Pietari vuonna Toukokuu Talouden puolivuotiskatsaus. Teollisuustuotanto, vuotuinen %-muutos. Tuotanto pääsektoreilla, vuotuinen %-muutos

Transkriptio

1 Pietari vuonna 2009 Talouden puolivuotiskatsaus Toukokuu 2010 Syvän laman jälkeen elpymistä vuoden toisella puoliskolla Vuonna 2009 globaali talousmyllerrys ravisteli Pietaria samoin kuin muitakin Venäjän alueita. Monien talousindikaattorien (teollisuustuotanto, kiinteät investoinnit, vähittäiskauppa) perusteella alamäki oli tuotannon ja kulutuksen suhteen syvempi Pietarissa kuin Luoteis- tai koko Venäjällä keskimäärin. Tuotanto pääsektoreilla, vuotuinen -muutos Teollisuustuotanto 10,3 3,9-20,1 Rakentaminen 40,1 29,6-22,7 Vähittäiskauppa 16,1 14,5-9,4 Kuluttajapalvelut 7,9 6,2-8,8 Lähteet: Rosstat (2010), Petrostat (2010) Pietarin kaupunginhallituksen mukaan kaupungin kokonaistuotanto laski vähemmän kuin koko Venäjän BKT (5,6 vs. 7,9). Mielestämme tämä arvio on kuitenkin epäuskottava ja on luultavaa että sitä tullaan korjaamaan myöhemmin alaspäin. Pietarin kaupungin kokonaistuotanto (BKT) Pietarin BKT, mrd. ruplaa Vuotuinen reaalimuutos, 8,3 13,1 9,3-5,6 Venäjän BKT, reaalimuutos, 7,7 8,1 5,6-7,9 Lähteet: Rosstat (2010), Pietarin kaupunginhallitus (2010) Vuoden toisella puoliskolla kaupungin talous alkoi elpyä ja on todennäköistä että kasvu on jatkunut vuoden 2010 puolelle. Öljynhinta on kasvanut selvästi, pankit ovat kasvattamassa lainanantoaan reaalisektorille ja yrittäjät odottavat taloustilanteen kohenevan ja ovat valmiita tekemään uusia investointeja. Tehdasteollisuus kriisin suurin kärsijä Teollisuustuotanto Pietarissa supistui 20,1 vuonna 2009, mikä oli selvästi jyrkempi pudotus kuin muilla Luoteis-Venäjän alueilla. Samaan aikaan energia-, kaasuja vesihuollon toimiala kasvoi Pietarissa toisin kuin muilla Luoteis-Venäjän alueilla 1. Kasvua (12,9) avitti toiminnan käynnistäminen Luoteis-Venäjän CHPP yhtiön toisessa yksikössä kun kaasun toimitusongelmat saatiin ratkaistua. Tehdasteollisuus puolestaan laski yli neljänneksen, mikä aiheutti merkittävän pudotuksen kaupungin teollisessa tuotannossa. Tuotanto laski kaikilla tehdasteollisuuden aloilla. Suurin pudotus nähtiin kuitenkin kulkuneuvojen valmistuksessa. Esimerkiksi autojen tuotanto laski autoon. Näin suuri lasku heijastelee vastaavaa pudotusta kysynnän puolella. Monet potentiaaliset ostajat lykkäsivät tai laittoivat jäihin autonostoaikeensa kotitalouksien tulojen heikennyttyä, työttömyyden lisäännyttyä sekä 1 Poikkeuksena Nenetsien autonominen alue Arkangelin läänissä. autorahoituksen vaikeuduttua ja kallistuttua. Tätä puoltaa se, että autojen tuotanto laski koko Venäjällä samansuuruisesti 59,4 (hieman alle autoon). Teollisuustuotanto, vuotuinen -muutos Teollisuustuotanto, sisältäen: 10,3 3,9-20,1 Kaivannaisteollisuus -16,9-31,0-72,6 Energia-, kaasu- ja vesihuolto 4,6 4,8 12,9 Tehdasteollisuuden kokonaistuotanto 11,4 4,1-25,6 sisältäen: 6,2-5,0-12,9 Elintarvikkeet, virvoitusjuomat ja tupakkatuotteet -14,6-24,3-12,6 Tekstiilit ja asusteet 22,4-1,0-1,6 Selluloosa, paperi ja painotoiminta 1,0-51,3-55,1 Öljynjalostus ja kivihiili 17,4 