Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/ (35) Kaupunginhallitus. Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone

Transkriptio

1 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/ (35) Julkinen Kokoustiedot Aika maanantai klo 15:00-18:00 Paikka Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Saapuvilla olleet jäsenet Pekka Kantanen, puheenjohtaja Leila Savolainen, 1. varapuheenjohtaja Neeta Röppänen, 2. varapuheenjohtaja Harri Auvinen Nelli Berg-Väänänen Jukka Pulkkinen Minna Reijonen Hetti Rytsy, klo: , :t Tapio Tolppanen, klo: , :t Taisto Toppinen Erkki Virtanen Muut saapuvilla olleet Petteri Paronen, kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen, palvelualuejohtaja Markku Tervahauta, palvelualuejohtaja Pekka Vähäkangas, palvelualuejohtaja Markku Rossi Sari Raassina esittelijä palvelualuejohtaja palvelualuejohtaja palvelualuejohtaja valtuuston puheenjohtaja, klo: , :t valtuuston 1. varapuheenjohtaja, klo: , :t strategiajohtaja markkinointijohtaja klo: , :t Sirpa Lätti-Hyvönen, strategiajohtaja Kirsi Soininen, markkinointijohtaja Janne Hentunen, hyvinvoinnin edistämisen johtaja Jukka Eskelinen, suunnitteluinsinööri klo: , :t Toni Vainikainen, talous- ja rahoitusjohtaja klo: , :t Hannu Väänänen, toimitilajohtaja klo: , :t Veli-Matti Paananen, rakennuttajapäällikkö klo: , :t Jorma Halonen, va. tietohallintojohtaja klo: , 77 Heikki Vienola, hallintojohtaja pöytäkirjanpitäjä Asiat Allekirjoitukset Pekka Kantanen puheenjohtaja Heikki Vienola pöytäkirjanpitäjä

2 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/ (35) Julkinen Pöytäkirjan tarkastus Kuopiossa, kaupunginhallituksen kokoushuoneessa Neeta Röppänen Minna Reijonen Pöytäkirja on yleisesti nähtävänä Kuopiossa, kaupunginkansliassa, Heikki Vienola Pöytäkirjanpitäjä

3 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/ (35) Julkinen Muutoksenhakukiellot Kuntalain 91 :n mukaan ei oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta voi tehdä :ien 72-75, ja 84 osalta, koska päätökset koskevat vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Muutosta ei voi hakea valittamalla :iin 76 ja 81-83, koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 momentin mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus. Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitukset Pöytäkirjaan liitetään oikaisuvaatimusohjeet :ien 76 ja osalta liite A

4 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/ (35) Julkinen Käsitellyt asiat Nro Liite/ viite* Otsikko 1 72 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajat Savilahden kalliotilat - liikunta- ja tapahtumakeskuksen tarveselvityksen hyväksyminen ja hankesuunnittelun käynnistäminen Hiltulanlahden alakoulun ja päiväkodin toteutuksen hanke- ja rahoitusmalli Pyyntö pääomasijoituksesta Savon Kuituverkko Oy:n sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon Maakunnallisen ICT-yhteistoiminnan loppuraportti ja esitys kunnille Kuopion Energia Oy:n sähkökauppaliiketoiminnan organisoiminen yhteisyritykseen 8 79 Kuopion kaupunkistrategian tarkistaminen vuonna Jäsenkuntien esitykset Savon koulutuskuntayhtymän kehittämiseksi Veteraanien ja heidän puolisoidensa rosvopaistitapahtuma Kuopiohallissa Keskusvaalilautakunnan väliaikaisten varajäsenten valinta Vaalilautakuntien ja -toimikuntien asettaminen vuoden 2017 kunnallisvaaleja varten Kh:n tiedonantoja 33 Muutoksenhaku 76 ja Liite A kuntalain mukainen oikaisuvaatimusohje 35 Sivu

5 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/ (35) Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätösehdotus Puheenjohtaja Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Kokous todettiin yksimielisesti laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

6 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/ (35) Pöytäkirjantarkastajat Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Valitaan pöytäkirjantarkastajat. Vuorossa ovat jäsenet Neeta Röppänen ja Minna Reijonen. Päätös Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin yksimielisesti jäsenet Neeta Röppänen ja Minna Reijonen.

7 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/ (35) 74 Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta Asianro 772/ /2017 Savilahden kalliotilat - liikunta- ja tapahtumakeskuksen tarveselvityksen hyväksyminen ja hankesuunnittelun käynnistäminen Päätöshistoria Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta Hyvinvoinnin edistämisen johtaja Janne Hentunen Liikuntahallit ja paikat Savilahdessa Puolustusvoimilta vapautuneella varikkoalueella sijaitsee merkittävä määrä kalliotilaa. Neulamäen kalliotilat on arvioitu kooltaan ja teknisiltä lähtökohdiltaan yhdeksi merkittävimmistä kalliorakentamismahdollisuuksista Suomen mittakaavassa. Savilahti-projekti on sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti selvittänyt Savilahden alueella sijaitsevien vahojen kalliotilojen uusiokäyttömahdollisuuksia ja roolia osana aluekokonaisuutta. Savilahdesta halutaan kehittää viihtyisä kaupunginosa, joten sinne tavoitellaan myös lisää monipuolisia vapaa-ajanviettomahdollisuuksia ja muuta toimintaa. Kalliotila-alue halutaan kytkeä luontevasti muuhun kaupunkirakenteeseen, jolloin Savilahden hyvä sijainti kaupunkirakenteessa vahvistuu edelleen. Kalliotilat halutaan kehittää Savilahden alueen aktiiviseksi osaksi, että ne toiminnoiltaan tukevat alueen elävyyttä ja vetovoimaisuutta. Eräänä toteutusmahdollisuutena yhteen luolasto-osaan on läpikäydyssä tarveselvitysvaiheessa tutkittu alueellisen yhteiskäyttöisen väestösuojan ja liikuntapainotteisen monitoimitapahtumakeskuksen toimintojen yhdistämistä. Tähän liittyvää taustaselvittelyä ja esisuunnittelua on tehty vuosina hakemalla ideoita ja ratkaisuja vuorovaikutteisesti, asiantuntijakonsulttien avulla ja väestösuojaan liittyen viranomaisyhteistyön kautta. Hanke on Kuopion kaupungin liikuntapaikkaverkoston kehittämistavoitteiden sekä hyvinvoinnin edistämisen lautakunnan ja kaupunginhallituksen hyväksymän sisäliikuntasuunnitelman mukainen. Em. tarkasteluissa on huomioitu sekä julkinen että yksityinen liikuntapaikkarakentaminen ja niiden lähtökohtana on kuopiolaisten liikunnan harrastajien tilatarve. Hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen näkökulmasta keskeinen tavoite on asukkaiden liikkumismahdollisuuksien edistäminen. Kuopion muiden liikuntatilahankkeiden etenemisen lisäksi tarvitaan jatkossa Savilahteen sisäliikuntatilaa, joka mahdollistaa harrastusolosuhteiden lisäksi mm. salibandyn ja lentopallon pääsarjatason otteluolosuhteet. Liikuntaseurojen kanssa käydyissä keskusteluissa liikuntatilojen monikäyttöisyyden ja jaettavuuden lisäksi esille on noussut varasto-, kokous- ja mahdollisesti myös toimistotilojen tarve sekä erilaisten oheispalveluiden tarve. Näiden lisäksi kuntosalin sijainti kokonaisuudessa nähtiin tärkeänä. Tavoitteena on, että Itä-Suomen yliopiston lisäksi Savonia-ammattikorkeakoulu ja Savon koulutuskuntayhtymä keskittävät toimintonsa Savilahteen.

