Suurten kysymysten äärellä

Transkriptio

1 Esipuhe Suurten kysymysten äärellä Vanhan sanonnan mukaan ennustaminen on vaikeaa erityisesti tulevaisuuden. Vaikka ennustaminen on haasteellista, vielä enemmän virran armoilla olemme sivuuttamalla ennakoinnin ja olemalla varautumatta erilaisiin tulevaisuuksiin. Tämä Suomen elektroniikka- sähkö- ja tietotekniikka-alan tulevaisuutta ruotiva FuturICT Finland hankkeen raportti tarjoaa Suomelle vision ja askelmerkkejä kasvupolulle menestykseen. Digitalisaatiosta kaiken voiman löytänyt Suomi on vuonna 2020 maailmanmitassa esimerkillinen tietotekniikan hyödyntäjä, mutta myös kehittäjä ja tuottaja. Globaalit uhat, ilmastonmuutos, energian saatavuus ja maailmantalouden rakennemuutos, on käännetty liiketoimintamahdollisuuksiksi. Vision toteutuminen vaatii meiltä kaikilta henkistä ryhtiä, tiukkaa keskittymistä vahvuuksiimme, yhteiskunnalta sallivaa ja kannustavaa asenneilmastoa, kilpailukykyistä toimintaympäristöä ja kaikilta halua uudistua. Onneksi raporttia ei ole tarvinnut tehdä pelkästään kristallipallojen varassa, vaan lukuisat tahot sekä Suomesta että ulkomailta ovat antaneet panoksensa parhaan mahdollisen viisauden kiteyttämiseksi näihin kansiin. Työ ei olisi syntynyt ilman erittäin aktiivista ohjausryhmää ja erityisesti sen puheenjohtajaa, Nokian strategian sisällöstä ja kehittämisestä vastaavaa johtajaa Tommi Juuselaa. Hankkeen päätutkija ja raportin toimittanut Hannu Hernesniemi, tutkimuksen johtaja Pekka Ylä-Anttila ja muu hankkeeseen osallistunut ETLAn väki on uurastanut tutkimuksen parissa. Kymmenet työpajoihin osallistuneet yritysten ja tutkimuslaitosten edustajat sekä haastatellut asiantuntijat ovat sekä leventäneet että syventäneet tarkastelukulmia niin, että pirstaleinen maailma on saatu jäsenneltyä käsitettävään hahmoon. Suurkiitos teille kaikille arvokkaasta panoksestanne! Ranskalaisen kirjailijan Paul Valéryn sanoin nykypäivän ongelma on, ettei tulevaisuuskaan ole sitä mitä ennen. Juuri kun luuli saaneensa maailman haltuun tai ainakin ymmärtäneensä siitä jotain, se on jo karannut harppauksen eteenpäin. Ennakoimalla toimintaympäristömme muutoksia ja arvioimalla toimintaamme skenaarioita vastaan voimme paremmin vaikuttaa siihen, että toivotun kaltainen tulevaisuus toteutuu. Jukka Viitasaari johtaja Teknologiateollisuus ry Juha Ylä-Jääski johtaja Teknologiateollisuus ry Esipuhe 7

2 Toimialamääritelmä Raportti käsittelee tieto- ja viestintätekniikan valmistusta sekä siihen liittyviä ja sitä hyödyntäviä palveluita, elektroniikkateollisuutta, sähköteknistä teollisuutta sekä eri toimialojen ns. sulautettuja järjestelmiä, joissa ICT-teknologioita hyödynnetään olennaisena osana eri toimialojen tuotteita ja palveluita. Määritelmä kattaa seuraavat toiminnot: Tuotannollinen toiminta ja siihen liittyvät palvelut elektroniikan komponentit tietokoneet ja päätelaitteet viestintälaitteet (radio, tv, puhelin, radiopuhelin) instrumentit ja laitteet mittaukseen, tarkkailuun ja testaamiseen optiset instrumentit ja laitteet sähkötekniset tuotteet Viestintäpalvelut televiestintäpalvelut muut informaatiopalvelut Ohjelmistot ja niihin liittyvät palvelut ohjelmistot digitaaliset sisällöt: Internet, tietokone- ja videopelit, verkkomusiikki, videot ja filmit, verkkomainostaminen ja -kauppa sekä muut vastaavat palvelut Ratkaisut ja sulautetut järjestelmät, jotka hyödyntävät em. tuotteita ja palveluita. Tarkasteluissa painottuvat Suomen kannalta tärkeät tuotteet ja palvelut. Esimerkiksi mobiilia teleliikennettä käsitellään laajasti, mutta radio- ja televisiotoiminta jää mainintojen varaan. Tämä johtuu raportin tarkoituksesta katsoa Suomen mahdollisuuksia eikä esitellä yleisesti koko laajaa sektoria. Tilastoissa painottuvat tavarat, koska niiden tuotanto ja kansainvälinen kauppa on hyvin tilastoitu. Palvelut eivät saa ansaitsemaansa painoa, koska niistä ei juuri ole luotettavia tilastotietoja. Taulukoiden ja kuvioiden yhteydessä kerrotaan, miltä osin ne kulloinkin kattavat ICT:n kentän. 8 Toimialamääritelmä

