Sisällys 4/2012. Turun Yrittäjät ry Brahenkatu Turku. faksi

Transkriptio

1 Turun Yrittäjät ry:n Turun Yrittäjät ry:n Jäsenlehti 3/2012 Jäsenlehti 4/

2 Turun Yrittäjät ry:n Jäsenlehti 4/2012 Sisällys 4/2012 Turun Yrittäjät ry Brahenkatu Turku faksi Puheenjohtaja Pentti Salonen PuroSalonen Oy Käsityöläiskatu 3 b Turku Puh pentti.salonen@purosalonen.fi Toimisto Toimistopäälikkö Anne Aholainen Puh anne.aholainen@turunyrittajat.fi Toimistosihteeri Terhi Sivonen Puh terhi.sivonen@turunyrittajat.fi Pääkirjoitus 3 Tapahtumat ja koulutuksest 4 Yrittäjien terveiset kaupungille: Palvelut paremmiksi 6 Julkisen sektorin pienhankinnat ja ilmoittamismenettely 7 Yritysmuodon valinta 8 Toimiston pöydältä 10 Yrittäjäystävien ketju 12 Turkulaisille yrittäjille oma elinkeinoasiamies 13 Meri ja taide työllistävät 14 Jaksava yrittäjä 16 Tapahtumakalenteri 18 Turun Yrittäjien hallitus Syyskokouskutsu 20 Jäsenlehti 4/2012 Jakelu kaikille Turun Yrittäjät ry:n jäsenille ja sidosryhmille Painos 3000 kpl Julkaisija Turun Yrittäjät ry Päätoimittaja: Anne Aholainen Taitto: Terhi Sivonen Kannen kuva: Terhi Sivonen Paino: Finepress Oy

3 Pääkirjoitus Turku nousee vain yhteistyöllä ja yrittäjämäisellä asenteella Kuntavaalit ovat takana ja tulevat valtuutetut odottelevat innolla uuden valtuustokauden alkua. Emme saaneet yrittäjiä Turun valtuustoon ihan toivottua määrää, mutta tärkeitä päätöksiä tehdään myös monissa lautakunnissa ja johtokunnissa, joissa yrittäjän ääntä tullaan varmasti kuulemaan tulevallakin valtuustokaudella. Yrittäjät odottavat, että kotikaupunkimme päätöksenteko on avointa ja yrityslähtöistä ja yrityksiä kohdellaan tasapuolisesti. Tulemme seuraamaan tarkasti, miten päätösten yritysvaikutusten arviointi tulee käytännössä toteutumaan. Hallinnon päätökset asiasta on tehty, nyt vaaditaan osaamista kaupungin viranhaltijoilta. Kaupunkimme elinkeinotoiminnan kokonaisvaltaisen kehittämisen kannalta on myös tärkeää, että kaupunki pyrkii todellisesti hyödyntämään alueen yrityksiä omassa palvelutuotannossaan. Kaupungin tekemät hankinnat ovat tärkeitä kaikille yrityksille, mutta eritoten ne ovat sitä pienille ja keskisuurille yrityksille. Isommat hankinnat on kyettävä pilkkomaan pienempiin osiin, jotta pk-yrityksilläkin on mahdollisuus antaa omat tarjouksensa. Oman haasteensa tulevalle valtuustokaudelle tuovat jo perustetut ja perusteilla olevat kaupungin omistamat yhtiöt ja liikelaitokset. Turun Yrittäjät tulee seuraamaan näiden yhtiöiden toimintaa ja valvomme, etteivät ne toimillaan ole aiheuttamassa markkinahäiriöitä. Yrittäjien ja kaupungin päättäjien välistä elinkeinopoliittista keskustelua tulee kehittää entisestään. Me tarvitsemme selkeän elinkeinopoliittisen ohjelman, jossa yrittäjän ääni kuuluu. Yhteistyöllä ja konkreettisilla toimilla pystymme luomaan sellaisen ilmapiirin, jossa molemmat osapuolet ymmärtävät toinen toistensa tarpeet ja odotukset. Meillä on mahdollisuudet kohentaa Turun yrittäjyysilmapiiriä naapurikuntiemme tasolle. Tehdään se siis yhdessä. Menestyksellistä loppuvuotta toivottaen Pentti Salonen puheenjohtaja Turun Yrittäjät 3

4 Tapahtumat ja koulutukset YRityssenssit Tiistaina klo Radisson Blu Marina Palace Hotel, Linnankatu 32 Osallistumismaksu: 50 /henkilö, alv 0 % tai koulutusseteli Ilmoittautuminen päättyy (tapahtumat ja koulutukset) YRITTÄJÄAAMUKAHVIT Erinomainen tilaisuus verkostoitua ja vaihtaa käyntikortteja Tiistaina klo EFG Toimistokalusteet Oy, Läntinen Rantakatu 53 Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Hyvä ilmoitus ja toimiva tiedote -koulutus Maanantaina klo 18 Yrittäjäkeskuksessa, Brahenkatu 20, 2. krs Turun Yrittäjät järjestää yhdessä Turkulaisen kanssa jäsenilleen tilaisuuden, josta saa käytännönläheistä tietoa hyvän lehti-ilmoituksen valmistukseen sekä toimivan tiedotteen kirjoittamiseen. Maksuton Turun Yrittäjien jäsenille Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Jooga-kurssi yrittäjille Kurssi kokoontuu 10 kertaa Aika: Keskiviikkoisin klo alkaen Paikka: varmistuu marraskuun aikana Hinta: 100 Kurssi järjestetään mikäli mukaan saadaan vähintään 12 osallistujaa. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: 4

