Suomalaisten matkailu

Transkriptio

1 Liikenne ja matkailu 016 Suomalaisten matkailu 016, kevät ( ) Suomalaisten matkat Manner-Espanjaan lisääntyivät tammi-huhtikuussa 016 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan suomalaiset matkustivat kotimaassa alkuvuonna 016 hieman vähemmän kuin viime vuoden keväällä. Maksullisen majoituksen sisältäneitä matkoja tehtiin kolme prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Suomen kohteista Lappi menetti ja Uusimaa kasvatti suosiotaan. Myös vapaa-ajanmatkailu ulkomaille väheni verrattaessa vastaavaan ajankohtaan viime vuonna. Alkuvuodesta ulkomaille matkustaneista yhä useampi suomalainen suuntasi perinteisiin matkakohteisiin, Espanjaan tai Thaimaahan. Vapaa-ajanmatkat tammi-huhtikuussa * Vuoden 016 ensimmäisellä kolmanneksella 1 8-vuotiaat suomalaiset tekivät,1 miljoonaa matkaa, kun mukaan lasketaan kaikki kotimaan ja ulkomaan vapaa-ajanmatkat sekä työ- ja kokousmatkat. Yöpymisen sisältäneiden matkojen lisäksi matkamäärässä ovat mukana myös ulkomaan päivämatkat. Kotimaassa yöpymisen sisältäneitä vapaa-ajanmatkoja tehtiin tammi-huhtikuussa 6,8 miljoonaa. Näistä oli ilmaismajoitusmatkoja,1 miljoonaa. Matkoja, joiden aikana yövyttiin maksullisessa majoituksessa, Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.

2 tehtiin 1,8 miljoonaa ja suosituimmat matkakohteet sijaitsivat Uudellamaalla, Pohjois-Pohjanmaalla, Lapissa ja Pirkanmaalla. Maksullisen majoituksen sisältäneitä matkoja tilastoitiin prosenttia vähemmän kuin edellisvuoden tammi-huhtikuussa. Matkojen määrä Uudellemaalle kuitenkin lisääntyi 8 prosenttia. Matkat Pohjois-Pohjanmaalle pysyivät viimevuoden tasolla ja matkojen määrä Pirkanmaalle väheni 0 prosenttia sekä Lappiin 1 prosenttia. Pääsiäinen osui tänä vuonna maaliskuulle, joka oli kotimaassa alkuvuoden suosituin matkustuskuukausi, sillä silloin tehtiin 000 maksullisen majoituksen sisältänyttä matkaa. Näistä maaliskuun matkoista 0 prosenttia suuntautui Pohjois-Pohjanmaalle ja 1 prosenttia Lappiin. Maksullisessa majoituksessa matkailija yöpyy esim. vuokratussa mökissä, hotellissa tai leirintäalueella. Näillä vapaa-ajanmatkoilla yövyttiin mieluiten hotellissa. Hotelliyöpymisiä kertyikin, miljoona, joka on prosenttia maksullisista yöpymisistä. Vuokrattu mökki on kevättalvella myös hyvin suosittu. Vuokramökkiyöpymisiä kertyi näillä matkoilla 1, miljoona, joka on 0 prosenttia maksullisista yöpymisistä. Ulkomaille tehtiin tammi-huhtikuussa, miljoonaa vapaa-ajanmatkaa, sisältäen yöpymisen kohdemaassa sisältäneet matkat, risteilyt ja päivämatkat. Ulkomaan vapaa-ajanmatkoista kohdemaassa yöpymisen sisältäneitä matkoja oli Risteilyjä, joiden aikana yövyttiin ainoastaan laivalla, tehtiin tammi-huhtikuussa 000. Päivämatkoja ulkomaille tehtiin tammi-huhtikuussa 000. Näistä matkoista runsas puolet oli Viron päiväristeilyjä. Alkuvuonna vapaa-ajanmatkoja suuntautui naapurimaihimme Viroon ja Ruotsiin Ruotsiin suuntautuneet yöpymisen kohdemaassa sisältäneet matkat pysyivät samalla tasolla kuin vuosi sitten. Risteilyt vähenivät hieman, mutta päivämatkat Ruotsiin lisääntyivät. Viro on suomalaisten ykkössuosikki ympäri vuoden. Yönyliristeilyt Viroon lisääntyivät edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Yöpymisen kohdemaassa sisältäneet matkat sekä päiväristeilyt sen sijaan vähenivät. Alamäki Venäjälle suuntautuvan matkailun osalta hellitti alkuvuodesta 016, sillä yöpymisen kohdemaassa sisältäneet matkat Venäjälle lisääntyivät 6 prosenttia. Espanjaan matkoja suuntautui alkuvuodesta 000, näistä prosenttia Kanariansaarille. Kanariansaarten matkojen määrä lisääntyi 1 prosenttia. Manner-Espanjaan sekä Baleaarien saarille tehtiinkin alkuvuonna matkaa ja matkojen määrä lisääntyi edellisvuodesta prosenttia. Maaliskuu oli alkuvuoden suosituin kuukausi matkustaa Kanarialle ja huhtikuu Manner-Espanjaan. Thaimaan lämpöön tehtiin 000 matkaa ja matkojen määrä lisääntyi 0 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Kun tarkastellaan vain yöpymisen kohdemaassa sisältäneitä matkoja, tehtiin niitä 8 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden tammi-huhtikuussa. Huhtikuu oli näiden matkojen osalta alkuvuoden suosituin matkustuskuukausi, sillä silloin tehtiin 000 ulkomaan matkaa, joiden aikana yövyttiin kohdemaassa. Yöpymisen kohdemaassa sisältäneiden vapaa-ajanmatkojen määränpäänä oli Viro lähes viidesosalla matkoista, Välimeren pohjoispuolen rannikko 1 prosentilla matkoista ja Kanariansaaret 10 prosentilla matkoista. Vapaa-ajanmatkojen lisäksi kotimaassa tehtiin 1, miljoonaa työ- ja kokousmatkaa. Ulkomaille suuntautui 0, miljoonaa työ- ja kokousmatkaa (ml. kohdemaassa yöpymisen sisältäneet matkat, risteilyt ja päivämatkat). Kotimaan työmatkat lisääntyivät 1 prosenttia ja ulkomaan työmatkat prosenttia viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen Suomalaisten matkailu -tutkimuksesta, jota varten haastateltiin helmi-, maalis-, huhti- ja toukokuussa yhteensä iältään 1 8-vuotiasta suomalaista. Vuoteen 0 saakka tiedot kerättiin 1 -vuotiailta.