3 Tiivistelmä ICT-alan valmistus ja palveluiden arvo kasvavat edelleen nopeammin kuin maailmantalous keskimäärin. ICT:n soveltaminen ja sulautuminen tuotteisiin ja palveluihin näkyy eri toimialoilla, jokapäiväisessä elämässä ja julkisella sektorilla tuottavuuden, tuotteiden ja palveluiden parantumisena. Muutosvauhti on kova, teknologiat kehittyvät kiivaasti ja ratkaisut monimutkaistuvat; on kyettävä oppimaan uutta, muuntautumaan ja tarttumaan mahdollisuuksiin. Koulutettua työvoimaa ja palveluja Suomessa koko ICT-klusterin liikevaihto ja vienti kasvoivat maailmanlaajuiseen finanssikriisiin asti. Kasvun vauhti alkoi kuitenkin hiipua jo 2000-luvun alkupuolella. Matkapuhelinteollisuuden alihankinta laajeni ulkomaille ja alihankintavalmistus kotimaassa väheni. Dotcom-kuplan puhkeaminen käänsi ICT-alan työntekijämäärät laskuun. Teleoperaattorit kärsivät tappioita ulkomailla ja kotimaan liikevaihto alkoi supistua puheluhintojen eroosion takia. Lama viimeistään osoitti, että matkapuhelimiin liittyvä tuotanto ja tuotekehitys eivät riitä ylläpitämään ICT-klusterin kasvua. ICT-klusterin avainalojen henkilöstörakenteessa tapahtui merkittäviä muutoksia vuosina Tutkimuksen ja tuotekehityksen sekä hallinnon, myynnin, markkinoinnin ja logistiikan toimihenkilöiden osuudet klusterin supistuvasta henkilöstöstä kasvoivat voimakkaasti. Samalla moni teollisuusyritys muuntui palveluyritykseksi, joka työllistää entistä koulutetumpia työntekijöitä. Nokian henkilöstöstä Suomessa on enää vajaat 10 % tuotannossa. Vaikka tuotanto on pääosin muualla, matkapuhelinten jalostusarvosta jää kuitenkin merkittävä osa Suomeen. Rakennemuutos näkyi myös ICT-klusterin ulkomaankaupassa. Koko klusterin teollinen vienti vuonna 2009 pienentyi 9,2 miljardiin euroon eli noin 40 % edellisvuodesta. ICTpalvelujen vienti on viime vuosina kasvanut lähes tavaraviennin suuruiseksi. Vuonna 2008 se oli noin 8 miljardia euroa. Laman leikattua osan palveluvienninkin kasvusta on syytä olettaa vuoden 2009 luvun olevan suunnilleen sama. Rakennemuutos valmistuksesta palveluihin on tosiasia, vaikka tulevaisuudessakin erikoistunut laite- ja komponenttivalmistus varmasti menestyy Suomessa. Tiivistelmä 9

