KAUPUNGINVALTUUSTON ASIAKIRJAT STADSFULLMAKTIGES HANDLINGAR KAUPUNGI~IHALLITUKSE~IMIETI~INÖT STADSSTYRELSENS BETÄNKANDEN

Transkriptio

1 ~ l~ HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS MIETINNÖT 1/2011 -p HELSINGFORS STADSSTYRELSE BETÄNKANDEN KAUPUNGINVALTUUSTON ASIAKIRJAT STADSFULLMAKTIGES HANDLINGAR KAUPUNGI~IHALLITUKSE~IMIETI~INÖT STADSSTYRELSENS BETÄNKANDEN Valtuutettujen tekemien aloitteiden käsitteleminen Behandling av fullmäktigemotioner

2 HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS MIETINTÖ 1/2011 HELSINGFORS STADSSTYRELSE BETÄNKANDE Sisältö Innehåll sivu sida JOHDANTO INGRESS Kaupunginvaltuuston esityslista , asia 15, sivu 64 Stadsfullmäktiges föredragningslista , ärende 15, sidan 64 L1ITTEET. BILAGOR Liite A. Bilaga A Sisältää seuraavat aloitteet toimialoittain sekä niistä hankitut lausunnot Innehåller följande motioner och utlåtanden om dem, sektorsvis: KAUPUNGINJOHTAJA Aloite 1 Aloite 2 Aloite 3 Antti Vuorela (tupakointi luottamustehtävien aikana) 3 Emma Kari ym. (yritysten hallinnollinen taakka) 5 Laura Kolbe ym. (Sinebrychoffin puiston rauhoittaminen) 9, 95 Liite 1 Liite 2 Liite 3 yleisten töiden lautakunta ympäristölautakunta hallintokeskuksen turvallisuus- ja valmiusosasto Aloite 4 Aloite 5 Aloite 6 Julia Virkkunen ym. (paperijakelun lopettaminen) 11 Arja Karhuvaara (Otto-automaatti kaupungintalolle) 13 Sari Sarkomaa ym. (päivähoidon siirto opetustoimeen) 16,101 Liite 4 Liite 5 Liite 6 opetuslautakunta sosiaa lilautakunta talous- ja suunnittelukeskus Aloite 7 Essi Kuikka ym. (alusjätevesien purkaminen) 18, 110 Liite 7 Liite 8 Helsingin Sataman johtokunta ympäristölautakunta Aloite 8 Ilkka Taipale ym. (palvelukampus Koskelan alueelle) 20, 114 Liite 9 Liite 10 Liite 11 kii nteistölautakunta sosiaalilautakunta kaupunkisuunnittelulautakunta

3 HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS MIETINTÖ 1/ HELSINGFORS STADSSTYRELSE BETÄNKANDE Aloite 9 Pekka Saarnio ym. (harmaan talouden kitkeminen) 22 Motion 10. Aloite 10 Jan D. Oker~Blom (tidpunkten förfullmäktiges sammanträden. 26 valtuustokokousten alkamisajankohta) RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI Aloite 11 Kimmo Helistö ym. (ravintoloiden ulkoterassien aukioloajat) Liite 12 kiinteistöla utakunta Aloite 12 Kati Vierikko ym. (ympäristöhavaintojen kerääminen) 31,124 Liite 13 Liite 14 Liite 15 Liite 16 ympäristölautakunta rakennusla uta kunta talous- ja suunnittelukeskus yleisten töiden lautakunta Aloite 13 Laura Kolbe ym. (keskusta-alueen katuopasteet) 33,133 Liite 17 Liite 18 Liite 19 yleisten töiden lautakunta kaupunkisuunnittelulautakunta talous- ja suunnittelukeskus Aloite 14 Tuuli Kousa ym. (Ison Roobertinkadun viihtyisyys) 35, 138 Liite 20 Liite 21 yleisten töiden lautakunta kaupunkisuunnittelulautakunta Aloite 15 Antti Vuorela Uuna- ja metroasemien hissien turvallisuus) 36, 143 Liite 22 Liite 23 Liite 24 liikennelaitoksen johtokunta liikennevirasto VR Aloite 16 Arja Karhuvaara ym. (puistoisännät ja -emännät) 37, 147 Liite 25 yleisten töiden lautakunta Aloite 17 Jaana Pelkonen (laiton ulkomainonta) 39, 149 Liite 26 Liite 27 rakennusvirasto rakennusvalvontavirasto

4 HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS HELSINGFORS STADSSTYRELSE MIETINTÖ BETÄNKANDE / Aloite 18 Maija Anttila ym. (katutöiden suunnittelu) 41, 160 Liite 28 Liite 29 Liite 30 rakennuslautakunta Helsingin Energian johtokunta yleisten töiden lautakunta Aloite 19 Thomas Wallgren ym. (yksityisautoilun vähentäminen) 43,170 Liite 31 Liite 32 Liite 33 ympäristölautaku nta yleisten töiden lautakunta kaupunkisuunnittelulautakunta Aloite 20 Paavo Arhinmäki ym. (betoniset skeittiparkit) 44,179 Liite 34 Liite 35 Liite 36 nuorisolautakunta liikuntalautakunta yleisten töiden lautakunta Aloite 21 Sanna Vesikansa (taksiasemien siisteys) 45,190 Liite 37 yleisten töiden lautakunta Aloite 22 Emma Kari ym. (luonnonhoitosuunnitelmien päivittäminen) 46,192 Liite 38 yleisten töiden lautakunta Aloite 23 Terhi Mäki ym. (Myllypuron metroaseman peruskorjaus) 47,194 Liite 39 liikennelaitoksen johtokunta SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Aloite 24 Lasse Männistö ym. (kotihoidon palveluntuotanto) 48, 195 Liite 40 Liite 41 Liite 42 terveyslautakunta terveyskeskus henkilöstökeskus Aloite 25 Kati Peltola ym. (terveysasemien henkilöstö) 52,202 Liite 43 Liite 44 Liite 45 terveyslautakunta talous- ja suunnittelukeskus hen kilöstökeskus

5 HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS MIETINTÖ 1/ HELSINGFORS STADSSTYRELSE BETÄNKANDE Aloite 26 Päivi Lipponen ym. (ikäihmisten korttelikerhotoiminta) 56,209 Liite 46 sosiaalilautakunta Aloite 27 Ilkka Taipale ym. (psykiatrinen sairaala-alue) 58,211 Liite 47 Liite 48 Liite 49 Liite 50 Liite 51 terveyslautakunta talous- ja suunnittelukeskus Vantaan kaupunki Espoon kaupunki Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallitus Aloite 28 Tuomo Valokainen ym. (vanhusten hoitopaikat) 60,223 Liite 52 Liite 53 sosiaalilautakunta terveyslautaku nta Aloite 29 Tarja Tenkula ym. (yksinhuoltajien perhevalmennus) 62,230 Liite 54 Liite 55 terveyslautakunta sosiaalilautakunta Aloite 30 Yrjö Hakanen ym. (terveydenhuollon puhelinneuvonta) 65,235 Liite 56 terveyslautakunta SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI Aloite 31 Päivi Lipponen ym. (ikäihmisten liikuntapalvelut) 68,238 Liite 57 Liite 58 sosiaal ilautakunta liikuntalautakunta Aloite 32 Julia Virkkunen ym. (koululaisten iltapäivätoiminta) 71,243 Liite 59 opetusl autakunta KAUPUNKISUUNNITIELU- JA KIINTEISTÖTOIMI Aloite 33 Kauko Koskinen ym. (tonttien vuokrantarkistukset) 75,247 Liite 60 kiinteistölautakunta

