RAKENTAMISTAPAOHJE

Transkriptio

1 VESILAHDEN KUNTA, JÄRVENRANTA JÄRVENRANNAN ASEMAKAAVA RAKENTAMISTAPAOHJE Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen Jokipolventie 15,37130 Nokia Puh (03) , gsm

2 YLEISTÄ Johdanto Tämä rakentamistapaohje koskee Vesilahden kunnan Järvenrannan asemakaava-aluetta, joka sijaitsee Hovin alueen eteläpuolella, Suomelan asemakaava-alueen itäpuolella. Kaava-alue muodostuu kahdesta erillisestä alueesta, pohjoisemmasta korttelit käsittävästä Tanskan ja Kaussan alueesta sekä eteläisemmästä, korttelit 258, 259 ja 266 käsittävästä Lammashaan alueesta. Yleisohjeet koskevat kaikkia kortteleita, mutta kortteliin 259, joka on jo rakennettu, ei ole korttelikohtaisia ohjeita. Alueiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 8,0 ha. Ohjeiden tarkoitus Rakentamistapaohjeiden tarkoituksena on ohjata suunnittelijoita, rakentajia ja viranomaisia Järvenrannan asuinalueen toteuttamisessa, jotta alueesta muodostuisi yhtenäinen, viihtyisä ja maisemaan sopiva kokonaisuus. Nämä rakentamistapaohjeet täydentävät asemakaavaa ja sen määräyksiä ja ovat rakentajaa ja tontinhaltijaa sitovia. Aluetta koskeviin rakentamistavan vaatimuksiin on syytä tutustua jo ennen tontin hankintaa. Rakennussuunnitelman ollessa luonnosvaiheessa on hyvä ottaa yhteyttä rakennusvalvontaan ja keskustella suunnitelman sopivuudesta ympäristöön, asemakaavamääräyksistä ja muista huomioon otettavista seikoista. Asemakaavamääräykset Asemakaavakartta, Lammashaka, korttelit

3 Asemakaavakartta, Tanska ja Kaussa, korttelit

4 4

5 Yleismääräykset: Alue on osa valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta (Vesilahden kulttuurimaisemat). Korttelissa 258 rakentaminen on suositeltavaa toteuttaa siten, että tontille voidaan suojata liikennemelulta oleskelualue asuinrakennuksella, autotallilla ja talousrakennuksella. Autopaikkoja on varattava 2 ap/ tontti. Kaavan toteuttamisessa tulee noudattaa alueelle laadittuja rakentamistapaohjeita. Rakennusoikeus Korttelissa 266 ja kortteleissa rakennusoikeutta on osoitettu 200 kerrosalaneliömetriä asuinrakennusta ja 60 kerrosalaneliömetriä talousrakennusta varten. Rakennusoikeutta on osoitettu Lammashaan alueella korttelissa 258 tonttikohtaisesti 200 kerrosalaneliömetriä asuinrakennusta ja 100 kerrosalaneliömetriä talousrakennuksia varten. Yksittäisen talousrakennuksen suurin sallittu kerrosala on 50 kem². Alueen erityispiirteet Lammashaka, korttelit 258, 259 ja 266 Kortteli 259 on rakennettu ja sijaitsee selkeästi pellon rajan pohjoispuolella. Tontin eteläreunassa on puustoa, joka suojaa rakentamista maisemassa. Kortteli 266 sijaitsee metsän puolella ja kortteli 258 avoimessa peltomaisemassa. Korttelin 258 pohjoisreuna rajautuu metsänreunaan. Alue on osa laajempaa kulttuurihistoriallisesti arvokasta viljelymaisemaa, johon uudisrakentaminen luo uutta maisemanrajaa. Rakentaminen on maisemassa erittäin näkyvällä paikalla. Lammashaan alueella on asemakaavalla luotu mahdollisuuksia yleiskaavan mukaiseen maaseutumaisen asumisen alueeseen. Tonttien koot ovat suuria mahdollistaen viljelyn tonttien eteläosissa ja erilaisten toimintojen sijoittamisen tonteille. Lammashaan alueen uudisrakentaminen muodostuu rakennuksista, jotka eivät ole keskenään samansuuntaisia, vaan seuraavat rinteen muotoa ja rajaavat pihapiirejä. Pieni vaihtelu ja sattumanvaraisuus liittävät rakentamisen ympäristöönsä luoden kuitenkin yhtenäistä maisemanrajaa. Maaseutumaisuutta ja monimuotoisuutta lisää myös mahdollisuus rakentaa kullekin tontille useampi kuin yksi talousrakennus. Suomelan kulttuurimaisemaselvityksessä (A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 2012) kerrotaan, että Järvenrannan torppari- ja mäkitupalaisalue on rakentunut alueille tyypillisesti takamaan ja rintamaiden vaihettumisvyöhykkeelle. Alueen täydennysrakentaminen tulisi sovittaa peltolaikkujen kudelmaa, metsäistä tunnelmaa ja rakennusten sattumanvaraista järjestystä säilyttäen. 5

