Etelä-Viro. Luontomatkaopas

Transkriptio

1 Etelä-Viro Luontomatkaopas

2 OSLO 925 km HELSINKI 220 km PIETARI 330 km KÖÖPENHAMINA 900 km BERLIN 1055 km TUKHOLMA 510 km Lisätietoa: turism.valgamaa.ee eng.otepaa.ee TALLINNA 180 km VALGAMAA VIRO RIIKA 210 km VILNA 430 km JÕGEVAMAA TARTTO TARTUMAA E T E L Ä - V I R O PÕLVAMAA VÕRUMAA Tervetuloa kaikki luonnosta kiinnostuneet! Kutsumme kaikkia luontoharrastajia Etelä-Viroon, jossa teitä odottavat harvinaiset kukkulamaastot, järvet ja tulvavedet, koskemattomat rämeet ja suot, ikimetsät, eläimet ja linnut kaikki se, joka tekee Etelä-Viron luonnosta verrattoman monipuolisen ja nautittavan. Alue tarjoaa hyvät retkeilymahdollisuudet, on mahdollista viettää aktiivista lomaa ja harrastaa kilpaurheilua. Etelä-Virossa on yli 90 suojelualuetta, joista kaksi on kansallispuistoja. Alueella on lisäksi yli 125 retki-, luonto- ja kuntopolkua. Täkäläiset joet ja järvet tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia vesiretkeilyyn kanooteilla, kajakeilla, lautalla, veneellä, purjetroolarilla tai lotjalla. Kaikkea kiintoisaa on mahdotonta luetella golf, jousiammunta, pyöräily, kalastus, ratsastus, safarit, joukkuepelit ja metsästys ovat vain osa kaikesta, mitä voi harrastaa Etelä-Virossa! Ja mikä parasta Etelä-Viron suhteellisen pienuuden ansiosta lyhyeenkin, jopa parin päivän retkeen pystyy mahduttamaan uskomattoman monia luontoelämyksiä ja monenlaista toimintaa. Pikaisiin tapaamisiin! Etelä-Viro odottaa Sinua! Lähimmät lentokentät: Tartto, Tallinna, Riika, Helsinki

3 Loodi Põrgu (Loodin helvetti) Rõugen muinaislaakso Vaeltelua ainutlaatuisessa kukkulamaastossa Viron tasainen maasto alkaa Viljandista etelään TA R T U M A A TARTU Tarton postiasema Viljandin järvi Viron eteläisimpien maakuntien Valgamaan ja Võrumaan ominaispiirteinä ovat vaihtelevat pinnanmuodot, monipuoliset maastot, nopeasti vaihtuvat eliöyhteisöt, suhteellisen mantereinen ilmasto ja muusta Virosta poikkeava, vuosisatojen kuluessa muotoutunut elämäntapa. Juuri siellä Sinulla on harvinainen mahdollisuus nauttia Etelä-Virolle tyypillisistä kukkulamaastoista, joita muualla Virossa ei ole. Viron suurimmalla maisemansuojelualueella Otepään luonnonpuistossa kulkee kukkulaisen maaston keskelle merkittyjä retki-, aisti- ja kuntopolkuja luontoharrastajia varten. titie Pos muuttua vaihtelevammaksi laaksoineen ja mäkineen. Loodi Viljandin ritarilinnan raunioilta avautuu upea näkymä alhaalla syvässä laaksossa sijaitsevalle järvelle. Näkymä on kuin Sveitsissä. Maastossa on myös punaisia hiekkakivitörmiä, joista lähimmät sijaitsevat Viljandissa. Uhtin kievari Maidlan postiasema Röövlimäed (Rosvomäet) Karilatsin kylä OTEPÄÄ Otepään luonnonpuisto VA LG AMAA P Õ LVA MAA Ihamarun kylä Varbusen postiasema ja Viron maantiemuseo Tilleorg VÕRU VÕRUMAA Karulan kansallispuisto Rõuge Etelä-Viron lukuisista retkipoluista eräs jännittävimpiä on Haanjan luontopuistossa kulkeva Vällamäen retkeilyreitti. Se kulkee suhteelliselta korkeudeltaan Viron korkeimman (84 m) mäen Vällamäen - juurelta huipulle. Mäen rinteet ovat paikoitellen hyvin jyrkkiä (kaltevuus astetta). Vällamäella sijaitsee lisäksi