6 HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS HELSINGFORS STADSSTYRELSE MIETINTÖ BETÄNKANDE / Aloite 34 Antti Vuorela (ravintoloiden meluhaitat asuinkiinteistöille) 77,252 Liite 61 Liite 62 kiinteistölautakunta asuinkiinteistöyhtiöiden toimitusjohtajien kokous Aloite 35 Yrjö Hakanen ym. (Sipoon liitosalueiden suunnittelu) 80 Aloite 36 Kauko Koskinen ym. (kaupungin tilojen tarkastukset) 82,257 Liite 63 Liite 64 talous- ja suunnittelukeskus kiinteistölautakunta Aloite 37 Antti Vuorela (kehä I:n meluesteet Sepänmäessä) 84,260 Liite 65 Liite 66 Liite 67 kaupunkisuunnittelulautakunta ympäristölautaku nta yleisten töiden lautakunta Aloite 38 Antti Vuorela (S uutarilantien melusuojaus) 86,268 Liite 68 Liite 69 Liite 70 kaupunkisuunnittelulautakunta ympäristölautakunta yleisten töiden lautakunta Aloite 39 Antti Vuorela (vuokrataloyhtiöiden palkkiojärjestelmä) 88,273 Liite 71 asuntolautakunta Aloite 40 Tuuli Kousa ym. (pyörätaskut liikennevaloissa) 90,275 Liite 72 kaupunkisuunnittelulautakunta Liite B. Bilaga B Avoinna olevat aloitteet, raportti hallintokeskuksen diaarijärjestelmästä (ei sisällä talousarvioaloitteita eikä tässä mietinnössä käsiteltäviä avoinna olevia aloitteita) 277

7 [$i HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO KHN EHDOTUKSET Kj/ VALTUUTETTUJEN TEKEMIEN ALOlnEIDEN KÄSITTELEMINEN Khs , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , PAATÖSEHDOTUS Kaupunginvaltuusto päättänee katsoa kaupunginhallituksen mietinnön nro liitteenä A olevassa luettelossa mainittujen aloitteiden 1-40 tulleen lopullisesti käsitellyiksi. Lisätiedot: Teppo Tiina, päätösvalmisteluyksikön päällikkö, puhelin UinEET Liite 1 Mietintö Liite 2 Valtuutettujen tekemien aloitteiden käsitteleminen... - päätöshistoria KHS Khs toteaa, että Kvston työjärjestyksen 22 :n mukaan valtuutetuilla on oikeus tehdä aloitteita kaupungin yhteisistä asioista. Kvsto hyväksyi (asia 5) saman pykälän 2 momentin seuraavan sisältöisenä: "Kaupunginhallituksen on esitettävä aloite valtuuston käsiteltäväksi kahdeksan kuukauden kuluessa. Jos määräaika ylittyy sen vuoksi, että kaupunginhallitus päättää palauttaa aloitteen uudelleen valmisteltavaksi, aloite käsitellään määräajan päättymistä seuraavassa aloitteita käsittelevässä valtuuston kokouksessa. Valtuusto käsittelee varsinaisia aloitteita neljä kertaa kalenterivuodessa." Kvsto käsitteli valtuutettujen tekemiä aloitteita edellisen kerran (asia 11). Khs on kerännyt nyt esiteltävään mietintöön ne aloitteet, joista edellisen käsittelyn jälkeen on saatu tarvittavat selvitykset. Mietinnön liitteenä A olevassa luettelossa on aloitteet kokonaisuudessaan, ja luettelon liitteinä on aloitteista hankitut lausunnot. Kvsto hyväksyi (asia 8) seuraavan toivomusponnen: "Kvsto edellyttää, että tehdyistä aloitteista laaditaan ajantasainen luettelo ja aikataulu, josta valtuutetut voivat seurata aloitteiden käsittelyä." Mietin- Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Faksi Tllinro Y tunnus PL 1 Pohjoisesplanadi HELSINGIN KAUPUNKI Helsinki 17 Alv.nro hallinlokeskus@hel.fi htip:flwww.hef.filhalkel FI

8 ~ HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO KHN EHDOTUKSET Kj/ nön liitteenä 8 on avoinna olevia aloitteita koskeva tuloste hallintokeskuksen diaarista. Postiosoite KäynIiosoite Puhelin Faksi Tilinro V-tunnus PL 1 Pohjoisesplanadi HELSINGIN KAUPUNKI Helsinki 17 Alv.nro hallinlok eskus@hel.fi hltp:liwnw.hel.fi/halkel FI

9 ~ HELSINGFORS STADSFULLMÄKTIGE STNS FÖRSLAG Kj/ BEHANDLlNG AV FULLMÄKTIGEMOTIONER Stn , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , BESLUTSFÖRSLAG Stadsfullmäktige beslutar anse motionerna 1-40 i den förteckning som utgör bilaga A tili stadsstyrelsens betänkande nr vara slutligt behandlade. Tillaggsuppgifter: Teppo Tiina, chef för beslutsberedningsenheten, telefon BILAGOR Bilaga 1 Betänkande Bilaga 2 Behandling av fullmäktigemotioner - beslutshistoria STN Stn konstaterar att fullmäktige enligt 22 i arbetsordningen för Stge har rätt att väcka motioner om stadens gemensamma angelägenheter. Stge godkände (ärende 5) 22 2 mom. med följande innehåll: "Stadsstyrelsen ska förelägga fullmäktige motionen för behandling inom åtta månader. Om den utsatta tiden överskrids på grund av att stadsstyrelsen beslutar återremittera en motion för ny beredning, behandlas motionen vid det fullmäktigesammanträde efter den utsatta tiden då motioner nästa gång behandlas. Fullmäktige behandlar egentliga motioner fyra gånger varje kalenderår." Stge behandlade senast fullmäktigemotioner (ärende 11). Stn har i det föreliggande betänkandet tagit med de motioner i fråga om vilka behövliga utredningar lämnats in efter den senaste behandlingen. Motionerna ingår enligt praxis isin helhet i den förteckning som utgör bilaga A tili betänkandet. Utlåtandena om motionerna ingår som bilagor tili förteckningen. Stge godkände (ärende 8) följande hemställningskläm: "Stge förutsätter att det görs upp en uppdaterad förteckning och tidtabell över motionerna. Fullmäktigeledamöterna kan då följa behandlingen av motionerna." En utskrift ur stadskansliets diarium över de fullmäktigemotioner som ännu inte besvarats utgör bilaga B tili betänkandet. Postadress Besöksadress Telefon Telefax Kontonr FO nummer PB 1 Norra esplanaden HELSINGFORS STAD Helsingfors 17 Moms nr hallintokeskus@hel.fi htlp://wwin.hel.fi/halke/ FI

10 HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS MIETINTÖ 1/ HELSINGFORS STADSSTYRELSE BETÄNKANDE Liitteet kaupunginhallituksen mietintöön nro 1 vuodelta 2011 Bilagor tili stadsstyrelsens betänkande nr 1 tör år 2011

11

12 HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS MIETINTÖ LIITE A 3 HELSINGFORS STADSSTYRELSE BETÄNKANDE BILAGAA VT ANTII VUORELAN ALOITE TUPAKOINNISTA KUNNALLISTEN LUOTIAMUSTEHTÄVIEN HOITAMISEN AIKANA Kvsto , asia 17 Khs Aloitteentekijä mainitsee aloitteessaan seuraavaa: "Kaupunginvaltuusto päätti rajoittaa kaupungin työntekijöiden tupakointia työajalla. Kaupunginvaltuutettujen pitää olla samassa asemassa kuin kaupungin työntekijöiden tässä suhteessa. Kaupunginvaltuutettujen ja muiden luottamushenkilöiden on siksi yhdenvertaisuuden vuoksi hyvä ottaa vastaava käytäntö voimaan kunnallisten luottamistehtävien hoitamisen aikana. Esitän, että valmistellaan ensi tilassa seuraavaa esitys: Kaupunginvaltuuston kokouksien aikana tupakointi on kielletty kaupunginvaltuutetuilta ja kokouksiin osallistuviita varavaltuutetuilta. Lautakuntien ja johtokuntien kokouksien aikana ja kokoustauoilla tupakointi on kielletty luottamushenkilöiltä." Khs toteaa, että Kvsto päätti ( ), että Helsingin kaupunki julistautuu savuttomaksi kaupungiksi ja tupakoinnin ehkäiseminen ja vähentäminen Helsingissä toteutetaan Savuton Helsinki -ohjelman tavoitteiden ja linjausten mukaisesti. Ohjelman pohjalta kehotettiin mm. kaikkia hallintokuntia tehostamaan tupakkalain säännösten ja Savuton Helsinki -ohjelman edellyttämien toimenpiteiden täytäntöönpanoa kaikessa toiminnassaan. Edelleen Kvsto päätti ( ) Savuton Helsinki -ohjelman tavoitteiden tehostamisen jatkotoimenpiteenä kieltää kaupungin henkilökunnan tupakoinnin työaikana. Khs yhtyy aloitteessa esitettyyn ja vetoaa kaikkiin kaupungin luottamushenkilöihin, että he eivät tupakoi luottamushenkilöelinten kokousten aikana tai niiden yhteydessä. Khs toteaa, ettei Kvstolla ole toimivaltaa päättää luottamushenkilöiden tupakointikiellosta eikä esitystä aloitteessa esitetyllä tavalla asiasta näin ollen ole valmisteltu. Khs toteaa lopuksi, että tupakointi kaupungin toimitiloissa on kielletty eikä kaupunki järjestä toimipaikkoihinsa tai niiden ulkoalueille erillisiä tupakointitiloja. Khs katsoo edellä olevan riittäväksi selvitykseksi asiassa.

