Työmarkkinoiden sopeutumiskyky puntarissa*
|
|
- Antti Lahtinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kansantaloudellinen aikakauskirja 103. vsk. 2/2007 Työmarkkinoiden sopeutumiskyky puntarissa* Merja Kauhanen Erikoistutkija palkansaajien tutkimuslaitos Johdanto lobalisaatio(n kiihtyminen), tekninen kehitys ja väestön ikääntyminen asettavat haasteita työmarkkinoiden sopeutumiselle niin suomessa kuin muissakin eu maissa. yleisessä keskustelussa on perään kuulutettu lisää sopeutumiskykyä ja joustavuutta työmarkkinoille sekä osaamisen parantamista. joustavuuden lisäämisen kääntöpuolena on työntekijöiden riskien ja epävarmuuden kasvaminen. siksi joustavuuden vaatimusten lisäämisen ohessa on myös painetta parantaa työmarkkinoiden turvaverkkoja. sopeutumiskyvyn ja joustavuuden sekä samanaikaisesti turvan kasvattamista onkin korostettu euroopan unionin kasvun ja työllisyyden suuntaviivoissa vuosille nykyisellään keskustelua työmarkkinoiden sopeutumiskyvystä on käyty ns. flexicurity/joustoturva kehikossa, jossa joustavuus ja turvallisuus eivät ole toisiaan poissulkevia vaan toisiaan tukevia (ks. esim. Wilthagen ym. 2004, european Commission 2006). joustoturvakäsitettä on aiemmin käytetty kuvaamaan tiettyjen maiden kuten tanskan ja alankomaiden malleja. uudemmassa keskustelussa joustoturvaa on alettu myös käyttääanalyyttisenä käsitteenä, jonka avulla on analysoitu työmarkkinoiden joustavuutta ja turvallisuutta sekä vertailtu eri maiden työmarkkinoita. työmarkkinoiden joustavuuden yhteydessä on tyypillistä puhua joustavuuden neljästä eri ulottuvuudesta, joka pohjaa john atkinsonin (1987) jo 1980 luvulla esittämään joustavan yrityksen mallin mukaiseen jakoon: Flexicurity/joustoturva * Artikkeli perustuu kirjoittajan esitkseen Kansantaloudellisen Yhdistksen ja Taloustieteellisen Seuran hteisseminaarissa (i) (ii) ulkoinen määrällinen joustavuus: kuvaa sitä, kuinka helppoa/vaikeaa on palkata ja irtisanoa työntekijöitä ja kuinka voidaan käyttää määräaikaisia työsuhteita. sisäinen (yrityksen sisäinen) määrällinen joustavuus: kuvaa sitä, kuinka helppoa/vaikeaa on työn määrän muuttaminen yrityksen sisällä esim. työtuntien määrää muuttamalla, 161
2 KAK 2/2007 osa aikaisen työn käyttäminen/ylitöiden käyttäminen. (iii) toiminnallinen joustavuus: kertoo siitä, kuinka helppoa/vaikeaa muuttaa työorganisaatiota, yrityksen ja työntekijöiden kyky sopeutua uusiin haasteisiin (työkierto). (iv) taloudellinen joustavuus: viittaa palkkojen joustavuuteen (esim. tulospalkkaus). turvallisuuden puolella on erotettu seuraavat ulottuvuudet (Wilthagen ym. 2004): (i) työpaikan turva: koskee varmuutta nykyisen työpaikan säilyvyydestä. (ii) työllisyyden turva: koskee varmuutta työllisyydestä, mutta ei välttämättä samassa työpaikassa. (iii) toimeentulon turva: viittaa siihen, kuinka hyvää ansioturvaa saa työttömyyden aikana. (iv) yhdistetty turva: kuvaa sitä, kuinka hyvin pystyy yhdistämään palkkatyön ja muun elämän. seuraavassa käyn läpi, miltä suomalaisten työmarkkinoiden sopeutumiskyky näyttää eurooppalaisessa vertailussa. Joustavuus ja suomalaisten työmarkkinoiden toiminta työmarkkinoiden joustavuuskeskustelussa eniten huomiota on saanut ulkoinen määrällinen joustavuus, jonka keskeisiä indikaattoreita ovat työsuhdeturva sekä epätyypillisten työsuhteiden osuus. useimmat maavertailut joustavuudesta (esim. european Commission 2006) ovat perustuneet nimenomaan tähän joustavuuden dimensioon. seuraavassa kuviossa on vertailtu maita työsuhdeturvan suhteen. työsuhdeturvaa kuvataan työsuhdeturvan kokonaisindeksillä, joka on muodostettu säännöllisen työsuhteen turvan, määräaikaisen työsuhteen turvan ja kollektiivisen irtisanomissuojan suhteen. oecd employment outlookista (2004) peräisin oleva indeksi kuvaa vuoden 2003 tilannetta.suomessa työsuhdeturva on eu maiden keskitasoa selvästi alhaisempi (kuvio 1). työsuhdeturvan tiukkuuden ja työmarkkinoiden toiminnan välisestä yhteydestä on tehty paljon kansainvälistä tutkimusta. saatujen tulosten mukaan työsuhdeturvan vaikutus keskimääräiseen työllisyyteen tai työttömyyteen ei kuitenkaan ole selvä (ks. katsaus kirjallisuuteen oecd employment outlook 2004 ja 2006; howell ym. 2006). työsuhdeturva lisää työsuhteiden stabiilisuutta ja vähentää työllisyyden vaihteluita (vähentää irtisanomisia laman aikana ja samoin uuden työvoiman palkkausta noususuhdanteen aikana). sitä kautta se voi myös pidentää työttömyysjaksoja. toisaalta työsuhdeturvan on katsottu hidastavan työpaikkojen vaihtuvuutta, mutta se ei näyttäisi aiheuttavan systemaattisesti alhaisempaa työpaikkojen vaihtuvuutta eikä ole sitä kautta suuri este talouden sopeutumiselle teknologisiin tai kysyntäshokkeihin (european Commission 2006). työsuhteiden jonkinasteisen stabiilisuuden on havaittu olevan hyväksi tuottavuudelle (kramarz ja roux 1999; auer ym. 2005). työsuhteiden pidempi kesto mahdollistaa sen, että työnantajan kannattaa investoida työntekijän kouluttamiseen ja yrityskohtaisen osaamisen lisäämiseen ja se lisää myös työntekijöiden sitoutumista ja kannustinta kouluttautua, jolla on positiivinen vaikutus tuottavuuteen 1.tuotta 1 Katso tuottavuuden osalta mös Maliranta (2007). 162
