KEMIA Kemi OLUT- VANHUS MITTARI- TONTUN MITEN BAKER STREETIN. heräsi henkiin. tarinoita. patentoida nanokeksintö? nerokas rikoslaboratorio 8/2014

Transkriptio

1 KEMIA Kemi 8/2014 OLUT- VANHUS heräsi henkiin MITTARI- TONTUN tarinoita MITEN patentoida nanokeksintö? BAKER STREETIN nerokas rikoslaboratorio

2 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI KEMIAN LAITOS KEMISKA INSTITUTET DEPARTMENT OF CHEMISTRY KEMIALLA huipulle ja yhteiskuntaan Yhteishaku Suomen suurin ja laaja-alaisin kemian laitos Syvällisestä perustutkimuksesta teollisiin sovelluksiin. Monipuolista kotimaista ja kansainvälistä opetus- ja tutkimusyhteistyötä. Kemianluokka Gadolin koulujen opetuksen tukena.

3 Kemian ja bioalan ammattimessut BUSINESS NETWORKING INNOVATIONS Messukeskus Helsinki chembiofinland.fi #chembio2015 Kemian ja bioalan tärkein kohtauspaikka ChemBio Finland johdattaa tuoreimman tiedon äärelle. Tapaa uusia ja vanhoja tuttuja ja vahvista verkostojasi! Tutustut yrityksiin ja uutuuksiin, ja seuraat monipuolisia tietoiskuja ja ajankohtaista ohjelmaa, mm. Kemian Päivät Save the World -symposium: Kohti biotaloutta Uraseminaari ja Nuorisopaneeli Asiaa biotekniikasta, turvallisuudesta ja ravitsemuksesta. Lue lisää ja rekisteröidy kävijäksi osoitteessa chembiofinland.fi Avoinna: ke klo 9 17 ja to klo 9 16 SAVE THE WORLD OIKEITA KOHTAAMISIA. AITOJA ELÄMYKSIÄ. KOSKETUS TULEVAISUUTEEN.

4 SISÄLLYS 6 Hylyn olut herätettiin henkiin Vaahtohattuinen isoisä sai uuden elämän Lauri Lehtinen 12 TÄTÄ MIELTÄ Mittaritontun tarinoita Pekko Vehviläinen 14 Sähkökemia suojaa sellukeittimen Korroosio kuriin Jari Koponen 20 AJANKOHTAISTA Suomalainen kemianteollisuus on Turvallisuuden aatelia Leena Laitinen 22 UUTISIA 28 VIHREÄT SIVUT 34 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU 38 REACH RAKENTUU CLP-asetus yhtenäistää pakkausmerkinnät Paula Jantunen 39 ULJAS UUSI BIOTALOUS Kaikki irti perunasta Maija Pohjakallio 40 NÄKÖKULMA Sinilevän sielunelämä Anja Nystén 40 KEMIA SILLOIN ENNEN 41 NAISET JA KEMIA Marguerite Perey teki säteilevän löydön Sisko Loikkanen 42 Vuoden luonnontieteilijälle Mittaaminen on sydämen asia Päivi Ikonen Antonin Halas Savcor Forest VTT:n tutkijat löysivät eläviä mikrobeja 1800-luvun olutpullosta. Merenpohjasta ongittu olutvanhus pääsi uudelleen tuotantoon. (s. 6) Jos ruoste raiskaa massiivisen sellukeittimen, on piru merrassa. Suomalainen Savcor Forest hyökkää tekniikallaan korroosiota vastaan. (s. 14) 44 Laboratorioissa haaskataan kemikaaleja Marja Saarikko 46 Raakamaidon käyttö on riskipeliä Arja-Leena Paavola 48 Nanoteknologia ja bioteknologia Missä menevät patentoitavuuden rajat? Hanna Laurén 50 Elintärkeät immateriaalioikeudet Kopiointi voi yllättää kokeneenkin yrityksen Marja Saarikko 52 Legendaarinen Sherlock Holmes Maailman ensimmäinen CSI-laboratorio toimi Baker Streetillä Erkki ja Ulla Karjalainen 57 KEEMIKKO Some rap 58 ULKOMAILTA 60 HENKILÖUUTISIA 63 TULEVIA TAPAHTUMIA 64 SEURASIVUT 66 TIETEEN KAUPUNGIT Lyon rokottaa Euroopan Sisko Loikkanen Sherlock Holmes perusti maailman ensimmäisen CSI-laboratorion omaan olohuoneeseensa. Mutta kuka oli nerokkaan yksityisetsivän esikuva? (s. 52) Jenni Kuva Koko ikänihän minä olen elänyt kemia edellä, pian eläkkeelle siirtyvä Mikesin ylijohtaja Timo Hirvi hymyilee. (s. 42) Erkki Karjalainen 4 KEMIA 8/2014

