Suomalaisten matkailu 2009

Transkriptio

1 Liikenne ja matkailu 00 Suomalaisten matkailu 009 Suomalaisten vapaa-ajanmatkailu lisääntyi ja työmatkailu väheni vuonna 009 Suomalaisten ulkomaanmatkailu lisääntyi vuonna 009 edellisvuosia voimakkaammin ja kohdemaassa yöpymisen sisältäneitä vapaa-ajanmatkoja tehtiin 8 prosenttia enemmän kuin vuonna 008. Myös kotimaan vapaa-ajanmatkoja maksullisessa majoituksessa tehtiin edellisvuotta enemmän ja niiden määrä nousi prosenttia. Ulkomaille tehdyt työmatkat sen sijaan vähenivät yhteensä yli viidenneksen ja kotimaan työmatkat prosenttia. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen Suomalaisten matkailu -tutkimuksesta, jota varten haastateltiin 9 08 iältään 7-vuotiasta Suomessa vakituisesti asuvaa henkilöä. Kuvio. Suomalaisten matkailu vuotiaat suomalaiset tekivät vuoden 009 aikana kaikkiaan 6,8 miljoonaa yöpymisen sisältänyttä matkaa, kun mukaan on laskettu kotimaan ja ulkomaan vapaa-ajanmatkat sekä työ- ja kokousmatkat. Yöpymisen sisältäneistä matkoista suurin osa, yli miljoonaa matkaa, oli matkoja omalle mökille ja vierailumatkoja sukulaisten ja tuttavien luo. Yli yön kestäneiden matkojen lisäksi suomalaiset tekivät lähes Helsinki.7.00 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.

2 ulkomaille suuntautunutta päivämatkaa. Suomalaisten matkailu -tutkimuksen ulkopuolelle jäävät kotimaassa tehdyt päivämatkat. Ulkomaan vapaa-ajanmatkat Vuonna 009 ulkomaille tehtiin,6 miljoonaa sellaista vapaa-ajanmatkaa, jonka aikana yövyttiin ainakin kerran kohdemaassa. Vapaa-ajanmatkoja ulkomaille tehtiin 8 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Lisäystä oli matkaa. Kuluneella vuosikymmenellä ainoastaan vuonna 00 matkojen määrä on lisääntynyt tätä enemmän. Ulkomaan vapaa-ajanmatkojen suosituimmat kohdemaat pysyivät samoina kuin edeltävinäkin vuosina. Eniten matkoja tehtiin Viroon. Viroon suuntautui joka viides yöpymisen kohdemaassa sisältänyt vapaa-ajanmatka eli matkaa. Toiseksi eniten matkoja tehtiin Espanjaan, matkaa. Espanjaan tehdyistä matkoista yli puolet, eli matkaa, oli matkoja Kanarian saarille. Kolmanneksi suosituin kohdemaa oli Ruotsi :lla matkalla. Kymmenen suosituimman kohdemaan joukossa kahden edellisen vuoden tapaan olivat myös Italia, Saksa, Kreikka, Britannia, Venäjä, Thaimaa ja Ranska, vain järjestyksen hieman vaihdellessa näinä vuosina. Vuonna 009 matkustaminen lisääntyi eniten Britanniaan ja Turkkiin sekä Ruotsiin ja Saksaan. Bulgariaan ja Kyprokselle tehtyjen lomamatkojen määrä puolestaan laski eniten vuodesta 008. Viroon ja Espanjaan (ml. Kanarian saaret) suuntautuneiden matkojen määrä pysyi ennallaan. Vuonna 009 yöpymisen kohdemaassa sisältäneistä vapaa-ajanmatkoista prosenttia, eli, miljoonaa matkaa, oli matkatoimistosta ostettuja valmismatkoja eli ns. pakettimatkoja, joihin sisältyvät ainakin matkat kohteeseen ja majoitus. Vuosikymmenen alussa matkoista vielä yli puolet, prosenttia, oli pakettimatkoja. Kuvio. Suomalaisten suosituimmat kohdemaat yöpymisen sisältäneillä vapaa-ajanmatkoilla 009 ja vertailu vuoteen 008

