Suomalaisten matkailu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomalaisten matkailu"

Transkriptio

1 Liikenne ja matkailu 01 Suomalaisten matkailu 01, syksy ( ) Matkat Espanjaan ja päivämatkat naapurimaihin lisääntyivät syys-joulukuussa 01 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan suomalaiset tekivät loppuvuodesta 01 kotimaan maksullisen majoituksen sisältäneitä matkoja vähemmän kuin vuotta aiemmin. Yönyliristeilyt Ruotsiin ja Viroon vähenivät lähes neljänneksen edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Päivämatkat Ruotsiin ja erityisesti Venäjälle sen sijaan lisääntyivät edellisvuodesta. Myös Espanjaan matkustettiin enemmän kuin vuotta aiemmin, mutta matkat Aasian maihin vähenivät. Vapaa-ajanmatkat syys-joulukuussa 00-01* Vuoden 01 viimeisellä kolmanneksella 1 -vuotiaat suomalaiset tekivät yli 1 miljoonaa matkaa, kun mukaan lasketaan kaikki kotimaan ja ulkomaan vapaa-ajanmatkat sekä työ- ja kokousmatkat. Yöpymisen sisältäneiden matkojen lisäksi matkamäärässä ovat mukana myös ulkomaan päivämatkat. Kotimaassa yöpymisen sisältäneitä vapaa-ajanmatkoja tehtiin syys-joulukuussa 7,6 miljoonaa. Näistä ilmaismajoitusmatkoja oli 6,0 miljoonaa. Matkoja, joiden aikana yövyttiin maksullisessa majoituksessa, Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.

2 tehtiin 1,6 miljoonaa ja suosituimmat matkakohteet sijaitsivat Uudellamaalla, Lapissa ja Pirkanmaalla. Maksullisen majoituksen sisältäneitä matkoja tilastoitiin lähes prosenttia vähemmän kuin edellisvuoden syys-joulukuussa. Matkojen määrä Uudellemaalle ja Lappiin lisääntyi kuitenkin yli 0 prosenttia. Lämmin ja kaunis syyskuu oli kotimaanmatkailun osalta loppuvuoden suosituin matkustuskuukausi, sillä silloin tehtiin runsaat puoli miljoonaa maksullisen majoituksen sisältänyttä matkaa. Ulkomaille tehtiin syys-joulukuussa, miljoonaa vapaa-ajanmatkaa, sisältäen yöpymisen kohdemaassa sisältäneet matkat, risteilyt ja päivämatkat. Marraskuu on ollut perinteisesti kuukausi jolloin risteilymatkat ovat suosittuja. Viime syksynä marraskuu menetti risteilykuukauden ykköspaikkansa lokakuulle. Naapurimaamme Viro ja Ruotsi houkuttavat suomalaisia vapaa-ajanmatkailijoita vuodenajasta riippumatta. Loppuvuodesta Viroon suuntautui kuitenkin vain matkaa, joka on 19 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Näistä matkoista prosenttia oli matkoja, jotka sisälsivät yöpymisen maissa, prosenttia oli päiväristeilyjä ja 19 prosenttia laivayöpymisen sisältäneitä risteilyjä. Marraskuu oli kauden suosituin kuukausi käväistä Virossa. Ruotsiin syyskuukausina suuntautui vapaa-ajanmatkaa, joka on prosenttia vähemmän kuin edellisvuoden vastaavana ajankohtana. Näistä matkoista prosenttia oli vain laivayöpymisiä sisältäneitä risteilyjä ja prosenttia matkoja, jotka sisälsivät yöpymisiä maissa. Joka seitsemäs matka oli päivämatka. Loppuvuoden aikana myös Ruotsiin matkustettiin mieluiten marraskuussa. Matkailussa itänaapuriimme Venäjälle on vuoden aikana tapahtunut suuri muutos. Yöpymisen kohdemaassa sisältäneitä vapaa-ajanmatkoja Venäjälle tehtiin syyskuukausina 1 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten. Päivämatkat, jotka eivät sisällä yöpymistä, sen sijaan liki kolminkertaistuivat vuoden neljällä viimeisellä kuukaudella. Espanja on suomalaisten kestosuosikki myös syyskuukausina ja matkoja sinne tehtiin prosenttia enemmän kuin viimevuoden vastaavana ajankohtana. Kanariansaarille näistä suuntautui matkaa. Manner-Espanja on myös vakiinnuttanut paikkansa suomalaisten loppuvuoden lomailukohteena ja Manner-Espanjaan sekä Baleaarien saarille tehtiinkin loppuvuonna. Joulukuu oli loppuvuoden suosituin kuukausi matkustaa Kanarialle ja lokakuu Manner-Espanjaan. Turkkiin matkoja suuntautui 7 000, joka on prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Keski-Euroopassa suosiotaan nosti Saksa, jonne matkoja tehtiin 9 000, joka on 1 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Kun tarkastellaan vain yöpymisen kohdemaassa sisältäneitä vapaa-ajanmatkoja, tehtiin niitä vähemmän kuin viime vuoden syys-joulukuussa eli 1,7 miljoonaa. Lokakuu oli näiden matkojen osalta hiuksen hienosti suosituin kuukausi, sillä silloin tehtiin ulkomaan matkaa, joiden aikana yövyttiin kohdemaassa. Yöpymisen kohdemaassa sisältäneiden vapaa-ajanmatkojen määränpäänä oli Viro vajaalla neljäsosalla matkoista, Välimeren pohjoispuolen rannikko runsaalla viidesosalla matkoista ja Kanariansaaret 7 prosentilla matkoista. Vapaa-ajanmatkojen lisäksi kotimaassa tehtiin 1, miljoonaa työ- ja kokousmatkaa. Ulkomaille suuntautui 0,7 miljoonaa työ- ja kokousmatkaa (ml. kohdemaassa yöpymisen sisältäneet matkat, risteilyt ja päivämatkat). Kotimaan työmatkojen määrä lisääntyi prosenttia ja ulkomaan työmatkojen määrä prosenttia. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen Suomalaisten matkailu -tutkimuksesta, jota varten haastateltiin loka-, marras-, joulukuussa 01 sekä tammikuussa 01 yhteensä 0 iältään 1 -vuotiasta suomalaista. Vuoteen 011 saakka tiedot kerättiin 1 7-vuotiailta.

