Suomalaisten matkailu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomalaisten matkailu"

Transkriptio

1 Liikenne ja matkailu 01 Suomalaisten matkailu 01, kevät ( ) Suomalaisten matkustus vuodentakaista vilkkaampaa keväällä 01 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan suomalaiset matkustivat alkuvuonna kotimaassa viime vuoden kevättä vilkkaammin. Maksullisen majoituksen sisältäneitä matkoja tehtiin 1 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Pohjoisen Suomen kohteista Pohjois-Pohjanmaa kasvatti ja Lappi menetti suosiotansa. Ulkomaille matkustettaessa Italia ja Iso-Britannia kiinnostivat viime vuotta enemmän. Vapaa-ajanmatkailu ulkomaille kasvoi vain hienoisesti edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Vapaa-ajanmatkat tammi-huhtikuussa 00-01* Vuoden 01 ensimmäisellä kolmanneksella 1 -vuotiaat suomalaiset tekivät 11, miljoonaa matkaa, kun mukaan lasketaan kaikki kotimaan ja ulkomaan vapaa-ajanmatkat sekä työ- ja kokousmatkat. Yöpymisen sisältäneiden matkojen lisäksi matkamäärässä ovat mukana myös ulkomaan päivämatkat. Helsinki..01 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.

2 Kotimaassa yöpymisen sisältäneitä vapaa-ajanmatkoja tehtiin tammi-huhtikuussa 7, miljoonaa. Näistä oli ilmaismajoitusmatkoja, miljoonaa. Matkoja, joiden aikana yövyttiin maksullisessa majoituksessa, tehtiin 1, miljoonaa ja suosituimmat matkakohteet sijaitsivat Uudellamaalla, Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla. Maksullisen majoituksen sisältäneitä matkoja tilastoitiin 1 prosenttia enemmän kuin edellisvuoden tammi-huhtikuussa. Matkojen määrä Uudellemaalle lisääntyi 1 prosenttia, Pohjois-Pohjanmaalle prosenttia ja Pirkanmaalle prosenttia. Matkojen määrä Lappiin väheni 1 prosenttia. Helmikuu oli alkuvuoden suosituin matkustuskuukausi, sillä silloin tehtiin kotimaassa maksullisen majoituksen sisältänyttä matkaa. Näistä helmikuun matkoista 1 prosenttia suuntautui Pohjois-Pohjanmaalle ja prosenttia Lappiin. Ulkomaille tehtiin tammi-huhtikuussa, miljoonaa vapaa-ajanmatkaa, sisältäen yöpymisen kohdemaassa sisältäneet matkat, risteilyt ja päivämatkat. Matkojen määrä lisääntyi runsaat prosenttia edellisvuoden tammi-huhtikuusta. Ulkomaan vapaa-ajanmatkoista kohdemaassa yöpymisen sisältäneitä matkoja oli Risteilyjä, joiden aikana yövyttiin ainoastaan laivalla, tehtiin tammi-huhtikuussa Päivämatkoja ulkomaille tehtiin tammi-huhtikuussa 000. Näistä matkoista kaksi kolmesta oli Viron päiväristeilyjä. Vapaa-ajanmatkailu Viroon ja Ruotsiin kasvoi edellisvuoden keväästä. Alkuvuonna vapaa-ajanmatkoja Viroon suuntautui ja Ruotsiin 000. Venäjälle suuntautuva matkailu jatkoi supistumistaan, sillä yöpymisen kohdemaassa sisältäneet matkat Venäjälle vähenivät prosenttia. Espanjaan matkoja suuntautui alkuvuodesta 000, näistä prosenttia Kanariansaarille. Thaimaan lämpöön tehtiin matkaa. Kanariansaarten matkojen määrä väheni 1 prosenttia ja Thaimaan matkojen määrä prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Italianmatkat kiinnostavat suomalaisia entistä enemmän. Viime vuonna Italiaan tehtyjen matkojen määrä lisääntyi prosenttia ja alkuvuodesta 01 matkojen määrä lisääntyi taas prosenttia. Iso-Britanniaan tehtyjen matkojen määrä lisääntyi alkuvuonna 0 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Kun tarkastellaan vain yöpymisen kohdemaassa sisältäneitä matkoja, tehtiin niitä vajaat prosenttia enemmän kuin viime vuoden tammi-huhtikuussa. Huhtikuu oli näiden matkojen osalta alkuvuoden suosituin matkustuskuukausi, sillä silloin tehtiin ulkomaan matkaa, joiden aikana yövyttiin kohdemaassa. Yöpymisen kohdemaassa sisältäneiden vapaa-ajanmatkojen määränpäänä oli Viro lähes neljäsosalla matkoista, Välimeren pohjoispuolen rannikko 1 prosentilla matkoista ja Kanariansaaret prosentilla matkoista. Vapaa-ajanmatkojen lisäksi kotimaassa tehtiin 1,1 miljoonaa työ- ja kokousmatkaa. Ulkomaille suuntautui 0, miljoonaa työ- ja kokousmatkaa (ml. kohdemaassa yöpymisen sisältäneet matkat, risteilyt ja päivämatkat). Kotimaan työmatkat vähenivät 10 prosenttia ja ulkomaan työmatkat yhden prosentin viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen Suomalaisten matkailu -tutkimuksesta, jota varten haastateltiin helmi-, maalis-, huhti- ja toukokuussa yhteensä iältään 1 -vuotiasta suomalaista. Vuoteen 011 saakka tiedot kerättiin 1 7-vuotiailta.