3 Yöpymisen kohdemaassa sisältäneiden lomamatkojen lisäksi suomalaiset tekivät vuonna 009 noin, miljoonaa vapaa-ajanristeilyä eli saman verran kuin kahtena edellisenä vuonna. Risteilyt ovat matkoja, jotka sisältävät vain laivayöpymisiä; maissa voidaan käydä mutta ilman. Noin 70 prosenttia vapaa-ajanristeilyistä, eli risteilyä, suuntautui Ruotsiin. Viroon tehtiin vapaa-ajanristeilyä. Vuoden 009 aikana suomalaiset tekivät myös vapaa-ajan päivämatkaa ulkomaille (ml. päiväristeilyt). Näiden matkojen määrä nousi yli neljänneksen vuodesta 008. Viroon tehtiin päivämatkaa ja Ruotsiin vuotiaat suomalaiset tekivät vuonna 009 kaikkiaan,6 miljoonaa vapaa-ajanmatkaa ulkomaille. Näistä Viroon suuntautui 9 prosenttia, Ruotsiin ja muille lähialueille (Venäjä, Norja, Tanska, Latvia ja Liettua) 7 prosenttia. Yhteensä lähialueille tehtiin, miljoonaa vapaa-ajanmatkaa. Kotimaan vapaa-ajanmatkat Kotimaassa tehtiin vuonna 009 noin, miljoonaa sellaista vapaa-ajanmatkaa, jonka aikana käytettiin maksullisia majoituspalveluita, kuten hotellia, leirintäaluetta tai vuokrattua mökkiä. Määrä kasvoi prosenttia, eli matkaa, vuoteen 008 verrattuna. Suosituimmat kohdemaakunnat maksullisen majoituksen sisältäneillä matkoilla olivat Uusimaa, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa ja Pirkanmaa. Uudellemaalle tehtiin matkaa, eli 6 prosenttia matkoista. Lapin osuus oli noin prosenttia, samoin Pohjois-Pohjanmaan. Pirkanmaalle suuntautui noin joka kymmenes matka. Maksullisen majoituksen vapaa-ajanmatkoilla yövyttiin yhteensä,8 miljoonaa kertaa, joista hotelleissa 6,6 miljoonaa ja vuokratuissa mökeissä,9 miljoonaa kertaa. Hotelliyöpymiset lisääntyivät prosenttia ja yöpymiset vuokramökeissä prosenttia vuodesta 008. Maksullisen majoituksen sisältäneiden matkojen lisäksi kotimaassa tehtiin, miljoonaa matkaa omalle mökille ja 6,9 miljoonaa yli yön kestänyttä vierailumatkaa sukulaisten tai tuttavien luo. Yhteensä näitä matkoja tehtiin saman verran kuin vuonna 008. Mökkimatkoja tehtiin vuonna 009 eniten Etelä-Savoon, matkaa, ja seuraavaksi eniten Varsinais-Suomeen, matkaa. Vierailumatkoista,6 miljoonaa suuntautui Uudellemaalle ja,8 miljoonaa Varsinais-Suomeen. Työmatkat kotimaassa ja ulkomaille Suomalaiset tekivät vuonna 009 yhteensä,6 miljoonaa työ- tai kokousmatkaa. Kotimaassa tehtiin, miljoonaa yöpymisen sisältänyttä työmatkaa. Ulkomaille suuntautui yhteensä, miljoonaa työmatkaa, kun myös työhön liittyvät risteilyt ja päivämatkat lasketaan mukaan. Vuonna 009 kotimaan työmatkojen määrä laski prosenttia, eli matkaa, vuotta aiemmasta. Sekä toisella että kolmannella vuosineljänneksellä tehtiin noin kotimaan työmatkaa vähemmän kuin vastaavien neljännesten aikana vuonna 008. Eniten työmatkojen määrä kotimaassa väheni syyskuussa, jolloin tehtiin 000 työmatkaa vähemmän kuin vuoden 008 syyskuussa. Vuonna 009 ulkomaille tehtiin sellaista työ- ja kokousmatkaa, jonka aikana yövyttiin kohdemaassa. Ulkomaan työmatkojen määrä aleni prosenttia vuodesta 008. Ulkomaan työmatkat vähenivät yhteensä matkaa, joista yli puolet ajoittui toiselle vuosineljännekselle. Työmatkoista, joiden aikana yövyttiin kohdemaassa, prosenttia eli matkaa, tehtiin lähialueille. Ylivoimaisesti eniten työmatkoja tehtiin Ruotsiin, matkaa. Seuraavina tulivat Saksa ja Viro, kumpaankin tehtiin noin työmatkaa. Aasiaan, Amerikan mantereelle ja Afrikkaan suuntautui yhteensä noin työmatkaa.

