ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 7 Perusturvalautakunta Hallintoasioista sivu 1. Ilmajoen Kestikartano

Transkriptio

1 ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 7 Perusturvalautakunta Hallintoasioista sivu 1 Kokousaika , kello Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet Ilmajoen Kestikartano Löppönen Markku, puheenjohtaja Ala-Riihimäki Aki Metsomäki Päivi Pasto Petri Pienimäki Marjo Siltaloppi Hannu Tirkkonen Seija Yli-Karjanmaa Erkki Poissa Kanto Arja Muut saapuvilla olleet Kunnanhallituksen edustaja Kai Väli-Torala Esittelijänä ja pöytäkirjanpitäjänä sosiaalijohtaja Tytti Luoto Asiat :t Pöytäkirjan allekirjoitus Markku Löppönen puheenjohtaja Tytti Luoto pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirja on tarkastettu sosiaalitoimistossa Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Hannu Siltaloppi Päivi Metsomäki , virka-aikana sosiaalitoimistossa Tytti Luoto sosiaalijohtaja

2 ILMAJOEN KUNTA Perusturvalautakunta KOKOUSKUTSU/ ASIALISTA Kokousaika Kokouspaikka , kello Ilmajoen Kestikartano Käsiteltävät asiat Pykälä Pöytäkirjan liitteet Asia Sivu PER 58 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 2 PER 59 VALITAAN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT 2 PER 60 PER 61 PER 62 ILMOITUS YKSITYISESTÄ SOSIAALIPALVELUTOIMINNASTA 3 LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISHANKE VÄLI-SUOMEN ALUEELLA AIKUISSOSIAALITYÖN KEHITTÄMISHANKE SOS II AJALLE PER 63 MUISTUTUSMENETTELY SOSIAALIPALVELUISSA 12 PER 64 TALOUSTILANNE 1-10/ PER 65 TIEDOKSISAATETTAVAT ASIAT 15 Pöytäkirjan nähtävänäpito Kokouksen tarkastettu pöytäkirja, johon on liitetty oikaisuvaatimusosoitus ja valitusosoitus pidetään yleisesti nähtävänä kunnantalon sosiaalitoimistossa hallintoasioiden osalta 19. päivänä joulukuuta 2012 virka-aikana. Puheenjohtaja Ilmajoella 4. päivänä joulukuuta 2012 Markku Löppönen, merk.

3 Perusturvalautakunta PER 58 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Ehdotus: Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. PER 59 VALITAAN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT Ehdotus: Perusturvalautakunta valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Samalla päätetään, että pöytäkirjantarkastajat toimivat ääntenlaskijoina mahdollisissa äänestyksissä. Päätös: Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Hannu Siltaloppi ja Päivi Metsomäki.

4 Perusturvalautakunta PER 60 ILMOITUS YKSITYISESTÄ SOSIAALIPALVELUTOIMINNASTA ST 25/2012/300 Arvokasarki kotipalvelut tuottaa ei-ympärivuorokautisia kotipalveluita sekä omaishoitajan sijaishoitajapalveluita. Yrityksen vastuuhenkilönä toimii lähihoitaja Sari Niemi. Arvokasarki kotipalvelut on tehnyt JIK ky:lle ilmoituksen yksityisten sosiaalipalvelujen tuottamisesta Toiminta alueella on aloitettu jo JIK ky:n johtokunta on kokouksessaan merkinnyt ilmoituksen tiedoksi ja päättänyt ilmoittaa toimintaa koskevat tiedot JIK ky:n jäsenkunnille sekä aluehallintovirastolle rekisterinpitoa varten. Sosiaalijohtajan ehdotus: Perusturvalautakunta päättää hyväksyä Arvokasarki kotipalveluiden tekemän ilmoituksen sosiaalipalvelujen tuottamisesta ja saattaa tiedon edelleen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Lisätietoja: sosiaalijohtaja Tytti Luoto, puh )