8 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/ (35) 74 Uudenlaista oppimisympäristöä on suunniteltu yhteistyössä vuodesta 2014 saakka ja osapuolilla on tahtotila ratkoa osa tilakysymyksistä kalliotilojen kehittämisen yhteydessä. Savon koulutuskuntayhtymän, Savonia - ammattikorkeakoulun ja Suomen Yliopistokiinteistöjen tahtotilana on toteuttaa tulevat väestösuojavelvoitteet alueellisessa yhteissuojassa ja järjestää tarvittavat liikuntatilat tämän yhteiskäyttöhankeen yhteydessä. Lisäksi oppilaitososapuolilla on tahotilana käyttää monitoimitapahtumakeskusta soveltuvin osin muutoinkin esim. kokoontumistilana esim. tapahtumissa, opetuskäytössä tai messuilla. Savon koulutuskuntayhtymällä on tarve toteuttaa lakisääteiseen opetukseen liittyvät liikunnan tilat. Savonia -ammattikorkeakoulun ja Itä-Suomen yliopiston tulee ratkaista puolestaan opiskelijoiden ns. korkeakoululiikunnan toteuttaminen, koska käytettävissä oleva liikuntatilakapasiteetti ei tule riittämään. Savonia - ammattikorkeakoululla ja Itä-Suomen yliopistolla ei ole lakisääteistä velvollisuutta korkeakoululiikunnan järjestämiseen, mutta ne näkevät laajat liikuntapalvelut tärkeinä opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvointia ja viihtyvyyttä tukevina palveluina, joilla on laajaa merkitystä myös oppilaitosten vetovoiman kannalta. Opiskelijoiden ns. korkeakoululiikunnan näkökulmasta salitilan ja kuntosalin lisäksi on noussut pienempien ryhmäliikuntatilojen tarve sekä mahdollisuus käyttää tiloja myös iltaisin ja viikonloppuisin. Savilahden monitoimitilaratkaisun lähtökohta olisi toteuttaa ensisijaisesti kalliorakentamiseen pohjautuva liikuntapainotteinen tapahtumakeskus (väestösuoja pohjakäyttönä + liikuntakäyttö + monipuolinen muuntojoustava oppilaitosten-, asukkaiden ja yritysten tapahtumakäyttö). Lopputuloksena on alueen väestösuoja-asioiden ratkaiseminen ja monitoimitapahtumakeskuksen toteutuminen. Liikunta- ja tapahtumakeskusta voi käyttää myös lähialueet. Keskus olisi osaltaan vetovoimatekijä Savilahden alueelle sekä myös kestävän kehityksen mukainen ratkaisu resurssiviisauden näkökulmasta. Liikunta- ja tapahtumakeskuksen laajuus on tarveselvitysvaiheen tasoisissa suunnitelmissa m 2. Kokonaisuus mahdollistaa n katsojan ottelutapahtumien järjestämisen. Kokonaisuuteen on mahdollista saada toteutettua väestönsuojapaikkoja riippuen pinta-alasta ja teknisistä ratkaisuista. Laajimmillaan suoja voisi ratkaista pääosin alueen uudisrakentamisen väestösuojatarpeet Savisaarta lukuun ottamatta. Kohteen laajuutta vastaava alustava kustannusarvio on noin 19, milj. (alv0%). Täysimääräisen suojapaikkamäärän mahdollistavan jäähdytyksen kustannuslisä on noin 0.4 milj.. Alueelliseen yhteisväestösuojaan liittymismaksujen kautta arvioidaan saatavaksi Savilahden tulevilta uusilta kiinteistöiltä noin 5-10 milj. osuuden kokonaisuuden investointikustannuksista. Tässä vaiheessa laajaan arviohaarukkaan vaikuttaa mm. suojapaikkamäärän vaihteluvälimahdollisuus sekä mahdollisen liittymismaksun suuruus ja yleiset määräytymisperusteet. Vastaavan laajuisen ja energiatehokkaan ns. maanpäällisen rakennuksen tilojen investointikustannuksiksi on arvioitu noin 19 19,8 milj. (alv 0%). Kalliorakentamisen ja muun talonrakentamisen vertailua tehdään tarkemmin hankesuunnitteluvaiheessa. Suorien rakentamiskustannusten lisäksi muita näkökulmia ovat mm. investointikustannukset, resurssitehokkuus, maankäyttö, energian kulutus ja uusiutuva energia sekä rakenteiden pitkäaikaiskestävyys. Selvityskokonaisuuteen on kuulunut myös Neulamäen alueen kytkeminen vanhan ampumaradan ja uuden hissiyhteyden kautta Savilahteen (kustannusarvio noin 1 milj. ). Piha-alueita ja liittyvää yhdyskuntarakentamista ei ole huomioitu kustannusarvioissa.

9 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/ (35) 74 Hankkeen mahdollinen toteutus ja valmistumisaika on kytkeytynyt Savilahden alueen kokonaiskehityksen etenemiseen. Tilojen mahdollista käyttöönottoa tahdistaa oppilaitosten tilatarve siten, että kalliotilat tulisi olla käytössä viimeistään syyslukukauden alkuun vuonna Toisaalta mahdollinen alueellinen väestösuoja pitää olla käytössä viiden vuoden kuluessa ensimmäistä suojaa käyttävän rakennuksen käyttöönotosta. Kohteen mahdollisten rakennustöiden pitäisi näin alkaa viimeistään v alussa. Näiden aikataulutavoitteiden toteutuminen edellyttää hankesuunnitelman valmistumista hyväksyttäväksi siten, että mahdollinen investointipäätösvalmius saavutettaisiin syksyllä Mahdollista investointipäätöstä tahdistaa yleisesti Savilahden asemakaavoihin ja tontinluovutusehtoihin tarvittavat määräykset mm. mahdollisen alueellisen yhteissuojan osalta viimeistään loppuvuonna Tarveselvitysvaihetta varten on koottu tarveselvitystyöryhmä. Työryhmään ovat kuuluneet edustajat Kuopion Tilakeskuksesta, Kaupunkiympäristön palvelualueelta / Savilahti-projektista Hyvinvoinnin palvelualueelta, Savon koulutuskuntayhtymästä, Savonia-ammattikorkeakoulusta, Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:stä ja Itä-Suomen Yliopistosta. Tarveselvitysvaiheen työskentelyssä on lisäksi hyödynnetty erilaisten asiantuntijoiden sekä mahdollisten tulevien käyttäjien osaamista ja näkemyksiä. Savilahden alueen kehittämiseen liittyvä käynnistynyt SmaRa-hanke on lisäksi ollut osaltaan asiantuntijana mukana tarveselvitysvaiheessa. Tarveselvitysasiaa ja sen etenemistä on käsitelty mm seuraavasti: Savilahti-projektin johto- ja ohjausryhmä Kaupunginjohtajan johtoryhmä Savilahti-projektin johto- ja ohjausryhmä Kaupunginjohtajan viikkopalaveri Tarveselvitysvaiheessa on syntynyt vaikutelma, että pohjalla oleva väestösuojakäyttö, laaja käyttäjäpotentiaali alueella ja mahdollinen tapahtumakeskuksen yhteiskäyttöisyys eri toimijoiden kesken mahdollistavat investointipohjan luomisen erilaisille toteutusmalleille. Toisaalta kannattavuuteen vaikuttavat myös elinkaaren kokonaistaloudellisuus ja välillisesti syntyvät arvot esim. Savilahden kaupunginosan vetovoimaisuuden kautta. Oppilaitososapuolet ovat omalta osaltaan käsitelleet tarveselvityksen ja ovat valmiita osallistumaan hankesuunnitteluun sen pohjalta mutta eivät vielä sitoudu investointeihin tai tilavuokrauksiin. Hankesuunnitteluvaiheessa, kun mitoitus ja käyttöasteet sekä tarvittava toiminnallisen ja tekninen suunnittelu etenevät tarkemmalle tasolle, voidaan arvioida lopullista kannattavuutta, toteutusmallia ja rahoitusrakennetta. Hankesuunnittelun lopputuloksen perusteella voidaan päättää, onko kalliorakentamisen toteuttamiselle teknisesti, toiminnallisesti, laadullisesti ja taloudellisesti perusteita vai syntyykö muita ratkaisuvaihtoehtoja. Hankesuunnitteluvaiheessa osapuolet laativat erillisen aiesopimuksen kunkin tahon mahdollisesta osallistumisroolista ja tavasta liittyen mahdolliseen toteutukseen sekä hankkeen toteuttamisen muista periaatteista. Tarveselvitystyöryhmä, Savilahti-projektin johto- ja ohjausryhmä sekä kaupunginjohtajan johtoryhmä esittävät tarveselvityksen hyväksymistä ja hankesuunnittelun käynnistämistä sen pohjalta yhteistyössä oppilaitosten kanssa. Vaikutusten arviointi Liitteenä

