KOTKA ASEMAKAAVA 44. KORKEAKOSKI OSA KORTTELIA 7 JA RAUTATIEALUETTA 45. ESKOLA KORTTELI 26 ASEMAKAAVAN SELOSTUS KAAVA NRO 0413.

Transkriptio

1 KOTKA ASEMAKAAVA 44. KORKEAKOSKI OSA KORTTELIA JA RAUTATIEALUETTA 45. ESKOLA KORTTELI 26 ASEMAKAAVAN SELOSTUS KAAVA NRO 041 Kuva: Jarkko Puro KAAVA NRO 041 Kaupunkisuunnittelu vireilletulo kala

2 2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee noin 2,6 km:n etäisyydellä Kotkan toisesta pääkeskuksesta Karhulasta luoteeseen. Sijaintikartta osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. 1. Kaavan tarkoitus Kaavahankkeen tavoitteena on Kotkan Energia Oy:n hakemuksesta kaavoittaa yrityksen omistamille maa-alueille Korkeakoskella teollisuus- ja varastokorttelialuetta. 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. asemakaavakartta 2. asemakaavamerkinnät ja määräykset. ote ajantasa-asemakaavakartasta 4. osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka sisältää sijaintikartan, otteet maanomistuskartasta, Kymenlaakson maakuntakaavasta (vahvistettu YM) sekä Kotkan yleiskaavasta, joka on kaupunginvaltuuston hyväksymä, mutta oikeusvaikutukseton manneralueella 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavahanke on käynnistetty Kotkan Energia Oy:n hakemuksesta ja sisältyy vuoden 201 kaavoitusohjelmaan -asemakaavan vireilletulo osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä asemakaavaluonnos nähtävänä kaupunkisuunnittelulautakunta Asemakaava Asemakaavalla laajennetaan luontevasti jo olevaa Korkeakosken teollisuusaluetta pohjoiseen. LÄHTÖKOHDAT.1.1 Alueen yleiskuvaus Korkeakosken alue on eräs paikkakunnan vanhimmista teollisuusalueista. Sen arvokkaimman osan muodostavat kosken partaalla olevat teollisuus- ja voimalaitosrakennukset. Vanhimmat säilyneet teollisuusrakennukset ja -rakenteet ovat 1800-luvun lopulta. Nyt laadittavana olevassa asemakaavassa laajennetaan teollisuuskorttelialuetta Kotkan Energia Oy:n Korkeakosken Hyötyvoimalaitokselta pohjoiseen. Varsinaista hanketta tulevalle teollisuus- ja varastoalueelle ei ole, mutta tavoitteena on luoda synergiahyötyjä tulevan toiminnan ja Hyötyvoimalaitoksen välille.

3 .1.2 Luonnonympäristö Ympäristönsuojelupäällikkö Heli Ojala on arvioinut suunnittelualueen luontoarvot ja on todennut ettei alueella ole sellaisia erityisiä luontokohteita, jotka edellyttäisivät tarkempaa selvitystä. Maisema Alue on tasainen, korkeusasema vaihtelee +5-+,5 m. Pääosa suunnittelualueesta on puutonta, viljeltyä peltomaisemaa, suurelta osin Hyötyvoimalan tarpeisiin varattua tasattua ja asfaltoitua kenttää..1. Rakennettu ympäristö Väestö/asuminen Kaava-alueella ei asuta. Lähimmät asuin-/ lomarakennukset (5) sijaitsevat m:n etäisyydellä kaava-alueesta. Palvelut Alueella ei ole palveluita. Liikenne Kaava-alueelle tullaan Hurukselantietä, jolta johtaa Kotkan Energia Oy:n rakennuttama ja omistama Hyötytie Hyötyvoimalaitokselle. Joukkoliikenne kulkee noin kilometrin etäisyydellä harvoin vuoroin. Hurukselantie on nykyisin seututie 5 ja on valtion hoidossa (Ely/liikenne). Tekninen huolto Jo rakennetulla teollisuusalueella on teknisen huollon verkostot..1.4 Maanomistus Kaava-alue on yksityisessä omistuksessa. Asemakaavasta laaditaan kaavoitussopimus..2 Suunnittelutilanne.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset -Kymenlaakson maakuntakaava (taajama) on vahvistettu ympäristöministeriön päätöksillä ja Kotkan yleiskaava on hyväksytty (kv) , mutta on oikeusvaikutukseton manneralueen osalla -voimassa oleva rakennusjärjestys on hyväksytty ja tullut voimaan kaava-alue on kiinteistörekisterissä -pohjakartta on kaavoitusmittausasetuksen 1284/99 mukainen ja tarkistettu

