Suurten kysymysten äärellä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suurten kysymysten äärellä"

Transkriptio

1 Esipuhe Suurten kysymysten äärellä Vanhan sanonnan mukaan ennustaminen on vaikeaa erityisesti tulevaisuuden. Vaikka ennustaminen on haasteellista, vielä enemmän virran armoilla olemme sivuuttamalla ennakoinnin ja olemalla varautumatta erilaisiin tulevaisuuksiin. Tämä Suomen elektroniikka- sähkö- ja tietotekniikka-alan tulevaisuutta ruotiva FuturICT Finland hankkeen raportti tarjoaa Suomelle vision ja askelmerkkejä kasvupolulle menestykseen. Digitalisaatiosta kaiken voiman löytänyt Suomi on vuonna 2020 maailmanmitassa esimerkillinen tietotekniikan hyödyntäjä, mutta myös kehittäjä ja tuottaja. Globaalit uhat, ilmastonmuutos, energian saatavuus ja maailmantalouden rakennemuutos, on käännetty liiketoimintamahdollisuuksiksi. Vision toteutuminen vaatii meiltä kaikilta henkistä ryhtiä, tiukkaa keskittymistä vahvuuksiimme, yhteiskunnalta sallivaa ja kannustavaa asenneilmastoa, kilpailukykyistä toimintaympäristöä ja kaikilta halua uudistua. Onneksi raporttia ei ole tarvinnut tehdä pelkästään kristallipallojen varassa, vaan lukuisat tahot sekä Suomesta että ulkomailta ovat antaneet panoksensa parhaan mahdollisen viisauden kiteyttämiseksi näihin kansiin. Työ ei olisi syntynyt ilman erittäin aktiivista ohjausryhmää ja erityisesti sen puheenjohtajaa, Nokian strategian sisällöstä ja kehittämisestä vastaavaa johtajaa Tommi Juuselaa. Hankkeen päätutkija ja raportin toimittanut Hannu Hernesniemi, tutkimuksen johtaja Pekka Ylä-Anttila ja muu hankkeeseen osallistunut ETLAn väki on uurastanut tutkimuksen parissa. Kymmenet työpajoihin osallistuneet yritysten ja tutkimuslaitosten edustajat sekä haastatellut asiantuntijat ovat sekä leventäneet että syventäneet tarkastelukulmia niin, että pirstaleinen maailma on saatu jäsenneltyä käsitettävään hahmoon. Suurkiitos teille kaikille arvokkaasta panoksestanne! Ranskalaisen kirjailijan Paul Valéryn sanoin nykypäivän ongelma on, ettei tulevaisuuskaan ole sitä mitä ennen. Juuri kun luuli saaneensa maailman haltuun tai ainakin ymmärtäneensä siitä jotain, se on jo karannut harppauksen eteenpäin. Ennakoimalla toimintaympäristömme muutoksia ja arvioimalla toimintaamme skenaarioita vastaan voimme paremmin vaikuttaa siihen, että toivotun kaltainen tulevaisuus toteutuu. Jukka Viitasaari johtaja Teknologiateollisuus ry Juha Ylä-Jääski johtaja Teknologiateollisuus ry Esipuhe 7

2 Toimialamääritelmä Raportti käsittelee tieto- ja viestintätekniikan valmistusta sekä siihen liittyviä ja sitä hyödyntäviä palveluita, elektroniikkateollisuutta, sähköteknistä teollisuutta sekä eri toimialojen ns. sulautettuja järjestelmiä, joissa ICT-teknologioita hyödynnetään olennaisena osana eri toimialojen tuotteita ja palveluita. Määritelmä kattaa seuraavat toiminnot: Tuotannollinen toiminta ja siihen liittyvät palvelut elektroniikan komponentit tietokoneet ja päätelaitteet viestintälaitteet (radio, tv, puhelin, radiopuhelin) instrumentit ja laitteet mittaukseen, tarkkailuun ja testaamiseen optiset instrumentit ja laitteet sähkötekniset tuotteet Viestintäpalvelut televiestintäpalvelut muut informaatiopalvelut Ohjelmistot ja niihin liittyvät palvelut ohjelmistot digitaaliset sisällöt: Internet, tietokone- ja videopelit, verkkomusiikki, videot ja filmit, verkkomainostaminen ja -kauppa sekä muut vastaavat palvelut Ratkaisut ja sulautetut järjestelmät, jotka hyödyntävät em. tuotteita ja palveluita. Tarkasteluissa painottuvat Suomen kannalta tärkeät tuotteet ja palvelut. Esimerkiksi mobiilia teleliikennettä käsitellään laajasti, mutta radio- ja televisiotoiminta jää mainintojen varaan. Tämä johtuu raportin tarkoituksesta katsoa Suomen mahdollisuuksia eikä esitellä yleisesti koko laajaa sektoria. Tilastoissa painottuvat tavarat, koska niiden tuotanto ja kansainvälinen kauppa on hyvin tilastoitu. Palvelut eivät saa ansaitsemaansa painoa, koska niistä ei juuri ole luotettavia tilastotietoja. Taulukoiden ja kuvioiden yhteydessä kerrotaan, miltä osin ne kulloinkin kattavat ICT:n kentän. 8 Toimialamääritelmä