5 KEMIA Kemi Vol. 41 Coden: KMKMAA ISSN Toimitus Redaktion Office Pohjantie 3, FIN Espoo puh Päätoimittaja Chefredaktör Editor-in-Chief DI Leena Laitinen Toimituspäällikkö Redaktionschef Managing Editor Päivi Ikonen Taitto Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen Sihteeri Sekreterare Secretary Irja Hagelberg Vakituinen avustaja ja toimistotyöntekijä Permanent medarbetare Contributing Editor Sanna Alajoki Ilmoitukset Annonser Advertisements Myynti Forsäljning Sales Kalevi Sinisalmi Milla Sinisalmi Irene Sillanpää Tilaukset Prenumerationer Subscriptions puh Tilaushinnat Kotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroa Kouluille 49 euroa, Prenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euro Subscription price (out of Finland) EUR 145 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16 Osoitteenmuutokset Kemian Seurojen toimisto puh , faksi toimisto@kemianseura.fi Kustantaja Utgivare Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja Verkst. direktör Managing Director Leena Laitinen Pohjantie 3, FIN Espoo puh leena.laitinen@kemia-lehti.fi Toimitusneuvosto Redaktionsråd Editorial Board Viestintäpäällikkö Susanna Aaltonen, Kemianteollisuus ry Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, SalWe Oy Professori Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Toiminnanjohtaja Heleena Karrus, Kemian Seurat Tutkija Helena Laavi, Aalto-yliopisto Päätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-Kemi Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Professori Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Keskipainos 5 000, erikoisnumeroilla kpl:n lisäjakelu. Forssa Print, Forssa 2014 ISO 9002 Scanstockphoto Markku Joutsen Katoava luonnonvara KIRJOITUSTAITO alkoi kehittyä 3200-luvulla ennen ajanlaskumme alkua ja katosi salaperäisesti vuoteen 2100 mennessä. Kenties tällaiseen johtopäätökseen tulevat kaukaisen tulevaisuuden arkeologit tutkiessaan menneiltä sukupolvilta jääneitä dokumentteja. Mistäpä he tietäisivät, millaisia valintoja muinoin tehtiin, kun painetusta sanasta tuli katoava luonnonvara. Hyllykilometreittäin arkistoja hävitettiin ja muutettiin biteiksi, viimeisetkin painetut julkaisut väistyivät digitaalisten tieltä, ja postilaitos siirtyi välittämään vain sähköisiä kirjeitä ja lehtiä. Sinne ne kaikki lopulta maailman mullistuksissa hävisivät, äärettömään bittiavaruuteen. Tulevaisuuden arkeologeilla on käsissään vain kasa kylmiä, hiljaisia älylaitteita, joiden käyttötarkoitusta he arvuuttelevat. Uskontoonko nämä jokaisen kansalaisen kantamat esineet liittyivät? OMIN KÄSIN kirjoitetusta kirjeestä on tullut harvinaisuus sähköpostien, pikaviestien ja some-päivitysten virrassa. Kehityksen kiivaus hätkähdyttää, sillä vain pari sukupolvea sitten kirje oli korvaamaton viestintäväline, sota-ajan oloissa usein ainoa mahdollinen. Kuinka paljon vähemmän tietäisimmekään esivanhempiemme elämästä ilman kenkälaatikoiden aarteita. Kaikki eivät ole synnynnäisiä kynäniekkoja, mutta jokainen kykenee ilmaisemaan itseään omalla tavallaan. Antikvariaattilöytö vuodelta 1910 on osunut aikansa markkinarakoon: Yli 600 kirjekaavaa hyödyllisiä tietoja asioimis ja hakemuskirjeille. Seikkaperäinen opas antaa puuttuvat sanat kirjeeseen esimiehelle. koetan puolestani, heikkojen voimieni mukaan, tehdä itseni Teidän jatkuvaa suosiotanne ansaitsevaksi. Tähän tapaan neuvottiin hieromaan sovintoa ystävän kanssa: En tahdo tässä ruveta uudestaan osoittamaan itseni olleen oikeassa, sillä se lisäisi Sinussa vain vastenmielisyyttä. Muuttoaikeissa ollut neiti sadan vuoden takaa on saattanut ällistyä vaiteliaan naapurinmiehen äkillistä tunteiden vyörytystä. Kävi yhtäkkiä selväksi, ettei elämä, ilman Teitä, olisi minkään arvoinen, armas impeni. Kiitettävästi teos tarjoaa myös neidille useita vastausvaihtoehtoja ilahtuneen myönteisestä jyrkän torjuvaan. KENELLE SINÄ haluaisit tänä jouluna kirjoittaa? Aina kirjettä ei ole mahdollista toimittaa perille, mutta jo sanoiksi pukeminen saattaa helpottaa. Tärkeimpään kerrottavaan voi riittää muutama sana. Kiitos, että olet. Annan sinulle anteeksi. Minulla on sinua ikävä. Toivotamme rauhallista joulun aikaa ja kiitämme lehden lukijoita, ilmoittajia ja yhteistyökumppaneita kuluneesta vuodesta. Kemia-lehden toimitus Olemme osoittaneet joulutervehdyksen Hyvä Joulumieli -keräykseen. PÄÄKIRJOITUS 15. joulukuuta /2014 KEMIA 5