5 5

6 Yrittäjien terveiset kaupungille: Palvelut paremmiksi Teksti ja kuva Joni Järvinen Turun Yrittäjät teki syyskuussa yhteistyössä kaupungin kanssa kunnallisvaalien alla palvelukyselyn, jossa haluttiin selvittää yrittäjien mielipide kaupungin yrittäjäpalveluiden toimivuudesta. Näitä palveluja ovat muun muassa sähkö, vesi, toimitilat sekä koulutus-, sijoittumis- ja lupapalvelut. Kysely paljastaa, että yrittäjillä on kaupungille enimmäkseen risuja annettavana. Kyselyn mukaan yksi suurimmista toivomuksista oli Turun kaupungin ja yrittäjien välisen yhteydenpidon ja tiedotuksen lisääminen. Kaupungin toivottiin myös itse aktiivisesti lähestyvän yrittäjiä. Monelle vastaajalle oli epäselvää, mitä palveluita ylipäätään on saatavilla. Yleisesti toivottiin, että yrityksille suunnatut palvelut olisivat kootusti ja selkeästi esillä kaupungin nettisivuilla. Tiiviimpää tarjontaa ja yhteistyötä Myös palveluiden hajanaisuus turhautti yrittäjiä. Useat virastot tarjoavat eri palveluita eri toimipisteissä ympäri kaupunkia. Tämä puolestaan lisää asioinnin vaikeutta ja byrokratian määrää. Vastaajat toivoivat, että palveluita pystyttäisiin tarjoamaan selkeämmin ja tiiviimmin, mieluiten jopa yhdestä toimipisteestä. Myös mahdollisuus sähköiseen asiointiin oli kyselyyn vastanneille tärkeää. Turkua pidettiin lähes yksimielisesti kilpailukykyisenä paikkana yritystoiminnalle. Yhteistyö kaupungin ja yrittäjien välillä koettiin kuitenkin puutteelliseksi. Se ei vastaajien mukaan salli Turun yrittäjyyden kukoistaa niin hyvin, kuin kaiken kaikkiaan olisi mahdollista. Valtuutettujen toivottiin kuuntelevan yrityksiä ja ottavan niiden tarpeita paremmin huomioon päätöksenteossa. Valtuustossa tulisi tiedostaa entistä paremmin liiketoiminnan harjoittajien laaja tietämys yrittäjyydestä. Kaupunginvaltuuston kokouksia toivottiin myös entistä avoimemmiksi ja näkyvämmiksi, mikä voitaisiin kyselyn mukaan toteuttaa esimerkiksi laittamalla ne Internetiin. Kehittämisideat, risut ja ruusut kaupungin yrityspalveluista: 5 % ruusuja 95 % risuja Yrittäjien tyytyväisyys julkisten hankintojen kilpailuttamiseen Turussa: tyytymättömiä 54 % tyytyväisiä 18 % ei osaa sanoa 28 % 6

7 Julkisen sektorin pienhankinnat ja ilmoittamismenettely Teksti Jorma Saariketo Meneillään olevan hallituskauden hallitusohjelmaan on yhdeksi tavoitteeksi kirjattu hankintalain kokonaisuudistus ja sen voimaan saattaminen nykyisen hallituskauden aikana. Tavoitteena on saattaa kansalliset kynnysarvot alittavat pienhankinnat uudistuksen yhteydessä lainsäädännön piiriin. Niille tulee määrittää lainmuutoksen yhteydessä myös omat ilmoitusperiaatteet, käytännöt ja ilmoituskanava. Tavoitteena on saattaa kansalliset kynnysarvot alittavat pienhankinnat uudistuksen yhteydessä lainsäädännön piiriin. Varsinais-Suomen Yrittäjien hankinta-asiamies Jorma Saariketo pitää pienhankintojen saamista lain piiriin erittäin tärkeänä. Hänen mukaansa kansallisia kynnysarvoja tullaan nostaman merkittävästi lakiuudistuksen yhteydessä. Saariketo on selvittänyt kynnysarvojen nostamisen vaikutusta ilmoitusmääriin ja käytäntöihin vuosina jätettyjen ilmoitusten perusteella. Mikäli kansalliset kynnysarvot nousevat euroon tavara- ja palveluhankintojen, euroon sote- ja koulutushankintojen sekä euroon urakoiden osalta, Hilma-palvelussa ilmoitettavaksi määrättyjen ilmoitusten määrä romahtaa nykyisestä lähes ilmoituksesta noin ilmoitukseen. Pudotus on yli 61 % ja ilmoittamisvelvollisuuden ulkopuolelle jää vuosittain lähes pienhankintaa yhteisarvoltaan noin 500 miljoonaa euroa, kertoo hankinta-asiamies Jorma Saariketo. Pienhankintojen ilmoituskäytäntö Saariketo muistuttaa, että voimassaoleva hankintalaki ei velvoita ilmoittamaan pienhankintoja. Siksi ilmoituskäytäntö on sattumanvaraista ja hyvin kirjavaa. Pienhankintoja ilmoitetaan mitä erilaisimmilla tavoilla, useimmiten ei ollenkaan. Pienhankintojen ilmoitusmenettely voi olla selvästi yksinkertaisempi ja kevyempi kuin nykyinen Hilma-järjestelmään perustuva ilmoittamiskäytäntö. Ilmoitusmenettelyä ja siihen liittyviä velvoitteita ja rajaarvoja voidaan tarvittaessa säädellä esimerkiksi asetuksella, Saariketo esittää. Pienhankintojen ilmoittamisessa voitaneen lähteä siitä, että euroa ylittävät tavara- ja palveluhankinnat ilmoitetaan jatkossa, nyt käytössä olevaa Hilmajärjestelmää keveämmällä menettelyllä. Kevennetyn menettelyn piirissä tulee olemaan vuosittain lähes hankintaa yhteisarvoltaan noin 2-3 miljardia euroa, joten niiden merkitys maamme elinkeinoelämälle ja etenkin mikro- ja pienyrityksille on siis aivan keskeinen, toteaa Saariketo. Myös hankintayksiköt hyötyvät monin tavoin pienhankintojen säädellystä ilmoittamismenettelystä. Kilpailu lisääntyy ja hankintayksiköt saavat enemmän ja parempia tarjouksia laajemmalta yritysjoukolta. Lisäksi rutiinit helpottuvat, kun käytössä on säädelty ja yhteen toimintamalliin ja -tapaan perustuva menettely. Kevennettyä ja joustavaa pienhankintojen ilmoittamismenettelyä voidaan käyttää helposti myös kunnallisten osakeyhtiöiden ja muiden vastaavien toimijoiden kilpailuttamissa hankinnoissa. Käytäntö edistää kilpailua ja hyödyttää sen käyttöön ottavia toimijoita ja kilpailutuksiin osallistuvia yrityksiä, ehdottaa Saariketo. Lisätietoja Hankinta-asiamies Jorma Saariketo Varsinais-Suomen yrittäjät puhelin sähköposti jorma.saariketo@yrittajat.fi Hankinta-asiamiespalveluun voi tutustua osoitteessa 7

