LUONNOS 1.1 LAPPI SOPIMUS. - maakuntaohjelma Lausuntokierros: Luonnos :48

Transkriptio

1 LIITE 39 Kunnanhallitus 4/ LIITE 44/2014 LUONNOS 1.1 LAPPI SOPIMUS - maakuntaohjelma Lausuntokierros: Luonnos :48 1

2 1. JOHDANTO LAPPI SOPIMUS MAAKUNNALLINEN SUUNNITTELU LAPISSA LAPPI SOPIMUS TOTEUTTAA MAAKUNTASTRATEGIAA LAPIN KEHITTÄMISEN STRATEGISET VALINNAT JA TOIMENPITEET AVOIN JA ARKTINEN LAPPI - KILPAILUKYKYÄ JA TYÖTÄ LAPPI ON VALMIS VASTAANOTTAMAAN RAKENNEMUUTOKSEN LAPISSA ON OSAAMISTA JA HYVINVOINTIA YHDESSÄ TEKEMISEN MEININKIÄ LAPIN YHTEYDET OVAT KUNNOSSA TULLA TÄNNE JA TOIMIA TÄÄLLÄ JA TÄÄLTÄ LAPIN ALUERAKENNETTA KEHITETÄÄN HAJAKESKITTYNEESTI SAAMELAISKULTTUURIOSIO LAPIN MAAKUNTAOHJELMASSA MUUT OHJELMAT YHTEEN SOVITTAVAA SUUNNITTELUA LIITTEET Rahoitustaulukko VUOSIEN TAULUKKO / VALMISTELLAAN HALLITUKSEEN MAAKUNTAOHJELMA ARVIONTI TOTEUTUMISESTA LAPPI TOIMINTAYMPÄRISTÖKATSAUS LAPLAND ABOVE ORDINARY Lapin liiton hallitus: 1.0 luonnoksen käsittely Lapin liiton hallitus: Luonnos 2.0 käsittely Lapin liiton valtuusto: asiakirjan hyväksyminen Aineistot: Valmistelija: ohjelmapäällikkö Mervi Nikander puh mervi.nikander(at)lapinliitto.fi :48 2

3 1. JOHDANTO Maasuunnitelma ja maakuntaohjelma ovat lakisääteisiä aluekehitysohjelmia. 1 Asiakirjat laaditaan valtuustokausittain. Maakuntaohjelmaa toteutetaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmalla, millä kohdennetaan rahoitukset toimijoittain. Nämä tehdään vuoden tai kahden välein. Viranomaisten tulee lain mukaan ottaa maakuntaohjelmat toiminnassaan huomioon ja edistää niiden toteutumista. MAAKUNTASTRATEGIAN 2040 VISIO: Lappi on kansainvälinen, kehittyvä ja inspiroiva arktisen liiketoiminnan, koulutuksen ja tutkimuksen keskus sekä arktisten alueiden tunnetuin matkailukohde. Lappi ja Lapin luonto tarjoaa lappilaisille mielekästä työtä, ennakkoluulottomia palveluratkaisuja ja edistyksellisiä asuinympäristöjä niin maaseutuympäristössä kuin kaupungeissa. Lapin vahvuuksien hyödyntäminen kestävällä tavalla on suuri tulevaisuuden haaste. Tahtotilana on, että Lappi säilyy asuttuna, ja täällä on hyvä elää ja yrittää. Lappi on riippuvainen alueen kyvystä vastata myös arktisen alueen sekä globaalin maailman kysyntään ja tarjontaan. Lapin kehittämisen tavoitteena on lisätä alueen kilpailukykyä, taloudellista kasvua ja yrittäjyyttä sekä parantaa työllisyyttä luomalla uusia työpaikkoja. Lapin kehittäminen perustuu maakuntaajatteluun, jossa kaikki toimijat ovat yhteistyöverkoston tärkeitä osia vahvuuksineen ja rooleineen. Samanaikaisesti Lapissa on kuitenkin oltava muutama suurempi vetovoimainen keskus, jotka ovat toiminnoiltaan niin monipuolisia ja korkeatasoisia, että ne kykenevät houkuttelemaan uutta väestöä, yrityksiä ja investointeja myös maakunnan rajojen ulkopuolelta. Näitä vahvan kehittä- mispanostuksen alueita ovat erityisesti Rovaniemen ja Kemi-Tornion maakuntakeskukset sekä matkailukeskuksiin ja kaivoksiin verkottuneet aluekeskukset. Tavoitteena on luonnonvarojen mahdollisimman korkean jalostusasteen teollinen toiminta, joka perustuu lappilaisten yritysten osaamiseen sekä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten innovaatioja t & k & i-toimintaan. Lapin alue- ja palvelurakenne tulee edelleen tiivistymään, mutta etäisyyksistä johtuen työpaikka- ja palvelukeskittymiä tarvitaan eri puolilla maakuntaa. Maakuntakeskukset toimivat aktiivisina verkostojen rakentajina tukien koko Lapin myönteistä kehitystä. Kemijärvi, Sodankylä, Ivalo ja Kittilä ovat palveluiltaan monipuolisia aluekeskuksia. Muiden kuntien keskustaajamissa säilyvät elämiseen ja yrittämiseen liittyvät peruspalvelut. Monipuoliselle luovuudelle annetaan yhä enemmän tilaa, ja vision mukaisesti, lappilaisia asukkaita kannustetaan olemaan mukana Lapin menestystarinassa. Maakuntastrategian sekä maakuntaohjelman valmisteluun on Lappi sopimuksen kautta pyritty saamaan mukaan yhä laajempaa osallistamista, nimenomaan niin, että työhön on ollut vaikuttamismahdollisuus jokaisella. Lapin liiton olleeseen Vaikuta Lappi - sopimukseen tuli 220 vastausta, joka on hurja määrä ja osoittaa alueen sitoutumista kehittämiseen. Maakunnan yhteistyöryhmän valinta maakuntastrategian päivitystyön asiantuntijaryhmäksi oli onnistunut valinta. Ryhmässä on 25 lappilaista eri sektorin edustajaa, kattava joukko lappilaisia asiantuntijoita, joilla on vahva pohja rahoituksen suuntaamiseenkin. Osallistaminen ja vaikuttaminen eivät toki vielä tuohon loppuneet. Lappi sopimuksen lausuntokierros avaa asiakirjan valintoineen jälleen kiinnostuneiden arvioitavaksi. Webropol-pohjaisten sekä perinteisten kirjallisten lausuntojen jälkeen asiakirja vasta muokkaantuu lopulliseen muotoonsa, Lapin liiton valtuuston päätettäväksi Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista 5 ja :48 3

4 LUONNOS LAPPI SOPIMUS VOISIKO LAPPI SOPIMUS OLLA TÄLLAINEN: Lappi sopimuksen teoilla, sitoudumme luomaan Lappiin uutta työtä ja toimeentuloa, houkuttamaan tänne uusia ihmisiä ja huolehtimaan Lappilaisista ihmisistä ja heidän hyvinvoinnistaan. VUOSINA Lappi brändistä tulee osa arktista toimintaympäristöämme Olemme askeleen edellä, omilla ratkaisuillamme Palvelurakenteemme lähtee ihmisistä Toimimme tehokkaasti, yhdessä tehden Olemme merkittävä Vihreän talouden* maakunta Yhteytemme palvelevat paikallisia, vierailijoita ja arktista ulottuvuutta Lapin aluerakenne kehittyy tukien koko maakuntaa *Vihreä talous: Vihreän talouden elementtejä ovat muun muassa resurssi-, eli energia- ja materiaalitehokkuus, resurssien käytön vähentäminen, tehostaminen ja kierrättäminen, siirtyminen aineellisesta aineettomaan arvonluontiin ja yritysten liiketoimintamallien uudistaminen kuten teollisen symbioosin mallit ja palveluistuminen. Muutoksessa olennaisia ovat tuotannon ja yhdyskuntien uudet toimintamallit, luontopääoman säilyttäminen ja globaalin toimintaympäristön asettamien haasteiden huomioon ottaminen sekä kestävyysperiaatteiden toteutuminen. Vihreä talous nähdään kotimaisen hyvinvoinnin, työllisyyden ja talouden edellytysten luojana, mutta toisaalta yritysten kansainvälistymisen ja kansainvälisen liiketoiminnan mahdollistajana :48 4

5 LUONNOS MAAKUNNALLINEN SUUNNITTELU LAPISSA LAPPI SOPIMUS TOTEUTTAA MAAKUNTASTRATEGIAA 2040 Lappi sopimus yhdistää kaksi maakunnallista suunnitteluasiakirjaa, maakuntastrategian ja maakuntaohjelman Maakuntastrategia päivitettiin vuoteen Päivitystyössä hyödynnettiin ilmiölähtöistä tarkastelua. Maakuntastrategian visio asettaa kehittämiselle strategiset linjat, määrittelee 2040 väestö- ja työpaikkatavoitteen sekä aluerakennetavoitteen. Maakuntaohjelmana Lappi sopimus asettaa kehittämisen tavoitteet4, jotka ovat pohjana kansallisen, rakennerahastojen tutkimus-, innovaatio- ja kehittämistoimien sekä rajat ylittävien yhteistyöohjelmien rahoituksen suuntaamiseen. Tavoitteena on yhä menestyksekkäämmin ansaita rahoitusta myös esimerkiksi HORIZON 2020 ohjelmasta. Asiakirjan liitteinä ovat tavoitteiden ja seurannan indikaattorit (lisätään myöhemmin), maakuntaohjelman arvioinnin tiivistelmä, maakunnan nykytilan kuvaus, yhteenveto arvioidusta rahoituksesta sekä tiivistelmä maakuntaohjelman ympäristövaikutuksista. Lappi sopimus vastaa maakuntaohjelmalle asetettuihin sisältövaatimuksiin, tavoitteena on kiteytetysti kertoa Lapin strategisen kehittämisen linjat ja tavoitteet vuosille Asiakirjassa nostetaan esiin Lapin menestyksen kannalta kriittisimpiä tehtäviä, jotka irrotetaan osaksi TEHEMÄ POIS sitoutumista, Lappi sopimusta. Kaksivuotiset toimeenpanosuunnitelmat kuvaavat kehittämistoimia yksityiskohtaisemmin. Lisäksi Lapissa on 16 voimassaolevaa toimiala- tai sektoristrategiaa, joiden avulla rahoitusta suunnataan.3 Tässä uudessa asiakirjassa on tarkoituksella pyritty pois tiukasta sektoriajattelusta ja myös perinteinen toimintalinja-ajattelu on haluttu haastaa. Ilmiöpohjainen tarkastelukulma antoi tähän hyvät mahdollisuudet. Lapin kehittämiselle on yksi tavoite: Maakunnan kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin lisääminen. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on valittu neljä strategista valintaa: Avoin ja arktinen Lappi Kilpailukykyä ja työtä Lapissa on osaamista ja hyvinvointia yhdessä tekemisen meininkiä. Lapin yhteydet ovat kunnossa tulla tänne ja toimia täällä ja täältä Lapin aluerakenne kehittyy hajakeskittyneesti 2 Lapin maakuntastrategia 2040 loppuraportti, :48 4 Kappale 3 Lapin kehittämisen strategiset valinnat 5