3 Tiivistelmä ICT-alan valmistus ja palveluiden arvo kasvavat edelleen nopeammin kuin maailmantalous keskimäärin. ICT:n soveltaminen ja sulautuminen tuotteisiin ja palveluihin näkyy eri toimialoilla, jokapäiväisessä elämässä ja julkisella sektorilla tuottavuuden, tuotteiden ja palveluiden parantumisena. Muutosvauhti on kova, teknologiat kehittyvät kiivaasti ja ratkaisut monimutkaistuvat; on kyettävä oppimaan uutta, muuntautumaan ja tarttumaan mahdollisuuksiin. Koulutettua työvoimaa ja palveluja Suomessa koko ICT-klusterin liikevaihto ja vienti kasvoivat maailmanlaajuiseen finanssikriisiin asti. Kasvun vauhti alkoi kuitenkin hiipua jo 2000-luvun alkupuolella. Matkapuhelinteollisuuden alihankinta laajeni ulkomaille ja alihankintavalmistus kotimaassa väheni. Dotcom-kuplan puhkeaminen käänsi ICT-alan työntekijämäärät laskuun. Teleoperaattorit kärsivät tappioita ulkomailla ja kotimaan liikevaihto alkoi supistua puheluhintojen eroosion takia. Lama viimeistään osoitti, että matkapuhelimiin liittyvä tuotanto ja tuotekehitys eivät riitä ylläpitämään ICT-klusterin kasvua. ICT-klusterin avainalojen henkilöstörakenteessa tapahtui merkittäviä muutoksia vuosina Tutkimuksen ja tuotekehityksen sekä hallinnon, myynnin, markkinoinnin ja logistiikan toimihenkilöiden osuudet klusterin supistuvasta henkilöstöstä kasvoivat voimakkaasti. Samalla moni teollisuusyritys muuntui palveluyritykseksi, joka työllistää entistä koulutetumpia työntekijöitä. Nokian henkilöstöstä Suomessa on enää vajaat 10 % tuotannossa. Vaikka tuotanto on pääosin muualla, matkapuhelinten jalostusarvosta jää kuitenkin merkittävä osa Suomeen. Rakennemuutos näkyi myös ICT-klusterin ulkomaankaupassa. Koko klusterin teollinen vienti vuonna 2009 pienentyi 9,2 miljardiin euroon eli noin 40 % edellisvuodesta. ICTpalvelujen vienti on viime vuosina kasvanut lähes tavaraviennin suuruiseksi. Vuonna 2008 se oli noin 8 miljardia euroa. Laman leikattua osan palveluvienninkin kasvusta on syytä olettaa vuoden 2009 luvun olevan suunnilleen sama. Rakennemuutos valmistuksesta palveluihin on tosiasia, vaikka tulevaisuudessakin erikoistunut laite- ja komponenttivalmistus varmasti menestyy Suomessa. Tiivistelmä 9