3,5-35,9 Kemikaalit 60-40,1-35,7 Kumi ja muovi 90-3,8-55,4 Muut ei-metalliset kivennäistuotteet Metallit ja metalliset valmistuotteet 23,3 11,8-26,2 11,4-6,1-18,0 Koneet ja laitteet 5,8 45,1-18,0 Sähkö-, elektroniikka- ja optiset tuotteet Lähde: Petrostat ( ) -22,1-51,1-60,3 Tällä hetkellä autojen tuotantokapasiteetti Pietarin autotehtailla on noin autoa vuodessa. Kesäkuussa 2009 Nissan avasi uuden n. 200 milj. dollarin autotehtaan, jossa on auton vuosittainen tuotantokapasiteetti. Tämän myötä Pietarin autotuotantoa eivät määritä tulevina vuosina tuotantomahdollisuudet vaan kulutuskysynnän elpymisvauhti ja kilpailun kovuus Venäjän markkinoilla. Tehdasteollisuudessa lyhyemmän eliniän tuotteissa lasku oli keskimääräistä pienempi. Silti jopa elintarvikkeiden tuotanto laski 13, mikä oli selvästi enemmän kuin kulutuskysynnän lasku (elintarvikkeiden vähittäiskauppa laski 5,8). Investoinneissa ja rakentamisessa muuta Luoteis- Venäjää syvempi lasku Laman aikaan yleensä investoinnit laskevat ensimmäisinä ja tämä johtaa rakentamisaktiviteetin hiipumiseen. Pietari ei ole ollut poikkeus tässä suhteessa: kiinteät investoinnit laskivat 21,4 ja sovittujen urakoiden arvo 22,8 ( mrd. ruplaan). Lasku investoinneissa ja rakentamisessa oli näin ollen syvempi kuin Luoteis- tai koko Venäjällä keskimäärin. Investoinnit kiinteään pääomaan Yhteensä, mrd. ruplaa 193,7 303,4 367,0 324,7 vuotuinen reaalimuutos, : Pietari 13,7 41,9 0,4-21,4 Venäjä 16,7 22,7 9,8-16,2 1

2 Syvin pudotus kiinteissä investoinneissa (yli 30) rekisteröitiin tehdasteollisuudessa, rakennusalalla, kuljetusalalla sekä tukku- ja vähittäiskaupassa. Samaan aikaan aloilla joiden investointirahoitus on pitkälti riippuvainen julkisista varoista, kuten koulutuksessa, terveydenhuollossa, sosiaali- ja asumispalveluissa, investoinnit kasvoivat. Myös tilastot investointien rahoituslähteistä kertovat julkisen rahoituksen roolin kasvusta kriisin aikana. Julkisen rahoituksen osuus kaikista kiinteistä investoinneista kasvoi 2,7 -yksikköä samaan aikaan kun pankkilainojen osuus lasku 2,1 -yksikköä. Pietarin investointiaktiivisuutta selvittäneen kyselyn mukaan merkittävimmät rajoitteet investoinneille oli yritysten riittämättömät varat (59 vastaajista vuonna 2009, 68 vuonna 2008), lainojen korkeat korot (53 vs. 47) ja taloudellinen sekä poliittinen epävarmuus (44 vs. 27). Suurin osa (60) yrityksistä odottaa että taloudellinen tilanne kaupungissa ei juuri muutu vuoden 2010 aikana, 35 odottaa kohentumista ja vain 5 uskoo tilanteen heikentymiseen. 56 vastaajista suunnittelee kasvattavansa ja 30 vähentävänsä investointejaan kiinteään pääoman vuonna Kiinteiden investointien rahoitusrakenne, 2009 Pankkilainat 8,7 Muut u lkop uoliset lähteet Aluebudjetti 24,8 1 7,9 Yritysten omat varat 31,8 Federa ation budjetti 16,8 Myös valmistuneiden asuinneliöiden määrä laski vuonna Pietarissa määrä supistui 18,9 kun Luoteis- Venäjällä laskua oli keskimäärin 6,7. Osatekijöitä laskulle oli monien rakennusyhtiöiden epävarma rahoitustilanne sekä potentiaalisten ostajien haluttomuus rahoittaa etenkään alkuvaiheessa oleva projekteja