3 Sisällys Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Suomalaisten matkat ja niiden muutos tammi-huhtikuussa 01*. Liitetaulukko. Kotimaan vapaa-ajanmatkat kohdemaakunnittain, tammi-huhtikuussa 01* Liitetaulukko. Kotimaanmatkoilla käytetyt kulkuvälineet tammi-huhtikuussa 01*. Liitetaulukko. Ulkomaan vapaa-ajanmatkat (yöpyminen kohdemaassa) kohteittain tammi-huhtikuussa 01* ja 01. Liitetaulukko. Ulkomaanmatkat syyn ja kohteen mukaan tammi-huhtikuussa 01*.7 Liitetaulukko. Matkat Viroon ja Ruotsiin tammi-huhtikuussa 01* ja 01.7 Laatuseloste: Suomalaisten matkailu 01

4 Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Suomalaisten matkat ja niiden muutos tammi-huhtikuussa 01* Matkatyyppi Matkoja yhteensä Vapaa-aika Työ Kotimaa Maksullinen majoitus Ilmaismajoitus Ulkomaa 1) Kotimaa Yöpyminen kohdemaassa Risteily Päivämatka (ml. päiväristeily) Ulkomaa 1) Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Tammi-huhtikuu yhteensä Vuosimuutos, % 1-/01* - 1-/01 Merkkien selitykset: [] tietoa ei ole saatu, se on epävarma tai salassapitosäännön alainen, [*] ennakkotieto. Vuodesta 01 lähtien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien lukujen kanssa tiedonkeruumenetelmän muutoksen 1) Sisältää päivämatkat, risteilyt ja matkat joissa yövyttiin kohdemaassa

5 Liitetaulukko. Kotimaan vapaa-ajanmatkat kohdemaakunnittain, tammi-huhtikuussa 01* Kohdemaakunta Matkoja yhteensä Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa - Åland Matkat maksullisessa majoituksessa Matkat 1-/01* Osuus, % Matkat ilmaismajoituksessa Matkat 1-/01* Osuus, % Kotimaan vapaa-ajanmatkat yhteensä Matkat 1-/01* Osuus, % Merkkien selitykset: [] tietoa ei ole saatu, se on epävarma tai salassapitosäännön alainen, [*] ennakkotieto. Vuodesta 01 lähtien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien lukujen kanssa tiedonkeruumenetelmän muutoksen Liitetaulukko. Kotimaanmatkoilla käytetyt kulkuvälineet tammi-huhtikuussa 01* Kotimaanmatkan kulkuväline Vapaa-aika Matkoja yhteensä Auto Bussi Juna Lentokone Muu Matkat 1-/01* Työ Matkat 1-/01* Osuus, % Osuus, % Merkkien selitykset: [] tietoa ei ole saatu, se on epävarma tai salassapitosäännön alainen, [*] ennakkotieto. Vuodesta 01 lähtien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien lukujen kanssa tiedonkeruumenetelmän muutoksen

6 Liitetaulukko. Ulkomaan vapaa-ajanmatkat (yöpyminen kohdemaassa) kohteittain tammi-huhtikuussa 01* ja 01 Kohde Matkoja yhteensä Pohjoismaat Venäjä ja Baltia Itä- ja Länsi-Eurooppa Etelä-Eurooppa ja Itäisen Välimeren maat Amerikka Afrikka Aasia ja Oseania Ruotsi Venäjä Viro Britannia Saksa Espanja (ilman Kanariansaaria) Espanjan Kanariansaaret Italia Portugali Yhdysvallat (USA) Thaimaa Tammi-huhtikuu 01* 01 Osuus, % Osuus, % Merkkien selitykset: [] tietoa ei ole saatu, se on epävarma tai salassapitosäännön alainen, [*] ennakkotieto. Vuodesta 01 lähtien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien lukujen kanssa tiedonkeruumenetelmän muutoksen

7 Liitetaulukko. Ulkomaanmatkat syyn ja kohteen mukaan tammi-huhtikuussa 01* 1) Kohde Matkoja yhteensä Pohjoismaat Venäjä ja Baltia Itä- ja Länsi-Eurooppa Etelä-Eurooppa ja Itäisen Välimeren maat Amerikka Afrikka Aasia ja Oseania Ruotsi Venäjä Viro Britannia Saksa Espanja (ilman Kanariansaaria) Espanjan Kanariansaaret Italia Portugali Yhdysvallat (USA) Thaimaa Ulkomaanmatkan syy Vapaa-aika Sukulaisten ja ystävien tapaaminen Loma Muu henkilökohtainen syy 11 Vapaa-ajanmatkat yhteensä Työ Työmatkat yhteensä Merkkien selitykset: [] tietoa ei ole saatu, se on epävarma tai salassapitosäännön alainen, [*] ennakkotieto. Vuodesta 01 lähtien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien lukujen kanssa tiedonkeruumenetelmän muutoksen 1) Sisältää päivämatkat, risteilyt ja matkat joissa yövyttiin kohdemaassa Liitetaulukko. Matkat Viroon ja Ruotsiin tammi-huhtikuussa 01* ja 01 Matkatyyppi Matkoja yhteensä 1) Vapaa-aika Työ 1) Yöpyminen kohdemaassa Risteily Päivämatka (ml. päiväristeily) 1) Viro Matkat 1-/01* Matkat 1-/ Muutos, % 1-/01* - 1-/ Ruotsi Matkat 1-/01* Matkat 1-/ Muutos, % 1-/01* - 1-/01 Merkkien selitykset: [] tietoa ei ole saatu, se on epävarma tai salassapitosäännön alainen, [*] ennakkotieto. Vuodesta 01 lähtien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien lukujen kanssa tiedonkeruumenetelmän muutoksen 1) Sisältää päivämatkat, risteilyt ja matkat joissa yövyttiin kohdemaassa

