloin ko. ampujan laukaukset päivittyvät laukauslistaan. Laukauslistasta valitaan tulostettavat laukaukset tai sarjat. Laukauksia (sarjoja) voidaan valita useampia samalla kertaa. Tällöin ohjelmisto tulostaa valitut laukaukset automaattisesti, sivu kerrallaan. Valitse-valikosta valitaan halutaanko tulostaa yksittäisiä laukauksia, sarjoja vai koko sessio. Laukaus/sarja-valinnat päivittyvät välittömästi laukauslistaan. Kaikki-painikkeesta voidaan valita ampujan kaikki laukaukset, ja vastaavasti Nollaa-painikkeella mitätöidä valitut Tulostussivun asetukset Sivu-painikkeesta avataan ikkuna (Kuva 12.14), jolla määritellään tulostettavaan sivuun liittyvät asiat. Kuva Tulostussivun asetukset Laukaus voidaan tulostaa toiston tavoin kolmessa muodossa: XY, R(t) ja XY(t). Tulostusmuoto määritellään valitsemalla yksi tai useampia kohtia Tulostusmuodot-ryhmästä. Mikäli valitaan useampia tulostusmuotoja, nämä tulostuvat erikseen peräkkäisille sivuille. Valitut tilastotulostukset sijoitetaan XY-tulostuksen kanssa samalle sivulle sekä laukaus- että sarjatulostuksessa. Sarjan NOS 4.2 Käyttäjän opas 61

62 laukaukset ja sarjan tilastot muodostaa varsin selkeän perusraportin ammutusta sarjasta. Muita tulostettavaan sivuun liittyviä asioita määritellään Tulostaryhmässä. Valinnaisia tulostuksia ovat käytetyn ohjelman version ja kilpailun nimen tulostus. Maalitaulun musta alue voidaan haluttaessa jättää valkoiseksi paperilla ja tulostaa pelkät osumarenkaat. Jos käytössä on väritulostin, niin Värit asetetaan päälle. Vastaavasti, jos käytössä on mustavalkotulostin, niin värit asetetaan pois päältä. Pienimmän tulostettavan osumarenkaan arvo valitaan Taulu - ryhmässä kohdassa Ensimmäinen osuma. Mikäli Älykkäät laukausrenkaat on valittuna, maalitaulu tulostetaan siten, että osumat täyttävät tulostustilan mahdollisimman tehokkaasti Laukauslista Laukauslista (Kuva 12.15) avataan päävalikosta komennolla: Näytä Laukauslista. Kuva Laukauslista Laukauslistassa näytetään sarjan laukausten: järjestysnumero tulos osumasektori valitun laukauksen viisitasoinen tarkennettu pika-analyysi Laukauslistassa näkyvän laukauksen voit toistaa välittömästi kaksoisklikkamalla sitä hiirellä Laukausten toisto ja tulostus

63 12.8 Statistiikkalista Statistiikkalista (Kuva 12.16) avataan päävalikosta komennolla: Näytä Statistiikkalista. Kuva Statistiikkalista Statistiikkalistassa näytetään seuraavat sarjan ampumasuorituksen tilastolliset arvot: Pito Sx, keskimääräinen vaakasuuntainen huojunta Sy, keskimääräinen pystysuuntainen huojunta Tähtäys COG, kaliberikorjattu tähtäystulos ATI, tähtäysaika taululla Liipaisu RTV, suhteellinen liipaisuluku, liipaisun puhtaus Vastaavat tilastolliset arvot voidaan nähdä tarkemmin eriteltyinä laukausten ja sarjojen toistoikkunoissa. NOS 4.2 Käyttäjän opas 63

64 12.9 Pika-arviointi Laukauksen jälkeen ohjelmisto laskee pika-arvioinnin, jos se on sallittu asetuksissa. Pika-arviointi voidaan laskea kolmella eri vaikeusasteella: aloittelevalle ampujalle, tarkk ampujalle tai ekspertille. Lisäksi laskennassa otetaan huomioon ampuma-asento: pystystä, polvelta tai makuulta (kts. kpl. 15.4). Valitut pika-arvioinnin asetukset näytetään kahdella merkkivalojen vieressä olevalla ikonilla. Pika-arviointi esitetään ampujan näytön oikeassa ylänurkassa merkkivaloilla (vrt. liikennevalot), joissa ylin vihreä valo ilmaisee hyvää suoritusta arvioitavassa tuloksen tekijässä. Alin punainen valo ilmaisee heikompaa suoritusta. Niiden välissä olevat keltaiset tai moniväriset valot ilmaisevat väliarvot ja vasemmanpuoleisin pystypalkki ilmaisee kokonaisarvion. Arvioitavia tekijöitä ovat: Osumatulos Tähtäys Pito Liipaisukontrolli Kuva Pika-analyysin kolmitasoiset (oletus) ja viisitasoiset merkkivalot Tarvittaessa saadaan näytön oikeaan reunaan näkyviin yhtäaikaa meneillään olevan tai toistoissa valitun sarjan kaikkien laukausten arviointivalot. Niistä nähdään sama informaatio, kuin näytön oikean ylänurkan valoista, mutta tiivistetymmässä muodossa. Kuva Pika-analyysin valinnaiset sarjan arviointivalot Laukausten toisto ja tulostus