6 Hylyn olut herätettiin henkiin Vaahtohattuinen isoisä sai uuden elämän 1840-luvun belgialainen olut on herätetty uudelleen henkiin Suomessa. Juoman resepti saatiin vanhoista olutpulloista, jotka sukellettiin ylös Itämereen uponneesta laivanhylystä. Lauri Lehtinen Siinä sitä nyt on luvun tyyliin pantua olutta, joka maistuu niin, luultavasti aivan samalta kuin se juoma, jota vauraat keskieurooppalaiset parisataa vuotta sitten tapasivat oluttuvissaan nauttia. Uutuuden resepti perustuu olutpulloihin, jotka ongittiin esiin Itämeren pohjassa maanneesta vanhasta laivahylystä. Juoma on rekonstruoitu mahdollisimman tarkasti esikuvansa kaltaiseksi. Ahvenanmaalaisen Stallhagenin panimon valmistama hylkyoluen kopio on saanut nimekseen Stallhagen Historic Beer Stallhagen 1843 on hienostunut olut. Se on luonteeltaan sofistikoitu ja pehmeä ja antaa hyvän käsityksen siitä, miltä laadukas olut maistui 1800-luvun alkupuolella, kuvailee Visit Åland 6 KEMIA 8/2014 Merestä löytyi aarre. Vanhan oluen lähes 200-vuotias henki elää nyt uudessa muodossa ja uudessa pullossa.