4 Työhön liittyviä päivämatkoja tehtiin vuoden 009 aikana 000, eli lähes saman verran kuin vuonna 008. Ulkomaille tehtiin myös työhön liittyvää risteilyä, mikä on 7 prosenttia vähemmän kuin vuonna 008. Matkustaneet henkilöt Matkustaneita henkilöitä koskevat tiedot on saatu erillisellä työvoimatutkimuksen yhteydessä tehdyllä kyselyllä. Kysely on hyvin suppea ja se sisältää henkilön taustatietojen lisäksi kysymyksiä vain siitä, oliko kohdehenkilö tehnyt tietyntyyppisiä matkoja tutkimusvuoden aikana. Vuoden 009 tiedot perustuvat 8 haastatteluun. Matkustaneiden henkilöiden lukumäärä on pysytellyt melko vakaana vuodesta toiseen. Vuoden 009 aikana,6 miljoonaa eli 89 prosenttia 7-vuotiaista suomalaisista teki ainakin yhden sellaisen matkan, joka sisälsi yöpymisen. Mukaan on laskettu kaikki kotimaan- ja ulkomaan myös mökki- ja vierailumatkat sekä työmatkat. Vuonna 009 vähintään yhden kotimaan vapaa-ajanmatkan maksullisessa majoituksessa teki noin,8 miljoonaa 7-vuotiasta suomalaista. Tämä on 6 prosenttia kaikista ikäryhmään kuuluvista. Lähes yhtä moni teki ainakin yhden sellaisen ulkomaan vapaa-ajanmatkan, jonka aikana yövyttiin kohdemaassa. Lähes 0,9 miljoonaa henkilöä, eli hieman useampi kuin joka viides 7-vuotiaista suomalaisista, teki yöpymisen sisältäneen työmatkan kotimaassa tai sellaisen ulkomaan työmatkan, jonka aikana yövyttiin kohdemaassa. Huomautuksia liitetaulukoihin [] Tietoa ei ole saatu tai se on liian epävarmaa esitettäväksi. [ ] Tutkimuksessa ei ollut yhtään havaintoa. Pyöristysten takia taulukoiden summat eivät aina täsmää.

5 Sisällys Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko. 7-vuotiaan väestön yöpymisen sisältäneet matkat Liitetaulukko. Yöpymisen sisältäneet vapaa-ajanmatkat matkaryhmittäin sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan vuonna Liitetaulukko. Ulkomaan vapaa-ajanmatkat päättymiskuukauden mukaan vuonna Liitetaulukko. Yöpymisen sisältäneiden vapaa-ajanmatkojen suosituimmat kohdemaat vuonna Liitetaulukko. Yöpymisen sisältäneet vapaa-ajanmatkat kohdemaittain vuonna 0098 Liitetaulukko 6. Yöpymisen kohdemaassa sisältäneet vapaa-ajanmatkat ulkomaille majoitusmuodon, kulkuvälineen ja matkan järjestämisen mukaan vuonna Liitetaulukko 7. Vapaa-ajanmatkailu lähialueille vuonna Liitetaulukko 8.. Kotimaan vapaa-ajanmatkat matkaryhmittäin päättymiskuukauden mukaan vuonna Liitetaulukko 8.. Kotimaan vapaa-ajanmatkat päättymiskuukauden mukaan vuonna Liitetaulukko 9.. Kotimaan vapaa-ajanmatkat matkaryhmittäin kohdemaakunnan mukaan vuonna 009. Liitetaulukko 9.. Kotimaan vapaa-ajanmatkat kohdemaakunnan mukaan vuonna 009 Liitetaulukko 0. Kotimaan vapaa-ajanmatkojen suosituimmat kohdekunnat matkaryhmittäin vuonna 009. Liitetaulukko. Kotimaan vapaa-ajanmatkat kulkuvälineen mukaan vuonna 009. Liitetaulukko. Yöpymiset majoitusmuodoittain kotimaan vapaa-ajanmatkoilla maksullisessa majoituksessa vuonna 009 Liitetaulukko. Kotimaan vapaa-ajanmatkat maksullisessa majoituksessa kohdemaakunnittain Liitetaulukko. Työ- ja kokousmatkat kotimaassa ja ulkomaille päättymiskuukauden mukaan vuonna 009. Liitetaulukko. Ulkomaille tehdyt työ- ja kokousmatkat kohdemaan mukaan vuonna 009 Liitetaulukko 6. Työ- ja kokousmatkat lähialueille vuonna 009. Liitetaulukko 7. Yöpymisen sisältäneitä matkoja tehneet 7-vuotiaat vuonna 0096 Laatuseloste.7

6 Liitetaulukot Liitetaulukko. 7-vuotiaan väestön yöpymisen sisältäneet matkat Tuhansia matkoja Vapaa-ajanmatkoja Työ- ja kokousmatkoja KOTIMAANMATKAT Kotimaan vapaa-ajanmatkat yhteensä Kotimaan vapaa-ajanmatkat maksullisessa majoituksessa Lyhyet yötä Pitkät vähintään yötä Matkat omalle mökille ja vierailut sukulaisten tai tuttavien luo Lyhyet yötä Pitkät vähintään yötä Työ- ja kokousmatkat kotimaassa ULKOMAANMATKAT Vapaa-ajan yöpyminen kohdemaassa Lyhyet yötä Pitkät vähintään yötä Työ- ja kokous yöpyminen kohdemaassa Risteilyt, yöpyminen vain laivalla Vapaa-ajanristeilyt Työ- ja kokousristeilyt Liitetaulukko. Yöpymisen sisältäneet vapaa-ajanmatkat matkaryhmittäin sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan vuonna 009 Sukupuoli Mies Nainen Ikä Kotimaanmatkat Maksullisessa majoituksessa Ulkomaanmatkat Mökki- ja vierailumatkat Yöpyminen kohdemaassa Risteilyt, yöpyminen vain laivalla Asuinalue ) Pääkaupunkiseutu Muut kaupunkimaiset kunnat Taajaan asutut kunnat Maaseutumaiset kunnat ) Tilastollinen kuntaryhmitys