3 Sisällys Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Suomalaisten matkat ja niiden muutos tammi-huhtikuussa 016*. Liitetaulukko. Kotimaan vapaa-ajanmatkat kohdemaakunnittain, tammi-huhtikuussa 016* Liitetaulukko. Kotimaanmatkoilla käytetyt kulkuvälineet tammi-huhtikuussa 016*. Liitetaulukko. Ulkomaan vapaa-ajanmatkat (yöpyminen kohdemaassa) kohteittain tammi-huhtikuussa 016* ja 01.6 Liitetaulukko. Ulkomaanmatkat syyn ja kohteen mukaan tammi-huhtikuussa 016*. Liitetaulukko 6. Matkat Viroon ja Ruotsiin tammi-huhtikuussa 016* ja 01. Laatuseloste: Suomalaisten matkailu 0168

4 Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Suomalaisten matkat ja niiden muutos tammi-huhtikuussa 016* Matkatyyppi Matkoja yhteensä Vapaa-aika Työ Kotimaa Maksullinen majoitus Ilmaismajoitus Ulkomaa 1) Kotimaa Yöpyminen kohdemaassa Risteily Päivämatka (ml. päiväristeily) Ulkomaa 1) Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Tammi-huhtikuu yhteensä Vuosimuutos, % 1-/016* - 1-/01 Merkkien selitykset: [] tietoa ei ole saatu, se on epävarma tai salassapitosäännön alainen, [*] ennakkotieto. Vuodesta 01 lähtien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien lukujen kanssa tiedonkeruumenetelmän muutoksen 1) Sisältää päivämatkat, risteilyt ja matkat joissa yövyttiin kohdemaassa