4 Suomessa osataan ICT monilla toimialoilla Huolimatta kasvuvauhdin hiipumisesta ICT-klusteri on Suomelle erittäin tärkeä. Klusterin työllisyys- ja tuotanto-osuudet ovat suuremmat kuin muissa kehittyneissä maissa. Myös jalostusarvo työntekijää kohti on Suomessa maailman kärkeä. ICT-klusteri vastaa yli puolesta Suomen t & k -investoinneista, mikä ilmenee myös patenttimäärissä. Kaikilta osin emme kuitenkaan ole pysyneet kehityksen kärjessä. Erityisesti tieto- ja viestintätekniikan käyttäjinä olemme pudonneet kansainvälisten arvioijien listoilla alaspäin. Julkisten palvelujen osalta Suomen asema ICT:n hyödyntäjänä ei liioin ole mairitteleva. Suomen tieto- ja viestintäteknologian tuotanto ei rajoitu yksinomaan ICT-klusteriin. Esimerkiksi Suomessa valmistettavat liikkuvat työkoneet, teollisuuden prosessilaitteistot, automaatiojärjestelmät, laivat sekä rakennukset sisältävät runsaasti sähkötekniikkaa, elektroniikkaa ja ohjelmistoja. Vaikka kunkin toimialan perinteisten osaamisalueiden erinomainen hallinta on aina välttämättömyys, sulautetusta ICT:stä on muodostunut useissa tapauksissa keskeinen kilpailuvaltti. Merkittävä osa tästä ICT:stä tuotetaan kyseisillä toimialoilla. Johtavat yritykset myös soveltavat kehittyvää ja horisontaalista tietotekniikkaa kaikessa hallinnossaan ja toiminnassaan hakien siitä jatkuvaa kilpailuetua ja synnyttäen uutta palveluliiketoimintaa. Synergiaedut ICTteollisuuden ja muiden toimialojen tiiviimmästä yhteistyöstä ovat ilmeiset. Kasvun lähteet Vanha tie on kuljettu Suomessa loppuun. Olemme ajautuneet tilanteeseen, jossa tarvitaan radikaaleja toimenpiteitä takaamaan taloudellinen kasvu. Palaaminen nopean kasvun uralle ei ole mahdotonta, mutta vaatii määrätietoista työtä ja uusia näkökulmia. Kehittyvissä maissa, erityisesti Kiinassa, teknisen ja luonnontieteellisen koulutuksen saaneiden määrä kasvaa huimaa vauhtia ja nämäkin maat pyrkivät korkean lisäarvon tuotekehityksen maiksi. Suomessa kasvua on haettava niistä sovelluksista, jotka antavat mahdollisuuden todelliseen globaaliin kilpailukykyyn muuttuvassa maailmantaloudessa. Nykyisten toimialojen kilpailukyky on turvattava, mutta samalla meidän on uudistuttava siten, että palveluliiketoiminta ja muut kasvun veturit saadaan vauhdikkaasti liikkeelle. Edellisen laman jälkeen Nokia toimi Suomen kehityksen veturina. Nyt vastaavaa toimijaa ei ole näköpiirissä, joten muutoksen on oltava laaja-alainen. Osa ICT:n tulevaisuuden kasvun siivittäjistä on selkeästi nähtävissä. Suomen ICT:n kasvustrategia voi perustua seuraaviin elementteihin: Globaalit muutosajurit Puhtaan energian tuottaminen, energiatehokkuus, luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen ja ympäristönsuojelu ovat tulevaisuutemme tärkeimpiä ratkaistavia ongelmia, erityisesti kun kehittyvät maat pyrkivät nostamaan elintasoaan ja kulutustaan länsimai- 10 Tiivistelmä

5 den tasolle. ICT on oleellinen tekijä energia- ja ympäristöratkaisuissa, puhutaanpa sitten älykkäistä sähköverkoista, älykkäästä liikenteestä, rakennusten energiatehokkuuudesta, ympäristömittauksista tai jopa puhtaan veden tuotannosta tai jätteiden käsittelystä. Demografiset muutokset edellyttävät kehittyneitä ICT-ratkaisuja. Väestön ikääntyessä tarvitaan tietotekniikkaa ja terveysteknologiaa itsenäisen selviytymisen ja terveydenhoidon tueksi. Kun tulotaso nousee, kasvavan keskiluokan tieto- ja viestintätekniikan kysyntä kehittyvissä maissa kasvaa muuta kysyntää huomattavasti nopeammin. Kiihtyvä kaupungistuminen vaatii uutta ICT-infrastruktuuria. Kansalliset vahvuudet Suomessa on erinomaista mobiiliosaamista, jonka avulla voidaan luoda älykkäitä ympäristöjä ja järjestelmiä sekä kilpailukykyä muilla vahvoilla alueillamme teollisuusautomaatiossa ja -järjestelmissä, rakentamisen sekä kiinteistöjen ja rakennetun ympäristön tietojärjestelmissä ja ympäristö- ja energiateknologiassa. Järjestelmäosaaminen on olennaista sulautettaessa ICT:tä monimutkaisiin kokonaisratkaisuihin. Politiikkavalinnat sekä Suomessa että muualla Sekä EU:ssa, Yhdysvalloissa että Kiinassa panostetaan ympäristö- ja energiaongelmien ratkaisuihin. Kaikkialla myös hillitään julkisen sektorin kasvavia kustannuksia ottamalla tieto- ja viestintäteknologiaa käyttöön terveydenhoidossa, koulutuksessa ja hallinnossa sekä rakennetaan ICT-infrastuktuuria. Investoinnit esimerkiksi valokaapeliverkkoon antavat korkean tuoton, mutta hyötyjen saamiseksi on oleellista, että ratkaisut ja sovellukset myös siirtyvät yhteiskunnan käyttöön nopeasti ja alkavat korvata vanhoja toimintamalleja. Tuottavuuden parantaminen Toistaiseksi ICT:n mahdollistama tuottavuusparannus on toteutunut lähinnä ICT-teollisuuden sisällä. Paine tuottavuuden parantamiseen vaikuttaa yksityisen sektorin investointeihin jatkossa myös muilla toimialoilla. Investointien kohdentaminen uusille alueille Näitä voivat olla esimerkiksi kansalaisten hyvinvoinnin osalta itsenäistä selviytymistä tukeva tietotekniikka sekä terveydenhuollon laitteet, ohjelmistot ja järjestelmät. Teollisuustoimialoilla vahvoja ehdokkaita ovat älykäs sähköverkko, sähköajoneuvotekniikka sekä sähköä hyödyntävät liikkuvat työkoneet ja yhteiskunnan muissa järjestelmissä tietoturva, tietovarantojen hyödyntäminen sekä anturiteknologiat. Lisäksi Suomella on hyvät edellytykset rakentaa tulevaisuuden Internetiin ja mobiiliin Internetiin pohjautuvaa liiketoimintaa, mukaan lukien pelit ja virtuaalimaailmasovellukset. Kaikkiin edellisiin sisältyy mahdollisuus palveluliiketoimintojen kehittämiseen, mikä tarjoaa suuren potentiaalin kannattavaan kasvuun. Tiivistelmä 11