3 Sisällys Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Suomalaisten matkat ja niiden muutos syys-joulukuu 01*. Liitetaulukko. Kotimaan vapaa-ajanmatkat kohdemaakunnittain, syys-joulukuussa 01* Liitetaulukko. Kotimaanmatkoilla käytetyt kulkuvälineet syys-joulukuussa 01* Liitetaulukko. Ulkomaan vapaa-ajanmatkat (yöpyminen kohdemaassa) kohteittain syys-joulukuussa 01* ja 01.6 Liitetaulukko. Ulkomaanmatkat syyn ja kohteen mukaan syys-joulukuussa 01*7 Liitetaulukko 6. Matkat Viroon ja Ruotsiin syys-joulukuussa 01* ja 017 Laatuseloste: Suomalaisten matkailu 01

4 Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Suomalaisten matkat ja niiden muutos syys-joulukuu 01* Matkatyyppi Matkoja yhteensä Vapaa-aika Työ Kotimaa Maksullinen majoitus Ilmaismajoitus Ulkomaa 1) Kotimaa Yöpyminen kohdemaassa Risteily Päivämatka (ml. päiväristeily) Ulkomaa 1) Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Syys-joulukuu yhteensä Vuosimuutos, % 9-1/01* - 9-1/01 Merkkien selitykset: [] tietoa ei ole saatu, se on epävarma tai salassapitosäännön alainen, [*] ennakkotieto. Vuodesta 01 lähtien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien lukujen kanssa tiedonkeruumenetelmän muutoksen 196 1) Sisältää päivämatkat, risteilyt ja matkat joissa yövyttiin kohdemaassa

5 Liitetaulukko. Kotimaan vapaa-ajanmatkat kohdemaakunnittain, syys-joulukuussa 01* Kohdemaakunta Matkoja yhteensä Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa - Åland Matkat maksullisessa majoituksessa Matkat 9-1/01* Osuus, % Matkat ilmaismajoituksessa Matkat 9-1/01* Osuus, % Kotimaan vapaa-ajanmatkat yhteensä Matkat 9-1/01* Osuus, % Merkkien selitykset: [] tietoa ei ole saatu, se on epävarma tai salassapitosäännön alainen, [*] ennakkotieto. Vuodesta 01 lähtien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien lukujen kanssa tiedonkeruumenetelmän muutoksen Liitetaulukko. Kotimaanmatkoilla käytetyt kulkuvälineet syys-joulukuussa 01* Kotimaanmatkan kulkuväline Vapaa-aika Matkoja yhteensä Auto Bussi Juna Lentokone Muu Matkat 9-1/01* Työ Matkat 9-1/01* Osuus, % Osuus, % Merkkien selitykset: [] tietoa ei ole saatu, se on epävarma tai salassapitosäännön alainen, [*] ennakkotieto. Vuodesta 01 lähtien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien lukujen kanssa tiedonkeruumenetelmän muutoksen

6 Liitetaulukko. Ulkomaan vapaa-ajanmatkat (yöpyminen kohdemaassa) kohteittain syys-joulukuussa 01* ja 01 Kohde Matkoja yhteensä Pohjoismaat Venäjä ja Baltia Itä- ja Länsi-Eurooppa Etelä-Eurooppa ja Itäisen Välimeren maat Amerikka Afrikka Aasia ja Oseania Ruotsi Venäjä Viro Britannia Saksa Espanja (ilman Kanariansaaria) Espanjan Kanariansaaret Italia Kreikka Turkki Syys-joulukuu 01* 01 Osuus, % Osuus, % Merkkien selitykset: [] tietoa ei ole saatu, se on epävarma tai salassapitosäännön alainen, [*] ennakkotieto. Vuodesta 01 lähtien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien lukujen kanssa tiedonkeruumenetelmän muutoksen

7 Liitetaulukko. Ulkomaanmatkat syyn ja kohteen mukaan syys-joulukuussa 01* 1) Kohde Matkoja yhteensä Pohjoismaat Venäjä ja Baltia Itä- ja Länsi-Eurooppa Etelä-Eurooppa ja Itäisen Välimeren maat Amerikka Afrikka Aasia ja Oseania Ruotsi Venäjä Viro Britannia Saksa Espanja (ilman Kanariansaaria) Espanjan Kanariansaaret Italia Kreikka Turkki Ulkomaanmatkan syy Vapaa-aika Sukulaisten ja ystävien tapaaminen Loma Muu henkilökohtainen syy Vapaa-ajanmatkat yhteensä Työ Työmatkat yhteensä Merkkien selitykset: [] tietoa ei ole saatu, se on epävarma tai salassapitosäännön alainen, [*] ennakkotieto. Vuodesta 01 lähtien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien lukujen kanssa tiedonkeruumenetelmän muutoksen 1) Sisältää päivämatkat, risteilyt ja matkat joissa yövyttiin kohdemaassa Liitetaulukko 6. Matkat Viroon ja Ruotsiin syys-joulukuussa 01* ja 01 Matkatyyppi Matkoja yhteensä 1) Vapaa-aika Työ 1) Yöpyminen kohdemaassa Risteily Päivämatka (ml. päiväristeily) 1) Viro Matkat 9-1/01* Matkat 9-1/ Muutos, % 9-1/01* - 9-1/ Ruotsi Matkat 9-1/01* Matkat 9-1/ Muutos, % 9-1/01* - 9-1/01 Merkkien selitykset: [] tietoa ei ole saatu, se on epävarma tai salassapitosäännön alainen, [*] ennakkotieto. Vuodesta 01 lähtien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien lukujen kanssa tiedonkeruumenetelmän muutoksen 1) Sisältää päivämatkat, risteilyt ja matkat joissa yövyttiin kohdemaassa