8 Laatuseloste: Suomalaisten matkailu 01 Tilastotietojen relevanssi Suomalaisten matkailu -tutkimus sisältää tietoa suomalaisten tekemistä matkoista ja vuoden aikana matkoja tehneiden henkilöiden määristä. Tutkimuksen kohteena ovat yöpymisen sisältäneet matkat kotimaassa ja ulkomaille sekä päivämatkat ulkomaille. Tutkimuksen tietoja käytetään suomalaisten kotimaanmatkailun ja ulkomaille suuntautuvan matkailun seuraamisessa. Tiedot on tarkoitettu erityisesti valtionhallinnon, matkailualan yritysten ja järjestöjen sekä tutkijoiden käyttöön. Valtionhallinnon osalta tietoja käytetään lähinnä maksutaselaskelmissa. Tutkimuksen tietoja raportoidaan myös Eurostatille eli Euroopan yhteisön tilastovirastolle matkailutilastoasetuksen (EU) N:o /011 mukaan. Tilastokeskus kerää tilaston tiedot otospohjaisella puhelinhaastattelututkimuksella. Otoshenkilöt edustavat Suomessa vakituisesti asuvaa 1 -vuotiasta väestöä. Tiedot kerätään vapaaehtoisuuteen perustuen. Yksilökohtaiset tutkimustiedot ovat tilastolain (0/00, 1 ) mukaan luottamuksellisia. Matkailun määritelmään liittyy olennaisesti tavanomaisen elinpiirin käsite. Maailman matkailujärjestön (World Tourism Organisation, UNWTO) mukaan matkailu on toimintaa, jossa ihmiset matkustavat tavanomaisen elinpiirinsä ulkopuolella olevaan paikkaan ja oleskelevat siellä korkeintaan yhden vuoden. Matkakohteiden luokituksessa käytetään Tilastokeskuksen kunta- ja valtioluokitusta tilastovuodelta. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Suomalaisten matkailu -tutkimus koostuu kahdesta osasta. Kuukausitutkimuksessa kerätään tietoa suomalaisten tekemistä matkoista, niiden lukumääristä ja ominaisuuksista. Kerran vuodessa tehdään ns. vuositutkimus, jonka avulla selvitetään tutkimusvuoden aikana matkoja tehneiden henkilöiden määriä. Tutkimus on otospohjainen puhelinhaastattelututkimus, jossa käytetään tietokoneavusteista haastattelulomaketta. Matkatutkimuksen haastattelut tehdään keskitetysti Tilastokeskuksen puhelinhaastattelu- eli CATI-keskuksesta. Tiedot kerätään tutkimusvuoden helmikuun ja tutkimusvuotta seuraavan vuoden tammikuun välisenä aikana. Haastattelut käydään heti kuukauden päätyttyä viikon aikana. Matkustaneita henkilöitä selvittävän vuositutkimuksen tiedot kerätään tutkimusvuotta seuraavan vuoden tammikuussa. Aiemmin Tilastokeskuksen kenttähaastattelijat tekivät vuositutkimuksen haastattelut puhelimitse eri puolilla Suomea. Tilastovuodesta 01 lähtien tutkimuksen vuosiosa liitettiin osaksi CATI-keskuksessa käytävää kuukausihaastattelua. Kummassakin osatutkimuksessa perusjoukkona on väestötietojärjestelmän 1 -vuotias Suomessa vakituisesti asuva väestö. Tutkimuksen ulkopuolelle jäävät kuitenkin pysyvästi laitoksessa olevat henkilöt. Otokset poimitaan systemaattisella otannalla, ja ne edustavat perusjoukkoa kattavasti iän, sukupuolen, asuinalueen ja äidinkielen suhteen. Matkatutkimuksen otoskoko on vuodesta 01 lähtien yhteensä noin 00 henkilöä vuodessa. Tilastovuotta koskevat tiedot saadaan 1 erillisellä otoksella. Kuukausittainen otoskoko on vuodesta 01 lähtien 0 henkilöä, kun se sitä ennen oli 00 henkilöä. Samaa otosta käytetään myös kuukausittaisen kuluttajabarometrin tiedonkeruussa. Haastatteluissa kohdehenkilöiltä kysytään tietoja haastattelukuukautta edeltävän kuukauden aikana päättyneistä matkoista. Tammikuun haastattelujen yhteydessä kysytään lisäksi edeltävän vuoden matkailusta. Vuositutkimuksessa vastaukset esitettyihin kysymyksiin ovat kyllä/ei-muotoa. Haastatteluissa käydään läpi erilaisia matkaryhmiä, ja kohdehenkilöiltä kysytään, oliko hän tehnyt tämän matkaryhmän matkoja viitevuoden aikana. Vastaustiedot korotetaan painokertoimilla perusjoukon tasolle. Vuodesta 01 lähtien kunkin kuukauden painokerroin korotetaan kuukauden väestömäärälle (väestörakenteen ennakkotiedot). Ositteena ovat

9 vastaajan ikäluokka, sukupuoli ja asuinalue (suuralue). Ennen vuotta 01 ositteena käytettiin vain sukupuolta. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Matkatutkimuksen tietosisältöä laajennettiin erityisesti vuosina 1 17 vastaamaan EY:n matkailutilastodirektiivin (/7/EY) vaatimuksia. Vuonna 1 tutkimuksen piiriin sisällytettiin yöpymisen sisältävien matkojen lisäksi ulkomaille tehdyt päivämatkat, joten nykyisessä laajuudessaan tutkimus antaa varsin kattavan kuvan suomalaisten matkailusta. Tutkimuksen ulkopuolelle jäävät enää ainoastaan kotimaan päivämatkat. Vuoden 01 lomakeuudistuksen jälkeen vastaaja ei enää itse päätä matkan tyyppiä, vaan se päätellään annetuista vastauksista. Matkoilta kysytään kaikki käytetyt yöpymismuodot, joten maksullisen majoituksen matkat saadaan lajiteltua automaattisesti oikein. Tämä vähentää virheitä ja mahdollistaa tarkemman tilastoinnin. Matkatutkimuksen vastauskato vuositasolla on keskimäärin 0 prosenttia. Kato on yksi merkittävämpiä virhelähteitä, sillä kadon suuruus vaikuttaa välittömästi painokertoimien suuruuteen. Mitä suurempi kato on, sitä suuremmiksi painokertoimet muodostuvat. Otannasta aiheutuvaa satunnaisvaihtelua kuvataan matkojen ja matkoja tehneiden henkilöiden vuosiestimaateille laskettujen prosentin luottamusvälien avulla. Taulukko 1. Matkamäärien luottamusvälit matkatyypeittäin vuonna 01 Matkatyyppi N Summa Keskihajonta % luottamusväli alaraja yläraja Kotimaan vapaa-ajanmatkat maksullisessa majoituksessa Kotimaan vapaa-ajanmatkat ilmaismajoituksessa Työ- ja kokousmatkat kotimaassa Ulkomaan vapaa-ajan päivämatkat (ml. päiväristeilyt) Ulkomaan vapaa-ajanristeilyt Ulkomaan vapaa-ajanmatkat, yöpyminen kohdemaassa Ulkomaan työ- ja kokousmatkat Tulokset esitetään tuhannen tarkkuudella. Ennen vuotta 01 alle olevia lukumääriä ei julkistettu, vaan ne merkittiin epävarmaksi tiedoksi. Vuodesta 01 lähtien alle merkitään epävarmaksi tiedoksi. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Ennakkotietoja matkojen määristä julkaistiin vuoteen 011 asti kuukausittain viikon kuluttua tilastokuukauden päättymisestä. Vuodesta 01 lähtien ennakkotietoja julkaistaan neljän kuukauden välein 7 viikon sisällä jakson päättymisestä. Vuositiedot julkaistaan Suomalaisten matkailu -tutkimuksen kotisivuilla kuukauden kuluttua vuoden päättymisestä. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Tiedot julkaistaan vain Tilastokeskuksen Internet-sivuilla. Suomalaisten matkailu -vuosijulkaisua tuotettiin painettuna tilastovuoteen 00 asti. Vuositietoja matkoista on saatavilla matkaryhmittäin ja kohdealueittain Internet-sivujen tietokantapalvelussa. Matkaryhmittäiset aikasarjat alkavat vuodesta 11 ja kohdealueittaiset vuodesta 000.