Viron suurin räme, jonka turvekerroksen paksuus on 17 metriä. Mäen juurella on nuotiopaikka, jossa voi levätä ja ihailla alkukantaista luontoa. Haanjan luonnonpuistossa sijaitsee myös Viron syvin järvi Rõugen Suurjärvi (38 m) ja jo ennen jääkautta muodostunut 10 kilometrin pituinen Rõugen muinaislaakso. Etelä-Virolle tyypillisten metsäisten ja järvisten kukkulamaisemien sekä luonnon ja kulttuuriperinnön suojelemista varten perustetussa Karulan kansallispuistossa on paljon retkeilypolkuja sekä telttailu- ja nuotiopaikkoja. Tartosta Põlvaan tai Võruun ajaessanne suosittelemme maastoltaan vaihtelevaa sekä arvokkaan ja jännittävän historian omaavaa Postitietä jännittävää kauppa- ja sotatietä, joka on aikoinaan yhdistänyt toisiinsa Pihkovan ja Tarton. Postitiellä ovat laukanneet sekä Ruotsin, Venäjän että Puolan hallitsijoiden hevoset. Kauniille maisemille tarjoavat vaihtelua kievarit ja postiasemat. Vällamäki Suuri Munamäki Haanjan luonnonpuisto Baltian korkeimman kukkulan Suuren Munamäen (318 metriä merenpinnasta) näkötornista aukeaa 50 kilometrin säteelle kaunis näköala Etelä-Viron luontoon. Näkötornista erottuvat myös rajantakaisen Petserin luostarin kupolit ja Pihkovan järvi. Viron korkeimmalla alueella Haanjan ylängöllä kannattaa ehdottomasti käydä Haanjan luonnonpuistossa, jonka pinta-alasta 18 % on yli 250 metriä meren pinnan yläpuolella. Viljandimaalla matkaaville suosittelemme 12 Viljandin kilometrin pituista retkipolkua järven ympäri. Kaikki juoksun harrastajat ja luonnonystävät voivat osallistua joka vuoden Viljandin 1. toukokuuta järjestettävään järven ympärijuoksuun, joka on yksi Viron perinteikkäimmistä urheilutapahtumista. Kehoa ja mieltä auttavat virkistämään kuntopoluilla liikkumisen lisäksi Energian maatila ja sen tarjoamat elämysretket lääkekasvien maailmaan. Viljandin lähellä sijaitsevan Paistun muinaislaakson tärkein nähtävyys Loodi põrgu (Loodin helvetti) on 23 metriä leveä ja 15 metriä korkea hiekkakivikallio, jonne johtaa Paistun tekojärveltä retkielämyksiä tarjoava polku. Vällamäki Levähdyspaikka retkeilypolulla Viro on maailman metsäisimpiä maita metsä peittää lähes puolet Viron maapinta-alasta. Kannattaa käydä myös Viron valtionmetsistä huolehtivan RMK:n (Riigimetsa Majandamise Keskus) luontotaloissa ja retkipoluilla Etelä-Viron eri maakunnissa.

4 Tarton maakunnan merkittävät suoalueet sijaitsevat kahdella suurella eurooppalaisittain tärkeällä Peipsiveeren ja Alam-Pedjan luonnonsuojelualueella. Nauti alkukantaisen luonnon hiljaisuudesta Viro on harvinaisen soinen maa lähes 22 % Viron maapinta-alasta on soiden ja rämeiden peitossa. Alueella on rämemaastoja, joita ei muualta Euroopasta enää löydy! Yksi parhaimmista paikoista niiden ihailuun on Soomaan kansallispuisto, joka kuuluu kansainväliseen koskematonta luontoa arvostavaan PAN Parks -verkostoon. Soomaan monipuolinen luonto sekä alueella esiintyvät eläin- ja lintulajit ovat sekä sunnuntairetkeilijöiden että erityisiä luontokokemuksia etsivien vaeltajien kiinnostuksen kohteita. Navesti Lemmjõgi Soomaan kansallispuisto Raudna Alam-Pedjan luonnonsuojelualue Võrtsjärvi T A R T U Paistun muinaislaakso