7 Liitetaulukko. Ulkomaan vapaa-ajanmatkat päättymiskuukauden mukaan vuonna 009 Matkan päättymiskuukausi MATKOJA YHTEENSÄ Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Matkat, joissa yöpyminen kohdemaassa Pitkät vähintään Lyhyet Yhteensä Risteilyt, yöpyminen vain laivalla Päivämatkat Kaikki vapaa-ajanmatkat ulkomaille Liitetaulukko. Yöpymisen sisältäneiden vapaa-ajanmatkojen suosituimmat kohdemaat vuonna 009 Pitkät vähintään Lyhyet Kaikki matkat Kohdemaa Kohdemaa Kohdemaa yhteensä yhteensä yhteensä Espanja, ml. Kanarian saaret Viro 000 Viro Viro Ruotsi Espanja, ml. Kanarian saaret Kreikka Venäjä Ruotsi Ruotsi Saksa Italia Italia Britannia Saksa Thaimaa 000 Latvia Kreikka Turkki Italia 000 Britannia 000 Saksa Norja 000 Venäjä 000 Britannia Ranska 000 Thaimaa 000 Ranska Tanska 000 Ranska 000 Yhdysvallat Alankomaat Turkki Norja Unkari 000 Norja Portugali, ml. Madeira 000 Liettua 000 Yhdysvallat Egypti 000 Puola 000 Portugali, ml. Madeira Itävalta Belgia Egypti 000 Unkari 000 Espanja Latvia 000 Tsekki 000 Tanska 000 Venäjä 000 Unkari 000 7

8 Liitetaulukko. Yöpymisen sisältäneet vapaa-ajanmatkat kohdemaittain vuonna 009 Pitkät vähintään Lyhyet Kaikki matkat Yöpymisiä keskimäärin ,7 EU--maat ,6 EU-7-maat ,6 Pohjoismaat , Ruotsi ,6 Norja , Tanska , Venäjä ja Baltia , Viro ,9 Venäjä ,6 Latvia , Liettua ,6 Etelä-Eurooppa ja Kanarian saaret , Espanja ja Kanarian saaret ,0 Kanarian saaret ,0 Manner-Espanja , Baleaarit , Italia ,6 Kreikka ,6 Portugali, ml. Madeira , Itäisen Välimeren maat ,6 Turkki ,0 Kypros ,9 Länsi-Eurooppa , Saksa , Britannia ,9 Ranska ,8 Alankomaat ,9 Itävalta , Sveitsi ,8 Belgia ,6 Itä- ja Keski-Eurooppa ,8 Unkari ,9 Tsekki , Puola ,8 Bulgaria , Afrikka ,9 Egypti ,6 Aasia ja Oseania ,8 Thaimaa ,8 Kiina , Intia , Amerikka , Yhdysvallat , Matkalla yöpymisiä vähintään maassa (pl. Suomi)

9 Liitetaulukko 6. Yöpymisen kohdemaassa sisältäneet vapaa-ajanmatkat ulkomaille majoitusmuodon, kulkuvälineen ja matkan järjestämisen mukaan vuonna 009 Matkan pääasiallinen majoitusmuoto Hotelli Leirintäalue Lomakylä Muu maksullinen majoitus Maksuton majoitus Pääasiallinen kulkuväline Lentokone Laiva tai lautta Mukana auto Mukana linja-auto Ei kulkuvälinettä mukana Henkilö- tai asuntoauto Linja-auto Muu kulkuväline Matkan järjestäminen Matkatoimiston kautta Suoraan majoitusliikkeestä tai liikenteenharjoittajalta Ei etukäteisvarauksia Tuntematon Pitkät vähintään Lyhyet Yhteensä Liitetaulukko 7. Vapaa-ajanmatkailu lähialueille vuonna 009 Vapaa-ajanmatkoja Ruotsiin Viroon Venäjälle Norjaan Tanskaan Latviaan ja Liettuaan Yhteensä Maissakäyntejä yhteensä Yöpyminen kohdemaassa Päiväkäynnit Päivämatkat (ei ) Maissakäynnit risteilyjen yhteydessä ) Risteilyt ilman maissakäyntejä ) Risteilyillä yövytään vain laivalla. 9