5 Liitetaulukko. Kotimaan vapaa-ajanmatkat kohdemaakunnittain, tammi-huhtikuussa 016* Kohdemaakunta Matkoja yhteensä Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa - Åland Matkat maksullisessa majoituksessa Matkat 1-/016* Osuus, % Matkat ilmaismajoituksessa Matkat 1-/016* Osuus, % Kotimaan vapaa-ajanmatkat yhteensä Matkat 1-/016* Osuus, % Merkkien selitykset: [] tietoa ei ole saatu, se on epävarma tai salassapitosäännön alainen, [*] ennakkotieto. Vuodesta 01 lähtien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien lukujen kanssa tiedonkeruumenetelmän muutoksen Liitetaulukko. Kotimaanmatkoilla käytetyt kulkuvälineet tammi-huhtikuussa 016* Kotimaanmatkan kulkuväline Vapaa-aika Matkoja yhteensä Auto Bussi Juna Lentokone Muu Matkat 1-/016* Työ Matkat 1-/016* Osuus, % Osuus, % Merkkien selitykset: [] tietoa ei ole saatu, se on epävarma tai salassapitosäännön alainen, [*] ennakkotieto. Vuodesta 01 lähtien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien lukujen kanssa tiedonkeruumenetelmän muutoksen

6 Liitetaulukko. Ulkomaan vapaa-ajanmatkat (yöpyminen kohdemaassa) kohteittain tammi-huhtikuussa 016* ja 01 Kohde Matkoja yhteensä Pohjoismaat Venäjä ja Baltia Itä- ja Länsi-Eurooppa Etelä-Eurooppa ja Itäisen Välimeren maat Amerikka Afrikka Aasia ja Oseania Ruotsi Venäjä Viro Britannia Saksa Espanja (ilman Kanariansaaria) Espanjan Kanariansaaret Italia Thaimaa Tammi-huhtikuu 016* 01 Osuus, % Osuus, % Merkkien selitykset: [] tietoa ei ole saatu, se on epävarma tai salassapitosäännön alainen, [*] ennakkotieto. Vuodesta 01 lähtien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien lukujen kanssa tiedonkeruumenetelmän muutoksen

7 Liitetaulukko. Ulkomaanmatkat syyn ja kohteen mukaan tammi-huhtikuussa 016* 1) Kohde Matkoja yhteensä Pohjoismaat Venäjä ja Baltia Itä- ja Länsi-Eurooppa Etelä-Eurooppa ja Itäisen Välimeren maat Amerikka Afrikka Aasia ja Oseania Ruotsi Venäjä Viro Britannia Saksa Espanja (ilman Kanariansaaria) Espanjan Kanariansaaret Italia Thaimaa Ulkomaanmatkan syy Vapaa-aika Sukulaisten ja ystävien tapaaminen Loma Muu henkilökohtainen syy 10 8 Vapaa-ajanmatkat yhteensä Työ Työmatkat yhteensä Merkkien selitykset: [] tietoa ei ole saatu, se on epävarma tai salassapitosäännön alainen, [*] ennakkotieto. Vuodesta 01 lähtien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien lukujen kanssa tiedonkeruumenetelmän muutoksen 1) Sisältää päivämatkat, risteilyt ja matkat joissa yövyttiin kohdemaassa Liitetaulukko 6. Matkat Viroon ja Ruotsiin tammi-huhtikuussa 016* ja 01 Matkatyyppi Matkoja yhteensä 1) Vapaa-aika Työ 1) Yöpyminen kohdemaassa Risteily Päivämatka (ml. päiväristeily) 1) Viro Matkat 1-/016* Matkat 1-/ Muutos, % 1-/016* - 1-/ Ruotsi Matkat 1-/016* Matkat 1-/ Muutos, % 1-/016* - 1-/01 Merkkien selitykset: [] tietoa ei ole saatu, se on epävarma tai salassapitosäännön alainen, [*] ennakkotieto. Vuodesta 01 lähtien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien lukujen kanssa tiedonkeruumenetelmän muutoksen 1) Sisältää päivämatkat, risteilyt ja matkat joissa yövyttiin kohdemaassa