8 Laatuseloste: Suomalaisten matkailu 01 Tilastotietojen relevanssi Suomalaisten matkailu -tutkimus sisältää tietoa suomalaisten tekemistä matkoista ja vuoden aikana matkoja tehneiden henkilöiden määristä. Tutkimuksen kohteena ovat yöpymisen sisältäneet matkat kotimaassa ja ulkomaille sekä päivämatkat ulkomaille. Tutkimuksen tietoja käytetään suomalaisten kotimaanmatkailun ja ulkomaille suuntautuvan matkailun seuraamisessa. Tiedot on tarkoitettu erityisesti valtionhallinnon, matkailualan yritysten ja järjestöjen sekä tutkijoiden käyttöön. Valtionhallinnon osalta tietoja käytetään lähinnä Suomen Pankin maksutaselaskelmissa. Tutkimuksen tietoja raportoidaan myös Eurostatille eli Euroopan yhteisön tilastovirastolle matkailutilastoasetuksen (EU) N:o 69/011 mukaan. Tilastokeskus kerää tilaston tiedot otospohjaisella puhelinhaastattelututkimuksella. Otoshenkilöt edustavat Suomessa vakituisesti asuvaa 1 -vuotiasta väestöä. Tiedot kerätään vapaaehtoisuuteen perustuen. Yksilökohtaiset tutkimustiedot ovat tilastolain (0/00, 1 ) mukaan luottamuksellisia. Matkailun määritelmään liittyy olennaisesti tavanomaisen elinpiirin käsite. Maailman matkailujärjestön (World Tourism Organisation, UNWTO) mukaan matkailu on toimintaa, jossa ihmiset matkustavat tavanomaisen elinpiirinsä ulkopuolella olevaan paikkaan ja oleskelevat siellä korkeintaan yhden vuoden. Matkakohteiden luokituksessa käytetään Tilastokeskuksen kunta- ja valtioluokitusta tilastovuodelta. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Suomalaisten matkailu -tutkimus koostuu kahdesta osasta. Kuukausitutkimuksessa kerätään tietoa suomalaisten tekemistä matkoista, niiden lukumääristä ja ominaisuuksista. Kerran vuodessa tehdään ns. vuositutkimus, jonka avulla selvitetään tutkimusvuoden aikana matkoja tehneiden henkilöiden määriä. Tutkimus on otospohjainen puhelinhaastattelututkimus, jossa käytetään tietokoneavusteista haastattelulomaketta. Matkatutkimuksen haastattelut tehdään keskitetysti Tilastokeskuksen puhelinhaastattelu- eli CATI-keskuksesta. Tiedot kerätään tutkimusvuoden helmikuun ja tutkimusvuotta seuraavan vuoden tammikuun välisenä aikana. Haastattelut käydään heti kuukauden päätyttyä viikon aikana. Matkustaneita henkilöitä selvittävän vuositutkimuksen tiedot kerätään tutkimusvuotta seuraavan vuoden tammikuussa. Aiemmin Tilastokeskuksen kenttähaastattelijat tekivät vuositutkimuksen haastattelut puhelimitse eri puolilla Suomea. Tilastovuodesta 01 lähtien tutkimuksen vuosiosa liitettiin osaksi CATI-keskuksessa käytävää kuukausihaastattelua. Kummassakin osatutkimuksessa perusjoukkona on väestötietojärjestelmän 1 -vuotias Suomessa vakituisesti asuva väestö. Tutkimuksen ulkopuolelle jäävät kuitenkin pysyvästi laitoksessa olevat henkilöt. Otokset poimitaan systemaattisella otannalla, ja ne edustavat perusjoukkoa kattavasti iän, sukupuolen, asuinalueen ja äidinkielen suhteen. Matkatutkimuksen otoskoko on vuodesta 01 lähtien yhteensä noin 00 henkilöä vuodessa. Tilastovuotta koskevat tiedot saadaan 1 erillisellä otoksella. Kuukausittainen otoskoko on vuodesta 01 lähtien 0 henkilöä, kun se sitä ennen oli 00 henkilöä. Samaa otosta käytetään myös kuukausittaisen kuluttajabarometrin tiedonkeruussa. Haastatteluissa kohdehenkilöiltä kysytään tietoja haastattelukuukautta edeltävän kuukauden aikana päättyneistä matkoista. Tammikuun haastattelujen yhteydessä kysytään lisäksi edeltävän vuoden matkailusta. Vuositutkimuksessa vastaukset esitettyihin kysymyksiin ovat kyllä/ei-muotoa. Haastatteluissa käydään läpi erilaisia matkaryhmiä, ja kohdehenkilöiltä kysytään, oliko hän tehnyt tämän matkaryhmän matkoja viitevuoden aikana. Vastaustiedot korotetaan painokertoimilla perusjoukon tasolle. Vuodesta 01 lähtien kunkin kuukauden painokerroin korotetaan kuukauden väestömäärälle (väestörakenteen ennakkotiedot). Ositteena ovat

9 vastaajan ikäluokka, sukupuoli ja asuinalue (suuralue). Ennen vuotta 01 ositteena käytettiin vain sukupuolta. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Matkatutkimuksen tietosisältöä laajennettiin erityisesti vuosina vastaamaan EY:n matkailutilastodirektiivin (9/7/EY) vaatimuksia. Vuonna 1996 tutkimuksen piiriin sisällytettiin yöpymisen sisältävien matkojen lisäksi ulkomaille tehdyt päivämatkat, joten nykyisessä laajuudessaan tutkimus antaa varsin kattavan kuvan suomalaisten matkailusta. Tutkimuksen ulkopuolelle jäävät enää ainoastaan kotimaan päivämatkat. Vuoden 01 lomakeuudistuksen jälkeen vastaaja ei enää itse päätä matkan tyyppiä, vaan se päätellään annetuista vastauksista. Matkoilta kysytään kaikki käytetyt yöpymismuodot, joten maksullisen majoituksen matkat saadaan lajiteltua automaattisesti oikein. Tämä vähentää virheitä ja mahdollistaa tarkemman tilastoinnin. Matkatutkimuksen vastauskato vuositasolla on keskimäärin 9 prosenttia. Kato on yksi merkittävämpiä virhelähteitä, sillä kadon suuruus vaikuttaa välittömästi painokertoimien suuruuteen. Mitä suurempi kato on, sitä suuremmiksi painokertoimet muodostuvat. Otannasta aiheutuvaa satunnaisvaihtelua kuvataan matkojen ja matkoja tehneiden henkilöiden vuosiestimaateille laskettujen 9 prosentin luottamusvälien avulla. Taulukko 1. Suomalaisten matkailu -tutkimuksen luottamusvälit matkaryhmittäin vuonna 01 Matkatyyppi N Summa Keskihajonta 9% luottamusväli alaraja yläraja Kotimaan vapaa-ajanmatkat maksullisessa majoituksessa Kotimaan vapaa-ajanmatkat ilmaismajoituksessa Työ- ja kokousmatkat kotimaassa Ulkomaan vapaa-ajan päivämatkat (ml. päiväristeilyt) Ulkomaan vapaa-ajanristeilyt Ulkomaan vapaa-ajanmatkat, yöpyminen kohdemaassa Ulkomaan työ- ja kokousmatkat Tulokset esitetään tuhannen tarkkuudella. Ennen vuotta 01 alle olevia lukumääriä ei julkistettu, vaan ne merkittiin epävarmaksi tiedoksi. Vuodesta 01 lähtien alle merkitään epävarmaksi tiedoksi. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Tietoja matkojen määristä julkaistiin vuoteen 011 asti kuukausittain viikon kuluttua tilastokuukauden päättymisestä. Vuodesta 01 lähtien tietoja julkaistaan neljän kuukauden välein 7 viikon sisällä jakson päättymisestä. Vuositiedot julkaistaan Suomalaisten matkailu -tutkimuksen kotisivuilla 1 kuukauden kuluttua vuoden päättymisestä. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Tiedot julkaistaan vain Tilastokeskuksen Internet-sivuilla. Suomalaisten matkailu -vuosijulkaisua tuotettiin painettuna tilastovuoteen 00 asti. Vuositietoja matkoista on saatavilla matkaryhmittäin ja kohdealueittain Internet-sivujen tietokantapalvelussa. Matkaryhmittäiset aikasarjat alkavat vuodesta 1991 ja kohdealueittaiset vuodesta