10 Liitetaulukko 8.. Kotimaan vapaa-ajanmatkat matkaryhmittäin päättymiskuukauden mukaan vuonna 009 Matkan päättymiskuukausi MATKOJA YHTEENSÄ Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 000 matkaa Matkat maksullisessa majoituksessa Pitkät väh Lyhyet Yhteensä Pitkät väh Matkat omalle mökille Lyhyet Vierailumatkat sukulaisten ja tuttavien luo Yhteensä Pitkät väh Lyhyet Yhteensä Liitetaulukko 8.. Kotimaan vapaa-ajanmatkat päättymiskuukauden mukaan vuonna 009 Matkan päättymiskuukausi 000 matkaa Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Kaikki kotimaan vapaa-ajanmatkat Pitkät väh Lyhyet Yhteensä

11 Liitetaulukko 9.. Kotimaan vapaa-ajanmatkat matkaryhmittäin kohdemaakunnan mukaan vuonna 009 Kohdemaakunta MATKOJA YHTEENSÄ Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa - Åland 000 matkaa Matkat maksullisessa majoituksessa Pitkät väh Lyhyet Yhteensä Pitkät väh Matkat omalle mökille Lyhyet Vierailumatkat sukulaisten ja tuttavien luo Yhteensä Pitkät väh Lyhyet Yhteensä

12 Liitetaulukko 9.. Kotimaan vapaa-ajanmatkat kohdemaakunnan mukaan vuonna 009 Kohdemaakunta Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa - Åland 000 matkaa Kaikki kotimaan vapaa-ajanmatkat Pitkät väh. Lyhyet Yhteensä Liitetaulukko 0. Kotimaan vapaa-ajanmatkojen suosituimmat kohdekunnat matkaryhmittäin vuonna 009 Matkat maksullisessa majoituksessa Kohdekunta yhteensä Helsinki Tampere Turku Kuusamo Oulu Sotkamo Jyväskylä Kittilä Inari Kolari Kuopio Nilsiä Ikaalinen Joensuu Vaasa Pori Seinäjoki Vantaa Matkat omalle mökille Kohdekunta yhteensä Kouvola Mikkeli Raasepori Salo Mäntyharju Kuusamo Sysmä Loppi Länsi-Turunmaa Joensuu Kustavi Ristiina Rovaniemi Kuopio Asikkala Heinola Kemiönsaari Pudasjärvi Vierailumatkat sukulaisten ja tuttavien luo Kohdekunta yhteensä Helsinki 000 Tampere Turku Oulu Jyväskylä Kuopio 000 Rovaniemi Hämeenlinna Espoo Lappeenranta 000 Mikkeli Lahti Kouvola Seinäjoki 000 Joensuu Pori Vantaa Porvoo

13 Liitetaulukko. Kotimaan vapaa-ajanmatkat kulkuvälineen mukaan vuonna 009 Pääasiallinen kulkuväline Matkat maksullisessa majoituksessa Matkat omalle mökille Vierailumatkat sukulaisten ja tuttavien luo Yhteensä Henkilöauto Asuntoauto tai -vaunu Linja-auto Juna Laiva tai lautta Lentokone Muu kulkuväline Liitetaulukko. Yöpymiset majoitusmuodoittain kotimaan vapaa-ajanmatkoilla maksullisessa majoituksessa vuonna 009 YÖPYMISIÄ yhteensä Hotelli Lomakylä Leirintäalue Vuokrattu mökki Muu maksullinen majoitus Maksuton majoitus ) Pitkät väh. Lyhyet Yöpymisiä Yöpymisiä Yhteensä Yöpymisiä ) Esimerkiksi omalla mökillä tai sukulaisten tai tuttavien luona. Matkan aikana on ollut vähintään yksi yöpyminen maksullisessa majoituksessa

14 Liitetaulukko. Kotimaan vapaa-ajanmatkat maksullisessa majoituksessa kohdemaakunnittain Kohdemaakunta ) Kotimaan vapaa-ajanmatkat maksullisessa majoituksessa Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa - Åland ) Maakuntajako noudattaa kunakin tilastovuonna voimassa ollutta jakoa Liitetaulukko. Työ- ja kokousmatkat kotimaassa ja ulkomaille päättymiskuukauden mukaan vuonna 009 Matkan päättymiskuukausi Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Työhön liittyvät matkat ) Kotimaan sisältää yöpymisen Ulkomaan yöpyminen kohdemaassa Risteilyt, yöpyminen vain laivassa Päivämatkat ulkomaille ) Suomalaisten matkailu -tutkimuksessa ei tiedustella kohdekuntaa kotimaan työmatkojen osalta Kaikki työ- ja kokousmatkat