10 Tilastojen vertailukelpoisuus Säännöllisesti matkatutkimusta on tehty vuodesta 11 alkaen. Vuosina 11 1 Tilastokeskus tuotti matkatutkimusta Matkailun edistämiskeskuksen (MEK) toimeksiannosta. Nämä vuodet ovat keskenään vertailukelpoisia, sillä käytössä olivat yhdenmukaiset menetelmät. Vuonna 1 tutkimus siirtyi kokonaan Tilastokeskukselle. Samana vuonna aloitetut sisältö- ja menetelmämuutokset ovat vaikuttaneet tietojen vertailukelpoisuuteen vuosien 1 1 välillä. Matkatutkimuksen tietosisältö sekä laskenta- ja tiedonkeruumenetelmät pysyivät ennallaan vuosina Vuosina 010 ja 01 tapahtuneiden tiedonkeruun muutosten takia luvut eivät ole täysin vertailukelpoiset edellisiin vuosiin. Vuoden 000 alussa tutkimusta alettiin tehdä joka kuukausi yhdessä Kuluttajabarometrin kanssa keskitetysti. Tätä ennen tutkimuksen tiedot kerättiin Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen tiedonkeruun yhteydessä, neljännesvuosittain vuosina 1 1 ja sitä ennen kolmannesvuosittain. Vuonna 000 matkan enimmäispituus muuttui 0 päivästä päivään Maailman matkailujärjestön (UNWTO) ohjeiden mukaisesti. Tietojen vertailtavuutta heikentää jonkin verran myös se, että alkaneiden matkojen sijaan tilastovuodesta 000 alkaen kohdehenkilöiltä on kysytty tietoja tutkimusjaksolla päättyneistä matkoista. Tiedonkeruuta muutettiin vuonna 010 siten, että haastattelukuukauden tutkimusjaksoa on lyhennetty kahdesta kuukaudesta yhteen kuukauteen, eli tiedustelu koskee vain haastattelukuukautta välittömästi edeltäneen kuukauden aikana päättyneitä matkoja aiemman kahden edellisen kuukauden sijaan. Aikaisemmin lopulliset tiedot kunkin kuukauden matkojen määristä saatiin kahden eri otoksen keskiarvona, muutoksen jälkeen luvut perustuvat yhteen otokseen. Vuodesta 01 lähtien matkailutilastot laaditaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o /011 mukaan. Samalla kohdejoukko laajeni 1 7-vuotiaista 1 -vuotiaisiin, otettiin käyttöön tarkemmat painokertoimet ja haastattelulomakkeelle tehtiin merkittäviä muutoksia. Uudistuksen takia tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia aiempien vuosien kanssa. Ikäryhmän laajentaminen kasvatti matkaryhmittäisiä summia prosenttia. Painokertoimen tarkentaminen kasvatti matkaryhmittäisiä summia prosenttia. Muuttuneiden kysymysten vaikutusta saatuihin tuloksiin on vaikea määritellä. Matkatyypin päättely annetuista vastauksista (vastaajan oman luokittelun sijaan) on siirtänyt osan matkoista toiseen ryhmään. Tarkentuneella ohjeistuksella on pyritty vähentämään tavanomaiseen elinpiiriin kuuluvan liikkumisen määrää tilastossa. Tiedot matkustaneista henkilöistä ovat vertailukelpoisia eri vuosien välillä. Vuositutkimusta matkustaneista henkilöistä tehtiin työvoimatutkimuksen yhteydessä ja sen jälkeen matkatutkimuksen liitteenä. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Suomalaisten matkailu -tutkimus tilastoi matkailun kysyntää. Matkailun tarjontaa Suomessa kuvataan kuukausittain ja vuosittain julkaistavassa Tilastokeskuksen Majoitustilastossa. Se sisältää tietoja mm. hotellien majoituskapasiteetista ja sen käytöstä sekä yöpymisistä majoitusliikkeissä matkailijan asuinmaan mukaan eriteltyinä. Matkailun satelliittitilinpito (Tourism Satellite Account, TSA) on tilastojärjestelmä, jossa matkailun taloudellisia vaikutuksia kuvataan monipuolisesti ja kattavasti. Matkailun tilinpidon luvut julkaistaan Visit Finlandin tilastopalvelu Rudolfin nettisivuilla. Suomen ja ulkomaiden välistä matkustajaliikennettä tilastoivat meriliikenteen osalta Liikennevirasto ja lentoliikenteen osalta Finavia. Näistä tilastoista ei kuitenkaan käy ilmi matkailijoiden kotimaa. Suomen matkatoimistoalan liitto (SMAL) julkaisee vuosittain nettisivuillaan tilaston Lentäen tehdyt vapaa-ajan valmismatkat ja markkinaosuudet, josta selviää matkatoimistojen kautta ostettujen matkojen määrä kohdemaittain. 10

11 Liikenne ja matkailu 01 Lisätietoja Taru Tamminen Mervi Härkönen Vastaava tilastojohtaja: Hannele Orjala Lähde: Suomalaisten matkailu, Tilastokeskus Asiakaspalaute: Tietopalvelu ja viestintä, Tilastokeskus puh ISSN = Suomen virallinen tilasto ISSN 17 7 (pdf) Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh

Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu Liikenne ja matkailu 2012 Suomalaisten matkailu 2012, kevät (1.1.-0..2012) Suomalaiset matkailivat innokkaasti tammi huhtikuussa 2012 Suomalaiset matkustivat alkuvuonna 2012 runsaasti sekä kotimaassaan

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu Liikenne ja matkailu 2010 Suomalaisten matkailu 2010, helmikuu Vapaa-ajanmatkat helmikuussa 2010 Suomalaiset tekivät helmikuussa yhteensä 410 000 yöpymisen sisältänyttä vapaa-ajanmatkaa ulkomaille. Matkoja,

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu Liikenne ja matkailu 201 Suomalaisten matkailu Syksy 2012 (1.. 1.12.2012) Suomalaiset matkustivat Välimerelle, Viroon ja Lappiin syys joulukuussa 2012 Matkailun kasvavassa suosiossa ei näy laman merkkejä,