etukäteismaksuin. Asuinrakentaminen Valmistuneet neliöt, Vuosimuutos, 4,5 11,0 21,8-18,9 Ulkomaiset sijoittajat jatkoivat pääosin projektiensa rahoittamista Vaikka ulkomaisten investointien virta Pietariin supistui 6,8 vuonna 2009, oli lasku kuitenkin vaimeampi kuin investoinneissa ylipäätään. On kuitenkin huomionarvoista, että noin 45 kaikista ulkomaisista investoinneista kaupunkiin tehtiin tehtiin vasta vuoden viimeisellä neljänneksellä kun Pietarin talous alkoi näyttää elpymisen merkkejä ja kansainväliset rahoitusmarkkinat alkoivat jälleen avautua venäläisille lainanottajille. Leijonanosa ulkomaisista sijoituksista (81) meni tehdasteollisuuteen ja paljolti elintarviketeollisuuteen sekä kulkuneuvojen valmistukseen (vuotta aiemmin tehdasteollisuuden osuus oli 74). Näyttäisi siltä, että ulkomaiset sijoittajat ovat päättäneet jatkaa projektiensa läpivientiä talouden nopean elpymisen toivossa. Ulkomaiset sijoitukset Pietariin, milj. dollaria Ulkomaiset investoinnit sisältäen Suorat (FDI) Portfolio Muut (kauppaluotot ja lainat) Source: Petrostat (2010) Petrostatin tilastojen mukaan vuoden 2009 ensimmäisen yhdeksän kuukauden aikana Valko-Venäjä oli Pietarin suurin ulkomaisten investointien alkuperämaa. Kaikki sijoitukset Valko-Venäjältä (691 milj. dollaria) tuli luottojen ja lainojen muodossa. Suomi oli selvästi suurin suorien ulkomaisten investointien alkuperämaa 40:n osuudella. Suomea seurasivat Saksa ja Yhdysvallat 16:n ja 13:n osuuksilla. Yksi suurimmista ulkomaista pääomaa sisältävistä sopimuksista oli tarjouskilpailu Pulkovon lentokentän pyörittämisestä, kehittämisestä ja modernisoinnista. Northern Capital Gateway yhtymä voitti kilpailun ja allekirjoitti sopimuksen 30 vuodeksi. Yhtymään kuuluu VTB Bank, saksalainen Fraport AG (joka pyörittää myös Frankfurtin lentokenttää sekä 12 muuta lentokenttää eri maissa) ja kreikkalainen Copelouzos Group. Yhtymä suunnittelee rakentavansa uuden matkustajaterminaalin, kehittää lentokenttäaluetta ja modernisoivana olemassa olevaa infrastruktuuria yhteensä n. 1,2 mrd. euron investoinnein 2. Vähittäiskaupassa elpymistä loppuvuodesta Vähittäiskauppa laski rajusti vuonna 2009 useamman nopean kasvun vuoden jälkeen. Elintarviketuotteiden (ml. juomat ja tupakka) vähittäismyynti laski 5,8 ja muissa tuotteissa alamäki oli rajumpi (-11,8 ). Vähittäiskauppa Vähittäismyynti, mrd. ruplaa Vuosimuutos, Kuten alla olevasta kuviosta voidaan nähdä, vähittäiskaupan kasvu (edellisvuoteen verrattuna) alkoi laskea nopeasti syyskuussa 2008 kääntyen negatiiviseksi helmikuussa Pohja nähtiin lokakuussa 2009 kun myynti oli lähes 10 vuotta aiempaa alempi. Muutokset vähittäiskaupassa korreloivat vahvasti reaalipalkkojen kehityksen kanssa osoittaen kuitenkin enemmän vaihtelua. Ravintoloiden myynti lasku 18,4, selvästi enemmän kuin vähittäiskauppa kun taas kuluttajapalveluissa lasku oli vähittäismyynnin tasolla (-8,8). 2 Kommersant, 76(4376),