5 Perusturvalautakunta ST 28/2012/101 PER 61 LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISHANKE VÄLI-SUOMEN ALUEELLA Kunnallisen lastensuojelun kehittäminen on ollut parhaillaan käynnissä olevissa ja jo toteutetuissa Kaste-hankkeissa melko vähäistä. Viime aikoina Väli-Suomen alueen kunnat ovat viestittäneet akuuttia lastensuojelun käytäntöjen kehittämistarvetta, johon vastatakseen useat Väli-Suomen alueen kunnat ja sosiaalialan osaamiskeskukset ovat laatineet tämän lastensuojelutarpeen selvitystä koskevan hankesuunnitelman. Kaste II ohjelmassa hankkeen on tarkoitus vastata osaltaan lasten ja nuorten osaohjelman lastensuojelun avohuollon kehittämistavoitteeseen. Kuntien mukaan lastensuojeluntarpeen selvitysprosessia on työstetty siten, että pystytään vastaamaan lain määrittämään aikarajaan (3 kk). Tiukka aikaraja haittaa kuitenkin prosessin moniammatillisuutta ja selvityksen aikaista palvelunohjausta. Kunnissa tarvitaan perusteellista pohdintaa siitä, mitä selvityksen jälkeen tapahtuu, mihin selvitys johtaa ja mitä olisi voitu hoitaa paremmin tai toisin. Laajasti ajatellen hankkeen avulla pyritään vahvistamaan käsitystä siitä, mikä suomalaisessa yhteiskunnassa on lastensuojelua ja mikä ei. Hankkeeseen osallistuu noin 50 kuntaa Etelä-Pohjanmaalta, Pohjanmaalta, Pirkanmaalta, Kanta-Hämeestä ja Päijät-Hämeestä. Hankkeen valmistelusta ovat vastanneet sosiaalialan osaamiskeskukset Pikassos, SONet BOTNIA ja Verso kuntien tuella. Joulukuussa 2012 valmistuvan hankesuunnitelman ja rahoitushakemuksen laativat Kristiina Laiho ja Minna Niemi Pikassoksessa. Hankkeelle haetaan Kaste-rahoitusta sosiaali- ja terveysministeriöstä mennessä. Hanke on rajattu lastensuojeluntarpeen selvitysvaiheeseen, jotta on mahdollista paneutua monialaisen työskentelyn, palveluohjaksen sekä lapsen kohtaamisen ja kuuntelemisen kysymyksiin. Lisäksi sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien tehtävänkuvia on tarkoitus selkiyttää osassa hankekuntia, jotta työnjako sosiaalitoimen sisällä olisi toimiva. Tavoitteena on myös lisätä aihetta koskevaa tiedontuotantoa sekä tutkijoiden ja sosiaalityöntekijöiden vuoropuhelua lastensuojelusta. Hyvin toimiva lastensuojelutarpeen selvitys on hyödyllinen ennen kaikkea asiakkaalle, joka saa tarvittaessa palvelunohjausta ja/tai yksilöllisen lastensuojelun palvelusuunnitelman. Tavoitteena on, että hankkeen päättyessä : A) Lasten kohtaaminen ja kuuleminen lastensuojelutarpeen selvitysprosessin yhteydessä on vahvistunut ja asiakasperheiden