13 HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS HELSINGFORS STADSSTYRELSE MIETINTÖ BETÄNKANDE LIITE A BILAGAA (Kj I Anja Vallittu, puh )

14 HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS MIETINTÖ LIITE A 5 HELSINGFORS STADSSTYRELSE BETÄNKANDE BILAGA A vr EMMA KARIN JA 16 MUUN VALTUUTETUN ALOITE YRITYSTEN HALLINNOLLISEN TAAKAN VÄHENTÄMISESTÄ Kvsto , asia 8 Khs Aloitteentekijät mainitsevat aloitteessaan seuraavaa: "Helsingistä puhutaan usein koko maan veturina. Valitettavasti kaupungin työpaikkakehitys ei vastaa tätä kuvaa. Helsinkiin syntyneiden uusien työpaikkojen määrä on ollut viime vuosina selvästi naapurikaupunkeja vähäisempää. Helsingin olisi syytä ryhtyä pikaisiin toimiin yrittäjyyden mahdollisuuksien parantamiseksi Helsingissä. Kaupungin hallinto ja byrokratia eivät tee pienyrittäjän elämää helpoksi. Säätely on monimutkaista, ennalta-arvaamatonta, hidasta ja jopa yrittäjävihamielistä. Tämä asia tulee toistuvasti vastaan yrittäjien kanssa keskustellessa. Helsingin työpaikkakehityksen parantaminen on välttämätöntä kaupungin taloustilanteen kannalta. Siksi hallinnon tehtävänä pitäisi olla yrittämisen ja erityisesti pienten- ja keskisuurten yritysten toiminnan tukeminen ja helpottaminen - ei vaikeuttaminen. Me allekirjoittaneet ehdotamme, että Helsinki käynnistää hankkeen yrityksiin kohdistuvan hallinnollisen taakan ja turhan säätelyn purkamiseksi. Hankkeessa käydään läpi koko hallinnon osalta, mitä ongelmia yrittäjillä on ja millaisia velvoitteita yrittämiseen kohdistuu ja missä kohdissa tätä taakkaa voitaisiin keventää. Osana työtä teetetään haastattelu näistä ongelmista helsinkiläisten pk-yritysten keskuudessa." Khs toteaa aloitteen johdosta seuraavaa: Pääkaupunkiseudulle on syntynyt uutta työpaikkaa vuodesta 2005 vuoteen Helsingin osuus uusista työpaikoista oli eli noin 72 prosenttia. Vuoden 2009 lopussa Helsingissä oli työpaikkaa, pääkaupunkiseudulla Helsingin suhteellinen osuus pääkaupunkiseudun työpaikoista on hieman kasvanut vuodesta 2005 (63,5 prosenttia) vuoteen 2009 (64 prosenttia). Vuodesta 2005 vuoteen 2008 sekä Helsingin että koko pääkaupunkiseudun työpaikkojen määrä kasvoi 8,4 prosenttia. Helsingin seudulla kasvu oli 7,9 prosenttia ja koko maassa 5,4 prosenttia. Talouden taantuman seurauksena työpaikat vähenivät vuodesta 2008 vuoteen 2009 Helsingissä 1,2 prosentilla. Pääkaupunkiseudulla työpaikat vähenivät 2,0 prosenttia. Vuoden 2010 kolmen ensimmäisen neljänneksen keskiarvolla mitaten Helsingin työpaikkamäärän lasku pysähtyi verrattuna vuoden 2009 vastaavaan ajankohtaan. Vastaavasti koko pääkaupunki

15 HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS MIETINTÖ LIITE A 6 HELSINGFORS STADSSTYRELSE BETÄNKANDE BILAGAA seudulla työpaikkamäärä laski edelleen 0,3 prosentilla. Koko Helsingin seudulla pudotus oli 0,1 prosenttia. Viimeisimpien työttömyyslukujen ( ) mukaan Helsingin työttömyysaste on kääntynyt hienoiseen (0,5 %) laskuun. Nuorisotyöttömien määrä oli 15 prosenttia ja vuotiaiden työttömien määrä oli 7 prosenttia alhaisempi verrattuna vuotta aiempaan. Yli 50-vuotiaiden työttömien määrä oli edelleen hienoisessa kasvussa. Yli vuoden työttömänä olleiden määrä oli puolet suurempi kuin vuotta aiemmin. Työpaikkakehitys vuosina on siis ollut Helsingissä jonkin verran suotuisampaa kuin muulla pääkaupunkiseudulla, Helsingin seudulla tai valtakunnallisesti. Taloustaantuma on lisäksi vähentänyt Helsingin työpaikkojen määrää jonkin verran lievemmin kuin pääkaupunkiseudulla tai Helsingin seudulla ja selvästi lievemmin kuin koko maassa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että pääkaupunkiseudulla taantumasta nousu on selvimmin alkanut Espoossa vientikaupan piristymisen seurauksena. Yritysten lukumäärän, yritysten henkilöstön ja liikevaihdon kasvu on ollut Helsingissä jonkin verran hitaampaa kuin pääkaupunkiseudulla keskimäärin vuosina Pääkaupunkiseudulla yritysten lukumäärä on kasvanut 17,2 prosenttia, Helsingissä 15,5 prosenttia. Yritysten henkilöstön määrä on kasvanut pääkaupunkiseudulla samalla ajanjaksolla 10,3 prosenttia ja Helsingissä 9,7 prosenttia. Liikevaihdolla mitattuna pääkaupunkiseudun yritysten kasvu on ollut 22,2 prosenttia, Helsingissä kasvua on ollut 17,9 prosenttia. Laajemman Helsingin seudun kasvu on ollut vielä hieman pääkaupunkiseutua nopeampaa emo mittareilla mitattuna. Vuoden 2008 lopussa pääkaupunkiseudulla oli yritystä, joista Helsingissä Ennakkotietojen mukaan vuonna 2009 helsinkiläisten yritysten liikevaihdon määrä oli 11,4 prosenttia alhaisempi kuin vuotta aiemmin ja henkilöstön määrän pudotus oli 3,3 prosenttia. Vastaavasti pääkaupunkiseudulla liikevaihdon määrä laski 13,6 prosentilla ja henkilöstön määrä 2,4 prosentilla. Koko Helsingin seudulla liikevaihto laski 14,5 prosenttia ja henkilöstön määrä 2,5 prosenttia. Sekä työpaikkojen että yritysten kehitystä ja toimintaa kuvaaviin lukuihin liittyy suuria toimialoittaisia vaihteluja. Vain osa yrityksistä kohtaa kaupungin hallintoviranomaisena. Yritystoiminnan harjoittamiseen liittyviä lupia tai muita yrityksiin kohdentuvia velvoitteita hoitavat mm. ympäristökeskus, kiinteistövirasto, rakennusvalvontavirasto, rakennusvirasto ja pelastuslaitos. Velvoitteet ovat usein lakisääteisiä ja niitä on vaikea poistaa, muuttaa tai siirtää jonkin muun toimijan hallinnoitavaksi. Yrityksen toimintaan kaupungin puolelta kohdistuvat velvoitteet riippuvat paljon yrityksen toimialasta. Toiminta