3 Vähittäismyynti ja palkat, reaalinen vuosimuutos Jan-08 Apr-08 Jul-08 Oct-08 Jan-09 Apr-09 Jul-09 Oct-09 Vähittäismyynti, Palkat, Ulkomaankauppa laski rajusti Vientihintojen merkittävä pudotus, kotitalouksien tulojen lasku sekä yritysten investointiprojektien lykkääminen johtivat ulkomaankaupan alamäkeen niin koko Venäjällä kuin Pietarissakin. Pietarin vienti laski 43 ja tuonti 31. Koko maan tasolla viennin ja tuonnin laskussa (35-37) oli puolestaan vähemmän keskinäistä eroa. Pietarin ulkomaankauppa, mrd. dollaria 2005 Vienti 4,9 12,7 17,8 23,6 13,4 Tuonti 10,1 14,2 20,7 25,7 17,8 Kokonaiskauppa 15,0 26,8 38,5 49,4 31,3 Pietarin vienti (dollareissa mitattuna) on erittäin herkkä öljyn hintakehitykselle, koska mineraalituotteet joihin raakaöljy ja öljyjalosteet kuuluvat vastaavat noin kolmea neljännestä kaupungin koko viennistä (suurempi osuus kuin koko maan tasolla). Koska öljynhinnat olivat tasaisessa nousussa vuonna 2009, kasvoi myös Pietarin viennin arvo (viennin lasku vuoden ensimmäisellä puoliskolla oli 52) mutta se ei riittänyt estämään syvää pudotusta vuositasolla. Öljytuotteiden suuri osuus selittää myös Pietarin vientimarkkinoiden keskittymisen. Kolme maata Alankomaat, Italia ja Tšekki ovat Pietarin öljytuotteiden päätoimituskohteet ja myös kaupungin selvästi suurimmat vientimarkkinat. Näiden osuus kaupungin viennistä on yhteensä 41,5 mutta vain 8,1 tuonnista, joka on vain aavistuksen suurempi kuin tuonti Suomesta. Ulkomaankaupan maantieteellinen jakauma, 2009 Vienti Tuonti Saksa 607 4, ,6 Italia , ,0 Kiina 458 3, ,1 Alankomaat , ,0 Yhdysvallat 510 3, ,9 Suomi 416 3, ,0 Tšekki , ,1 Muut maat , ,2 Yhteensä Tuontiartikkelit koostuvat pitkälti kahdesta tuoteryhmästä, elintarvikkeista sekä koneista ja laitteista, joiden yhteenlaskettu osuus Pietarin tuonnista on 65. Kuten edellisvuonna, myös vuonna 2009 Kiina oli Pietarin suurin yksittäinen tuontimaa noin viidenneksen osuudella. Pietarin ulkomaankaupan rakenne, 2009 Vienti Tuonti Maataloustuotteet ja 692 5, ,4 elintarvikkeet Mineraalit , ,7 Kemiantuotteet 255 1, ,7 Puu, massa, papaeri, pahvi 267 2, ,7 Tekstiilit, puvut ja jalkineet 25 0, ,0 Metallit ja metallituotteet 783 5, ,2 Koneet, laitteet, kulkuneuvot , ,8 ja osat Muut 263 2, ,5 Yhteensä Kuluttajahintainflaatio ennätysalhainen Kuluttajahintojen nousu hidastui melko nopeasti koko vuoden Vuoden lopulla (joulukuu-joulukuu) inflaatio Pietarissa kuten koko Venäjälläkin oli alhaisimmillaan koko Neuvostoliiton jälkeisenä aikana. Kuluttajahintojen vuosimuutos, 2005 Pietari 12,0 10,0 13,2 14,4 8,5 Venäjä 9,0 11,9 13,3 8,8 Kansainvälinen talouskriisi jäädytti kulutuskysyntää ja hillitsi hintojen nousupaineita. Kuten alla olevasta kuviosta voidaan nähdä, ruuan hinnan nousu on hidastanut valtavasti: vuoden 2008 joulukuun 18,4:sta vuoden :iin. Kuluttajahintaindeksin komponenteista kuluttajapalveluiden hinnat nousivat nopeinten (10,6) mutta tämäkin ole edellisvuotta vähemmän. Kuluttajahinnat, vuosimuutos, Jan-07 Jul-07 Lähde: Rosstat (2010) Jan-08 Kuluttajahintaindeksi Kulutt. ruuanhintaind. Jul-08 Tilanne oli samankaltainen tuottajahinnoissa, sillä kaikilla pääsektoreilla hintojen kasvu hidastui vuonna Esimerkiksi tehdasteollisuudessa hintojen nousu oli joulukuussa ,5, kun vuotta aiemmin kasvu oli 17,6. Rakennusalalla vastaavat kasvuluvut olivat 4,2 ja 19,4 ja rahtien hinnoissa 9,3 ja 40,1. Jan-09 Jul-09 Jan-10 3