4 4 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun tarve ja suunnittelun käynnistäminen Kaupunkisuunnittelu on käynnistänyt kaavahankkeen Kotkan Energia Oy:n aloitteesta. Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt kaavahankkeen kaavoitusohjelmaan. 4. Osallistuminen ja yhteistyö 4..1 Osalliset -lähialueen asukkaat ja kiinteistönomistajat -Kaakkois-Suomen ELY-keskus/ ympäristö ja liikenne -Kymenlaakson liitto -Museovirasto / Kymenlaakson museo -Meri-Kymen luonto ry -Kotkan ympäristöseura ry -Kotka-seura ry -Kymen Vesi Oy -Kotkan Energia Oy -Kymenlaakson Sähköverkko Oy -KYMP Oy -TeliaSonera Oy -Gasum paikallisjakelu Oy -Kotkan kaupungin asiantuntijaviranomaiset: kaupunkimittaus, kuntatekniikka, puistotoimi, ympäristökeskus, rakennusvalvonta, Kymenlaakson pelastuslaitos 4..2 Vireilletulo Asemakaavahankkeen vireilletulosta ilmoitettiin osallisille kirjeitse ja lehti-ilmoituksella Ankkurissa. Vireilletulon yhteydessä tiedotettiin myös osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolosta kaupunkisuunnittelun kaavoituksessa sekä Selostuksen liitteenä oas. 4.. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Oas Kaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta antoivat lausunnon Kaakkois-Suomen Ely-keskus, Gasum Oy, Kymen Vesi Oy sekä Kotkan kuntatekniikka. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on täydennetty Elyn lausunnon perusteella. Gasum Oy esitti kaasujohtorasitetta kaavakarttaan ja kuntatekniikka tiedotti heikosta maaperän kantavuudesta. Kaasuputkirasite on lisätty kaavakarttaan. Lähialueen maanomistajilta saapui kolme (kaksi samalta henkilöltä) erillistä kannanottoa sekä Asianajotoimisto Teperi & Co Oy:n laatima yhteinen kannanotto seitsemän kiinteistönomistajan tai asukkaan puolesta. Kannanotot olivat hankkeesta kielteisiä. Asukkaat moittivat nykyisen hyötyvoimalaitoksen aiheuttamaa meluhaittaa. Kotkan ympäristökeskuksen tai Kotkan Energia Oy:n tietoon ei ole tullut valituksia melu- tai muusta haitasta.