8 Laatuseloste: Suomalaisten matkailu 016 Tilastotietojen relevanssi Suomalaisten matkailu -tutkimus sisältää tietoa suomalaisten tekemistä matkoista ja vuoden aikana matkoja tehneiden henkilöiden määristä. Tutkimuksen kohteena ovat yöpymisen sisältäneet matkat kotimaassa ja ulkomaille sekä päivämatkat ulkomaille. Tutkimuksen tietoja käytetään suomalaisten kotimaanmatkailun ja ulkomaille suuntautuvan matkailun seuraamisessa. Tiedot on tarkoitettu erityisesti valtionhallinnon, matkailualan yritysten ja järjestöjen sekä tutkijoiden käyttöön. Valtionhallinnon osalta tietoja käytetään lähinnä maksutaselaskelmissa. Tutkimuksen tietoja raportoidaan myös Eurostatille eli Euroopan yhteisön tilastovirastolle matkailutilastoasetuksen (EU) N:o 6/0 mukaan. Tilastokeskus kerää tilaston tiedot otospohjaisella puhelinhaastattelututkimuksella. Otoshenkilöt edustavat Suomessa vakituisesti asuvaa 1 8-vuotiasta väestöä. Tiedot kerätään vapaaehtoisuuteen perustuen. Yksilökohtaiset tutkimustiedot ovat tilastolain (80/00, 1 ) mukaan luottamuksellisia. Matkailun määritelmään liittyy olennaisesti tavanomaisen elinpiirin käsite. Maailman matkailujärjestön (World Tourism Organisation, UNWTO) mukaan matkailu on toimintaa, jossa ihmiset matkustavat tavanomaisen elinpiirinsä ulkopuolella olevaan paikkaan ja oleskelevat siellä korkeintaan yhden vuoden. Matkakohteiden luokituksessa käytetään Tilastokeskuksen kunta- ja valtioluokitusta tilastovuodelta. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Suomalaisten matkailu -tutkimus koostuu kahdesta osasta. Kuukausitutkimuksessa kerätään tietoa suomalaisten tekemistä matkoista, niiden lukumääristä ja ominaisuuksista. Kerran vuodessa tehdään ns. vuositutkimus, jonka avulla selvitetään tutkimusvuoden aikana matkoja tehneiden henkilöiden määriä. Tutkimus on otospohjainen puhelinhaastattelututkimus, jossa käytetään tietokoneavusteista haastattelulomaketta. Matkatutkimuksen haastattelut tehdään keskitetysti Tilastokeskuksen puhelinhaastattelu- eli CATI-keskuksesta. Tiedot kerätään tutkimusvuoden helmikuun ja tutkimusvuotta seuraavan vuoden tammikuun välisenä aikana. Haastattelut käydään heti kuukauden päätyttyä viikon aikana. Matkustaneita henkilöitä selvittävän vuositutkimuksen tiedot kerätään tutkimusvuotta seuraavan vuoden tammikuussa. Aiemmin Tilastokeskuksen kenttähaastattelijat tekivät vuositutkimuksen haastattelut puhelimitse eri puolilla Suomea. Tilastovuodesta 01 lähtien tutkimuksen vuosiosa liitettiin osaksi CATI-keskuksessa käytävää kuukausihaastattelua. Kummassakin osatutkimuksessa perusjoukkona on väestötietojärjestelmän 1 8-vuotias Suomessa vakituisesti asuva väestö. Tutkimuksen ulkopuolelle jäävät kuitenkin pysyvästi laitoksessa olevat henkilöt. Otokset poimitaan systemaattisella otannalla, ja ne edustavat perusjoukkoa kattavasti iän, sukupuolen, asuinalueen ja äidinkielen suhteen. Matkatutkimuksen otoskoko on vuodesta 01 lähtien yhteensä noin 8 00 henkilöä vuodessa. Tilastovuotta koskevat tiedot saadaan 1 erillisellä otoksella. Kuukausittainen otoskoko on vuodesta 01 lähtien 0 henkilöä, kun se sitä ennen oli 00 henkilöä. Samaa otosta käytetään myös kuukausittaisen kuluttajabarometrin tiedonkeruussa. Haastatteluissa kohdehenkilöiltä kysytään tietoja haastattelukuukautta edeltävän kuukauden aikana päättyneistä matkoista. Tammikuun haastattelujen yhteydessä kysytään lisäksi edeltävän vuoden matkailusta. Vuositutkimuksessa vastaukset esitettyihin kysymyksiin ovat kyllä/ei-muotoa. Haastatteluissa käydään läpi erilaisia matkaryhmiä, ja kohdehenkilöiltä kysytään, oliko hän tehnyt tämän matkaryhmän matkoja viitevuoden aikana. Vastaustiedot korotetaan painokertoimilla perusjoukon tasolle. Vuodesta 01 lähtien kunkin kuukauden painokerroin korotetaan kuukauden väestömäärälle (väestörakenteen ennakkotiedot). Ositteena ovat 8