4 Julkinen sektori ja sosiaalinen kehitys Budjettitulot ja menot laskussa. Talouskriisin takia Pietarin kaupungin budjettitulot laskivat 6,8 (käyvin hinnoin, enemmän reaalisesti) vuonna Kaupungin omat tulot (verot yms.) laskivat vielä selvästi enemmän, 14,4. Yritysten kannattavuus heikkeni myös selvästi. Suurten ja keskisuurten yritysten nettotulos laski 27 vuodesta Näin ollen kaupungin tulot yritysten voittoveroista laski 34,6 ja niiden osuus kaikista tuloista laski yhdeksän -yksikköä 21,3:iin. Tuloveroista saadut tulot eivät kokeneet vastaavaa laskua ja niiden osuus kokonaistuloista kasvoi 2,2-yksikköä 31,3:iin. Pietarin kaupungin budjetti, mrd. ruplaa Tulot 218,1 281,3 343,1 319,8 Menot 186,1 262,4 359,8 326,2 Ylijäämä, alijäämä 32,0 18,8-16,7-6,4 Ylijäämä, -osuus tuloista 14,7 6,7-4,9-2,0 Kuten muillakin Luoteis-Venäjän alueilla, omien tulojen lasku kompensoitui osittain federaatiobudjetin tulonsiirtojen kasvun myötä, joka Pietarissa oli 46,6. Niiden osuus kaupungin kaikista budjettituloista kasvoi 13:iin mutta oli silti yhä yksi alhaisimpia Luoteis- Venäjän alueista. Kaupunginhallitus leikkasi menojaan 9,3, joka oli suurin leikkaus Luoteis-Venäjän alueista. Tämän myötä budjettialijäämä laski kahteen prosenttiin budjettituloista. Ennen kriisiä kaupunki onnistui ylläpitämään tasaisesti budjettinsa ylijäämäisenä ja vähentämään velkansa erittäin alhaiseksi. Näin ollen, sillä olisi hyvät mahdollisuudet lisätä velanottoaan kriisin aikana mutta budjetti pidettiin kuitenkin melko konservatiivisena. Velka kasvoi 342 miljoonalla ruplalla 1,8 miljardiin, joka on vain noin puoli prosenttia kaupungin budjettituloista. Suurimman osan velankasvusta kattoi valtiovarainministeriöltä otettua laina. Ei olekaan yllättävää, että luottoluokitusyhtiöt pitivät kaupungin luokituksen ennallaan (BBB:ssä) myös kriisin aikana ja Standard & Poor yhtiö nosti luokitusnäkymät negatiivisista stabiiliksi vuoden 2009 lopussa. Budjettimenojen pääkohteet olivat asuinpalvelut (18,1 kaikista menoista), talouden kehittäminen (17,7), terveydenhuolto (17,3) ja koulutus (17). Väestön tulot kasvoivat mutta palkat laskivat Pietarilaisten rahatulot kasvoivat lamasta huolimatta 7,3 vuonna Samaan aikaan palkat laskivat 4,6. Yksi tekijä tämän kehityksen aikana oli julkisten eläkkeiden tuntuva korotus. Vuoden 2009 lopussa eläkkeet olivat neljänneksen korkeammat kuin vuotta aiemmin. Toinen tekijä oli vertailuajankohta. Vuoden 2008 lopulla kotitalouksien tulot laskivat nopeasti samaan aikaan kun palkat vielä kasvoivat. Palkat Pietarissa laskivat jyrkemmin kuin Luoteis- Venäjällä (-3,2) tai koko maassa (-2,8) mutta kriisin vaikutus pietarilaisten palkkoihin vaihteli huomattavasti eri sektoreiden välillä. Finanssisektorilla palkat laskivat reaalisesti 15,4. Monilla sektoreilla, joilla palkat ovat keskimääräistä alhaisemmat (kuten koulutus ja terveydenhuolto), palkat itse asiassa kasvoivat vuonna Näin ollen, on luultavaa että tuloerot kaventuivat, mitä tuki myös minimipalkan nostaminen 88:lla vuonna