Matkaraportti maisterivaiheen vaihtoopiskelujaksosta

Transkriptio

1 Matkaraportti maisterivaiheen vaihtoopiskelujaksosta University of Queenslandiin, 2. semester 2012 Mikko Meuronen 1. Valmistautuminen vaihtoon Aallon vaihtopalveluiden valittua minut opiskelijaksi University of Queenslandiin (UQ) maaliskuun alussa alkoi suhteellisen hektinen prosessi, sillä UQ:lla oli jo siinä vaiheessa menneet deadlinet umpeen vaihto-opiskelijoiden hakuprosesseissa Semester 2:sen (heinä-marraskuu) osalta. UQ:lle piti lähettää pikimmiten Incoming Exchange -ohjelman hakulomake, johon piti jo alustavasti valita opiskeltavat kurssit. Tämän lisäksi tuli lähettää opintorekisteriote sekä englannin kielen osaamisen todistamiseksi lukion päättötodistus käännettynä englanniksi, jonka englannin kielen arvosana tuli olla vähintään 8. Opetusvirasto on ohjeistanut lukioita olemaan kirjoittamatta englanninkielisiä todistuksia, joten todistus oli käännettävä itse. Asiakirjojen lähettämisen jälkeen käsittely UQ:ssa kesti suhteellisen kauan. Odottaessa lentoliput kallistuivat eikä viisuminhakuprosessi päässyt alkamaan, vaikka Australian maahantulovirasto suosittaa varaamaan vähintään kaksi kuukautta prosessiin. UQ:n hyväksymistä tarkoittava Offer Letter saapui lopulta toukokuun alussa. Vaihtotarjouksen hyväksymisen yhteydessä tuli maksaa Overseas Student Health Cover (OSHC) vakuutus, joka maksoi noin 200 euroa, ja lopullinen vahvistus opiskelijaviisumia varten tarvittavan tunnuksen kera saapui vihdoin 22. päivä toukokuuta. Suomen kansalaiset tarvitsevat siis Australiassa oleskelua varten viisumin. Opiskelijaviisumi Australiaan opintojeni ajaksi maksoi noin 450 euroa, ja se salli myös työntekoa 20 tuntia viikossa. Viisumia varten tuli olla voimassa OSHC-vakuutus, joka siis

2 maksettiin vaihtotarjouksen hyväksymisen yhteydessä, mutta sen olisi voinut varmasti hommata myös muuta kautta. Viisumihakemus oli helppo ja melkeinpä nopea tehdä suoraan internetissä osoitteessa Hakemukseen tuli liittää opintosuoritusote sekä tietoa opintojen rahoittamisesta, johon taisi selvitys opintotuesta ja apurahoista riittää. Viisumin käsittely vei lopulta reilut kaksi viikkoa, joten viraston suosittelema kaksi kuukautta vaikuttaa ainakin touko-kesäkuussa liioittelulta. Lentoliput menopaluuna Brisbaneen maksoivat toukokuun alussa 1350 euroa. Maaliskuussa liput olivat olleet 300 euroa halvempia. Täten en malttanut odottaa viisumikäsittelyn valmistumista, vaan ostin liput heti saatuani varmistuksen vaihdon toteutumisesta. Loppujen lopuksi lippujen hinnat kallistuivat kuitenkin vain muutamalla sadalla eurolla muutamaa viikkoa ennen lentoani 3. heinäkuuta. Lentomatka alkoi Finnairin lennolla Singaporeen, josta matka jatkui australialaisen Qantaksen lennolla. Finnairin ja Qantaksen palvelutaso lennoilla oli kuin yö ja päivä, ja suosittelenkin välttämään Finnairin lentoja Singaporeen viimeiseen asti (siitäkin huolimatta, että tämä tarkoittaa luultavasti välilaskua Frankfurtissa tai Lontoossa, ja matkalle tulee noin 5 tuntia lisää pituutta). Saavuttuani Brisbaneen asuin ensimmäisen viikon hostellissa, tutustuin kaupunkiin, hankin pankkitilin ja asunnon. Commonwealth Bankilla on konttori ja pankkiautomaatteja kampusalueella, joten se oli kätevä valinta pankiksi. Opiskelijalta ei peritä kuukausimaksuja tilin pitämisestä, mutta Australiasta lähdettäessä tilinhoitomaksu on 6 dollaria kuussa, jos tilin jättää aktiiviseksi. Muiden pankkien talletuskoroista ja esimerkiksi maidenvälisten tilisiirtojen maksuista en valitettavasti osaa kertoa, mutta tuskin eroavat suuresti, sillä en missään vaiheessa kuullut puheita pankkien välisistä eroista. Heinäkuun lopussa Reuters uutisoi AUS-EUR:in olleen kuukauden tuottoisin shorttauskohde, sillä kurssi tippui kuukaudessa noin 1,25:sta 1,15:n. Olin siinä vaiheessa melko lailla huolissani kehityksen jatkumisesta samanlaisena, sillä opintotukeni ja vaihtoa varten varattujen säästöjen arvo oli vaarassa haihtua ilmaan. Onneksi kuitenkin ilmeisesti euromaiden toimet ja Australialle tärkeiden kaivosmineraalien hinnan laskeminen sai vaihtokurssin laskun loppumaan ja kurssi palasi vähitellen takaisin 1,25:n. Asunnon etsimiseen suosittelen käyttämään UQ:n omaa vuokra-asuntojenvälityspalvelua sekä Gumtree-nimistä sivua, joka on hyvin suosittu ilmoituspalvelu. UQ tarjoaa myös asumisworkshoppeja useita kertoja viikossa lukukausien alkuvaiheessa, joissa saa paljon infoa paikallisesta vuokra-asumisesta ja vastauksia kysymyksiin. Asuntoilmoituksia löytyy