6 Tanska ja Kaussa, korttelit Tanskan ja Kaussan alue on kokonaisuudessaan loivaan rinteeseen sijoittuvaa havu-/sekametsää. Luonnonympäristön säilyttäminen osana alueen tulevaa ilmettä on ollut lähtökohtana suunnittelulle. Tontin suunnittelu ja rakennusten sijoitus Suositeltavat rakennusten paikat ja harjansuunnat on esitetty asemakaavassa. Talousrakennusten harjansuunta on yleensä vastakkaisessa kulmassa päärakennuksen harjansuuntaan, jolloin rakennukset rajaavat luontevasti piha-aluetta. Maastonmuotojen oleellinen muuttaminen tonteilla pengertämällä tai kaivamalla ei ole sallittua. Rakennusten tulee vierekkäisillä tonteilla olla keskenään sekä katutasoon nähden sopusuhtaisessa korkeusasemassa. Rakennusten sijoittelussa tulee pyrkiä siihen, että jokaiselle tontille muodostuu suojaisa piha-alue lämpimään ja valoisaan ilmansuuntaan. Sijoittelussa tulee huomioida myös muut korttelin ja kadunvarren rakennukset, ja pyrkiä yhtenäiseen ilmeeseen. Tonteilla tulee asemakaavan mukaisesti esittää 2 autopaikkaa kullekin tontille. Autopaikka voi olla kattamaton, autotalli tai autokatos. Autopaikan voi sijoittaa myös osaksi asuinrakennusta tai välittömästi sen yhteyteen. Esimerkki Lammashaan alueen tontin käsittelystä ja rakennusten sijoittelusta. Oleskelupihaa rajaavat asuinrakennus ja talousrakennukset vapaamuotoisesti. Asuinrakennus sijaitsee oleskelupihan eteläreunassa rajaten tontin eteläosan avointa viljelyaluetta ja jättäen oleskelupihalle mahdollisimman paljon tilaa. Asuinrakennus ja oleskelupihan eteläosaan istutetut pensaat suojaavat oleskelupihaa myös liikennemelulta. Tontin eteläosa on varattu viljelyyn ja sinne on sijoitettu myös kasvihuone. 6

7 Esimerkki Tanskan ja Kaussan alueen tontin käsittelystä ja rakennusten sijoittelusta. Asuinrakennus sijaitsee lähellä kadunreunaa ja on sijoitettu 15 kulmaan katuun nähden, jolloin se jättää oleskelupihan avoimeksi ja rajaa katualuetta. Talousrakennus/autotalli sijaitsee tontin itäreunassa rajaten oleskelupihaa. Tontin pohjoisosassa on säilytetty metsän puita ja kasveja, jotta tontti sulautuu luontevasti metsäiseen ympäristöön. Rakennusten koko ja mittasuhteet Suurin sallittu kerrosluku on I u2/3. Luku tarkoittaa, että rakennuksen ullakon tasolla saa rakentaa kerrosalaa 2/3 rakennuksen ensimmäisen kerroksen alasta. (Jos esimerkiksi ensimmäisen kerroksen kerrosala on 90 kem², saa toisessa kerroksessa kerrosalaa olla 60 kem². Kerrosalaan lasketaan yli 160 cm korkea huonetila.) Korttelissa 258 määräys kerrosluvusta I u2/3 on ehdoton ja lisäksi on sallittu rakentaa kellarikerokseen puolet ensimmäisen kerroksen alasta vastaava määrä. Asuinrakennuksen enimmäisräystäskorkeus on 5,5 m. Sokkelin korkeus saa olla enintään 0,8 metriä. Kerroslukumääräykset eivät koske talousrakennuksia, jotka tulee rakentaa aina yksikerroksisiksi. Talousrakennuksen suurin sallittu runkosyvyys on 7 metriä ja suurin sallittu räystäskorkeus on 3,5 m. Korttelissa 258 yksittäisen talousrakennuksen suurin sallittu kerrosala on 50 kem². 7