10 Tilastojen vertailukelpoisuus Säännöllisesti matkatutkimusta on tehty vuodesta 1991 alkaen. Vuosina Tilastokeskus tuotti matkatutkimusta Matkailun edistämiskeskuksen (MEK) toimeksiannosta. Nämä vuodet ovat keskenään vertailukelpoisia, sillä käytössä olivat yhdenmukaiset menetelmät. Vuonna 199 tutkimus siirtyi kokonaan Tilastokeskukselle. Samana vuonna aloitetut sisältö- ja menetelmämuutokset ovat vaikuttaneet tietojen vertailukelpoisuuteen vuosien välillä. Matkatutkimuksen tietosisältö sekä laskenta- ja tiedonkeruumenetelmät pysyivät ennallaan vuosina Vuosina 010 ja 01 tapahtuneiden tiedonkeruun muutosten takia luvut lähtien eivät ole täysin vertailukelpoiset edellisiin vuosiin. Vuoden 000 alussa tutkimusta alettiin tehdä joka kuukausi yhdessä Kuluttajabarometrin kanssa keskitetysti. Tätä ennen tutkimuksen tiedot kerättiin Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen tiedonkeruun yhteydessä, neljännesvuosittain vuosina ja sitä ennen kolmannesvuosittain. Vuonna 000 matkan enimmäispituus muuttui 90 päivästä 6 päivään Maailman matkailujärjestön (UNWTO) ohjeiden mukaisesti. Tietojen vertailtavuutta heikentää jonkin verran myös se, että alkaneiden matkojen sijaan tilastovuodesta 000 alkaen kohdehenkilöiltä on kysytty tietoja tutkimusjaksolla päättyneistä matkoista. Tiedonkeruuta muutettiin vuonna 010 siten, että haastattelukuukauden tutkimusjaksoa on lyhennetty kahdesta kuukaudesta yhteen kuukauteen, eli tiedustelu koskee vain haastattelukuukautta välittömästi edeltäneen kuukauden aikana päättyneitä matkoja aiemman kahden edellisen kuukauden sijaan. Aikaisemmin lopulliset tiedot kunkin kuukauden matkojen määristä saatiin kahden eri otoksen keskiarvona, muutoksen jälkeen luvut perustuvat yhteen otokseen. Vuodesta 01 lähtien matkailutilastot laaditaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 69/011 mukaan. Samalla kohdejoukko laajeni 1 7-vuotiaista 1 -vuotiaisiin, otettiin käyttöön tarkemmat painokertoimet ja haastattelulomakkeelle tehtiin merkittäviä muutoksia. Uudistuksen takia tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia aiempien vuosien kanssa. Ikäryhmän laajentaminen kasvatti matkaryhmittäisiä summia prosenttia. Painokertoimen tarkentaminen kasvatti matkaryhmittäisiä summia prosenttia. Muuttuneiden kysymysten vaikutusta saatuihin tuloksiin on vaikea määritellä. Matkatyypin päättely annetuista vastauksista (vastaajan oman luokittelun sijaan) on siirtänyt osan matkoista toiseen ryhmään. Tarkentuneella ohjeistuksella on pyritty vähentämään tavanomaiseen elinpiiriin kuuluvan liikkumisen määrää tilastossa. Tiedot matkustaneista henkilöistä ovat vertailukelpoisia eri vuosien välillä. Vuositutkimusta matkustaneista henkilöistä tehtiin työvoimatutkimuksen yhteydessä ja sen jälkeen matkatutkimuksen liitteenä. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Suomalaisten matkailu -tutkimus tilastoi matkailun kysyntää. Matkailun tarjontaa Suomessa kuvataan kuukausittain ja vuosittain julkaistavassa Tilastokeskuksen Majoitustilastossa. Se sisältää tietoja mm. hotellien majoituskapasiteetista ja sen käytöstä sekä yöpymisistä majoitusliikkeissä matkailijan asuinmaan mukaan eriteltyinä. Suomen ja ulkomaiden välistä matkustajaliikennettä tilastoivat meriliikenteen osalta Liikennevirasto ja lentoliikenteen osalta Finavia. Näistä tilastoista ei kuitenkaan käy ilmi matkailijoiden kotimaa. Suomen matkatoimistoalan liitto (SMAL) julkaisee vuosittain nettisivuillaan tilaston Lentäen tehdyt vapaa-ajan valmismatkat ja markkinaosuudet, josta selviää matkatoimistojen kautta ostettujen matkojen määrä kohdemaittain. 10

11 Liikenne ja matkailu 01 Lisätietoja Taru Tamminen 09 1 Mervi Härkönen 09 1 Vastaava tilastojohtaja: Hannele Orjala Lähde: Suomalaisten matkailu, Tilastokeskus Asiakaspalaute: Tietopalvelu ja viestintä, Tilastokeskus puh ISSN = Suomen virallinen tilasto ISSN (pdf) Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh

Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu Liikenne ja matkailu 201 Suomalaisten matkailu Syksy 2012 (1.. 1.12.2012) Suomalaiset matkustivat Välimerelle, Viroon ja Lappiin syys joulukuussa 2012 Matkailun kasvavassa suosiossa ei näy laman merkkejä,