6 4. LAPIN KEHITTÄMISEN STRATEGISET VALINNAT JA TOIMENPITEET Maakuntastrategia 2040 pyrkii itse tehtyyn tulevaisuuteen Lappi sopimus nuotittaa ensimmäiset neljä vuotta Lappilaisten aluekehitystoimenpiteiden tavoitteena on maakunnan kilpailukyvyn lisääminen. Kilpailukyky on alueen kyky synnyttää, houkutella ja ylläpitää toimintaa, joka lisää alueen taloudellista ja sosiaalista hyvinvointia. Kehittämisen toimintalinjat perustuvat Lapin maakuntasuunnitelman 2040 päivitettyihin kehittämiskokonaisuuksiin. 5 Kokonaisuudet ja niitä edistävät toimenpiteet nivoutuvat toisiinsa ja täydentävät toisiaan. Lappi sopimus - ajattelun kautta toimenpiteisiin on haettu uudenlaista tehoa, nostamalla kehittämistoiminnasta esiin rajattu määrä Lapin menestyksen kannalta tällä hetkellä olevia kriittisimpiä asioita. Maakuntastrategian päivitystyössä korostuivat Lapin kansainvälisyys, avoin ja rajaton toimintaympäristö sekä Lapin luonto ja ihminen. Rakennemuutos globaalina ja heikosti hallittavissa olevana ilmiönä haastaa meidät uudistamaan ja ennakoimaan yhä voimallisemmin. Harvan asutuksen ja ikärakenteen vuoksi palveluihimme kohdistuu voimakkaita odotuksia. LAPPILAINEN avoimuus, yhteisöllisyys, luottamus, uudistushalu, varautuminen ja haastaminen: siinä käsitteitä, jotka nousivat esiin tässä maakuntasuunnitelman ja Lappi sopimuksen luomisprosessissa. Lapissa halutaan näkyä, uudistua ja toimia tuottavasti, siksi on yhdessä päätetty, että Tehemä pois! Todistetaan teoillamme, että Lappi on paras arktinen alue! Lappi brändin, ABOVE ORDINARY ajattelun mukaisesti on Lapin paitsi tarjottava asukkailleen inhimillisesti tyydyttävä, hyvinvointia tukeva asuinympäristö, kyettävä tarjoamaan työtä. Lappi strategia asettaa tavoitteeksi tarjota vuonna 2040 työtä noin lappilaiselle. 6 Tämä tarkoittaa noin uutta työpaikkaa vuoteen 2040 mennessä. Vuonna 2013 Lapissa oli työpaikkaa ja noin toimipaikkaa. 7 Haaste on kova, sillä rakennemuutoksen vuoksi myös yritysten uudistumiselle on kova paine. Tavoite on kyllä mahdollinen, sillä pelkästään kaivostoiminnan luomat työpaikkaodotukset ovat korkeimmillaan uutta työpaikkaa vuoteen Myös matkailu on jatkanut kasvuaan ja luo uusia työpaikkoja. Suurteollisuuden työpaikkojen vähentyessä teollisuudessa metallien valmistuksen liiketoiminta on kasvanut. Metsäteollisuudessa uusiutuvan energian lisääntynyt tarve luo hyviä kuvia uusien yritysten synnylle. Maakuntastrategian ilmiötarkastelussa nousi kaksi kärkeä Lapin taloudellisen hyvinvoinnin mahdollistamiseksi. Näitä olivat arktisen aseman hyödyntäminen ja rakennemuutokseen vastaaminen ennakoivasti ja innovatiivisesti. Lisäksi ilmastonmuutokseen reagointi sekä virtuaalisen elämäntavan käyttöönoton varmistaminen ja vauhdittaminen takaavat yrityksille ja ihmisille, maaseudulta kaupunkialueille, mahdollisuuden työhön ja hyvään elintasoon. Näiden ilmiöiden luomien mahdollisuuksien käyttämiseksi sekä niiden asettamien haasteiden ratkaisemiseksi, on Lappi-sopimukseen valittu kolme strategista valintaa sekä aluerakenteen kehittäminen edelleen hajakeskittyneesti. Väkiluku 2017: (+ 930 ) Uudet työpaikat: (+2000) Työttömyysaste: 14 % (17 % / 2013) Uudet yritykset 2017: (+ 300) Kasvuyritykset: väh. 30 kasvuyritystä (nyt 20 kpl) Yritysten uusiutuminen: Lopettaneita yrityksiä > MDI 2014 Lapin maakuntastrategian päivitys 2040 Capfull 2009 Lapin maakuntastrategia Lapin MASU 2040 tavoite 7 Lapin MAKO tav :48 6

7 STRATEGINEN VALINTA 3.1 AVOIN JA ARKTINEN LAPPI - KILPAILUKYKYÄ JA TYÖTÄ Lapissakin kilpailukyvyn takaajana ovat monipuolinen ja vahva elinkeinotoiminta, yritykset sekä kestävästi hyödynnetyt luonnonvarat. Myös julkisen sektorin uudistuminen on tärkeää. 8 Lapin vahvimmat erikoistumisalat ovat kaivostoiminta ja matkailu. Myös perus- ja metsäteollisuuden rooli on vahva. Yli puolet Lapin yritysten liikevaihdosta on kaivostoiminnasta ja teollisuudesta, mutta työpaikoista osuus on huomattavasti alhaisempi, 14 %. Esimerkiksi matkailun merkitys Lapille korostuu juuri työllistävyyden kautta. Metsä, matkailu, kaivokset ja Lapin alkuperäiset elinkeinot toimeentulon lähteinä Lapin monimuotoinen luonto tarjoaa monia mahdollisuuksia. Perämerenkaaren metsäteollisuus käyttää vuosittain 7-8 milj.m³ pääosin lappilaista puuta. Maakunnassa on neljä toimivaa metallimalmikaivosta ja suunnitteilla on useampia. Kaivostoiminnan ja siihen liittyvän yritystoiminnan käynnistyessä tulee varmistaa, että toiminta tapahtuu hallitusti ja peruuttamattomia ympäristöhaittoja välttäen. Lapin toimialoista matkailu on riippuvainen ympäristön laadusta ja ympäristön käytön mahdollistavasta infrastruktuurista. Luonnonsuojelualueiden tuotteistaminen on yksi matkailun haasteista. Luonnontuoteala, joka nojaa Lapin puhtaisiin metsiin ja niiden marja- ja sienisatoihin, on vahvasti kehittyvä elinkeino. Lapin pohjoisosissa ja saamelaisalueella porotalous on merkittävä elinkeino, joka kohtaa monia haasteita. Porotalous kuten lappilainen maatalous kehittyvät ja erikois- 8 Julkisen sektorin rakennemuutos on osa strategista valintaa 3.2 tuvat muun muassa teknologisen kehityksen kautta ja niiden työllistävyys ja kasvunäkymät ovat hyviä. Lisäksi niiden kulttuurillinen arvo lappilaiselle elämäntavalle on kiistaton. Uusiutuvia ja kasvuhakuisia yrityksiä Lappi haluaa tarjota hyvän toimintaympäristön ja kannustavan henkisen ilmapiirin uusille ja uusiutuville yrityksille kaupunki-, kunta- ja maaseutualueilla. Lappi elää arktisuudesta ja erikoistuu älykkäästi arktiseen olosuhdeosaamiseen ja - liiketoimintaan sekä arktisten luonnonvarojen jalostamiseen. Lapissa kohtaavat arkinen, arktinen yrittäjä ja osaaja luontevasti ja tuottavasti. Uudet alat tuovat korvaavaa työtä Lappiin Lapin bkt rakentuu vahvasti teollisuuden vientiin, ja on samalla hyvin haavoittuva juuri rakennemuutoksen vaikutuksille. Korvaavien työpaikkojen löytymiseksi ilmastonmuutos ilmiönä luo kysyntää uudenlaiselle yrittäjyydelle. Lapissa on vahvan teollisuuteen, kaivostoimintaan ja matkailuun panostamisen ohella toimittava ennakoivasti. Tulevaisuuden kasvualoista cleantech, biotalous sekä resurssi- ja materiaalitehokkuutta edistävät ratkaisut luovat uusia työpaikkoja Lappiin, etenkin harvan asutuksen maaseutualueille Parhaat käytännöt ja teknologiat sekä luovuus vauhdittavat yritysten kilpailukykyä Julkisen sektorin roolia parhaiden teknologisten ratkaisujen (BAT) ja parhaiden käytäntöjen pilotoijana vauhditetaan toimintaympäristöjä muokattaessa. Luovuus on haastavissa olosuhteissa menestymisen avaintekijä. Lapissa luovat toimialat ja kulttuuri luovat lisäarvoa monelle elinkeinosektorille. Muotoilu, palvelumuotoilu, kulttuurin työkalujen käyttöönotto, luovat uusia tapoja ja menetelmiä tuottaa palveluita tai tuotteita :48 7

8 Ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää toimintaa Lapin vetovoima, sen elinkeinotoiminta ja asukkaiden viihtyvyys perustuu puhtaaseen ja hyvin hoidettuun luonnonympäristöön. Ilmastonmuutoksen globaalit vaikutukset ja vihreän talouden merkityksen kasvaminen korostavat Lapin kehittämisessä ympäristöarvojen huomiointia. Lapissa taloudellisesti, ekologisesti ja kulttuurisesti kestävän yhdyskuntarakenteen luominen on lähtökohta kaikelle. Lapin pinta-alasta noin kolmannes on suojeltua, mikä haastaa elinkeinojen toimintaympäristöjä ja korostaa yhteensovittamisen tarvetta. Lappilainen elää visusti ja viisaasti Energiaratkaisuissa Lappi voi toimia edelläkävijänä jo tänään. Pienenergiaratkaisut ja vähähiilisen elämäntavan kasvanut vaade sopivat hyvin Lappiin ja meidän brändiimme. Täällä on aina osattu elää ja sopeutua ja luoda omanlaisia ratkaisuja alueen parhaaksi. Huoltovarmuus ja energian mahdollisimman suuri omavaraisuus ovat harvan asutuksen arktiselle alueelle ensiarvoisia. Näistä syntyy myös uudenlaisia innovaatioalustoja, kysyntälähtöisesti, ongelmanratkaisukeskeisesti. Viihtyisä ja innostava ympäristö ja maaseudun merkitys ovat valttikortteja Lapin tulevaisuuden menestymisen avaintekijöitä on elävä ja hyvinvoiva maaseutu. Lappi on Suomen laajin, harvaanasutuin ja samalla luonnonvaroiltaan potentiaalisin maakunta. Jotta tuo potentiaali voidaan hyödyntää mahdollisimman monipuolisella ja kestävällä tavalla, on pidettävä huolta maakuntamme aluerakenteen eheydestä ja kattavasta asutuksesta. Lapissa kehittämistä ohjaa näkemys, että menestyvät kasvukeskukset tarvitsevat elinvoimaista maaseutua ja päinvastoin. Lapissa maaseudun kehittämisessä korostuu kaksi pääteemaa; hyvän maaseutuasumisen mahdollistaminen ja monipuolisen maaseutuyrittäjyyden edistäminen. TEHTÄVÄT STRATEGISEN VALINNAN ETEEN: Vakiinnutetaan Lappi brändi: Lapland ABOVE ORDINARY Lapin asema arktisena toimijana on vakiintunut Lapissa toimii yritystä Arktisuuden kautta T&K&I panostukset ovat nousseet 5 % Vihreän talouden liiketoimintapotentiaali on otettu käyttöön Yritysten liikevaihto on kasvanut 4 M MUUTA? Asuinympäristön viihtyisyys on tärkeä tekijä asuinpaikan valinnalle ja ihmisen hyvinvointikokemukselle. Jo kaavoituksessa ja sen toteuttamisessa erityistä huomiota kiinnitetäänkin asuinympäristöjen laatuun. Kulttuuriympäristöjen säilyttäminen on haaste, jossa lisävoimaa haetaan kytkemällä yritysten toimintaympäristöjen kehittäminen ja kulttuuriympäristötyö yhteen :48 8