16 HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS MIETINTÖ LIITE A 7 HELSINGFORS STADSSTYRELSE BETÄNKANDE BILAGAA edellyttää lupia, tarkastuksia, ilmoituksia tai muita velvoitteita erityisesti silloin, kun toiminta liittyy elintarvikkeisiin. Erityisesti alkuvaiheessa olevaan pieneen yritykseen kohdistuu erilaisia hallinnollisia velvoitteita tai odotuksia usein enemmän valtion taholta. Yrityksen perustamiseen liittyy ilmoitus- ja rekisteröintivelvollisuuksia Patentti- ja rekisterihallitukselle ja verohallinnolle. Lisäksi esimerkiksi starttirahaa haetaan työ- ja elinkeinotoimistosta. Osa erilaisista luvista, kuten anniskelulupa, myönnetään valtion viranomaisten toimesta. Helsingin kaupunki on panostanut aloittaville ja jo toiminnassa oleville yrittäjille suunnattujen palvelujen kehittämiseen. Neuvontapalveluja on saanut keskitetysti Kaisaniemessä sijaitsevasta YritysHelsingistä vuoden 2008 alusta alkaen. YritysHelsingin yritysneuvojat tarjoavat yritystoiminnan aloittamista suunnitteleville, aioittavilie ja alkuvaiheessa oleville yrittäjille neuvonta- ja muita asiantuntijapalveluita. Yritysneuvojat myös ohjaavat yrittäjiä muiden toimijoiden ta~oamien palvelujen pariin sekä esim. opastavat yrittäjiä eri tahojen edellyttämien velvoitteiden täyttämisessä. YritysHelsinki tarjoaa lisäksi muun muassa monipuolisia koulutuspalveluja eri alojen yrittäjille tai yrittäjiksi aikoville sekä yrityshautomopalveluja. YritysHelsingin palveluiden piiriin on hakeutunut kasvava määrä yritysten perustamista harkitsevia, 2 300:sta uuteen asiakkaaseen, ja asiakaspalvelutapahtumien määrää on pystytty lisäämään huomattavasti. Asiakkaat ovat perustaneet yrityksiä 20 prosenttia aikaisempaa enemmän. Erityisesti maahanmuuttajien osuus asiakkaista on kasvanut merkittävästi ollen tällä hetkellä 36 prosenttia. Mainittakoon, että YritysHelsinki sai kaupunginjohtajan laatupalkinnon vuonna Helsingin elinkeinopalvelu vastaa Yritysmyönteinen kumppani -hankkeen toteuttamisesta. Hankkeen tavoitteena on virtaviivaistaa yrityksille suunnattuja palveluja kehittämällä ns. palvelupolkuja, joiden avulla yrityksen tiettyyn tarpeeseen liittyviä lupa-, anomus- ym. asioita pyritään tarkastelemaan yhtenä kokonaisuutena eikä erillisinä virastokohtaisina toimintoina. Palvelupolkuja on jo kehitetty yrityksen perustamisneuvontaan, tapahtumien järjestämiseen liittyvään lupaprosessiin ja yrityksille tarjolla olevista tonteista ja toimitiloista sekä niihin liittyvistä velvoitteista informoimiseen. Käynnistymässä on myös uusi palvelupolku, jolla tähdätään sosiaali- ja terveysalan yritysten ja kaupungin välisen yhteistyön sujuvoittamiseen. Khs ei pidä tarkoituksenmukaisena käynnistää tässä tilanteessa uutta hanketta yritysten hallinnollisten velvoitteiden vähentämiseen tai virtaviivaistamiseen tähtäävää hanketta. Sen sijaan Khs pitää tärkeänä edellä kuvatun, meneillään olevan työn jatkamista ja edelleen kehittämistä. Tärkeää on myös kaupungin eri hallintokuntien entistä sujuvampi yhteistyö yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi Helsingissä.

17 HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS MIETINTÖ LIITE A HELSINGFORS STADSSTYRELSE BETÄNKANDE BILAGAA Khs katsoo edellä olevan riittäväksi selvitykseksi asiassa. (Kj (Eero Holstila, puh, )

18 HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS MIETINTÖ LIITE A 9 HELSINGFORS STADSSTYRELSE BETÄNKANDE BILAGAA VT LAURA KOLBEN JA 10 MUUN VALTUUTETUN ALOITE SINEBRYCHOFFIN PUISTON RAUHOITIAMISESTA Kvsto , asia 9 Khs Aloitteentekijät mainitsevat aloitteessaan seuraavaa: "Niin sanotusta Koffin puistosta on viime vuosina tullut Helsingin suosituimpia nuorten illanviettopaikkoja. Punavuoren kaupunginosan asukkaat ovat kyllästyneet Sinebrychoffin puiston viikonloppu- ja iltajuhlintaan. Alueen asukkaiden mukaan puistoon kokoontuu iltaisin jopa tuhansia nuorta, jotka meluavat, virtsaavat ja sotkevat puistoa. Joidenkin puiston vieressä asuvien parvekkeille on kiipeilty ja heidän ikkunoitaan on kivitetty. Punavuoren asukkaat ovat jättäneet oikeuskansleri Jaakko JonkalIe vetoomuksen, jossa vaaditaan puuttumista juhlimisen aiheuttamiin vakaviin haittoihin. Vetoomuksen takana on noin punavuorelaista. Häiriöihin puuttuneita asukkaita on vetoomuksen mukaan uhkailtu. Alueella on viimeaikoina tehostettu jätehuoltoa, mutta puisto on silti usein aamuisin roskien ja lasinsirujen peittämä, mistä aiheutuu vaaraa lapsille ja muille ulkoilijoille. Edellä olevan johdosta esitän kunnioittavasti, että Helsingin kaupunki ryhtyisi välittömästi toimenpiteisiin, jotta Sinebrychoffin puisto saataisiin rauhoitettua." Aloitteesta on saatu yleisten töiden lautakunnan, ympäristölautakunnan ja hallintokeskuksen turvallisuus- ja valmiusosaston lausunnot, jotka ovat liitteinä 1-3. Khs viittaa saatuihin lausuntoihin ja toteaa, että kaupungin hallintokunnat ovat seuranneet Sinerbrychoffin puiston käyttöä tiiviissä yhteistyössä poliisin kanssa puiston käytöstä ilmenneiden ongelmien alettua ja häiriökäyttäytymisen lisäännyttyä erityisesti kesäviikonloppuisin. Puiston palvelutarjontaa on kehitetty sekä jätehuoltoa on tehostettu päivittäisellä siivouksella kesäaikaan, lisätty jäteasioita ja yleisökäymälä on muutettu maksuttomaksi. Sosiaaliviraston lähityöntekijät ovat jalkautuneet puistoalueelle nuorisotapahtumien ja juhlien aikaan. Poliisi on omalta osaltaan tehostanut puiston valvontaa. Khs toteaa edelleen, että Sinerbrychoffin puistosuunnitelman tarkistus on parhaillaan vireillä. Puiston osalta ei ole kuitenkaan suunnitteilla eril Iislinjauksia kuten puiston aitaamista tai sen käytön rajoituksia vaan tu

19 HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS MIETINTÖ LIITE A 10 HELSINGFORS STADSSTYRELSE BETÄNKANDE BILAGAA levana kesäkautenakin kaupungin taholta jatketaan tiivistä viranomaisyhteistyötä, jota tehostetaan tarvittaessa. Aktiivisella asukasyhteistyöllä sekä neuvonnalla ja valistuksella pyritään vaikuttamaan asian tilan korjaa ntu miseen pidemmäilä aikavä lillä. Khs katsoo edellä olevan riittäväksi selvitykseksi asiassa. (Kj I Anja Vallittu, puh )