65 13. Ampujakohtaiset asetukset Ampujan tiedot -ikkunassa valitaan yhdelle tai useammalle ampujalle kuuluvia asetuksia. Avaa Ampujan asetusikkuna päävalikosta valinnalla: Asetukset Ampuja... tai painamalla Ampuja -painiketta työkalupalkista. Kuva 13.1 Ampujakohtaiset asetukset 13.1 Ampujalista Asetusnäytön vasemmassa laidassa on lista ampujista. Ennen ampujakohtaisia valintoja ampujat, joihin valintojen halutaan kohdistuvan, on valittava listasta. Valitse Kaikki-painikkeella kaikki ampujat ja poista kaikki valinnat valitsemalla Ei mikään. NOS 4.2 Käyttäjän opas 65

66 13.2 Ampujien luonti ja poistaminen Voit milloin tahansa luoda uuden ampujaikkunan lisää. Valitse Uusipainike, jolloin ohjelma ehdottaa Ampujan nimi -kenttään uuttaa ampujaa oletusnimellä Ampuja x, jossa x on ampujan numero. Voit muuttaa ampujan tiedot haluamaksesi. Uutta ampujaa ei luoda ennenkuin olet hyväksynyt asetukset painikkeesta Hyväksy. Vastaavasti voit Poista-painikkeesta poistaa ampujalistasta viimeisimmän ampujan, mikäli ampujia on enemmän kuin yksi ja viimeisimmällä ampujalla ei ole laukauksia ammuttuina Ampujan tiedot Ampujan tiedot käsittävät ampujan nimen, joukkueen ja lipun. Jokaiselle ampujalle voidaan antaa nimi, seuraa, yksikköä tai kansallisuutta kuvaava joukkue ja lippu. Nimi asetetaan vain yhdelle valitulle ampujalle kerrallaan, joukkue ja lippu voidaan asettaa kerralla useammalle ampujalle. Nimi ja joukkue syötetään tekstikenttiin näppäimistöltä, lippu tulee valita valikosta avautuvasta listasta Kommentti Kommentti-kenttään kirjoitetaan tarvittaessa kommentti, jonka halutaan tulostuvan näytössä. Kommentti voi olla ampujakohtainen tai kaikille yhteinen valittujen ampujien määrästä riippuen. Kommentti voi sisältää lyhyttä, esimerkiksi ampumatilannetta kuvaavaa tietoa, kuten ampuma-asento: makuu, pysty, tms Aseen valinta Valitun ampujan radalle asetetaan listasta ase, jonka mukaan näytön maalitaulun koko ja muoto määräytyvät. Noptelin määrittelemien aseiden tiedot luetaan asetiedostosta NOS.GUN. Lisäksi voi olla myös käyttäjän määrittelemiä aseita, jotka on talletettu tiedostoon CUSTOM.GUN. Nämä aseet määritellään erillisellä ase- ja taulueditorilla (Gun & Target Editor - GunEdit.exe), joka löytyy Noptel Training Systems -valikosta Ampujakohtaiset asetukset

67 Jotkin ohjelmistoon valmiiksi määritellyistä aseista ovat ns. erikoisaseita, jotka esitelty tarkemmin kappaleessa 20. Joillakin näistä aseista on ammuntaa liittyviä lisävalintoja. Lisävalinnat annetaan ikkunassa, joka avataan painikkeesta Ase, kun kyseinen ase on valittu Näytön renkaat Näytön koko ja näkyvien renkaiden määrä määräytyvät valitulle ampujalle määriteltyjen näkyvien renkaiden ja osumarenkaiden mukaan. Huomaa, että asetuksiin valittu numero tarkoittaa uloimman tulosrenkaan arvoa, ei renkaiden määrää. Osumarenkaiden tulee olla pienempi tai yhtä suuri kuin näkyvien renkaiden. Tulosrenkaita voidaan muuttaa myös nuolipainikkeista. Kaikki ampujien asetukset -ikkunan valinnat on varmistettava Hyväksy- tai OK-painikkeella Näytön asetukset Näytön asetukset sisältää joukon valintoja, jotka vaikuttavat ampujan ikkunaan. Joitakin valintoja ei voida toteuttaa kaikissa näyttömuodoissa. Laukauksen toiston asetuksista avataan ikkuna, jossa on vastaavat valinnat Automaattitoistolle ja Laukauksen toiston eri toistomuodoille. Kuva 13.2 Näytön valinnat NOS 4.2 Käyttäjän opas 67

68 Liikerata-ryhmä määrittelee, kuinka tähtäyksen liikerata esitetään näytöllä. Laukausta toistettaessa liikerata voidaan piirtää jatkuvana viivana, näytteiden mukaisina pisteinä tai liikkuvana täplänä. Jos piirretään viivaa, tähtäyskäyrän loppua voidaan häivyttää, jotta vältyttäisiin näytön täyttymiseltä piirretystä radasta. Osumat-ryhmässä valitaan, kuinka ampujan aikaisemmat laukaukset näytetään. Sarjan osumat näyttää vain meneillään olevan sarjan osumat taulussa. Valitsemalla Kaikki osumat saadaan ampujan kaikki aikaisemmat osumat näyttöön. Kolmas vaihtoehto on Vain viimeinen, jolloin näyttöön ei tule aikaisempia osumia lainkaan. Maalitaulu-valinnoissa päätetään piirretäänkö Kohdistusalue ja Sisäkymppi -renkaita. Sekä sarjan ja laukauksen numero että osuman tulos ja sektori ovat oletusvalintoja. Ampujan tulos voidaan esittää joko Kokonaistuloksena tai Sarjan tuloksena. Nämä numeeriset tiedot ovat ikkunan vasemmassa yläkulmassa. Niiden alapuolella voidaan esittää Suhteellinen liipaisuluku (RTV). Painopisteet (COG) -ryhmä sisältää tilastollisia tietoja laukauksesta ja sarjasta. Varsinaiset painopisteet voidaan valita piirrettäväksi sarjan osumille, sarjan liikeradalle ja laukauksen liikeradalle. Laukauksen liikeradan painopisteen ympärille voidaan piirtää Pitolaatikko. Kasan tulos esitetään muiden tulostietojen joukossa ikkunan vasemmassa laidassa. Muita valintoja ovat ampujan Lippu, ja toistomuodoissa Toistoaika. Ilman Täytä osumat -valintaa osumat piirretään pelkkinä renkaina Ampujakohtaiset asetukset