6 Suosituksia päättäjille ja yrityksille ICT tuottavuuden parantajaksi ja yhteiskunnan uudistajaksi Suomen on luotava kansallinen strategia tukemaan klustereita, joiden ympärillä toimii laaja arvoverkko. Näiden arvoverkkojen tuottamien usein systeemisten, monimutkaisten ratkaisujen kehitystä on tuettava esimerkiksi innovatiivisten julkisten hankintojen tai järjestelmäpilottien avulla (esimerkiksi älykäs sähköverkko, sähköajoneuvot, laajat ympäristöteknologiahankkeet). Yritykset Eri toimialojen tuottavuuden parannuksista noin 40 % on laskettu perustuvan tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen. Tämän hyödyn realisoimiseksi ICT-alan yritysten on hakeuduttava aktiivisesti ja myös kansainvälisellä tasolla yhteistyöhön muiden toimialojen yritysten kanssa. Digitalisoituminen hyödynnettävä Suomen on voimakkaasti ajettava EU:n digitaalisten yhteismarkkinoiden kehittämistä ja EU:n sisäisen lainsäädännön harmonisointia. Suomessa kehitettyjen digitaalisten palveluiden leviämisen haittana on ollut mm. hajanainen EU-markkina. Digitaaliset palvelut, kuten verkko-oppimisen sovellukset, ovat merkittävä mahdollisuus suomalaisille yrityksille. Yritykset Yritysten tulee ottaa huomioon Internetin, verkkopalveluiden ja näihin liittyvien liiketoimintamallien kehittyminen tuotteiden lisäksi myös prosesseissa (esimerkiksi pilvipalvelut tai yhteisöllisen median hyödyntäminen myynnissä ja markkinoinnissa). Julkinen sektori nykyaikaan On harkittava kuntien itsehallinnosta luopumista julkisen hallinnon ICT-järjestelmien kehittämisessä, jotta voidaan tehokkaasti tuottaa kansalaisille, yrityksille ja hallinnolle avoimille rajapinnoille perustuvia sovelluksia ja palveluita. Nämä tarjoavat mahdollisuuksia sekä suurille että pienille yrityksille luoda myös vientituotteita. Julkisella sektorilla tuotettu data pitää yksityisyydensuoja huomioiden antaa avoimesti käyttöön sekä julkisen sektorin oman toiminnan tehostamiseksi että liiketoimintamahdollisuuksien tarjoamiseksi datan jatkojalostajille. 12 Tiivistelmä

7 Yritykset Yritysten on kyettävä tarjoamaan julkiselle sektorille keskenään yhteensopivia palveluja, joiden käyttöliittymät ovat mahdollisimman helppokäyttöisiä ja intuitiivisia. Tutkimus- ja innovaatiopolitiikka menestyksen tukijalaksi Strategisen osaamisen keskittymien (SHOK) kehitys seuraavalle tasolle on varmistettava nostamalla niiden julkinen rahoitus vastaamaan teollisuuden investointihalukkuutta, parantamalla niiden toiminta- ja kansainvälistymisedellytyksiä ja mahdollistamalla fokusoitu riskinotto. Euroopan teknologiainstituutin EIT:n ICT-laboratorion saaminen Suomeen on hyödynnettävä täysimääräisesti ja laboratorion ympärille muodostuvan ekosysteemin kehittyminen on varmistettava taloudellisesti aidoilla uusilla panostuksilla. Yritykset Pk-yritysten kannattaa hakeutua aktiivisesti kiinteään yhteistyöhön ammattikorkeakoulujen ja osaamiskeskusten (OSKE) kanssa. Yrittäjyyspolitiikasta kasvuyrittäjyyspolitiikkaan Yritysten perustamiseen ja kasvattamiseen kannustavaa opetusta on edelleen lisättävä sekä kehitettävä tapoja perustaa yrityksiä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kehitystoiminnan pohjalta (esim. Protomo). Yritykset Kasvua tavoittelevien yritysten on kehitettävä omaa osaamistaan liiketoiminnassa ja rahoituksen hankkimisessa ja nähtävä pääomasijoittaja mahdollisuutena toteuttaa kasvu. Tiivistelmä 13