3 runsaasti, mutta vaihto-opiskelijalle kaikki asunnot eivät valitettavasti välttämättä sovi. Valtaosa asunnoista vuokrataan vain joko kuuden tai 12 kuukauden sopimuksilla. Lain mukaan pidemmän sopimuksen vuokranmaksuvelvoitteestaan voi vapautua siinä vaiheessa, kun vuokranantaja löytää tilalle uuden vuokralaisen. Vuokranantajan edellytetään etsivän aktiivisesti uutta vuokralaista, mutta vuokraa saattaa joutua maksamaan pitkänkin aikaa poismuuton jälkeen. Vaihtoehtoisesti voi tietysti pyrkiä itse löytämään itsensä tilalle vuokralaisen. Itse päädyin joka tapauksessa asuntoon, jossa vuokranantaja ei vaatinut kuuden tai 12 kuukauden sopimusta, ja jouduin täten hieman tinkimään hinta-laatusuhteesta. Asuntoni oli ensuite-huone (eli sisälsi oman kylpyhuoneen), johon kuului yhteinen olohuone, keittiö ja veranta, jotka jaoin yhden kämppäkaverin kanssa. Asunnon hinta oli noin 180 dollaria viikolta. Asunto sijaitsi St. Luciassa, eli samassa kaupunginosassa kuin UQ:n pääkampus, jossa Business, Economics & Law (BEL) laitos piti myös majaansa. 2. Opiskelu vaihtokohteessa Lähinnä opintotukiteknisistä syistä osallistuin Jump Start nimiseen orientaatioviikkoon. Viikko olisi varmasti ollut erittäin hyödyllinen kokonaan uudelle yliopisto-opiskelijalle, mutta jo vuosia yliopistossa olleelle viikko tarjosi lähinnä kampukseen tutustumista, uusia tuttavuuksia sekä hienon diplomin. Orientaatioviikon aikana pääsi myös jo tutustumaan varsin laajaan kurssitarjontaan. Kaikki kurssit järjestettiin englannin kielellä. Kurssien laajuus oli pääosin kaksi paikallista yksikköä, jotka Aalto lukee 7.5 opintopisteen arvoiseksi. Kaupallisia opintoja tarjonneen UQ Business Schoolin pääaineet olivat seuraavat: Entrepreneurship Human Resource Management International Business Marketing Public Sector Management Sustainability Applied Finance