9 LUONNOS 1.1 Avoin ja arktinen Lappi Strategisen valinnan toteutumiseksi Lapissa: toimitaan strategisesti kansainvälisillä kentillä edistetään uuden yritystoiminnan syntymistä uudistetaan aktiivisesti yrityksiä panostetaan arktiseen liiketoimintaan kannustetaan innovaatioiden löytymistä varmistetaan kaivannaisteollisuuden toimintaedellytykset lisätään matkailun aluetaloudellista vaikuttavuutta kehitetään matkailun ympärivuotisuutta Mahdollistetaan Lapista Euroopan kiinnostavin luonto- ja kulttuurimatkailukohde Matkailuympäristöjen laadun ja kestävyyden kehittäminen hyödynnetään vähähiilisen elämäntavan mahdollisuudet yritystoiminnan uudistumiseen turvataan metsäteollisuuden kilpailukykyä turvataan suurteollisuuden kilpailukykyä varaudutaan rakennemuutokseen ennakoivasti ja ketterästi Lähienergian tuotannon lisääminen Kasvatetaan resurssi- ja materiaalitehokkuutta yrityksissä ja julkisella sektorilla Hyödynnetään aktiivisesti vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille ja palveluille Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen ja jalostusarvoa nostavat toimet Lapin alkuperäisten elinkeinojen ja maatalouden toimintaympäristöjen kehittyminen turvataan Ympäristöongelmien ennaltaehkäisy Toimintojen ennakoiva yhteensovittaminen Energiaomavaraisuuden varmistaminen Varautuminen muuttuviin luonnonoloihin ja toimintaympäristöön :48 ESIMERKKEJÄ hankkeista: toimialastrategioiden kärki- uusien yritysten käynnistäminen ml. popup? yritysten liiketoimintojen uusiutuminen ideoiden tuotteistamisen tukeminen kaupallistamisen ja markkinoille pääsyn helpottaminen liiketoimintaosaamisen kasvattaminen pk- yritysten investointeja ja kehittämistä tuetaan yritysten yhteistyömuotojen rahoitus pääomasijoitusten hankinta pk- sektorin energiatehokkuuden lisääminen vähähiilisen toimintatavan ja yrityskulttuurin tukeminen Kemin biodieseltehdas, tarvittavat yritysja toimintaympäristöhankkeet Tornion LNG asema kuntien vähähiiliset energiantuotantohankkeet materiaali- ja resurssitehokkuutta edistävät toimet Arktisen luonnonvaratutkimuksen keskuksen sijoittuminen Rovaniemelle jalostusarvon nostamisen mahdollistavat verkostot 9

10 VASTUUT JA MITTARIT Yritysten toimintaympäristöt: Lapin Ely-keskus, Lapin liitto, Lapin kunnat, Lapin yrittäjät, Lapin kauppakamari, saamelaiskäräjät Yritysten arktisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen: Lapin korkeakoulukonserni, Lapin Elykeskus, Lapin liitto, Lapin kuntien elinkeinoyhtiöt, Lapin yrittäjät, Lapin kauppakamari Strategiset kumppanuudet: Lapin liitto, Lapin yrittäjät, Lapin kauppakamari, Lapin Ely-keskus, (tärkeät kumppanit: EU taso, innovaatiopolitiikka ja rahoitus, Kansallinen, TEM, sitra, aaltoyliopisto, Oulun yliopisto, Barents alue) VOIMASSAOLEVAT TOIMIALA- /ERIKOISTUMISOHJELMAT Lapin arktisen, älykkään erikoistumisen ohjelma Lapin matkailustrategia Lapin teollisuusstrategia 2030 Lapin maaseutuohjelma Lapin energiaohjelma Lapin kansainvälisen toiminnan strategia Nuorten ohjelma 2020 Avoin ja arktinen rahoitussuunnitelma Yhteensä TEM TEKES Finnvera LUC Lapin liitto Yhteensä :48 10

11 STRATEGINEN VALINTA 3.2 LAPPI ON VALMIS VASTAANOTTAMAAN RAKENNEMUUTOKSEN LAPISSA ON OSAAMISTA JA HYVINVOINTIA YHDESSÄ TEKEMISEN MEININKIÄ Nopeista rakennemuutoksista on tullut talouden toimintaa ohjaava rakene. Rakennemuutos koskettaa sekä julkista että yksityistä sektoria, vahvoilla ovat alueet jotka toimivat rakennemuutoksen suhteen aktiivisesti välillä aikaa pelaten. Menestyvä elinkeinoelämä ja asukkaiden hyvinvointi edellyttävät, että osaaminen ja työvoima ovat kilpailukykyisiä. Maakuntastrategian Ilmiötarkastelussa esiin nousseet rakennemuutos ja virtuaalinen elämäntapa haastavat työelämää ja osaamistarpeet moninaistuvat. Älykäs erikoistuminen nojaa kärkiklusterihin ja saa kilpailuvalttia ketterästä toimintaympäristöstä Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen on yksi rakennerahastokauden teemoista. Kehittämistavoite tukee Lapin älykkään erikoistumisen tavoitteita ylläpitää ja määrätietoisesti parantaa Lapin osaamiskeskittymien ja koulutus ja tutkimuslaitosten vaikuttavuutta. Kansainvälistyminen ja menestyminen verkostoissa ovat Lapin innovaatiopolitiikan kärkitoimia. Lapissa hyödynnetään verkostojemme joustavuutta ja reagointikykyä ja hyvin hallittavissa olevaa mittakaavaa. Innovaatioympäristön toimivuuden varmistamiseksi investoidaan t&k&i toimintaympäristöön. Tässä huomioidaan arktisuus, harvan asutuksen haasteet ja mahdollisuudet. Lappilaisille tarjotaan laadukasta ja kysyntälähtöistä koulutusta Lappilaisten laadukkaan koulutuksen saavutettavuus turvataan ja koulutusverkko pidetään mahdollisimman laadukkaana ja saavutettavana. Monimuoto opetus sekä virtuaalipalveluiden kehittäminen ovat laatutyön keskiössä. Koulutuspaikkojen määrä ja laatu avainasemassa Valtakunnallinen koulutuspaikkojen vähentäminen ja uudelleensuuntaaminen haastavat lappilaista toimintaympäristöä. Lapissa maakunnallinen korkeakoulutus on turvattu konsernirakenteella ja yhteistyön tiivistamisellä. Vuonna 2014 aloittanut Lapin ammattikorkeakoulu on Lapin yliopiston rinnalla vahva toimija maakunnan kehittämistyössä. Toisen asteen koulutusta tuottavat oppilaitokset Lapin ammattiopisto, Lappia sekä Itä-Lapin kuntayhtymä tiivistävät myös yhteistyötä. Lapin innovaatioympäristön kehittämisen tavoitteina on laadukkaan koulutuksen ohella suurempi maakunnallisen kehittämistyön vaikuttavuus sekä yhä suurempi osuus erityisesti Horizon 2020 ohjelmasta sekä kansallisesti esimerkiksi TEKESIN rahotusosuuksien kasvattamiseksi. 9 Lappilainen työllistyy mallikkaasti, rajoista piittaamatta Osaavan työvoiman saatavuus sekä liikkuvuus turvataan ja tehdään yhä asiakaslähtöisemmäksi. Nuorten työllistymisen tukeminen yksilöllisiä palveluja tarjoamalla ja kehittämällä mahdollistaa nuorisotakuun mallikkaan toteutumisen Lapissa. Uusia palveluita kehitetään ja lisätään työvaltaisia koulutusmalleja. Julkisen sektorin, kolmannen sektorin sekä yritysten yhteistyöllä huolehditaan heikossa työmarkkina-asemassa olevien pääsystä työmarkkinoille ja huomioidaan välityömarkkinoiden toimivuuden lisääminen osana työvoiman saatavuuden haastetta. 9 vuonna 2013 Lapin osuus oli n. 2 % :48 11

12 Lappilaisen työelämän hyvä laatu vahvistaa aluetta Ilmiötarkastelussa nousseeseen rakennmuutoksen aiheuttamaan uuteen savottaan liittyy vahvasti tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen. Näillä keinoilla voidaan vaikuttaa myös työurien pidentämiseen. Hyvinvoiva lappilainen sydämen asia Hyvinvoinnin turvaamiseen liittyy kiinteästi syrjäytymisvaarassa olevien tai jo syrjaytyneiden ihmisten huomioiminen. Uusi rakennerahastokausi tähtää voimakkaasti sosiaalisen osallisuuden lisäämiseen ja köyhyyden torjuntaa. Lapissa korkeat työttömyysluvut, alhaisempi koulutustaso sekä pienituloisuus ja mielenterveyden ongelmien yleisyys ovat suuria riskitekijöitä. Harvan asutuksen palvelurankenteen haasteet myös edellyttävät Lapin maakunnassa räätälöityjä ja hyvinkin yksilöityjä ratkaisuja syrjäytymisen ehkäisyn keinovalikoimissa. Rakennemuutokseen vastataan ennakoivalla toimintatavalla Talouden rakennemuutos luo pysyviä muutoksia toimialojen suhteellisissa osuuksissa. Tämä näkyy mm. siinä, etteivät yritykset enää ole vain joko teollisuutta tai palvelua, vaan jopa molempia. Kaupallistamisessa brändi, tuotemerkit, patentit ja muu aineeton omaisuus ovat yhä suurempi osa tuotteiden arvosta. Koulutuksen ja työvoiman, kuten myös yritysten uusiutumisessa näitä seikkoja on ennakoitava yhä enemmän. Arktisen sijainnin ja olosuhteiden hyödyntämiseksi on kyettävä katsomaan työvoiman saatavuutta ja osaajien ja elinkeinotoiminnan kohtaantoa, ennakoivasti ja rajattomasti. Alueen suuriin työvoimatarpeisiin vastataan työvoima ja elinekeinopalveluiden ratkaisuilla. Työvoimatarpeeseen vastaaminen edellyttää työperäistä maahanmuuttoa. Työllistymispolku maahanmuuttajille on tehtävä mahdollisimman toimivaksi ja nopeaksi. Julkisen sektorin pilottirooli korostuu Osaamisen ja innovaatioympäristöjen vahvistamiseksi kärkeen nostetaan julkisten toimintaympäristöjen mahdollisuudet toimia pilotteina sekä uusia liiketoimintoja aktivoivana innovaatio- ja kehittämisympäristöinä. Teknologian kehittämiseen, parhaiden teknologisten ratkaisujen hankintaan sekä palveluinnovaatioihin panostetaan kärkitoimialojen vahvistamiseksi mutta myös uusien löytämiseksi. Lapin SOTE- toimii ja tuottaa Kokonaisuutena lappilainen hyvinvointi perustuu siihen, että kaikkialle Lappiin on tarjota laadukkaat ja kysyntälähtöiset palvelut. Harvan asutuksen erityispiirteet sekä ikääntyvä väestöpohja edellyttävät omintakeisia ratkaisuja ja palvelulähtöistä ajattelumallia. Lapin palvelurakenteiden uudistaminen tehdään asiakaslähtöisesti ja siinä korostuu mm. kuntien välinen työnjako ja yhteistyö. Lapin SOTE mallia kehitetään, jotta maakunta voi toteuttaa palvelurakenneuudistuksensa hallitusti ja järkevästi, kooten toiminnallisesti yhteen julkiset, yksityiset sekä kolmannen sektorin resurssit :48 12