5 5 Luonnosvaiheen kuuleminen Luonnosvaiheen kuulemisen yhteydessä lausunnon kaavaluonnoksesta antoivat Kaakkois-Suomen Ely-keskus, Kymenlaakson Sähköverkko Oy, Kymenlaakson pelastuslaitos, Kymenlaakson museo, Kotkan kuntatekniikka, Kotkan ympäristökeskus, rakennusvalvonta sekä kaupunkimittaus. Kymenlaakson pelastuslaitoksella, Kotkan ympäristökeskuksella, rakennusvalvonnalla eikä kaupunkimittauksella ollut huomautettavaa kaavaluonnoksesta. Asemakaavan selostusta ja kaavamääräyksiä täydennettiin Ely-keskuksen lausunnon perusteella koskien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista, ympäristön laatu- ja toimivuustavoitteita, luontoarvoja, liikennettä ja sen vaikutuksia sekä ympäristömuutoksia. Kaavakarttaan on lisätty kaapelirasite Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n lausunnon perusteella. Kotkan kuntatekniikka esitti kaavakartasta useita huomioita, jotka eivät kuitenkaan edellyttäneet kaavakartan tai merkintöjen muuttamista. Kymenlaakson museo ei näe teollisuusalueen laajentamiselle kulttuurihistoriaan pohjautuvaa estettä, mutta rakentamiselle tulee asettaa korkeatasoiset arkkitehtoniset tavoitteet. Asianajotoimisto Teperi & Co Jarno Tuhkasen, Seppo ja Tellervo Tuhkasen, Päivi Rouskun, Jouni Rouskun ja Jari Käen puolesta uudistaa mielipiteensä kyseenä olevasta asemakaavaluonnoksesta. Mielipiteessä esitetään huoli kaavan suojavyöhykkeen riittävyydestä, pohjaveden pilaantumisesta, ympäristöhäiriöiden lisääntymisestä, kalastusyrittäjien elinkeinosta ja virkistyskalastajien harrastusmahdollisuuksista. Nykyaikaisen teollisuuslaitoksen toimintaa ohjaavassa ympäristöluvassa varmistetaan ettei laitos aiheuta kohtuutonta haittaa ympäristölleen. Kalastuselinkeino ja -harrastus tuskin kärsivät maakuntakaavan sekä Kotkan yleiskaavan mukaisen teollisuusalueen laajennuksesta. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaavahankkeessa turvataan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen. Kaavahanke on maakuntakaavan sekä Kotkan yleiskaavan mukainen. Koko suunnittelualue on yleiskaavassa merkitty T=teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue. Asemakaavamääräyksissä on otettu huomioon suunnittelualueen pääosan kuuluminen valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin ympäristöihin edellyttäen uudisrakennusten arkkituurille korkeatasoisuutta. Kunnan tavoitteet Kaupungin tavoitteena hankkeessa on, että sen alueella on riittävästi tarjolla erilaiseen yritystoimintaan soveltuvia rakennuspaikkoja. Osallisten tavoitteet Maanomistajan tavoite on kaupungin kanssa tehtävän kaavoitussopimuksen myötä saada rakennusoikeutta omistamilleen alueille, joihin voisi sijoittua jo olevasta toiminnasta synergiahyötyjä: lämpö, sähkö, teollisuushöyry, hyvät liikenneyhteydet, käyttävää yritystoimintaa.

6 6 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot Kaavaratkaisun vaihtoehdot rajoittuivat maanomistuksesta johtuen lähinnä kaavan rajaukseen. Muita sijoitusvaihtoehtoja ei ollut. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Suunnittelualue liittyy tiiviisti etelässä Korkeakosken teollisuusalueeseen täydentäen sitä Mitoitus Asemakaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 4,42 ha. Merkinnällä T,24 ha, merkinnällä TV 0,9 ha sekä rautatiealuetta 0,25 ha. 5. Aluevaraukset 5..1 Korttelialueet Merkinnällä T olevan korttelialueen tonttitehokkuus e=1,0 ja rakennusten enimmäiskorkeus 40,00 m. Tämän yläpuolelle saa rakentaa vain prosessiin liittyviä teknisiä tiloja ja rakenteita enintään 5 % käytetystä kerrosalasta. Merkinnällä TV olevan korttelin rakennusoikeus on 1500 kem2. Rakennusten enimmäiskorkeus on 15,00 m. 5.4 Kaavan vaikutukset ja ekologinen tarkastelu Hankealueen sijainnilla pyritään luomaan synergiaetuja Korkeakosken hyötyvoimalan ja mahdollisen uuden tulevan toiminnan välille. Mm. biopolttoainetuotantolaitosta pidetään Kotkan Energia Oy:n mukaan yhtenä vaihtoehtona. Kaava-alue sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien äärellä. Alueen kautta johtaa rautatie Sunilan satamaan ja alueelta on hyvä tieyhteys maantiehen. Koska uuden toiminnan sisältöä ei vielä tiedetä, ei alueelle johtavia liikennemääriä voida arvioida. Voidaan kuitenkin todeta, että liittymä Hurukselantiehen on asianmukaisesti suunniteltu ja rakennettu Ely-liikenteen luvalla ja se toimii merkittävälläkin liikennemäärän lisäyksellä. Teollisuusalueelle johtavan ns. kumipyöräliikenteen lisäys saattaa kuitenkin aiheuttaa rautatien tasoristeyksessä turvalaitteiden lisäystarpeen Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaava-alue liittyy Korkeakosken teollisuusalueeseen, joka on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY). Uudisrakennusten sopeutumiseen olevaan teollisuusympäristöön sekä toisaalta maaseutumaiseen peltomaisemaan kiinnitetään erityistä huomiota. T-merkitty tehokkaampi ja korkeampi teollisuusrakentaminen on osoitettu maakuntakaavan mukaisesti luode-kaakko-suuntaisesti alueen halki kulkevan rautatien länsipuolelle. Radan itäpuolelle rautatiekuljetuksia varten osoitettu matalampi varastorakennusten korttelialue sopeutuu peltomaiseman reunaan alueella jo olevien kasvihuonerakennusten tuntumaan. Hurukselantien suunnasta katsottuna vanha Korkeakosken teollisuusalue sekä myöhemmin rakennettu Korkeakosken Hyötyvoimalaitos erottuvat maisemasta jo nyt merkittävästi, teollisuusalueen laajenta-