8 Yritysmuodon valinta yritystoiminnan luonne henkilökohtainen vastuu ja riskinottokyky perustamiseen ja toimintaan osallistuvien henkilöiden lukumäärä päätöksenteon ja toiminnan joustavuus yritystoiminnan jatkuvuus ja laajentuminen pääoman tarve voitonjako ja varojen käyttö rahoittajien suhtautuminen verotus Teksti ja kuvat Terhi Sivonen Yritystoimintaa aloitettaessa tärkeä ratkaisu on yritysmuodon valinta. Valintaan vaikuttavat monet tekijät. Arvonlisäverotuksessa yritysmuodolla ei ole merkitystä. Toiminimi on yksinkertaisin tapa aloittaa elinkeinonharjoittajana. Toiminimi ei ole erillinen oikeushenkilö, vaan päätöksenteko ja vastuu kuuluvat yrittäjälle. Yleiskielessä sanalla toiminimi tarkoitetaan usein yksityistä elinkeinonharjoittajaa, mutta lainsäädännössä toiminimellä tarkoitetaan yrityksen nimeä. Liikkeen- tai ammatinharjoittajan elinkeinotoimintaa verotetaan hänen omana tulonaan yhdessä yrittäjän muiden tulojen kanssa. Toiminimen yritystulo jaetaan pääoma- ja ansiotuloksi elinkeinotoiminnan nettovarallisuuden (varat velat) perusteella. Edellisen vuoden nettovarallisuudesta 20 % on pääomatuloa ja loput ansiotuloa. Liikkeen- tai ammatinharjoittaja voi vaatia pääomatulojen osuudeksi pienempää osaa yritystulosta. Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö ovat henkilöyhtiöitä. Osakkaana voi olla luonnollisia henkilöitä, mutta myös oikeushenkilö. Avoimessa yhtiössä kaikki osallistuvat päätöksentekoon ja vastaavat yhtiöstä henkilökohtaisella omaisuudellaan. Avoimen yhtiön hyviä puolia esimerkiksi osakeyhtiöihin verrattuna on verrattain suuri sopimusvapaus yhtiötä muodostettaessa. Lainsäädäntö antaa melko paljon vapautta sopia yhtiön sisäisestä hallinnosta ja valtasuhteista. Avoimen yhtiön voi myös perustaa välittömästi, sillä avoin yhtiö katsotaan muodostuneeksi samalla hetkellä kun yhtiösopimus allekirjoitetaan. Vastaavasti avoimen yhtiön huonoja puolia on yhtiömiesten rajaton ja henkilökohtainen vastuu yhtiön veloista. Jokaisella yhtiömiehellä on valta hoitaa yhtiön välttämättömiä tai hyödyllisiä asioita ilman erityistä lu- Eija Aaltonen, Vaatesuutarit Tmi Ostin yritysnimen 11 vuotta sitten. Edellisen yrittäjän yritysmuoto oli toiminimi, joten se tuntui luonnolliselta valinnalta. Toiminimi on helppo yritysmuoto pienyrittäjälle. Pirjo Salmi, Pito-Pirjo Ay Kun noin 30 vuotta sitten perustimme mieheni kanssa tämän yrityksen, tilitoimistomme ehdotti yritysmuodoksi avointa yhtiötä ja se tuntui oikealta vaihtoehdolta. Avoimessa yhtiössä ei tarvita alkupääomaa, mutta rahankäyttö tulee hallita, sillä kaikesta vastaa itse. 8