Ilmeisesti nämä tekijät aiheuttivat odottamattoman laskun alle toimeentulominimin tienaavien pietarilaisten määrässä kriisin aikana. Näiden ihmisten osuus laski 1,2 -yksikköä 9,6:iin, joka oli alhaisin luku Luoteis- Venäjällä ja yksi alhaisimpia koko Venäjällä. Rahatulot ja palkat Rahatulot per asukas, ruplaa/kuukausi Reaalinen vuosimuutos, 2,5 7,4-8,9 7,3 Nimellispalkka, ruplaa/kk Reaalinen vuosimuutos, 14,9 15,8 10,2-4,6 Työttömyys kaksinkertaistui Työttömyysaste Pietarissa (Kansainvälisen työjärjestön, ILO:n, määritelmän mukaan) oli Luoteis-Venäjän alhaisimpia 4. Vuoteen verrattuna työttömyysaste kasvoi Pietarissa 2-yksikköä kun kasvu Luoteis-Venäjällä ja koko maassa oli vastaavasti 2,8 ja 2,3 -yksikköä. Työttömyysaste, (vuoden keskiarvo) Rekisteröity työttömyys ILO:n määritelmän mukaan Myös muiden indikaattorien perusteella työmarkkinoiden tilanne on Pietarissa parempi kuin useimmilla Venäjän alueilla. Vaikka, keskimääräinen aika uuden työn löytämiseen kasvoi Pietarissa 2,7 kuukaudesta (2008) 4,7 kuukauteen vuonna 2009, oli tämä selvästi lyhyempi aika kuin muilla Luoteis-Venäjän alueilla. Myös työperäisen muuton 10 Pietariin vuonna 2009 kertoo kaupungin työmarkkinoiden houkuttelevuudesta myös laman keskellä. Huolestuttavaa on kuitenkin se, että vaikka Pietarin talous alkoi elpyä vuoden 2009 toisella puoliskolla huolimatta, ei työttömien määrässä ole vielä havaittavissa selvää laskevaa trendiä. Tämä saattaa merkitä sitä, että työttömyys saattaa säilyä suhteellisen korkeana myös lähitulevaisuudessa. Rekisteröityjen työttömien määrä, Jan-08 Apr-08 Jul-08 Oct-08 Jan-09 Apr-09 Jul-09 Oct-09 Jan-10 3 Tammi-marraskuu Tilastoon eivät sisälly pankit ja vakuutusyhtiöt. 4 Mielestämme 2007 on parempi vertailuvuosti, koska eri alueiden työmarkkinat reagoivat kriisiin eri aikaan. 4

5 Ennuste Pietarin kaupungin talouskehitykselle vuonna 2010 CEMAT:n ennuste 5 Pietarin teollisuustuotannon kasvulle vuonna 2010 on 12 ja vähittäiskaupan kasvulle 4. Kuten kuviosta 1 voidaan nähdä, kaupungin teollisuustuotanto romahti vuoden 2009 aikana. Noin 20 lasku oli syvin Luoteis- Venäjän alueista ja lähes kaksinkertainen Venäjän keskiarvoon verrattuna. Kasvu nousi äkillisesti positiiviseksi maaliskuussa Odotamme kasvun jatkuvan suhteellisen nopeana raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen nopean palautumisen myötä. Odotettavissa on myös kasvupiikki kesän ja syksyn kuukausina kun vertailukohteeksi tulee teollisuuden kriisin syvin vaihe vuodelta Vähittäiskaupan kasvu kääntyi negatiiviseksi helmikuussa 2009 ja pysyi miinusmerkkisenä seuraavat 12 kuukautta. Loppuvuoden nopea elpyminen ei kestänyt ja kasvu oli negatiivista yhä maaliskuussa Vähittäismyynti on kehittynyt yllättävän nihkeästi verrattuna tulojen kehitykseen, mikä voi olla merkki kuluttajien varovaisuudesta talouden epävarmuuksien ollessa vielä merkittäviä. Odotamme vähittäismyynnin kuitenkin palaavan kasvu-uralle kevään myötä ollen korkeimmillaan syyskuun paikkeilla ja tasaantuen sitten 5-8:n tasolle joksikin kuukausiksi. Kuvio 1: Kuukausittainen teollisuustuotannon kasvu (01/08-03/10) ja sen trendiennuste (:a edellisvuoden vastaavaan kuukauteen) sekä neljän kuukauden liukuva keskiarvo (LKA) Kuvio 2: Kuukausittainen vähittäiskaupan kasvu (01/08-03/10) ja sen trendiennuste (:a edellisvuoden vastaavaan kuukauteen) sekä neljän kuukauden liukuva keskiarvo (LKA) 5 Lue yksityiskohdat ennustemetodista sekä alla olevasta Dynaamisesta SWOT analyysistä ohjeesta Luoteis-Venäjän talousseurannan uuden raportointimuodon esittely. Ohje löytyy täältä: 5