15 Liitetaulukko. Ulkomaille tehdyt työ- ja kokousmatkat kohdemaan mukaan vuonna 009 EU--maat EU-7-maat Pohjoismaat Ruotsi Norja Tanska Venäjä ja Baltian maat Viro Venäjä Latvia Liettua Muut Euroopan maat Saksa Britannia Belgia Espanja Ranska Itävalta Italia Alankomaat Puola Sveitsi Amerikka Yhdysvallat Aasia, Oseania ja Afrikka Kiina Työhön liittyvät matkat Matkat, joissa yöpyminen kohdemaassa Yöpymisiä keskimäärin,7,6,,7,9,9,0,6,,9,,9 6, 6,8,8,,6,,9,8,,,,6 8, 8, Risteilyt, yöpyminen vain laivassa Päivämatkat ulkomaille Kaikki työ- ja kokousmatkat ulkomaille Liitetaulukko 6. Työ- ja kokousmatkat lähialueille vuonna 009 Työmatkoja Ruotsiin Viroon Venäjälle Norjaan Tanskaan Latviaan ja Liettuaan Yhteensä Maissakäyntejä yhteensä Yöpyminen kohdemaassa Päiväkäynnit Päivämatkat (ei ) Maissakäynnit risteilyjen yhteydessä ) Risteilyt ilman maissakäyntejä ) Risteilyillä yövytään vain laivalla.

16 Liitetaulukko 7. Yöpymisen sisältäneitä matkoja tehneet 7-vuotiaat vuonna 009 HENKILÖITÄ yhteensä Sukupuoli Mies Nainen Ikä Koulutus Perusaste Keskiaste Korkea-aste Kotimaan vapaa-ajanmatkat maksullisessa majoituksessa Matkustaneita väestöstä Ulkomaan vapaa-ajan yöpyminen kohdemaassa Matkustaneita väestöstä Työmatkat kotimaassa tai ulkomaille, yöpyminen kohteessa Matkustaneita väestöstä vuotias VÄESTÖ Asuinalue ) Pääkaupunkiseutu Muut kaupunkimaiset kunnat Taajaan asutut kunnat Maaseutumaiset kunnat Kotitaloustyyppi Yksinasuvat Lapsiperheet (alle -vuotiaita lapsia) Muut kotitaloudet ) Tilastollinen kuntaryhmitys

17 Laatuseloste Tilastotietojen relevanssi Suomalaisten matkailu -tutkimus sisältää tietoa suomalaisten tekemistä matkoista ja vuoden aikana matkoja tehneiden henkilöiden määristä. Tutkimuksen kohteena ovat yöpymisen sisältäneet matkat kotimaassa ja ulkomaille sekä päivämatkat ulkomaille. Tutkimuksen tietoja käytetään suomalaisten kotimaanmatkailun ja ulkomaille suuntautuvan matkailun seuraamisessa. Tiedot on tarkoitettu erityisesti valtionhallinnon, matkailualan yritysten ja järjestöjen sekä tutkijoiden käyttöön. Valtionhallinnon osalta tietoja käytetään lähinnä Suomen Pankin maksutaselaskelmissa sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) alkoholin ja tupakkatuotteiden kulutuksen tilastoinnissa, sillä Suomalaisten matkailu -tutkimuksessa kartoitetaan myös alkoholi- ja tupakkatuotteiden tuontia ulkomaanmatkoilta. Tutkimuksen tietoja raportoidaan myös Eurostatille eli Euroopan yhteisön tilastovirastolle matkailutilastodirektiivin (9/7/EY) mukaisesti. Tilastokeskus kerää tilaston tiedot otospohjaisella puhelinhaastattelututkimuksella. Otoshenkilöt edustavat Suomessa vakituisesti asuvaa 7-vuotiasta väestöä. Tiedot kerätään vapaaehtoisuuteen perustuen. Yksilökohtaiset tutkimustiedot ovat tilastolain (80/00, ) mukaan luottamuksellisia. Matkailun määritelmään liittyy olennaisesti tavanomaisen elinpiirin käsite. Maailman matkailujärjestön (World Tourism Organisation, WTO) mukaan matkailu on toimintaa, jossa ihmiset matkustavat tavanomaisen elinpiirinsä ulkopuolella olevaan paikkaan ja oleskelevat siellä korkeintaan yhden vuoden. Matkakohteiden luokituksessa käytetään Tilastokeskuksen kunta- ja valtioluokitusta tilastovuodelta. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Suomalaisten matkailu -tutkimus käsittää kaksi erillistä tutkimusta. Toinen on kuukausittain tehtävä matkatutkimus, jossa tiedustellaan koti- ja ulkomaanmatkojen lukumääriä ja matkojen ominaisuuksia kuvaavia tietoja, ja toinen on kerran vuodessa tehtävä ns. vuositutkimus, jonka avulla selvitetään vuoden aikana matkoja tehneiden henkilöiden määriä. Tutkimukset ovat otospohjaisia puhelinhaastattelututkimuksia, joissa käytetään tietokoneavusteisia haastattelulomakkeita. Matkatutkimuksen haastattelut tehdään keskitetysti Tilastokeskuksen puhelinhaastattelu- eli CATI-keskuksesta. Tiedot kerätään tutkimusvuoden helmikuun ja tutkimusvuotta seuraavan vuoden tammikuun välisenä aikana. Haastattelut käydään kunkin kuukauden alusta viikon aikana. Matkustaneita henkilöitä selvittävän vuositutkimuksen tiedot kerätään tutkimusvuotta seuraavan vuoden tammi helmikuussa. Tilastokeskuksen kenttähaastattelijat tekevät haastattelut puhelimitse eri puolilla Suomea. Kummassakin osatutkimuksessa perusjoukkona on väestötietojärjestelmän 7-vuotias Suomessa vakituisesti asuva väestö. Tutkimuksen ulkopuolelle jäävät kuitenkin pysyvästi laitoksessa olevat henkilöt. Otokset poimitaan systemaattisella otannalla, ja ne edustavat perusjoukkoa kattavasti iän, sukupuolen, asuinalueen ja äidinkielen suhteen. Matkatutkimuksen otoskoko on vuodessa yhteensä 6 00 henkilöä. Tilastovuotta koskevat tiedot saadaan erillisellä otoksella. Otoskoko on kuukaudessa 00 henkilöä. Samaa otosta käytetään myös kuukausittaisen kuluttajabarometrin tiedonkeruussa. Haastatteluissa kohdehenkilöiltä kysytään tietoja haastattelukuukautta edeltävän kuukauden aikana päättyneistä matkoista. Vuosina matkatutkimuksen otoskoko oli vuosittain noin henkilöä ja tilastovuotta koskevat tiedot saatiin erillisellä otoksella. Tiedot kerättiin tutkimusvuoden helmikuun ja tutkimusvuotta seuranneen vuoden helmikuun välisenä aikana. Haastatteluissa kohdehenkilöiltä kysyttiin tietoja kahden edeltäneen kuukauden aikana päättyneistä matkoista. Matkustaneita henkilöitä koskevan vuositutkimuksen otoskoko on 0 00 henkilöä eli se vaihtelee jonkin verran vuosittain. Vuositutkimus tehdään Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen 7