4 Electronic Commerce Information Systems Professional Accounting Valtaosa kursseista oli valittavissa, tosin joihinkin kursseihin ei otettu vaihto-opiskelijoita. Joissakin valitsemissani kursseissa oli jokseenkin mittavat ennakkovaatimukset suoritettujen kurssien osalta, mutta allekirjoittamalla paperin opintotoimistolla nämä ennakkovaatimukset voitiin sivuuttaa. Suoritin lukukauden aikana neljä maisteritason kurssia: Financial Statement Analysis (ACCT7106), Corporate Finance (FINM7402), Managing Application Databases (MGTS7206) ja Virtual Organisation Management (MGTS7215). Nämä kaikki kestivät koko lukukauden ajan, mutta kurssivalikoimassa olisi myös ollut joitakin lyhyempiä intensiivikursseja. Financial Statement Analysis -kurssi oli aivan mahtava paketti. Kurssilla tehtiin varsin iso määrä töitä, mutta se oli mainiosti onnistuttu jakamaan koko lukukauden ajalle. Lopun tenttiin pystyikin menemään täysin lukematta, sillä lukukauden aikana kurssin asiat olivat tulleet niin tutuiksi. Tentin lisäksi kurssilla valmisteltiin kolme pientä casea, joista yhdestä pidettiin esitelmä, sekä iso projektityö, joka palautettiin kolmessa osassa. Projektityössä pääsi laajasti soveltamaan kauppakorkeakoulussa saatuja oppeja, ja reilun kolmen kuukauden työstämisen jälkeen projektityöstä saattoi olla aidosti ylpeä. Kurssia veti professori Anne Wyatt, joka osasi tehdä luennoista mielenkiintoisia paitsi vankalla asiantuntemuksellaan myös luentojen aikana tehdyillä harjoitustehtävillä. Professori Wyattin omistautumisesta kerrottakoon esimerkiksi, että eräänä viikonloppuna hän käytti useita tunteja auttaakseen ryhmäämme projektityössä kohtaamaamme ongelmassa. Suosittelen lämpimästi! Managing Application Databases -kurssi oli äärimmäisen hyödyllinen. Kurssilla opiskeltiin tietokantojen teoriaa, niiden merkitystä yrityksissä sekä SQL-kielen perusteita. Kurssi arvosteltiin tentin, SQL-kokeiden sekä projektityön perusteella. Projektityötä valmisteltiin myös koko lukukauden ajan, ja sen tehtävänanto oli erittäin realistinen. Kuitenkin suuremman ryhmäkoon ja edellisten vuosien esimerkkitoteutusten vuoksi tämän kurssin projektiin ei uponnut ylettömästi aikaa, ja suurimman osan työskentelyajasta pystyi käyttämään SQL-kielen opiskeluun. Kurssia veti sopivalla sekoituksella joviaaliutta että asiallisuutta professori Alistair (David) Robb.