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu Liikenne ja matkailu 2010 Suomalaisten matkailu 2010, syyskuu Ulkomaan vapaa-ajanmatkojen määrä laski syyskuussa 2010 Suomalaiset tekivät syyskuussa 2010 noin kymmenen prosenttia vähemmän sellaisia ulkomaan

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu Liikenne ja matkailu 201 Suomalaisten matkailu 201, syksy (1..-1.12.201) Matkat Välimerelle ja Viroon lisääntyivät syys joulukuussa 201 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan suomalaiset tekivät loppuvuodesta

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu Liikenne ja matkailu 0 Suomalaisten matkailu 0, joulukuu Ulkomaanmatkat suomalaisten suosiossa joulukuussa 0 Joulukuussa suomalaiset suuntasivat matkansa ulkomaille ja kohdemaassa yöpymisen sisältäneitä

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu Liikenne ja matkailu 2010 Suomalaisten matkailu 2010, elokuu Matkailuinnostus valtasi suomalaiset elokuussa 2010 Elokuussa suomalaiset innostuivat matkailemaan edellisvuotta huomattavasti vilkkaammin.

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu Liikenne ja matkailu 2011 Suomalaisten matkailu 2010, joulukuu Joulukuussa 2010 kotimaan maksullinen majoitus suomalaisten suosiossa Suomalaiset matkailivat joulukuussa 2010 innokkaasti kotimaassaan tehden

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu Liikenne ja matkailu 2010 Suomalaisten matkailu 2010, toukokuu Toukokuussa 2010 kotimaan maksullinen majoitus suomalaisten suosiossa Suomi oli toukokuussa hetken Euroopan lämpimin paikka ja suomalaiset

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu Liikenne ja matkailu 016 Suomalaisten matkailu 016, kevät (1.1.-0..016) Suomalaisten matkat Manner-Espanjaan lisääntyivät tammi-huhtikuussa 016 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan suomalaiset matkustivat

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu Liikenne ja matkailu 01 Suomalaisten matkailu 01, kesä (1..-1..01) Suomalaiset matkustivat kesällä 01 kotimaan lisäksi naapurimaihin Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan suomalaiset matkustivat touko-elokuussa

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu 2015

Suomalaisten matkailu 2015 Liikenne ja matkailu 2016 Suomalaisten matkailu 2015 Suomalaisten matkailu Keski-Eurooppaan kasvoi vuonna 2015 Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan suomalaiset tekivät vuonna 2015 ulkomaille 8,1 miljoonaa

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2011

Yliopistokoulutus 2011 Koulutus 2012 Yliopistokoulutus 2011 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 169 000 opiskelijaa vuonna 2011 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2011 169 000

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen Koulutus 2013 Lukiokoulutus 2012 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2012 yhteensä 107 400 opiskelijaa. Opiskelijamäärä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Ammattikorkeakoulututkinnot Naiset suorittavat yli 60 prosenttia ammattikorkeakoulututkinnoista Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2012 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Koulutus 2012 Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 139 900 opiskelijaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli

Lisätiedot

Velkajärjestelyt 2013

Velkajärjestelyt 2013 Oikeus 2014 Velkajärjestelyt 2013 Loppuun käsiteltyjen velkajärjestelyasioiden määrä kasvoi 6,0 prosenttia vuonna 2013 Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuoden 2013 aikana käräjäoikeuksissa käsiteltiin

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Energia 2012 Kivihiilen kulutus 2012, 3 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2010

Yliopistokoulutus 2010 Koulutus 2011 Yliopistokoulutus 2010 Yliopistoissa 169 400 opiskelijaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2010 169 400 opiskelijaa. Opiskelijamäärä

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 55 600 osallistujaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

Esi- ja peruskouluopetus 2016

Esi- ja peruskouluopetus 2016 Koulutus 06 Esi- ja peruskouluopetus 06 Peruskouluissa 550 00 oppilasta vuonna 06 Tilastokeskuksen mukaan peruskouluissa oli 550 00 oppilasta vuonna 06. Peruskoulun oppilasmäärä kasvoi edellisestä vuodesta

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2013

Yliopistokoulutus 2013 Koulutus 014 Yliopistokoulutus 013 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 167 00 opiskelijaa vuonna 013 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli 167 00

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2011 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2011, 2. vuosineljännes Kuorma-autojen tavarankuljetukset kotimaan liikenteessä lisääntyivät huhti kesäkuussa 2011 Kuorma-autoilla kotimaan tieliikenteessä

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa

Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa Energia 2014 Kivihiilen kulutus 2014, 2 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tämän vuoden

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2009

Yliopistokoulutus 2009 Koulutus 2010 Yliopistokoulutus 2009 Yliopistoissa 16 500 opiskelijaa vuonna 2009 Korjattu 20.4.2010 klo 10. Korjattu luku on merkitty punaisella. Oli aiemmin 7 24. Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

Rakennusluvat. Rakennuslupien kuutiomäärä väheni selvästi elokuussa. 2009, elokuu

Rakennusluvat. Rakennuslupien kuutiomäärä väheni selvästi elokuussa. 2009, elokuu Rakentaminen 2009 Rakennusluvat 2009, elokuu Rakennuslupien kuutiomäärä väheni selvästi elokuussa Elokuussa 2009 rakennuslupia myönnettiin yhteensä 2,3 miljoonalle kuutiometrille, mikä on runsaan neljänneksen

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2009 Kivihiilen kulutus Kivihiilen kulutus 2009, ensimmäinen neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kivihiiltä käytettiin vuoden 2009 tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2013

Opiskelijoiden työssäkäynti 2013 Koulutus 2015 Opiskelijoiden työssäkäynti 2013 Työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni edelleen Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan työssäkäyvien opiskelijoiden osuus väheni vajaa kaksi prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Moottoriajoneuvokanta 2015

Moottoriajoneuvokanta 2015 Liikenne ja matkailu 2016 Moottoriajoneuvokanta 2015 Ajoneuvokanta kasvoi vuonna 2015 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2015 päättyessä 6 152 680 ajoneuvoa, joista liikennekäytössä oli 5 066 119 ajoneuvoa.