8 Harjakattojen kattokaltevuus tulee olla 1:2 1:3. Harjakatto voi olla myös toispuoleinen, jolloin molempien lappeiden tulee olla yhtä kaltevia. Pulpettikattojen kattokaltevuus tulee olla 1:5. Kattomuodoista ja kaltevuuksista on määrätty erikseen korttelikohtaisesti. 8

9 Vesikatto Asuinrakennusten vesikattojen materiaalina tulee käyttää peltiä, talousrakennuksissa voidaan käyttää myös kattohuopaa. Räystäät tulee rakentaa puusta avoimina ja ne tulee peittomaalata myös alapuoleltaan. Julkisivut Rakennuksissa tulee olla yksi hallitseva julkisivumateriaali. Samassa rakennuksessa ei saa yhdistää eri julkisivumateriaaleja. Puulautaverhoilluissa rakennuksissa laudan suunta tulee olla koko julkisivun osalla pysty- tai vaakasuuntaan. Puulautaverhoillut julkisivut tulee peittomaalata. Hirsipinnat tulee käsitellä värillisellä kuullotteella, joka ei muodosta hirren pinnalle sen kuivumista hidastavaa kalvoa. Ikkunat ja ovet Ikkunoiden ja ovien tulee olla väritykseltään hillittyjä ja soveltua julkisivujen väritykseen. Kasvillisuus Metsäisillä tonteilla on pyrittävä säilyttämään luonnon puustoa ja muuta kasvillisuutta osana pihan kasvillisuutta. Tonttien reuna-alueilla piha voidaan säilyttää luonnonmukaisena ja saada siten asuinrakentaminen liittymään sulavasti metsämaisemaan. Aitaaminen Korttelissa 258 avoimena säilytettävän alueen osan (ma) aitaaminen on kielletty lukuun ottamatta alueen pohjoisreunaa, johon voidaan istuttaa pensasaita. Muissa kortteleissa voidaan tarpeen mukaan rakentaa lauta- tai pensasaitoja. Kortteleissa Tanskan ja Kaussan alueella tonttien metsän puoleisille rajoille suositellaan metsäiseen ympäristöön sopivaa vapaasti kasvavaa pensasaitaa tai maaston muotoihin sovitettua polveilevaa lauta-aitaa. Lauta-aitojen enimmäiskorkeus on 1,2 m. 9

10 KORTTELIKOHTAISET OHJEET Kortteli 258, Lammashaankuja Lammashaankujan rakennukset sijaitsevat maisemallisesti herkässä paikassa ja alue on osa kulttuurihistoriallisesti arvokasta peltoaukeaa. Vaikka alueen rakentaminen sijaitsee kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa ympäristössä, ei rakentamisessa tule käyttää lainauksia historiallisista rakennustyyleistä siten, että rakentaminen näyttäisi vanhanaikaiselta. Rakennusten sijoitus Tonteilla on osoitettu rakennusalan raja, johon jokin tontin rakennuksista on rakennettava kiinni. Rakennusten pellon puoleisten julkisivujen tehtävänä on rajata avointa viljelymaisemaa. Korttelissa 258 rakennusten sijoittamisella voidaan vaikuttaa myös liikennemeluun sijoittamalla asuin- ja talousrakennukset siten, että ne suojaavat piha-aluetta liikennemelulta. Koko talousrakennuksen kerrosala, 100 kem², ei saa sijoittaa yhteen rakennukseen, vaan se tulee käyttää useaan eri rakennukseen piha-aluetta rajaten. Kerrosluku ja rakennusten korkeus Kortteliin on sallittua rakentaa 1 2/3-kerroksisia omakotitaloja. Määräys kerrosluvusta on ehdoton, jotta kortteliin muodostuu maisemaan sopiva yhtenäinen kokonaisuus. Asuinrakennus tulee porrastaa rinteen mukaisesti, mikäli yksitasoratkaisulla jouduttaisiin huomattaviin täyttöihin. Vastaavasti, rinneratkaisua ei tule tehdä siten, että maastoa muokataan rakennusta varten, vaan rakentaminen tulee sovittaa maaston mukaiseksi. Katto Asuin- ja talousrakennuksen kattomuotona on harjakatto, kattokaltevuus 1:2. Harjakatto voi olla epäsymmetrinen, mutta kattokaltevuuden tulee olla molemmilla lappeilla sama. Auma- tai mansardikattoja ei hyväksytä. Talousrakennuksessa voi olla myös pulpettikatto, kattokaltevuus 1:5. Ikkunat Ulkopuolisia irtoristikoita ei sallita. Julkisivumateriaalit Puulautaverhous. Aitaaminen Tontit voidaan rajata toisistaan pensas- tai lauta-aidalla. Tonttien eteläosan avoimena säilytettävän ma-kaavamääräyksellä osoitetun alueen pohjoisraja voidaan aidata pensasaidalla. Avoimena säilytettävälle alueelle ei sallita muita aitoja. Kasvillisuus ja pihan pinnoitteet Pihan pinnoitteiksi soveltuvat nurmi, sora, luonnonkivi ja betonikivi. Asfaltointia ei sallita. Tonttien eteläosat tulee säilyttää avoimina ja ne on tarkoitettu viljelyyn. Paras ratkaisu on säilyttää alue viljeltynä peltona tai hyötykasvien viljelyalueena. Alueelle on sallittua rakentaa yksi kasvihuo- 10