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu Liikenne ja matkailu 201 Suomalaisten matkailu 201, syksy (1..-1.12.201) Matkat Välimerelle ja Viroon lisääntyivät syys joulukuussa 201 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan suomalaiset tekivät loppuvuodesta

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu Liikenne ja matkailu 2010 Suomalaisten matkailu 2010, helmikuu Vapaa-ajanmatkat helmikuussa 2010 Suomalaiset tekivät helmikuussa yhteensä 410 000 yöpymisen sisältänyttä vapaa-ajanmatkaa ulkomaille. Matkoja,

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu Liikenne ja matkailu 2012 Suomalaisten matkailu 2012, kevät (1.1.-0..2012) Suomalaiset matkailivat innokkaasti tammi huhtikuussa 2012 Suomalaiset matkustivat alkuvuonna 2012 runsaasti sekä kotimaassaan

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu Liikenne ja matkailu 2010 Suomalaisten matkailu 2010, syyskuu Ulkomaan vapaa-ajanmatkojen määrä laski syyskuussa 2010 Suomalaiset tekivät syyskuussa 2010 noin kymmenen prosenttia vähemmän sellaisia ulkomaan

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu Liikenne ja matkailu 2011 Suomalaisten matkailu 2011, tammikuu Tammikuussa 2011 naapurimaat suomalaisten matkailijoiden suosiossa Monen suomalaisen ulkomaanmatka suuntautui tammikuussa Ruotsiin, Viroon

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu Liikenne ja matkailu 0 Suomalaisten matkailu 0, joulukuu Ulkomaanmatkat suomalaisten suosiossa joulukuussa 0 Joulukuussa suomalaiset suuntasivat matkansa ulkomaille ja kohdemaassa yöpymisen sisältäneitä

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu Liikenne ja matkailu 201 Suomalaisten matkailu 201, syksy (1.9.-1.12.201) Viron ja Ruotsin risteilyt suomalaisten suosiossa syys-joulukuussa 201 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan suomalaiset tekivät

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu Liikenne ja matkailu 01 Suomalaisten matkailu 01, kevät (1.1.-0..01) Suomalaiset matkustivat tammi-huhtikuussa 01 Lappiin, Viroon ja Espanjaan Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan suomalaiset matkustivat

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu Liikenne ja matkailu 011 Suomalaisten matkailu 011, marraskuu Marraskuussa 011 suomalaiset matkustivat Viroon tai Kanarian saarille Marraskuun harmaus sai suomalaiset matkustamaan Viroon tai Kanarian saarille.

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu Liikenne ja matkailu 01 Suomalaisten matkailu 01, kevät (1.1.-0..01) Suomalaiset matkailivat innokkaasti kotimaassa tammi-huhtikuussa 01 Suomalaiset matkustivat alkuvuonna 01 runsaasti sekä kotimaassaan

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu Liikenne ja matkailu 2011 Suomalaisten matkailu 2011, toukokuu Toukokuussa 2011 suomalaiset matkustivat Viroon tai lähtivät Ruotsin risteilylle Toukokuussa suomalaiset tekivät Viroon yli 100 000 maksullisen

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu Liikenne ja matkailu 01 Suomalaisten matkailu Kesä 01 (1.5. 1.8.01) Suomalaisten matkailu kotimaassa lisääntyi touko elokuussa 01 Korjattu.10.01 klo 10.0. Tämä julkaisu korvaa.10.01 klo 9.00 julkaistun

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu Liikenne ja matkailu 2010 Suomalaisten matkailu 2010, elokuu Matkailuinnostus valtasi suomalaiset elokuussa 2010 Elokuussa suomalaiset innostuivat matkailemaan edellisvuotta huomattavasti vilkkaammin.

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu Liikenne ja matkailu 01 Suomalaisten matkailu 01, kesä (1..-1.8.01) Kotimaanmatkat ja päivämatkat ulkomaille suomalaisten suosiossa touko-elokuussa 01 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan suomalaiset

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu Liikenne ja matkailu 2010 Suomalaisten matkailu 2010, maaliskuu Maaliskuussa 2010 kotimaa ja naapurimaat suomalaisten matkailijoiden suosiossa Suomalaiset tekivät maaliskuussa lähes puoli miljoonaa maksullisen

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu Liikenne ja matkailu 01 Suomalaisten matkailu 01, kesä (1.5.-1.8.01) Vaihteleva kesäsää sai suomalaiset matkustamaan Välimeren maihin touko-elokuussa 01 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan suomalaiset

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu Liikenne ja matkailu 01 Suomalaisten matkailu 01, kevät (1.1.-0..01) Suomalaisten matkustus vuodentakaista vilkkaampaa keväällä 01 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan suomalaiset matkustivat alkuvuonna

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu Liikenne ja matkailu 0 Suomalaisten matkailu 0, syyskuu Syyskuussa 0 suomalaiset matkustivat Viroon, Ruotsiin tai Välimerelle Monen suomalaisen ulkomaanmatka suuntautui syyskuussa Viroon, Ruotsiin tai

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu Liikenne ja matkailu 2010 Suomalaisten matkailu 2010, lokakuu Kotimaanmatkat ja Ruotsin risteilyt suomalaisten matkailijoiden suosiossa lokakuussa 2010 Suomalaiset tekivät lokakuussa lähes puoli miljoonaa

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu Liikenne ja matkailu 0 Suomalaisten matkailu 0, kesäkuu Kesäkuussa 0 suomalaiset lähtivät Viron risteilylle tai matkustivat Välimerelle Kesäkuussa suomalaiset lähtivät yhtä innokkaasti risteilylle kuin

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu Liikenne ja matkailu 2010 Suomalaisten matkailu 2010, huhtikuu Tuhkapilvi keskeytti lentomatkailun viikoksi huhtikuussa 2010 Islannin tulivuorenpurkauksesta johtunut lentomatkailun keskeytyminen vaikeutti

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu Liikenne ja matkailu 015 Suomalaisten matkailu 015, kesä (1.5.-1.8.015) Suomalaiset matkustivat viileänä kesänä 015 kotimaan lisäksi myös Keski-Eurooppaan Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan suomalaiset

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu 2012

Suomalaisten matkailu 2012 Liikenne ja matkailu 2013 Suomalaisten matkailu 2012 Suomalaisten matkailu ulkomaille kasvoi vuonna 2012 Vuonna 2012 suomalaiset tekivät ulkomaille 7,8 miljoonaa erilaista vapaa-ajanmatkaa. Kasvua oli