9 paa toisilta yhtiömiehiltä. Tämän vuoksi avoimet yhtiöt vaativat yhtiömiehiltä paljon keskinäistä luottamusta. Avointa yhtiötä ei veroteta erillisenä verovelvollisena, mutta se antaa oman veroilmoituksen. Sen perusteella lasketaan elinkeinotoiminnan tulos, joka jaetaan verotettavaksi yhtiömiehillä. Kommandiittiyhtiö eroaa avoimesta yhtiöstä vain siten, että vastuunalaisen yhtiömiehen lisäksi yhtiössä on vähintään yksi äänetön yhtiömies. Tämän vastuu rajoittuu hänen sijoittamaansa pääomaan, rahasummaan tai apporttiin, eikä hänellä ole oikeutta osallistua yhtiön hallintoon, ellei siitä erikseen olla yhtiösopimuksessa määrätty. Äänetön yhtiömies saa voitto-osuutensa velkojien jälkeen ennen vastuunalaisia yhtiömiehiä. Jäljelle jäävä voitto kuuluu vastuunalaisille yhtiömiehille. Muut äänettömän yhtiömiehen oikeudet määritellään yhtiösopimuksessa. Vastuunalainen yhtiömies päättää yrityksen toiminnasta ja vastaa yrityksen veloista ja sitoumuksista koko omaisuudellaan. Pääomatuloa on 20 % yhtiömiehen osuudesta yhtiön edellisen vuoden elinkeinotoiminnan nettovarallisuuteen ja loppuosa on ansiotuloa. Osakeyhtiö on yhtiömuoto, jossa omistus jakautuu siirtokelpoisiin määräosiin (osakkeisiin) ja omistajilla (osakkailla) on yhtiön toiminnasta rajoitettu vastuu. Osakeyhtiö mahdollistaa suurtenkin yritysten omistamisen pienissä osissa. Siirtokelpoisuus merkitsee, että jokainen osakkeenomistaja voi periaatteessa vapaasti siirtää (esimerkiksi myydä tai lahjoittaa) omistusosuutensa yhtiöstä kokonaan tai osittain jollekulle toiselle ilman, että tähän tarvittaisiin erikseen yhtiön tai muiden omistajien suostumusta. Tässä suhteessa osakeyhtiö poikkeaa esimerkiksi avoimesta yhtiöstä, jossa omistusosuudet perustuvat yhtiömiesten keskinäiseen sopimukseen. Siirtokelpoisuutta saattaa tosin osakeyhtiössäkin rajoittaa esimerkiksi yhtiöjärjestyksessä oleva lunastus- tai suostumuslauseke tai osakkaiden keskinäinen osakassopimus. Rajoitettu vastuu merkitsee, että omistajat eivät ole vastuussa yhtiön toiminnasta ja veloista henkilökohtaisesti, vaan vain sijoittamansa pääoman kautta. Yhtiö on itsenäinen oikeushenkilö ja sen varat ovat erilliset omistajien varoista. Mikäli yhtiö ei kykene varoillaan vastaamaan sitoumuksistaan, yhtiö voi joutua konkurssiin ja omistajat voivat siten menettää sijoittamansa pääoman. Osakeyhtiön voi perustaa luonnollinen henkilö tai yhteisö 2500 :n osakepääomalla. Äänioikeus määräytyy osakkeiden mukaan, ja vastuu rajoittuu sijoitettuun pääomaan. Osakeyhtiötä pidetään itsenäisenä verovelvollisena, joka maksaa veroa 24,5 % verotettavasta tulostaan. Yhtiön verotus ei vaikuta suoraan osakkaan verotukseen. Osakeyhtiön osakkaiden verotus riippuu siitä, mitä tuloa osakkaat saavat yhtiöstä. Osakkaan yhtiöstä saama palkka on ansiotuloa ja osinko voi olla verovapaata tuloa, ansiotuloa ja/tai pääomatuloa. Osinkoa verotetaan henkilöverotuksessa eri tavoin riippuen siitä, onko osinko saatu julkisesti noteeratusta (listatusta) yhtiöstä vai muusta (listaamattomasta) osakeyhtiöstä. Osuuskunnassa on vähintään kolme perustajaa ja siihen voi kuulua henkilöitä ja yrityksiä, jotka suorittavat osuusmaksuja. Jos osuuskunnassa on vähintään seitsemän jäsentä, nämä eivät saa yrittäjästatusta. Jokaisella jäsenellä on yhtäläinen päätäntävalta, ja vastuu rajoittuu sijoitettuun pääomaan. Osuuskunta maksaa jäsenilleen palkkaa. Mahdollinen ylijäämä (voitto) jaetaan jäsenille palautuksina tai osuuskuntakorkoina. Osuuskuntaa pidetään osakeyhtiön tavoin itsenäisenä verovelvollisena, joka maksaa veroa 24,5 % verotettavasta tulostaan. Lähteenä: yrittajat.fi potkuri.fi yrityssuomi.fi vero.fi Pirjo Koskinen, Morsiuspuvut Sydänkäpy Ky Kirjanpitäjäni neuvoi minua yritysmuodon valinnassa. Mieheni sijoitti yritykseeni. Teen paljon messureissuja ulkomaille. Ulkomaanpäivärahojen nosto on helppoa kommandiittiyhtiössä. Dani Aavinen, Klo Design Oy Alussa meitä oli 11 osakasta. Pohdimme osuuskunnan ja osakeyhtiön välillä. Yritysneuvoja suositteli osakeyhtiötä, koska siihen suhtaudutaan vakavammin. Se myös sitouttaa osakkaat paremmin. Osakeyhtiö pystyi myös aluksi hakemaan tiettyjä rahoituksia toisin kuin osuuskunta. Kuva Klo Design 9