18 liitännäistutkimuksena. Vuositutkimuksessa vastaukset esitettyihin kysymyksiin ovat kyllä/ei-muotoa. Haastatteluissa käydään läpi erilaisia matkaryhmiä, ja kohdehenkilöiltä kysytään, oliko hän tehnyt tämän matkaryhmän matkoja viitevuoden aikana. Matka- ja vuositutkimuksen vastaustiedot korotetaan painokertoimilla perusjoukon tasolle. Vuositutkimuksessa painokertoimet lasketaan sukupuolen mukaan siten, että tilastovuotta edeltävän vuoden lopun 7-vuotiaiden naisten ja miesten väestömäärät jaetaan saatujen haastatteluiden eli vastanneiden kohdehenkilöiden vastaavilla määrillä. Matkatutkimuksessa menetellään vastaavalla tavalla, mutta painokertoimet lasketaan erikseen kunkin haastattelukuukauden aikana saadulle aineistolle. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Matkatutkimuksen tietosisältöä laajennettiin erityisesti vuosina vastaamaan EY:n matkailutilastodirektiivin (9/7/EY) vaatimuksia. Vuonna 996 tutkimuksen piiriin sisällytettiin yöpymisen sisältävien matkojen lisäksi ulkomaille tehdyt päivä joten nykyisessä laajuudessaan tutkimus antaa varsin kattavan kuvan suomalaisten matkailusta. Tutkimuksen ulkopuolelle jäävät enää ainoastaan kotimaan päivämatkat. Matkatutkimuksen vastauskato vuositasolla on keskimäärin prosenttia ja matkustaneita henkilöitä koskevan vuositutkimuksen keskimäärin prosenttia. Kato on yksi merkittävämpiä virhelähteitä, sillä kadon suuruus vaikuttaa välittömästi painokertoimien suuruuteen. Mitä suurempi kato on, sitä suuremmiksi painokertoimet muodostuvat. Otannasta aiheutuvaa satunnaisvaihtelua kuvataan matkojen ja matkoja tehneiden henkilöiden vuosiestimaateille laskettujen 9 prosentin luottamusvälien avulla. Tulokset esitetään tuhannen tarkkuudella ja alle olevat lukumäärät merkitään epävarmaksi tiedoksi. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Ennakolliset kuukausitiedot matkojen määristä valmistuvat viikon kuluessa tilastokuukauden päättymisestä. Neljännesvuosittaisia ennakkotietoja julkaistaan Matkailutilaston kuukausijulkaisun yhteydessä puolitoista kuukautta neljänneksen päättymisen jälkeen. Lopulliset vuositiedot julkaistaan Suomalaisten matkailu -tutkimuksen kotisivuilla tilastovuotta seuraavan vuoden heinäkuussa. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Ennakolliset kuukausitiedot matkojen määristä ovat nähtävillä Tilastokeskuksen Internet-sivuilla. Neljännesvuosittaiset ennakkotiedot julkaistaan Matkailutilaston kuukausijulkaisun yhteydessä. Lopulliset vuositiedot julkaistaan vain Tilastokeskuksen kotisivuilla. Suomalaisten matkailu -vuosijulkaisua tuotettiin painettuna tilastovuoteen 008 asti. Lisäksi vuositietoja matkoista on saatavilla matkaryhmittäin ja kohdealueittain Internet-sivujen tietokantapalvelussa. Matkaryhmittäiset aikasarjat alkavat vuodesta 99 ja kohdealueittaiset vuodesta 000. Painotuotteet ovat lainattavissa Tilastokeskuksen tilastokirjastosta. Tilastojen vertailukelpoisuus Säännöllisesti matkatutkimusta on tehty vuodesta 99 alkaen. Vuosina Tilastokeskus tuotti matkatutkimusta Matkailun edistämiskeskuksen (MEK) toimeksiannosta. Nämä vuodet ovat keskenään vertailukelpoisia, sillä käytössä olivat yhdenmukaiset menetelmät. Vuonna 99 tutkimus siirtyi kokonaan Tilastokeskukselle. Samana vuonna aloitetut sisällölliset ja menetelmälliset muutokset ovat vaikuttaneet 8