Lisätiedot

Rakennusluvat. Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa. 2009, marraskuu

Rakennusluvat. Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa. 2009, marraskuu Rakentaminen 2010 Rakennusluvat 2009, marraskuu Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa Marraskuussa 2009 rakennusluvan sai runsaat 2 200 uutta asuntoa, mikä on yli 60 prosenttia enemmän kuin

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa

Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2011, 1 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2011 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2010, 4. vuosineljännes Kuorma-autojen tavarankuljetukset lisääntyivät loka joulukuussa 2010 Kuorma-autoilla kotimaan tieliikenteessä kuljetettu

Lisätiedot

Kaksi kolmesta alakoululaisesta opiskelee englantia

Kaksi kolmesta alakoululaisesta opiskelee englantia Koulutus 216 Ainevalinnat 215 Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat Kaksi kolmesta alakoululaisesta opiskelee englantia Tilastokeskuksen mukaan englanti oli syyslukukaudella 215 yleisimmin opiskeltu vieras

Lisätiedot

Neljännesvuositilinpito

Neljännesvuositilinpito Kansantalous 2014 Neljännesvuositilinpito 2014, 1. vuosineljännes Neljännesvuositilinpidon EKT2010:n mukaiset aikasarjat julkistettu, bruttokansantuote väheni 0,4 prosenttia ensimmäisellä neljänneksellä

Lisätiedot

Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia

Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia Koulutus 212 Ainevalinnat 211 Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia Tilastokeskuksen mukaan englanti oli syyslukukaudella 211 yleisimmin opiskeltu kieli

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2010 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2010, 1. neljännes Kuorma-autojen tavarankuljetukset lisääntyivät tammi-maaliskuussa 2010 Kuorma-autoilla kotimaan tieliikenteessä kuljetettu

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus alimmillaan yli kolmeen vuosikymmeneen vuonna 2015

Kivihiilen kulutus alimmillaan yli kolmeen vuosikymmeneen vuonna 2015 Energia 2016 Kivihiilen kulutus 2015, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus alimmillaan yli kolmeen vuosikymmeneen vuonna 2015 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiilen kulutus väheni viime vuonna

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Näyttötutkintoon valmistavissa koulutuksissa 88 400 osallistujaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä lähes ennallaan

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä lähes ennallaan Koulutus 2016 Lukiokoulutus 2015 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä lähes ennallaan Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2015 104 100 opiskelijaa.

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi joulukuussa 2009

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi joulukuussa 2009 Oikeus 2010 Velkajärjestelyt 2009, 4. vuosineljännes Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi joulukuussa 2009 Vuoden 2009 aikana jätettiin käräjäoikeuksiin 2 922 yksityishenkilöiden

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2015

Ammattikorkeakoulukoulutus 2015 Koulutus 2016 Ammattikorkeakoulukoulutus 2015 Ammattikorkeakoulujen opiskelija- ja tutkintomäärät kasvussa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2015 ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2009, neljäs neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna 2009 Kivihiiltä käytettiin vuonna 2009 sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 4,7 miljoonaa tonnia

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi syyskuussa 2012

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi syyskuussa 2012 Oikeus 2012 Velkajärjestelyt 2012, 3. vuosineljännes Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi syyskuussa 2012 Tilastokeskuksen tietojen mukaan tammi syyskuussa 2012 käräjäoikeuksiin

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2012

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2012 Koulutus 2013 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2012 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä 1,23 miljoonaa Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1,23 miljoonaa

Lisätiedot

Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010

Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010 Oikeus 2011 Konkurssit 2010, joulukuu Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010 Vuoden 2010 aikana pantiin vireille 2 864 konkurssia, mikä on 12,5 prosenttia vähemmän kuin vastaavana

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2015

Koulutukseen hakeutuminen 2015 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2015 Uusista ylioppilaista lähes 70 prosenttia jäi koulutuksen ulkopuolelle Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuoden 2015 uusista ylioppilaista 32 prosenttia

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2011

Ammatillinen koulutus 2011 Koulutus 2012 Ammatillinen koulutus 2011 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä edellisvuoden tasolla vuonna 2016

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä edellisvuoden tasolla vuonna 2016 Oikeus 2017 Velkajärjestelyt 2016, 4. vuosineljännes Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä edellisvuoden tasolla vuonna 2016 Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2016 käräjäoikeuksiin jätettiin

Lisätiedot

Yrityssaneerausten määrä väheni 7,6 prosenttia tammi syyskuussa 2016

Yrityssaneerausten määrä väheni 7,6 prosenttia tammi syyskuussa 2016 Oikeus 2016 2016, 3. vuosineljännes Yrityssaneerausten määrä väheni 7,6 prosenttia tammi syyskuussa 2016 Tilastokeskuksen tietojen mukaan tammi syyskuussa 2016 pantiin vireille 328 yrityssaneerausta, mikä

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2015

Yliopistokoulutus 2015 Koulutus 26 Yliopistokoulutus 25 Yliopistotutkintojen määrät kasvoivat edellisvuodesta Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintojen määrät kasvoivat vuonna 25 edellisestä vuodesta

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2008

Opiskelijoiden työssäkäynti 2008 Koulutus 2010 Opiskelijoiden työssäkäynti 2008 Opiskelijoiden työssäkäynti oli vuonna 2008 yleisempää kuin vuotta aiemmin Opiskelijoiden työssäkäynti oli vuonna 2008 yleisempää kuin vuotta aiemmin. Opiskelijoista

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2012

Yliopistokoulutus 2012 Koulutus 203 Yliopistokoulutus 202 Yliopistotutkinnon suorittaneet Yliopistoissa suoritettiin 29 400 tutkintoa vuonna 202 Tilastokeskuksen mukaan yliopistoissa suoritettiin vuonna 202 yhteensä 29 400 tutkintoa.

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2010

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2010 Koulutus Ainevalinnat Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat Tilastokeskuksen mukaan lähes kaikki keväällä lukion koko oppimäärän suorittaneet olivat opiskelleet

Lisätiedot

Majoituspalveluiden ulkomainen kysyntä kasvoi 10 prosenttia vuonna 2011

Majoituspalveluiden ulkomainen kysyntä kasvoi 10 prosenttia vuonna 2011 Liikenne ja matkailu 2012 Majoitustilasto 2011 Majoituspalveluiden ulkomainen kysyntä kasvoi prosenttia vuonna 2011 Vuonna 2011 majoituspalvelujen kysyntä kasvoi 4 prosenttia edellisvuodesta. Yöpymisvuorokausien

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Koulutus 2012 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Suurin osa vastavalmistuneista työllistyi edellisvuotta paremmin vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan suurin osa vastavalmistuneista työllistyi paremmin

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Koulutus 2015 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Vastavalmistuneiden työllistyminen jatkoi heikkenemistään Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys huonontui myös vuonna 2013. Lukuun