10 Toimiston pöydältä Kuntavaalit on käyty ja uudet valtuutetut astuvat remmiin Turussa valtuusto koki melko suuriakin muutoksia. Nuoria ja naisia valittiin valtuustoon aiempaa enemmän. Valitettavaa on, että monet ihmiset jättivät äänestämättä. Se kertoo jonkinlaisesta turhautumisesta päätöksentekoon ja erityisesti päätöksenteon hitauteen. Ohessa linkki Turun uuteen valtuustoon kaudelle Matkatoimistoliiton puheenjohtaja Matkatoimisto Hetan yrittäjä Kirsi-Marja Salonen on valittu Suomen Matkatoimistoalan Liiton puheenjohtajaksi vuosiksi Kuntakohtaiset yrittäjäpalkinnot ja maakunnallinen yrittäjäpalkinto 2012 Varsinais-Suomen maakunnallisessa yrittäjäjuhlassa Logomossa luovutettiin kuntakohtaiset yrittäjäpalkinnot, joista kaksi tuli Turkuun. Turun kuntakohtaiset yrittäjäpalkinnot luovutettiin Amslift Oy:lle ja Rannikon Siivoustukku Oy:lle. Maakuntakohtainen yrittäjäpalkinto luovutettiin turkulaiselle Care Component Oy:lle, palkinnon vastaanottivat tj. Mika Ingi ja Miika Liimatta. Vuoden 2012 Turun Yrittäjänainen Taina Kannus Hautauspalvelu Pietétistä on valittu vuoden 2012 Turun Yrittäjänaiseksi. NÄYTÄ OLEVASI JÄSEN! Julkaise yrittäjäjärjestön jäsenyydestä kertova banneri yrityksesi kotisivuilla. Näin kerrot asiakkaillesi ja muille yhteistyökumppaneillesi kuuluvasi Suomen Yrittäjiin. Banneri sopii käytettäväksi yrityksesi yleisesittelyn yhteydessä. Löydät ne täältä: Banneria ei tule käyttää tuotemarkkinoinnin yhteydessä. YRITTÄJÄN KUNTOLOMAT Lomalle valittavien henkilöiden yleiset valintakriteerit on määritelty valtioneuvoston antamilla ohjeilla sosiaalisesta lomatuesta, jotka ovat seuraavat: Lomatukea voi hakea yrittäjän lisäksi hänen avio-/ avopuolisonsa ja perheensä. Aikaisemmin saatu tuki ilmoitetaan. Hakijan tulee ilmoittaa oma ja avio-/avopuolison verotettava tulo viimeksi toimitetussa kunnallisverotuksessa Hakijan huollettavien lasten lukumäärä ilmoitetaan. Perustelut lomatuelle ovat välttämättömät: Taloudelliset, terveydelliset ja sosiaaliset syyt tulee kuvata hakemuksessa. Tukea ei voi saada peräkkäisinä vuosina. Lomatuen saamisen estää myös muualta saatu lomatuki. Lomatuki on tarkoitettu niille, joilla ei muuten ole mahdollista lomailla. Lisätietoja: Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto (MTLH ry), puhelin tai / Maarit Kainulainen. LÄMPIMÄT ONNITTELUT KAIKILLE HIENOISTA SAAVUTUKSISTA! TURUN KAUPPATORIN JOULUTORI Oletko kiinnostunut kauppiaaksi tai esiintyjäksi Turun kauppatorin Joulutorille? Ota pikaisesti yhteyttä ja kysy lisää: Rami Lehtinen TYÖTERVEYSHUOLTO Turun Yrittäjät on kilpailuttanut työterveyshuollon tuottajia Turussa ja kattosopimus sovittiin Turun Työterveys ry:n kanssa. Jokainen yritys tekee työterveyshuoltosopimuksen kuitenkin suoraan Turun Työterveys ry:n kanssa. Katso tai ota yhteyttä Kerro että olet Turun Yrittäjien jäsen, sillä tarkoituksena on järjestää tulevaisuudessa yhteisiä tempauksia hyvinvoinnin, jaksamisen ja terveyden tiimoilta. Seuraava etappi on Turun Yrittäjien järjestämä Hyvinvointi-piknikristeily. 10

11 YRITTÄJIEN TYÖTTÖMYYSKASSA SYT ALENTAA JÄSEN- MAKSUAAN Yrittäjät pääsevät ensi vuonna pienemmällä työttömyyskassan maksulla, sillä Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa SYT-kassa alentaa jäsenmaksuaan. Alimmillaan työttömyyskassan jäsenmaksu on ensi vuoden alussa 46,24 euroa vuodessa. Keskimääräinen vuosimaksu, työtulo /v, on 241,40 SYT-kassan vuosimaksun suuruus v on 1,70 % työttömyysvakuutuksen perusteeksi valitun työtulon euroa ylittäväs tä osasta euron työtuloon saakka ja sen ylimenevältä osalta 1,3 %. Jäsenmaksu on täysin vähennyskelpoinen henkilökohtaisessa verotuksessa. Yrittäjäin työttömyyskassaan voi liittyä jokainen yrittäjä, jonka lakisääteisen eläkevakuutuksen (YEL,TyEL tai MYEL) vahvistettu työtulo on vähintään euroa vuodessa. Jos eläkevakuutusta ei ole tai se on edellä mainittua pienempi, kassaan ei voi liittyä. kts. lisää Syksyn kuvasatoa 6.9. Yrityksen paloturvariskit ja pelastusharjoituksia YRITTÄJIEN KEVÄTMATKA ISLANTIIN Jos olet kiinnostunut kevätmatkasta Islantiin mukavassa Turun Yrittäjien porukassa, tee ennakkovaraus niin näemme onko tarpeeksi kiinnostusta. Lähetä nimet ja yhteystietosi anne.aholainen@turunyrittajat.fi Lämmin kiitos kaikille äänestäjilleni, pyrin olemaan luottamuksenne arvoinen valtuustokaudella ja tekemään töitä yrittäjyyden eteen Turun kaupungissa. Yrittäjät on mun juttu! Syyskuussa järjesteltiin Putiikkiviikkoja Anne Aholainen toimistopäällikkö Turun Yrittäjät anne.aholainen@turunyrittajat.fi puh Kaupunki kohtaa sosiaali- ja terveysalan yrittäjiä Watit haltuun Logomossa 11

12 Yrittäjäystävien ketju Nimeni Tia Wahlroos Yritykseni Kukkakauppa Kiinan kukka Miten minusta tuli yrittäjä? Kukkakauppa on ollut haaveena jo pikkutytöstä asti ja kun tilaisuus tuli niin tartuin siihen enkä ole päivääkään katunut päätöstä. Mielenkiintoisinta työssäni ovat mukavat asiakkaat ja kukkien kanssa työskentely. Erityistaitoni posliinimaalaus Minulle tärkein nettisivu Keksintö jota ilman en voi elää puhelin Keräilen kaikkea pientä Karmein paheeni valvominen illalla Elämäni tähtihetki nuorena yrityksen perustaminen Jos uskaltaisin, niin muuttaisin ulkomaille. Paras lukemani kirja Lapsena Tiina-kirjat, aikuisiällä en muista milloin olisin kirjoja lukenut. Paras paikka maailmassa oma koti Kehen haluaisin tutustua ei tule juuri ketään mieleen Mottoni Tartu hetkeen! Ruusut ja risut Turun Yrittäjille Ruusuja Turun Yrittäjille mukavien tilaisuuksien järjestämisestä. Kadun etten opiskellut koulussa kieliä paremmin. 12