6 Pietarin talouden dynaaminen SWOT-analyysi Pietari on Venäjän toiseksi suurin kaupunki ja Euroopan neljänneksi suurin väestömäärällä laskettuna. Jo pelkästään tämä tekijä tuo Pietarille tärkeitä etuja, joihin kuuluu suuret sisämarkkinat, monipuolisempi talouden rakenne, paremmat liikenneyhteydet. Suuri väestötiheys luo paremmat taloudelliset edellytykset (asukasta kohden) fyysisen ja institutionaaliselle kehitykselle. Väestötiheys myös houkuttelee korkeamman arvonlisän taloudellista aktiviteettia. Tämän yksi seuraus on, että Pietarin elintaso on Venäjän korkeimpia (menestyvät raaka-ainealueet pois lukien Pietarin kokonaistuotanto asukasta kohden on Venäjän kolmanneksi suurin). Suuri koko tuo muassaan luonnollisesti myös ongelmia, joista luultavasti selvin on riittämätön liikenneinfrastruktuuri, joka aiheuttaa ruuhkia ja runsaasti ajanhukkaa kaupungin sisäisissä matkoissa. Toinen tärkeä Pietarin vahvuus on sen maantieteellinen sijainti. Ensinnäkin, Pietari on merkittävä satamakaupunki ja portti länteen. Tämä on auttanut Pietaria kasvamaan kauttakulkukeskukseksi Venäjän tuonnille ja viennille. Toiseksi, kaupunki sijaitsee suhteellisen menestyksekkäällä Itämeren alueella. Pietari on eritoten lähellä Suomea ja omaa hyvät liikenneyhteydet Suomeen. Venäjän kanssa yhteistä rajaa omaava korkean tulotason Suomi avaa Pietarille paljon mahdollisuuksia houkutella pääomaa, teknologiaa ja johdon tieto-taitoa Suomesta (sekä Baltian maista). Pietarin sijaintiin liittyvä heikkous on kaupungin ilmasto. On kuvaavaa, että Pietari on pohjoisin vastaavan kokoluokan kaupunki. Ilmasto muun muassa rajoittaa kaupunkiin saapuvat turistimäärän kasvattamista johtuen pitkästä sesongin ulkopuolisesta ajasta. Kriittinen tekijä Pietarille on että Venäjän presidentti, pääministeri ja moni muu huipputason poliitikko on kotoisin sieltä. Vahva painostus ja tuki keskushallinnolta on ollut ratkaisevaa perustuslakituomioistuimen ja joidenkin valtio-omisteisten yritysten siirtämisessä Moskovasta Pietariin sekä merkittävien pääomien houkuttelemisessa kaupungin infrastruktuurin modernisoimiseksi. Tämä tuki on erittäin tärkeää Pietarin talouskehitykselle ja sen loppuminen on yksi kaupungin kehitystä uhkaavista tekijöistä, joskin sen todennäköisyys ainakin lähivuosina on hyvin pieni. On kuitenkin huomioitava, että keskushallinnon tuen hyötyä Pietarille syö merkittävästi Venäjän poliittisen ja taloudellisen elämän vahva keskittyminen. Valtaenemmistö Venäjän rahoitus- ja johtamisresursseista keskittyy Moskovaan ja pääkaupungin liiketoimintaympäristön puutteista huolimatta muiden kaupunkien on vaikea kilpailla sen kanssa puhtaasti