6 Perusturvalautakunta osallistumista lastensuojelutarpeen selvitysprosessiin on mahdollista arvioida ja verrata selkeän tiedontuotannon avulla. B) Sosiaalityön sisäiset menettelytavat lastensuojelutarpeen selvittämisessä ovat tutkitusti tarkentuneet sekä päätöksenteko lastensuojeluasiakkuuden aloittamisesta ja palvelunohjauksesta on selkiytynyt. On yksilöity tilanteita ja asioita, jotka lastensuojelun tarvetta selvitettäessä ovat osoittautuneet vaikeiksi ja etsitty niihin ratkaisuja. C) Ammatillisen verkoston roolit ja toimintatavat ennen lastensuojelutarpeen selvityksen käynnistymistä, selvityksenteon aikana ja selvityksen jälkeen ovat kehittyneet ja kirkastuneet sekä edelleen kehittämistä vaativat ongelmat dokumentoitu jatkotoimia varten. Sosiaalityöntekijöiden ja lastensuojelun muiden asiantuntijoiden vuoropuhelu on vahvistunut hankkeen aikana syntyneen tukirakenteen myötä Hankkeen toteutusaika on ja kokonaiskustannukset ovat noin euroa. Kokonaiskustannukset täsmentyvät joulukuun 2010 alussa hankesuunnitelman valmistettua. Hanketyöhön saatava kasterahoitus on maksimissaan 75 % kokonaiskustannuksista. Omarahoitusosuus (25 %) on jaettu hankekuntien kesken suhteessa väestömäärään. Ilmajoen kunnan väkilukuun suhteutettu omarahoitusosuus koko hankeajalta on enintään 0,3 x Lastensuojelutarpeen selvitysten kehittämishankkeen hallinnoijana toimii Tampereen kaupunki. Sosiaalijohtajan ehdotus: Ilmajoen kunnan perusturvalautakunta päättää osallistua Lastensuojelutarpeen selvitysten kehittämishankkeeseen, jos hanke saa Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste-rahoitusta. Hanke sijoittuu ajalle Ilmajoen kunta osallistuu Lastensuojelutarpeen selvitysten kehittämishankkeeseen enintään 3.592,20 euron kuntaosuudella koko hankkeen keston aikana. Omarahoitusosuudet maksetaan lastensuojelun avohuollon tukitoimien menokohdasta. Menot jakautuvat seuraavasti: v osuus on 957,92 v osuus on 1.436,88 v osuus on 1.197,40 Päätös:

7 Perusturvalautakunta Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Lisätietoja: sosiaalijohtaja Tytti Luoto, puh )

8 Perusturvalautakunta ST 29/2012/101 PER 62 AIKUISSOSIAALITYÖN KEHITTÄMISHANKE SOS II AJALLE Osallistuminen Väli-Suomen Sosiaalisesti Osalliseksi Sosiaalityöllä SOS II hankkeeseen Etelä-Pohjanmaan osahankkeen kautta. Väli-Suomen kastealueella toimii Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin -hanke ( ), jossa kehitetään aikuisten parissa tehtävää sosiaalityötä noin 30 kunnassa neljän maakunnan alueella. Osahankkeita on neljä, joista yhden muodostaa Etelä-Pohjanmaan maakunta. Aikuissosiaalityön kehittämistä pyritään jatkamaan SOS II -hankkeella, jolle haetaan Kaste-rahoitusta sosiaali- ja terveysministeriöstä mennessä. Hankekokonaisuudessa on Etelä-Pohjanmaan lisäksi kolme muuta alueellista osahanketta sekä hankekonsortion yhteisten toimintojen osio (Tampereen kaupungin hallinto, johto, talous, kehittämisalueiden koordinointi, verkostojen koordinointi, viestintä, arvioinnin tuki). Hankkeen maakunnallisten osahankkeiden valmistelusta ovat vastanneet sosiaalialan osaamiskeskukset. Koko hankkeen yhteisen suunnitelman ja rahoitushakemuksen kokoamisesta vastaa nykyisen SOS -hankkeen projektijohtaja Päivi Krook. Yhteinen hankesuunnitelma valmistuu joulukuun aikana. Hankkeen toteutusaika on ja kokonaiskustannukset ovat noin 2 M. SOS II -hanke koostuu seuraavista toimintalinjoista: Toimintalinja 1 Toimintalinja 2 Toimintalinja 3 1 A Osallisuus ja osallisuutta edistävät käytännöt 2 A Palveluprosessien kehittäminen ja palveluverkoston tehtävien ja vastuiden määrittely 3A Tietotuotanto ja tuotetun tiedon hyödyntäminen sosiaalityössä 1 B Aktivoivat ja kuntouttavat menetelmät (esim. sosiaalinen kuntoutus) Asiakassegmentit ja niiden mukaisten toimintojen määrittely 2 B Aikuissosiaalityön ammatti- ja tehtävärakenteet 3B Rakenteellinen sosiaalityö Etelä-Pohjanmaan osahankkeessa kehitetään seuraavaan listattuja sisältöjä. Sisällöt ovat muokkaantuneet ja tarkentuneet syksyn 2012