10 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/ (35) 74 Esitys Liitteet Esitän, että hyvinvoinnin edistämisen lautakunta hyväksyy osaltaan tarveselvityksen hankesuunnittelun pohjaksi ja päättää esittää edelleen kaupunginhallitukselle tarveselvityksen hyväksymistä ja hankesuunnittelun käynnistämistä yhteistyössä oppilaitosten kanssa sisältäen osapuolten välisen aiesopimuksen valmistelun. 772/2017 Vaikutusten arviointi 772/2017 Tarveselvitys/Savilahden liikunta ja tapahtumakeskus 772/2017 Liite 10 Kustannusarvio maanpäällisenä toimitilana 772/2017 Liite 1 Kallioluolastojen ja sisääntulotasanteen yleis- /kokonaissuunnittelua 772/2017 Liite2 SYKETTÄ tilatarveselvitys Kuopion kaupungille 772/2017 Liite3 Muutos väestösuojaksi 772/2017 Liite4 Kalliotilojen käyttötarkoitus rakennettavuus 772/2017 Liite5 Neulamäen kalliotilojen laatutavoitteet 772/2017 Liite6 Poikkeus väestönsuojia koskevista määräyksistä 772/2017 Liite7 SMn päätös Poikkeus väestönsuojia koskevista määräyksistä 772/2017 Liite8_ Esisuunnitelma ja kustannusennusteet 772/2017 Liite9 Luonnos Savilahti-projektin etenemisen vaiheistuksesta Viiteaineisto Valmistelija Liisa Kaksonen puh Janne Hentunen puh Antti Niskanen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Pekka Vähäkangas Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta päättää hyväksyä hyvinvoinnin edistämisen johtajan esityksen. Päätös Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta hyväksyi päätösehdotuksen. Harri Auvinen saapui kokoukseen klo ennen asian esittelyn alkua. Vaikutusten arviointi Liitteenä Liitteet 1 772/2017 Vaikutusten arviointi 2 772/2017 Tarveselvitys/Savilahden liikunta ja tapahtumakeskus 3 772/2017 Liite 1 Kallioluolastojen ja sisääntulotasanteen yleis- /kokonaissuunnittelua

11 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/ (35) /2017 Liite 2 SYKETTÄ tilatarveselvitys Kuopion kaupungille 5 772/2017 Liite 3 Muutos väestösuojaksi 6 772/2017 Liite 4 Kalliotilojen käyttötarkoitus rakennettavuus 7 772/2017 Liite 5 Neulamäen kalliotilojen laatutavoitteet 8 772/2017 Liite 6 Poikkeus väestönsuojia koskevista määräyksistä 9 772/2017 Liite 7 SMn päätös Poikkeus väestönsuojia koskevista määräyksistä /2017 Liite 8 Esisuunnitelma ja kustannusennusteet /2017 Liite 9 Luonnos Savilahti-projektin etenemisen vaiheistuksesta /2017 Liite 10 Kustannusarvio maanpäällisenä toimitilana Valmistelija Liisa Kaksonen puh Janne Hentunen puh Antti Niskanen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen hyväksyy hyvinvoinnin edistämisen lautakunnan esityksen. Päätös Merkittiin, että hyvinvoinnin edistämisen johtaja Janne Hentunen ja suunnitteluinsinööri Jukka Eskelinen olivat kokouksessa kuultavina asiakohdassa. Hentunen ja Eskelinen poistuivat kokouksesta kuulemisen jälkeen. Merkittiin, että talous- ja rahoitusjohtaja Toni Vainikainen, toimitilajohtaja Hannu Väänänen ja rakennuttajapäällikkö Veli-Matti Paananen olivat kokouksessa läsnä asiaa käsiteltäessä. Keskusteltuaan kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan tekemän päätösehdotuksen.

12 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/ (35) Asianro 1448/ /2017 Hiltulanlahden alakoulun ja päiväkodin toteutuksen hanke- ja rahoitusmalli Toimitilajohtaja Hannu Väänänen Tilakeskuksen toimitilajohtaminen hyväksyi Hiltulanlahden alakoulu-päiväkoti - hankkeen hankesuunnittelutyöryhmän esityksen yksisarjaisen alakoulun, esiopetuksen ja päiväkodin toteuttamiseksi hankesuunnitelmassa esitetyn tilaohjelman laajuisena uudisrakennuksena kahdessa vaiheessa sille varatulle tontille. Hankesuunnitelma on pohjana hankkeen toteutussuunnittelulle. Hankkeen toteutusvaihtoehtoina ovat sen toteuttaminen joko elinkaarihankkeena tai kaupungin omana investointina. Edellyttäen, että Hiltulanlahden alakoulu-päiväkoti -hanke valmistuu lukuvuoden alkuun, tulee sen hankemalli päättää viipymättä. Päätökset hankkeen käynnistämisestä ja rahoituksesta tulee tehdä helmikuussa Päätöksen jälkeen hanke käynnistetään välittömästi valitulla hankemallilla. Mikäli alakoulu-päiväkoti -hanke toteutetaan elinkaarihankkeena, voi rakentaminen käynnistyä maaliskuussa Tällöin hankkeen 1. vaihe valmistuu 7/2019. Hankkeen 2. vaihe on elinkaarihankkeessa optiona, jonka toteutus on arviolta vuoteen 2025 mennessä, kumminkin alueen palvelutarpeen mukaisesti. Toinen vaihtoehto on toteuttaa hanke perinteisellä hankemallilla jaettuna urakkana. Tällöin kohteen toteutuksen aloitus on toukokuussa 2018 ja käyttöönotto aikaisintaan v syysloman jälkeen. Hankeen ensimmäisen vaiheen kustannusarvio perinteisellä hankemallilla toteutettuna koulun tontille rakennettavan lähiliikuntapaikan kanssa on tavoitehinta-arvion mukaan 17,0 miljoonaa euroa (alv 0 %). Tästä koulun osuus on 13,7 miljoonaa euroa ja päiväkodin 3,3 miljoonaa euroa. Toisen vaiheen investointikustannukset ovat tavoitehinta-arvion mukaan 2,0 miljoonaa euroa (alv 0 %) tämän hetkisen kustannustason mukaisesti. Hankkeelle on vuodelle 2017 varattu Kuopion kaupungin talousarviossa 0,5 miljoonaa euroa. Kokoukseen osallistujille jaetaan vertailu vaihtoehtoisista hanke- ja rahoitusmalleista. Vertailussa on neljä vaihtoehtoa: 1) Perinteinen, jaettu urakka, peruskaupungin taseeseen taselainalla Mikäli valitaan tämä vaihtoehto, tulisi hankkeen ensimmäisen vaiheen toteutukseen osoittaa yhteensä 17 miljoonan euron (alv 0 %) määräraha, josta käytetään v noin 0,5 miljoonaa euroa, v noin 8,0 miljoonaa euroa ja v noin 8,5 miljoonaa euroa. 2) Perinteinen, jaettu urakka ulkopuolisen leasing -rahoittajan taseeseen

