EUROOPAN PARLAMENTTI

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta 22. marraskuuta 2002 TYÖASIAKIRJA Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi julkisista ostotarjouksista (KOM(2002) 534 C5-0481/ /0240(COD)) Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta Esittelijä: Klaus-Heiner Lehne DT\ doc PE

2 I Johdanto Euroopan parlamentti ei heinäkuussa 2001 hyväksynyt tarvittavalla määräenemmistöllä ehdotusta kolmanneksitoista yhtiöoikeudelliseksi direktiiviksi yritysostotarjouksista, ja direktiiviä ei näin ollen voitu antaa. Tärkein syy yritysostotarjouksia koskevan direktiiviehdotuksen hylkäämiseen oli moite siitä, että ei ollut luotu yhtäläisiä puite-ehtoja yritysostotarjouksille (seikka, josta usein käytetään nimitystä "Level Playing Field", 'tasapuoliset toimintaedellytykset'). Siihen, että Euroopan parlamentti hylkäsi yritysostotarjouksia koskevan direktiivin, oli kuitenkin myös muita syitä, kuten riittämätön yhdenmukaistamisaste, työntekijöiden oikeuksien riittämätön huomioon ottaminen sekä sovellettavaa lainsäädäntöä ja toimivaltaista viranomaista koskevien sääntöjen monimutkaisuus. Euroopan komissio perusti direktiiviehdotuksen hylkäämisen johdosta "High Level Group of Company Law Experts" -työryhmän. Tämän ryhmän oli määrä tutkia Euroopan parlamentin esittämä moite, jota komissio ei milloinkaan ymmärtänyt. Ryhmä oli kokoonpanoltaan kansainvälinen ja se päätyi tulokseen, että hylätyllä direktiiviehdotuksella ei olisi luotu tasapuolisia toimintaedellytyksiä. Lisäksi ryhmä viittasi lausunnossaan riittämättömään yhdenmukaistamisasteeseen sekä määritteli yritysostotarjouksien yhteydessä käytettävän käyvän hinnan laskentaperusteen ja niin kutsutun squeeze out -menettelyn. Näin ryhmä vahvisti Euroopan parlamentin esittämät varaukset. Komissio esitti 2. lokakuuta 2002 uuden ehdotuksen julkisia ostotarjouksia koskevaksi direktiiviksi 1. Komissio on sisällyttänyt tähän ehdotukseen suuren osan High Level Group of Company Law Experts -työryhmän ehdotuksista. Se on kuitenkin jättänyt ottamatta mukaan joitakin yksittäisiä ehdotuksia, jotka koskevat tasapuolisten toimintaedellytysten luomista. Esittelijä haluaa kiinnittää huomiota tärkeimpiin ongelma-alueisiin ja esittää näihin ongelmiin liittyviä kysymyksiä. Kysymyksiä käsitellään yritysostotarjouksia koskevasta direktiivistä tammikuussa 2003 järjestettävässä kuulemisessa. II Tasapuoliset toimintaedellytykset (Level Playing Field) Yritysostotarjouksia koskevalla uudella direktiivillä on luotava sekä Euroopan unionissa että maailmanlaajuisesti tasapuoliset toimintaedellytykset yritysostoille. High Level Group of Company Law Experts -työryhmä on kehittänyt tasapuolisten toimintaedellytysten luomiseksi "break through"-säännön. Komissio on sisällyttänyt tämän säännön uuteen yritysostotarjousdirektiiviin vain osittain. Erityisesti on mainittava, että uuteen direktiiviehdotukseen ei sisälly moninkertaista äänioikeutta. Vaikka moninkertainen äänioikeus on sallittu monissa jäsenvaltioissa, on se lailla kielletty joissakin toisissa jäsenvaltioissa. Tästä epätasa-arvoisesta kohtelusta aiheutuu haittaa niille yrityksille, jotka eivät saa käyttää moninkertaista äänioikeutta ja joilla ei siten ole käytettävissään yhtä tehokasta keinoa yritysoston estämiseen. Ne jäsenvaltiot, jotka ovat lainsäädännössään panneet täytäntöön Euroopan unionin jo kauan vaatiman "one share one vote" -periaatteen, joutuvat nyt huonompaan asemaan. 1 Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi julkisista ostotarjouksista /* KOM/2002/0534 lopull. PE /5 DT\ doc