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu 2010

Suomalaisten matkailu 2010 Liikenne ja matkailu 0 Suomalaisten matkailu 00 Suomalaisten matkailu kasvoi vuonna 00 Vuonna 00 suomalaiset tekivät ulkomaille lähes neljä miljoonaa sellaista vapaa-ajanmatkaa, jonka aikana yövyttiin

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu 2011

Suomalaisten matkailu 2011 Liikenne ja matkailu 0 Suomalaisten matkailu 0 Suomalaisten ulkomaanmatkailu kasvoi vuonna 0 Vuonna 0 suomalaiset tekivät ulkomaille lähes, miljoonaa sellaista vapaa-ajanmatkaa, jonka aikana yövyttiin

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu 2009

Suomalaisten matkailu 2009 Liikenne ja matkailu 00 Suomalaisten matkailu 009 Suomalaisten vapaa-ajanmatkailu lisääntyi ja työmatkailu väheni vuonna 009 Suomalaisten ulkomaanmatkailu lisääntyi vuonna 009 edellisvuosia voimakkaammin

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu 2015

Suomalaisten matkailu 2015 Liikenne ja matkailu 2016 Suomalaisten matkailu 2015 Suomalaisten matkailu Keski-Eurooppaan kasvoi vuonna 2015 Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan suomalaiset tekivät vuonna 2015 ulkomaille 8,1 miljoonaa

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu 2014

Suomalaisten matkailu 2014 Liikenne ja matkailu 2015 Suomalaisten matkailu 2014 Suomalaisten matkailu Etelä-Eurooppaan kasvoi vuonna 2014 Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan suomalaiset tekivät vuonna 2014 ulkomaille 7,9 miljoonaa

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu 2013

Suomalaisten matkailu 2013 Liikenne ja matkailu 2014 Suomalaisten matkailu 2013 Suomalaisten matkailu Keski-Eurooppaan kasvoi vuonna 2013 Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan suomalaiset tekivät vuonna 2013 ulkomaille 7,8 miljoonaa

Lisätiedot

Esi- ja peruskouluopetus 2013

Esi- ja peruskouluopetus 2013 Koulutus 2013 Esi- ja peruskouluopetus 2013 Peruskouluissa 540 500 oppilasta vuonna 2013 Tilastokeskuksen mukaan peruskouluissa oli 540 500 oppilasta vuonna 2013. Peruskoulun oppilasmäärä kasvoi edellisestä

Lisätiedot

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit Liikenne ja matkailu 05 Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit 05, helmikuu Helmikuussa 05 ensirekisteröitiin 7 989 uutta henkilöautoa Helmikuussa 05 rekisteröitiin 03 uutta ajoneuvoa, joista autoja oli

Lisätiedot

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit Liikenne ja matkailu 05 Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit 05, tammikuu Tammikuussa 05 ensirekisteröitiin 0 67 uutta henkilöautoa Tammikuussa 05 rekisteröitiin 4 53 uutta ajoneuvoa, joista autoja oli

Lisätiedot

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit Liikenne ja matkailu 05 Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit 05, kesäkuu Kesäkuussa 05 ensirekisteröitiin 8 976 uutta henkilöautoa Kesäkuussa 05 rekisteröitiin 5 97 uutta ajoneuvoa, joista autoja oli

Lisätiedot

Moottoriajoneuvokanta 2011

Moottoriajoneuvokanta 2011 Liikenne ja matkailu 2012 Moottoriajoneuvokanta 2011 Ajoneuvokanta kasvoi 3,9 prosenttia vuonna 2011 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2011 päättyessä 5 539 322 ajoneuvoa, joista autoja oli 3 494 357. Autojen

Lisätiedot

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit Liikenne ja matkailu 0 Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit 0, huhtikuu Huhtikuussa 0 ensirekisteröitiin 4 05 uutta henkilöautoa Huhtikuussa 0 rekisteröitiin 5 uutta ajoneuvoa, joista autoja oli 4 60.

Lisätiedot

Moottoriajoneuvokanta 2014

Moottoriajoneuvokanta 2014 Liikenne ja matkailu 2015 Moottoriajoneuvokanta 2014 Ajoneuvokanta kasvoi vuonna 2014 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2014 päättyessä 6 014 610 ajoneuvoa, joista liikennekäytössä oli 5 043 523 ajoneuvoa.

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2014 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2014, 3. neljännes Kuorma-autoilla kuljetettu tavaramäärä kasvoi vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä Vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä

Lisätiedot

Moottoriajoneuvokanta 2013

Moottoriajoneuvokanta 2013 Liikenne ja matkailu 2014 Moottoriajoneuvokanta 2013 Ajoneuvokanta kasvoi vuonna 2013 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2013 päättyessä 5 862 216 ajoneuvoa, joista liikennekäytössä oli 4 993 740 ajoneuvoa.

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä väheni tammi maaliskuussa 5,8 prosenttia edellisvuodesta

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä väheni tammi maaliskuussa 5,8 prosenttia edellisvuodesta Oikeus 2015 Velkajärjestelyt 2015, 1. vuosineljännes Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä väheni tammi maaliskuussa 5,8 prosenttia edellisvuodesta Tilastokeskuksen tietojen mukaan tammi maaliskuussa

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2011

Ammattikorkeakoulukoulutus 2011 Koulutus 2012 Ammattikorkeakoulukoulutus 2011 Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 22 900 tutkintoa vuonna 2011 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 22

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2012 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2012, 2. vuosineljännes Kuorma-autojen maa-aineskuljetukset vähenivät, muut kuljetukset lisääntyivät huhti kesäkuussa 2012 Kuorma-autoilla kotimaan

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2011

Yliopistokoulutus 2011 Koulutus 01 Yliopistokoulutus 011 Yliopistotutkinnon suorittaneet Yliopistoissa suoritettiin 8 500 tutkintoa vuonna 011 Tilastokeskuksen mukaan yliopistoissa suoritettiin vuonna 011 yhteensä 8 500 tutkintoa.