9 Perusturvalautakunta aikana maakunnasta kootun suunnittelutyöryhmän kokouskeskustelujen perusteella. Kuntaedustajien mukaan aikuissosiaalityöhön tarvitaan entistä suunnitelmallisempaa ja asiakaslähtöisempää työotetta, uusia ja jäsennellympiä menetelmiä sekä asiakkaille tarkoituksenmukainen yhteistyötä tekevä tukiverkosto. Osahankkeessa keskitytään osallisuuteen ja osallisuutta edistävien käytäntöjen sekä aktivoivien ja kuntouttavien menetelmien/kuntouttavan työotteen vahvistamiseen, palveluprosessien, yhteistyöverkostojen ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittämiseen, ammatti- ja tehtävärakenteen selkiyttämiseen ja rakenteellisen sosiaalityön edistämiseen (mm. sosiaalinen raportointi, vaikuttavuuden arviointi). Kokonaisuuteen sisältyy sairaanhoitopiirin kehittämistyön panos erityisesti mielenterveys-/päihde- ja nepsy(neuropsykiatristen) -kokonaisuuksien kehittämiseen osana sosiaalityötä. Seuraavassa sisällöt on kuvattuna toimintalinjoittain: Toimintalinja 1 A) OSALLISUUS JA OSALLISUUTTA EDISTÄVÄT KÄYTÄNNÖT - Asiakkaiden osallisuus omissa prosesseissaan asiakassuunnitelmatyön kehittäminen ja vahvistaminen (SOS II) - Asiakkaiden osallisuus kehittämistyössä kehittäjäasiakasryhmät ja asiakasraadit (SOS I) B) AKTIVOIVAT JA KUNTOUTTAVAT MENETELMÄT - Ryhmämuotoinen sosiaalityö (SOS I) - Kuntouttavan työtoiminnan sisällön laadun ja rakenteiden kehittäminen (SOS II) - Kotiin annettavien palveluiden kehittäminen, (erityisesti nuoret aikuiset) (SOS II) Toimintalinja 2 A) PALVELUPROSESSIT, YHTEISTYÖVERKOSTOT SEKÄ SOSIAALINEN KUNTOUTUS - Eri toimijoiden välisen yhteistyön kehittäminen ja yhteisten foorumien luominen: TE-toimisto, terveydenhuolto, sivistystoimi, kansalaisopisto, SRK:t ja järjestöt (SOS I) - Palveluprosessit: konsultaatiopalveluiden kehittäminen, päihde- ja mt -asiakkaiden ja nepsy-asiakkaiden palvelupolun (- polkujen?) mallintaminen sekä perhesosiaalityö (SOS II) - Aktivointityön kehittäminen (SOS II) B) AMMATTI- JA TEHTÄVÄRAKENTEET

10 Perusturvalautakunta Ammatti- ja tehtävärakenteiden määrittely asiakkuusprosessissa (SOS I) - Ammatti-identiteetin ja osaamisen vahvistaminen: (SOSI/SOS II) * Mielenterveyden ensiapu -koulutus * Nepsy -tietouden lisääminen * Kuvastin -menetelmä * ryhmänohjaaja -koulutus * dokumentointi Toimintalinja 3 RAKENTEELLINEN SOSIAALITYÖ (SOS II) - Raportointi ja siihen liittyvien työkalujen kehittäminen - Vaikuttavuuden arviointi (THL) - Sosiaalialan ammattilaisten osaamisen vahvistaminen rakenteellisessa sosiaalityössä - Aikuissosiaalityön näkyväksi tekeminen vahvistaminen Osa mainituista sisällöistä läpileikkaa kehittämistyötä koko hankeajan, kun taas osaa sisällöistä kehitetään erillisissä määräaikaisissa myöhemmin tarkennettavissa kehittämispiloteissa (ks. kuvio.)