13 Vuonna 2017: Lapissa on laadukkaita koulutuspaikkoja omiin ja muidenkin tarpeisiin Lappilaiset innovaatioympäristöt ovat kansallista parhaimmistoa Lappilainen valmistuja on ilo yritykselle Lapissa käytetään TEKES- ja Horizon - rahoitusta 10 % enemmän Lappilaiset työllistyvät yhä helpommin myös Barentsin alueen työmarkkinoille Lappilaiset sosiaaliset innovaatiot luovat hyvinvointia ja yrittäjyyttä Lappilainen syrjäytyy yhä harvemmin lappilaiset palveluratkaisut tavoittavat ihmisen Lappilaisten hyvinvointikokemus on parantunut Lappilainen SOTE-malli takaa asukkaille laadukkaat palvelut kysyntälähtöisesti Julkisen sektorin tuottavuus antaa mahdollisuuksia uusille innovaatioille ja yrittäjyydelle Julkinen-, yksityinen- ja kolmossektori toimivat resurssitehokkaasti, toisiaan täydentäen Ennakoivalla toimintatavalla toimitaan resurssitehokkaasti Esimerkkejä toiminnasta: elinkeinon ja julkisen sektorin innovaatiovalmiuksien kehittäminen T&K&I toiminnan aktivointi osaajien tuote ja palvelukehityksen osaamisen uudistaminen palvelumuotoilu väestönkehityksen muutoksen haasteisiin vastaaminen työvoiman saatavuuden varmistaminen koko Barentsin alue huomioiden työmarkkinoille pääsyn nopeuttaminen ja laadun varmistaminen tuottavuuden parantaminen työhyvinvoinnin keinoin työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen sosiaalisten innovaatioiden lisääntyminenavoin ja kansainvälisen toimintatavan ja välineistön käyttöönotto Palvelurakenteiden tehostaminen ja asiakasnäkökulman korostaminen Syrjäytymisen ehkäisyn Lappilaiset keinot Toteutetaan julkisen sektorin pilottihankkeita Hyödynnetään t&k&i toimintaa palveluratkaisujen etsimisessä parannetaan julkisen sektorin tuottavuutta kysyntä- ja palvelulähtöisesti lisätään julkisen-, yksityisen sekä kolmannen sektorin yhteistyötä hyödynnetään kehittämisessä arvoketjuajattelua kehitetään ennakoivaa työskentelytapaa ja tulevaisuuden omaehtoista tutkimusta :48 13

14 LUONNOS 1.1 ESIMERKKEJÄ kärkihankkeista: Horizon 2020 ohjelman rahoituksen lisääminen Tekesin rahoituksen lisääminen Lapin korkeakoulukonsernin innovaatioohjelma Lapin toisen asteen oppilaistosten työelämälähtöisyyden kehittäminen Arktisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Aikuiskoulutuksen palvelukokonaisuuden kehittäminen Tyovoiman liikkuvuus Barentsin alueella Parasta työelämää 2020 Kansainvälistyvä Lappi maahanmuutto voimavarana Kaste-ohjelma (STM) Palvelurakenneuudistus Palvelurakenneuudistus: Lapin Ely-keskus, Lapin liitto, Lapin kunnat, Lapin yrittäjät, Lapin kauppakamari, saamelaiskäräjät, kolmas sektori SOTE, Lapin mallin käyttöönotto: Lapin liitto, Lapin kunnat, Lapin Ely-keskus, Lapin AVI, kolmas sektori Virtuaaliset palvelut ja uudet innovaatiot: Lapin Ely-keskus, Lapin liitto, Lapin kuntien elinkeinoyhtiöt, Lapin korkeakoulukonserni, Lapin yrittäjät, Lapin kauppakamari Ennakoiva toimintamalli: Lapin liitto, Lapin kunnat, Lapin Ely-keskus, Lapin AVI, Lapin korkeakoulukonserni VASTUUT JA MITTARIT: Lapin hyvinvointiohjelma Osaaminen ja innovaatioympäristö: LUC, Lapin Ely-keskus, Lapin liitto, Lapin kunnat, Lapin yrittäjät, Lapin kauppakamari, saamelaiskäräjät Lapin maaseutuohjelma Nuorten ohjelma Koulutuspaikkojen riittävyys ja laatu: Lapin korkeakoulukonserni, Lapin Ely-keskus, Lapin liitto, Lapin kuntien elinkeinoyhtiöt, Lapin yrittäjät, Lapin kauppakamari Lapin korkeakoulujen innovaatiostrategia Horizon 2020 ohjelman ja Tekesin rahoituksen lisääminen: LUC, Lapin Ely-keskus, Lapin liitto, Lapin kunnat, Lapin yrittäjät, Lapin kauppakamari, saamelaiskäräjät Lapin SOTE-ohjelma :48 Lapin maahanmuuttostrategia 2015 Lapin aikuiskoulutusstrategia DIGI- Lappi ohjelma 14

15 / rahoitussuunnitelma TEM TEKES LUC Lapin liitto Yhteensä Yhteensä :48 15

16 STRATEGINEN VALINTA 3.3 LAPIN YHTEYDET OVAT KUNNOSSA TULLA TÄNNE JA TOIMIA TÄÄLLÄ JA TÄÄLTÄ Vetovoimainen ja tyydyttävä toimintaympäristö edellyttää, että alueen yhteydet ovat kunnossa. Lapin liikennejärjestelmää kehitetään aluerakennetavoitetta tukien, huomioiden tärkeiden elinkeinojen menestymisen mahdollisuudet sekä asukkaiden hyvinvointi. Arktinen sijainti haastaa ja mahdollistaa yhteyksiä Lapin arktinen sijainti mahdollistaa uusia näkymiä yhteyksissä ja edelleen kehittyäkseen maakunnan on pystyttävä niitä hyödyntämään. Koillisväylän ja luoteisväylän käyttöönottoon on valmistauduttava ennakoivasti ja resurssiviisaasti. Lappi kehittää taloutensa tulolähteitä myös omien rajojensa ulkpuolella, jolloin maantieteellä ja muuttuvalla globaalilla logistiikalla on entistä suurempi merkitys maakunnan taloudelle. 10 Lentoliikenne, raideliikenne ja maantiet sekä satamat - yhteydet tänne ja täältä Toimiva ja kohtuuhintainen lentoliikenne on matkailuun ja teollisuuteen nojaavan alueen perusedellytys. Lapin lentoasemat omaavat kaikki kehittämisedellytykset ja niiden lentojen turvaaminen on yhteinen tavoite. Raideliikenteen kehittymisen esteitä on syytä madaltaa. Raideliikenteen kehittyminen on paitsi osa Koillisväylän tulevaisuuden mahdollisuuksia myös välttämätöntä, vähähiilisen elämäntavan mukanaan tuomia kehitysaskeleita. Ajoksen sataman kehittyminen kaivos-, metsä- ja suurteollisuuden tarpeisiin on ajankohtainen. Sataman kehittymisellä on merkitystä myös Barentsin alueen suurhankkeiden kannalta. Tornion Manga LNG -terminaali on osa pitkän aikavälin investointiohjelmaa teollisuuden, kaivosteollisuuden sekä meri- ja maakuljetusyhtiöiden ja sähkön ja lämmön tuottajien palveluiden kehittämisessä. Maanteiden kuntoon ja ympärivuotiseen liikennöimiseen on Lapissa panostettava ja käytettävä hyödyksi mahdollisuudet parantaa maantieverkostoa. Matkailun, kaivosteollisuuden, metsä ja suurteollisuuden erityisvaateet yhteyksien osalta sekä lappilaisten arjen sujuvuus ja turvallisuus, ovat kehittämisen keskiössä. Virtaalinen elämäntapa on täällä Yhteydet toimia täällä ovat avainasemassa luotaessa uutta työtä ja toimeentuloa Lappiiin. Virtuaalisen elämäntavan vaateen on toteuduttava Lapissa, jotta täällä voidaan toimia ja tänne halutaan tulla. Laajakaistan rakentaminen kattavasti läpi Lapin on saatettava loppuun tämän maakuntaohjelmakauden aikana. Alueille, joille kaistaa on haastavaa saada, olisi voitava luoda erillisratkaisuja toimivien yhteyksien luomiseksi. Toimivat tietoliikenneyhteydet saavat kehitykseensä voimaa julkisten palveluiden virtuaalisuuden kehittämisestä ja näin mahdollistetaan myös innovaatioiden syntymistä. Lappi on arktisen osaamisen ja sujuvan arjen suunnannäyttäjä myös virtuaalisessa elämäntavassa osaamisen, yrittäjyyden, hyvinvoinnin ja viihtyvyyden osalta. Lappi brändin mukaisesti tavoitteen on oltava tavanomaisen yläpuolella. Lappi hyödyntää mittakaavansa ja kysyntänsä kehittäessään virtuaalisia palveluita ja ratkaisuja. 10 Aaltonen, Loescher, 2013: Arkinen myrsky :48 16

17 Vuonna 2017: Yhteyksien kehittämiseen liityviä toimia ovat: Varmistetaan Lapin yhteydet ja saavutettavuus lento-, raide-, satama- ja maantieliikenteessä Ennakoidaan Koillisväylän ja Luoteisväylän avautumisen tarpeet ja ylläpidetään valmiutta toimia esimerkiksi ratalinjausten kautta Varmistetaan kaikkialle Lappiin työhön, asiointiin ja yrittämiseen riittävät tietoliikenneyhteydet Laaditaan Lapin kokonaisvaltainen julkisten virtuaalipalvelujen kehittämisohjelma ja pilotoidaan toimenpiteitä osana palvelurakenneuudistusta teollisuuden edellyttämät investoinnit logistiikkaan kattavien ja hinnoiltaa kilpailukykyisten lentoyhteyksien varmistaminen kaikille Lapin kentille rautatieliikenteen kehittäminen kaivostominnan tarpeiden ja Barentsin alueen mahdollisuuksien mukaisesti satamien kehittäminen kaivostominnan tarpeiden ja Barentsin alueen mahdollisuuksien mukaisesti maantieliikenteen sujuvuus ja turvallisuuden takaaminen läpi vuoden asukkaiden ja teollisuuden tarpeet yhteensovittaen satamien kilpailukyvyn säilyttäminen älyliikenteen ratkaisujen käyttöönotto ESIMERKKEJÄ kärkihankkeista: laajakaista kaikille hankkeen täysimääräinen toteutuminen Yritysten digiosaamisen valmennusohjelmat Lappilaiset digitaitaviksi paikasta riippumattomat työn, palveluiden ja osaamisen ratkaisut VT 4 parantaminen Rovaniemen kohdalta Kaivostoiminnan tarvitsemat liikenneyhteydet Älyliikenteen ratkaisujen tukeminen Lentoliikenteen laadun ja kustannustason turvaaminen Rataliikenteen kehittymisen edistäminen Ajoksen sataman Voimassa olevat ohjelmat ja strategiat: Lapin liikennejärjestelmäsuunnitelma Lapin aluerakenne 2030 Maakuntakaavat :48 17