11 ne, joka on kooltaan enintään 30 m². Mikäli viljely loppuu, tulee alue pitää niittämällä avoimena. Alueelle ei ole sallittua istuttaa puita. Kuvasovitus Lammashaan alueesta. Vasemmalla esitetty Suomelan asemakaava-alueeseen kuuluvia rakennuksia. Kortteli 266, Jyrkkätie Rakennusten sijoitus Rakennukset tulee sijoittaa tontin länsiosaan, jotta tontin pellon puolelle saadaan säilytettyä metsävyöhyke. Katto Kattomuotona asuin- ja talousrakennuksessa harjakatto, kattokaltevuus 1:2-1:3 tai pulpettikatto, kattokaltevuus 1:5. Julkisivumateriaalit Puulautaverhous. Kasvillisuus ja pihan pinnoitteet Pihan pinnoitteiksi soveltuvat nurmi, sora, luonnonkivi ja betonikivi. Asfaltointia ei sallita. Tontilla olevaa puustoa tulee säilyttää mahdollisimman paljon erityisesti pellon reunassa. 11

12 Kortteli 260, Isonkivenkuja Rakennusten sijoitus Asuinrakennus tulee sijoittaa tontin pohjoisosaan ja talousrakennus eteläosaan, jotta tonteille saadaan etelään suuntautuvat piha-alueet. Talousrakennus on suositeltavaa sijoittaa tontin itäosaan. Tontilla on 3 on sallittua rakentaa talousrakennus 2 metrin etäisyydelle lähivirkistysalueen rajasta. Katto Kattomuotona asuin- ja talousrakennuksessa harjakatto, kattokaltevuus 1:2-1:3 tai pulpettikatto, kattokaltevuus 1:5. Julkisivumateriaalit Puulautaverhous tai hirsi. Kortteli 261, Kuusistontie Rakennusten sijoitus Talousrakennukset tulee sijoittaa tontin länsiosaan lähelle katualuetta ja asuinrakennukset tontin pohjoisosaan, jolloin piha-alue muodostuu tontin eteläosaan. Katto Kattomuotona asuin- ja talousrakennuksessa harjakatto, kattokaltevuus 1:2-1:3 tai pulpettikatto, kattokaltevuus 1:5. Julkisivumateriaalit Puulautaverhous tai hirsi. Korttelit 262, 263 ja 264, Vaskitie Rakennusten sijoitus Asuinrakennus tulee rakentaa kiinni tontin Vaskitien puoleiseen rakennusalan rajaan. Kortteleissa 262 ja 264 rakennusten harjansuunta on 15 kulmassa Vaskitiehen nähden, jolloin tonttien pihaalueet avautuvat paremmin etelän- ja lännen suuntaan. Korttelissa 263 harjansuunta on Vaskitien suuntainen. Rakennukset rajaavat ja rytmittävät katualuetta. Talousrakennus tulee rakentaa tontin itä-/pohjoisosaan, jolloin se matalampana rakennuksena ei varjosta naapuritontin pihaa, mutta samalla rajaa tontin omaa piha-aluetta. Talousrakennus voi sijaita joko erillään asuinrakennuksesta tai siihen kiinni rakennettuna. Katto Kortteli 262 ja 264: Asuinrakennuksen kattomuotona harjakatto, kattokaltevuus 1:2 1:3. Talousrakennuksen kattomuotona harjakatto, kattokaltevuus 1:2 tai pulpettikatto, kattokaltevuus 1:5. Kortteli 263: Asuinrakennuksen kattomuotona harjakatto, kattokaltevuus 1:2-1:3 tai pulpettikatto, kattokaltevuus 1:5. Talousrakennuksen kattomuotona pulpettikatto, kattokaltevuus 1:5. 12