69 14. Monenkäyttäjän järjestelmät 14.1 Järjestelmän laajentaminen Järjestelmää voidaan laajentaa USB-muuntimien tai sarjakortin avulla, joita on saatavilla 4:lle ja 8:lle käyttäjälle. USB-muunnin kytketään tietokoneen USB-porttiin, jolloin monta ampujaa voi ampua samanaikaisesti samalla tietokoneella. Järjestelmän laajentaminen monenkäyttäjän ammuntaan ei vaadi NOS4-ohjelmiston päivittämistä, vaan NOS4-ohjelmisto on aina sama. Sen sijaan USB-muuntimen tai sarjakortin laiteohjaimet Windowsia varten pitää aina asentaa mukana tulevalla asennusohjelmalla ennenkuin NOS4-ohjelma käynnistetään. Kuvassa 14.1 on esitetty järjestelmä, jota on laajennettu 4- paikkaisella USB-muuntimella. USB-muuntimen laiteohjaimet asennetaan laitteen mukana tulleelta CD-Rom levyltä [WINDOWS]. Optiset osat Tähtäystaulu Tietokone USB-muunnin Kuva 14.1 Esimerkki 4:n ampujan järjestelmästä PC tietokoneessa on normaalisti COM1 ja COM2 -sarjaportit, jotka tässä tapauksessa jäävät käyttämättä. Esimerkissä optiset osat on kytketty USB-muuntimeen. Lisätyt sarjaportit ovat COM3, COM4, COM5 ja COM6. NOS 4.2 Käyttäjän opas 69

70 Seuraavana on esimerkki sarjakortilla laajennetusta järjestelmästä [WINDOWS: Control Panel System]: Kuva 14.3 Esimerkki 4-paikkaisen sarjakorttilaajennuksen (Moxa) Windowsasetuksista Painamalla näppäintä Ominaisuudet (kts. ed. kuva) päästään näkemaan tarkemmin sarjakortin asetukset. Tässä esimerkissa lisätyt sarjaportit ovat COM3-COM6, mikä on suositeltava asennustapa. Jos käytössä on 8-paikainen sarjakortti, niin silloin portit lisätään vastaavasti esim. tunnuksille COM3-COM Ratojen valinta Monenkäyttäjän järjestelmissä jokaisella ampujalla on oma ampujaikkunansa. Tilanteessa, jossa ampujia on enemmän kuin optisia osia (vrt. ratoja/sarjaportteja), tarvitaan rata-asetuksia. Radat ampujille valitaan päävalikon komennolla: Asetukset Radat. Näytöllä valitaan kullekin ampujalle rata. Jos kaikilla ampujilla on optinen osa käytettävissä, niin tätä näyttöä ei tarvita. Valitse ampujalle rata osoittamalla ensin ko. ampuja Ampujat - listasta, ja sen jälkeen haluttu rata (Com-portti) Radat-listasta Monenkäyttäjän järjestelmät

71 Painamalla Oletus tai Mitätöi -painikkeita, voit palauttaa ratojen oletusasetukset tai poistaa kaikki rata-asetukset. Näytä-painikkeella näyttöön järjestetään vain ne ampujat, joilla on oma rata. Kuva 14.3 Radan valinta Käynnistyksen yhteydessä ohjelmisto tutkii kaikki koneesta löytyvät sarjaportit (COM-portit) ja antaa jokaiselle löytyvälle optiselle osalle oman radan automaattisesti. Tarvittaessa voidaan etsiä järjestelmään asennetut optiset osa painamalla Tarkista portit - painiketta. Tämä toiminto mahdollistaa uusien optisten osien kytkemisen ohjelman käynnistyksen jälkeen Ampujanäyttöjen järjestely Kuvaruudulla olevia näyttöjä voidaan haluttaessa siirtää ja niiden kokoa muuttaa, jolloin yksittäisiä ikkunoita saadaan yksityiskohtaiseen tarkasteluun. Kuvaruudun näyttöjen nopeaa järjestämistä varten ohjelmistossa on joukko valintoja ja pikanäppäimiä. Valinnat saadaan päävalikon Ikkuna-valikosta. Kaikki (pikavalinta Ctrl-A) ja Järjestä järjestävät joko ampujanäytöt tai kaikki kuvaruudulla olevat ikkunat siististi kuvaruudulle. Aktiiviset radat (Ctrl-B) toimii vastaavasti, mutta jättää kuvaruudulle vain ampujat, joille on valittu rata. Seuraava (Ctrl-N) ja Edellinen (Ctrl-P) kierrättävät ampujanäyttöjä kuvaruudulla, jos kaikkia ampujia ei haluta kerralla kuvaruudulle. Monen käyttäjän järjestelmissä on tarpeen ryhmitellä ampujia näyttöä varten, koska ampujia voi olla enemmän, kuin optisia osia ja ratoja. Ryhmittely tapahtuu valitsemalla päävalikossa: Ikkuna Ryhmän koko. Tämän jälkeen valitaan avautuvasta listasta haluttu ryhmäkoko, joka voi olla 1, 2, 4, 8 tai 16 ampujaa. NOS 4.2 Käyttäjän opas 71