3 Merja Kauhanen Kuvio 1. Tösuhdeturvan kokonaistiukkuus vuonna 2003 lähde: oecd employment outlook vuuden kannalta keskipitkät työsuhteet ovat parhaita auerin ym. (2005) mukaan. irtisanomissuoja saa yritykset sisäistämään irtisanomisten yhteiskunnalle aiheuttamia kustannuksia. työmarkkinoiden joustavuudesta kertoo myös se, kuinka paljon epätyypillisiä työsuhteita käytetään. Määräaikaisia työsuhteita tehdään suomessa kolmanneksi eniten eu 15 maista heti espanjan ja portugalin jälkeen (kuvio 2). osa aikatyön määrä on vielä selvästi alle eu 15 maiden keskitason, vaikka sen osuus on jatkuvasti kasvanut (kuvio 3). jouston muotoja ovat myös ulkoistamiset ja vuokratyövoiman käyttö. Vuokratyön osuus on suomessa ollut verrattain pieni, mutta se on kasvanut voimakkaasti viimeisten vuosien aikana. Vuonna 2005 vuokratyötä tekeviä oli noin henkilöä, mikä on kaksi ja puolikertainen määrä vuosituhannen vaihteeseen verrattuna. joustavuuskeskustelussa päähuomio on paljolti keskittynyt ulkoiseen määrälliseen joustavuuteen, mutta myös sisäinen määrällinen joustavuus/työaikojen joustaminen sekä toiminnallinen joustavuus täytyy muistaa tärkeinä joustavuuden muotoina. sisäiseen määrälliseen joustavuuteen liittyvät joustavat työaikajärjestelyt on nähty eu:n työllisyysstrategioissa tärkeänä osana eu:n kilpailukyvyn parantamisessa ja työllisyysasteen nostamisessa. joustavien työaikajärjestelyjen, jotka joustavat myös työntekijöiden tarpeiden mukaan, on ajateltu houkuttelevan lisää työvoimaa työmarkkinoille ja siten nostavan työllisyysastetta. Meillä on suomessa varsin joustavat työehtosopimusten työaikasäädökset ja työaikalaki. työajoista sovitaan yhä useammin paikallistasolla. euroopan elinolojen kehittämissäätiön (riedmann ym. 2006) selvityksen mukaan työ 163
4 KAK 2/2007 Kuvio 2. Määräaikaisten palkansaajien osuus vuonna 2005, % lähde: eurostat. Kuvio 3.Osa aikatöllisten osuus vuonna 2005, % 164 lähde: eurostat.
5 Merja Kauhanen ajat ovat suomessa joustavimpien joukossa. joustavimmat työaikajärjestelyt ovat latviassa, ruotsissa, suomessa ja isossa Britanniassa. näissä maissa noin kahdessa kolmasosaa yrityksistä oli käytössä jonkinlaisia joustavia työaikajärjestelyjä, jotka sallivat työntekijöiden vaihdella päivittäistä työaikaansa. toiminnallisella joustavuudella, joka pitää sisällään joustavia työn organisointitapoja, laadun tarkkailua, vähemmän hierarkkisia organisaatioita ja suuremman vastuun antamista työntekijöille, voi olla myös positiivinen vaikutus tuottavuuteen (nutek 1999, oecd employment outlook 1999). suomessa esim.mamiaja Melin (toim., 2006) on tutkinut toiminnallista joustavuutta. kansainvälistä vertailutietoa tästä joustavuuden osa alueesta kaivattaisiin lisää. taloudellinen joustavuus viittaa palkkojen joustavuuteen, kuten esimerkiksi tulospalkkaukseen. tulospalkkauksen osuus on ollut suomessa kasvussa, mutta edelleen alhaisella tasolla. Mikrotason vertailussa (dickens ym. 2006) suomi on luokiteltu maaksi, jossa reaalipalkat ovat olleet jäykkiä, ts. nimellisansioiden nousu on seurannut varsin tiiviisti kuluttajahintojen nousuvauhtia (kauhanen ja taimio 2006). tämä ei ole ristiriidassa makrotason palkkamaltin kanssa, jolla on saavutettu hyvän tuottavuuskehityksen aikana funktionaalisen tulonjaon kääntyminen voimakkaasti pääomatulojen hyväksi. samanaikaisesti säilytetty hintakilpailukyky on tukenut työllisyyskehitystä. Työvoiman liikkuvuus lobalisaation aiheuttamien työvoiman kysynnän muutosten ja ikääntymisen aiheuttaman työvoiman tarjonnan vähenemisen oloissa työvoiman hyvä liikkuvuus on keskeinen talouden sopeutumismekanismi. sekä alueellisen liikkuvuuden että ammatillisen liikkuvuuden merkitystä on korostettu rakenteelliseen muutokseen sopeuduttaessa. työvoiman liikkuvuutta on kuvattu erilaisilla mittareilla. Maavertailuissa työvoiman liikkuvuuden mittarina on käytetty mm. työpaikkaa vaihtaneiden sekä toimialaa vaihtaneiden osuutta. Ward ym. (2005) tekemän eu maita koskevan vertailun mukaan työpaikkojen vaihtuvuus vuosina oli suurinta espanjassa, suomessa ja isossa Britanniassa (kuvio 4). näissä maissa työpaikkaa vaihtaneiden osuus oli yli 11 prosenttia, kun keskimääräinen vaihtuvuus oli eu 15 maissa noin kahdeksan prosenttia. suomessa vajaa 40 prosenttia työpaikkaa vaihtaneista vaihtoi samalla myös toimialaa. ikäryhmittäin katsottuna suomessa alle 40 vuotiaiden liikkuvuus on näillä mittareilla suurempaa kuin eu maissa keskimäärin. sitä iäkkäämpien liikkuvuus jää hieman alle eu 15 maiden keskitason. Muinaliikkuvuuden mittareina on käytetty myös tähänastisen työuran työpaikkojen lukumäärää, työsuhteiden keskimääräistä kestoa, niiden keston jakaumaa sekä lyhyiden työsuhteiden osuutta suhteessa pidempiin työsuhteisiin. Myös näillä mittareilla mitattuna suomi pärjää verrattain hyvin euroopan maiden joukossa. työvoiman liikkuvuutta selvittäneen eurobarometrin (eb 2006) mukaan eu 25 maissa työntekijöillä on siihenastisen työuran aikana ollut keskimäärin neljä työpaikkaa. suomalaisilla työpaikkoja on ollut keskimäärin viisi. suomen edellä ovat ruotsi, tanska ja iso Britannia. suomessa työsuhteiden keskimääräinen kesto oli 10,3 vuotta vuonna 2002 (auer ym. 2005), mikä oli hieman eu maiden keskiarvon alapuolella. sen sijaan vuodelta 2004 olevien 165