8 Suomen ICT-visio vuoteen 2020 Vuoteen 2020 mennessä digitaaliaikaan siirtyneen talouden e-palveluista on kehittynyt maailmanlaajuisesti merkittävä toimiala. Siinä on mukana pari kolme merkittävää suomalaista yritystä ja runsaasti nopeasti kasvavia suomalaisia pk-yrityksiä. Suomi on johtava maa mobiilissa, integroidussa tieto- ja viestintätekniikassa sekä sen tuotteiden, järjestelmien ja palvelujen kehittämisessä. Erityisesti digitaalisista ja tietovarantopalveluista on syntynyt uusi, globaali viennin kasvun moottori, johon liittyy myös laite- ja järjestelmätuotantoa. Eri toimialojen huippuyritysten synergiaedut on hyödynnetty. Digitaalisuuden soveltaminen on keskeisin kansainvälinen kilpailuvalttimme vahvuusaloillamme: teollisuusautomaatiossa ja -järjestelmissä, älykkäissä koneissa ja konekommunikaatiossa, rakentamisen sekä kiinteistöjen ja rakennetun infran elinkaaren kattavissa tietojärjestelmissä sekä energia- ja ympäristöteknologiassa. Tieto- ja viestintätekniikan avulla on ratkaisevasti parannettu tuottavuutta eri toimialoilla ja julkisissa palveluissa. Sitä on hyödynnetty myös joidenkin alojen kokonaisvaltaisessa uudistamisessa, kuten terveys- ja koulutuspalveluissa sekä vanhan median siirtämisessä uudelle vuosituhannelle. Suomi tarjoaa hyvän kotipesän kansainvälisille yrityksille sekä tehokkaan kehitysympäristön ICT-laitteille, ohjelmistoille, palveluille ja ennen kaikkea kokonaisille järjestelmille. Julkinen valta ja yritykset pitävät yhdessä huolen kotipesän kilpailukyvystä tutkimuksella, koulutuksella, investoinneilla ja rahoituksella sekä innovatiivisilla kilpailuilla. ICT:stä on tullut kansallinen ylpeydenaihe. Suomi on mallimaa, joka mainitaan aina, kun kansainvälisesti tarvitaan esimerkkejä ICT:n tuottajina ja käyttäjinä ansioituneista. 14 Tiivistelmä

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Millaiselta näyttää suomalaisen ICT-klusterin tulevaisuus?

Millaiselta näyttää suomalaisen ICT-klusterin tulevaisuus? Millaiselta näyttää suomalaisen ICT-klusterin tulevaisuus? FuturICT Finland 2020 -projektin avaintuloksia Tutkimusjohtaja Hannu Hernesniemi Teknologiateollisuus, 13.1.2010 1 ICT-klusterin määritelmä Tuotannolliset

Lisätiedot

Teollinen Internet. Tatu Lund

Teollinen Internet. Tatu Lund Teollinen Internet Tatu Lund Suomalaisen yritystoiminnan kannattavuus ja tuottavuus ovat kriisissä. Nokia vetoinen ICT klusteri oli tuottavuudeltaan Suomen kärjessä ja sen romahdus näkyy selvästi tilastoissa.

Lisätiedot

Suomen digitaalinen tilannekuva. 1.6.2015 Jukka Viitasaari

Suomen digitaalinen tilannekuva. 1.6.2015 Jukka Viitasaari Suomen digitaalinen tilannekuva 1.6.2015 Jukka Viitasaari Suomella ei mene hyvin Suomen talouskasvu on pysähtynyt, koska työn tuottavuus ei kasva 3 Tuottavuuden kasvu ei ole koskaan ennen pysähtynyt rauhan

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Tieto- ja viestintäteknologia

Tieto- ja viestintäteknologia Tieto- ja viestintäteknologia Metropolia ammattikorkeakoulu Opiskelijoita 14 000 Valmistuvia/vuosi 2500 Henkilökuntaa 1100 4 koulutusalaa kulttuuriala liiketalouden ala sosiaali- ja terveysala tekniikan

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen Pk-yritysbarometri, syksy 2015 Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen 1 Liikevaihto nyt verrattuna edelliseen 12 kk takaiseen tilanteeseen, kaikki toimialat 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot 1900- luvulla avasivat tien digitaaliseen tietoyhteiskuntaan Transistori