18 VASTUUT JA MITTARIT Lento-, raide-, satama- ja maantieyhteydet: Lapin Ely-keskus, Lapin liitto, Lapin kunnat, Lapin yrittäjät, Lapin kauppakamari, saamelaiskäräjät Laajakaistayhteydet: Lapin liitto, Lapin kunnat, Lapin Ely-keskus Virtuaaliset palvelut ja uudet innovaatiot: Lapin Ely-keskus, Lapin liitto, Lapin kuntien elinkeinoyhtiöt, Lapin korkeakoulukonserni, Lapin yrittäjät, Lapin kauppakamari (tärkeät kumppanit: EU taso, innovaatiopolitiikka ja rahoitus, Kansallinen, TEM, sitra, aaltoyliopisto, Oulun yliopisto, Barents alue) / rahoitussuunnitelma TEM TEKES Finnvera LUC Lapin liitto Yhteensä Yhteensä :48 18

19 STRATEGINEN VALINTA 3.4 LAPIN ALUERAKENNETTA KEHITETÄÄN HA- JAKESKITTYNEESTI Maakuntastrategia - aluerakenne 2040 Aluerakenteessa korostuu maankäytön, asumisen ja vapaa-ajan, liikenteen, palvelujen ja elinkeinojen muodostaman MALPE-kokonaisuuden hahmottaminen ja toimintojen yhteensovittaminen. Tulevaisuuden aluerakenteeseen vaikuttavat niin kuntakentässä ja palvelujen tuotannossa kuin elinkeinojen, väestön ja liikennejärjestelmän kehityksessä tapahtuvat muutokset. Yhä enemmän Lapin sisäisen kehityksen lisäksi myös ulkoinen toimintaympäristö ja globaali kehitys vaativat nopeaa reagointia aluerakenteen suuntaamisessa. Lapin kannalta erityisesti huomioitavaa on katseiden suuntautuminen arktiselle alueelle. Suomessa olisi vain puolentusinaa kasvukeskusta, joista pohjoisin Oulussa. Lapin kehittäminen perustuu edelleen maakuntaajatteluun ja tulevaisuuskuva hajakeskittyneeseen malliin, jossa on kaksi maakuntakeskusta (Rovaniemi sekä Kemi-Tornio), matkailukeskuksiin ja kaivoksiin verkottuneet vahvat aluekeskukset sekä palvelukeskukset. Näiden elinkeinoelämää palvelevien toimintaympäristöjen laatu on merkittävä kilpailutekijä. Myös maaseudun elävät kylät ovat olennainen osa aluerakennetta ja vahvimmat tulevat säilymään nauhamaisesti pääteiden ja jokien varsilla sekä matkailukeskusten ja kaivosten lähettyvillä. Lapin kehittämisen erityispiirteenä on harvan asutuksen ja pitkien etäisyyksien lisäksi matkailun merkitys mm. aluerakenteen sekä palvelutarjonnan kannalta. Lapissa ei työtä voida perustaa pelkästään olemassa olevan väestön tarpeisiin vaan matkailijamäärät moninkertaistavat tarpeet. Vuonna 2013 Lapissa oli asukkaita Rekisteröityjä yöpymisiä oli ka. viipymä oli 2,5 vrk Näistä esimerkiksi: Levi yöpymistä (Kittilä as.) Enontekiö ( as.) Väestön ja fyysisen palveluverkon keskittymiskehitys jatkuu ja kaupunkiseudut ovat nousseet yhä merkittävämpään asemaan. Tässä kehityksessä korostuu yhä enemmän se, että Lapin kaltaisen harvaan asutun ja pitkien etäisyyksien maakunnan tulee kyetä osoittamaan uskottava vaihtoehto ja keksittävä ratkaisut sille kehityskuvalle, että Verkostomainen, virtuaalinen ja monipaikkainen elämäntapa sekä liiketoiminta- ja työkulttuuri mahdollistavat asumisen, koulutuksen ja työnteon missä vain. Elävät matkailukeskukset tulevat painottumaan yhä enemmän myös palvelukeskuksiksi. Pääliikenneväylät luovat rungon työpaikkojen ja palveluiden sekä elinkeinojen kehittämiselle :48 19

20 Lappi Euroopan arktisena porttina vaatii yhden vahvan kehityskäytävän, Jäämeren käytävän, Kemi-Torniosta Kirkkoniemeen ratalinjausta mukaillen. Kehittämiskäytävä toimii maakunnan päävyöhykkeenä, johon on hyvät yhteydet muualta. Muut nykyiset kehittämiskäytävät (Perämerenkaari, Murmanskin käytävä, Koillis-Suomen käytävä, Länsi-Lapin kehityskäytävä) omine vahvoine profiileineen säilyvät ja luovat rungon maakunnan muulle toiminnalliselle kehitykselle. Liikenteen ja logistiikan näkökulmasta olennaista on monipuolisen ja kestävän liikkumisen mahdollistaminen. Lapin tulevaisuudelle ja saavutettavuudelle nykyisten lentoasemien ja lentopaikkojen säilyttäminen on avainasia. Esimerkiksi lentoyhteyksistä täysin riippuvainen kansainvälinen matkailu on Suomen nopeinten kasvava vientituote. Elinkeinoelämän kilpailukyky kaikkinensa tarvitsee toimivia yhteyksiä. Palveluissa Lappi on virtuaalipalveluiden edelläkävijä. Palveluverkon tulevaisuuskuvaa leimaa se, että virtuaali- ja palvelut ovat olennainen osa sitä, hävittämättä kuitenkaan fyysisen yhteyden merkitystä. Olennainen näkökulma on rajaton eli yhteinen koulutus ja palvelut arktisella alueella ja esim. kampusajattelu ei ole enää voimassa. Tilaa on myös yhä enemmän yksityisille palveluille. Palveluiden vienti mahdollistaa palveluiden säilymisen myös laajasti Lapissa. Palveluverkon tulevaisuus on nykyisen kehityksen jatkumoa siten, että peruskoulutus (erit. lukio ja ammatillinen koulutus) keskittyvät kuntakeskuksiin ja maakuntakeskuksissa säilyy korkeakoulutus ja laaja toisen asteen koulutus. Maakunnassa ovat kolmen tason terveydenhuoltopalvelut. Tarkempi määrittely tulee SOTE-uudistuksen yhteydessä ja siihen luotavassa Lapin SOTE-mallissa. Rajanylityspaikoille johtavilla yhteyksillä kulkee kasvavia määriä matkustajia ja tavarakuljetuksia. Venäjän viisumivapauden toteutuminen tulee ottaa myös huomioon. Erityisen tärkeä onkin ratalinjaus Kirkkoniemeen sekä sen ohella yhteys Venäjälle (Muurmanskiin). Kaivostoiminnan kannalta tärkeitä linjauksia ovat rata Sallasta Sokliin ja Kolarista Kiirunaan sekä kaivostoiminnan ohella matkailun kannalta Kemijärvi-Sodankylä-Kittilä- Kolari. Ratayhteystarpeena nousee myös yhteys Kuusamoon. Poikittaistieyhteydet tulevat korostumaan Lapin pääkehityskäytävälle. Satamat (erit. Kemin ajoksen satama) ovat kuljetusten kannalta tärkeä yhteys "merten moottoritielle" ja Euroopan porttina Jäämerelle ja arktisuuteen :48 20

21 Kuva 1 LAPIN LIITTO JH :48 21

22 Toiminnallinen näkymä Lappi sijoittuu keskelle Barentsin aluetta ja omaa yhteistä rajaa kolmen naapurimaan kanssa. Lappi tavoittelee keskeistä roolia Arktisella ja Barentsin alueella. Rajojen merkitys vähenee ja Lapissa tavoitellaan rajatonta kansainvälisyyttä niin palveluissa, koulutuksessa kuin muussa julkisen sektorin toiminnassa ja elinkeinotoiminnassakin. Hyvää infrastruktuuria hyödynnetään energiantuotannon sekä palvelujen ja tuotteidenkin viennissä. Barentsin talousalueen kasvavat liikennevirrat sekä ilmastonmuutoksen myötä mahdollisesti aukeava uusi merireitti Euroopasta Aasiaan vaikuttavat tulevaisuudessa suuresti Euroopan pohjois-osien liikennejärjestelmään ja globaaliin merirahtiin. Lappi on Euroopan arktisena porttina ja hyvät edellytykset toimia kuljetusten välittäjäalueena kaikkien liikennemuotojen osalta. Kemi-Tornion alue tulee kehittymään Barentsin alueen logistisena keskuksena. Ehdoton asia lapin tulevaisuudelle, rajattomuudelle ja virtuaaliselle elämäntavalle on laajakaista kaikkialla. lentoasemiin ja rautateiden henkilöliikenteen pääteasemiin sekä henkilö-autoliikenteen tarvitsemiin laadukkaisiin tieyhteyksiin. Kaivostoiminnassa on myönteisiä näkymiä eri puolilla maakuntaa ja näköpiirissä on 10 toimivaa kaivosta vuonna Kaivostoiminta-vyöhyke painottuu perämeren kaaren lisäksi erityisesti Sodankylä-Kittilä alueella. Kaivos-toimintaa Jäämeren käytävän lisäksi tukee Murmanskin käytävä, joka yhdistää itä-länsisuunnassa Norjan, Ruotsin ja Suomen pohjoisosat Luoteis-Venäjään ja Murmanskin rataan. Energiantuotantovyöhyke painottuu erityisesti perämerenkaaren alueella tukemaan teollisuutta ja toisaalta myös kaivostuotannon tueksi. Perämerenkaaren alueella on nykyisten vesi- ja tuulivoiman ja tehtaissa tuotetun energian lisäksi suunnitteilla biopolttonestelaitos sekä merkittäviä tuulivoimainvestointeja. Hajautettu ja pienenergiantuotanto, joka tukee erityisesti asumista ja paikallisyhteisöjä, tulee vahvistumaan eripuolilla Lappia. Teollinen vyöhyke tulee kehittymään yhä edelleen Kemi-Tornion alueelle monipuolistuen energian tuotantoon liittyvien investointien vaikutuksesta (erit. tuulivoima). Vyöhyke liittyy erityisesti Perämerta ympäröivään Perämerenkaaren vakiintuneeseen yhteistyö-alueeseen. Syventyvä Tornion ja Haaparannan integraatio vahvistaa myös kauppaa. Teollisuuden klusteriin kuuluu kiinteästi kaivos-toiminta. Kaivosten käynnistyminen tulee merkitsemään lisääntyviä rautatiekuljetuksia. Lapin strategisena tavoitteena on kuljettaa kaivosten tuotteet ensisijaisesti Kemin Ajoksen sataman kautta maailmanmarkkinoille, mikä tukee Kemi- Tornion alueen teollista ja logistista profiilia. Matkailutoiminnot muodostavat omat vyöhykkeensä. Matkailun ja siihen läheisesti liittyvien toimintojen merkitys aluerakenteeseen ja palveluvarustukseen on suurin Tunturi-Lapin, Pohjois-Lapin ja Itä-Lapin alueilla. Itä-Lappia ja Kuusamoa yhdistää maakunnan rajan ylittävänä yhteistyöalueena erityisesti matkailullisesti Koillis- Suomen käytävä. Länsi-Lapin kehitys-käytävän sisällä Tornionlaakso muodostaa itsessään laajan rajayhteistyö- matkailu- ja liikennevyöhykkeen. Matkailualueiden saavutettavuus tukeutuu :48 22