7 ahvenanmaalaispanimon toimitusjohtaja Jan Wennström. Pöydällä lepäävät vihreät pullot ovat päätepiste neljä vuotta kestäneelle kiehtovalle hankkeelle, johon ovat osallistuneet kahden maan tutkijat ja oluenpanon osaajat. Tarina alkaa vuodesta Kaikuluotausmittaukset olivat jo joku vuosi aiemmin havainneet Ahvenanmaan Föglön vesiltä merenpohjaan uponneen laivanhylyn. Kun sukeltajat vihdoin pääsivät tutkimaan haaksirikkoutunutta kuunaria tarkemmin, sieltä paljastui yllätys: lasti samppanjapulloja, joissa sisältö oli vielä tallella. Juomat olivat säilyneet Itämeren pimeässä ja viileässä sylissä hyvin. Nestemäinen aarre onnistuttiin nostamaan vahingoittumattomana ylös. Osa parisataa vuotta vanhasta samppanjasta myytiin huutokaupoissa, joissa kuohuviinin ystävät maksoivat yhdestä pullosta korkeimmillaan euroa. Arvojuomia kuljettanut kuunari oli luultavasti lähtenyt matkaan Ranskan Champagnen alueelta, josta se oli jatkanut jokireittiä pitkin Belgiaan. Siellä kannelle oli otettu lisälastia. Itämeren pohjoisosat olivat 1800-luvulla vahvasti Venäjän hallussa. Samppanja olikin kenties tarkoitettu johonkin venäläislinnoitukseen tai -varuskuntaan, ellei suorastaan Pietarin hoviin. Juomalastia ehkä kohti keisarillista hovia kuljettanut kuunari makaa Ahvenanmaan vesillä lähes 60 metrin syvyydessä. VTT tunsi tuopin jäljet Kun hylystä saatua saalista perattiin, lastin joukosta paljastui viisi sellaista pulloa, joita ei voinut erehtyä luulemaan kuohuviiniksi. Pullojen sisältö ei silti ollut mitenkään itsestään selvästi oluttakaan. Kun pullot saapuivat tutkittaviksi VTT:hen, tutkijoiden piti aloittaa avoimelta pöydältä. Ensimmäisenä viittasi olueeseen nesteen väri. Asia vahvistui, kun pullojen sisällön kemiallinen analyysi paljasti mallassokereita, humaloista tuttuja jäämiä sekä oluelle tyypillisiä aromaattisia yhdisteitä ja aminohappoja. Luonnonkorkkien analysointi puolestaan kertoi juoman pullotusajaksi 1840-luvun, todennäköisimmin vuoden Hylyn pullot sisälsivät siten maailman vanhinta säilynyttä olutta. Samppanjan tavoin myös pullotettu olut oli ajan mittapuulla kallisarvoinen erikoistuote. Käsin puhallettu lasipullo ja ehkä jo pelkkä luonnonkorkki lankahäkkeineen olivat arvokkaampia kuin olutmäärä, joka pulloon mahtui. Olutta kyllä pantiin Euroopassa jatkuvasti, joten tuore, tynnyröity juoma oli sinänsä yleinen ja myös laadukas tuote lähes koko maanosassa. Koska hylky makasi lähes 60 metrin syvyydessä, vesipatsaan paine ylitti selvästi pullojen sisäisen paineen. Reilussa puolessatoista vuosisadassa korkkien läpi oli siksi tihkunut merivettä, joka oli otettava analyyseissä huomioon. Kun meriveden metallien määrä suhteutettiin normaalin vierteen metalleihin, voitiin arvioida pulloihin hiipineen suolan ja edelleen meriveden osuus. Monet yksityiskohdat viittasivat siihen, että kuunarin kansilastiksi olisi otettu Lambic-olutta tai sen lähisukulaista. 8/2014 KEMIA 7

8 Villihiiva ja viileä ilma tekevät Lambicin Lambic on olutlaji, jota valmistetaan ainoastaan Sennejoen laaksossa Belgiassa. Juoman erikoispiirre on, että olutvierteeseen ei lisätä ollenkaan hiivaa. Sen sijaan olutpanimon ullakolla on suuri, matala allas, jossa villihiivat ja muut pieneliöt saavat aikaan oluen spontaanikäymisen. Lambic-olutta voidaan panna vain loka- ja toukokuun välisenä aikana, jolloin ilma on riittävän viileää. Oluen ainesosat ovat noin 70 prosenttia mallasohraa ja 30 prosenttia mallastamatonta vehnää. Humalaa Lambicissa käytetään runsaasti, mutta se on yleensä vähintään kolme vuotta vanhaa. Tällaisessa humalassa ei enää ole oluen katkeruutta lisääviä aineita, joita humaloilta yleensä halutaan. Sen sijaan aineet toimivat suojana muita tartuntoja vastaan. Se, että vehnä on oluessa mallastamattomana, aiheuttaa panimo- Lambic-olutta tehdään muun muassa Timmermansin panimossa. Vierre lasketaan jäähtymään ja käymään matalaan kuparialtaaseen. mestarille muutamia ylimääräisiä liikkeitä. Vehnän tärkkelyksen muuttuminen sokeriksi ja edelleen alkoholiksi vaatii sitä, että ohramaltaan tuottamat entsyymit saavat riittävästi vaikutusaikaa. Villihiivojen ja muuttuvan maitohappobakteerikannan takia jokai- nen erä olutta on hieman erilainen. Pitkähkö kypsytys tammitynnyreissä ja erien sekoittaminen saavat kuitenkin aikaan sen, että Lambic useimmiten maistuu suunnilleen samalta omintakeiselta ja hyvin happamalta. Lambic kuuluu suomalaisen sahdin ja eurooppalaisten luostarioluiden tapaan yhä hengissä oleviin esiteollisiin oluttyyppeihin. Niitä ei käytetä puhtaalla kulttuurihiivalla vaan puolisatunnaisella hiivakannalla. VTT:n tekemät analyysit paljastivat hylkyoluesta myös monia yhtäläisyyksiä nykyoluisiin, joskin 3-metyylibutyyliasetaatin määrä oli silmiinpistävän pieni. Asia saattoi johtua ikääntymisen mukanaan tuomista muutoksista tai vaihtoehtoisesti Lambic-tyyppisestä panomenetelmästä. Myös melko korkeat 2-fenyylietanolin ja 1-propanolin määrät viittasivat Dekkerasuvun hiivoihin. Pullon henki eli yhä Oli selvää, ettei paljon ennen Louis Pasteuria valmistettua olutta ollut Visit Åland Sukeltajat onnistuivat noutamaan pullot ehjinä pintaan. 8 KEMIA 8/2014