13 Turkulaisille yrittäjille oma elinkeinoasiamies Teksti Pentti Salonen Turun Seudun Kehittämiskeskuksessa on ryhdytty tiivistämään yhteistyötä yrittäjien ja kuntien välillä tavoitteena palvella seudun yrityksiä entistä paremmin. Turkulaisille yrityksille on nimetty yhteyshenkilöksi elinkeinoasiamies Aino Ukkola, jolla on aiempien tehtäviensä myötä kokemusta niin yritysyhteistyöstä kuin kaupunkikeskustan kehittämisestä. Ukkola on toiminut Turun Seudun Kehittämiskeskuksessa kehittämis- ja projektitöissä seitsemän vuotta ja ehtinyt tänä aikana olla tekemisissä erilaisten yrittäjien kanssa. Aino Ukkola tuli Kehittämiskeskukseen alun perin hyvinvointikoordinaattoriksi, minkä myötä eritoten sosiaali- ja terveydenhuolto on hänelle tuttua aluetta. Viime vuosina luovien alojen kehittäminen on painottunut hänen työssään ja viimeisimpänä hän on toiminut Fortuna-korttelin kehittämishankkeen projektipäällikkönä. Yhteystiedot: Aino Ukkola puh % välttää puhelimen käyttöä ulkomailla. Ja aivan turhaan. Uudella Sonera Sopiva Yrityksille -liittymällä soittelet ja surffaat pohjolassa ja Baltiassa samaan hintaan kuin Suomessa. Puhelut ja videopuhelut, tekstija kuvaviestit sekä netin käyttö kuuluvat liittymän kuukausihintaan. Voit valita liittymään sinulle sopivimman puhelimen, halutessasi myös ilman määräaikaisuutta. Soneran edut ja palvelut saat paikalliselta Sonera Pro -kauppiaaltasi! Nokia Lumia 900 Nokia Lumia 900 & Yritys /kk Alv 0 %, 24 kk sopimus Yritys 2500 Puhetta 2500 min/kk Viestejä 2500 kpl/kk Netti maks. 42 Mbit/s Puhelin- ja netinkäyttö pohjolassa ja Baltiassa samaan hintaan kuin kotimaassa /kk EB Halofax Oy, Linnankatu 21, Turku Puhelin Avoinna arkisin klo Tiloissamme toimii myös valtuutettu Nokia-Care-huoltopiste. Vain yritysasiakkaille, hinnat alv. 0 %. Lisätietoja Sonera Sopiva yrityksille -liittymäpaketeista

14 Kaleidoskooppi-hankkeessa on alkanut tai alkamassa on kolme erilaista pilottihanketta, joiden tuloksia kuullaan keväällä, Rita Rauvola kertoo. Kokonaistavoite on kymmenen pilottia. Meri ja taide työllistävät Teksti ja kuvat Sini Silván Luovien alojen ja meriklusterin yhteistyö voi käytännössä muuttua euroiksi ja hyödyksi molemmin puolin. Se voi muuttua myös elokuvaksi. Yksi esimerkki tästä on Meriauran ja HallavaFilmin yhteistyö osana Kaleidoskooppihanketta. Tavoite tiedetään: Meriauran henkilöstö halutaan aina viimeistä merimiestä myöten saada huomaamaan, että yrityksen strategiat ovat myös häntä varten. Keinona sitouttamiseen ei pidetä palavereja vaan eläydytään katselemaan elokuvaa. Aina tarvitaan joku tai jokin, mikä pistää uuden käyntiin. Tässä tapauksessa se on ollut projektituottaja Lan Le Kaleidoskooppi hankkeesta. Hän lähti keräämään ideoita molemmin puolin. Lan Le tuli kyselemään, mitä yhteistä meillä voisi merialan yrityksenä olla humanististen luovien alojen kanssa, konsernijohtaja Jussi Mälkiä Meriaurasta kertoo. Jokainen työntekijä osa kokonaisuutta Meriaura on yritysrypäs, jonka osina on merilogistiikkaa, maakuljetuksia ja myös uusiutuvan energian tuotantoa. Työntekijöitä on koko konsernissa ja alihankkijoiden myötä lähes 500. Silloin on tärkeää saada jokainen työntekijä ymmärtämään, että kyseessä on asiakkaiden näkökulmasta palveluyritys. Ajatellaanpa konttialusta, jossa kuljetetaan asiakkaan tavaraa: Alus on asiakkaan kannalta niin kuin hotelli, joka vuokrataan käyttöön. Hotellissa asiakas haluaisi, että lakanat ovat puhtaat, Mälkiä vertaa. Vastaavasti konttialuksessa tarvitaan siistejä, kunnossa olevia tiloja. Silloin aluksessa työskentelevä merimies on juuri se, jolla on avaimet käsissään ja mahdollisuus vaikuttaa siihen, mitä asiakkaalle tarjotaan. Silti merimies varmasti harvoin itse ajattelee olevansa palveluammatissa. Ideoita pääkonttorista Linnankadulta ei ole helppo siirtää yksintyöskentelevälle autonkuljettajalle tai merimiehelle. Silloin muutaman kymmenen tuhannen euron investointi luovaan ratkaisuun on jo kannattavaa. Lokakuun lopulla nähdään, mitä ohjaaja Toni Panulan ja Meriauran puolelta erityisesti henkilöstöjohtaja Jan Laurelin aivotyönä on pistetty liikkeelle. Elokuva ja täysin uudenlainen strategiaprosessi puhuu silloin puolestaan, Laurel sanoo. 14