23 SAAMELAISKULTTUURI 3.5 SAAMELAISKULTTUURIOSIO LAPIN MAAKUNTAOHJELMASSA Vuonna 2003 voimaan tulleen alueiden kehittämislain mukaan maakunnan liitto laatii määräaikaisen maakuntaohjelman, joka sisältää maakunnan mahdollisuuksiin ja tarpeisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet, maakunnan kehittämisen kannalta keskeisimmät hankkeet ja muut olennaiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi sekä suunnitelman ohjelman rahoittamiseksi. Lapin maakunnassa maakuntaohjelmaan sisältyy saamelaiskulttuuria koskeva osa, jonka valmistelee Saamelaiskäräjät. Hallituksen esityksessä alueiden kehittämislaiksi 11 erillisen saamelaiskulttuuriosion sisällyttämistä Lapin maakuntaohjelmaan perustellaan saamelaisten perustuslaillisella oikeudella ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan itsehallinnon perustalta. Esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa on erikseen todettu, että kulttuuriitsehallintoon kuuluu perinteisten saamelaiselinkeinojen suojaaminen. Saamelaiskäräjien hallituksessa hyväksytyssä Saamelaiskulttuuriosio Lapin maakuntaohjelmassa kaudella asiakirjassa todetaan saamelaisaluetta ja -väestöä koskevan aluekehitystyön painopisteiksi: 1) Saamelaisten perinteisten elinkeinojen harjoittamisen edellytyksiä turvataan ja kehitetään, 2) Saamelaisten omaehtoista ja omaan kulttuurin pohjautuvaa yrittäjyyttä, yritystoimintaa ja innovaatioiden kehittämistä sekä erityisesti perinteiseen tietämykseen nojaavaa osaamista tuetaan ja kehitetään, 3) Saamelaislasten ja -nuorten viihtymisen edellytyksiä ja yleisiä elinoloja kehitetään saamelaisalueella ja heidän saamelaista identiteettiään ja kulttuuriaan tuetaan, 4) Saamelaisen käsityön, taiteen ja kulttuurielämän toimintaedellytyksiä parannetaan, 5) Saamelaista informaatiotekniikkaa ja toimintaa sekä saamelaista mediaa ja elokuvatuotantoa vahvistetaan ja kehitetään, 6) Saamen kielen käyttöä ja asemaa palveluissa, koulutuksessa, hallinnossa ja viestintävälineissä vahvistetaan ja saamen kieltä kehitetään vastaamaan nykyyhteiskunnan tarpeita, 7) Opetuksen saamelaista sisältöä kehitetään esi- ja perusopetuksessa sekä toisen asteen koulutuksessa. Saamen kieleen ja kulttuuriin pohjautuvaa korkean asteen koulutusta ja tutkimusta kehitetään saamelaisista lähtökohdista, 8) Saamelaisten hyvinvointipalveluita kehitetään oman kielen ja kulttuurin perustalta, 9) Saamelaisten tunnettavuutta Suomen ja Euroopan unionin ainoana alkuperäiskansana lisätään. Saamelaiskäräjien asettama kärkihanke on: SAAMELAISKÄRÄJÄT VALMISTELEVAT OMAN OSIONSA MENNESSÄ 11 55/2002 vp :48 23

24 5. MUUT OHJELMAT YHTEEN SOVITTAVAA SUUNNITTELUA TEKSTI PÄIVITTYY MENNESSÄ EU-ohjelmat Ohjelmakauden valmistelu on juuri saatu valmiiksi. Komission esityksen mukaisesti kaikilla rahoitusohjelmilla toteutetaan Eurooppa 2020 strategiaa ja ohjelmien painopisteet on valittu em. strategian temaattisten tavoitteiden pohjalta. Oheisessa taulukossa on esitetty Itä- ja Pohjois-Suomen ohjelman sisältö. TÄHÄN TAULUKKOA Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma on synteesi Itä- ja Pohjois-Suomessa sekä Etelä- ja Länsi-Suomessa valmistelluista alueellisista suunnitelmista, jotka puolestaan perustuvat Euroopan unionin ja kansallisten säädösten lisäksi alueen maakuntaohjelmiin, muihin alueellisiin suunnitelmiin sekä työ- ja elinkeinoministeriön antamiin valtakunnallisiin linjauksiin. Alueellisilla suunnitelmilla on yhteys myös rajat ylittävään yhteistyöhön ja ohjelma-alueella toteutettaviin muihin EU-ohjelmiin. Eurooppa strategiaa toteutetaan yhteistyössä Interreg-tyyppisten ohjelmien, maaseutuohjelman sekä meri- ja kalatalousohjelman kanssa. Hallitusohjelman mukaan Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankerahoitusta kohdennetaan entistä voimakkaammin uusien elinkeinojen aikaansaamiseen, työllisyyden parantamiseen, kasvuhakuiseen yritystoimintaan ja päästöjen vähentämiseen. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) painopistealueina ovat vaikeimmassa työmarkkina-asemassa olevien työllistäminen ja työvoiman osaamisen kehittäminen. Maantieteellisesti maaseuturahasto rahoitus painottuu harvaan asutulle ja ydinmaaseudulle ja EAKR- ja ESR-rahoitus taajamiin ja kaupunkikeskustoihin. Rahoituksen kohteena on yhteisiä toimialoja kuten maaseudun mikroyritysten kehittäminen, matkailu, bioenergian tuotanto ja T&K, saavutettavuus sekä uusiutuva energia. Kansalliset ohjelmat Suomen aluestrategia 2020-raportissa (TEM) vuodelta 2010 esitetään kaikkien alueiden osaamisen ja kehittämispotentiaalin saamista mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön, perustuen niiden omiin lähtökohtiin ja vahvuuksiin. Työ- ja elinkeinoministeriö on v hyväksynyt kaupunkipolitiikan, maaseutupolitiikan ja saaristopolitiikan toimenpideohjelmat vuosille Itä- ja Pohjois-Suomi -kehittämisohjelman Katse pohjoiseen -loppuraportti valmistui tammikuussa Ohjelmaan sisältyy 36 erilaista hankekokonaisuutta tai hanke-ehdotusta jatkotoimenpiteitä varten. Ne sisältyvät viiteen valittuun painopistealaan: Arktisuuden hyödyntäminen ja arktisen osaamisen vahvistaminen, Venäjän tuomien mahdollisuuksien hyödyntäminen, kestävä matkailu, kaivannaisala sekä puuraaka-aineen uudet tuotteet ja bio-energia Innovatiiviset kaupungit -ohjelma (INKA) on uusi innovaatiotyökalu, joka korvaa osittain v päättyvän osaamiskeskusohjelman (OSKE). INKAn tavoitteena on synnyttää korkeaan osaamiseen perustuvia kilpailukykyisiä yrityksiä ja siten vauhdittaa innovaatiokeskittymien syntymistä Suomeen. Sitä toteuttavat teemat ja kaupunkiseudut (vastuukaupunki esitetty ensimmäisenä) valittiin kaksivaiheisen hakumenettelyn perusteella v seuraavasti: Tulevaisuuden terveys (Oulu, Kuopio, Pääkaupunkiseutu, Tampere ja Turku), biotalous (Joen-suu, Jyväskylä ja Seinäjoki), kestävät energiaratkaisut (Vaasa, Lappeenranta ja Pori), älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus (Tampere, Lahti, Oulu, Pääkaupunkiseutu ja Turku) sekä kyberturvallisuus (Jyväskylä). Ohjelmaa hallinnoi Tekes. Valtio tekee kasvusopimukset 12 suurimman kaupunkiseudun kanssa, jotka ovat Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Jyväskylän, Kuopion, Lahden, Porin, Seinäjoen, Vaasan, Joensuun ja :48 24

25 Lappeenrannan kaupunkiseudut. Kasvusopimuksilla vahvistetaan suurten kaupunkiseutujen kansainvälistä kilpailukykyä sekä roolia alueidensa ja Suomen talouden vetureina. Työ- ja elinkeinoministeriö käynnisti v pilottimenettelyhaun niille seutukaupungeille ja maakuntakeskuksille, jotka eivät ole mukana valtion kasvusopimusmenettelyssä. Tarkoituksena on tukea innovatiivisia avauksia ja kaupunkien yhteistyötä vahvuuksiensa ja kasvupotentiaalinsa hyödyntämisessä sekä edistää kilpailukykyä. Pilotti-menettelyä varten valitaan syksyllä 2013 teemoja, joiden koordinointiin TEM on varannut rahoitusta yhteensä euroa/vuosi. Lapin maakuntaohjelman tavoitteet tukevat kansallisten ohjelmien tavoitteita. Tähän Kemi-Tornio seutupilotti :48 25