20 HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS MIETINTÖ LIITE A 11 HELSINGFORS STADSSTYRELSE BETÄNKANDE BILAGA A VT JULIA VIRKKUSEN JA 2 MUUN VALTUUTETUN ALOITE TURHAN PAPERIN JAKAMISEN LOPETIAMISESTA KAUPUNGINVALTUUSTON KOKOUKSISSA Kvsto , asia 14 Khs AJoitteentekijät mainitsevat aloitteessaan seuraavaa: "Helsingin kaupunginvaltuuston kokousten aikana kaikki valtuutettujen tekemät ponsi-, palautus- ja vastaesitykset jaetaan erikseen jokaisen valtuutetun pulpetille. Paperit heitetään yleensä nopean vilkaisun jälkeen roskakoriin. Samaan aikaan valtuutettujen pulpeteilla olevat näytöt ovat pääosin vailla järkevää käyttöä, sillä niistä löytyvä tieto heijastetaan myös salin isolle kankaalle. Me valtuutetut esitämme, että kaupunginvaltuuston kokouksissa valtuutettujen esityksiä ei enää jaeta valtuutetuille paperilla, vaan tähän tarkoitukseen ryhdytään käyttämään valtuutettujen pulpeteilla olevia näyttöjä." Khs toteaa, että valtuutettu Vuorela teki aloitteen ( ) kaupunginvaltuuston kokouskäytäntöjen kehittämisestä. Aloitteessa esitettiin mm., että kaupunginvaltuuston kokouksissa siirryttään menettelyyn, jossa kukin ponsi heijastetaan valtuustosalissa seinälle ennen kuin siitä äänestetään. Paperitonta kokouskäytäntöä kokeiltiin Vuorelan aloitteen mukaisesti vuoden 2007 alusta hyödyntäen olemassa olevaa tekniikkaa. Valtuutetut pitivät menettelyä hitaana ja siitä luovuttiin. Valtuuston salijärjestelmä on otettu käyttöön vuonna Ehdotusten heijastaminen valtuutettujen pulpeteilla oleviin näyttöihin ei ole nykyjärjestelmällä teknisesti mahdollista. Ahjo on Helsingin kaupungin hallinnon uudistushanke, joka muuttaa asianhallinnan ja kokousjärjestelmän sähköiseksi, yhtenäistää kaupungin asiankäsittelyn ja uudistaa päätöksenteon käytäntöjä. Ahjon yhteydessä valtuustossa siirrytään kokonaan sähköiseen kokousmenettelyyn syksyllä Valtuustosalin tekniikka uusitaan kesätauon aikana vastaamaan sähköisen kokousmenettelyn edellyttämiä vaatimuksia. Ehdotukset heijastetaan syksyllä 2011 valtuutettujen näytöille sekä salin isolle kankaalle. Lisäksi ehdotuksia voi lukea kokoussovelluksessa heti kun valtuutettu on julkaissut tekemänsä ehdotuksen. Khs katsoo edellä olevan riittäväksi selvitykseksi asiassa.

21 HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS HELSINGFORS STADSSTYRELSE MIETINTÖ BETÄNKANDE LIITE A BILAGA A (Kj I Tiina Teppo, puh )

22 HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS MIETINTÖ LIITE A 13 HELSINGFORS STADSSTYRELSE BETÄNKANDE BILAGA A VT ARJA KARHUVAARAN ALOITE OnO-AUTOMAATISTA KAUPUNGIN TALOLLE Kvsto , asia 15 Khs Aloitteentekijä mainitsee aloitteessaan seuraavaa: "Helsingin kauppatori- ja kauppahalli kauppa toimivat suurelta osin käteisen rahan avulla. Lähin nosto-ottoautomaatti sijaitsee Aleksanterinkadun Nordeassa. Havis Amandan patsaan lähellä on ainoastaan luottokortilla toimiva rahan nostopiste. Tavallinen pankkikortti ei kyseiseen maksulliseen ottoautomaattiin käy. Kaupungintalon aula on avattu kansalaisille ja tilassa voisi turvallisesti sijaita myös käteisen rahan nostoautomaatti. Ehdotankin, että kaupunginkanslia ryhtyy toimenpiteisiin pankkikortilla toimivan ottoautomaatin sijoittamiseksi joko kaupungintalolle tai muualle kauppatorin välittömään läheisyyteen." Khs toteaa, että Kruununhaan kortteli 30, jolla kaupungintalo sijaitsee, ja Pohjoisesplanadilla sen molemmin puolin olevat korttelit 4 ja 31 sisältyvät ns. vanhaan kaupunginosaan, joka on suojeltu ensimmäisen kerran jo 1950-luvun alkupuolella. Kaupungintalo- ja sen lähikorttelit on merkitty asemakaavassa historiallisesti, kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi alueeksi. Tällä alueella ei suojeltavaksi määrättyjä rakennuksia tai niiden osia saa muuttaa, purkaa tai hävittää niin, että kohteen tai sen ympäristön rakennustaiteeilinen tai kulttuurihistoriallinen arvo vähenee. Ennen rakennusluvan myöntämistä on pyydettävä lausunto Helsingin kaupunginmuseoita ja varattava museovirastolle tilaisuus lausunnon antamiseen. Kaavassa rakennukset on varustettu suojelumerkinnöin. Kaupunginmuseon näkemyksen mukaan kaupungintalon ulkoseinään kiinnitettävä pankkiautomaatti mainosvaloineen olisi ristiriidassa rakennuksen kulttuurihistoriallisen arvon kanssa ja toisi julkisivuun siihen sopimattoman lisän ja muutoksen asemakaavamääräyksen vastaisesti. Lisäksi automaatti aiheuttaisi julkisivuun purkua, läpimenoja ja uusia reikiä kiinnitystä varten. Kaupunginmuseon näkemyksen mukaan pankkiautomaattia ei pidä sijoittaa kaupungintalokorttelin tai sen viereisten kortteleiden Kauppatorin puoleisiin julkisivuihin eikä myöskään muihin katujulkisivuihin.

23 HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS MIETINTÖ LIITE A 14 HELSINGFORS STADSSTYRELSE BETÄNKANDE BILAGAA Myös kaupungintalon aulaan sijoitettava pankkiautomaatti vaatii valomainoksen kaupungintalon ulkoseinään. Otto-automaatteja ylläpitävän Automatia Pankkiautomaatit Oy:n tarjouksen mukaan sekä kaupungintalon ulkoseinään että aulaan sijoitettavan Otto-automaatin suunnittelu- ja rakennuskustannuksista sekä automaatin ja valomainoksen tarvitseman sähkön kustannuksista vastaa kaupunki. Automaatin ylläpidosta ja huollosta aiheutuvista kustannuksista vastaa Automatia Pankkiautomaatit Oy. Rahahuollolle on järjestettävä pääsy tiloihin ympärivuorokautisesti. Kaupungintalon aulaan sijoitettava pankkiautomaatti olisi asiakkaiden käytettävissä kaupungintalon aukioloaikojen mukaisesti arkisin klo ja lauantaisin ja sunnuntaisin klo Jos Otto-automaatti sijoitetaan tilaan, joka ei ole asiakkaiden käytettävissä ympärivuorokautisesti, Automatia Pankkiautomaatit Oy veloittaa automaatin ylläpitämisestä toteutuneiden nostotapahtumien mukaan; mitä enemmän nostotapahtumia on, sitä pienemmäksi kustannukset muodostuvat. Automatia Pankkiautomaatit Oy:n arvion mukaan kaupungintalon aulaan sijoitettavan Otto-automaatin tapahtumakustannuksiksi tulisi n euroa/vuosi. Kruununhaan postinumeroalueella on tällä hetkellä kolme Ottoautomaattia ja Kaartinkaupungin alueella yksi. Helsingin keskustan postinumeroalueella on yhteensä 41 Otto-automaattia. Kauppatoria lähimmät Otto-automaatit sijaitsevat Nordean Senaatintorin-konttorin tuulikaapissa osoitteessa Aleksanterinkatu 30 ja Handelsbankenin Esplanadin-konttorin ulkoseinässä osoitteessa Kasarminkatu 27. Otto-automaattien lisäksi Havis Amandan patsaan lähellä, osoitteessa Eteläesplanadi 2 sijaitsee Eurocashin ylläpitämä Nosto-automaatti. Nosto-automaatti toimii kaikilla sellaisilla sirullisilla pankkikorteilla, joissa on jokin Visa- tai MasterCard-toiminto (mm. Visa Debit-, Visa Electron-, Visa DebitlCredit- ja MasterCard DebitlCredit -kortit). Tällaisella kortilla Nosto-automaatista voi nostaa käteistä pankkitililtä, tai jos kyseessä on pankki/luotto-yhdistelmäkortti, myös luottotililtä. Suomen siirryttyä yhtenäiseen euromaksualueeseen kansalliset, pelkällä magneettijuovalla varustetut pankkikortit on tarkoitus korvata sirullisilla pankkikorteilla. Näin myös Nosto-automaatti palvelee suurta osaa Kauppatorin asiakkaista Aleksanterinkadun ja Kasarminkadun Otto-automaattien lisäksi. Khs katsoo kaupunginmuseon näkemykseen viitaten, että pankkiautomaatin sijoittaminen kaupungintalon aulaan tai Kauppatorin laidalla si