Kansainvälisesti merkittävä lintualue sijaitsee myös Peipsijärven eteläosassa - Räpinan polderin suojelualue on VironPeipsi suurin maanparannuskohde, jonka vetonaulana järv ovat sikäläiset lintutornit. Luhasoon räme Võrumaalla Haanjan ylängöllä on suojeltu Etelä-Virolle tyypillisenä ja luonnonmukaisena säilyneenä suona, jonka Piirissaar letoissa ja rämeosissa on pitkospuut. Emajõe Suursoo VILJANDI pu Kõ Etelä-Viron alkukantaisuus tulee esiin monien rämemaastojen lisäksi myös Vooremaalla näkyvien jääkauden jälkien kautta. Saadjärven ympäristössä levittäytyvät harjut ja niiden väliset notkelmat muodostavat Tarton ja Jõgevan maakunnan väliselle alueelle yhden edustavimmista harjualueista Itä-Euroopan tasangolla. Kyseiset ainutlaatuiset pinnanmuodot antavat nykyajan ihmiselle aavistuksen jään liikkumisesta aikoinaan. Ne ovat myös useiden tutkijoiden kiinnostuksen kohteena. Jään aiheuttamia pinnanmuotoja ihailtaessa ei ole ihme, että Vooremaan maasto liittyy myös Viron kansalliseepoksen Kalevipojan tarinoihin. Alam-Pedjan luonnonsuojelualue J Õ G E VA M A A te llis Ha Runsasjokinen Soomaa on kuuluisa kevättulvistaan, jolloin tulvaniityille ja metsiin leviävä tulvavesi nousee teille ja katkaisee ihmisen yhteydet ulkomaailmaan. Suurimmat tulvat ovat peittäneet alleen jopa 175 km². Paikalliset kutsuvat tulva-aikaa viidenneksi vuodenajaksi ja sitä on tullut luonnollinen osa Suomaan elämäntapaa ja kulttuurihistoriaa. Paikallisen yrittäjyyden ansiosta Suomaalla on säilynyt yhdestä puusta valmistetun haapion veistämisen taito, jota opetetaan kiinnostuneille myös paikan päällä. Lumikenkäretkeilyä Ilmatsalun ja Käreveren välinen lintupolku tarjoaa lintuharrastajille vuoden ympäri elämyksiä. Alueen luhdat kuuluvat Natura verkostoon. Viiden kilometrin pituisella retkipolulla voi tavata lähes 200 lintulajia, joista useat ovat rauhoitettuja, esim. mustahaikarat. MAA Vooremaan vetonaulana on Tarton lähistölle perustettu Jääkausikeskus, jossa selitetään jääkautta ja ilmastonmuutoksia elämyksellisesti ja kokemuspohjaisesti niiden P Õ L V A jam Apohditaan A vaikutusta nykypäivään. Keskuksesta voi tehdä lyhyempiä tai pienempiä retkiä kuvankauniille Saadjärvelle tai lähteä lähistöllä sijaitsevaan Elistveren eläinpuistoon, jonne on sijoitettu luonnonläheisiin olosuhteisiin virolaisia villieläimiä. Tulvametsä Karulan kansallispuisto Ingatsin polku Haapion veistäminen Koska Soomaalla on paljon jokia, sitä on alettu kutsua myös Jokimaaksi. Jos haluatte tutustua tähän villiin seutuun, paras tapa siihen on tehdä kanoottiretki ja patikoida. Haanja Looduspark lähellä sijaitsevalla Soomaan vierailukeskuksen majavapolulla on mahdollista nähdä jälkiä majavien toiminnasta. Lemmjoen laaksonpohjametsän polulla voit ihmetellä Euroopasta kauan sitten hävinnyttä vanhaa tulvametsää. Ingatsin retkipolulla voit kiivetä puisia portaita pitkin Euroopan korkeimmalle, 8 metriä korkealle rämerinteelle. Etelä-Viron rämeissä voit seikkailla talvellakin osallistumalla lumikenkäretkelle. Lumitai suokengillä pääsee esteettä liikkumaan lumikinosten ja suonsilmäkkeiden yli, kaikkialle, jonne muuten jalkaisin ei pääse.