3 Eikö olisi järkevämpää, että break through -sääntöön sisältyisi kuten High Level Group of Company Law Experts työryhmän lausunnossakin esitetään moninkertainen äänioikeus? Komissio on usein väittänyt, että moninkertaisen äänioikeuden sisällyttäminen direktiiviin ei olisi mahdollista ja että sen sisällyttäminen direktiiviin voisi johtaa perustuslaissa taattujen omistusoikeuksien loukkaamiseen. Komissio jättää kuitenkin ottamatta huomioon mahdollisuuden moninkertaisen äänioikeuden korvaamiseen. Tällainen korvaus on jo otettu käyttöön eri jäsenvaltioissa ilmenneissä oikeudellisesti vastaavissa tapauksissa. Komissio itse ehdottaa korvausten käyttöönottoa esimerkiksi squeeze out -menettelyn yhteydessä, vaikka se ei kuvatussa valtiosääntöoikeudellisesti vastaavassa tapauksessa pidä tätä oikeutettuna. Korvaaminen voitaisiin uusissa säännöissä mahdollisesti yhdistää niin kutsuttuun sell out -menettelyyn. Voitaisiinko moninkertaisen äänioikeuden sisällyttämiseen direktiiviehdotukseen liittyvät mahdolliset valtiosääntöoikeudelliset ongelmat ratkaista käyttämällä korvauksia? Minkälaisia tällaiset korvaukset voisivat siinä tapauksessa olla? Break through -sääntöä moititaan paljolti siitä, että siihen ei sisälly monia yksityisoikeudellisia keinoja yritysostojen estämiseksi. Esimerkkeinä mainitaan holdingyhtiöt ja pyramidirakenteet. Onko break through -sääntö riittävän kattava vai sisältääkö se vain joitakin keinoja yritysostojen estämiseen? High Level Group of Company Law Experts työryhmä kytki break through -säännön tiukasti riskipääomaan ja asianmukaiseen prosentuaaliseen kynnysarvoon, josta lähtien tarjoaja saisi laajat päätösvaltuudet kyseisessä yrityksessä. Uudessa yritysostotarjouksia koskevassa direktiivissä tällaisia sääntöjä ei ole. Olisiko break through -säännön tiukempi sitominen riskipääomaan ja prosentuaalisen kynnysarvon vahvistaminen laajojen päätösvaltuuksien hankkimiseksi kohdeyrityksessä tarkoituksenmukaista? Onko riskipääoman määrittely siinä tapauksessa mahdollista ja miten korkea kynnysarvon pitäisi olla? Hylätystä yritysostotarjousdirektiivistä käydyissä keskusteluissa ilmeni toistuvasti, että erilaisten julkisten yritysten monopolirakenteet ovat yritysostojen esteitä. Nämä yritykset voivat suojatusta markkina-asemasta käsin ostaa toisia yrityksiä. Julkisia yrityksiä ei sen sijaan voida ostaa. Esimerkkinä voidaan mainita ranskalainen energiakonserni Electricité de France, joka on sataprosenttisesti valtion omistuksessa ja joka tästä suojatusta markkinaasemasta käsin ostaa muita energia-alan yrityksiä. Tämän lisäksi Euroopan parlamentti kritisoi julkisen vallan osakkuutta yksityisyrityksissä, johon jotkut valtiot liittävät yksityistämisen yhteydessä erilaisia erioikeuksia. Tämä johtaa siihen, että yksityistettyjen yritysten osto vaikeutuu tai estyy. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on tällä välin ratkaissut "Golden Shares" -kysymykseen liittyvät ongelmat. Tiivistettynä päätös merkitsee, että valtion eri oikeudet sallitaan vain tiukasti määritellyin ehdoin tietyillä aloilla. DT\ doc 3/5 PE