13 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/ (35) 75 Mikäli valitaan tämä vaihtoehto, kilpailutetaan hankkeen ensimmäisen vaiheen toteutukselle kiinteistöleasing -sopimus ja hankkeen toteutussuunnitteluhankinta käynnistetään välittömästi. 3) Elinkaarihankemalli Kiinteistö Oy Kuopion Koulutilojen taseeseen Kuopion kaupungin takaamalla lainalla Mikäli valitaan tämä vaihtoehto, toteutetaan kohde elinkaarimallihankkeena Kiinteistö Oy Kuopion Koulutilojen taseeseen Kuopion kaupungin takaamalla taselainarahoituksella. 4) Elinkaarihankemalli ulkopuolisen leasing -rahoittajan taseeseen Mikäli valitaan tämä vaihtoehto, kytketään leasingrahoituksen hankinta osaksi elinkaarihankkeen hankintaprosessia. Vaikutusten arviointi Vaikutusten ennakkoarviointi on liitteenä. Esitys Esitän, että kaupunginhallitus päättää ja esittää edelleen kaupunginvaltuuston päätettäväksi toteuttaa Hiltulanlahden alakoulu-päiväkoti -hankkeen kaupunginhallituksessa hyväksytyn hankesuunnitelman sisältöisenä elinkaarimallihankkeena Kiinteistö Oy Kuopion Koulutilojen taseeseen Kuopion kaupungin takaamalla taselainarahoituksella (vaihtoehto 3). Hanke toteutetaan tällä hanke- ja rahoitusmallilla edellyttäen, että toteutus on Kuopion kaupungille kokonaistaloudellisesti edullinen. Kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailu tehdään riskianalyysin ja vertailulaskelman perusteella. Liitteet /2017 Hiltulanlahden alakoulu-päiväkoti -hanke- vaikutusten ennakkoarviointi /2017 Hiltulanlahden alakoulu-päiväkoti -hankkeen rakentamisen vaihtoehtoiset hanke- ja rahoitus /2017 Vaihtoehtovertailut Hiltulanlahti, /2017 Hiltulanlahti, vertailu 2M Laina vs Leasing, /2017 Hiltulanlahti, vertailu 17 M Laina vs Leasing, /2017 Hiltulanlahti, vertailu 19 M Laina vs Leasing, Valmistelija Veli-Matti Paananen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen esittää kaupunginvaltuustolle toimitilajohtajan esityksen hyväksyttäväksi.

14 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/ (35) 75 Päätös Merkittiin, että rakennuttajapäällikkö Veli-Matti Paananen, talous- ja rahoitusjohtaja Toni Vainikainen ja toimitilajohtaja Hannu Väänänen olivat kokouksessa kuultavina asiakohdassa. Paananen, Vainikainen ja Väänänen poistuivat kokouksesta kuulemisen jälkeen. Keskustelun kuluessa jäsen Erkki Virtanen teki jäsen Neeta Röppäsen kannattamana seuraavan sisältöisen muutosehdotuksen: "Esitän, että hanke toteutetaan vaihtoehdon 1. mukaisena". Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty kannatettu muutosehdotus, josta on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti äänestettäväksi asiassa siten, että ne, jotka ovat kaupunginjohtajan tekemän ehdotuksen kannalla äänestävät JAA ja ne, jotka ovat jäsen Erkki Virtasen tekemän ehdotuksen kannalla äänestävät EI. Äänestysehdotus hyväksyttiin. Nimenhuutoäänestyksellä suoritetussa äänestyksessä annettiin 8 jaa-ääntä (Auvinen, Berg-Väänänen, Kantanen, Pulkkinen, Rytsy, Savolainen, Tolppanen ja Toppinen) ja 3 ei-ääntä (Reijonen, Röppänen ja Virtanen), joten kaupunginhallitus oli hyväksynyt kaupunginjohtajan tekemän ehdotuksen.

15 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/ (35) Asianro 641/ /2017 Pyyntö pääomasijoituksesta Savon Kuituverkko Oy:n sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon Talous- ja rahoitusjohtaja Toni Vainikainen Talous- ja strategiapalvelu Savon Kuituverkko Oy:n esitys Savon Kuituverkko Oy on lähettänyt Kuopion kaupungille päivätyn kirjeen (liite 1) koskien pääomasijoituksen tekemistä yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston (SVOP-rahasto). Esityksessä kaupunkia pyydetään tekemään seuraavansisältöinen päätös ja hyväksymään esitetty SVOP-sijoitus: Kuopion kaupunki tekee vapaaehtoisen pääomasijoituksen, joka on suuruudeltaan Savon Kuituverkko Oy:n sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Kuopion kaupunki toteaa samassa yhteydessä, että tehtävä :n pääomasijoitus toteutetaan markkinaehtoisesti. Siitä saatava tuotto vastaa vähintään odotettua markkinatuottoa sijoituksista vastaavassa asemassa oleviin yrityksiin tai Savon Kuituverkko Oy:n toiminnan lopettamisesta saatavaa voittoa/syntyvää tappiota. Yhtiön toimittaman kirjeen liitteenä on kuntakokouksessa omistajakunnille annettu Savon Kuituverkko Oy:n hallituksen esitys. Yhtiö toivoo, että esityksen mukainen päätös tehdään mennessä. Kuopion kaupungin omistusosuus ja päätöshistoria Kuopion kaupungin omistusosuus yhtiöstä on kuntaliitosten myötä kasvanut 8,73 %:sta 26,49 %:iin, ja kaupunki on siten yhtiön suurin yksittäinen omistaja. Kuopion omistamien osakkeiden tasearvo on euroa, mikä vastaa yhtiöön tehdyn sijoituksen määrää perustamisvaiheessa. Kuopion kaupungin vastuulle on Maaningan kuntaliitoksen myötä tullut kantatie 77:n suuntaisen Siilinjärven kunnan rajalta Pielaveden kunnan rajalle kulkevan runkoverkon toteuttamiseen annettu 40 %:n takaus euron lainalle. Kuopion kaupungin takausvastuun enimmäismäärä on siten euroa. Savon Kuituverkko Oy on hakenut jo pitkään rahoitusratkaisua, jolla yhtiön korkeista vieraan pääomanehtoisista rahoituskustannuksista osittain johtuvat kannattavuusongelmat saataisiin oikaistua. Kuopion kaupungin osayhteisvaltuusto teki / 30 Savon Kuituverkko Oy:n omistaman valokuituverkon myyntiä ja takaisinvuokrausta koskevaan esitykseen päätöksen, jossa kaupunki ilmoitti olevansa siinä vaiheessa ryhtymättä esitettyyn sale and lease back järjestelyyn. Lisäksi osayhteisvaltuusto totesi, että kaupunki on valmis osakassopimuksen mukaisesti pääomittamaan yhtiötä vuonna 2017 Kuopion kaupungin alueen valokuidun rakentamiseen otettujen lainojen vuoden 2017 lyhennysten suhteessa, mikäli tämä on valtiontukisäännösten mukaan