11 Perusturvalautakunta Etelä-Pohjanmaan osahankkeen kustannusarvio on n ja koko hankekonsortion yhteisen osion kustannusarvio on n Näistä laskettu Etelä-Pohjanmaan kuntien omarahoitusosuus on enimmillään yhteensä (osahankkeen omarahoitusosuus väkilukuun suhteutettu yhteisen osion omarahoitusosuus ). Edellisen lisäksi EP:n osahankkeen budjettiin tulee rahoitus (valtionavustus EPSHP:n kuntarahoitus ) kehittäjäasiantuntijan (kehittäjäasiantuntija= usean eri asiantuntijan työpanoksesta rakentuva kokonaisuus) päihde- ja mielenterveystyön syventämiseen aikuissosiaalityön rajapintatyöskentelyssä sekä mm. nepsy -sisältöjen kehittämiseen hankekokonai-

12 Perusturvalautakunta suudessa. Hanketyöhön saatava Kaste-rahoitus on maksimissaan 75 % kokonaiskustannuksista. Omarahoitusosuus (25 %) on jaettu hankekuntien kesken suhteessa väestömäärään. Etelä-Pohjanmaan osahanketta hallinnoi Seinäjoen kaupunki ja koko hankekonsortiota hallinnoi Tampereen kaupunki. Sosiaalijohtajan ehdotus: Ilmajoen kunnan perusturvalautakunta päättää osallistua Sosiaalisesti Osalliseksi Sosiaalityöllä SOS II -hankkeeseen Etelä-Pohjanmaan osahankkeen kautta, jos hanke saa Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste-rahoitusta. Ilmajoen kunta osallistuu SOS II-hankkeeseen enintään euron kuntaosuudella koko hankkeen keston aikana. Omarahoitusosuudet maksetaan toimeentuloturvan menokohdasta. Kuntaosuudet Ilmajoen osalta seuraavat: v osuus 575,33 v osuus 3.458,00 v osuus 2.882,67 Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Lisätietoja: sosiaalijohtaja Tytti Luoto, puh )

13 Perusturvalautakunta PER 63 MUISTUTUSMENETTELY SOSIAALIPALVELUISSA ST 26/2012/111 Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (812/2000) tarkoituksena on muun ohella edistää asiakkaan oikeutta hyvään palveluun ja kohteluun sekä julkisessa että yksityisessä sosiaalihuollossa. Lain 23 :n mukaan asiakkaalla on oikeus tehdä saamastaan kohtelusta muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Kunnan järjestämisvastuulle kuuluvista sosiaalihuollon palveluista tehtävät muistutukset tulee osoittaa sosiaalijohtajalle. Asiakasta tarvittaessa neuvotaan muistutuksen tekemisessä. Muistutukseen tulee vastata kohtuullisessa ajassa. Kohtuullista aikaa ei ole lainsäädännössä täsmällisesti määritelty, mutta sillä tarkoitetaan yleensä 1-4 viikon aikaa. Muistutuksen tekemiselle ei ole säädetty määrämuotoa, mutta sen tekeminen kirjallisesti on suositeltavaa. Kunnan internet-sivuille laaditaan lomake, jolla muistutuksen voi tehdä. Asiakkaan tulee saada muistutukseen selkeä ja asiallinen vastaus, josta on käytävä muun ohella ilmi, mihin toimenpiteisiin muistutuksen johdosta on ryhdytty tai miten asia muuten on ratkaistu. Ratkaisu on aina perusteltava. Muistutuksen johdosta annettuun ratkaisuun ei voi hakea muutosta, mutta asia voidaan ottaa uudelleen käsittelyyn, mikäli asiassa ilmenee jotain uutta. Sosiaalijohtajan ehdotus: Perusturvalautakunta merkitsee tiedoksi, että Ilmajoen kunnassa sosiaalihuollon palveluista tehtävä muistutusmenettely otetaan käyttöön alkaen. Päätös: Merkittiin tiedoksi. (Lisätietoja: sosiaalijohtaja Tytti Luoto, puh )