24 HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS MIETINTÖ LIITE A 15 HELSINGFORS STADSSTYRELSE BETÄNKANDE BILAGA A jaitsevien kaupungin omistamien kiinteistöjen ulkoseiniin on ristiriidassa rakennusten kulttuurihistoriallisen ja kaupunkikuvallisen arvon kanssa. Khs toteaa lopuksi, että aloite on lähetetty tiedoksi kiinteistökehitysyhtiö Helsingin Leijona Oy:lle, joka kaupunkikonsernin tytäryhtiönä vastaa Senaatintorin ja Kauppatorin välisten empirekortteleiden elävöittämisestä. Khs katsoo edellä olevan riittäväksi selvitykseksi asiassa. (Kj I Maria Nyfors, puh )

25 HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS MIETINTÖ LIITE A 16 HELSINGFORS STADSSTYRELSE BETÄNKANDE BILAGAA VT SARI SARKOMAAN JA 14 MUUN VALTUUTETUN ALOITE SUOMEN KIELISEN PÄIVÄHOIDON SIIRTÄMISESTÄ OPETUSTOIMEEN Kvsto , asia 16 Khs Aloitteentekijät mainitsevat aloitteessaan seuraavaa: "Laadukkaalla varhaiskasvatuksella luodaan edellytykset lapsen kasvulle, tasapainoiset kehitykselle ja hyvälle elinikäiselle oppimiselle. Varhaiskasvatuksella on merkittävä tehtävä lasten oppimisvalmiuksien rakentamisessa ja oppimis- ja koulumotivaation rakentamisessa. Varhaiskasvatuksen ja siihen kuuluvan esiopetuksen sekä perusopetuksen tulee muodostaa lapsen kehityksen kannalta johdonmukaisesti etenevä kokonaisuus. Näin ei kuitenkaan tapahdu käytännössä, ellei kasvatusjärjestelmän osien väliltä poisteta hallinnollisia, kulttuurisia ja pedagogisia esteitä. Varhaiskasvatuksen siirtäminen opetustoimen alaisuuteen takaa kasvatuksen ja opetuksen yhtenäisen, katkeamattoman ketjun, joka jatkuu varhaiskasvatuksesta perusopetuksen kautta toiselle asteelle ja siitäkin eteenpäin. Sosiaali- ja terveysministeriö selvitti siirtoa jo 10 vuotta sitten, jolloin tultiin tulokseen, että siirto on lapsen etu. Viime helmikuussa selvityshenkilöt luovuttivat odotetun ja tervetulleen esityksensä, jossa varhaiskasvatuksen hallinto ehdotetaan siirrettäväksi opetus- ja kulttuuriministeriölie. Päätös siirrosta valtakunnan tasolla tehdään kaikella todennäköisyydellä ensi vaalikauden aikana. Vuoden 2003 kokeilulailla kunnille annettiin mahdollisuus siirtää päivähoito- ja varhaiskasvatuspalvelut sosiaalitoimelta opetustoimelle. Lukuisat kunnat ovat jo tehneet ratkaisun päivähoidon ja opetustoimen yhdistämisestä. Useilla paikkakunnilla siirto on vireillä. Myös kansainväliset esimerkit tukevat varhaiskasvatuksen yhdistämistä opetustoimeen. Esimerkiksi Pohjoismaissa kuten Norjassa, Ruotsissa ja Islannissa sekä muualla EU:ssa on nähty tällaisen ratkaisun hyödyt. Yhdistämisestä on saatu hyvin myönteisiä kokemuksia. Siirron puolesta puhuvat monet kasvatusalan asiantuntijat ja mm. Lastentarhanopettajien liitto. Kaupunginvaltuusto päätti siirtää ruotsinkielisen päivähoidon sosiaalivirastosta opetusviraston alaisuuteen alkaen. Suomenkielinen päivähoito on edelleen jäämässä sosiaalitoimen alaisuuteen. Kunnista saadun palautteen perusteella varhaiskasvatuksen siirtäminen kokonaan opetustoimeen parantaa myös toimijoiden välistä yhteistyötä. Samalla on huomattu päivähoidon arvostuksen nousevan ja per

26 HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS MIETINTÖ LIITE A 17 HELSINGFORS STADSSTYRELSE BETÄNKANDE BILAGAA hepalveluiden kentän monipuolistuvan. Vaikka säästät ja taloudellinen tehokkuus eivät ole syy hallintojen uudistamiseen vaan lapsen etu, ei ole syytä väheksyä tätäkään puolta. Hyvänä esimerkkinä ovat aiempaa joustavammat tilaratkaisut. Edellä olevan johdosta esitän kunnioittavasti, että Helsingin kaupunki ryhtyisi toimiin varhaiskasvatuksen siirtämiseksi opetustoimeen. Samassa yhteydessä olisi selvitettävä siirtoon liittyvä Helsingille sopivin hallintoratkaisu, esimerkiksi olisiko päivähoidosta muodostettavissa oma yksikkönsä, kuten Vantaalla on tehty, vai opetustoimessa oleva varhaiskasvatuskeskus tai joku muu hallinnollinen vaihtoehto." Aloitteesta on saatu opetuslautakunnan ja sosiaalilautakunnan sekä talous- ja suunnittelukeskuksen lausunnot, jotka ovat liitteinä 4-6. Khs viittaa saatuihin lausuntoihin ja toteaa, että valtuuston strategiaohjelman mukainen suunnitelma käynnistää sosiaalitoimen ja terveyskeskuksen organisoimista koskeva esiselvitys sisältää mm. päivähoidon järjestelyjen tarkastelun. Ruotsinkielinen päivähoito on siirtynyt sosiaalitoimesta opetustoimeen vuoden 2011 alusta erikseen tehdyn päätöksen perusteella. Khs toteaa edelleen, että kaupungin vuoden 2011 talousarviossa edellytetään, että sosiaali- ja terveystoimesta tehdään mennessä kokonaisselvitys tavoitteena parantaa tuottavuutta. Organisaatiota tarkastellaan erityisesti kaupunkilaisten edun, johtamisen, elinkaarimallin ja palvelustrategisten vaihtoehtojen näkökulmasta. Kokonaisselvityksen yhteydessä selvitetään päivänhoidon paikka kaupungin organisaatiossa (oma yksikkö, osana sosiaalitoimea tai osana opetustoimea). Kokonaisselvitys tehdään konsulttityönä, joka on lähiaikoina käynnistymässä. Khs katsoo edellä olevan riittäväksi selvitykseksi asiassa. (Kj I Anja Vallittu, puh )