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman Koulutus 2015 Lukiokoulutus 2014 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2014 yhteensä 103 900 opiskelijaa. Opiskelijamäärä

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2012

Yliopistokoulutus 2012 Koulutus 2013 Yliopistokoulutus 2012 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 169 000 opiskelijaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2012 169 000

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2014

Yliopistokoulutus 2014 Koulutus 25 Yliopistokoulutus 2 Yliopistojen opiskelijamäärä väheni ja tutkintojen määrä kasvoi vuonna 2 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita oli 132 600 vuonna

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Koulutus 2014 Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 138 700 opiskelijaa Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa oli 138 700 opiskelijaa vuonna 2014.

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen Koulutus 2014 Lukiokoulutus 2013 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2013 yhteensä 105 900 opiskelijaa. Opiskelijamäärä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Koulutus 2012 Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 139 900 opiskelijaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakoulujen uusien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavan koulutuksen uusien opiskelijoiden

Lisätiedot

Moottoriajoneuvokanta 2009

Moottoriajoneuvokanta 2009 Liikenne ja matkailu 2010 Moottoriajoneuvokanta 2009 Ajoneuvokanta kasvoi 3,6 prosenttia vuonna 2009 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2009 päättyessä 5 128 067 ajoneuvoa, joista autoja oli 3 246 414. Autojen

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä kasvoi vuonna 2013 hieman edellisvuodesta

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä kasvoi vuonna 2013 hieman edellisvuodesta Oikeus 2014 Velkajärjestelyt 2013, 4. vuosineljännes Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä kasvoi vuonna 2013 hieman edellisvuodesta Tilastokeskuksen tietojen mukaan tammi joulukuussa 2013 käräjäoikeuksiin

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Koulutus 2015 Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Ammattikorkeakoulututkinnot Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen määrä jatkoi kasvuaan Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2014 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Velkajärjestelyt 2011

Velkajärjestelyt 2011 Oikeus 2012 Velkajärjestelyt 2011 Vuoden 2011 aikana loppuun käsitellyt yksityishenkilöiden velkajärjestelyasiat Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuoden 2011 aikana käräjäoikeuksissa käsiteltiin loppuun

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Koulutus 2010 Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 138 900 opiskelijaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 55 600 osallistujaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Koulutus 2011 Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 21 900 tutkintoa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 21 900 tutkintoa vuonna 2010.

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2014 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkintojen määrä kasvoi edelleen Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2013 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Velkajärjestelyt 2013

Velkajärjestelyt 2013 Oikeus 2014 Velkajärjestelyt 2013 Loppuun käsiteltyjen velkajärjestelyasioiden määrä kasvoi 6,0 prosenttia vuonna 2013 Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuoden 2013 aikana käräjäoikeuksissa käsiteltiin

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2009

Ammattikorkeakoulukoulutus 2009 Koulutus 2010 Ammattikorkeakoulukoulutus 2009 Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 000 tutkintoa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 000 tutkintoa vuonna 2009. Määrä

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2013

Yliopistokoulutus 2013 Koulutus 014 Yliopistokoulutus 013 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 167 00 opiskelijaa vuonna 013 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli 167 00

Lisätiedot

Velkajärjestelyt. Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt kasvussa tammi joulukuussa 2011. 2011, 4. vuosineljännes

Velkajärjestelyt. Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt kasvussa tammi joulukuussa 2011. 2011, 4. vuosineljännes Oikeus 2011 Velkajärjestelyt 2011, 4. vuosineljännes Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt kasvussa tammi joulukuussa 2011 Tilastokeskuksen tietojen mukaan tammi joulukuussa 2011 käräjäoikeuksiin jätettiin

Lisätiedot

Yrityssaneerauksien määrä kasvoi 10,9 prosenttia vuonna 2013

Yrityssaneerauksien määrä kasvoi 10,9 prosenttia vuonna 2013 Oikeus 2014, 4. vuosineljännes Yrityssaneerauksien määrä kasvoi 10,9 prosenttia vuonna Otsikko korjattu 29.1.2014 klo 10.15. Oli aiemmin 13,2 prosenttia. Tilastokeskuksen tietojen mukaan pantiin vireille

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa

Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa Energia 2014 Kivihiilen kulutus 2014, 2 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tämän vuoden

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2009 Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 66 000 osallistujaa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2009

Yliopistokoulutus 2009 Koulutus 2010 Yliopistokoulutus 2009 Yliopistoissa suoritettiin 23 800 tutkintoa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan yliopistoissa suoritettiin vuonna 2009 yhteensä 23 800 tutkintoa. Suoritettujen tutkintojen

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen Koulutus 2010 Lukiokoulutus 2009 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2009 yhteensä 112 100 opiskelijaa. Opiskelijamäärä

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2010

Ammatillinen koulutus 2010 Koulutus 2011 Ammatillinen koulutus 2010 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 59 700 osallistujaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

Yrityssaneerauksien määrä edellisvuoden tasolla tammi syyskuussa 2012

Yrityssaneerauksien määrä edellisvuoden tasolla tammi syyskuussa 2012 Oikeus 1 Yrityssaneeraukset 1, 3. vuosineljännes Yrityssaneerauksien määrä edellisvuoden tasolla tammi syyskuussa 1 Tilastokeskuksen tietojen mukaan tammi syyskuussa 1 pantiin vireille 391 yrityssaneerausta,

Lisätiedot

Venäjää opiskelevien peruskoululaisten osuus kasvanut

Venäjää opiskelevien peruskoululaisten osuus kasvanut Koulutus 215 Ainevalinnat 214 Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat ä opiskelevien peruskoululaisten osuus kasvanut Tilastokeskuksen mukaan venäjää opiskelleiden osuus peruskoulun 1-6 oppilaista oli,2 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2009

Yliopistokoulutus 2009 Koulutus 2010 Yliopistokoulutus 2009 Yliopistoissa 16 500 opiskelijaa vuonna 2009 Korjattu 20.4.2010 klo 10. Korjattu luku on merkitty punaisella. Oli aiemmin 7 24. Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2009 Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita oli 131 200 vuonna 2009 Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2010 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2009, 4. neljännes Kuorma-autojen tavarankuljetukset vähenivät loka-joulukuussa Kuorma-autoilla kotimaan tieliikenteessä kuljetettu tavaramäärä

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2010

Ammatillinen koulutus 2010 Koulutus 2011 Ammatillinen koulutus 2010 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita

Lisätiedot

Ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät 2 prosenttia tammikuussa 2014

Ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät 2 prosenttia tammikuussa 2014 Liikenne ja matkailu 2014 Majoitustilasto 2014, tammikuu Ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät 2 prosenttia tammikuussa 2014 Ulkomaisten matkailijoiden yöpymisten määrä kasvoi 2,0 prosenttia

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2011

Opiskelijoiden työssäkäynti 2011 Koulutus 013 Opiskelijoiden työssäkäynti 011 Yli puolet opiskelijoista kävi opintojen ohella töissä Tilastokeskuksen tietojen mukaan opiskelijoiden työssäkäynti oli yleisempää vuonna 011 kuin vuotta aiemmin.