4 Suomessa osataan ICT monilla toimialoilla Huolimatta kasvuvauhdin hiipumisesta ICT-klusteri on Suomelle erittäin tärkeä. Klusterin työllisyys- ja tuotanto-osuudet ovat suuremmat kuin muissa kehittyneissä maissa. Myös jalostusarvo työntekijää kohti on Suomessa maailman kärkeä. ICT-klusteri vastaa yli puolesta Suomen t & k -investoinneista, mikä ilmenee myös patenttimäärissä. Kaikilta osin emme kuitenkaan ole pysyneet kehityksen kärjessä. Erityisesti tieto- ja viestintätekniikan käyttäjinä olemme pudonneet kansainvälisten arvioijien listoilla alaspäin. Julkisten palvelujen osalta Suomen asema ICT:n hyödyntäjänä ei liioin ole mairitteleva. Suomen tieto- ja viestintäteknologian tuotanto ei rajoitu yksinomaan ICT-klusteriin. Esimerkiksi Suomessa valmistettavat liikkuvat työkoneet, teollisuuden prosessilaitteistot, automaatiojärjestelmät, laivat sekä rakennukset sisältävät runsaasti sähkötekniikkaa, elektroniikkaa ja ohjelmistoja. Vaikka kunkin toimialan perinteisten osaamisalueiden erinomainen hallinta on aina välttämättömyys, sulautetusta ICT:stä on muodostunut useissa tapauksissa keskeinen kilpailuvaltti. Merkittävä osa tästä ICT:stä tuotetaan kyseisillä toimialoilla. Johtavat yritykset myös soveltavat kehittyvää ja horisontaalista tietotekniikkaa kaikessa hallinnossaan ja toiminnassaan hakien siitä jatkuvaa kilpailuetua ja synnyttäen uutta palveluliiketoimintaa. Synergiaedut ICTteollisuuden ja muiden toimialojen tiiviimmästä yhteistyöstä ovat ilmeiset. Kasvun lähteet Vanha tie on kuljettu Suomessa loppuun. Olemme ajautuneet tilanteeseen, jossa tarvitaan radikaaleja toimenpiteitä takaamaan taloudellinen kasvu. Palaaminen nopean kasvun uralle ei ole mahdotonta, mutta vaatii määrätietoista työtä ja uusia näkökulmia. Kehittyvissä maissa, erityisesti Kiinassa, teknisen ja luonnontieteellisen koulutuksen saaneiden määrä kasvaa huimaa vauhtia ja nämäkin maat pyrkivät korkean lisäarvon tuotekehityksen maiksi. Suomessa kasvua on haettava niistä sovelluksista, jotka antavat mahdollisuuden todelliseen globaaliin kilpailukykyyn muuttuvassa maailmantaloudessa. Nykyisten toimialojen kilpailukyky on turvattava, mutta samalla meidän on uudistuttava siten, että palveluliiketoiminta ja muut kasvun veturit saadaan vauhdikkaasti liikkeelle. Edellisen laman jälkeen Nokia toimi Suomen kehityksen veturina. Nyt vastaavaa toimijaa ei ole näköpiirissä, joten muutoksen on oltava laaja-alainen. Osa ICT:n tulevaisuuden kasvun siivittäjistä on selkeästi nähtävissä. Suomen ICT:n kasvustrategia voi perustua seuraaviin elementteihin: Globaalit muutosajurit Puhtaan energian tuottaminen, energiatehokkuus, luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen ja ympäristönsuojelu ovat tulevaisuutemme tärkeimpiä ratkaistavia ongelmia, erityisesti kun kehittyvät maat pyrkivät nostamaan elintasoaan ja kulutustaan länsimai- 10 Tiivistelmä