9 vastaajan ikäluokka, sukupuoli ja asuinalue (suuralue). Ennen vuotta 01 ositteena käytettiin vain sukupuolta. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Matkatutkimuksen tietosisältöä laajennettiin erityisesti vuosina 1 1 vastaamaan EY:n matkailutilastodirektiivin (//EY) vaatimuksia. Vuonna 16 tutkimuksen piiriin sisällytettiin yöpymisen sisältävien matkojen lisäksi ulkomaille tehdyt päivämatkat, joten nykyisessä laajuudessaan tutkimus antaa varsin kattavan kuvan suomalaisten matkailusta. Tutkimuksen ulkopuolelle jäävät enää ainoastaan kotimaan päivämatkat. Vuoden 01 lomakeuudistuksen jälkeen vastaaja ei enää itse päätä matkan tyyppiä, vaan se päätellään annetuista vastauksista. Matkoilta kysytään kaikki käytetyt yöpymismuodot, joten maksullisen majoituksen matkat saadaan lajiteltua automaattisesti oikein. Tämä vähentää virheitä ja mahdollistaa tarkemman tilastoinnin. Matkatutkimuksen vastauskato vuositasolla on keskimäärin prosenttia. Kato on yksi merkittävämpiä virhelähteitä, sillä kadon suuruus vaikuttaa välittömästi painokertoimien suuruuteen. Mitä suurempi kato on, sitä suuremmiksi painokertoimet muodostuvat. Otannasta aiheutuvaa satunnaisvaihtelua kuvataan matkojen ja matkoja tehneiden henkilöiden vuosiestimaateille laskettujen prosentin luottamusvälien avulla. Taulukko 1. Matkamäärien luottamusvälit matkatyypeittäin vuonna 01 Matkatyyppi N Summa Keskihajonta % luottamusväli alaraja yläraja Kotimaan vapaa-ajanmatkat maksullisessa majoituksessa Kotimaan vapaa-ajanmatkat ilmaismajoituksessa Työ- ja kokousmatkat kotimaassa Ulkomaan vapaa-ajan päivämatkat (ml. päiväristeilyt) Ulkomaan vapaa-ajanristeilyt Ulkomaan vapaa-ajanmatkat, yöpyminen kohdemaassa Ulkomaan työ- ja kokousmatkat Tulokset esitetään tuhannen tarkkuudella. Ennen vuotta 01 alle olevia lukumääriä ei julkistettu, vaan ne merkittiin epävarmaksi tiedoksi. Vuodesta 01 lähtien alle merkitään epävarmaksi tiedoksi. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Ennakkotietoja matkojen määristä julkaistiin vuoteen 0 asti kuukausittain viikon kuluttua tilastokuukauden päättymisestä. Vuodesta 01 lähtien ennakkotietoja julkaistaan neljän kuukauden välein viikon sisällä jakson päättymisestä. Vuositiedot julkaistaan Suomalaisten matkailu -tutkimuksen kotisivuilla kuukauden kuluttua vuoden päättymisestä. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Tiedot julkaistaan vain Tilastokeskuksen Internet-sivuilla. Suomalaisten matkailu -vuosijulkaisua tuotettiin painettuna tilastovuoteen 008 asti. Vuositietoja matkoista on saatavilla matkaryhmittäin ja kohdealueittain Internet-sivujen tietokantapalvelussa. Matkaryhmittäiset aikasarjat alkavat vuodesta 11 ja kohdealueittaiset vuodesta 000.