9 sen paremmin pastöroitu kuin suodatettukaan. Teoriassa olisi ollut mahdollista, että sakasta olisi voinut löytyä eläviä hiivasoluja, joiden avulla vanha janojuoma olisi voitu puhaltaa sellaisenaan henkiin. Valitettavasti tutkijat eivät onnistuneet eristämään nesteestä elävää hiivakantaa mutta kuolleita Dekkera-hiivan soluja kylläkin. Samat hiivat ovat tärkeitä nykypäivän Lambicien panemisessa. Hämmästyksen aihe tutkijoille oli, että olutnäytteistä paljastui eläviä bakteereja. Ne ovat vanhimpia oluista koskaan löytyneitä mikrobeja. Olut oli jo osittain vahingoittunut oltuaan pitkään merenpohjassa. Elävien maitohappobakteerien löytyminen nesteestä oli meille iloinen yllätys, kertoo VTT:n tutkija, asiakaspäällikkö Annika Wilhelmson. Tämänkaltaiset bakteerit olivat ominaisia aikakauden oluille, joten Antonin Halas VTT:n tutkimuksissa hylkyoluesta löytyivät maailman vanhimmat oluessa säilyneet mikrobit. Elävien maitohappobakteerien löytyminen oli iloinen yllätys. niitä on käytetty myös luotaessa olutta uudelleen. Samanlaisia maitohappobakteereja on myös nykyisissä Lambicoluissa. Raaka-aineista voitiin tehdä johtopäätös, että hylyn olut olisi ohraja vehnäpohjaista juomaa, jonka vehnää ei välttämättä ollut mallastettu. Myös humalan osuus oli teollisista oluista poikkeava. Lisäksi sitä oli erittäin runsaasti, kuten nykyisissä Lambiceissakin. Tutkimus osoitti myös, että vanhat pullot sisälsivät kahta hieman erilaista olutta. Panimon painajainen Hanke kävi yhä kiinnostavammaksi, kun päätettiin, että vanhan mallin mukainen olut synnytetään uudelleen kaupalliseksi tuotteeksi. Urakka merkitsi tavallaan panimomestarin painajaista. Lambicit ovat perinneoluita, joi- Esa Tanskanen Laadukasta 1800-luvun alun olutta, olkaa hyvä. Juoman maku on pehmeä ja hienostunut. den onnistuminen on pitkälti sattumaa, koska ne käytetään villihiivojen ja bakteerien seoksella. Lambicin valmistusvaiheet ovat alttiita mikrobitoiminnan vaihteluille ja prosessin hallinnan heilahteluille. Tiivistetysti voidaan sanoa, että Lambic ei sovellu teolliseen suurtuotantoon, jonka asiakkaat haluavat tuotteen maistuvan aina tismalleen samalta. Vanhan oluen henkiin herättäjien oli siksi pakko tehdä joukko kompromisseja. Käymiseen oli valittava leegio hiivoja ja rakennettava niistä suotuisa seos. Käymisolosuhteiden hallinnalla vaikutetaan esimerkiksi siihen, ettei ensimmäisenä fermentaatioon rynnistävä hiiva ehdi syödä kaikkia sokereita, vaan niitä jää tasaisesti koko aromia antavalle hiivakirjolle. Kun VTT oli tehnyt omat tutkimuksensa, oluen reseptin rekonstruointiin osallistuivat myös belgialaisen KU Leuvenin yliopiston asiantuntijat. 8/2014 KEMIA 9