markkinaperusteisin keinoin. Yksi esimerkki tästä vinoumasta on parhaiden asiantuntijoiden ja johtajien virta Pietarista Moskovaan. Tämä tosiasia huomioon ottaen Pietari kuitenkin myös hyötyy Moskovan suhteellisen läheisestä sijainnista ja suunnitellut liikenneinfrastruktuurin parannukset toteutuessaan kasvattavat tätä hyötyä edelleen. Monet venäläiset bisnesjulkaisut arvioivat Pietarin liiketoiminta- ja investointiympäristön positiivisesti mutta tästä huolimatta Maailmanpankin raportti Doing Business in Russia 2009 sijoitti Pietarin vasta kahdeksanneksi kymmenestä venäläisestä kaupungista arvioitaessa liiketoiminnan helppoutta. Erityisesti omaisuuden rekisteröinti kestää Pietarissa kauemmin kuin missään muussa arvioidussa kaupungissa (keskimäärin 117 päivää). Myös rakennuslupien kanssa operoiminen on Pietarissa vaikeampaa kuin suurimmassa osassa muita kaupunkeja: Pietari sijoitettiin kahdeksanneksi johtuen lähinnä kalliista sähköliittymämaksuista. Pietari on myös tärkeä kulttuurinen ja historiallinen keskus, mikä auttaa houkuttelemaan turisteja. Tämä puolestaan lisää aktiviteettia useilla sektoreilla ja joidenkin arvioiden mukaan turismin osuus kaupungin BKT:stä olisi jopa 10. Pietarin talouskehityksen uhista ja mahdollisuuksista puhuttaessa mielestämme Venäjän ja EU:n väliset suhteet näyttelevät erittäin suurta roolia. Esimerkiksi viisumivapaa matkustaminen Venäjän ja EU:n välillä lisäisi merkittävästi turistivirtoja Pietariin ja auttaisi syventämään bisneskontakteja. Toisaalta, suhteiden heikkeneminen voisi aiheuttaa merkittävää vahinkoa kauppa- ja investointiyhteyksille. 6

7 Taulukko 1: Pietarin talouden Dynaaminen SWOT Huomionarvoiset Tärkeät Kriittiset Vahvuudet Kulttuurinen keskus Koulutuskeskus Korkea tutkimuspotentiaali Suhteellisen pienet investointiriskit Erityistalousalue-status Koulutettu väestö Historiallinen ja turismikeskus (UNESCO:n maailmanperintökohde) Monipuolinen talous Hyvät liikenneyhteydet Sosiaalinen tasapaino (alhainen köyhyys aj työttömyys) Suuri väestö Suhteellisen korkea elintaso Keskushallinnon tuki Meri- ja jokisatama Suhteellisen lähellä Moskovaa Lähellä Suomea (sijainti Itämeren alueella) Heikkoudet Kylmä ja kostea ilmasto Raaka-aineiden puute Yleinen käsitys yhtenä Venäjän rikollisuuskeskittymistä Vanha ja ikääntyvä väestö Korkeat panoshinnat (maa, liiketilat, työvoima) Riittämätön sisäinen liikenneinfrastruktuuri Parhaiden johtajien ja spesialistin vuoto Moskovaan Taloudellisten ja poliittisten resurssien vahva keskittyminen Moskovaan Muita Venäjän suurkaupunkeja heikompi liiketoimintaympäristö Mahdollisuudet Liikenneinfrastruktuurin kehittyminen (Pulkovon lentokentän uudelleen rakentaminen, kehätien rakentaminen) Vahvistuvat EU-Venäjä suhteet, viisumivapaus Turistimäärien kasvu Moskova-Pietari kuljetusväylän kehittyminen (ml. maksullisen tien rakentaminen) Pienyrityssektorin kehittyminen Uhat Kilpailun kiristyminen naapurialueilta Venäjän viennin suuntautuminen eteläisimmille reiteille Keskushallinnon tuen menetys (todennäköisyys pieni) Heikkenevät suhteet EU:hun/Suomeen Haavoittuvuus öljyn hintaheilahteluille 7