7 minen ei tuo siihen oleellista muutosta. Maiseman muutos on merkittävämpi aivan lähialueen asuinrakennuksille Vaikutukset luontoon, luonnonympäristöön ja virkistyskäyttöön Vaikutuksia juuri ei ole, koska alueella ei ole luonnonympäristöä eikä varsinaista virkistyskäyttöä. Kaava-aineiston liitteenä aiemmin olleen vanhentuneen ilmakuvan mukainen ns. ruderaatti - joutomaa-alue on suurelta osin väistynyt Hyötyvoimalaitoksen tarpeisiin laajennetulta asfaltoidulta alueelta. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Alueella jo oleva teollinen toiminta voi aiheuttaa ympäristössä häiriötekijöitä. Koska alueelle sijoittuva uusi toimintamuoto ei ole vielä tiedossa, tullaan toiminnalle asetettavat reunaehdot määrittelemään todennäköisesti ympäristöluvassa. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan laatiminen tähtää rakentamiseen kaavan saatua lain voiman. Kotkassa , täydennetty Marja Nevalainen kaavoitusinsinööri Ak041se

8 26 LR e= KORKEAKOSKI lr e= ESKOLA 1:2000 T e= T e=1.00 T LR TV T rp rp 5rp rp 9rp 4rp 6rp 8rp 10rp 1 14rp 16rp 18rp 20rp 2 24rp 26rp 28 8: :0 10 2:540 9:5 8:5 8: rp Helil rp 2:52 2:5 2:49 rp 81rp rp 19 0rp 1 1:4 2: :5 1:1 1:1 2:216 2:54 2:5 2:55 2:269 LIITE 1

9 KOTKA ASEMAKAAVA 44. KAUPUNGINOSA KORKEAKOSKI OSA KORTTELIA JA RAUTATIEALUETTA LIITE KAUPUNGINOSA ESKOLA KORTTELI 26 1 : 2000 Pohjakartta on kaavoitusmittausasetuksen 1284/99 mukainen ja tarkistettu Juhani Lempinen Paikkatietoinsin ri Asemakaavamerkinn t ja -m r ykset: T Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue. Rakennusten arkkitehtuurin tulee olla korkeatasoista ja rakennusten tulee sopeutua valtakunnallisesti merkitt v n rakennettuun kulttuuriymp rist n. TV LR Varastorakennusten korttelialue. Rautatiealue. metri kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Kaupunginosan raja. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Osa-alueen raja. KO Ohjeellinen tontin raja. Kaupunginosan numero. Kaupunginosan nimi. Korttelin numero. Rakennusoikeus kerrosalaneli metrein. e=1.00 Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin pinta-alaan Rakennuksen vesikaton ylimm n kohdan korkeusasema, jonka yl puolelle saa rakentaa vain prosessiin liittyvi teknisi rakenteita tai tiloja enint n 5% k ytetyst kerrosalasta. Rakennusala. Korttelin rajan osa, jonka kohdalta ei saa j rjest ajoneuvoliittym. Istutettava alueen osa. Istutettavia puita. Maanalaista johtoa tai avo-ojaa varten varattu alueen osa. lr Ohjeellinen rautatiealue. Tonteilla on oltava riitt v m r autopaikkoja. Kotkassa Marja Nevalainen Kaavoitusinsin ri Suunn. M. Nevalainen Piirt. H. Teittinen Kaava nro 041 Kv. hyv.