6 KAK 2/2007 Kuvio 4. Töpaikkojen vaihtuvuus EU maissa lähde: Ward ym. (2005). työsuhteiden kestoa koskevien jakaumatietojen mukaan suomessa alle vuoden kestäneiden työsuhteiden osuus, 21,3 %, on eu 15 maiden toiseksi korkein espanjan jälkeen (taulukko 1). yksityisen sektorin voimassa olleiden työsuhteiden keskimääräinen kesto, joka on laskettu eläketurvakeskuksen tilastoista, oli 8,4 vuotta vuonna edellä mainittuihin mittareihin työvoiman liikkuvuuden mittareina liittyy myös ongelmia, jotka on syytä tuoda esille. esimerkiksi työsuhteen keskimääräinen kesto kuvastaa myös sellaisia ulkoisia muutoksia, joilla ei ole mitään tekemistä työsuhteiden vaihdosten kanssa (lilja ym. 1990; auer ym. 2005). lyhytkestoisten työsuhteiden kasvua voi selittää talouskasvu, joka synnyttää uusia työpaikkoja ja voi rohkaista vapaaehtoisiin työpaikan vaihdoksiin. työvoiman rakenne vaikuttaa siten, että ikääntyvä työvoima pidentää keskimääräistä kestoa. Määrä ja osa aikaisten työsuhteiden käyttö on yksi selittäjä. työpaikkojen vaihtuvuuteen vaikuttaa voimakkaasti myös suhdannetilanne, jonka vuoksi vertailussa olisi hyvä katsoa aikasarjatietoa yksittäisten vuosien sijaan. työvoiman alueellinen liikkuvuus on uusimpien suomea koskevien selvitysten (ks. Vihriälä ja sinko 2007) mukaan vähintäänkin oecdmaiden keskitasoa 2.Myös työvoiman liikkuvuutta koskevien kyselytutkimusten mukaan suomalaisten muuttoalttius on kansainvälisesti verrattuna verraten suuri. toisaalta myös pendelöinti eli työssä käynti oman asuinalueen ulkopuolella on ollut kasvussa (nivalainen 2006). alueellisen liikkuvuuden edellytysten parantamisessa toimiva asuntopolitiikka on kes 2 Alueellisen liikkuvuuden vertaileminen on vaikeaa, koska vertailukelpoisia alueksiköitä on vaikea muodostaa (Vihriälä ja Sinko 2007). 166
7 Merja Kauhanen Taulukko 1. Voimassa olevien tösuhteiden keskimääräinen keston jakauma vuonna 2004, % alle 1vuosi 1 2 vuotta 2 5 vuotta 5 10 vuotta yli 10 vuotta EU-15 15,4 10,3 17,4 18,1 38,8 Belgia 12,2 9,5 17,7 17,2 43,4 tanska 21,2 12,3 19,8 18,2 28,6 saksa 13,5 10,2 17,4 17,5 41,5 kreikka 11,4 8,8 19,2 19,8 40,8 espanja 22,1 10,5 17,2 15,9 34,4 ranska 14,6 9,2 14,8 16,9 44,5 irlanti 17,1 11,5 23,1 19,7 28,7 italia 11,4 8,6 15,3 18,9 45,8 luxemburg 8,5 9,0 19,5 19,7 43,4 alankomaat 9,1 11,6 21,9 20,0 37,4 itävalta 11,5 9,5 16,1 20,1 42,8 portugali 14,3 9,6 18,0 19,1 38,9 suomi 21,3 9,5 15,3 17,1 36,7 ruotsi 16,1 9,5 18,3 16,5 39,5 iso Britannia 19,0 12,6 19,1 20,1 29,3 lähde: Memo/05/229, 4. keisessä roolissa. nykyisellään liikkuvuutta hidastaa se, että omistusasumisen osuus on suuri ja asuntojen hinnat ovat kasvukeskuksissa huomattavasti korkeammat kuin muualla, jolloin taantuvilta alueilta on vaikeampaa siirtyä kasvukeskuksiin. Myös täsmätoimilla, kuten harkinnanvaraisella muuttoavustuksella, on pyritty parantamaan liikkuvuuden edellytyksiä. Elinikäinen oppiminen ja aktiivinen työvoimapolitiikka Muuttuvassa toimintaympäristössä tärkeänä sopeutumiskykyä edesauttavana tekijänä korostuu koulutusjärjestelmä, elinikäinen oppiminen ja aktiivinen työvoimapolitiikka. osaamisvaatimusten muuttuminen ja elinkeinorakenteen muuttuminen lisäävät jatkossa elinikäisen oppimisen vaatimuksia, jossa esim. toimivalla aikuiskoulutusjärjestelmällä on tärkeä rooli. aktiivisella työvoimapolitiikalla voidaan pitää huolta työttömien työllistymisedellytysten parantamisesta ja ehkäistä syrjäytymiseltä. Kuinka Suomi pärjännyt kansainvälisesti työllisyysindikaattoreilla mitattuna? eu:n työllisyysstrategian tavoitteena on, että yleinen työllisyysaste nousisi 70 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä. suomi on tästä tavoitteesta helmikuun 2007 (kausitasoitettujen) tietojen mukaan vielä noin puoli prosenttiyksikköä jäljessä. naisten työllisyysasteen 60 prosentin tavoitteen suomi ylittää kirkkaasti, sillä se oli 66,5 %vuonna sama koskee vuotiaiden 50 prosentin työllisyysastetavoitetta vuonna 2005 se oli suomessa 52,7 %. katsomalla erilaisia työmarkkinaindikaattoreita (taulukko 2) voidaan vertailla, kuinka hyvin suomi on pärjännyt vanhojen eu maiden ja norjan joukossa. taulukossa esitettyjen työl 167
8 KAK 2/2007 Taulukko 2. Töllissindikaattorit EU 15 maissa ja Norjassa vuonna 2005 työlli v v v. kokoaikasyysaste työllisyysaste työllisyysaste työllisyysaste työllisyysaste eu 15 65,2 sija 39,8 sija 77,8 sija 44,1 sija 58,7 sija Belgia 61, , , , ,3 14. tanska 75, , , , ,1 1. saksa 65, , , , ,7 12. kreikka 60, , , , ,5 8. espanja 63, , , , ,2 9. ranska 63, , , , ,5 11. irlanti 67, , , , ,5 5. italia 57, , , , ,4 15. luxemburg 63, , , , ,2 9. alankomaat 73, , , , ,4 13. itävalta 68, , , , ,7 7. portugali 67, , , , ,9 3. Suomi 68, , , , ,5 4. ruotsi 72, , , , ,0 2. iso Britannia 71, , , , ,9 6. norja 74, , , ,5 2. osa aikatyö, Määrä työttömyys pitkäaikais v. osuus aikainen aste työttömyys* työttömyystyö, osuus aste eu 15 20,3 sija 14,3 sija 7,9 sija 41,3 sija 16,8 sija Belgia 22,0 7. 8, , , ,5 5. tanska 22,1 6. 9, , , ,6 14. saksa 24, ,2 7. 9, , ,0 9. kreikka 5, , , , ,0 1. espanja 12, ,3 1. 9, , ,7 7. ranska 17, ,3 8. 9, , ,0 3. irlanti 3, , ,4 8. 8,6 14. italia 12, ,3 9. 7, , ,0 2. luxemburg 17,4 9. 5, , , ,8 10. alankomaat 46, ,5 5. 4, ,2 7. 8,2 16. itävalta 21,1 8. 9, , , ,5 13. portugali 11, ,5 2. 7, , ,0 8. Suomi 13, ,5 3. 8, , ,1 6. ruotsi 24, ,0 4. 7, , ,6 4. iso Britannia 25,4 3. 5, , , ,9 11. norja 28, ,3 6. 4, , ,6 12. *osuutena työttömistä. sijaluku kunkin indikaattorin kohdalla kertoo maiden paremmuusjärjestyksen tarkasteltavan indikaattorin suhteen. lähde: kauhanen ja taimio (2006, 14). 168