72 15. Yleiset asetukset Ohjelmiston käyttöön liittyviä yleisiä asetuksia on Asetukset-valikon Yleiset-näytössä (kuva 15.1). Kuva 15.1 Yleiset asetukset Tässä ikkunassa asetetaan ohjelman toimintaan yleisesti vaikuttavia sekalaisia parametreja ja harjoitteen tietoja. Värit -painikkeella avataan ikkuna, jossa voidaan muuttaa ampuja- ja toistoikkunan XY-, R(t)-, XY(t)- ja trendinäyttöjen värejä ja viivanleveyksiä Yleiset asetukset Yleiset asetukset sisältää laukausten esittämiseen, tilastolaskentaan ja käyttöliittymään liittyviä valintoja. Valinnat-ryhmän asetukset ovat: - Sarjan koko - Sarjan muodostavien laukausten maksimimääräksi voidaan asettaa 20. Oletuksena sarja muodostuu viidestä laukauksesta Yleiset asetukset

73 - Häivytys - määrittelee ajan, jonka jälkeen viiva- tai pistemuotoista tähtäysliikettä aletaan häivyttää tähtäyskäyrän alusta. - Toistonopeus - määrittelee kuinka nopeasti ohjelmisto toistaa laukauksen. Nopeus voidaan valita väliltä % siten, että oletusarvo 100 % on normaalinopeus. - Hylkää ohiammutut - Normaalisti ohjelma hylkää laukauksen, mikäli laukaushetken signaalitaso on asetettua kelpoisuusarvoa pienempi eli optinen osa ei osoita maalitaululle. Mikäli Hylkää ohilammutut on valittu, ohjelma hylkää myös laukaukset, joilla on riittävästi signaalia, mutta eivät osu maalitauluun. Muutoin ohilaukauksen tulokseksi kirjataan Rengasnumerointi - Osumarenkaiden arvot näkyvät näytössä, mikäli ikkunan koko on riittävän suuri numeroiden piirtämiselle. - Sykemittari - ST-2000 Sport, Sport II and PistorTrainer laitteisiin on mahdollista liittää lisävarusteena sydämen sykkeenmittaus sensori (Heart Rate Sensor-HRS). Tällöin voit Polar Electron lähetinvyötä käyttämällä nähdä ja tallentaa sykkeen ampumasuorituksen ajalta Harjoitteen tiedot - Harjoite (ryhmä) - Tulosraportteja varten voidaan ammunnan harjoittelulaitteistolla käydylle kilpailulle tai harjoitukselle antaa nimi jne Äänet - Osumaääni - antaa hyväksytystä laukauksesta lyhyen äänimerkin. Mikäli käytössäsi on äänikortti, voit myös simuloida laukausäänen WAV-tiedostosta. Ohjelmiston mukana toimitetaan esimerkkitiedosto SHOT.WAV, mutta voit korvata sen haluamallasi WAV-muotoisella tiedostolla. - Kohdistusääni - Kun kohdistavan ampujan näyttö on aktiivinen, tietokone antaa jatkuvan äänimerkin ampujan tähtäyspisteen ollessa mittausalueella. Kun tähtäyspiste siirtyy maalitaulun a- lueelle äänenkorkeus nousee. NOS 4.2 Käyttäjän opas 73

74 - Syke - Mikäli käytössä on sykkeenmittaussensori, tietokone antaa äänimerkin havaituille sydämenlyönneille, kun valinta on kytkettynä Tilastojen laskenta NOS4-ohjelmisto laskee moninaisia tilastollisia arvoja niin yksittäiselle laukaukselle kuin sarjallekin. Jokaisesta laukauksesta lasketaan tunnusluvut kaikille kolmelle ammunnan peruselementille: pidolle, tähtäykselle ja liipaisulle. Useimmat tunnusluvut lasketaan ns. tilastolliselta ajalta (Tilastot), joksi yleensä valitaan sportammunassa kolme viimeistä sekuntia ennen laukausta ja MILammunnassa 1 sekunti ennen laukausta. Tilastolaskentaan liittyviä asetuksia on Asetukset Tilastolaskenta-näytössä (kuva 15.2). Kuva 15.2 Tilastolaskennan ja pika-arvioinnin asetukset Tilastolaskennan asetuksia Ajat -ryhmän asetukset: Laskenta-ajoista voidaan määrätä ohjelman laukauksesta tallettama tähtäysaika ja ns. jälkipitoaika sekä tilastolliseen laskentaan käytettävä aika. Laskenta-ajat sekunteina syötetään numeroina syöttökenttiin. Tähtäys-asetus määrittelee tiedostoon talletettavan tähtäysajan (oletus 4.2 s). Aika on samalla myös tiedostosta toiston Yleiset asetukset