Lisätiedot

Asuinrakennusluvat pysyivät viime vuonna vuoden 2008 tasolla

Asuinrakennusluvat pysyivät viime vuonna vuoden 2008 tasolla Rakentaminen 2010 Rakennusluvat 2009, joulukuu Asuinrakennusluvat pysyivät viime vuonna vuoden 2008 tasolla Vuonna 2009 rakennusluvan sai kaikkiaan noin 27 000 uutta asuntoa, mikä on suunnilleen saman

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2012

Koulutukseen hakeutuminen 2012 Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Peruskoulun päättäneiden ja uusien ylioppilaiden välitön hakeutuminen Välitön pääsy jatko-opintoihin helpottui peruskoulun päättäneillä mutta vaikeutui uusilla

Lisätiedot

Valtion takauskanta 30,6 miljardia joulukuun lopussa

Valtion takauskanta 30,6 miljardia joulukuun lopussa Julkinen talous 213 Valtion takaukset 212, 4. vuosineljännes Valtion takauskanta 3,6 miljardia joulukuun lopussa Valtion takauskanta oli 3,6 miljardia euroa vuoden 212 lopussa. Takauskanta oli joulukuun

Lisätiedot

Teollisuuden varastotilasto

Teollisuuden varastotilasto Teollisuus 2012 Teollisuuden varastotilasto 2011, 4. neljännes Varastojen arvo teollisuudessa kasvoi vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä Teollisuuden varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan vuoden

Lisätiedot

Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa

Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa Julkinen talous 2013 Valtion takaukset 2013, 4 vuosineljännes Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa Valtion takauskanta oli 33,2 miljardia euroa vuoden 2013 neljännen neljänneksen lopussa

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuustilasto

Tieliikenneonnettomuustilasto Liikenne ja matkailu Tieliikenneonnettomuustilasto Tieliikenteessä kuoli ihmistä kesäkuussa Tieliikenteessä sattui kesäkuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta.

Lisätiedot

Yrityssaneeraukset 2009

Yrityssaneeraukset 2009 Oikeus 2010 Yrityssaneeraukset 2009 Vuoden 2009 aikana loppuun käsitellyt yrityssaneerausasiat Vuoden 2009 aikana käsiteltiin käräjäoikeuksissa loppuun 463 yrityssaneerausasiaa. Määrä on lähes kolmanneksen

Lisätiedot

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2015

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2015 Koulutus 2016 Oppilaitosten aikuiskoulutus 2015 Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen suosio jatkoi kasvuaan vuonna 2015 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan avoimen ammattikorkeakouluopetuksen antaminen

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto

Rakennus- ja asuntotuotanto Rakentaminen 2016 Rakennus- ja asuntotuotanto 2016, huhtikuu Myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä kasvoi alkuvuonna Tilastokeskuksen mukaan rakennuslupia myönnettiin vuoden 2016 helmi-huhtikuussa 10,1

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2011

Verot ja veronluonteiset maksut 2011 Julkinen talous 2012 Verot ja veronluonteiset maksut Veroaste 43,4 prosenttia vuonna Veroaste oli 43,4 prosenttia vuonna. Veroaste kuvaa verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen.

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto

Rakennus- ja asuntotuotanto Rakentaminen 2015 Rakennus- ja asuntotuotanto 2015, kesäkuu Myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä väheni edelleen toisella neljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan rakennuslupia myönnettiin vuoden 2015

Lisätiedot

Konkurssit 2009. Vuoden 2009 aikana loppuun käsitellyt konkurssihakemukset

Konkurssit 2009. Vuoden 2009 aikana loppuun käsitellyt konkurssihakemukset Oikeus 2010 Konkurssit 2009 Vuoden 2009 aikana loppuun käsitellyt konkurssihakemukset Vuoden 2009 aikana tuomioistuimet käsittelivät loppuun yhteensä 3 300 konkurssihakemusta. Määrä on lähes 600 hakemusta

Lisätiedot

Tuottavuustutkimukset 2015

Tuottavuustutkimukset 2015 Kansantalous 2016 Tuottavuustutkimukset 2015 Kansantalouden tuottavuuskehitys 1976-2015 Arvonlisäyksen volyymin muutoksiin perustuvissa tuottavuustutkimuksissa on laskettu kansantalouden työn- ja kokonaistuottavuuden

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yhteensä noin

Lisätiedot

Teollisuuden varastotilasto

Teollisuuden varastotilasto Teollisuus 2011 Teollisuuden varastotilasto 2011, 1. vuosineljännes Teollisuuden varastot kasvoivat 2,9 prosenttia vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä Teollisuuden varastojen arvo oli vuoden 2011

Lisätiedot

Tilastokeskuksen tuottamat matkailutilastot. Ossi Nurmi Lukuja matkailusta seminaari Rovaniemi, 14.4.2013

Tilastokeskuksen tuottamat matkailutilastot. Ossi Nurmi Lukuja matkailusta seminaari Rovaniemi, 14.4.2013 Tilastokeskuksen tuottamat matkailutilastot Ossi Nurmi Lukuja matkailusta seminaari Rovaniemi, 14.4.2013 Esityksen teemat Matkailutilastojen käsitteet ja tilastoinnin kohteet EU-asetus matkailutilastoista

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminta 2010

Ympäristöliiketoiminta 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Ympäristöliiketoiminta 2010 Metalliteollisuus suurin ympäristöliiketoiminnan tuottaja vuonna 2010 Vuonna 2010 ympäristöliiketoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto teollisuudessa

Lisätiedot

Ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät 4,1 prosenttia tammikuussa 2016

Ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät 4,1 prosenttia tammikuussa 2016 Liikenne ja matkailu 2016 Majoitustilasto 2016, tammikuu Ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät 4,1 prosenttia tammikuussa 2016 Ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät Suomen majoitusliikkeissä

Lisätiedot

Teollisuuden varastotilasto

Teollisuuden varastotilasto Teollisuus 2011 Teollisuuden varastotilasto 2011, 3. neljännes Teollisuuden varastojen arvot laskivat 2,4 prosenttia vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä Teollisuuden varastojen arvo oli vuoden 2011

Lisätiedot

Yrityssaneerauksien määrä edellisvuoden tasolla tammi joulukuussa 2012

Yrityssaneerauksien määrä edellisvuoden tasolla tammi joulukuussa 2012 Oikeus 213 Yrityssaneeraukset 212, 4. vuosineljännes Yrityssaneerauksien määrä edellisvuoden tasolla tammi joulukuussa 212 Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 212 vireillepantiin 515 yrityssaneerausta,