27 HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS MIETINTÖ LIITE A 18 HELSINGFORS STADSSTYRELSE BETÄNKANDE BILAGA A VT ESSI KUIKAN JA 13 MUUN VALTUUTETUN ALOITE ALUSJÄTEVESIEN PURKAMISESTA Kvsto , asia 17 Khs Aloitteentekijät mainitsevat aloitteessaan seuraavaa: "Alusjätevesien jättäminen Helsingin satamiin on laivoille maksutonta, mutta tilaisuutta hyödyntää esimerkiksi vain noin puolet risteilyaluksista. Jätevedenpuhdistamon sijaan jätevedet saattavat päätyä suoraan mereen, sillä jätevesien purkaminen Itämereen on laillista 12 meripeninkulman päässä rannikosta. Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että jätevesien purkamisesta tehdään pakollista kaikissa Helsingin satamissa." Aloitteesta on saatu Helsingin Sataman johtokunnan ja ympäristölautakunnan lausunnot, jotka ovat liitteinä 7 ja 8. Khs toteaa seuraavaa: Helsingin Satama on rakentanut satama-alueilleen viemäriverkon, johon satamassa käyvät alukset voivat jättää aluksen jätevedet. Tämä mahdollisuus on nykyisin kaikilla laivapaikoilla sekä matkustajasatamissa että Vuosaaren satamassa. Vuonna 2009 Helsingin satamiin tehtiin noin aluskäyntiä, joista säännöllisessä liikenteessä olevia matkustaja-alusten käyntejä oli noin ja säännöllisessä liikenteessä olevia roromatkustaja (RoPax) -alusten käyntejä noin 700. Säännöllisen liikenteen matkustaja- ja Ro Pax-alukset pumppaavat aluksissa syntyneet käymäläjätevedet sataman viemäriverkkoon satamassaoloaikana. Suuressa osassa rahtialuksia tätä mahdollisuutta ei ole. Helsingissä vierailee vuosittain noin 250 kansainvälistä risteilyalusta, jotka vuonna 2010 pumppasivat Helsingissä yli m J jätevettä viemäriverkkoon. Vastaanotettujen jätevesien määrä on kasvanut jatkuvasti viime vuosien aikana. Merenkulun ympäristönsuojelulaki (1672/2009) sekä asetus merenkulun ympäristönsuojelusta (76/2010) säätelevät alusten jätevesien päästämistä mereen. Helsingin Sataman ilmoituksen mukaan sillä ei ole mahdollisuutta pakottaa aluksia jättämään jätevesiä satamaan voimassa olevan lainsää

28 HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS MIETINTÖ LIITE A 19 HELSINGFORS STADSSTYRELSE BETÄNKANDE BILAGAA dännön puitteissa. Helsingin Sataman tavoitteena on uusia liikennöintisopimuksia solmiessaan sopia varustamoiden kanssa, että alusten jätevedet johdetaan sataman viemäriin. Helsingin ja Turun kaupunginjohtajat esittivät vuonna 2008 Itämerihaastekampanjan Itämeren suojelemiseksi. Siinä yhtenä toimenpiteenä on laivajätevesien pumppaaminen kaupungin viemäriverkkoon ja sitä kautta niiden johtaminen jätevedenpuhdistamolle. Helsingin Sataman toimenpide haasteen suhteen onkin ollut jätevesien vastaanottojä~estelmien kehittäminen ja aktiivinen lobbaaminen varustamoiden suuntaan. Helsingin Satama on päättänyt, ettei laivojen jätevesien vastaanotosta toistaiseksi peritä erillistä jätevesimaksua. Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n ympäristökomiteassa MEPC valmistellaan matkustaja-alusten käymäläjätevesien jättökieltoa Itämereen. Jättökielto on tulossa hyväksyttäväksi IMO:n seuraavassa MPEC:n kokouksessa kesä-heinäkuussa Ehdotuksen mukaan jättökielto koskisi uusia aluksia vuodesta 2013 alkaen ja olemassa olevia aluksia vuodesta 2018 alkaen. Khs katsoo edellä olevan riittäväksi selvitykseksi asiassa. (Kj I Petra Vänskä-Sippel. puh )

29 HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS MIETINTÖ LIITE A 20 HELSINGFORS STAOSSTYRELSE BETÄNKANOE BILAGAA VT ILKKA TAIPALEEN JA 11 MUUN VALTUUTETUN ALOITE PALVELU KAMPUKSESTA KOSKELAN ALUEELLE Kvsto , asia 18 Khs Aloitteentekijät mainitsevat aloitteessaan seuraavaa: "Helsingin pesula ja Uudenmaan sairaalapesuja ovat yhdistyneet ja Heltex siirtyy noin vuoden kuluttua Keravalle uudisrakennustiloihin. Tässä yhteydessä vapautuu Helsingin pesulan tontti Koskelassa, aivan Koskelan sairaalan naapurista. Tilanne tarjoaa erittäin hyvän mahdollisuuden ryhtyä kehittämään palvelukampusta Koskelan alueelle. Tontille tulisi rakentaa palveluasuntoja senioreille ja muille tarvitseville ryhmille ynnä sellaisia täydentäviä palveluja, jotka tukisivat tällaisen uudenaikaisen palvelukampuksen syntyä alueelle. Tämän konseptin mukaisesti tulisi myös Koskelan sairaalan tyhjentyneen G-talon uusiokäyttöä kehittää. Esitämme, että kaupunginhallitus ryhtyy toimiin palvelukampuksen luomiseksi Koskelan alueelle." Aloitteesta on saatu kiinteistölautakunnan, sosiaalilautakunnan ja kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunnot, jotka ovat liitteinä Khs toteaa, että ehdotus palvelukampuksen luomiseksi Koskelan alueelle liittyy olennaisesti vanhuspalvelujen palvelualueiden kehittämistyöhön ja meneillään olevaan monipuolisen vanhustenkeskusten verkoston kehittämiseen. Tätä työtä tehdään yhdessä kaupunkisuunnittelijoiden, kaavoittajien ja tilakeskuksen kanssa etsien ratkaisuja Koskelan alueen kehittämiseksi kaupungin kannalta hyväksi asuinympäristöksi ja -alueeksi. Lisäksi Khs toteaa, että kaupungin talous- ja suunnittelukeskuksen julkaisemassa Laadukkaan asumisen Helsinki, Maankäytön ja asumisen ohjelmassa on linjattu koko kaupungin asuntotuotannon kehittämistavoitteet ja siinä on arvioitu myös senioriasumisen tuotantotavoitteita. (Julkaisu löytyy kaupungin nettisivuilta -> Talous- ja suunnittelukeskus -> Julkaisut). Ohjelmaan sisältyvä senioriasuminen ja tuotantotavoitteet on merkittävä tulevaisuuden linjaus väestön ikääntyessä. Pääkaupunkiseudun Sairaala-aluevisio raportissa todetaan