16 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/ (35) 76 mahdollista ja sille viime kädessä saadaan EU:n komission hyväksyntä. Osayhteisvaltuusto valtuutti kaupunginhallituksen neuvottelemaan ja sopimaan eri osapuolten kesken täytäntöönpanon yksityiskohdat niiltä osin kuin päätöksenteko ei kuulu valtuustolle. Pääomittamisen mahdollisesti edellyttämät talousarviomuutokset vuoden 2017 talousarvioon edellytettiin tuotavaksi erikseen kaupunginvaltuuston päätettäväksi. Osayhteisvaltuuston päätöksenteon jälkeen yhtiö järjesti ylimääräisen yhtiökokouksen, jossa muun muassa yksimielisesti päätettiin toteuttaa pääomarakenteen vahvistaminen sijoituksena yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon (SVOP) niiden osakkaiden toimesta, joiden alueella on valokuituverkkoa rakennettu ja joille on aiemmin esitetty verkon myyntiä ja sen takaisinvuokrausta yhtiölle (Keitele, Kiuruvesi, Kuopio, Pielavesi, Siilinjärvi, Tervo, Tuusniemi ja Vesanto). Valmisteltuaan asiaa yhtiö järjesti kaikille omistajakunnille osakaskokouksen, jossa alustavasti esiteltiin yhtiökokouksen päätöksen pohjalta valmisteltu päätösesitys ja etenemissuunnitelma. Yhtiön tekemän esityksen arviointi Savon Kuituverkko Oy:n tekemä pääomistusesitys vastaa yhtiökokouksen yksimielistä päätöstä pääomarakenteen vahvistamisesta. Esitys on tehty oletuksin, että esitettyyn rahoitusjärjestelyyn ei sisälly valtiontukielementtiä sen markkinaehtoisuudesta johtuen. Esityksessä ei kuitenkaan todenneta rahoitusjärjestelyn markkinaehtoisuutta millään tavalla, minkä vuoksi Kuopion kaupunki on yhtiön kanssa neuvoteltuaan antanut yhtiön luottoluokituksen määrittämiseksi erillisen toimeksiannon riippumattomalle asiantuntijaorganisaatiolle (KPMG Oy Ab, liite 2). Lisäksi virkamiesvalmistelussa on laadittu muistio järjestelyn valtiontuellisista ulottuvuuksista (liite 3). Tehtyjen selvitysten perusteella esitetyn rahoitusjärjestelyn markkinaehtoisuutta ei siten ole voitu aukottomasti osoittaa, minkä vuoksi se saattaa sisältää Euroopan unionin perustamiskirjan 107 artiklan 1 kohdan mukaista valtiontukea. Yhtiön pääomatilanteen parantamiseksi voi kuitenkin olla mahdollista tehdä yhtiön SVOP-rahastoon pääomasijoitus ns. de minimis tukena edellyttäen, ettei yhtiö ole saanut vastaavaa tukea yli o euroa kuluvana verovuonna ja kahden edellisen verovuoden aikana ja ettei tuki kohdistu samoihin kustannuksiin, joihin yhtiö on laajakaistatukia. Kuopion kaupungin talousarvion 2017 investointiosassa on varattu miljoona euroa mahdollisiin osakejärjestelyihin, minkä lisäksi Savon Kuituverkko Oy:n tukemista koskeviin järjestelyihin on varattu investointiosassa myös määrärahoja. Sijoitusten toteuttaminen on siten mahdollista kaupunginhallituksen päätöksellä voimassa olevan talousarvion puitteissa. Talous- ja rahoitusjohtajan päätösesitys: Kuopion kaupunginhallitus valtuuttaa kaupunginjohtajan päättämään Savon Kuituverkko Oy:öön käyttöpääoman ja kassatilanteen kohentamiseksi tehtävästä, määrältään enintään euron suuruisesta oman pääomanehtoisen sijoituksesta sijoitetun vapaan oman pääomanrahastoon. Sijoitus tehdään de minimis tukea sisältävänä ja sitä voidaan tehdä mainitun euron enimmäismäärän puitteissa kuitenkin enintään sen verran kuin de minimis säännösten asettama euron enimmäismäärä kolmelle verovuodelle sallii. Päätöksen tekeminen edellyttää, että yhtiö toimittaa ennen päätöksen-

17 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/ (35) 76 tekoa kaupungille kirjallisen, tilintarkastajan todentaman selvityksen sen kuluvan verovuoden ja edellisen kahden verovuoden aikana saamien de minimis tukien määrästä. Kaupunginjohtajan päätöstä tehtäessä on todettava päätöksen sisältämän tuen määrä, jonka myöntämisessä noudatetaan komission asetusta (EU) N:o 1407/2013 (annettu ) perustamissopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen. Lisäksi kaupunginhallitus päättää ilmoittaa yhtiölle, että Kuopion kaupunki on tarvittaessa myöhemmin valmis harkitsemaan yhtiön lisäpääomittamista sen pääomarakenteen vahvistamiseksi ylimääräisen yhtiökokouksen päätöksen ja voimassa olevan osakassopimuksen mukaisesti. Pääomasijoitusten tekemisen edellytyksenä on kuitenkin, että sijoitukset voidaan etukäteen todentaa yhdessä yhtiön ja vastaavia sijoituksia mahdollisesti tekevien muiden osapuolien kanssa laadittavin, EU:n komission valtiontuen käsitettä koskevan tiedoksiannon (2016/C262/01, ) mukaisin menetelmin markkinaehtoisiksi. Vaihtoehtoisesti pääomasijoitusten mahdollisesti sisältämälle valtiontuelle on saatava EU:n komission hyväksyntä ennakkoilmoitusmenettelyssä (notifiointi). Lisäksi mahdollisiin tuleviin pääomasijoituksiin liittyen voidaan edellyttää joko yhtiöoikeudellisia tai sopimusoikeudellisia järjestelyitä, joilla voidaan kohdentaa markkinaehtoisuuden edellyttämän tuoton kohdentaminen ensisijaisesti kyseisille sijoituksille sekä kyseisten varojen kohdentamista sijoitukset tehneille osapuolille jaettaessa varoja takaisin osakkaille osakeyhtiölain mukaisesti. Liitteet /2017 Savon Kuituverkko Oy:n kirje liitteineen (kirjeen liite liiketoimintasalainen) /2017 Savon Kuituverkko Oy:n kirjeen liite (liiketoimintasalainen) /2017 KMPG Oy Ab:n luottoluokitusanalyysi (liiketoimintasalainen) /2017 Avance Valtiontukioikeudellinen arvio (liiketoimintasalainen) /2017 Muistio SK Oyn esityksen valtiontukitarkastelusta /2017Kuopion kaupunki - Lisäsijoitus Savon Kuituverkko Oy:öön Valmistelija Toni Vainikainen etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen hyväksyy talous- ja rahoitusjohtajan esityksen. Päätös Merkittiin, että talous- ja rahoitusjohtaja Toni Vainikainen oli kokouksessa kuultavana asiakohdassa. Vainikainen poistui kokouksesta kuulemisen jälkeen. Merkittiin, että valtuuston puheenjohtaja Markku Rossi poistui kokouksesta asiakohdan käsittelyn aikana. Keskusteltuaan kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan tekemän päätösehdotuksen.