15 Uusia tuotteita, uusia palveluita Filmihankeen taustalla on vuosi sitten aloitettu Kaleidoskooppi hanke, jossa vastaavia pilotteja on useita. Kaleidoskooppi tuottaa tietoa sekä uudenlaisista yhteistyömahdollisuuksista luovan alan sekä meri- ja metalliteollisuuden yritysten välillä, kokonaishanketta hallinnoiva Rita Rauvola Humanistisesta Ammattikorkeakoulusta kertoo. Meri- ja metalliteollisuuden yritykset ovat olleet erittäin avoimia uudelle yhteistyölle. Siellä ollaan kiinnostuneita kehittämään ja luomaan uusia mahdollisuuksia. Pikemmin luovan alan ihmisille on ollut oma prosessinsa ymmärtää, miten voi myydä osaamistaan ja tuotteistaa sitä, Rauvola kertoo. Nyt syntyneistä yhteistyökuvioista näyttäisi syntyvän myös uusia tuote- ja palvelukonsepteja, Rauvola kehuu. Kaleidoskooppi on nimensä mukaisesti monien työpajojen ja pilottihankkeittensa sekä yhteistyökumppaniverkostojen myötä kuin värillisten pienien lasipalojen kirjo. Pienellä liikautuksella näyttäytyy aivan uudenlainen kuvio. Jussi Mälkiän vetämä Meriaura konserni on avoin uudelle: henkilöstöä voidaan sitouttaa visuaalisesti ja elämysten kautta, elokuvan keinoin. Lisätietoja:

16 Yrittäjän hyvinvointi Jaksava yrittäjä Teksti Terhi Sivonen Kuva Suomen Yrittäjien kuvapankki Tärkein työhyvinvointiin vaikuttava tekijä on yksilö, ihminen ja hänen henkilökohtaiset kokemuksensa. Näitä ovat työssä jaksamiseen ja työmotivaatioon liittyvät tekijät. Työ- ja toimintakykyyn vaikuttavat yksilön psyykkiset, fyysiset ja sosiaaliset tekijät. Henkilökohtaisten tekijöiden lisäksi työhyvinvointtiin vaikuttavia tekijöitä ovat: itse työ työympäristö työyhteisö terveys sosiaalinen ympäristö työnantajan henkilöstöpolitiikka ja lainsäädäntö Yrittäjän ajanhallinta Yksi keskeisesti yrittäjän työhyvinvointiin vaikuttava tekijä on työn- ja ajanhallinta. Yrittäjät tekevät keskimäärin 20 % pidempää työpäivää kuin palkansaajat. Yrittäjän vaarana on, että työ vie liikaa aikaa vapaa-ajan ja ihmissuhteiden kustannuksella. Yksinyrittämiseen liittyvä riski on yksin yrittäminen. Työyhteisön, vertaistuen ja keskustelukumppanin puuttuminen tekee työstä yksinäistä. Yksinäisyyden voi kokea myös työn jatkuvuutta pohtiessa. Hyvinvoiva työyhteisö on tehokas työyhteisö Tuottavuus, tuloksellisuus ja laatu ovat tuloksia työhyvinvoinnista. Työhyvinvointi vaikuttaa myös asiakastyytyväisyyteen sekä ulkoiseen ja sisäiseen palvelukykyyn. Yksilön näkökulmasta tarkasteltuna työhyvinvointi lisää elämänlaatua ja henkilökohtaista hyvinvointia. Yksilön jaksamista palveleva työhyvinvointityö on tavoitteellista. Tärkeää on tulevaisuuden tekeminen ja tietoisuus siitä, mihin suuntaan ollaan menossa. Vahvimmilla ovat sellaiset yritykset, joilla on vankka usko tulevaisuuteen, haastava visio, selkeät strategiset valinnat ja työyhteisön kesken yhteiset arvot. Jaksamisen ja työhyvinoinnin riskitekijät Toimintaympäristön muutosvauhti on nykyisin nopeampaa kuin koskaan aikaisemmin ihmiskunnan historiassa. Muutoksessa mukana pysyminen edellyttää jatkuvaa osaamisen kehittämistä ja toimintaympäristön seuraamista. Tämä johtaa siihen, että yrittäjille ja työntekijöille asetetaan yhä enemmän tehokkuus- ja osaamisvaatimuksia. Jaksamisen riskitekijät voidaan jakaa kolmeen ryhmään: yleisistä syistä johtuvat työhyvinvointiriskit, esimerkiksi organisaation ongelmat erityisistä syistä johtuvat työhyvivointiriskit, esimerkiksi ristiriidat esimiesten tai työtovereiden kanssa tehtävälähtöisistä syistä johtuvat työhyvinvointiriskit, esimerkiksi vaikeat asiakkaat Yksinyrittäjällä riskitekijöitä ovat myös sairastuminen, tapaturma, resurssien hallinta sekä ammattitaitoon liittyvät riskit. Riskitekijät on tärkeää tiedostaa, jotta niiden aiheuttamia ongelmia voidaan välttää. Näitä tietoja kannattaa käyttää työhyvinvoinnin parantamisen pohjana. Lähde: Koivuniemi, T., Saivosalmi, R. & Turun Yrittäjät ry (2009) Jaksava yrittäjä PK-yrittäjän työhyvinvoinnin käsikirja Turun Yrittäjät järjestää piknik-risteilyn hyvinvointiteemalla. Katso tarkemmin: 16