75 maksimiaika. Välittömästi muistista toistettava laukaus voidaan toistaa pitemmältäkin ajalta. Jälkipito-asetus määrittelee tiedostoon talletettavan liipaisun tunnistuksen jälkeisen ajan (oletus 0.2 s). Tiedostoon talletetaan siis tähtäys- ja jälkipitoajan summa 4.3 s. Tilastot-asetus on aika, jonka suhteen laukauksen tilastollinen laskenta (12.5) suoritetaan (oletus 1 s). Osumarengasrajat-ryhmän asetukset: NOS4 ohjelma laskee, kuinka monta prosenttia valitusta tilastollisesta ajasta tähtäyspiste oli määrättyjen ns. tulosrajojen sisäpuolella. Tulosraja vastaa normaalia taulurengasta eli esim. tulosraja 9 vastaa taulurengasta 9. Tulosrajoja on kaksi, joista toinen on 'karkeampi' eli Ulompi ja toinen 'hienompi' eli Sisempi. Samalla ohjelma laskee myös Pitoajan, joka on se aika laukaisuhetkestä taaksepäin, jona tähtäyspiste on yhtäjaksoisesti ollut pitorajan sisäpuolella. Osumarengasrajat vaikuttavat laukauksen ja sarjan statistiikkaikkunoiden lukemiin. Sisemmälle renkaalle ja pitorenkaalle voidaan valita rajaksi myös Sisäkymppirengas. Tutustu tilastolliseen laskentaan tarkemmin kappaleessa 12. Pika-arviointi -ryhmän asetukset: Näytä pika-arvionti -valinta tuo pika-arvioinnin merkkivalot (kuva 12.17) näkyviin ampujanäytön oikeaan ylänurkkaan. Arviointi on oletuksena kolmitasoinen, mutta tarkemman arvioinnin saa asettamalla Viisitasoinen arviointi päälle. Sarja arviointi -asetus tuo lisäksi sarjan jokaisen laukauksen merkkivalot (kuva 12.18) näkyviin näytön oikeaan reunaan. Pika-arviointiin vaikuttavat lisäksi Ampuma-asento ja Vaikeusaste -asetukset. NOS 4.2 Käyttäjän opas 75

76 16. Optisen osan asetukset Optisen osan liittyvät asetukset ja säädöt asetetaan Optisen osan asetukset -ikkunassa, joka avataan päävalikosta Asetukset. Tehorajojen ja käynnistysautomatiikan valintojen avulla pyritään järjestelmän käyttö tekemään mahdollisimman yksinkertaiseksi. Kun käytetylle ammuntamuodolle (laukausrytmi, etäisyys) sopivat asetukset on kerran tehty, ei niitä yleensä enää tarvitse muuttaa. Kuva 16.1 Optisen osan asetukset 16.1 Valinnat Joillakin laitteilla optisen osan ilmaisimen Lisävahvistus asetetaan päälle, jos heijastimelta palautuva signaali on heikko (esim. alle 400), tai pitkillä ampumamatkoilla (kymmeniä/satoja metrejä). Nyrkkisääntönä voidaan pitää: Jos tähtäystaulussa on heijastimena prisma tai useita prismoja, niin lisävahvistus on aina tarpeellinen. Ammuttaessa lyhyille matkoille (5-10 metriä) ei lisävahvistusta yleensä tarvita. Optisen lähettimen automaattinen tehon säätö sallitaan kohdasta Automaattinen tehonsäätö. Taulullaolon tarkistus alkaa viritysviiveen jälkeen, ja tällöin optinen osa kytketään päälle ja tarkistetaan, osoittaako optinen osa taululle (eli pienin hyväksytty signaalitaso ylitetään). Jos ei, niin optinen osa sammutetaan tarkistusvälin ajaksi virran säästämiseksi. Jos Optisen osan asetukset

77 optinen osa osoittaa taululle, niin optinen osa jää päälle laukaukseen asti. Taulullaolon tarkistus toimii myös käsikäynnistyksen yhteydessä, mutta haluttaessa tarkistus voidaan kytkeä kokonaan pois päältä. Joillakin optisilla osilla liipaisun lisäherkistys on valittavissa päälle/pois. Valinta on harmaa, mikäli laitteesi ei tue tätä ominaisuutta. Rekyyli asetetaan päälle, jos aseeseen on lisätty optionaalinen paineilmarekyylilaitteisto tai ammutaan kovilla yhtäaikaa. Tällöin laukaisuntunnistusta aikaistetaan hieman, jotta aseen heilahtaminen ei haittaa osumapisteen mittausta. Tarkistusväli ilmoittaa kuinka usein laite tarkistaa onko taululle tähtääminen jo aloitettu. Jatkuva mittaus alkaa heti, kun taulullaolo havaitaan. Virrankulutuksen pienentämiseksi tarkistusväli kannattaa valita niin suureksi kuin kulloinkin käytössä oleva ammuntatyyli sallii Käynnistysautomatiikka Optisen osan automaattinen käynnistyslogiikka Käynnistys laukauksen jälkeen valitaan kolmesta mahdollisuudesta: Ei käynnistetä automaattisesti Käsikäynnistys. Käynnistetään sarjan laukausten välillä, mutta ei sarjan viimeisen laukauksen jälkeen Autom. sarjoille. Käynnistetään aina laukauksen jälkeen Autom. jatkuvasti. Viritysviive - Kun automaattinen käynnistysmuoto on valittuna, niin viritysviive ilmaisee sen laukauksen jälkeisen ajan, jona optinen osa on täysin passiivinen. Tällöin viritysäänet yms. eivät aiheuta uutta laukausta eikä virtaa kulu hukkaan. Virrankulutuksen pienentämiseksi viritysviive kannattaa valita niin suureksi kuin kulloinkin käytössä oleva ammuntatyyli sallii Signaalitasot Optisessa osassa on mittauskanavat, joiden signaalitaso vaihtelee välillä Tehonsäädön avulla signaalitaso pyritään ohjaamaan alueelle (kuva 16.2). Nämä ovat ohjelmiston oletusarvoja, jotka voidaan tarvittaessa muuttaa (kts. kohta 16.5). NOS 4.2 Käyttäjän opas 77