9 Merja Kauhanen Kuvio 5. Maarhmät joustavuus/turva akselilla (pca: maapisteet) lähde: european Commission (2006). lisyysasteindikaattoreiden osalta suomi on selvästi vanhojen eu maiden keskitason yläpuolella. on hyvä muistaa, että työllisyysasteissa kärkipäässä olevissa tanskassa ja ruotsissa julkinen sektori työllistää selvästi suuremman osan kuin suomessa (kiander 2005). tämä on suomen väkilukuun suhteutettuna lähes henkeä. kokoaikatyöllisyysaste oli suomessa vuonna ,8 prosenttiyksikköä korkeammalla tasolla kuin eu 15 maissa keskimäärin ja sen suhteen suomi pärjää hyvin eurooppalaisessa vertailussa. Myös naisten 3 ja ikääntyneiden työllisyysasteissa suomi on euroopan kärkimaita. kääntöpuolena suomessa 3 Naisten töllissastevertailu puuttuu taulukosta 3. Vuonna 2005 Suomessa naisten töllissaste (,5%) oli EU 15 maiden kolmanneksi korkein Tanskan ja Ruotsin jälkeen ja työttömyysaste on eurooppalaisittain verrattuna vielä korkealla tasolla, joskin pitkäaikaistyöttömien osuus on selvästi alle eu 15 maiden keskitason. Joustavuus ja turva eu:n komission viime vuonna ilmestyneessä raportissa (european Commission 2006) eu 15 maat on luokiteltu eri ryhmiin työmarkkinoiden jouston, turvan ja verotuksen perusteella 4 (kuvio 5). luokittelun perusteella suomi li 9prosenttiksikköä korkeammalla tasolla kuin EU 15 maissa keskimäärin. 4 Katso tarkempi kuvaus analsista ja jakoperusteista European Commission (200). 169
10 KAK 2/2007 on luettu kuuluvaksi pohjoismaiseen ryhmään yhdessä tanskan, alankomaiden ja ruotsin kanssa. ryhmälle on tyypillistä korkea turva, keskitaso/korkea joustavuus ja keskitaso/korkea verotus. pohjoismaisen ryhmän ohella analyysissa on erotettu neljä muuta maaryhmää: i) anglosaksinen ryhmä, johon kuuluvat iso Britannia ja irlanti, jota luonnehtii korkea joustavuus, melko alhainen turva ja alhainen verotus, ii) mannermainen ryhmä, johon kuuluvat saksa, Belgia, itävalta ja ranska, jota luonnehtii keskitaso/vähäinen joustavuus, keskitaso/ korkea turva, keskitaso/korkea verotus iii) Välimeren ryhmä, johon luetaan kuuluvaksi espanja, portugali ja kreikka, jolle on tyypillistä alhainen joustavuus, melko alhainen turva ja ei yhteistä verotuslinjaa sekä iv) itä euroopan ryhmä (+ italia), johon kuuluvat italia, puola, t «sekki ja slovakia, jolle on tyypillistä turvattomuus, keskitaso/korkea joustavuus sekä keskitaso/korkea verotus. näiden maaryhmien osalta on raportissa katsottu, kuinka eri ryhmät ovat pärjänneet työmarkkina ja hyvinvointi indikaattoreilla mitattuna. työmarkkinoiden kehitystä kuvaavina indikaattoreina on käytetty mm. työllisyysja työttömyysasteita, joustavuusindikaattoreina työsuhteiden kestoa, työvoiman vaihtuvuutta sekä työmarkkinasiirtymiä. köyhyyttä kuvaavina indikaattoreina on käytetty mm. ini kerrointa sekä köyhyysriskin vähenemistä kuvaavaa indikaattoria, sekä koulutusta kuvaamaan pisa tuloksia. analyysin perusteella korkea joustavuus ja turva eivät ole toisiaan poissulkevia. hyvä sijoitus molemmilla mittareilla korreloi positiivisesti hyvän työmarkkinakehityksen ja tasaisemman tulonjaon kanssa. analyysi kertoo kuitenkin pelkästään korrelaatiosta, ei syy seuraussuhteista. tässä vertailussa pohjoismainen ryhmä, johon suomikin lasketaan kuuluvaksi, pärjäsi hyvin. täytyy kuitenkin muistaa, että esimerkiksi pohjoismaisen ryhmän sisälläkin erilaisin konseptein on saavutettu hyviä tuloksia kuten tanskassa ja ruotsissa ja niin kuin myös suomessa. hyvää tulokseen voi päästä siis eri teitä. Lopuksi esitetyn perusteella eurooppalaisessa vertailussa suomalaisten työmarkkinoiden sopeutumiskykyä ja joustavuutta voidaan pitää melko hyvänä. kuinka hyvin pärjäämme on kiinni kokonaisuudesta. talouskasvu, tuottavuus ja kilpailukyky ja tekijät millä vaikutetaan näihin (esim. innovaatio ja koulutuspolitiikka) luovat edellytyksiä pärjätä jatkossakin. työmarkkinoiden joustavuuden ohella myös hyödykemarkkinoiden joustavuudella on merkitystä talouden sopeutumiskyvylle. talouskasvu ja työllisyyden kasvu riippuvat voimakkaasti myös kansainvälisestä kehityksestä. kasvavan epävarmuuden maailmassa tarvitaan joustavuuden vastapainoksi lisää turvaverkkoja, joista hyvä esimerkki on suomessa käyttöön otetun muutosturvan kaltaiset toimenpiteet, joilla voidaan aktiivisesti tukea työttömäksi jäävien siirtymistä toiseen työpaikkaan. Kirjallisuus auer, p., Berg, j. ja Coulibaly, i.(2005), is astable Workforce ood for productivity?, International Labour Review 144: atkinson, j. (1987), Flexibility or Fragmentation? the united kingdom labour Markets inthe 1980s, Labour and Societ 12:
11 Merja Kauhanen dickens, W.t. et al. (2006), how Wages Change: Micro evidence from the international Wage Flexibility project, julkaisematon käsikirjoitus. eurobarometer 64.1, Eurobarometer Surve on Geographic and Labour Market Mobilit, Europeans and mobilit: first results of an EU wide surve, 200, workersmobility_2006/uploaded_files/documents/first%20results_web%20version_ pdf (viitattu ). european Commission (2006), Emploment in Europe 200, Brussels: european Commission. howell, d., Baker,d., lyn, a. ja schmitt, j. (2006), Are protective Labor Market Institutions Reall at the Root of Unemploment? ACritical perspective on the Statistical Evidence, Cepr, mimeo, (viitattu ). kauhanen, M. ja taimio, h. (2006), lobalisaatio ja suomen työmarkkinat, Talous &Yhteiskunta 4/2006: kiander, j.