5 Seikkailua joilla ja järvillä Vanhan virolaisen sanonnan mukaan jokaisen virolaisen velvollisuutena on käydä kerran elämässään Ahjajoen rannalla esivanhempien pyhissä paikoissa. Niistä kuuluisin on 24 metriä korkea luonnon kaikukammio Suuri Taevaskoda. Ahjajoen rannoilla on lähes 40 ainutlaatuista hiekkakivikalliota, joiden iäksi arvioidaan lähes 400 miljoonaa vuotta. Joella hiljaa kuljettaessa voi usein tavata kirkkaan vaaleansinisen kuningaskalastajan, jota on helppo jäädä ihailemaan keväisten tummanvihreiden havupuiden ja valkoisten tuomenkukkien taustalla. TARTU Võrtsjärvi ki ajo Em Piusajoen alkulaakson maisemansuojelualueella on yksi Etelä-Viron suosituimmista matkailukohteista 1920-luvulla lasihiekkaa kaivettaessa muodostunut Piusan luolasto. Piusan luolat ovat myös Baltian suurin lepakoiden talvehtimispaikka lepakoita on tavattu seitsemää lajia ja yksilömäärä saattaa ulottua lähes 3000:een. Emajoen Suursuo TA R T U M A A ELVA OTEPÄÄ VA LG A M A A Etelä-Virosta pidetään myös lukuisten metsiköiden takana olevien tai kukkuloiden välissä sijaitsevien lämminvetisten järviensä ansiosta. Myös paikalliset arvostavat uintiretkiä pienissä Suuri Taevaskoda PÕLVA P Õ LVA M A A Võha ndu Matalavetinen Võrtsjärvi on Viron suurin sisävesistö, jossa elää 36 kalalajia. Järvi on kuuluisa myös siitä, että se on Euroopan suurin luonnollinen ankeriaan kasvattamo, jossa jatkavat elämäänsä Atlantin merivirtojen mukana Sargassomerestä Englannin rannikolle kulkeutuneet lasiankeriaat. Ne tuodaan lentokuljetuksena Viroon. Võrtsjärven eri satamista pääsee huvimatkalle vanhoja kalastusperinteitä henkivällä purjetroolarilla (kalepurjekas). Sekä Võrtsjärvi että Soomaan kansallispuisto on valittu eurooppalaisiksi matkailun huippukoteiksi European Destinations of Excellence (EDEN) -kilpailussa Peipsijärvi Ahja Viron kaunein joki Emajoki on ollut kautta aikain tärkeä vesireitti, joka on yhdistänyt Võrtsjärven ja Euroopan viidenneksi suurimman järven, Peipsijärven. Emajoen suualueella levittäytyy Peipsiveeren luonnonsuojelualue suosaarekkeineen sekä Viron suurin suoalue Emajoen Suursuo. Jo 1300-luvulla saapuivat Tarttoon Emajokea pitkin jokialukset Venäjältä lastii L J A NMuisto D I naan turkiksia, vahaa, hunajaa V ja hamppua. C O U N T Y ainutlaatuisista vesikulkuneuvoista ei ole haihtunut vieläkään. Kesäkaudella Emajoella voi liikkua pienten jokialusten lisäksi Peipsin lotjalla, joka on rakennettu ikivanhan tekniikan mukaisesti. Purjehtiminen, veneily ja pikaveneajelut Peipsijärvellä on suosittua ajanvietettä vielä nykyäänkin. Suuri Taevaskoda Etelä-Viro tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia melojille. Viron yli 7000 joesta pisin on Võhandujoki, joka sopii nopeiden ja rauhallisempien jokiosuuksien vuorottelun ansiosta myös usean päivän pituisiin retkiin. Ainutkertaisia elämyksiä tarjoaa suosittu Võhandun maraton, jossa kuljetaan erilaisilla vesikulkuneuvoilla 100 kilometrin pituinen jokireitti Võrun kaupungista Peipsijärven rannalla sijaitsevaan Võõpsun kylään. järvissä tai suojärvissä. Piusa VÕRU VÕRUMAA tähtitaivasta, käydä tarkkailemassa lepakkoja tai kuuntelemassa linnunlaulua. Tartossa Emajoen lotjaveistämöllä voi rannalla V E N E Msijaitsevalla AA seurata lotjien rakentamista. Mukavaa lomapuuhaa tarjoavat Etelä-Virossa myös kalavedet mahdollisuus nauttia yksinolosta aikaisin aamulla joella tai talvisella järven jäällä. Perinteisiin rantakyliin ja vedenrajasta kohoaviin hiekkakivikallioihin kannattaa tutustua Peipsijärven länsirannikolla. Etelä-Viron kalavesiä Võrtsjärven purjetroolari (kalepurjekas) Luontolotjan retkillä voi havainnoida öistä Piusan luolasto Võrtsjärvellä on mahdollista seilata perinteisellä Võrtsjärven purjetroolarilla ja nauttia järvinäköaloista. Etukäteen tilattaessa matkalla tarjotaan ankeriaskeittoa tai savustettua lahnaa. Võrtsjärven rannalla sijaitsevassa järvimuseossa on suurissa akvaariossa eläviä kaloja, vesikasveja ja pohjaelämiä. Mikroskoopilla voi tutkia planktoneliöitä.