78 Mittauksen tarkkuus paranee suuremmilla signaalitasoilla, mutta toisaalta tasojen on oltava alle 4095, joten on hyvä jättää pelivaraa satunnaista vaihtelua varten Haluttu signaalitaso Keskimääräisen signaalitason maksimiraja Keskimääräisen signaalitason minimimiraja Pienin hyväksyttävä signaalitaso Kuva 16.2 Keskimääräinen signaalin taso Signaalitaso, lähetinteho ja lisävahvistus (ON/OFF) nähdään ampujaikkunasta kohdistusmuodossa (tai diagnostiikkanäytöstä). Yleensä jos keskimääräinen signaalitaso on alle 500, niin optisen osan lisävahvistus kannattaa kytkeä päälle. Toisaalta, jos signaalitaso on hyvä vaikka lähetintehon asetusarvo on maksimi 15 (kts. diagnostiikkanäytön sarake LED Pwr ), niin lisävahvistus kannattaa yleensä ottaa pois päältä. Erittäin tärkeä raja-arvo on pienin hyväksyttävä signaalitaso. Koska ST-2000 laitteiston toiminta perustuu heijastukseen on huomattava, että esim. pöydän pinnasta tai katosta mahdollisesti tulevat heijastukset voivat aiheuttaa virheellisen laukauksen esim. viritettäessä asetta. Vastaanottimen Signaalitason kelpoisuusraja asetetaan siten, että lähialueen heijastukset saadaan eliminoitua. Näin vältetään vahingossa tapahtuvat harhalaukaukset. Tyypillisesti sopiva arvo saadaan tarkistamalla varsinaisesta taulusta saatava signaalitaso ja asettamalla pienin hyväksyttävä taso esimerkiksi puoleen saadusta signaalitasosta. Toinen mahdollisuus on kokeilla kuinka suuri signaalitaso esim. pöytäpinnasta laukaukseen valmistautuessa tulee ja asettaa hyväksymisraja jonkin verran tätä signaalitasoa korkeammaksi. Näitä ohjeita soveltamalla sopiva raja-arvo löytyy. Valitun ampujan (eli ampujan, jonka ampujaikkuna on aktiivinen) viimeinen laukaus voidaan tarvittaessa poistaa Ctrl-Del näppäinyhdistelmällä tai ampujan operointivalikosta (Mitätöi viimeisin laukaus) Optisen osan asetukset

79 16.4 Automaattitoiminto Automaattitoiminnan tarkoituksena on helpottaa järjestelmän käyttöä kuitenkin samalla pyrkien mahdollisimman pieneen tehonkulutukseen. Seuraavassa kuvatussa sekvenssissä on valittuna automaattinen käynnistys laukauksen jälkeen sekä taululla olon tarkistus. Kun kaikki asetukset ovat valmiit ja ammunta aloitetaan, niin optiset osat kytketään päälle yksitellen tai yhtäaikaisesti pikavalinnalla. Tämän jälkeen ohjelmisto tarkistaa määrävälein, Tarkistusväli, osoittaako määrätty optinen osa taululle eli onko signaalitaso suurempi kuin asetettu signaalitason kelpoisuus. Kun raja ylittyy, niin optinen osa jätetään jatkuvasti päälle ja tehonsäätöjärjestelmä pyrkii ohjaamaan signaalitason toivotulle alueelle. Jos signaalitaso jostain syystä pienenee alle taulullaolon rajan, niin taululla olon tarkistus aloitetaan uudelleen viiveen jälkeen. Laukauksen jälkeen on ns. viritysviive jolloin optinen osa ei ole toiminnassa, mutta jonka jälkeen taululla olon tarkistus alkaa automaattisesti. Kuitenkin, jos laukaushetkellä signaalitaso on liian pieni ja laukausta ei hyväksytä, niin optinen osa kytketään aina automaattisesti päälle jo 0.5 s kuluttua. Toiminta jatkuu kuvatun proseduurin mukaan valinnasta riippuen, joko sarjan loppuun tai jatkuvasti, kunnes lähettimet kytketään pois päältä esim. Ctrl-K-pikavalinnalla. On taululla Tulos Onko taululla? ON Lähetin OFF Menee pois taululta 0,5 s Viritysviive Tarkistusväli Laukaus Aika Signaalitaso: OK Pieni Kuva 16.3 Taulullaolon tarkistuksen periaate NOS 4.2 Käyttäjän opas 79

80 16.5 Tehonsäätö Optisen osan lähetimen tehonsäädön ja signaalitason asetusikkuna avautuu päävalikosta seuraavasti: Asetukset Optinen osa... Teho Kuva 16.4 Tehonsäädön ja signaalitason asetukset Optisen osan infrapunavalolähettimen tehoa voidaan vaihdella välillä Mitä suurempi lukema on, sitä suurempi on lähettimestä lähtevän valokeilan teho. Tehonsäätöä voidaan rajoittaa asettamalla sille minimi ja/tai maksimiraja Tehonsäätörajat. Lähettimen tehon säätöalue on Säätöaluetta on hyvä rajoittaa, jos esimerkiksi jo tehotasolla 10 saavutetaan riittävä signaalitaso. Tehonsäädölle voidaan lisäksi määrittää Kiinteä vakioteho jota käytetään, jos tehonsäätöautomatiikka on estetty. Näin voidaan menetellä, kun olosuhteet ovat stabiilit. Osa lähettimen valotehosta heijastuu tauluheijastimesta takaisin optisen osan vastaanottimeen, jonka signaalin taso vaihtelee välillä Signaalin tasorajat kentissä Min ja Maks, määrittävät vastaanottimen signaalitason (keskiarvon) tavoitearvot, johon lähettimen tehoa säätämällä pyritään. Mikäli signaalin taso ei nouse näin ylös, niin myös pienemmät signaalin tasot hyväksytään. Ammuttaessa pitkille etäisyyksille, joillakin laitteilla signaalin tasoa nostetaan lisävahvistuksen avulla. Lähettimen tehonsäädön toimintaa ja signaalin tasoja voidaan tarkkailla diagnostiikkaikkunan ja kohdistusmuodon avulla Optisen osan asetukset