Lisätiedot

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Tuotanto- ja palveluverkostot 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Esityksen sisältö Tuotanto- ja palveluverkostot Toimialan yritykset Yhteistyöllä saavutettavat edut 2 Tuotanto- ja palveluverkostot Kansainvälinen

Lisätiedot

Avoin DATA Avoin tieto Seminaari Mikkelissä. Juha Ropponen

Avoin DATA Avoin tieto Seminaari Mikkelissä. Juha Ropponen Avoin DATA Avoin tieto Seminaari 22.4.2013 Mikkelissä Juha Ropponen Eurooppa 2020 visio ja sen kolme toisiaan vahvistavaa prioriteettia: Älykäs kasvu: Kestävä kasvu: Osallistava kasvu: osaamiseen ja innovointiin

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuus: Suomen merkittävin elinkeino 6 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

DIGITAALISUUDELLA SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN MENESTYSTÄ POHJOIS- Yliopettaja Esa Hietikko

DIGITAALISUUDELLA SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN MENESTYSTÄ POHJOIS- Yliopettaja Esa Hietikko DIGITAALISUUDELLA MENESTYSTÄ POHJOIS- SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN Yliopettaja Esa Hietikko Digitalisaatio on hyvin laaja käsite 2/13 Miksi digitalisaatiota? Digibarometrin mukaan yritysten digitaalinen

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Johtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen 4.10.2007

Johtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen 4.10.2007 Johtamiskoulutuksen tarve Simo Halonen 4.10.2007 Sisältö Teknologiateollisuus ja Salon Konepaja Oy Johtamisosaamisen tarve Johtamisen erityishaasteita Suomessa Ammattikorkeakoulutuksen haasteita Päätoimialat

Lisätiedot

Kone- ja energiateknologian toimenpideohjelma. EnergyVarkaus seminaari Varkaudessa 8.8.2014 Juha Valaja

Kone- ja energiateknologian toimenpideohjelma. EnergyVarkaus seminaari Varkaudessa 8.8.2014 Juha Valaja Kone- ja energiateknologian toimenpideohjelma EnergyVarkaus seminaari Varkaudessa 8.8.2014 Juha Valaja Taustaa Pohjoisen-Savon maakuntasuunnitelmassa 2030 on linjattu maakunnan taloutta sekä yritysten

Lisätiedot

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna Matti Lehti

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna Matti Lehti Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna 2.9.2010 Matti Lehti Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot 1900-luvulla avasivat tien digitaaliseen

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa. INKA-ohjelman kevätseminaari 17.3.2015 Vaasa Ville Valovirta

Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa. INKA-ohjelman kevätseminaari 17.3.2015 Vaasa Ville Valovirta Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa INKA-ohjelman kevätseminaari 17.3.2015 Vaasa Ville Valovirta Innovaatio, käyttöönotto ja leviäminen 25.3.2015 2 Seuranta- ja arviointimalli Panokset Toiminta

Lisätiedot

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Matti Pohjola Kilpailukyky Yhteiskunnan kilpailukyky = kansalaisten hyvinvointi aineellinen elintaso = tulotaso = palkkataso työllisyys

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012 Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Helsinki 29.11.2012 TOIMIALAN KUVAUS JA RAJAUS Muiden rakennuspuusepän tuotteiden valmistus TOL 1623, joka jakaantuu kahteen alatoimialaan: Puutalojen

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Pk-yritysbarometri, kevät 2 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 7 7 Rakentaminen Kauppa Palvelut Muut 2 2 4 7 2 2: Henkilökunnan määrän muutosodotukset seuraavan vuoden aikana,

Lisätiedot

ICT Palvelut Juhani Suhonen

ICT Palvelut Juhani Suhonen ICT Palvelut Juhani Suhonen Megatrendejä ICT-maailmassa Mobiili Social Pilvipalvelut Kuluttajistuminen Big data 2 2 Taustoitus : Yritysmaailman ICT kysely Kuinka merkittävinä pidätte seuraavia kehityssuuntia

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Konsultointialan tulevaisuuden näkymät ja haasteet. 12.5.2016/Matti Mannonen

Konsultointialan tulevaisuuden näkymät ja haasteet. 12.5.2016/Matti Mannonen Konsultointialan tulevaisuuden näkymät ja haasteet 12.5.2016/Matti Mannonen M Suunnittelu- ja konsultointiyritykset kasvavat ja työllistävät Suomessa erittäin haastavassa toimintaympäristössä 250 225 200

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

MITEN METSÄTEOLLISUUS PÄRJÄÄ GLOBAALISSA TALOUDESSA? Päättäjien Metsäakatemia Maarit Lindström Metsäteollisuus ry