10 Tilastojen vertailukelpoisuus Säännöllisesti matkatutkimusta on tehty vuodesta 11 alkaen. Vuosina 11 1 Tilastokeskus tuotti matkatutkimusta Matkailun edistämiskeskuksen (MEK) toimeksiannosta. Nämä vuodet ovat keskenään vertailukelpoisia, sillä käytössä olivat yhdenmukaiset menetelmät. Vuonna 1 tutkimus siirtyi kokonaan Tilastokeskukselle. Samana vuonna aloitetut sisältö- ja menetelmämuutokset ovat vaikuttaneet tietojen vertailukelpoisuuteen vuosien 1 1 välillä. Matkatutkimuksen tietosisältö sekä laskenta- ja tiedonkeruumenetelmät pysyivät ennallaan vuosina Vuosina 010 ja 01 tapahtuneiden tiedonkeruun muutosten takia luvut eivät ole täysin vertailukelpoiset edellisiin vuosiin. Vuoden 000 alussa tutkimusta alettiin tehdä joka kuukausi yhdessä Kuluttajabarometrin kanssa keskitetysti. Tätä ennen tutkimuksen tiedot kerättiin Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen tiedonkeruun yhteydessä, neljännesvuosittain vuosina 16 1 ja sitä ennen kolmannesvuosittain. Vuonna 000 matkan enimmäispituus muuttui 0 päivästä 6 päivään Maailman matkailujärjestön (UNWTO) ohjeiden mukaisesti. Tietojen vertailtavuutta heikentää jonkin verran myös se, että alkaneiden matkojen sijaan tilastovuodesta 000 alkaen kohdehenkilöiltä on kysytty tietoja tutkimusjaksolla päättyneistä matkoista. Tiedonkeruuta muutettiin vuonna 010 siten, että haastattelukuukauden tutkimusjaksoa on lyhennetty kahdesta kuukaudesta yhteen kuukauteen, eli tiedustelu koskee vain haastattelukuukautta välittömästi edeltäneen kuukauden aikana päättyneitä matkoja aiemman kahden edellisen kuukauden sijaan. Aikaisemmin lopulliset tiedot kunkin kuukauden matkojen määristä saatiin kahden eri otoksen keskiarvona, muutoksen jälkeen luvut perustuvat yhteen otokseen. Vuodesta 01 lähtien matkailutilastot laaditaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 6/0 mukaan. Samalla kohdejoukko laajeni 1 -vuotiaista 1 8-vuotiaisiin, otettiin käyttöön tarkemmat painokertoimet ja haastattelulomakkeelle tehtiin merkittäviä muutoksia. Uudistuksen takia tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia aiempien vuosien kanssa. Ikäryhmän laajentaminen kasvatti matkaryhmittäisiä summia prosenttia. Painokertoimen tarkentaminen kasvatti matkaryhmittäisiä summia prosenttia. Muuttuneiden kysymysten vaikutusta saatuihin tuloksiin on vaikea määritellä. Matkatyypin päättely annetuista vastauksista (vastaajan oman luokittelun sijaan) on siirtänyt osan matkoista toiseen ryhmään. Tarkentuneella ohjeistuksella on pyritty vähentämään tavanomaiseen elinpiiriin kuuluvan liikkumisen määrää tilastossa. Tiedot matkustaneista henkilöistä ovat vertailukelpoisia eri vuosien välillä. Vuositutkimusta matkustaneista henkilöistä tehtiin 11 0 työvoimatutkimuksen yhteydessä ja sen jälkeen matkatutkimuksen liitteenä. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Suomalaisten matkailu -tutkimus tilastoi matkailun kysyntää. Matkailun tarjontaa Suomessa kuvataan kuukausittain ja vuosittain julkaistavassa Tilastokeskuksen Majoitustilastossa. Se sisältää tietoja mm. hotellien majoituskapasiteetista ja sen käytöstä sekä yöpymisistä majoitusliikkeissä matkailijan asuinmaan mukaan eriteltyinä. Matkailun satelliittitilinpito (Tourism Satellite Account, TSA) on tilastojärjestelmä, jossa matkailun taloudellisia vaikutuksia kuvataan monipuolisesti ja kattavasti. Matkailun tilinpidon luvut julkaistaan Visit Finlandin tilastopalvelu Rudolfin nettisivuilla. Suomen ja ulkomaiden välistä matkustajaliikennettä tilastoivat meriliikenteen osalta Liikennevirasto ja lentoliikenteen osalta Finavia. Näistä tilastoista ei kuitenkaan käy ilmi matkailijoiden kotimaa. Suomen matkatoimistoalan liitto (SMAL) julkaisee vuosittain nettisivuillaan tilaston Lentäen tehdyt vapaa-ajan valmismatkat ja markkinaosuudet, josta selviää matkatoimistojen kautta ostettujen matkojen määrä kohdemaittain. 10

11 Liikenne ja matkailu 016 Lisätietoja Taru Tamminen Teemu Okkonen Vastaava tilastojohtaja: Mari Ylä-Jarkko liikenne.matkailu@tilastokeskus.fi Lähde: Suomalaisten matkailu, Tilastokeskus Asiakaspalaute: Tietopalvelu ja viestintä, Tilastokeskus puh ISSN 16-0 = Suomen virallinen tilasto ISSN (pdf) Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh asiakaspalvelu.publishing@edita.fi