10 rp rp 5rp 4rp 6rp 8rp 10rp 1 14rp 16rp 18rp 20rp :0 10 2:540 9:5 8: rp Helil rp 9 2:52 2:5 2:49 rp 81rp rp rp 1 1:4 2: :5 1:1 1:1 lil 2:216 2:54 2:5 2:55 2:269 T e= Asemakaavoitettava alue 44 KORKEAKOSKI LIITE

11 LIITE 4 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ OSOITE Asemakaava Kotka, Korkeakoski PROJ.NRO 041 ALOITE TAI HAKIJA Kotkan Energia Oy SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee noin 2,5 km:n päässä Kotkan toisesta pääkeskuksesta Karhulasta luoteeseen. Alue rajautuu etelänpuolella Korkeakosken asemakaavoitettuun teollisuusalueeseen. Suunnittelun tavoite Kaavahankkeen tavoitteena on kaavoittaa teollisuusaluetta Korkeakosken hyötyvoimalaitoksen laajennustarpeisiin.

12 2 LÄHTÖTIEDOT Maanomistus Pääosan kaavoitettavasta alueesta omistaa Kotkan Energia Oy. Yksityistä maanomistusta on vähän. Maakuntakaava Ympäristöministeriö on vahvistanut Kymenlaakson taajamamaakuntakaavan Maakuntakaavassa pääosa suunnittelualueesta on merkitty T/s = teollisuus- ja varastoalue, jolla on säilytettäviä vähintään maakunnallisesti merkittäviä rakennuskulttuurikohteita. Osa alueesta on merkitty A=taajamatoimintojen alue

13 Yleiskaava Alueella on Kotkan yleiskaava, jonka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Ympäristöministeriö on vahvistanut saariston osalta Yleiskaavassa alue on merkitty T=teollisuus- ja varastoalue. Yleiskaava on oikeusvaikutukseton mantereen osalta.

14 4 Asemakaava Korkeakosken hyötyvoimalan alueella on voimassa kaupunginvaltuuston hyväksymä asemakaava.

15 5 SELVITETTÄVÄT VAIKUTUKSET Suunnittelun yhteydessä selvitetään suunnitelman merkittävät vaikutukset ympäristöön. OSALLISET Osallisia ovat lähialueen maanomistajat ja asukkaat, Kaakkois- Suomen ELY-keskus, Kymenlaakson liitto, Meri-Kymen luonto ry, Kotkan ympäristöseura ry, Kotka seura ry, Gasum Paikallisjakelut Oy, Kymen Vesi Oy, Kymenlaakson Sähköverkko Oy, Kotkan Energia Oy, KYMP Oy, TeliaSonera Finland Oyj, Kotkan kaupungin asiantuntijaviranomaiset: kaupunkimittaus, Kotkan kuntatekniikka, Kotkan ympäristökeskus, rakennusvalvonta, Kymenlaakson pelastuslaitos OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Asemakaavan vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolosta ilmoitetaan kirjeitse osallisille ja muille lehtiilmoituksella. Asemakaavan muutoksen lähtökohdat ja tavoitteet on esitetty tässä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, joka on nähtävänä kaupunkisuunnittelun kaavoituksessa sekä Tällöin osalliset voivat antaa näistä palautetta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan voidaan kaavatyön edetessä tehdä muutoksia ja täydennyksiä. Kaavan luonnosvaiheen kuulemisen yhteydessä on mahdollista tutustua kaavamuutoksen perusteena olevaan valmisteluaineistoon. Asemakaavaluonnos tulee nähtäville elo-syyskuussa 201. Luonnoksesta tiedotetaan osallisille samoin kuin osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Asemakaavaehdotus viedään kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn joulukuussa 201, minkä jälkeen ehdotus tulee julkisesti nähtäville. Tällöin on mahdollista tehdä muistutus ehdotuksesta kaupunginhallitukselle. Lausuntokierroksen ja mahdollisten muistutusten käsittelyn jälkeen kaava etenee kaupunginhallituksen käsittelyyn ja edelleen kaupunginvaltuustoon. Ne osalliset, jotka jättävät muistutusta tehdessään yhteystietonsa saavat perustellun vastineen kaavahankkeesta. Kaupunginvaltuuston kaavapäätöksestä voi valittaa edelleen Kouvolan hallinto-oikeuteen. VALMISTELUSTA VASTAA Kaavoitusinsinööri Marja Nevalainen, gsm Kotkan kaupunkisuunnittelu kaavoitus, Kustaankatu 2, KOTKA PÄIVÄYS Kotkassa , täydennetty D/Marja/Tekstit/Ak041_oas.docx