17 Jos alhainen korkotaso miellyttää, siitä kannattaa pitää kiinni Ottamalla yrityslainaasi Korkokaton asetat ylärajan viitekoron nousulle ja pääset varmuudella nauttimaan matalista koroista vielä jatkossakin. Sen lisäksi, että saat rajattua korkojen nousuriskin, varaat samalla yrityksellesi mahdollisuuden hyötyä täysimääräisesti, mikäli korot yhä jatkavat laskuaan. Kysy lisää ja huolehdi vähemmän. Turun yrityskonttorin johtaja Jouko Grönroos ja Raision yrityskonttorin johtaja Pertti Saarinen toivottavat nykyiset ja uudet yritysasiakkaat tervetulleeksi Nordeaan. Turun ja Raision yrityskonttorien asiantuntijoilta saat korko-suojaukseen ja muihin yrittämiseen liittyviin asioihin aina parhaat mahdolliset ratkaisut. Soita Yrityspalveluumme , ma pe 8 18 (pvm/mpm) ja varaa aika meille. Lisätietoja saat yrityskonttoreistamme tai osoitteesta nordea.fi Nordea Pankki Suomi Oyj Turun yrityskonttori, Kauppiaskatu 9 b, Turku Raision yrityskonttori, Raisiontori 7, Raisio nordea.fi yrityskonttorit_210x148.indd

18 Tapahtumakalenteri Marraskuu Uusien jäsenten ilta klo Yrittäjäaamukahvit Ääniräätäli Oy:ssä klo Yrittäjän kuittikoulu klo Yrityssenssit, VSY Tapsa, Toivo ja Rakkaus -musiikkinäytelmä klo Hyvä ilmoitus ja toimiva tiedote -koulutus klo Syyskokous ja coctails JOULUKUU Yrittäjäaamukahvit EFG Toimistokalusteet Oy:ssä klo Itsenäisyyspäiväristeily Joulupuuro Veritaksessa TAMMIKUU Siljan Piknik-hyvinvointiristeily Yrittäjä kohtaa kaupungin -tilaisuuksia Yrittäjien kuntojumpat tiistaisin Yrittäjäaamukahvit Uusien jäsenten illat Teatteri- ja elokuvanäytöksiä Putiikkiviikot ja Joulutori Löydät meidät myös Facebookista Ilmoittautumiset: /tapahtumakalenteri tai puh. (02)

19 Turun Yrittäjien hallitus 2012 Puheenjohtaja Pentti Salonen, PuroSalonen Oy puh Sihteeri Anne Aholainen, Turun Yrittäjät ry puh Tomi Alapaattikoski, Anders Inno Oy puh Caterina Casagrande-Mäkelä, CC-M Arkkitehdit puh Ville Jalo, Rakennus Jalo puh Jari Liitola, Viidakkorumpu 2.0 Oy puh Michael Lindholm, Analystica Oy puh , Lasse Lintervo, Planlasse Oy puh Tarja Oikarinen, Disne Oy puh Marjukka Pentti, Tili-Vinkki Oy puh Jari Rastas, Turun Teollisuuden Rakentajat Oy puh , Jorma Saariketo, Konsultointi Vistaco Oy puh Jarmo Tamminen, Turun Yrittäjien Säätiö puh Kirsti Toikka, KB-Order Oy puh Hyvä jäsenyrittäjä Ovatko yrityksesi yhteystiedot muuttuneet? Pääset muuttamaan yhdistyksen jäsenrekisterissä olevia yrityksesi tietoja osoitteessa: fi/yrityshaku valitsemalla kohdan Omien tietojen tarkistus. Sisään kirjautumiseen tarvitset yrityksesi Y-tunnuksen ja jäsennumerosi. Kun yhteystietosi ovat kunnossa, saat aina jäsenyrityksille kuuluvat lehdet, sähköpostiviestit sekä uutiskirjeet ajallaan. Jäsentietojen päivityslomake on uudistunut. Voit kertoa laajemmin tietoja yrityksestäsi ja sen toiminnasta. Uudistus on osa tulevaa jäsenpalvelua, joka mahdollistaa yhä laajemman verkostoitumisen ja näkyvyyden yrityksille. Jäsenille tiedotetaan asiasta tarkemmin, kun uudistettu verkkopalvelu julkaistaan ja laajempien yritystietojen hyödyntäminen on mahdollista. Tietojasi voit päivittää myös soittamalla aluejärjestöön, Varsinais-Suomen Yrittäjiin puh. (02) Voit aina myös soittaa Turun Yrittäjien toimistoon ja kysyä lisää jäsenille kuuluvista eduista ja palveluista puh. (02)

20 Turun Yrittäjien toimisto Brahenkatu Turku Kutsu Turun Yrittäjät ry:n sääntömääräinen syyskokous Tiistaina klo Sonera-talossa, Eerikinkatu 21 Valtakirjojen tarkistus klo Esityslista 1. Kokouksen avaus. 2. Kokouksen järjestäytyminen. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja neljä ääntenlaskijaa. 3. Todetaan kokouksen laillisuus, osanottajat ja päätösvaltaisuus. 4. Päätetään esityslistan hyväksymisestä. 5. Päätetään toimintasuunnitelman vahvistamisesta vuodelle Päätetään hallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajien ja muiden jäsenten palkkioista. 7. Päätetään jäsenmaksusta, kannattajajäsenmaksusta ja seniorijäsenmaksusta sekä talousarviosta vuodelle Valitaan hallituksen puheenjohtaja vuodelle Valitaan hallituksen jäsenet erovuorossa olevien sekä eronneiden tilalle. 10. Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa vuodelle Muut asiat. 12. Kokouksen päättäminen. Syyscoctails Tiistaina noin klo 20 Sonera-talossa, Eerikinkatu 21 (sisäänkäynti ent. Postin pääovesta Eerikinkadun ja Humalistonkadun kulmasta) Ohjelma Tervetulotoivotukset Aluejohtaja Kimmo Sulin, Sonera Puheenjohtaja Pentti Salonen, Turun Yrittäjät Vuoden 2012 Hantvärkkärin palkitseminen Kevyttä ohjelmaa Buffet Mukaan mahtuu 120. VP. Tarjoilun vuoksi pyydämme sitovat ilmoittautumiset Turun Yrittäjiin tiistaihin mennessä: tai toimistosihteeri Terhi Sivoselle p Lämpimästi tervetuloa! Avec Turussa Turun Yrittäjät ry:n hallitus