(2005), suomi ja ruotsi taloudellisen kehityksen ja talouspolitiikan vertailua, teoksessa Tuottavuus ja tölliss. Mitä opittavaa muista pohjoismaista, Valtioneuvoston kanslian raportteja 3/2005: kramarz, F. ja roux, s. (1999), Within firm seniority structure and Firm performance, Center for economic performance discussion paper no lilja, r., santamäki Vuori t. ja standing,. (1990), Töttöms ja tömarkkinoiden joustavuus Suomessa,työpoliittinen tutkimus 6, työministeriö, helsinki. Maliranta, M. (2007), Globalisaatio, tömarkkinat ja tuottavuus: Näkökohtia tuoreesta tuottavuuskeskustelusta, esitelmia/maliranta pdf (viitattu ). Mamia, t. ja Melin, h. (toim., 2006), Kenen ehdoilla tö joustaa?johtajiston ja henkilöstönnäkökulmia,työpoliittinen tutkimus 314, työministeriö, helsinki. Memo 05/229 (2005), 200 European ear of workers mobilit,the importance of the mobilit of the workers to the implementation of the Lisbon strateg, Brussels, 3june nivalainen, s. (2006), pendelöinkö vai muutanko?, kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimusjulkaisuja no. 54. nutek (1999), Flexibilit matters flexible enterprises in the Nordic Countries,nutek B1999:7, stockholm oecd (1999), Emploment Outlook, paris: oecd. oecd (2004), Emploment Outlook, paris: oecd. oecd (2006a), Emploment Outlook, paris: oecd. riedmann, a., Bielenski, h., szczurowska, t. ja Wagner, a.(2006), Working time and worklife balance in European companies, luxembourg: european Foundation for the improvement of living and Working Conditions. Vihriälä, V. ja sinko, p. (2007), Rekrtointiongelmat, tövoiman tarjonta ja liikkuvuus, Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 5/2007, helsinki. Ward, t., harrison, t. ja rabemiafara, n. (2005), The Implications of Demographic Trends for Emploment and Jobs, alphametrics, november Wilthagen, t.,tros, F.h. ja van lieshout, h. (2004), towards Flexicurity? Balancing Flexibility and security in eu Member states, European Journal of Social Securit 6:
Työmarkkinoiden sopeutumiskyky puntarissa
Työmarkkinoiden sopeutumiskyky puntarissa Globalisaatio ja suomalaisten työmarkkinoiden sopeutumishaasteet 17.1.2007 Merja Kauhanen Esityksen runko Haasteet Joustavuuden ja turvan eri muodot Joustavuus:
LisätiedotTyöaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK
Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920
LisätiedotTyöllisyysaste Pohjoismaissa
BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;
LisätiedotSuomalaisen työpolitiikan linja
Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri
LisätiedotTyöllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)
Työllisyysaste 198 26 Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v 8 % Suomi 75 EU 15 EU 25 7 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 6** 5.4.25/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985 26
LisätiedotSuhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät
Suhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät Esityksen runko 1. Suhdannetilanne 2. Pidemmän aikavälin kasvunäkymät
LisätiedotTalouskriisi sosiaaliindikaattoreiden
Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden valossa Euroopan talouskriisi ja elinolot Tilastokeskus, 11.3.2012 Hannele Sauli Kaisa-Mari Okkonen Kotitalouksien reaalitulokehitys kriisimaissa ja Itä- Euroopassa
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15
LisätiedotTyöolojen kehityslinjoja
Työolojen kehityslinjoja Anna-Maija Lehto anna-maija.lehto@stat.fi Työolotutkimukset! Työolosuhdetiedustelu 1972 - postikysely, koetutkimus! Työolosuhdetiedustelu 1977 - käynti, otos 7500 työllistä - vastausprosentti
LisätiedotEsityksen rakenne. Työn tuottavuudesta tukea kasvuun. Tuottavuuden mennyt kehitys. Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka. Tuottavuuden tekijät
Työn tuottavuudesta tukea kasvuun Mika Maliranta (ETLA) Yrittäminen ja työelämä -seminaari, Helsinki, 21.8.2008 Esityksen rakenne Tuottavuuden mennyt kehitys Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka Tuottavuuden
LisätiedotTyöllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
1 Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työllisyysaste EU-maissa 23
LisätiedotTyöaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012
Työaika Suomessa ja muissa maissa Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Suomessa työaika on lyhyt työtunteja tarvitaan lisää Lain ja sopimusten mukainen vuosityöaika on Suomessa maailman lyhimpiä
LisätiedotTyöllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23
Lisätiedot1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala
1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat
LisätiedotTalouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)
Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen
Lisätiedot7 SAK:n edustajakokouksen sopimuspoliittiset päätökset 7.1 Sopimuspolitiikan tavoitetila vuosikymmenen jälkipuoliskolla Onnistuneen sopimuspolitiikan ansiosta, jossa on yhteen sovitettu talousja työmarkkinapolitiikka,
LisätiedotElintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011
ja hintojen kehitys Elintarvikkeiden kuluttajahinnat Suhteessa maan yleiseen hintatasoon on elintarvikkeiden hinta Suomessa Euroopan alhaisimpia. Arvonlisäverottomilla hinnoilla laskettuna elintarvikkeiden
LisätiedotTyöllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki
Työllisyys ja julkinen talous 29.12.2016 Martti Hetemäki Miten paljon työllisyys vaikuttaa julkiseen talouteen? Miten työllisyys liittyy sukupolvien väliseen sopimukseen? Miten työllisyysaste on kehittynyt
LisätiedotMinkälaista on suomalainen johtaminen kansainvälisessä vertailussa? Mika Maliranta, Jyväskylän yliopisto & ETLA Keva-päivät, 15.3.