13 Julkisivumateriaalit Puulautaverhous tai rappaus, korttelissa 262 myös tiili. Kortteli 265, Vaskitie Rakennusten sijoitus Talousrakennus tulee rakentaa kiinni tontin Vaskitien puoleiseen rakennusalan rajaan. Talousrakennusten harjansuunta on kohtisuoraan Vaskitiehen nähden. Talousrakennukset rajaavat ja rytmittävät katualuetta. Asuinrakennus tulee rakentaa tontin pohjoisosaan, jolloin piha-alue muodostuu tontin eteläosaan. Asuinrakennuksen harjansuunta on tontin rajan suuntainen, jolloin korttelin asuinrakennukset sijaitsevat viuhkamaisesti ja piha-alueet avautuvat paremmin etelään. Katto Asuinrakennuksen kattomuotona harjakatto, kattokaltevuus 1:2-1:3 tai pulpettikatto, kattokaltevuus 1:5. Talousrakennuksen kattomuotona pulpettikatto, kattokaltevuus 1:5. Julkisivumateriaalit Puulautaverhous, rappaus tai tiili. 13

14 Väritys Tehosteväriä voidaan käyttää ikkunan vuorilistoissa, kaiteissa ja muissa täydentävissä puuosissa. Tehosteväriä ei tule käyttää kaikissa julkisivua täydentävissä puuosissa. Ikkunan puitteissa tulee käyttää Muut puuosat - ryhmän värejä. Esitetyt tuotenimet ja numerot ovat esimerkkejä sopivista tuotteista. Korttelit 258 ja 266 Vesikatto Julkisivu Tumman harmaa (Tikkurila 0514) Tumma punainen (Tikkurila 533X) Tumma keltainen (Tikkurila 502X) Punaruskea (Tikkurila 508X) Tumma vihreä (Tikkurila 582X) Ruskea (Tikkurila 549X) Tehosteväri Keskiharmaa (Tikkurila 567X) Valkoinen (Tikkurila 619X) Muut puuosat Valkoinen (Tikkurila 619X) Harmaa (Tikkurila 617X) Vierekkäisillä tonteilla ei saa käyttää samaa väriä. 14

15 Korttelit 260 ja 261 Vesikatto Tumman harmaa (Tikkurila 0514) Julkisivu Lautaverhous Siniharmaa (Tikkurila 601X) Vihertävän harmaa (Tikkurila 591X) Punertavan harmaa (Tikkurila 547X) Hirsi Sihiharmaa (Tikkurila 5084 Kajo) Vihertävän harmaa (Tikkurila 5065 Suvi) Punertavan harmaa (Tikkurila 5080 Vasa) Tehosteväri Sinivihreä (Tikkurila 596X) Punainen (Tikkurila 535x) Valkoinen (Tikkurila 619X) Muut puuosat Valkoinen (Tikkurila 619X) Harmaa (Tikkurila 617X) 15

16 Korttelit 262 ja 265 Vesikatto Julkisivu Puuverhous Tumman punainen (Tikkurila 0384) Keltainen (Tikkurila 503X) Vaalean ruskea (Tikkurila 513X) Vaalea kerma (Tikkurila 522X) Tiiliverhous Keltainen tiili (Wienerberger Terca Naava, sileä) Vaalean ruskea tiili (Wienerberger Terca Hilla, sileä) Vaalea tiili (Wienerberger Terca Kuura, sileä) Rappaus Keltainen (Tikkurila 4822) Vaalean ruskea (Tikkurila 4951) Vaalea kerma (Tikkurila 4950) Tehosteväri Tumma harmaa (Tikkurila 565X) Muut puuosat Valkoinen (Tikkurila 619X) Harmaa (Tikkurila 617X) 16

17 Korttelit 263 ja 264 Vesikatto Tumman harmaa (Tikkurila 0514) Julkisivu Puuverhous Vaalea (Tikkurila 579X) Vaalean harmaa (Tikkurila 555X) Keskiharmaa (Tikkurila 567X) Rappaus Vaalea (Tikkurila 4968) Vaalean harmaa (Tikkurila 4975) Keskiharmaa (Tikkurila 4984) Tehosteväri Tumma punainen (Tikkurila 533X) Tumma keltainen (Tikkurila 502X) Sinivihreä (Tikkurila 596X) Muut puuosat Valkoinen (Tikkurila 619X) Harmaa (Tikkurila 617X) 17

18 Yhteenveto väreistä 18