MITEN METSÄTEOLLISUUS PÄRJÄÄ GLOBAALISSA TALOUDESSA? Päättäjien Metsäakatemia Maarit Lindström Metsäteollisuus ry MITEN METSÄTEOLLISUUS PÄRJÄÄ GLOBAALISSA TALOUDESSA? Päättäjien Metsäakatemia 26.4.2017 Maarit Lindström Metsäteollisuus ry Asuminen tekoäly kaupungistuminen Robotiikka Digitalisaatio Väestön ikääntyminen

Lisätiedot

Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet. EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila

Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet. EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila Suomen globaalit haasteet Ilmastonmuutos Eurokriisi Energiapaletin muutos Regulaatiousko ja -tulva

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Keski-Pohjanmaa Yrittäjät

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Keski-Pohjanmaa Yrittäjät Pk-yritysbarometri, kevät 1 Alueraportti, Keski-Pohjanmaa Yrittäjät 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 11 Rakentaminen Kauppa 16 16 17 Palvelut 2 9 Muut 1 2 0 0 0 0 60 70 Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

RAKLIn strategia vastaa toimintaympäristön muutoksiin

RAKLIn strategia vastaa toimintaympäristön muutoksiin RAKLIn strategia vastaa toimintaympäristön muutoksiin Kiinteistö- ja rakennusalasta vetovoimaa Keski-Suomeen Jyväskylä 13.1.2016 Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen, RAKLI ry Murroskartta Kaupan murros

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Innovaatiot ja kilpailukyky Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Suomen menestyksen edellytyksenä on: Kokonaistuottavuuden nostaminen Osaaminen ja sen hyödyntäminen on sen keskeisin keino

Lisätiedot

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti 25.4.2017 Johtaja Teppo Rantanen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset uudelle strategialle

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/2012. Juha Varelius, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus 1-6/2012. Juha Varelius, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1-6/2012 Juha Varelius, toimitusjohtaja 09.08.2012 KATSAUSKAUDEN PÄÄKOHDAT Liikevaihto laski selvästi Liikevaihto 50,6 (65,7) miljoonaa euroa Q2 liikevaihto 24,5 (32,4) miljoonaa euroa

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta Pääviestit tiivistettynä Sisältö Edessä olevat päätökset Suomessa ja EU:ssa Suomen rooli ilmasto-ongelman ratkaisijana Energiapäätösten merkitys Suomelle

Lisätiedot

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella 25.8.2015 Jukka Leppälahti Tekes Tilaisuuden tavoite Kertoa millaista rahoitusta on saatavilla erityisesti pk-yritysten pilotointihankkeisiin ja sitä

Lisätiedot

Talouskasvu ja ilmastonmuutos. Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Talouskasvu ja ilmastonmuutos. Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Talouskasvu ja ilmastonmuutos Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2 Yleistä Suomen talouskehitys on 2010-luvulla ollut erittäin vaatimatonta Talous vihdoin kääntymässä nousuun Olemme silti jäljessä

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012

Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012 Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012 Sisällys Cleantechin strateginen ohjelma Puhtaan energian ohjelma Menestyvän

Lisätiedot

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Puhtaan energian liiketoimintamahdollisuudet 11.11.2013, Oulu Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Globaalit ympäristöhaasteet Tuotannon siirtyminen halvempiin maihin Kasvava väestömäärä

Lisätiedot

Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan

Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan Rakennusten ja alueiden uudistaminen ja korjaaminen 19.1.2010 Teknologiajohtaja Eva Häkkä-Rönnholm, VTT 2 VTT Group

Lisätiedot

Digitalisaation mahdollisuudet uusi aalto

Digitalisaation mahdollisuudet uusi aalto Digitalisaation mahdollisuudet uusi aalto IT goes Industry 27.11.2015 Pekka Ala Pietilä staattisesta kilpailukyvystä dynaamiseen Talouden ja yhteiskunnan evoluutio > Suomen uudistumisvauhti 26.11.2015

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Katse tulevaisuuteen: Kooste I työpajasta Jaakko Paasi VTT

Katse tulevaisuuteen: Kooste I työpajasta Jaakko Paasi VTT TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Katse tulevaisuuteen: Kooste I työpajasta Jaakko Paasi VTT For Industry -skenaariot Miten tehdä menestyksekästä liiketoimintaa suomalaisissa valmistavan teollisuuden yrityksissä

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, kevät 016 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 7 9 Rakentaminen Kauppa 1 1 1 16 Palvelut 60 61 Muut 1 1 0 0 30 40 0 60 70 : Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Ilmastobisnes ja kiertotalous pkyritysnäkökulma. Jari Huovinen, EK

Ilmastobisnes ja kiertotalous pkyritysnäkökulma. Jari Huovinen, EK Ilmastobisnes ja kiertotalous pkyritysnäkökulma Jari Huovinen, EK Yhä useampi yritys näkee potentiaalia ilmastobisneksessä Suomessa 4 000 päätoimista cleantech-yritystä *) Harjoittaako yrityksenne cleantech-liiketoimintaa?