6 Vapramäe, Vellavere ja Vitipalu ovat kolme Vitipalu Veneralli Võrumaalla Etelä-Virosta löytyy runsaasti erilaisia toimintaloman viettomahdollisuuksia myös talvella. Vierailun arvoinen paikka on erityisesti Baltian tunnetuin talviurheilukeskus ja Etelä-Viron suosituin lomailupaikka Otepää, joka on myös Viron talvipääkaupunki. Kumpareisen maastonsa, ilmastollisen erityisluonteensa, hyväntasoisten urheilukeskusten ja majoituspaikkojen ansiosta alueella voi nauttia talven riemuista joulukuusta huhtikuulle. Tarjolla on latuja, laskettelumäkiä ja moottorikelkkareittejä, mäenlasku- ja pulkkamäkiä, luistelukenttiä ja snow-tubing-ratoja. Otepää on kansainvälisesti tunnettu murtomaahiihdon maailmancupin osakilpailupaikka. Urheilijoiden harjoittelemista tai kilpailemista voi seurata Tehvandin hyppyrimäen näköalatasanteelta, josta avautuu kaunis näköala Otepään alueelle jokaiseen ilmansuuntaan. TARTU Holstre-Polli Võrtsjärvi ki ajo Em Suursuo Otepään seikkailupuisto ja Tarton seikkailupuisto tarjoavat kaikille uudenlaisia, TA R T U M A A Vellavere ELVA Vapramäe seikkailullisia ja elämyksellisiä vapaa-ajan viettomahdollisuuksia maan ja taivaan välillä. Vitipalu OTEPÄÄ PÕLVA Võha ndu Etelä-Viro sopii aktiiviseen lomanviettoon vuoden ympäri. Toimintaa ja vaihtoehtoja riittää kilpaurheilusta aina vaikeusasteeltaan eritasoiseen vapaa-ajan toimintaan. Retkeilyreitillä vaeltelun ja aktiivisten vesiharrastusten lisäksi voi alueella harrastaa myös metsästystä, jousiammuntaa ja ratsastamista. Urheilun ystäviä odottavat erinomaiset pyöräily- ja rullaluistelureitit sekä tennis- ja golfkentät. Myöskään extreme-urheilulajien harrastajia ei ole unohdettu. Eikä tämä ole alkuunkaan täydellinen luettelo siitä, mitä Etelä-Viro tarjoaa! Ahja Aktiivista lomailua luonnonkaunista paikkaa Tarton maakunnassa Elvan kaupungin ympäristössä. Niitä yhdistävät tiheä luonto-, retki- ja kuntopolkujen verkosto sekä säännöllisesti järjestettävät retkeilysarjat. Peipsi Haanjan järvi ja Võrumaan retkipolut ja hiihtoladut tarjoavat vuoden ympäri erinomaisia mahdollisuuksia luonnossa liikkumiseen. Talviaikaan Haanjassa on lunta myös silloin kun muualla on maa jo musta. Maaliskuussa järjestettävä Haanjan hiihtomaraton päättää arvokkaasti Viron hiihtokauden. Emajoen Osanottajamäärältään suurin kansanurheilutapahtuma Virossa on Tarton nelostapahtuma, johon kuuluvat Tarton hiihtomara- VA LG A M A A ton, Tarton juoksumaraton, Tarton Piusa polkupyöräralli sekä Tarton pyöräilymaraton. Lisäksi voi osallistua Tarton rullaluistelumaratoniin ja Tarton kaupunkimaratoniin. Kaikissa tapahtumissa on vähemv E Nihmisille Ä J Ä myös lyhyempiä män harjoitelleille reittejä. Viljandimaan urheilu- ja lomakeskuksessa Holstre-Pollissa voi talvikaudella hiihtää Tarton hiihtomaraton Tarton rullaluistelumaraton Otepään seikkailupuisto Tartu polkupyöräralli ja luistella, kesällä retkeillä ja rullaluistella rullaluistelureiteillä. Kauniita maisemia voi ihailla 25 metriä korkeasta näkötornista. Yksi Etelä-Viron tunnetuimmista hiihtoladuista on mahtavan Harimäen ylänteen kautta kulkeva 14 kilometriä pitkä Kekkosen latu. Latu on saanut nimensä Suomen presidentin Urho Kaleva Kekkosen vierailusta Käärikulle. Vierailusta muistuttaa ladun lisäksi kuuluisa Kekkosen sauna, joka on kilpailujen jälkeen

7 Tapaamisiin Etelä-Virossa! Teksti: LIVE, Säätiö Etelä-Viron matkailu. Käännös: Minna Hamunen. Valokuvat: EAS:n kuvapankki, Tartumaa Turism SA:n kuvapankki, Valgamaan kuvapankki, Aivar Naaber, Jaak Nilson, Eha Moosel, Aivar Ruukel, Võrtsjärven säätiö, Võrun matkailuneuvonta, Otepään Seikkailupuisto, FOCUS Database OÜ. Ulkoasu: GBF Design. Paino: PAAR. Julkaisija: Säätiö Etelä-Viron matkailu.