81 17. Ennakkoasetukset Liikkuvaan maaliin ampuminen vaatii eräitä asetuksia ohjelmistossa. Tarvittava ennakko asetetaan Asetukset Lisää Ennakko - ikkunassa. Aluksi ennakko tulee kytkeä päälle Ennakko käytössä - valinnasta. Ennakon merkkinä ampujaikkunan vasemmassa alakulmassa on puna/sininen nuoli. Nuolessa oleva kirkkaampi punainen tai sininen piste osoittaa maalin liikkeen suunnan. Liikkuvaan maaliin ammuttaessa tehdään seuraavat muutokset ohjelmiston asetuksiin: Tilastollinen aika muutetaan 1.0 s, tähtäysaika 1.75 s ja jälkipitoaika 0.5 s (Yleiset asetukset). Taulullaolon tarkistus kytketään pois päältä. Osuman jälkeisten näytteiden suodatus voidaan asettaa pois päältä NOS.INI tiedoston parametrilla FTF=0. Kuva 17.1 Ennakon asetukset 17.1 Suuntamääritykset Automaattinen - Ohjelmisto päättelee ampujan tähtäyksestä kumpaan suuntaan maali liikkuu. Ohjelmisto olettaa ampujan tähtäyksen tulevan maalitaululle liikesuuntaan nähden takaapäin. Vaihda laukauksen jälkeen - Liikkeen suunta vaihtuu aina aina laukauksen jälkeen. Valinta voi olla tarpeen nopeilla juoksuilla lajeissa, joissa vastakkaisien suuntien ennakot sattuvat samalle alueelle, jolloin automaattinen suunnanvalinta ei pysty päättelemään kumpaan suuntaan ampuja tähtää. NOS 4.2 Käyttäjän opas 81

82 Värit suunnan mukaan - Laukausten analysointia varten on mahdollista merkitä osumat liikkeen suunnan mukaan: Tällöin osumat oikealta vasemmalle liikkuvaan maaliin piirretään sinisinä ja osumat vasemmalta oikealle liikkuvaan punaisina Ennakon määrittäminen Todelliset ennakkokorjaukset annetaan sekä vasemmalle että oikealle. Korjauksen etumerkki tulee heijastimen sijoituksen mukaan. Jos heijastin on liikkeen suunnassa ennen todellista tähtäyspistettä, ennakon merkki on negatiivinen. Vastaavasti, jos heijastin on tähtäyspisteen jälkeen, ennakko on positiivinen. Ennakko voidaan määrittää tarkasti hiirellä. Kun on ammuttu ennakkopisteeseen, ja todetaan, ettei laukaus osunutkaan maalitaulun keskelle, oikea ennakko voidaan antaa seuraavasti: Avaa ampujan operointi-ikkuna. Valitse Kohdista Aseta ennakko. Vie hiiren kursori osuman kohdalle ja paina vasenta painiketta. Tämän jälkeen ohjelma asettaa (suuntaikonin mukaisen) suunnan ennakkolukeman vastaamaan ammuttua osumaa. On tärkeää huomata, että liikesuunnan tilaikoni on asetettava ennakkosuunnan mukaiseksi. Tämän varmistamiseksi voi Automaattinen ja Vaihda laukauksen jälkeen -valinnat ottaa pois päältä ennakon määrittämisen ajaksi. Ennakon suunta voidaan tarvittaessa vaihtaa näpäyttämällä ampujaikkunan vasemmassa alakulmassa näkyvää suuntaikonia. Kohdistusmuodossa ennakkoasetuksilla ei ole merkitystä. Täten kohdistuslaukauksia ammuttaessa tähdätään keskelle maalia, joka pidetään kohdistuksen ajan liikkumattomana Ennakkoasetukset

83 18. Tuuli ja ballistiikka Normaalissa ammunnassa vakiomatkoin tuuli- ja ballistiikka - asetuksia ei tarvita. Jos ballistiikka kytketään päälle niin kohdistus perustilanteeseen nähden muuttuu. Maalitaulun koko ei myöskään skaalaudu etäisyyden mukaan (perustilanteessa eli ilman ballistiikkaa ammunnan vaikeusaste säilyy ampumaetäisyydestä riippumatta). Jos vain tuulikorjaus on valittuna (siis ilman ballistiikkaa), niin kohdistus ja taulun skaalaus toimivat kuten normaalissa ammuntatilanteessakin. Ballistinen ammunnanharjoittelu on periaatteessa kaksivaiheista (Kuva 18.1). Ensimmäisessä vaiheessa ase ja optinen osa kohdistetaan jollekin tietylle etäisyydelle, esim. 100 tai 300 metriä. Toisessa vaiheessa siirrytään ampumaetäisyydelle, ja suoritetaan varsinainen harjoittelu. kohdistustaulu tähtäystaulu ST-2000 kohdistusetäisyys ampumaetäisyys Kuva 18.1 Ballistisen ammunnanharjoittelun vaiheet Kohdistus Avataan ballistiikan asetusikkuna päävalikosta kohdasta Asetukset Lisää Tuuli ja Ballistiikka..., jossa tehdään seuraavat asetukset: NOS 4.2 Käyttäjän opas 83