14 Perusturvalautakunta PER 64 TALOUSTILANNE 1-10/2012 ST 27/2012/130 Tarkastellaan sosiaalipalvelujen taloustilannetta tammi-lokakuu Vammaispalvelun osalta määräraha ylitys on kokonaisuudessaan Ylitykset kohdistuvat erityisesti vammaispalvelulain mukaisiin etuuksiin, joihin kuntalaisilla on subjektiivinen oikeus. Kehitysvammaisten osalta kustannukset ovat lisääntyneet asumispalveluissa, Asumisyksiköissä sijaisten palkkaaminen on välttämätöntä asukkaiden hyvän hoidon turvaamiseksi. Lastensuojelussa ylitys kohdistuu sekä laitoshoitoon että avohuollon tukitoimenpiteisiin. Laitoshoidossa kustannukset ovat huomattavia, eivätkä ne ole ennakoitavissa talousarviota laadittaessa. Avohuoltoon on panostettu ja pyritty tukemaan perheitä harrastuksissa ja taloudellisilla tukitoimilla. Päihde- ja mielenterveyspalvelujen tarve on lisääntynyt ja vaikeutunut. Asiakkaista useilla on päihdeongelman lisäksi lääke/huumeriippu-vuuksia, joiden hoito on pitkäaikaista ja vie taloudellisia resursseja enemmän. budjetti käyttö käyttö-% Sosiaalitoimen hallinto ,41 79, Yleinen sosiaalityö ,63 81, Lastensuojelun avohuollon tukitoimet ,94 141, Lastensuojelun perhehoito ,01 100, Sijaishuollon aikaiset tukitoimet ,82 111, Lastensuojelun laitoshoito ,81 115, Sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetukset ,60 82, Omaishoidontuki ,93 86, Vammaisten avohuollon ohjaus ,10 49, Suojatyö ja työhön kuntoutus ,00 29, Toimintatalo ,23 87, Palveluauto ,87 99, Kehitysvammaisten perhehoito ,86 94, Vammaispalvelulain mukaiset kuljetukset ,60 95, Vammaisten tukitoimenpiteet ,12 106, Puistokoti/Puistorivi ,35 91, Onnenkoti/Vehnätien palv.talo ,60 102, Asumispalvelujen osto vammaisille ,28 239, Kehitysvammaisten laitoshoito ,50 96, Päihdehuollon avokuntoutus ,66 161, Kunnan tuki- ja kriisiasunnot ,58 95,7

15 Perusturvalautakunta Palvelujen osto mielenterveysas ,16 89, Päihdehuollon laitoskuntoutus ,70 320, Perustoimeentulotuki ,33 82, Täydentävä toimeentulotuki ,55 57, Kuntouttava työtoiminta ,03 97, Ennaltaehkäisevä toimeentulotuki ,42 148, Työmarkkinatuen kuntaosuus ,91 116,5 Sosiaalijohtajan ehdotus: Keskustellaan ja todetaan taloudellinen tilanne. Päätös: Sosiaalipalvelun taloudellisesta tilanteesta keskusteltiin ja merkittiin tiedoksi. (Lisätietoja: sosiaalijohtaja Tytti Luoto, puh )

16 Perusturvalautakunta PER 65 TIEDOKSISAATETTAVAT ASIAT Korkein hallinto-oikeus on , diaarinro 1847/3/12, hylännyt valituslupahakemuksen. Korkein hallinto-oikeus ei siten anna ratkaisua valitukseen. Valtionavustushakemus nuorten työpajatoimintaan ajalle Hakemus esityslistan viiteaineistona. Sosiaalijohtajan ehdotus: Merkitään tiedoksi. Päätös: Merkittiin tiedoksi. (Lisätietoja: sosiaalijohtaja Tytti Luoto, puh )