18 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/ (35) Asianro 7594/ /2016 Maakunnallisen ICT-yhteistoiminnan loppuraportti ja esitys kunnille Toni Auvinen, selvityshenkilö Pohjois-Savon liitto Maakunnallisen ICT-yhteistoiminnan esiselvityshankkeessa lähdettiin hankesuunnitelman mukaisesti selvittämään voisiko yhdessä tekeminen olla yksin tekemistä tehokkaampaa, taloudellisempaa ja varmempaa? Tavoitteeksi asetettiin, että maakunnallisen yhteistoimintamallin tuli lähtökohtaisesti olla niin hyvä ja perusteltu, ettei yksikään kunta tahdo jäädä siitä pois. Kuntien roolit ja vastuut kuntapalvelujen järjestäjinä sekä erityisesti tukipalvelujen ylläpitäjinä muuttuvat sote- ja maakuntauudistuksen myötä. Samalla odotukset sähköisistä kuntalaispalveluista ja digitalisaation luomista mahdollisuuksista lisääntyvät. Tulevaisuuden kuntapalveluissa ja toimintamalleissa tarvitaan Kunta-ICT:n erikoisosaamista sekä joustavia ja ketteriä digitaalisia ratkaisuja. Haasteena selvitystyössä oli löytää yhteistoimintamalli, joka sopii 19:sta erikokoiselle ja erilaisessa toiminnallisessa ja taloudellisessa tilanteessa olevalle kunnalle ja kaupungille. Pääosin kyse on asenteista, tahdosta ja siirtymisestä kuntakohtaisesta ajattelusta maakunnallisen yhteistoiminnan tasolle. Yhteistoiminnasta tulee jokaisen maakunnan kunnan voida hyötyä, asukasmäärästä, sijainnista tai taloudellisesta ja toiminnallisesta tilasta riippumatta. Kunta-alan palvelutarjonta jakautuu oman tuotannon, ylikunnallisen yhteistyön ja ostopalvelujen kesken. Perusinfrasta vastaavan palveluntarjoajan osaaminen ei välttämättä riitä palvelualueiden sisäisten tarpeiden täyttämiseen ja toisaalta oman tietohallinnon resurssit on pitkälti sidottu arjen pyörittämiseen. ICT-kustannukset eivät tule laskemaan, koska tarpeet lisääntyy ja toimintaympäristö monimutkaistuu. Tavoite onkin vapauttaa resursseja kehittämiseen ja digitalisaatioon, jotka lisäävät tehokkuutta ja parantavat asiakaskokemusta. Hankkeen loppuraportissa luodaan tilannekuvaa, hahmotetaan muuttuvaa toimintaympäristöä sekä tehdään esitys tulevaisuuden kuntien ICTyhteistoimintamallista Pohjois-Savossa. Tärkeässä osassa on jokaisen maakunnan kunnan oma näkemys nykytilanteesta ja tulevaisuuden tarpeista. Esitys konkretisoituu perustettavaan Kunta-ICT osaamisyhtiöön. Osaamisyhtiön omistajina toimivat maakunnan kunnat asukaslukuihin perustuvan omistusosuuden ja päätösvallan suhteessa. Osaamisyhtiö toimii kuntien ICT-asiantuntijana ja -edunvalvojana sekä tarjoaa palveluja in-house toimintamallin mukaisesti. Keskeiset osaamisalueet ovat palveluintegrointi, kehittäminen ja digitalisaatio. Osaamisyhtiö vastaa palveluiden järjestämisestä pääosin ostopalveluina ulkopuolisilta palveluntarjoajilta. Jokaisella omistajakunnalle jää oma harkintavalta minkä verran ja missä muodossa mitäkin palveluja kunta ottaa käyttöön.

19 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/ (35) 77 Loppuraportin lopussa on maakunnan kunnille suunnattu yhtenäinen esitys, johon vastauksia odotetaan mennessä. Myönteisten päätöksien perusteella Pohjois-Savon liitolla on valmius käynnistää Tulevaisuuden kuntien ICT-yhteistoiminnan toteuttamishanke, joka johtaisi maakunnan kuntien yhteisesti omistaman osaamisyhtiön perustamiseen ja toiminnan käynnistämiseen. Pohjois-Savon liitto hallinnoijana mahdollistaisi tiiviin yhteistyön soteja maakuntauudistuksen ICT-ratkaisujen kanssa. Toteuttamishanke sisältäisi myös tulevaisuuden kuntien digitalisaatio-ohjelman laadinnan. Maakunnallisen ICT-yhteistoiminnan esiselvityshankkeen ohjausryhmänä toimi maakunnallisen ICT-työryhmän jäsenet, asiantuntijat ja Pohjois-Savon liiton edustajat. Puheenjohtajana toimi Siilinjärven kunnanjohtaja Vesa Lötjönen ja varapuheenjohtajana Tervon kunnanjohtaja Petteri Ristikangas. Esiselvityshankkeen toteuttamisesta ja loppuraportin laatimisesta vastasi selvityshenkilö Toni Auvinen Pohjois-Savon liitosta. Hanke rahoitettiin Pohjois- Savon kehittämisrahastosta. _ Kaupungin tietohallinto on laatinut osaltaan alustavan luonnoksen asiaan liittyen. Lausuntoluonnos jaetaan kokoukseen osallistuville liiteaineistona. Liitteet /2016 Tietohallinnon lausunto /2016 Loppuraportti /2016 Esittelyaineisto /2016 Hankesuunnitelma /2016 Maakuntaverkkoselvitys /2016 Kunta-ICT tilasto /2016 Kuntien tietohallinnon järjestäminen Vastuut ja rajoitteet ulkoistamisessa Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen merkitsee maakunnallisen ICT-loppuraportin tiedoksi ja linjaa asian jatkovalmistelua. Päätös Merkittiin, että va. tietohallintojohtaja Jorma Halonen oli kokouksessa kuultavana asiakohdassa. Halonen poistui kokouksesta kuulemisen jälkeen. Merkittiin, että jäsen Tapio Tolppanen poistui kokouksesta asiakohdan käsittelyn aikana. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Pekka Kantanen teki seuraavan sisältöisen lisäysesityksen päätösehdotukseen: "...: kaupunginhallitus toteaa, että se ei näe tarvetta perustaa uutta maakunnallista ICT-yritystä." Keskusteltuaan kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan tekemän päätösehdotuksen puheenjohtaja Pekka Kantasen tekemällä lisäyksellä.

20 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/ (35) 78 Omistajaohjausjaosto Asianro 1375/ /2017 Kuopion Energia Oy:n sähkökauppaliiketoiminnan organisoiminen yhteisyritykseen Päätöshistoria Omistajaohjausjaosto Vaikutusten arviointi Kuopion Energia Oy pyytää Kuopion kaupungilta konserniohjeen 10 mukaista ennakkokäsitystä asiasta liitteenä olevan kirjelmän mukaisesti. Kuopion Energia Oy:n toimitusjohtaja Esa Lindholm esittelee asiaa kokouksessa. Esitys Liitteet 1375/2017 Omistajan ennakkokäsityksen hakeminen Viiteaineisto Valmistelija Toni Vainikainen etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Omistajaohjausjaostolla ei ole huomautettavaa suunniteltuun järjestelyyn. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Päätös viedään tiedoksi kaupunginhallitukselle. Kuopion Energia Oy:n kirje omistajan ennakkokäsityksen hankkimisesta jaetaan liitteenä. Liitteet /2017 Kuopion Energia Oy:n kirje Valmistelija Toni Vainikainen etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

21 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/ (35) 78 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen merkitsee asian tiedoksi. Päätös Merkittiin, että valtuuston I varapuheenjohtaja Sari Raassina poistui kokouksesta esteellisenä (yhteisöjäävi) ennen asiakohdan käsittelyä. Raassina poistui samalla kaupunginhallituksen kokouksesta. Keskusteltuaan kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan tekemän päätösehdotuksen.