84 Asetetaan ballistiikka päälle laittamalla rasti ruutuun kohtaan Huomioi/Ballistiikka. Tuulen vaikutus voidaan ottaa huomioon asettamalla rasti kohtaan Huomioi/Tuuli. Valitaan haluttu patruuna painamalla painiketta Muuta... Patruunatiedostossa on lueteltu luodin ballistiset putoamat, sekä tuulen vaikutus eri ampumaetäisyyksillä. Uusi patruuna voidaan tarvittaessa määritellä erillisellä patruunaeditorilla CartEdit, joka löytyy Noptel Training Systems -ohjelmaryhmästä Windowsin Start -valikosta. Valitaan haluttu kohdistusetäisyys ja syötetään se kohtaan Etäisyys/Kohdistus. Asetetaan ammuntaetäisyys samaksi, kuin kohdistusetäisyys kohtaan Etäisyys/Ammunta. Avataan heijastimen asetus/piipun paikan asetusikkuna painamalla painiketta Asemointi... Mitataan piipun- ja optisen osan keskiakselien välinen etäisyys kuvan 18.2 mukaisesti ja syötetään se kohtaan Piipun etäisyys. Mikäli optinen osa on kiinnitetty piipun yläpuolelle, syötetään piipun etäisyys negatiivisena lukuna. aseen piippu ST-2000 piipun etäisyys Kuva 18.2 Piipun etäisyyden mittaus. Tähtäystaulu, jossa heijastin (prismat) on taulun keskellä, viedään halutulle kohdistusetäisyydelle ja kohdistetaan ase Tuuli ja ballistiikka

85 Ballistiikassa on erittäin tärkeää, että optinen osa on pystysuorassa piipun alla tai päällä. Tästä voidaan varmistua kohdistettaessa siirtämällä asetta vaakasuunnassa samalla taululle tähdäten. Tällöin tähtäystäplän pitäisi liikkua näytössä vaakasuoralla akselilla, mikäli optinen osa on oikein kiinnitetty Ammunta Ballistiikan asetusikkunaan lisätään todellisella ampumamatkalla vaikuttavat lisätekijät. Tämän jälkeen voidaan aloittaa varsinainen harjoittelu. Haluttaessa heijastin voidaan siirtää pois tähtäystaulun keskialueelta. Tällöin mitataan heijastimen vaaka- ja pystysuuntainen poikkeama taulun keskipisteestä (kympistä) kuvan 18.3 mukaisesti ja syötetään tiedot ohjelmistolle kohtaan Prisman paikka. Asetus löytyy heijastimen asetus/piipun paikan asetusikkunasta painamalla painiketta Asemointi... vaakasiirros vasemmalle prismat tähtäystaulu pystysiirros ylös Kuva 18.3 Prisman paikan mittaus. Syötetään tarvittaessa piipun ja tähtäystaulun välinen korkeusero kohtaan Etäisyys/Korkeusero kuvan 18.4 mukaisesti, joko todellisena korkeuserona pituusyksiköissä tai piipun ja tähtäystaulun välisenä kulmana. NOS 4.2 Käyttäjän opas 85

86 tähtäystaulu ST-2000 korkeusero Kuva 18.4 Piipun ja tähtäystaulun korkeuseron määrittäminen Syötetään ampumaetäisyys kohtaan Etäisyys/Ammunta ja viedään tähtäystaulu ampuma-etäisyydelle. Tuulen nopeus syötetään kohtaan Tuuli/Nopeus ja suunta kohtaan Tuuli/Kello. Tuulen suunta ilmoitetaan siten, että kello 12 vastaa ampumalinjaa kuvan 18.5 mukaisesti. tähtäystaulu ampumalinja ST-2000 tuulen suunta: kello 12 kello Kuva 18.5 Tuulen suunnan määrittäminen Suoritetaan harjoittelu Tuuli ja ballistiikka

87 19. Monitaulut ja siluetit 19.1 Ammunta useaan tauluun ST-2000 ammunnan harjoittelujärjestelmällä on mahdollista harjoitella ammuntaa useampaan maalitauluun samalla kertaa (monitauluammunta). Useampaan maalitauluun ammuttaessa harjoitusjärjestelmän muodostaminen voidaan jakaa kahteen perustyyppiin: järjestelmät, joissa käytetään vain yhtä heijastinta ja useampia maalitauluja sekä järjestelmät, joissa käytetään useampia heijastimia ja useampia maalitauluja. Tällöin heijastimia ja maalitauluja ei välttämättä ole sama määrä. Monet erikoisaseet (kappale 20) ovat NOS4-ohjelmistossa valmiiksi määriteltyjä ammuntamuotoja useaan tauluun Monitauluasetukset Ennen ampumista maalitaulujen paikat tulee määrittää ohjelman asetuksissa tai ladata monitaulutiedosto (*.MTE), joka sisältää monitauluammunnan asetukset. Asetukset annetaan Monitauluikkunassa (kuva 19.1), joka avataan valitsemall Asetukset Lisää ja Monitaulu Valmiiksi määritellyt asetukset voidaan ladata tiedostosta painikkeella Avaa. Vastaavasti asetukset voidaan tallettaa painikkeella Talleta nimellä. Monitauluammunnan määrittelyssä vaaditaan seuraavat asetukset: Kuva 19.1 Monitauluammunnan asetukset (ampumahiihto) NOS 4.2 Käyttäjän opas 87