5 den tasolle. ICT on oleellinen tekijä energia- ja ympäristöratkaisuissa, puhutaanpa sitten älykkäistä sähköverkoista, älykkäästä liikenteestä, rakennusten energiatehokkuuudesta, ympäristömittauksista tai jopa puhtaan veden tuotannosta tai jätteiden käsittelystä. Demografiset muutokset edellyttävät kehittyneitä ICT-ratkaisuja. Väestön ikääntyessä tarvitaan tietotekniikkaa ja terveysteknologiaa itsenäisen selviytymisen ja terveydenhoidon tueksi. Kun tulotaso nousee, kasvavan keskiluokan tieto- ja viestintätekniikan kysyntä kehittyvissä maissa kasvaa muuta kysyntää huomattavasti nopeammin. Kiihtyvä kaupungistuminen vaatii uutta ICT-infrastruktuuria. Kansalliset vahvuudet Suomessa on erinomaista mobiiliosaamista, jonka avulla voidaan luoda älykkäitä ympäristöjä ja järjestelmiä sekä kilpailukykyä muilla vahvoilla alueillamme teollisuusautomaatiossa ja -järjestelmissä, rakentamisen sekä kiinteistöjen ja rakennetun ympäristön tietojärjestelmissä ja ympäristö- ja energiateknologiassa. Järjestelmäosaaminen on olennaista sulautettaessa ICT:tä monimutkaisiin kokonaisratkaisuihin. Politiikkavalinnat sekä Suomessa että muualla Sekä EU:ssa, Yhdysvalloissa että Kiinassa panostetaan ympäristö- ja energiaongelmien ratkaisuihin. Kaikkialla myös hillitään julkisen sektorin kasvavia kustannuksia ottamalla tieto- ja viestintäteknologiaa käyttöön terveydenhoidossa, koulutuksessa ja hallinnossa sekä rakennetaan ICT-infrastuktuuria. Investoinnit esimerkiksi valokaapeliverkkoon antavat korkean tuoton, mutta hyötyjen saamiseksi on oleellista, että ratkaisut ja sovellukset myös siirtyvät yhteiskunnan käyttöön nopeasti ja alkavat korvata vanhoja toimintamalleja. Tuottavuuden parantaminen Toistaiseksi ICT:n mahdollistama tuottavuusparannus on toteutunut lähinnä ICT-teollisuuden sisällä. Paine tuottavuuden parantamiseen vaikuttaa yksityisen sektorin investointeihin jatkossa myös muilla toimialoilla. Investointien kohdentaminen uusille alueille Näitä voivat olla esimerkiksi kansalaisten hyvinvoinnin osalta itsenäistä selviytymistä tukeva tietotekniikka sekä terveydenhuollon laitteet, ohjelmistot ja järjestelmät. Teollisuustoimialoilla vahvoja ehdokkaita ovat älykäs sähköverkko, sähköajoneuvotekniikka sekä sähköä hyödyntävät liikkuvat työkoneet ja yhteiskunnan muissa järjestelmissä tietoturva, tietovarantojen hyödyntäminen sekä anturiteknologiat. Lisäksi Suomella on hyvät edellytykset rakentaa tulevaisuuden Internetiin ja mobiiliin Internetiin pohjautuvaa liiketoimintaa, mukaan lukien pelit ja virtuaalimaailmasovellukset. Kaikkiin edellisiin sisältyy mahdollisuus palveluliiketoimintojen kehittämiseen, mikä tarjoaa suuren potentiaalin kannattavaan kasvuun. Tiivistelmä 11

6 Suosituksia päättäjille ja yrityksille ICT tuottavuuden parantajaksi ja yhteiskunnan uudistajaksi Suomen on luotava kansallinen strategia tukemaan klustereita, joiden ympärillä toimii laaja arvoverkko. Näiden arvoverkkojen tuottamien usein systeemisten, monimutkaisten ratkaisujen kehitystä on tuettava esimerkiksi innovatiivisten julkisten hankintojen tai järjestelmäpilottien avulla (esimerkiksi älykäs sähköverkko, sähköajoneuvot, laajat ympäristöteknologiahankkeet). Yritykset Eri toimialojen tuottavuuden parannuksista noin 40 % on laskettu perustuvan tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen. Tämän hyödyn realisoimiseksi ICT-alan yritysten on hakeuduttava aktiivisesti ja myös kansainvälisellä tasolla yhteistyöhön muiden toimialojen yritysten kanssa. Digitalisoituminen hyödynnettävä Suomen on voimakkaasti ajettava EU:n digitaalisten yhteismarkkinoiden kehittämistä ja EU:n sisäisen lainsäädännön harmonisointia. Suomessa kehitettyjen digitaalisten palveluiden leviämisen haittana on ollut mm. hajanainen EU-markkina. Digitaaliset palvelut, kuten verkko-oppimisen sovellukset, ovat merkittävä mahdollisuus suomalaisille yrityksille. Yritykset Yritysten tulee ottaa huomioon Internetin, verkkopalveluiden ja näihin liittyvien liiketoimintamallien kehittyminen tuotteiden lisäksi myös prosesseissa (esimerkiksi pilvipalvelut tai yhteisöllisen median hyödyntäminen myynnissä ja markkinoinnissa). Julkinen sektori nykyaikaan On harkittava kuntien itsehallinnosta luopumista julkisen hallinnon ICT-järjestelmien kehittämisessä, jotta voidaan tehokkaasti tuottaa kansalaisille, yrityksille ja hallinnolle avoimille rajapinnoille perustuvia sovelluksia ja palveluita. Nämä tarjoavat mahdollisuuksia sekä suurille että pienille yrityksille luoda myös vientituotteita. Julkisella sektorilla tuotettu data pitää yksityisyydensuoja huomioiden antaa avoimesti käyttöön sekä julkisen sektorin oman toiminnan tehostamiseksi että liiketoimintamahdollisuuksien tarjoamiseksi datan jatkojalostajille. 12 Tiivistelmä