22 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/ (35) Asianro 1233/ /2017 Kuopion kaupunkistrategian tarkistaminen vuonna 2017 Strategiajohtaja Sirpa Lätti-Hyvönen Elinkeino- ja konsernipalvelut Kuopion kaupungin nykyinen, vuoteen 2020 ulottuva strategia on ollut voimassa lähes kahden valtuustokauden ajan. Strategia hyväksyttiin kesäkuussa 2010 ja valtuustokauden alussa keväällä 2013 toteutettiin sen väliarviointi ja strategiapainotusten tarkistus. Uudessa, vuonna 2015 voimaan tulleessa kuntalaissa (410/2015, 37 ) säädetään, että jokaisessa kunnassa on oltava voimassa oleva kuntastrategia ja se on tarkistettava vähintään kerran valtuuston toimikaudessa. Tällä halutaan korostaa erityisesti kunnanvaltuuston roolia kunnan strategisena johtajana ja toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteiden määrittäjänä. Uudessa kuntalaissa (410/2015, 37 ) säädetään myös siitä, että kuntastrategiaan on sisällytettävät seuraavat asiat: 1) kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen 2) palvelujen järjestäminen ja tuottaminen 3) kunnan tehtäviä koskevissa laeissa säädetyt palvelutavoitteet 4) omistajapolitiikka 5) henkilöstöpolitiikka 6) kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet 7) elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittäminen. Kuntalain mukaan kuntastrategian tulee perustua arvioon kunnan nykytilanteesta sekä tulevista toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista kunnan tehtävien toteuttamiseen. Kuntastrategiassa tulee määritellä myös sen toteutumisen arviointi ja seuranta. Hallitusohjelmaan sisältyvät julkisen hallinnon rakenteelliset uudistukset kuten sosiaali- ja terveyshuollon ja aluehallinnon uudistukset tulevat toteutuessaan merkitsemään historiallisen suurta muutosta kuntien toimintaympäristöön. Uudistuksilla tulee toteutuessaan olemaan erittäin suuria vaikutuksia mm. kuntien rooliin ja asemaan, kuntien tehtäviin, kuntatalouteen ja päätöksentekorakenteisiin. Samanaikaisesti uudistusten kanssa kuntien toimintaympäristöä muovaavat mm. globalisaatio, EU:n kehitys, teknologian kehitys, digitalisaatio, väestön vanheneminen, monikulttuurisuuden lisääntyminen. Kuopion kaupunkistrategia (KUOPIO 2030) tullaan tarkistamaan vuoden 2017 aikana. Valmistelu aloitetaan keväällä, mutta uudella huhtikuun kuntavaaleissa valittavalla kaupunginvaltuustolla tulee olemaan keskeinen rooli strategialinjausten tekemisessä. Kokouksessa esitellään sitä, miten strategian tarkistaminen suunnitellaan toteutettavan vuoden 2017 aikana.

23 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/ (35) 79 Valmistelija Sirpa Lätti-Hyvönen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen linjaa strategiaprosessin jatkovalmistelua. Päätös hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan tekemän päätösehdotuksen ja linjasi strategiaprosessin jatkovalmistelua.

24 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/ (35) Asianro 804/ /2017 Jäsenkuntien esitykset Savon koulutuskuntayhtymän kehittämiseksi Lausuntopyyntö Savon koulutuskuntayhtymä Savon koulutuskuntayhtymän toiminta on monien uudistusten keskellä, jotka johtuvat valtionrahoituksen leikkauksista sekä laajan toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformin tavoitteista. Toisaalta alueen työelämän odotukset muuttuvat jatkuvasti ja niiden huomioiminen on tärkeässä roolissa opetusta kehitettäessä. Keskeiset tavoitteet näihin vastaamiseksi määritellään taloussuunnitelmassa, jonka toteuttaminen vuodelle 2018 aloitetaan kokoamalla omistajien näkemykset nykyisestä toiminnasta ja tulevista tarpeista. Savon koulutuskuntayhtymän perussopimuksen 20 :n mukaisesti taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsen kunnille on varattava riittävän ajoissa tilaisuus esitysten tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi ja sopeuttamiseksi jäsen kuntien toiminnallisiin tavoitteisiin ja taloudellisiin mahdollisuuksiin. Kuntayhtymä pyytää jäsenkuntia antamaan näkemyksensä kuntayhtymän toiminnan kehittämisessä huomioitaviksi asioiksi mennessä. Nykyinen talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma vuosille on oheisena liitteenä. Valmistautuminen vuoden 2018 taloussuunnitelmaan käsittää myös yritysten, opiskelijoiden ja muiden sidosryhmien kuulemiset ja näkemysten kokoamiset kuntayhtymän hallituksen ja valtuuston käsittelyä varten. Lausunto talous- ja rahoitusjohtaja Toni Vainikainen strategiajohtaja Sirpa Lätti-Hyvönen ja opetusjohtaja Leena Auvinen Savon koulutuskuntayhtymä on pyytänyt päivätyllä kirjeellään jäsenkuntia antamaan näkemyksenä kuntayhtymän toiminnan kehittämisessä huomioitaviksi asioiksi mennessä kirjeen liitteenä olleen talousarvion 2017 ja taloussuunnitelman pohjalta. Kuntayhtymän toiminnan kehittämisen strategiset näkökulmat Kuopion kaupunki näkee erittäin tärkeänä, että kuntayhtymä tekee päätökset Savilahden kampuksen toteuttamisesta. Valtakunnallisesti kilpailu alueiden kesken opiskelijoista kasvaa ja Savilahden alueen kehittyminen moderniksi kolmen oppilaitosasteen kampukseksi varmistaa Kuopion ja Pohjois-Savon houkuttelevuutta opiskelupaikkana. Yhteinen kampus ja yhteiset oppimisympäristöt mahdollistavat uusien ratkaisujen ennakkoluulottomia kokeiluja yli organisaatiorajojen. Alueella mahdollistuu myös uraauurtavien oppimis- ja asumisympäristöjen pilotointeja. Kuopion kaupunki on omalta osaltaan kehittämässä Savilahtea ihmisen älykkääksi ja moderniksi työ-, opiske-