Lisätiedot

Rakennusluvat. Rakennuslupien kuutiomäärä väheni selvästi elokuussa. 2009, elokuu

Rakennusluvat. Rakennuslupien kuutiomäärä väheni selvästi elokuussa. 2009, elokuu Rakentaminen 2009 Rakennusluvat 2009, elokuu Rakennuslupien kuutiomäärä väheni selvästi elokuussa Elokuussa 2009 rakennuslupia myönnettiin yhteensä 2,3 miljoonalle kuutiometrille, mikä on runsaan neljänneksen

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi joulukuussa 2009

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi joulukuussa 2009 Oikeus 2010 Velkajärjestelyt 2009, 4. vuosineljännes Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi joulukuussa 2009 Vuoden 2009 aikana jätettiin käräjäoikeuksiin 2 922 yksityishenkilöiden

Lisätiedot

Ulosottovelallisia 243 000 vuoden 2011 lopussa

Ulosottovelallisia 243 000 vuoden 2011 lopussa Oikeus 2012 Ulosottoasiat 2011 Ulosottovelallisia 243 000 vuoden 2011 lopussa Ulosottovelallisia oli kaikkiaan 242 996 vuoden 2011 lopussa. Edellisvuoteen verrattuna ulosottovelallisten määrä oli noussut

Lisätiedot

Kaksi kolmesta alakoululaisesta opiskelee englantia

Kaksi kolmesta alakoululaisesta opiskelee englantia Koulutus 216 Ainevalinnat 215 Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat Kaksi kolmesta alakoululaisesta opiskelee englantia Tilastokeskuksen mukaan englanti oli syyslukukaudella 215 yleisimmin opiskeltu vieras

Lisätiedot

Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia

Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia Koulutus 212 Ainevalinnat 211 Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia Tilastokeskuksen mukaan englanti oli syyslukukaudella 211 yleisimmin opiskeltu kieli

Lisätiedot

Rakennusluvat. Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa. 2009, marraskuu

Rakennusluvat. Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa. 2009, marraskuu Rakentaminen 2010 Rakennusluvat 2009, marraskuu Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa Marraskuussa 2009 rakennusluvan sai runsaat 2 200 uutta asuntoa, mikä on yli 60 prosenttia enemmän kuin

Lisätiedot

Raju pudotus ulkomaisten matkailijoiden yöpymisissä tammikuussa 2015

Raju pudotus ulkomaisten matkailijoiden yöpymisissä tammikuussa 2015 Liikenne ja matkailu 2015 Majoitustilasto 2015, tammikuu Raju pudotus ulkomaisten matkailijoiden yöpymisissä tammikuussa 2015 Ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset vähenivät Suomen majoitusliikkeissä peräti

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2010

Opiskelijoiden työssäkäynti 2010 Koulutus 2012 Opiskelijoiden työssäkäynti 2010 Opiskelijoiden työssäkäynti yleisempää vuonna 2010 kuin vuotta aiemmin Tilastokeskuksen tietojen mukaan opiskelijoiden työssäkäynti oli yleisempää vuonna

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2012

Opiskelijoiden työssäkäynti 2012 Koulutus 2014 Opiskelijoiden työssäkäynti 2012 Työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni 3 prosenttiyksikköä vuonna

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus alimmillaan yli kolmeen vuosikymmeneen vuonna 2015

Kivihiilen kulutus alimmillaan yli kolmeen vuosikymmeneen vuonna 2015 Energia 2016 Kivihiilen kulutus 2015, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus alimmillaan yli kolmeen vuosikymmeneen vuonna 2015 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiilen kulutus väheni viime vuonna

Lisätiedot

Yöpymiset majoitusliikkeissä vähenivät 3 prosenttia tammikuussa 2013

Yöpymiset majoitusliikkeissä vähenivät 3 prosenttia tammikuussa 2013 Liikenne ja matkailu 2013 Majoitustilasto 2013, tammikuu Yöpymiset majoitusliikkeissä vähenivät 3 prosenttia tammikuussa 2013 Suomen majoitusliikkeissä kirjattiin kaikkiaan vajaat 1,4 miljoonaa vuorokautta

Lisätiedot

Ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät 13 prosenttia tammikuussa 2012

Ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät 13 prosenttia tammikuussa 2012 Liikenne ja matkailu 2012 Majoitustilasto 2012, tammikuu Ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät 13 prosenttia tammikuussa 2012 Ulkomaisten matkailijoiden yöpymisiä kirjattiin Suomen majoitusliikkeissä

Lisätiedot

Kotimaisten matkailijoiden yöpymiset vähenivät 2,1 prosenttia elokuussa 2013

Kotimaisten matkailijoiden yöpymiset vähenivät 2,1 prosenttia elokuussa 2013 Liikenne ja matkailu 2013 Majoitustilasto 2013, elokuu Kotimaisten matkailijoiden vähenivät 2,1 prosenttia elokuussa 2013 Kotimaisten matkailijoiden yöpymisiä kirjattiin Suomen majoitusliikkeissä lähes

Lisätiedot

Yrityssaneerauksien määrä kasvoi 2,5 prosenttia tammi maaliskuussa 2015

Yrityssaneerauksien määrä kasvoi 2,5 prosenttia tammi maaliskuussa 2015 Oikeus 0 0,. vuosineljännes Yrityssaneerauksien määrä kasvoi, prosenttia tammi maaliskuussa 0 Tilastokeskuksen tietojen mukaan tammi maaliskuussa 0 pantiin vireille yrityssaneerausta, mikä oli yrityssaneerausta

Lisätiedot

Konkurssien määrä väheni 15 prosenttia tammi syyskuussa 2010

Konkurssien määrä väheni 15 prosenttia tammi syyskuussa 2010 Oikeus 2010 2010, syyskuu Konkurssien määrä väheni 15 prosenttia tammi syyskuussa 2010 Tammi syyskuussa pantiin vireille 2 130 konkurssia, mikä on 15 prosenttia vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta

Lisätiedot