Minkälaista on suomalainen johtaminen kansainvälisessä vertailussa? Mika Maliranta, Jyväskylän yliopisto & ETLA Keva-päivät, 15.3.2018, Helsinki Esityksen sisältö Miksi johtamisen laatu on tärkeää kansantaloudelle?
LisätiedotSuomen talouden näkymät
Suomen talouden näkymät Vesa Vihriälä Kruununhaan Maneesi 11.4. 2013 Suomen tilanne Globaali kriisi iski Suomeen kovemmin kuin muihin EAmaihin, vahvat taseet suojasivat kerrannaisvaikutuksilta Toipuminen
Lisätiedotmenestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009
Rakennusaineet Lisää tähän otsikkonousuun ja yritysten menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Maailmantalouden kriisi leviää aaltoina Suomeen Suhdannekuva yhä synkkä Maailmantalouden kriisi jatkuu Raju
LisätiedotSuomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013
Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomi on pieni avotalous, joka tarvitsee dynaamisen kilpailukykyisen yrityssektorin ja terveet kotimarkkinat
LisätiedotTYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto 12.6.2014 Jaakko Kiander
TYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto 12.6.2014 Jaakko Kiander ONKO TYÖELÄMÄ HUONONTUNUT? Ajoittainen arkikokemus kiireestä ja paineesta
LisätiedotTöihin Eurooppaan EURES
Töihin Eurooppaan EURES Työskentely ulkomailla Työskentely ulkomailla houkuttelee yhä useampaa suomalaista työnhakijaa. Erityisesti nuoret ja korkeakoulutetut ovat halukkaita muuttamaan ulkomaille töihin.
LisätiedotElintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015
Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n
LisätiedotKuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Pekka Sauramo. Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 TUTKIMUSLAITOS PALKANSAAJIEN
Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 Pekka Sauramo Alustuksen tarkoituksena on Kommentoida suomalaisen kilpailukykykeskustelun tiettyjä piirteitä:
LisätiedotAikuisuuden muuttuvat ehdot
Aikuisuuden muuttuvat ehdot Sukupolvien väliset suhteet -STYR-seminaari 12.3.2012 Hanna Sutela 12.3.2012 Tausta Aikuisuuteen siirtyminen asteittainen prosessi: muutto vanhempien luota, opiskelu, työmarkkinoille
LisätiedotSivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen
Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen
LisätiedotKustannuskilpailukyky kasvumenestyksen ehtona Mittausta, osatekijöitä ja tulkintaa
Kustannuskilpailukyky kasvumenestyksen ehtona Mittausta, osatekijöitä ja tulkintaa Mika Maliranta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Helsinki, 26.8.2014 Suomen talous kärsii nestevajauksesta, mikä haittaa
LisätiedotSuomen hotelli- ja ravintolaalan työn tuottavuus kestää vertailun
Kansantaloudellinen aikakauskirja 101. vsk. 4/2005 Toisin kuin valtioneuvoston selvitys väittää: Suomen hotelli- ja ravintolaalan työn tuottavuus kestää vertailun KATSAUKSIA JA KESKUSTELUA Heikki Lankinen
LisätiedotMiksi työsuhteet kestävät keskimäärin 10 vuotta?
Miksi työsuhteet kestävät keskimäärin 10 vuotta? Heikki Räisänen 1 Työsuhteet kestävät Suomessa keskimäärin 10 vuotta. Mutta miksi? Mitkä tekijät tähän vaikuttavat? Tässä kirjoituksessa käsitellään työsuhteen
LisätiedotIkääntyneiden aseman parantaminen työmarkkinoilla: Tuloksia eurooppalaisesta tutkimusprojektista*
Kansantaloudellinen aikakauskirja 97. vsk. 1/2001 ESITELMIÄ Ikääntyneiden aseman parantaminen työmarkkinoilla: Tuloksia eurooppalaisesta tutkimusprojektista* Alan Walker Professori University of Sheffield
LisätiedotSuomen talouden näkymät ja haasteet
Suomen talouden näkymät ja haasteet Vesa Vihriälä 11.1.2013 Sisältö Kasvu jäänyt heikoksi, tuottavuus notkahtanut Suomella lyhyen ajan kilpailukykyongelma, vaikka rakenteellinen kilpailukyky hyvä Julkinen
Lisätiedotmuutokset Päivittäistavarakaupan aamupäivä
Kansainväliset kaupan sääntelyn muutokset Kaupan sääntelyn kansainvälinen ominaispiirre on sekavuus Kilpailun kannalta tärkeimpiä vähittäiskaupan sääntelyn osa-alueita ovat kaavoitus ja suurmyymälät, erilaiset
LisätiedotVälillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa
Kauppa 2010 -päivä Päivittäistavarakaupan aamupäivä 30.9.2009 Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Hanna Karikallio Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos
LisätiedotLasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa. Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen
Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen Tarkastelussa Lasten ja lapsiperheiden tulot, pienituloisuus ja koettu
LisätiedotKustannuskilpailukyvyn tasosta
Suomen Pankki Kustannuskilpailukyvyn tasosta Kommenttipuheenvuoro Pekka Sauramon esitykseen Tulkitsen samoin kuin Pekka Kustannuskilpailukyky on heikentynyt vuosituhannen vaihteen jälkeen Kustannuskilpailukyvyn
LisätiedotSäästämmekö itsemme hengiltä?
Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien
LisätiedotJatkuuko euroalueen erkaantuminen miten käy Suomen. Talouden näkymät Kuntamarkkinat 11.9.2013 Pasi Holm
Jatkuuko euroalueen erkaantuminen miten käy Suomen Talouden näkymät Kuntamarkkinat 11.9.2013 Pasi Holm Johtopäätökset Talouden kolmoisongelma (suhdannetilanne, talouden rakennemuutos sekä julkisen talouden
LisätiedotPalvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?
Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus
LisätiedotDemografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?
Demografinen huoltosuhde Mikä on hyvä huoltosuhde? Mikä ihmeen demografinen huoltosuhde? Suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. 0-14 -vuotiaat + yli
LisätiedotEnsimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista
Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista Katja Forssén & Veli-Matti Ritakallio Sosiaalipolitiikan laitos Perheiden muuttuvat elinolot kirjan julkaisuseminaari
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15
LisätiedotEläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto
Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2016 Jari Kannisto 15.2.2017 Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisyys Työllisen ajan odote 2 Eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitetta
LisätiedotTyömarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät
Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät 18.4.2013 Varatoimitusjohtaja Risto Alanko Maailma on muuttunut, muuttuuko Suomen työmarkkinakäytännöt? Taloudet kansainvälistyvät ja yhdentyvät edelleen
LisätiedotSuhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014
Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,
LisätiedotElintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013
Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Elokuu 2013 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n toimeksiannosta
LisätiedotAjankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK
Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -
LisätiedotElintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa
Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Esityksen on tehnyt Päivittäistavarakauppa ry:n toimeksiannosta EY julkisesti saatavilla olevan tilasto- ja tilinpäätöstiedon pohjalta vuonna 2017. Suomessa
Lisätiedotmuutos *) %-yks. % 2016
TERVEYDENHUOLLON KÄYTTÖMENOT SUHTEESSA (%) BKT:HEN OECD-MAISSA 2000-2015 SEKÄ SUHTEIDEN MUUTOKSET %-YKSIKKÖINÄ JA PROSENTTEINA Vuosi 2015: laskeva järjestys Current expenditure on health, % of gross domestic
LisätiedotJulkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009
Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä
LisätiedotKansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Espanja 50 236 1,6 44 468-1,6 50 271-1,7 30 500 Kreikka 17 306 Iso-Britannia 11 204-7,5 10 037 21,7 2 940 44,3 866 Alankomaat 9 736 23,3 11 472 30,4 7 444
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014
14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia
LisätiedotEläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.
Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995 2015 Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.) Eläkeläisten toimeentulo on parantunut useimmilla keskeisillä toimeentulomittareilla
LisätiedotTYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi
TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20
LisätiedotSuomen menestyksen edellytykset. Vesa Vihriälä Haikko 16.9.2005
Suomen menestyksen edellytykset Vesa Vihriälä Haikko 16.9.2005 Suomen taloudellinen suoritus hyvä, muttei vastaa voimavaroja BKT/asukas : 15. maailmassa BKT/asukas ja kilpailukyky: Suomi alisuoriutuja
LisätiedotSuhdannetilanne vahvistunut yhä
Luottamusindikaattorit kesäkuu 6 Julkaistavissa 27.6.6 klo 9. Suhdannetilanne vahvistunut yhä Luottamusindikaattorit korkealla tasolla Teollisuuden luottamusindikaattori kohosi yhä kesäkuussa. Tuotanto-odotukset
LisätiedotNiin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014
Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen
LisätiedotEsimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen
Esimerkkejä Euroopasta Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Ruotsi Tanska Slovenia Liettua Hollanti Itävalta Latvia Portugali Ranska Kypros SUOMI Belgia Saksa Bulgaria Viro Puola Luxembourg Tsekin
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23
LisätiedotRahankäyttö vaatteisiin & jalkineisiin ja kodintekstiileihin eri Euroopan maissa
Rahankäyttö vaatteisiin & jalkineisiin ja kodintekstiileihin eri Euroopan maissa Rahankäyttö vaatteisiin & jalkineisiin ja kodintekstiileihin eri Euroopan maissa / sisältö Vaatteet & jalkineet Rahankäyttö
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012
15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön
LisätiedotTalouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014
Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta
LisätiedotMiten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen
Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari
LisätiedotTalous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri
Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen
Lisätiedotmuutos *) %-yks. % 2017*)
TERVEYDENHUOLLON KÄYTTÖMENOT SUHTEESSA (%) BKT:HEN OECD-MAISSA 2000-2016 SEKÄ SUHTEIDEN MUUTOKSET %-YKSIKKÖINÄ JA PROSENTTEINA Vuosi 2016: laskeva järjestys Current expenditure on health, % of gross domestic
LisätiedotTiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta
Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183
LisätiedotHUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.
1 2. JULKISEN SEKTORIN MENOT SUOMESSA JA ERÄISSÄ MUISSA MAISSA (NÄMÄ TIEDOT OVAT TUOMALAN UUDESTA JULKAISEMATTOMASTA KÄSIKIRJOITUKSESTA) EI SAA LEVITTÄÄ ULKOPUIOLELLE LUENTOJEN! Tässä luvussa tarkastelemme
LisätiedotMuuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen
ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot
LisätiedotTalouden kestävyys. Vesa Vihriälä 14.8. 2013 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Talouden kestävyys Vesa Vihriälä 14.8. 2013 Näkökulmia talouden kestävyyteen Kestävä kehitys: kansantalouden varallisuuden vähentymättömyys Julkisen talouden kestävyys Sopeutuminen Taloudellinen kestävyys:
LisätiedotEläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto
Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2017 Jari Kannisto 28.2.2018 Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisyys Työllisen ajan odote 2 Eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitetta
LisätiedotOECD:n SUOMEN TALOUSKATSAUS 2018
OECD:n SUOMEN TALOUSKATSAUS 2018 Mari Kiviniemi Apulaispääsihteeri Helsinki, 28. helmikuuta 2018 http://www.oecd.org/eco/surveys/economic-survey-finland.htm @OECDeconomy @OECD Tuotanto ja vienti kasvavat
LisätiedotTarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen
1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen
Lisätiedot*) %-yks. % 2018*)
TERVEYDENHUOLLON KÄYTTÖMENOT SUHTEESSA (%) BKT:HEN OECD-MAISSA 2000-2017 SEKÄ SUHTEIDEN MUUTOKSET %-YKSIKKÖINÄ JA PROSENTTEINA Vuosi 2017: laskeva järjestys Current expenditure on health, % of gross domestic
LisätiedotKansainvälinen palkkaverovertailu 2011
Kansainvälinen palkkaverovertailu 11 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia
LisätiedotTalous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki
Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125
LisätiedotKuinka dynaamiset Suomen työmarkkinat ovat? Millaisia muutostrendejä näemme? Miten Suomen huono tilanne liittyy työmarkkinoiden toimintaan?