7 Yritykset Yritysten on kyettävä tarjoamaan julkiselle sektorille keskenään yhteensopivia palveluja, joiden käyttöliittymät ovat mahdollisimman helppokäyttöisiä ja intuitiivisia. Tutkimus- ja innovaatiopolitiikka menestyksen tukijalaksi Strategisen osaamisen keskittymien (SHOK) kehitys seuraavalle tasolle on varmistettava nostamalla niiden julkinen rahoitus vastaamaan teollisuuden investointihalukkuutta, parantamalla niiden toiminta- ja kansainvälistymisedellytyksiä ja mahdollistamalla fokusoitu riskinotto. Euroopan teknologiainstituutin EIT:n ICT-laboratorion saaminen Suomeen on hyödynnettävä täysimääräisesti ja laboratorion ympärille muodostuvan ekosysteemin kehittyminen on varmistettava taloudellisesti aidoilla uusilla panostuksilla. Yritykset Pk-yritysten kannattaa hakeutua aktiivisesti kiinteään yhteistyöhön ammattikorkeakoulujen ja osaamiskeskusten (OSKE) kanssa. Yrittäjyyspolitiikasta kasvuyrittäjyyspolitiikkaan Yritysten perustamiseen ja kasvattamiseen kannustavaa opetusta on edelleen lisättävä sekä kehitettävä tapoja perustaa yrityksiä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kehitystoiminnan pohjalta (esim. Protomo). Yritykset Kasvua tavoittelevien yritysten on kehitettävä omaa osaamistaan liiketoiminnassa ja rahoituksen hankkimisessa ja nähtävä pääomasijoittaja mahdollisuutena toteuttaa kasvu. Tiivistelmä 13

8 Suomen ICT-visio vuoteen 2020 Vuoteen 2020 mennessä digitaaliaikaan siirtyneen talouden e-palveluista on kehittynyt maailmanlaajuisesti merkittävä toimiala. Siinä on mukana pari kolme merkittävää suomalaista yritystä ja runsaasti nopeasti kasvavia suomalaisia pk-yrityksiä. Suomi on johtava maa mobiilissa, integroidussa tieto- ja viestintätekniikassa sekä sen tuotteiden, järjestelmien ja palvelujen kehittämisessä. Erityisesti digitaalisista ja tietovarantopalveluista on syntynyt uusi, globaali viennin kasvun moottori, johon liittyy myös laite- ja järjestelmätuotantoa. Eri toimialojen huippuyritysten synergiaedut on hyödynnetty. Digitaalisuuden soveltaminen on keskeisin kansainvälinen kilpailuvalttimme vahvuusaloillamme: teollisuusautomaatiossa ja -järjestelmissä, älykkäissä koneissa ja konekommunikaatiossa, rakentamisen sekä kiinteistöjen ja rakennetun infran elinkaaren kattavissa tietojärjestelmissä sekä energia- ja ympäristöteknologiassa. Tieto- ja viestintätekniikan avulla on ratkaisevasti parannettu tuottavuutta eri toimialoilla ja julkisissa palveluissa. Sitä on hyödynnetty myös joidenkin alojen kokonaisvaltaisessa uudistamisessa, kuten terveys- ja koulutuspalveluissa sekä vanhan median siirtämisessä uudelle vuosituhannelle. Suomi tarjoaa hyvän kotipesän kansainvälisille yrityksille sekä tehokkaan kehitysympäristön ICT-laitteille, ohjelmistoille, palveluille ja ennen kaikkea kokonaisille järjestelmille. Julkinen valta ja yritykset pitävät yhdessä huolen kotipesän kilpailukyvystä tutkimuksella, koulutuksella, investoinneilla ja rahoituksella sekä innovatiivisilla kilpailuilla. ICT:stä on tullut kansallinen ylpeydenaihe. Suomi on mallimaa, joka mainitaan aina, kun kansainvälisesti tarvitaan esimerkkejä ICT:n tuottajina ja käyttäjinä ansioituneista. 14 Tiivistelmä