26 6. LIITTEET Rahoitustaulukko VUOSIEN TAULUKKO / VALMISTELLAAN HALLITUKSEEN MAAKUNTAOHJELMA ARVIONTI TOTEUTUMISESTA Lapissa maakuntaohjelmalla on ollut merkittävä rooli koko maakunnan kehittämisessä. Merkitys perustuu ohjelman valmisteluun, jota pidetään erityisen onnistuneena prosessina. Positiivista palautetta valmisteluprosessi sai etenkin laajuudesta ja osallistavuudesta. Laadintatapa myös lisäsi sitoutumista ohjelman toteutukseen ja tavoitteiden toteuttamiseen. Lähtökohtaisesti onnistuneena pidettiin myös sitä, että ohjelma perustui ja linkittyi hyvin maakuntasuunnitelmaan 2030, jossa on tehty perusteellista analyysiä kehityksen mahdollisista suunnista ja niihin varautumisesta. Ohjelmalla on ollut tärkeä merkitys maakunnan kehittämistavoitteiden toteutumisessa. Se on linjannut maakunnan kehittämisen suuntaa ja nostanut tärkeitä teemoja esille. Ohjelma on kuitenkin luonteeltaan pikemminkin laaja, mahdollistava ja kokoava asiakirja ei erityisen strateginen ja varsinaisia valintoja tekevä. Se, että laatimisprosessi on ollut laaja ja osallistava, on toisaalta johtanut laajaan ohjelmaan, jossa jokaiselle on jotain. Maakuntaohjelma summaa kyllä alueen tahtotilan, mutta varsinaisesti rajauksia ole ohjelmassa pystytty tekemään. Ohjelmaan sisältö kattaa niin laajan kirjon kehittämisessä, että kaikkiin sisältöihin ei ole pystytty tarttumaan ohjelmakaudella. Ohjelman rakenne paljastaa, että priorisointia ja kehittämistoiminnan kärkien kirkastamista olisi vaadittu vahvemmin kuusi toimintalinjaa ja 64 toimenpidekokonaisuutta kärkihankkeineen ja tavoitteineen ei ole mitenkään realistinen tai strateginen. Ohjelman sisällössä näkyy läpi sektori- ja rahoitusinstrumenttilähtöinen kehittäminen, mikä osaltaan on hämärtänyt ohjelman tavoitteiden ja toimenpiteiden hahmottamista ja seurantaa sekä ohjelman ohjausvaikutusta. Ohjelman toteutuksessa haasteita ja ristiriitoja on noussut siitä, että Lappi on laaja maakunta ja maakunnan kehitys on polarisoitunut entisestään. Seutukuntien omien näkemysten ja maakunnan pitkien etäisyyksien takia monissa yhteisesti tärkeissä suurissa hankkeissa tai linjauksissa (esim. raide- tai lentoliikenneyhteyksien kehittäminen), kuntien ja seutukuntien oman edun ajaminen tekee kehittämisestä ja yhteisen näkemyksen löytämisestä haastavaa. Yhteisen hyvän määrittely on vaikeaa ja hyötyjen vaikutusten levittäminen laajemmin koko maakuntaan on haastavaa. Myös maakunnan eri kehittämisintressien yhteensovittaminen tulee tässä yhteydessä esiin (esim. poronhoito, kaivosteollisuus ja matkailu). Maakunnan toimijoiden näkemykset ohjelman merkityksestä vaihtelevat. Parhaimmillaan ohjelman merkitys ja ohjaavuus nähdään lähtevän siitä, että maakunnan toimijoiden kehittäminen pohjautuu nimenomaan maakuntaohjelmaan ja jo hankkeiden suunnittelussa katsotaan yhteys maakuntaohjelmaan. Ne maakunnan toimijat, jotka taas katsovat ohjelmaa järjestelmän ulkopuolelta, näkevät ohjelman vähemmän merkityksellisenä ja ohjaavuuden vähäisempänä. Maakuntaohjelma ei ole ollut laajoine sisältöineen ja poliittisen luonteensa vuoksi tarpeeksi jämäkkä väline tekemään vaadittavia uudistuksia. Lisäksi ohjelman merkitystä ja tavoitteiden toteutumista on vaikea erottaa muusta kehittämistoiminnasta. Pohjois-Suomessa ja Lapissa edunvalvonnan nähdään toimivan hyvin Pohjois-Suomen maakuntien yhteisen neuvottelukunnan puitteissa :48 26

27 Onnistumisia ja kirimisen tarvetta Maakuntaohjelman onnistumisina voidaan nostaa erityisesti toimintalinjat 1 ja 2. Toimintalinjan 1 osalta kärkialojen (matkailu ja luonnonvarateollisuus) kehittäminen on edistynyt hyvin. Lapissa panostaminen osaamisen kehittämiseen on tuottanut tulosta, eli toimintalinjalla 2 erityisesti tutkimus-, kehitys- ja osaamistason lisääminen ovat olleet aktiivisesti esillä ohjelmakaudella. Korkeakoulukonsernin toiminnan kehittäminen on ollut tärkeä panostus Lapin osaamiselle ja innovaatioyhteistyölle. Korkeakoulut ovat suunnanneet tki-toimintaansa ja koulutusta maakunnan painopistealoille. Toimintalinjan 4 osalta ohjelman onnistumisina nousee kulttuurin ja matkailukeskusten kehittäminen. Matkailukeskusten kehittämisen osalta on saatu viranomaistyöllä hyviä tuloksia aikaan. Taide- ja kulttuuritoimen sekä luovan talouden toimintaedellytyksiä ja merkitystä on vahvistettu osana alueellista kilpailukykyä. Lappibrändin kehittäminen kuuluu myös maakuntaohjelman onnistumisiin. Hankkeet ovat vahvistaneet Lapin brändiä ja yhteistyötä sen kehittämiseksi maakunnassa ja auttaneet alueen markkinoinnissa. Ohjelman kipukohdista suurin osa liittyy samoihin kokonaisuuksiin kuin muillakin maakunnilla ja maakuntaohjelmilla ja osa on myös kansallisen tason asioita, joihin ei ole löytynyt yhteistä tahtoa ja suuntaa. Erityisesti nuorten työllistäminen ja työllisyyden edistäminen on sellainen teema, mihin ei ole ollut lääkkeitä tarpeeksi. Työmarkkinoiden toimivuuden kannalta tarjonta ja kysyntä eivät kaikilta osin kohtaa ja kohtaamattomuutta esiintyy myös aluetasolla. Toimintalinjassa 1 energiatuotannon omavaraisuuden osalta tavoitteita ei ole saavutettu. Bioenergia-alan osalta kehitys on ollut hidasta myös poliittisista verolinjauksista johtuen. Energiaalalla on tehty paljon suunnitelmia, mutta konkretisointi ei etene (biodiesel, hakelaitos, vesivoiman kehittäminen). Haasteita on ollut myös toimintalinjassa 4 hyvinvoinnin kehittämisessä ja toimintalinjassa 5 liikennejärjestelmän kehittämisessä ja tietoyhteiskuntakehityksessä. Toimintalinja 4 on laaja ja hajanainen kokonaisuus, jossa on liian paljon yksittäisiä tavoitteita. Teemassa on kyllä edistetty laajasti esimerkiksi vaikeasti työllistyvien henkilöiden pääsyä työmarkkinoille ja nuorten hyvinvointia, mutta maakuntaohjelman rooli on vähäinen, koska kyse on suurelta osin kansallisten toimenpiteiden toimeenpanosta. Kuntapuolella laadukkaiden palveluiden kehittämiseen ja kuntayhteistyöhön ei ole tarpeeksi ollut paukkuja ja vaikuttavuuden kannalta tavoitteiden saavuttamiseksi olisi pitänyt olla vahvemmat hartiat. Suunta on ollut vahvemmin tulipalojen sammuttamisessa kuin ennakoivassa toiminnassa. TL 5 liikennejärjestelmän ja -yhteyksien kehittäminen sekä tietoyhteiskuntakehityksen edistäminen ovat olleet kokonaisuuksina sellaisia, joissa tavoitteita ei ole saavutettu. Liikennemäärien kasvu ja rahoituksen vähenemisestä johtuva tiestön kunnon heikkeneminen on heikentänyt liikennejärjestelmän toimivuutta. Haasteena on päätiestön ulkopuolinen liikennejärjestelmä, kun samalla väestön keskittyminen ja ikääntyminen vähentää joukkoliikenteen käyttäjiä ja haastaa palveluiden järjestämisen koko Lapissa. Toteutuneet logistiikkainvestoinnit ovat toimineet kuitenkin vipuna yksityisille investoinneille yritystoiminnan vauhdittamisessa erityisesti kaivostoiminnan osalta :48 27

28 Maakunnassa ei ole pystytty priorisoimaan, miten jäämeren yhteydet rakennetaan ja aktiivisuutta kaivattaisiin laajemmissa valtakunnallisissa ja rajojen yli suuntautuvissa keskusteluissa. Aluerakennetta on myös tarkasteltava entistä vahvemmin kokonaisuutena. Laajakaistan ja tietoyhteiskuntakehityksen osalta tavoitteiden heikossa toteutumisessa syyksi nostetaan se, ettei rimaa ole osattu asettaa riittävän korkealle ja samalla on jääty jälkeen myös sähköisissä palveluissa. Haasteellista onkin ollut saada myös harvaan asuttuja alueita tietoyhteiskuntakehitykseen mukaan. Maakuntaohjelman määrälliset tavoitteet Maakunta: LAPPI (BKT 2012/ M ) Tavoite (MAKO) 1) Koulutustaso Tavoite 2040 (MASU) - tutkinnon suorittaneiden osuus % (TK) 66,1 67,1 maan ka (69) maan ka 2) Työmarkkinatilanne Työpaikat, yhteensä (TK; TOL 2008) Työvoima (TK) Työttömät, keskim./kk (TEM, Työnvälitystilastot) Työttömien osuus työvoimasta % (TEM, Työnvälitystilastot) 13,7 12,7 13,4 11,4 11,0 maan ka Työllisyysaste % (TK, työvoimatutkimus) 60,7 61,9 62,1 62,1 --- maan ka 3) Muuttoliike ja väestö (TK) Väkiluku Muuttotase keskimäärin +500 / vuosi -kuntien välinen nettomuutto + nettomaahanmuutto Luonnollinen väestölisäys positiivinen keskimäärin +200 / vuosi Huoltosuhde 1) 1,58 1,56 1,5 1,3-1,4 4) Tuotanto (TEM, ToimipaikkaOnline) Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto (1000 euroa) Aloittaneet yritykset Lopettaneet yritykset Yrityskanta Vienti 1 000euroa) :48 28

29 7. LAPPI TOIMINTAYMPÄRISTÖ- KATSAUS LAPLAND ABOVE OR- DINARY Kattava ja ajantasainen Lapin toimintaympäristökatsaus löytyy Elinkeinorakenne ja talouskehitys Lapin elinkeinorakenteen muutokset ovat viime vuosina olleet suuria. Kasvavia elinkeinoaloja ovat kaivos- ja energiasektori sekä matkailu ja palvelut. Yksityisen sektorin osuus työpaikoista on jo yli puolet ja tulevaisuudessa niiden osuuden kasvu jatkuu. Pitkällä aikavälillä kohti vuotta 2020 Lapin elinkeinoelämän ja talouden arvioidaan kehittyvän suotuisasti sekä Lapissa että lähialueilla vireillä olevien hankkeiden johdosta. Lapin elinkeinorakenne on vahvasti palvelupainotteinen: työpaikoista lähes kolme neljäsosaa on palveluissa, joka viides jalostuksessa ja runsas 5 % alkutuotannossa. Lapin elinkeinorakenteessa on tapahtunut 2000-luvun puolivälistä lähtien isoja muutoksia; työpaikat ovat vähentyneet muun muassa paperiteollisuudessa ja julkisella sektorilla. Yksityisen sektorin työpaikkojen määrä ja osuus työpaikoista on kasvanut. Lapissa keskeiset toimialat ovat metsä- ja metalliteollisuus, matkailu ja kauppa sekä vahvistuva kaivosteollisuus. Kaivosteollisuuden lisäksi energia-ala on merkittävä kehittyvä ala. Vuonna 2013 Lapissa oli työpaikkoja noin Julkisella sektorilla työskentelevien palkansaajien osuus on laskenut Lapissa noin 40 %:iin ja yksityissektorin noussut lähes 60 %:iin. Yrittäjien osuus työllisistä on noin 12 %, mikä on hieman korkeampi kuin koko maassa. Keskeisten elinkeinojen tilanne 2013 Teollisuus ja kaivostoiminta Kaivannais- ja jalostustoiminta ovat nousseet merkittäviksi työllistäjiksi ja talouden vetureiksi Lapin elinkeinoelämässä. Lapin teollisuuden myönteistä kehitystä tukevat raaka-aineiden ja energian kysynnän kasvu pitkällä aikavälillä sekä arktisen alueen merkityksen vahvistuminen. Lapin kallioperän mineraalit kiinnostavat globaalisti toimivia kaivosyhtiöitä ja sijoittajia. Kaivostoiminnan myötä teollisuuden alihankinta on vahvistunut ja alueellisesti monipuolistanut elinkeinorakennetta. Metalliteollisuuden suuryritysten liikevaihto on vaihdellut voimakkaasti aikavälillä päätyen hieman laskuun. Metalliteollisuus ml. kaivokset henkilöstömäärän kehitys on ollut vahvasti kasvavaa ja muussa teollisuudessa tasaista ja sahatavaran valmistuksessa hieman laskevaa :48 29