19 tietojen vertailukelpoisuuteen vuosien välillä. Matkatutkimuksen tietosisältö sekä laskentaja tiedonkeruumenetelmät pysyivät ennallaan vuosina Tiedonkeruussa tapahtuneen muutoksen takia luvut vuodesta 00 lähtien eivät ole täysin vertailukelpoiset edeltäviin vuosiin. Vuoden 000 alussa tutkimusta alettiin tehdä joka kuukausi yhdessä Kuluttajabarometrin kanssa keskitetysti. Tätä ennen tutkimuksen tiedot kerättiin Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen tiedonkeruun yhteydessä, neljännesvuosittain vuosina ja sitä ennen kolmannesvuosittain. Vuonna 000 matkan enimmäispituus muuttui 90 päivästä 6 päivään Maailman matkailujärjestön (WTO) ohjeiden mukaisesti. Tietojen vertailtavuutta heikentää jonkin verran myös se, että alkaneiden matkojen sijaan tilastovuodesta 000 alkaen kohdehenkilöiltä on kysytty tietoja tutkimusjaksolla päättyneistä matkoista. Tiedonkeruuta muutettiin vuonna 00 siten, että haastattelukuukauden tutkimusjaksoa on lyhennetty kahdesta kuukaudesta yhteen kuukauteen, eli tiedustelu koskee vain haastattelukuukautta välittömästi edeltäneen kuukauden aikana päättyneitä matkoja aiemman kahden edellisen kuukauden sijaan. Aikaisemmin lopulliset tiedot kunkin kuukauden matkojen määristä saatiin kahden eri otoksen keskiarvona, muutoksen jälkeen luvut perustuvat yhteen otokseen. Tiedot matkustaneista henkilöistä ovat hyvinkin vertailukelpoisia eri vuosien välillä. Vuositutkimusta matkustaneista henkilöistä on tehty aina vuodesta 99 lähtien työvoimatutkimuksen yhteydessä. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Suomalaisten matkailu -tutkimus tilastoi matkailun kysyntää. Matkailun tarjontaa Suomessa kuvataan kuukausittain ja vuosittain ilmestyvässä Tilastokeskuksen Matkailutilasto-julkaisussa. Se sisältää tietoja mm. hotellien majoituskapasiteetista ja sen käytöstä sekä yöpymisistä majoitusliikkeissä matkailijan asuinmaan mukaan eriteltyinä. Rajahaastattelututkimus selvittää puolestaan Suomessa käyvien ulkomaisten matkailijoiden määrää, ulkomaisten matkailijoiden motiiveja tulla Suomeen ja heidän rahankäyttöään Suomessa oleskelun aikana. Rajahaastattelututkimuksen raportit ovat luettavissa Matkailun edistämiskeskuksen Internet-sivuilla. Rajahaastattelututkimus on Matkailun edistämiskeskuksen (MEK) ja Tilastokeskuksen yhteistyöhanke. Suomen ja ulkomaiden välistä matkustajaliikennettä tilastoivat meriliikenteen osalta Liikennevirasto ja lentoliikenteen osalta Finavia. Näistä tilastoista ei kuitenkaan käy ilmi matkailijoiden kotimaa. 9

20 Liikenne ja matkailu 00 Lisätietoja Ritva Tikkanen (09) 7 00 Vastaava tilastojohtaja: Hannele Orjala liikenne.matkailu@tilastokeskus.fi Asiakaspalaute: Tilastokeskus, myyntipalvelu PL C TILASTOKESKUS puh. (09) 7 0 faksi (09) 7 00 myynti@tilastokeskus.fi ISSN = Suomen virallinen tilasto ISSN (pdf)