5 Virtual Organisation Managementistä vastasi Puolasta kotoisin oleva nuori professori Marta Indulska, joka oli hämmästyttävän hyvin perillä uusimmista internetin ja mobiiliteknologian yrityksille (ja työntekijöille) tarjoamista palveluista ja mahdollisuuksista. Mielenkiintoisten ajankohtaisten aiheiden lisäksi kurssilla käytiin läpi myös hieman puuduttavia teoreettisia kehikoita virtuaaliorganisaatioista, niiden mahdollisuuksista ja haasteista. Kurssin arvostelu perustui väli- ja lopputenttiin, sekä laajaan projektityöhön. Tentit olivat monivalintapainotteisia, ja vaativat paljon listojen ulkoa opettelua. Projektityö oli tehtävänannoltaan todella realistinen ja sitä työstettiin koko lukukausi. Suuren työmäärän ja ison ryhmäkoon takia päädyimme jakamaan projektin eri osat kokonaan eri ihmisten vastuulle, jolloin lopputuloksesta tuli hieman epätasainen (jotkin osat saivat erinomaista palautetta, yhdestä osasta meinasimme saada plagiointisyytteen). Joka tapauksessa kurssi oli ajankohtainen ja mielenkiintoinen. Corporate Finance -kurssi oli ainoa pettymys ottamistani kursseista. Poiketen muista kursseista, sen ainoat arvostelukriteerit olivat väli- ja lopputentti. Huolimatta siitä, että kyseessä oli maisterikurssi, tuntui luennoitsijan kurssin osallistujille pitämän gallupin perusteella valtaosalle olevan esimerkiksi nettonykyarvo täysin uusi käsite. Luentojen lisäksi pidetyillä harjoitustunneilla jouduttiin käymään juurta jaksain jo kauppakorkeakoulun pääsykoekirjoista tuttuja asioita. Vaikutti kaikin puolin siltä, että rahoitusta ei opiskella Australiassa pääaineena sekä kandi- että maisteritutkinnossa. Toki kurssin aiheissa lopulta edettiin kauppakorkeakoulun rahoituksen perusteita pidemmälle, mutta asioiden käsittely - kuten esimerkiksi yrityksen pääomarakenteen osalta - oli edellä mainittuun tilinpäätösanalyysikurssiin verrattuna teoreettista ja naivistista. Suurin ero Aallon kauppakorkeakoulussa opiskeluun oli siis se, että kurssit kestivät koko lukukauden ja ne sisälsivät pitkiä, realistisia projekteja, jotka tehtiin vaihtelevan kokoisissa ryhmissä. Projektit sisälsivät välipalautuksia, milestoneja, joihin piti olla jotkin osat valmiina, ja joista sai palautetta. Edellisten palautusten osioita paranneltiin kommenttien perusteella ja seuraavaan välipalautukseen valmisteltiin uusia osia. Plagioinnin suhteen koulussa oltiin varsin ehdottomia ja asia oli jatkuvasti framilla, joka johtunee varmasti paljon aasialaisten opiskelijoiden erilaisesta suhtautumisesta muilta lainaamiseen. Ulkomaalaisten ja erityisesti aasialaisten opiskelijoiden osuus olikin varsin huomattava UQ:ssa ja erityisesti sen Business Schoolissa, jossa arvioisin aasialaisten opiskelijoiden käsittävän noin 80 prosenttia opiskelijoista. Koulutus onkin Brisbanen kaupungin suurin vientituote. Kaupungissa on noin ulkomaalaista opiskelijaa, joista jokainen maksaa

6 noin dollaria vuodessa pelkästään lukukausimaksuja, joten kyse on siis miljardiluokan bisneksestä. 3. Arki ja vapaa-aika Australiassa on maailman korkein minimipalkka (n. 17 Australian dollaria), ja tämä (elintarvikeprotektionismin lisäksi) on osaltaan johtanut siihen, että elämisen kannalta perustavimmat asiat ovat todella kalliita. Asuminen ja ruoka olivat paljon kalliimpia kuin mitä osasin odottaa. Esimerkiksi litra jogurttia maksoi 6 dollaria (4,5 euroa) ja kilo kaurahiutaleita saman verran. Lähin suomalaista opiskelijaruokaa vastaava ateria oli 5 dollaria maksanut riisiä ja kastiketta sisältänyt pieni muovirasia, jota sai oppilaskunnan ylläpitämästä ravintolasta. Lisäksi asuminen oli varsin kallista, kuten jo aikaisemmin mainitsin. Rahaa siis kuluu monin kerroin helsinkiläisen opiskelijan budjettiin verrattuna. Kuitenkin jos budjetti ei ole ongelma, on opiskelu UQ:ssa kuin unelmaa. Sadekautta (marras-tammikuu) lukuun ottamatta aurinko paistaa käytännössä aina. UQ:n kampuksella on 50 metrin ulkouima-allas, yleisurheilukenttä, tenniskenttiä sekä iso fitnesskeskus. Kampuksella on myös noin 15 kahvilaa, ravintolaa tai vastaavaa, todella laadukkaat työpisteet sekä trooppista luontoa. Sanomattakin selvää, että syksyn tuulisella kävelymatkalla Kampin metroasemalta Runskia pitkin kauppiksen päärakennukselle tulee aikamoinen ikävä UQ:n kampukselle. Alla oleva kuva vetää herkäksi.