4 Komissio ei uudessa yritysostotarjouksia koskevassa ehdotuksessaan käsittele lainkaan monopolirakenteita eikä Golden Shares -käytäntöön liittyviä ongelmia. Komissio perustelee tätä julkis- ja yksityisoikeuden selkeällä erillään pitämisellä. Lisäksi se katsoo, että nämä ongelmat voidaan ratkaista kilpailuoikeudellisin keinoin. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen antamien selkeiden päätösten johdosta esittelijä tukee tätä näkemystä. Hän katsoo kuitenkin, että olisi harkittava mahdollisia lisäsääntöjä. Olisiko yritysostotarjouksia koskevassa uudessa direktiivissä käsiteltävä valtion monopolirakenteita ja/tai Golden Shares -käytäntöä? Millaisia mahdolliset säännöt siinä tapauksessa voisivat olla? Lopuksi Euroopan parlamentti keskusteli riskistä, että amerikkalaiset yritykset ostaisivat lukuisia eurooppalaisia yrityksiä. USA:n lait sallivat eri osavaltioissa, muun muassa Delawaressa, monia kohdeyrityksen johdon toteuttamia puolustustoimia yritysostojen yhteydessä. Uudessa yritysostotarjouksia koskevassa direktiivissä tällaisia puolustustoimia ei sallita. High Level Group of Company Law Experts -työryhmä ja komissio vastaavat tätä riskiä koskeviin kysymyksiin toteamalla, että tällä hetkellä pikemminkin eurooppalaiset yritykset ostavat amerikkalaisia yrityksiä. Esittelijä pitää tällaisia perusteluja vain osittain vakuuttavina, koska tilanne voi muuttua milloin tahansa. Onko olemassa vaara, että amerikkalaiset yritykset USA:n lainsäädännön antamalla tuella ostavat lukuisia eurooppalaisia yrityksiä? Voidaanko tämä riski siinä tapauksessa pyrkiä torjumaan vastavuoroisuus- tai muilla vaihtoehtoissäännöillä? III Yhdenmukaistamisaste Euroopan parlamentti kritisoi hylätyssä yritysostotarjousdirektiivissä esitettyä yhdenmukaistamisastetta, kun on kyse yritysostotarjouksien yhteydessä käytettävän käyvän hinnan laskentaperusteesta, yritykseen valvontaoikeuden antavan kynnysarvon korkeudesta jne. High Level Group of Company Law Experts -työryhmän lausunnossa viitataan käyvän hinnan laskentaperusteen riittämättömään määrittelyyn. Komissio sisällyttää yritysostotarjouksia koskevaan direktiiviehdotukseensa tähän lausuntoon sisältyvän ehdotuksen määrittelemällä käyvän hinnan laskentaperusteen. Valvontaan oikeuttavaa kynnysarvoa ei kuitenkaan määritellä. Olisiko yhdenmukaistamisastetta korotettava uudessa yritysostoja koskevassa direktiivissä? Pitäisikö valvontaan oikeuttava kynnysarvo siinä tapauksessa määritellä tarkemmin? IV Työntekijöiden oikeudet Hylätyssä yritysostotarjousdirektiivissä kiinnitettiin vain vähän huomiota työntekijöiden oikeuksiin yritysoston aikana. Uuteen yritysostotarjouksia koskevaan sisältyy työntekijöiden oikeudet saada informaatiota. Riittävätkö uuteen yritysostotarjouksia koskevaan direktiiviin sisältyvät työntekijöiden oikeudet? Elleivät riitä, mitä muita sääntöjä direktiiviin olisi sisällytettävä? PE /5 DT\ doc

5 V Valvontaviranomainen ja sovellettava lainsäädäntö Hylättyyn yritysostotarjousdirektiiviin sisältyviä valvontaviranomaisen toimivaltuuksia ja yritysostojen yhteydessä sovellettavaa lainsäädäntöä koskevia sääntöjä oli monessa suhteessa vaikea ymmärtää. Uudessa yritysostotarjouksia koskevassa direktiivissä käytetään samaa sanamuotoa kuin hylätyssä yritysostotarjousdirektiivissä. Eikö toimivaltaista viranomaista ja sovellettavaa oikeutta koskevia sääntöjä voitaisi yksinkertaistaa? Voitaisiinko yksinkertaistaminen siinä tapauksessa kytkeä kohdeyrityksen sijaintipaikkaan? VI Komitologia Komissio päätti 6. kesäkuuta 2001 tekemällään päätöksellä perustaa Euroopan arvopaperikomitean 1. Komitean on uuden yritysostotarjouksia koskevan direktiivin sanamuodon mukaan määrä ilman Euroopan parlamenttia ja komission johdolla vahvistaa käyvän hinnan määrittämisen kriteerit ja vastapalvelun luonne sekä tarjousta koskevien tietojen julkistamista koskevat ehdot. Onko käyvän hinnan määrittämisessä ja vastapalvelun luonteessa sekä yritysostotarjousta koskevien tietojen julkistamista koskevissa ehdoissa kyse teknisistä yksityiskohdista, jotka Euroopan arvopaperikomitea voi vahvistaa, vai periaatepäätöksistä, joiden hyväksyntä normaalissa lainsäädäntömenettelyssä edellyttäisi Euroopan parlamentin ja ministerien neuvoston osallistumista? /528/EY: Komission päätös, tehty 6 päivänä kesäkuuta 2001, Euroopan arvopaperikomitean perustamisesta EYVL L 191, , s DT\ doc 5/5 PE