30 Matkailu ja kauppa Euroopan talouden epävarmuudesta huolimatta Lapin matkailu on kehittynyt positiivisesti ulkomaisen kysynnän lisääntymisen myötä. Positiivisen kehityksen takana on ennen kaikkea venäläisten matkailukysynnän voimakas kasvu, mutta kysyntä on piristynyt myös muilla Lapille tärkeillä markkina-alueilla kuten Isossa-Britanniassa ja Saksassa ja Japanissa. Matkailun kehittyminen tuo huomattavia välillisiä hyötyjä myös vähittäiskaupalle, muille matkailuun liittyville palvelualoille ja liikenteelle. Kokonaisuutena Lapin kärkitoimialojen vahva kasvu lisää alueen ostovoimaa ja heijastuu sitä kautta positiivisesti vähittäiskaupan kehitykseen. Rakentaminen Lapissa rakentaminen näkyy tällä hetkellä selkeimmin kaivospaikkakuntien ympäristössä, Ylä- Lapin ja Rovaniemen alueella mm. asunto- ja julkisten rakennusten rakentamisena. Rakentamisessa on nähtävissä piristymisen merkkejä, joskin alueellisesti tilanne ja näkymät vaihtelevat. Kuljetus Lapin alueen kuljetukset liittyvät keskeisten elinkeinojen toimintaan. Matkailussa ja kaupassa tavara- ja henkilöliikenteen merkitys on tärkeä. Kaivannaistoiminnassa kaivoksille tuleva ja lähtevä tavaravirta muodostavat merkittävän osa toiminnasta. Raskaan liikenteen liikennemäärä on ollut edellisvuosia isompi kuvastaen talouden positiivista virettä. Terveys- ja hyvinvointi sekä julkiset palvelut Lapissa on eniten työpaikkoja terveyden ja hyvinvoinnin palveluissa. Työpaikat ovat suurimmalta osalta kuntasektorilla. Julkisen hallinnon ja maanpuolustuksen työpaikkojen määrä on muilta osin ollut useita vuosia laskussa. Muut toimialat Lapin aluetaloudessa metsäsektorin osuus on muuta maata huomattavasti suurempi. Porotalous työllistää Lapissa noin henkilöä. Maataloudessa tilakoot ovat kasvaneet; suurin osa tuloista tulee maidosta. Luonnontuotealan ja Luovien alojen merkitys on vielä pieni, mutta kasvun suhteen on positiivisia odotuksia. BKT-luvulla mitaten Lapin aluetalous on kehittynyt positiivisesti sijoittuen Suomen parhaiten pärjänneiden alueiden joukkoon. Yleinen tunnelma Lapissa on tällä hetkellä varovainen. Toisaalta investointi- ja kasvusuunnitelmia on runsaasti tulevaisuuteen, mutta nyt vielä tällä hetkellä niitä ei ole juurikaan käynnissä. Kehitysnäkymiä Lapin kehitysnäkymät ovat niin elinkeinoelämän kuin työllisyydenkin osalta myönteiset pohjautuen kaivos- ja metalliteollisuuteen, energiahankkeisiin sekä matkailuun. Lapissa panostetaan tulevina vuosina alueen luonnonvaroihin ja osaamisen kehittämiseen, erityisesti korkean jalostusasteen luonnonvarateollisuuteen eli metsä- ja metalliteollisuuteen, kaivostoimintaan ja energiatuotantoon sekä matkailuvetoiseen elämysklusteriin. Kasvavia toimialoja ovat matkailu, kaivostoiminta, metallien ja metallituotteiden valmistus, rakentaminen, kauppa, kuljetus, sosiaali- ja terveyspalvelut. Elinkeinorakenteen muutos jatkuu ja yksityissektorin ja yritysten osuus työpaikoista nousee edelleen julkisen sektorin palvelurakennemuutoksen myötä. Etlan alue-ennusteen mukaan aluetalous kehittyy lähivuosina BKT-luvun kehityksellä mitaten Lapissa koko maata suotuisammin parhaimpien alueiden joukkoon sijoittuen. Viimeisimmässä aluebarometrissa luottamusluku oli positiivinen ja selvästi muita maakuntia parempi, kun koko maassa saldoluku oli negatiivinen. Kiinnostus arktista aluetta kohtaan kasvaa alueen luonnonvarojen hyödyntämiseen ja mahdollisesti avautuviin uusiin kuljetusreitteihin liittyvien taloudellisten potentiaalien myötä :48 30

31 Arktisella alueella Suomen lähinaapureissa Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä valmisteilla olevien kaivos-, kaasu-, öljy- sekä infrastruktuuriinvestointien volyymi on arviolta noin 110,6 miljardia euroa. Luonnonvarojen jalostuksen globaalissa kilpailutilanteessa Lapin etuja ovat hyvä infrastruktuuri, maakunnan teollinen toimintaympäristö ja osaavat yritykset. Keskeisten elinkeinojen kehitysnäkymät vuoteen 2020 löytyvät Kansainvälisyys Kiinnostus Lappia ja muuta pohjoista aluetta kohtaan o nut monissa alueen ulkopuolisissa maissa. Alueen talo potentiaali kuten energiavarat ja mahdollisesti avautu kuljetusreitit korostavat sen strategista merkitystä. Globaalin talouden painopisteen siirtyminen Aasiaan muuttaa alueen asemaa. Lappi on Suomen kansainvälisin maakunta, joka tunnetaan myös maailmalla. Lapin maantieteellinen asema on kansainvälinen sen rajautuessa Ruotsiin, Norjaan ja Venäjään. Yhteistä rajaa näiden naapurivaltioiden kanssa Lapilla on 1700 kilometriä ja "muun" Suomen kanssa vain 400 kilometriä. Maankäytön suunnittelu ja kaavoitukset Kaavoitus ja muu maankäytön suunnittelu jatkuvat Lapissa vilkkaana. Suunnitelmia laaditaan suurhankkeisiin (kaivokset, tuulivoima ja matkailu) liittyen, mutta myös kuntataajamien kehittämiseksi sekä suunnitelmallisen loma-asumisen mahdollistamiseksi. Lisäksi logistiset, esimerkiksi pohjoisia meriväyliä ennakoivat ratkaisut ovat tärkeitä pitkälle tulevaisuuteen tähtäävässä alueiden käytön suunnittelussa. Lapin tasapainoisen kehittymisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää huolehtia luonnonympäristön ja erämaisen imagon säilymisestä sekä kyseisten arvojen yhteensovittamisesta erilaisten, muun muassa suurhankkeisiin liittyvien maankäyttötarpeiden kanssa. Väestökehitys ja väestörakenne Väestön määrä on vähentynyt Lapissa viime vuosien aikana. Siitä huolimatta Lapin maakuntaohjelman vuodelle 2020 asetettuun reilun asukkaan tavoitteeseen on mahdollista päästä elinkeinoelämän voimistumisen avulla. Ulkomaalaisten osuus Lapissa on kasvussa. Myös yli 65- vuotiaiden määrä kasvaa vuoteen 2020 mennessä. Vuonna 2012 Lapin väkiluku oli asukasta, 486 asukasta vähemmän kuin edellisenä vuonna. Saamelaiskulttuuri Vuodesta 1996 lähtien saamelaisilla on ollut kotiseutualueellaan kieltä ja kulttuuria koskeva perustuslain mukainen itsehallinto, jolle kuuluvia tehtäviä hoitaa saamelaisten vaaleilla valitsema parlamentti, Saamelaiskäräjät/ Sámediggi. Saamelaisilla alkuperäiskansana on oikeus ylläpitää ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan sekä siihen kuuluvia perinteisiä elinkeinoja. Elinkeinojen ja kulttuurin välinen yhteys on erittäin tärkeä saamelaisessa yhteiskunnassa. Perinteiset saamelaiset elinkeinot, kuten poronhoito, metsästys, kalastus ja saamelainen käsityö ovat saamelaisen kulttuurin perusta ja sen vuoksi on ratkaisevaa, että niillä on myös jatkossa mahdollisuus kehittyä ja vahvistua. Osaamisen kehittäminen ja tiedonsiirto yhdistettynä saamelaiseen elinkeinoelämään, kulttuuriin ja perinteisiin ovat perusedellytyksiä saamelaisen kulttuurin ja identiteetin säilymiselle :48 31

32 :48 32

33 KEMINMAAN KUNTA Kunnanhallitus LAPIN LIITTO KEMINMAAN KUNNAN LAUSUNTO MAAKUNTAOHJELMA LUONNOKSESTA Lapin liitto on pyytänyt kuntien lausuntoa maakuntaohjelman luonnoksesta. Lausunto tulee antaa mennessä. Lausuntopyynnössä Lapin liitto pyytää ottamaan kantaa erityisesti ohjelman visioon, maakuntaohjelmakauden määrällisiin tavoitteisiin, strategisiin valintoihin sekä ohjelmaluonnoksen keskeisiin hankkeisiin. Keminmaan kunta toteaa lausuntonaan seuraavaa. Maakuntaohjelman visio Visio on laaja ja siihen on sisällytetty lähestulkoon koko elämän kirjo. Toimiakseen strategiaa ohjaavana keskeisenä kehittämisen periaatteena vision tulee olla ilmaisultaan tiiviimpi. Visiona toimii hyvin luonnoksen vision ensimmäinen osa. Vision toisen osan sisältö on luonteeltaan täydentävä ja siten tarpeeton. Ohjelman määrälliset tavoitteet Tavoitteeksi otettu Lapin maakunnan väestömäärä asukasta on toki realistinen, mutta tulisiko tavoitella vahvempaa väestöpohjaa. Ohjelmassa asetettu työpaikkatavoitteen voisi ajatella edellyttävän vahvempaa väkiluvun kasvua kuin luonnoksessa esitetty n asukkaan kasvu. Ohjelmassa tavoitellaan 300 uutta yritystä sekä 30 kasvuyritystä. Ohjelmassa ei ole avattu käsitettä kasvuyritys tai kuvattu perustetta sille, miksi tavoitellaan juuri kasvuyrityksiä. Kasvuyritys on luonteeltaan vahvasti omaa liikevaihtoa ja henkilöstömäärää lisäävä yritys, jonka tavoitteena on listautua pörssiin. Ensinnäkin tällaisten uusien yritysten määrä 30 uutta yritystä ei ole realistinen vuoteen 2017 mennessä. Toisaalta Lapin kannalta merkityksellisempää olisi tavoitella mikro- ja suuryritysten väliin sijoittuvien pk -yritysten (henkilömäärä työntekijää) lukumäärän kasvua. Kun jaetaan ohjelman uusien työpaikkojen määrä (2.000) uusien yritysten määrällä (300), päästää uusien yritysten keskikoossa mikroyrityksen 1