Lisätiedot

Ainevalinnat Peruskoulun oppilaiden kielivalinnat Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat

Ainevalinnat Peruskoulun oppilaiden kielivalinnat Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat Koulutus Ainevalinnat 9 Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat Peruskoulun oppilaiden kielivalinnat 9 Tilastokeskuksen mukaan englanti oli syyslukukaudella 9 yleisimmin opiskeltu kieli peruskoulun vuosiluokilla

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2016 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneita yrityksiä eniten kaupan toimialalla vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan uusia yrityksiä perustettiin 5 817 vuoden

Lisätiedot

Ilmapäästöt toimialoittain 2010

Ilmapäästöt toimialoittain 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 203 Ilma toimialoittain 200 Yksityisautoilun hiilidioksidi suuremmat kuin ammattimaisen maaliikenteen Yksityisautoilun hiilidioksidi olivat vuonna 200 runsaat 5 miljoonaa tonnia.

Lisätiedot

Ulosottovelallisia vuoden 2009 lopussa

Ulosottovelallisia vuoden 2009 lopussa Oikeus 2010 Ulosottoasiat 2009 Ulosottovelallisia 243 000 vuoden 2009 lopussa Vuoden 2009 lopussa ulosottovelallisia oli 243 470. Ulosottovelallisia oli lähes 11 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Velallisten

Lisätiedot

Ulosottovelallisia vuoden 2010 lopussa

Ulosottovelallisia vuoden 2010 lopussa Oikeus 2011 Ulosottoasiat 2010 Ulosottovelallisia 240 000 vuoden 2010 lopussa Vuoden 2010 lopussa ulosottovelallisia oli 240 132. Ulosottovelallisia oli noin 3 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Velallisten

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, joulukuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, syyskuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2009 Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita

Lisätiedot

Kuntatalous neljännesvuosittain

Kuntatalous neljännesvuosittain Julkinen talous Kuntatalous neljännesvuosittain, 1. vuosineljännes Kuntien toimintakulut olivat 9,0 miljardia euroa tammi-maaliskuussa Vuoden tammi-maaliskuussa kuntien ulkoiset toimintakulut olivat 9,0

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2016 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2016, 1. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka kasvoi 2,8 miljardia euroa vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen EDP-velka

Lisätiedot

Valtion takauskanta 43,8 miljardia maaliskuun 2016 lopussa

Valtion takauskanta 43,8 miljardia maaliskuun 2016 lopussa Julkinen talous 2016 Valtion takaukset 2016, 1. vuosineljännes Valtion takauskanta 43,8 miljardia maaliskuun 2016 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtion takauskanta oli 43,8 miljardia euroa vuoden

Lisätiedot

Kaupan varastotilasto

Kaupan varastotilasto Kauppa 2012 Kaupan varastotilasto 2011, 4. vuosineljännes Kaupan varastot kasvoivat 12,5 prosenttia vuoden 2011 viimeisellä vuosineljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan

Lisätiedot

Ulosottoasiat. Ulosottovelan määrä kasvoi vuonna 2014

Ulosottoasiat. Ulosottovelan määrä kasvoi vuonna 2014 Oikeus 2015 Ulosottoasiat 2014 Ulosottovelan määrä kasvoi vuonna 2014 Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2014 ulosottovelan määrä velallista kohden on kasvanut ja vastaavasti perinnässä olevien asioiden

Lisätiedot

Kansantalouden materiaalivirrat 2015

Kansantalouden materiaalivirrat 2015 Ympäristö ja luonnonvarat 2016 Kansantalouden materiaalivirrat 2015 Materiantarve laskee hitaasti Suomen maaperästä ja kasvustosta irrotettiin materiaa vuonna 2015 kaikkiaan 277 miljoonaa tonnia. Tästä

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2014

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2014 Julkinen talous 205 Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 204 Julkisyhteisöjen alijäämä 3,3 prosenttia ja velka 59,3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 204 Tilastokeskuksen Eurostatille raportoimien

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2010

Yliopistokoulutus 2010 Koulutus 2011 Yliopistokoulutus 2010 Yliopistotutkinnon suorittaneet Yliopistoissa suoritettiin 29 100 tutkintoa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan yliopistoissa suoritettiin vuonna 2010 yhteensä 29 100

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2015

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2015 Julkinen talous 206 Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 205 Julkisyhteisöjen alijäämä 2,7 prosenttia ja velka 63, prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 205 Tilastokeskuksen Eurostatille raportoimien

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2015

Verot ja veronluonteiset maksut 2015 Julkinen talous 2016 Verot ja veronluonteiset maksut 2015 Verokertymä kasvoi 2,2 prosenttia vuonna 2015 Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 2,2 prosenttia vuonna 2015. Kertymä oli

Lisätiedot

Energiaverot nostivat liikennepolttoaineiden hintoja

Energiaverot nostivat liikennepolttoaineiden hintoja Energia 2012 Energian hinnat 2012, 1. neljännes Energiaverot nostivat liikennepolttoaineiden hintoja Energiaveron korotukset ja raakaöljyn korkeampi hinta nostivat liikennepolttoaineiden hintoja ensimmäisellä

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu Viroon. Ossi Nurmi The Baltic Guide seminaari,

Suomalaisten matkailu Viroon. Ossi Nurmi The Baltic Guide seminaari, Suomalaisten matkailu Viroon The Baltic Guide seminaari, 13.1.216 Esityksen teemat 1. Suomalaisten matkat Viroon eri tietolähteet 2. Matkailijakohtainen rahankäytön profiili 3. Suomalaisten matkailijoiden

Lisätiedot

Omakotitalojen hinnat laskivat heinä syyskuussa 1,4 prosenttia

Omakotitalojen hinnat laskivat heinä syyskuussa 1,4 prosenttia Asuminen 2012 Kiinteistöjen hinnat 2012, 3. vuosineljännes Omakotitalojen hinnat laskivat heinä syyskuussa 1,4 prosenttia Omakotitalojen hinnat laskivat vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä koko maassa

Lisätiedot

Teollisuuden varastotilasto

Teollisuuden varastotilasto Teollisuus 2010 Teollisuuden varastotilasto 2009, 4. neljännes Teollisuuden varastot vähenivät vuoden 2009 neljännellä neljänneksellä vuoden takaisesta Teollisuuden varastojen arvo oli vuoden 2009 joulukuun

Lisätiedot