Kuinka dynaamiset Suomen työmarkkinat ovat? Millaisia muutostrendejä näemme? Miten Suomen huono tilanne liittyy työmarkkinoiden toimintaan? Mikä merkitys työpaikkarakenteiden muutoksella on tuottavuudelle?
LisätiedotKuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?
Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia
LisätiedotKansainvälinen palkkaverovertailu 2016
Julkaisuvapaa klo 4. Kansainvälinen palkkaverovertailu 216 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan
LisätiedotMuuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen
ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot
LisätiedotTj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005
Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005 Työvoimakustannukset EU-maissa 2005 Teollisuuden työntekijät Tanska Saksa Belgia Suomi Alankomaat Ruotsi Itävalta
LisätiedotEläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä vuonna 2018
Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä vuonna 2018 Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisyys Työllisen ajan odote 2 Eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitetta
LisätiedotEuroopan talouskriisi ja elinolot. Kansainvälinen palkkavertailu 11.3.2013
Euroopan talouskriisi ja elinolot Kansainvälinen palkkavertailu 11.3.2013 Esityksen aiheita Suomalaisen palkansaajan asema on parantunut hieman Euroopassa talouskriisin aikana ja sitä seuraavina vuosina
LisätiedotMuuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen
ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot
LisätiedotEläkkeet ja köyhyys. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto
Eläkkeet ja köyhyys Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto 24.11.2016 Eläketulot: erilaisia käsitteitä Työeläke Kokonaiseläke = työeläke + kansaneläke + takuueläke + lapsikorotus + rintamalisät Käytettävissä
LisätiedotTalouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta
Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,
LisätiedotKilpailukyky Suomen talouden haasteena
Kilpailukyky Suomen talouden haasteena Vesa Vihriälä 10.9.2014 Suomi juuttunut pitkittyneeseen taantumaan Toipuminen finanssikriisishokista katkesi 2012 alussa BKT 6 % alle kriisiä edeltänyttä huippua
LisätiedotHallituksen talouspolitiikasta
Hallituksen talouspolitiikasta Seppo Orjasniemi Talouspolitiikan arviointineuvoston pääsihteeri 9.3.2017 Talouspolitiikan arviointineuvoston tehtävä Arvioi hallituksen talouspoliittisten tavoitteiden tarkoituksenmukaisuutta
LisätiedotElinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 21.3.2006
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 Kuvio 1. Markkinatasapaino ennen verotusta Hinta Hinta ennen veroa Kuluttajan ylijäämä Tuottajan ylijäämä Tarjonta Kysyntä 2 Tuotanto ennen veroa Määrä
LisätiedotKansainvälinen palkkaverovertailu 2014
Kansainvälinen palkkaverovertailu 214 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia
LisätiedotHunningolta huipulle
Hunningolta huipulle Mika Maliranta ETLA & Jyväskylän yliopisto Mikkelin kesäpäivät, Mikkeli 11.6.2015 Myyttejä Suomen tuottavuuskasvun romahduksen syistä yritys- ja työpaikkarakenteiden jäykkyydestä keskisuurten
LisätiedotAutotuojat ry:n esittely ja autoalan ajankohtaisia asioita
Autotuojat ry:n esittely ja autoalan ajankohtaisia asioita Antti Ruhanen Puheenjohtaja Autotuojat ry 25.6.2015 1 Autotuojat ry Perustettu 1925, nykyinen nimi vuodesta 1955 Edustaa käytännössä 100 % Suomen
LisätiedotSuhdanteet ja rahoitusmarkkinat
Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta
LisätiedotKauanko Pohjoismaiden malli kestää?
Kauanko Pohjoismaiden malli kestää? Seppo Honkapohja* Suomen Pankki * Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa Suomen Pankin kantaa Pohjoismaiden mallin menestys Suomen reaalinen bruttokansantuote
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013
34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta
LisätiedotTyömarkkinanäkemys. työ- ja elinkeinoministeriön virkamiesnäkemys Suomen työmarkkinoista. Ylijohtaja Antti Neimala
Työmarkkinanäkemys työ- ja elinkeinoministeriön virkamiesnäkemys Suomen työmarkkinoista Ylijohtaja Antti Neimala Mikä työmarkkinanäkemys? Nykytila Kehitysnäkymät Tavoitetila Keinoja tavoitteisiin pääsemiseksi
LisätiedotNaiset ja miehet työelämässä. Syyskuu 2019
Naiset ja miehet työelämässä Syyskuu 2019 Naiset ja miehet työelämässä Työllisyys Työllisyysaste (%) Suomessa heinäkuussa 2018-2019 % 100 2018/07 2019/07 90 80 74,1 74,5 75,4 75,9 72,8 73,1 70 60 50 40
LisätiedotEurokriisi ja Suomen talous. Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012
Eurokriisi ja Suomen talous Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012 Sisällys EMU- hankkeen tausta ja haasteet Valuuttaunioni ja yksityinen talous Valuuttaunioni ja julkinen talous Valuuttaunioni ja Suomi Valuuttaunionin
LisätiedotVerot, palkat ja kehysriihi VEROTUS JA VALTIONTALOUS - MITÄ TEHDÄ SEURAAVAKSI?
Verot, palkat ja kehysriihi VEROTUS JA VALTIONTALOUS - MITÄ TEHDÄ SEURAAVAKSI? 1 HALLITUKSEN PUOLIVÄLITARKASTELUN JA KEHYSRIIHEN NÄKYMISTÄ 1) Kehysriihi ja valtiontalous 2) Kohtuullinen verotus tukemaan
Lisätiedot