30 HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS MIETINTÖ LIITE A 21 HELSINGFORS STADSSTYRELSE BETÄNKANDE BILAGAA mm., että Koskelasta on mahdollista muodostaa toiminnoiltaan monipuolinen, historiallisesti arvokas asuntopainotteinen kokonaisuus. Helsingissä on kehitetty monipuolisen vanhustenkeskuksen konseptia vuodesta 2008 Riistavuoren vanhustenkeskuksessa ja verkostoa ollaan laajentamassa koko kaupunkia kattavaksi. Alustava ehdotus monipuolisten vanhustenkeskusten verkostoksi valmistuu vuoden 2011 keväällä. Monipuolisen vanhustenkeskuksen yhteydessä voi olla myös senioriasuntoja, jotka voivat tukeutua vanhusten keskuksen palveluvalikoimaan ja yhteistyöverkostoon. Monipuolisen vanhustenkeskuksen verkostosta voidaan puhua myös palvelualueena (= palvelukampuksena). Monipuolinen vanhustenkeskus on kaupungin selkeästi johtama tietyn alueen vanhusväestölle palveluja ja toimintamahdollisuuksia tuottava verkostokokonaisuus, jossa oman palvelutuotannon lisäksi voidaan hyödyntää alueen kolmannen sektorin toimijoita ja yrityksiä. Vanhusten palvelut tuottavat monipuolisia, ennaltaehkäiseviä ja kuntoutumista edistäviä palveluja, hoitoa ja hoivaa. Nämä palvelut kattavat sosiaali- ja lähityön, palvelukeskustoiminnan, ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan, kaikki yhdessä alueellisessa kokonaisuudessa ja verkostomaisina toisiaan tukevina toimintoina. Koskela kuuluu kaupungin monipuolisen van husten keskusten verkostoon. Koskelan alueen aluekaavan tekeminen on vielä kesken. Koskelan vanhustenkeskuksen, entisen pitkäaikaissairaalan, koko rakennuskantaa tarkastellaan kaupungin tilakeskuksen käynnistämässä projektityöryhmässä. Tavoitteena on kartoittaa erilaisia näkemyksiä ja löytää entisille sairaalarakennuksille mahdollisimman sopivaa jatkokäyttöä. Työryhmässä ovat mukana terveyskeskus ja sosiaalivirasto yhdessä kiinteistöjen omistajan, kaupungin tilakeskuksen kanssa. Aloitteessa mainittu pesulan tontti liittyy kiinteästi Koskelan alueen kokonaisuuteen ja suunniteltavaan monipuoliseen vanhustenkeskukseen. Kun kokonaissuunnitelma alkaa hahmottua, voidaan määritellä, minkälaisille toimijoille Koskelan palvelualue parhaiten sopisi. Tällä hetkellä näyttäisi olevan mahdollista, että tilakeskus yhdessä emo virastojen kanssa pystyy alkuvuodesta 2011 määrittämään rakennuskohtaisesti tulevat käyttötarkoitukset ja alustavan peruskorjausaikataulun sekä ulkopuoliselle myytävät rakennukset. Tällöin kaupunkisuunnitteluvirasto voi aloittaa Koskelan sairaala-alueen kehittämisen kannalta välttämättömän asemakaavan laatimisen. Khs katsoo edellä olevan riittäväksi selvitykseksi asiassa. (Kj / Katja Rimpilä, puh )

31 HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS MIETINTÖ LIITE A 22 HELSINGFORS STADSSTYRELSE BETÄNKANDE BILAGAA vr PEKKA SAARNION JA 6 MUUN VALTUUTETUN ALOITE HARMAAN TALOUDEN KITKEMISESTÄ Kvsto , asia 8 Khs Aloitteentekijät mainitsevat aloitteessaan seuraavaa: "Kreikan tauti syö myös Helsingin kestävän kehityksen perustaa. Harmaan talouden raportin mukaan joka viides kaupungin käyttämä yksityinen yritys laiminlyö lakisääteisiä velvollisuuksiaan. Suomen hallitus ja eri viranomaiset antavat harmaan talouden käytäntöjen jatkua vuodesta toiseen. Tämä politiikka ruokkii monenlaisia petoksia ja väärinkäytöksiä. Niistä kärsivät lakia rikkovien yritysten työntekijät, valtio ja kunnat. Rehellisesti ja tunnollisesti toimivat yritykset ja niiden työntekijät häviävät kilpailutuksessa lakia rikkoville yrityksille. Helsingin on siivottava laittomasti toimivat yritykset pois hankinnoistaan. Tähän tarvitaan tiivistä yhteistyötä valtion viranomaisten kanssa. Nyt kaupunki saa tilastotietoa siitä, paljonko erilaisia rikkomuksia ja laiminlyöntejä havaitaan eri tietorekisterien tietojen yhdistämisen kautta. Kaupungin on osallistuttava itse ja vaadittava myös valtiota jatkuvaan ja tehokkaaseen valvontaan. Yritysten lakisääteiset verot ja maksut ja niihin liittyvät raportit pitää keskittää sellaiseen kokonaisuuteen, jossa yritys pystyy suoriutumaan asiallisesti velvoitteistaan ja jonka avulla sekä ohjaus että valvonta toimivat tehokkaasti. Kaupungin on oltava tässä aloitteellinen ja etsittävä yhdessä valtion viranomaisten kanssa menetelmät, joilla kilpailutuksista karsitaan pois epärehelliset yrittäjät ja heidän vaihtuvat yrityksensä. Ehdotamme, että Helsinki aloittaa tehokkaan harmaan talouden kitkemisen ohjaamalla yhteistyössä valtion viranomaisten kanssa kaikki hallintokunnat karsimaan hankinnoista pois yritykset ja yhteisöt, jotka eivät maksa lainmukaisia palkkoja, sosiaalivakuutusmaksuja ja veroja." Khs toteaa aloitteen johdosta seuraavaa: Virastojen ja liikelaitosten hankintayksiköt noudattavat julkisista hankinnoista annetun lain ja muiden ko. toimintaa koskevien erityislakien säännöksiä sekä kaupunginhallituksen hyväksymää ohjetta harmaan talouden torjumiseksi kaupungin hankintojen yhteydessä.

32 HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS MIETINTÖ LIITE A 23 HELSINGFORS STADSSTYRELSE BETÄNKANDE BILAGAA Kaupungin hallintokunnilla on jo tällä hetkellä varsin hyviä lainsäädännöllisiä ja kaupungin omaan ohjeistukseen perustuvia keinoja torjua harmaata taloutta kaupungin hankinnoissa sekä hankintamenettelyn että hankintasopimuksen täytäntöönpanon aikana. Olennaista on, että tarjolla olevia keinoja käytetään aktiivisesti ja systemaattisesti sekä kiinnitetään erityistä huomiota etenkin ongelmallisiksi todettujen toimialojen hankintoihin. Kaupunginjohto myös seuraa harmaan talouden esiintymistä kaupunkikonsernin hankinnoissa. Kaupungin hankintayksiköt ja kaupunkikonsernin tytäryhteisöt toimittavat neljännesvuosittain kaikki palvelu- ja tavarahankintoihin liittyvät ostolaskutiedot verottajalle, jolta saadaan tapauslajikohtaista lukumäärätietoa (ei yrityskohtaista tietoa) verottajan seulaan jääneistä palveluntuottajista. Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue raportoi kaupungille kaupunkikonsernin työmailla suoritetuista tarkastuksista ja niiden yhteydessä tehdyistä tarkastushavainnoista. Kaupunki myös kouluttaa hankintojen valmistelusta vastaavia ottamaan hankintojen yhteydessä huomioon harmaan talouden torjuntaan liittyvät toimenpiteet. Kaupunginjohdolle laaditaan neljännesvuosittain harmaan talouden torjunnan seurantaraportti, johon kootaan edellä mainitut verottajalta ja työsuojeluhaliinnoita saadut tiedot sekä poliisihallitukselta ja verohaliinnon harmaan talouden selvitysyksiköitä saadut katsaukset talousrikollisuudesta Suomessa. Seurantaraportti lähetetään tiedoksi ja toimenpiteitä varten myös kaikille kaupungin virastoille ja liikelaitoksille sekä kaupunkikonsernin tytäryhteisöille. Näin kaupunki pyrkii muodostamaan kaikilla toiminnan tasoilla kokonaiskuvaa harmaan talouden esiintymisestä omassa toiminnassaan, lisäämään yksiköidensä tietoisuutta harmaan talouden vahingollisista vaikutuksista kaupungin toimintaan ja talouteen sekä ehkäisemään niitä. Kaupungin kilpailuttamisen kehittäminen on jatkuvaa yhteistyötä monien eri tahojen kanssa. Kaupunki ei kuitenkaan voi ottaa mm. verohallinnolle ja poliisille kuuluvia tehtäviä itselleen. Esimerkiksi HKR Rakennuttaja on jo vuosia toiminut tiiviissä yhteistyössä verottajan ja poliisiviranomaisten kanssa. HKR-Rakennuttajan ja Rakennusliiton kesken on myös sovittu käynnistettäväksi yhteisprojekti, jonka tarkoituksena on harmaiden markkinoiden torjunnan tehostaminen keskinäistä tiedonsiirtoa ja muuta yhteistyötä hyödyntämällä. Arvioitaessa harmaan talouden torjuntaa koskevan kaupungin ohjeistuksen muutostarpeita on syytä todeta, että valtaosassa kaupungin hankintatoimea harmaa talous ei ole olennainen ongelma. Tämän vuoksi on huolehdittava siitä, että mahdollinen uusi sääntely ei nosta hankintojen jo entisestäänkin korkeita prosessikustannuksia.