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 7 Rakentaminen Kauppa 14 1 16 16 Palvelut 9 61 Muut 1 3 1 2 3 4 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 216

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Vienti osana kansantaloutta Teknologiateollisuus

Vienti osana kansantaloutta Teknologiateollisuus Vienti osana kansantaloutta 1 Mistä vienti koostuu nykyään? Mikä on viennin rooli kansantaloudessamme? Onko Suomi riippuvainen viennistä? Miksi vientisektorille on tärkeää miten muiden toimialojen työvoimakustannukset

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa

Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa Elina Uitamo Varsinais-Suomen ELY-keskus/Tekes DM 926686 01-2013

Lisätiedot

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen

Lisätiedot

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa?

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? 14.4.2016/Pertti Lemettinen Esitelmäni sisältö: Kuka olen, mistä tulen. Mitä koneenrakennus- ja metallituoteteollisuudessa on tapahtunut?

Lisätiedot

BIOTALOUS INNOSTAA INNOVAATIOIHIN Lahti Inkeri Huttu Tekes

BIOTALOUS INNOSTAA INNOVAATIOIHIN Lahti Inkeri Huttu Tekes BIOTALOUS INNOSTAA INNOVAATIOIHIN Lahti 12.10.2016 Inkeri Huttu Tekes Palvelemme kasvuyrityksiä kansainvälisen liiketoiminnan eri vaiheissa Tekesin tutkimus- ja kehitysrahoituksen määrä yrityksille Yritysten,

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Suomen tulevaisuus teknologiamaana? Keskusteluaineisto työpaikoille

Suomen tulevaisuus teknologiamaana? Keskusteluaineisto työpaikoille 3.11.2010 Suomen tulevaisuus teknologiamaana? Keskusteluaineisto työpaikoille - Me olemme teknologiayritys - Teknologiateollisuus Suomessa - Maailman muutos - Suomen pärjääminen Me olemme teknologiayritys

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä. 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan noin 290 000 ihmistä, välillinen

Lisätiedot

Osavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010

Osavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010 Osavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Taloudellinen kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2009

Lisätiedot

Pirkanmaan 11. ICT-BAROMETRI klo 11.30

Pirkanmaan 11. ICT-BAROMETRI klo 11.30 Pirkanmaan 11. ICT-BAROMETRI 212 5.6.212 klo 11.3 Tampereen kauppakamari ICT-barometrin toteutus 212 ICT-barometri toteutettiin tänä vuonna Pirkanmaalla 11:nnen kerran. 11. ICT-barometri 212 / 5.6.212

Lisätiedot

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)

Lisätiedot

Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä. 19.9.2015 Turku

Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä. 19.9.2015 Turku Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä 19.9.2015 Turku Kilpailukyky? On usean tekijän summa Kustannustehokkuus Innovatiivisuus Toimitusketjun hallinta Koulutetun työvoiman saatavuus

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio, toimitusjohtaja Yhtiökokous Finlandia-talo, Helsinki 2.3.214 Olemme sitoutuneet kehittämään yrityksiä ja yhteiskuntaa informaatioteknologian avulla Palvelumme tukevat

Lisätiedot

CENTRIAN PALVELUT YRITYKSILLE. Vesa Martinkauppi Tutkimus- ja kehitysjohtaja. WAMS-seminaari 8.10.2013

CENTRIAN PALVELUT YRITYKSILLE. Vesa Martinkauppi Tutkimus- ja kehitysjohtaja. WAMS-seminaari 8.10.2013 CENTRIAN PALVELUT YRITYKSILLE Vesa Martinkauppi Tutkimus- ja kehitysjohtaja WAMS-seminaari 8.10.2013 Toiminta-alue Opetustoiminta Tutkimus- ja Kehitystoiminta Ammattikorkeakoulututkinnot Ylemmät AMK-tutkinnot

Lisätiedot

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet TkT Kari Tilli Teknologiajohtaja Tekes LEAD projektiseminaari, Dipoli, Espoo 24. toukokuuta 2005 Teknologian kehittämiskeskus 1 Esityksen

Lisätiedot

Korkeakoulujen ICT-osaamisen ja -yhteistyön kehittäminen

Korkeakoulujen ICT-osaamisen ja -yhteistyön kehittäminen Korkeakoulujen ICT-osaamisen ja -yhteistyön kehittäminen piloteilla harppaus eteenpäin Turo Kilpeläinen Rehtori KAMK turo.kilpelainen@kamk.fi 044 7101 600 1 ICT-alan kehittämisen asemointi Valtion tavoitteet

Lisätiedot