25 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/ (35) 80 lu- ja asuinpaikaksi. Samalla kaupunki on kaavoituksen kautta mahdollistamassa sitä, että kuntayhtymä voi luopua nykyisistä toimitiloista Presidentinkadulla. Kuntayhtymällä on vahvat työelämä- ja yritysyhteydet ja työelämäyhteistyö on vahvasti sisäänrakennettu organisaation toimintamalleihin. Tämä lisää alueen elinvoimaisuutta. Kuntayhtymällä on paljon hyviä työelämäyhteistyön käytänteitä, joista kumppaniorganisaatiotkin voivat oppia. Opetuksen markkinointi on aktiivista ja se lisää myös alueemme laajempaa tunnettavuutta ja kiinnostavuutta. Edelleen vahvistuva kansainvälinen yhteistyö lisää oppilaitoksen osaamisen sekä alueemme tunnettuutta myös kansainvälisellä tasolla. Kuopion kaupunki on merkittävä työnantaja. Työpaikoilla tapahtuvan oppimisen lisääntyessä on tarpeen edelleen kehittää myös työantajien ja työyhteisöjen valmiuksia ottaa vastaa opiskelijoita. Sakky toimii ketteränä verkostokumppanina työelämäpolun palvelujen rakentamisessa alueellamme. Tiivistä toimijoiden välistä yhteistyötä esim. maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä maahanmuuttajien yrittäjyyspolun kehittämisessä tarvitaan jatkossakin. Kuopion kaupunki toimii aktiivisesti hyvinvoinnin edistämisen saralla sekä valtakunnan tasolla että kansainvälisesti. THL:n Terve kunta verkoston puheenjohtajuus on Kuopiolla ja Kuopio on WHO:n Euroopan terveiden kaupunkien verkostojen aktiivisimpia kaupunkitoimijoita. Kuopio jatkuvasti kehittää asukkaiden hyvinvoinnin edellytyksiä, edistää kokeiluja, tuottaa tietoa asukkaiden hyvinvoinnista sekä kehittää hyvinvoinnin arvioinnin työkaluja. Sakkyn strategiassa mainitaan keskeisenä painotuksena hyvinvoiva opiskelija. Tämä tavoite tarjoaa kehittämisen yhteistyömahdollisuuksia kaupungin ja Sakkyn kesken sekä myös eri oppilaitosten kesken vaikkapa Savilahden alueella (esim. opiskelijan hyvinvointiohjelma tms.). Kuntayhtymän talous ja tulevat investoinnit Kuopion kaupunki pitää hyvänä, että kuntayhtymä on etupainotteisesti varautunut ammatillisen koulutuksen reformin aiheuttamiin muutoksiin julkisen rahoituksen määrään ja perusteisiin järjestelemällä toimintaansa uudelleen ja sopeuttamalla käyttötalousmenoja suppenevaan tulopohjaan. Talousarvio- ja suunnitelmakauden alkuun sijoittuvaa kuntayhtymän vuosikatteen heikkenemistä suhteessa vuosille esitettyihin investointitarpeisiin voi kuitenkin pitää haasteellisena. Toiminnan ja talouden kehittymistä on kuntayhtymän johdossa tarpeen seurata tarkasti, jotta tulorahoituksen määrä ei supistu entisestään. Kuntayhtymän tulisi pystyä rahoittamaan toimintansa ja investointinsa perussopimuksen mukaisesti, kuten rahoituslainsäädännön mukaisella rahoituksella ja valtionosuuksilla, ilman, että toiminnasta kertyy alijäämiä jäsenkuntien katettaviksi. Taloussuunnitelmakauden noin 30 miljoonan euron investoinnit kuntayhtymä pystyy rahoittamaan hyvän omavaraisuutensa ja hyvän maksuvalmiutensa vuoksi pääosin tulorahoituksella, kassavaroilla ja osaltaan velkaantumalla. Vuosikatteen ja siten investointien tulorahoituksen riittävyyteen on kuitenkin edellä mainituin tavoin kiinnitettävä huomioita. Talousarvion ja taloussuunnitelman investointiosassa kerrotaan lisäksi, että kuntayhtymän osuus taloussuunnitelmakaudelle alkavaksi suunniteltuun Savilahden kampukseen kohdistuvasta rakennusinvestoinnista on arviolta 67 miljoonaa euroa. Tästä kuntayhtymän investointilaskelmissa on huomioitu ja kuntayhtymä varautunut

26 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/ (35) 80 rahoittamaan taloussuunnitelmakauden aikana omasta pääomasta 16 miljoonaa euroa. Hanke on tärkeä ja merkittävä maakunnan tulevaisuuden kasvun kannalta, mutta investointina iso ja riskipitoinen kuntayhtymän noin 80 miljoonan euron taseeseen nähden. Kuopion kaupunki korostaa, että hankemalli ja sen rahoitus tulee tältä osin valita siten, ettei sen toteuttamiseen tarvita jäsenkuntien osallistumista rahoitusosuuksina tai peruspääoman korotuksilla kuin korkeintaan kokonaistarpeeseen nähden pieneltä osin. Kaksoistutkinnon aseman määrittely Kuopion kaupunki yhteistyö kuntayhtymän kanssa perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja toisen asteen yhteistyön näkökulmasta on perusopetuksen lisäopetukseen, maahanmuuttajakoulutukseen sekä toisen asteen yhteistyöhön liittyvä Kuopion alueen urheiluakatemiatoiminta sekä kaksoistutkinto. Kaksoistutkinnon suorittajia on tällä hetkellä vuosittain noin 250 ja se tarjoaa hyvän opintopolun monelle nuorelle yhteistyössä Kuopion lukiokoulutuksen kanssa. Toimintasuunnitelmassa kannetaan huolta yksilöllisten opintopolkujen joustavuudesta ja sen tarpeesta. Samoin painotetaan koulutuksen merkitystä syrjäytymisen ehkäisijänä sekä nuorten yhteiskuntaan sijoittumisen tukijana. Kaksoistutkinto on ollut vetovoimainen mahdollisuus nuorelle, joka haluaa yhdistää ammatilliseen tutkintoon lukio-opintoja ja myös ylioppilastutkinnon. Julkisen rahoituksen vähenemiseen ja rahoitusperusteiden muuttumiseen haetaan keinoja muun muassa parantamalla koulutuksen läpäisyä, tavoitteena valmistua kolmessa vuodessa ja lisäämällä työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Molemmat keinot ovat hyvin haasteellisia kaksoistutkintoa suorittavalla opiskelijalle. Kuntayhtymän talous- ja toimintasuunnitelmassa kaksoistutkintoa ei ole asemoitu eikä sen tulevaisuus tule esille osana koulutuskuntayhtymän opintopolkuja. Kuopion kaupunki yhteistyökumppanina toivoo, että kaksoistutkinnon asema määriteltäisiin selkeästi yhdeksi koulutusmuodoksi Savon koulutuskuntayhtymässä. Liitteet /2017 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma vuosille Valmistelija Sirpa Lätti-Hyvönen puh Toni Vainikainen Leena Auvinen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen päättää antaa asiassa edellä esitetyn lausunnon. Päätös Merkittiin, että hallituksen I varapuheenjohtaja Leila Savolainen poistui kokouksesta esteellisenä (yhteisöjäävi) asiakohdan käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan tekemän päätösehdotuksen.

27 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/ (35) Asianro 175/ /2017 Veteraanien ja heidän puolisoidensa rosvopaistitapahtuma Kuopio-hallissa Palvelualuejohtaja Pekka Vähäkangas Puolustusvoimien Pohjois-Savon aluetoimisto ja Finnairin lentävä henkilöstö esittävät Kuopion kaupunki järjestäisi yhteistyössä niiden kanssa ohjelmallisen rosvopaistitapahtuman sotiemme veteraaneille ja heidän puolisoilleen klo 13 alkaen. Tilaisuuteen kutsutaan veteraaneja ja heidän puolisoitaan Pohjois-Savosta 550, Suur-Savosta 250, Pohjois-Karjalasta 200, Kainuusta 100 ja Keski-Suomesta 200 henkilöä. Yhteensä tapahtumaan odotetaan 1300 vierasta. Kuopion kaupungilta pyydetään seuraavaa: - Kuopio-halli vapaasti tapahtuman käyttöön - Kuopio-hallin esiintymislava, puhujakoroke, lippujalustoja sekä tilan somistusta - äänentoisto ja tarvittavat opasteet - jätehuolto - vaatenaulakot - ulkoalueiden liputus - rosvopaistihaudan teko ja koivuhalot Lisäksi pyydetään nimeämään Kuopion kaupungin virallinen edustaja ja kaupungin tervehdyksen esittäjä. Tilaisuuden vastuullisina järjestäjinä toimivat Pohjois-Savon aluetoimisto, Karjalan lennosto ja Finnairin lentävä henkilöstö keskinäisen tehtäväjakonsa mukaisesti. Kuopio-hallin vuokra tapahtuma-ajalle on ,15 euroa sisältäen alv:n 24% Energiankulutus ja jätehuollon kustannukset laskutetaan toteutuneiden kustannusten mukaisesti. Mestar-liikelaitoksen tarjous rosvopaistipaikan teosta halkoineen on 1690 euroa+alv 24% Vaikutusten arviointi Tapahtuma on ilmastovaikutuksiltaan neutraali. Esitys Esitän, että 1. Pohjois-Savon aluetoimiston ja Finnairin lentävän henkilöstön pyyntö hyväksytään ja tapahtumasta aiheutuvat kustannukset maksetaan edellä kuvatun mukaisesti kaupunginhallituksen käyttövarausmäärärahoista ja 2. Kaupungin viralliseksi edustajaksi tapahtumaan nimetään kaupunginvaltuuston puheenjohtaja.