7 UQ:n St Lucia kampuksen järvi Asuin kymmenen minuutin kävelymatkan päästä kampukselta, joten en juuri vieraillut Brisbanen keskustassa. Kampusalueella ja sen viereisessä kaupunginosassa oli riittämiin kauppoja ja ravintoloita, ja päivät kuluivat kampusalueella opiskellessa ja urheillessa. Ehkä hieman hävettää myöntää, mutta kurssien projektit tempaisivat mukaansa siinä määrin, että jo ensimmäisinä viikkoina muiden opiskelijoiden kanssa sovitut surffausretket läheisiin Gold Coastin tai Surfer s Paradisen kaupunkeihin jäivät kokonaan tekemättä. Pääsin kuitenkin näkemään Australiaa väliviikolla opiskeluista, kun Helsinkiin jäänyt tyttöystäväni tuli käymään kahdeksi viikoksi. Matkustimme ensin Sydneyyn, yhteen maailman upeimmista ja viihtyisimmistä metropoleista, jossa vietimme muutaman päivän. Tämän jälkeen lensimme keskelle Australiaa Uluruun eli Ayer s Rockiin, jossa kiersimme 40 asteen kuumuudessa maailman suurimman kivimonoliitin kolmikilometrisen maanpäällisen osan, jota aboriginaalit ovat pitäneet kymmeniä tuhansia vuosia maailman

8 keskuksena. Ulurusta lensimme takaisin Sydneyyn, josta jatkoimme jälleen muutaman päivän jälkeen Cairnsiin, joka sijaitsee Suuren valliriutan pohjoispäädyssä. Cairnsin jälkeen suuntasimme Brisbaneen, josta teimme lopuksi viikonloppureissun läheiseen Byron Bayhyn. Byron on Australian itäisimmän pisteen rantojen liepeille muodostunut romanttinen surffarikaupunki, jonka rantojen hiekka on niin hienoa, että se narskui jalkojen alla samalla tavoin kuin lumi narskuu kovalla pakkasella. Yksi hienoimmista asioista Australiassa ovatkin sen lukuisat matkailumahdollisuudet. Kun lähellä ovat vielä esimerkiksi Indonesia ja sen saaristot, sekä Uuden Seelannin monimuotoinen ihmemaa, on upeiden lomakohteiden osalta rikkaampaa maanosaa vaikea keksiä. Alla hiukan kuvia reissulta. Pieni osa Ulurua. Aboriginaaleille kalat eivät olleet tuttuja, joten ehkä siksi juuri tämä kohta ei liity tärkeimpiin aboriginaalien tarinoihin, joita monet eroosion luomat hahmot ovat synnyttäneet

9 Etsi kenguru (tai kaksi) Byronin hiekkaa, oikealla näkyi valaita

10 4. Lopuksi University of Queensland on upea opiskelupaikka, ja opiskelujen lisäksi tekemistä Australiassa riittää vielä vaikka toiseksi lukukaudeksi. Eräs vaihto-opiskelija oli opiskelemassa UQ:ssa heinä-marraskuun lukukauden, jonka jälkeen vielä helmi-kesäkuun lukukauden. Kateeksi melkein käy, mutta kotiin oli kuitenkin kiva palata, sillä Australia on todella kaukana. Eurooppalaisesta vaihto-opiskelupaikasta pääsee muutamassa tunnissa takaisin Helsinkiin, mutta Australiasta takaisin tullessa puhutaan minimissään yhdestä vuorokaudesta, ja yllättävän lähdön tapauksessa vähintään kahdesta vuorokaudesta. Jos kuitenkin kestät koti-ikävää ja budjetti ei ole ongelma, suosittelen koko sydämestäni lähtemään UQ:hun vaihto-opiskelujaksolle. Jos näin päätät ja lähtö on edessä, pistä postia niin annan yksityiskohtaisempia vinkkejä yliopistosta ja Brisbanesta. Brisbanen valot auringon laskiessa