10 Olut oli ihmiskunnan merkkipaalu Oluella on merkittävä rooli luolaihmisen tiellä puimakoneihmiseksi. Oluen täsmällinen osuus ihmiskunnan kehityksessä on arvailujen varassa. Todennäköisesti juoma oli nykyisten kulttuurien nousun kannalta avainasemassa. Monet nykytutkijat ovat sitä mieltä, että maanviljelyksen syntyyn vaikutti voimakkaammin oluenpano kuin leivän leipominen. Maanviljelys puolestaan synnytti yhdyskunnat, hallintojärjestelmät, verotuksen ja yhtenäiset valtiot. Leipävilja ei ehkä myöskään ollut niin merkittävä toimeentulon edellytys kuin olemme kuvitelleet. Suotuisilla alueilla keräilijä-metsästäjät kykenevät nykyäänkin samaan elintasoon kuin viljelijäheimot mutta paljon vähemmällä työllä. Suuria heimoriittejä varten pitää kuitenkin kerätä melkoinen keko vaikutuksiltaan ennalta-arvaamattomia taikasieniä, jotta saadaan aikaan juhliin kuuluva hurmos. Ohranviljelyn ja oluen avulla juhlatunnelma nousee taatusti. Oluen seppä Osmotar Suomeen olut tuli asutuksen etenemisen ja kaskiviljelyn mukana. Oluen merkitystä suomalaisille kuvaa se, että esimerkiksi Kalevala kertoo oluenpanosta kaksi kertaa vuolaammin kuin maailman luomisesta. Scanstockphoto Ohranviljely mahdollisti oluenpanon ja ihmiskunnan uudenlaisen kulttuurin. Suomessa ohrapeltoja suojelee myyttinen Pellonpekko. Kalevalan 20. runosta selviää, että oluen raaka-aineina käytettiin ohraa ja humalaa ja käymisen käynnistäjänä mesiheinää. Ohrapeltoja ja olutta suojeleva jumala oli Pellonpekko ja ensimmäisen oluen luoja Osmotar. Sahtia, perinteistä suomalaista suodattamatonta olutta pantaessa ohran sekaan lisättiin monin paikoin maata myös hieman ruismaltaita. Joillakin seuduin sahtiin on käytetty kauramaltaitakin, millä on tavoiteltu kovaa, kauniisti poreilevaa vaahtoa. Vehnä on ollut meillä harvinaista. Baijerin herttua Wilhelm IV sääti vuonna 1516 Reinheitsgebotasetuksen, joka määräsi oluen val- mistusaineeksi ainoastaan maltaan, humalan ja veden. Hiivaa ei vielä tuolloin tunnettu. Wilhelmin lakia pidetään maailman vanhimpana kuluttajansuojalakina. Saksalaiset panimot noudattavat sitä vieläkin. Saksalaisasetuksen tärkein merkitys oli siinä, että se esti haitallisten ja jopa myrkyllisten yrttien, kuten suopursun, hulluruohon, myrkkyraiheinän, suomyrtin tai koiruohon, käytön oluenpanossa. Myös Ruotsin valtakunnassa, jonka osana Suomi oli, laadittiin asetuksia, joiden tarkoitus oli korvata oluen vaaralliset lisäaineet humaloilla. VTT:n tulokset antoivat meille käsityksen oluen alkoholipitoisuudesta, väristä ja kitkeryydestä. Pullossa jäljellä olevat elävät solut auttoivat meitä päättelemään, millaista hiivaa ja bakteereja oluen valmistuksessa oli käytetty, kuvailee belgialaisyliopiston professori Gert De Rouck. Kun oluen valmistusohje ja sopivat valmistusolosuhteet olivat selvillä, ahvenanmaalainen pienpanimo pääsi tuottamaan ensimmäiset pullot reinkarnaation kokenutta ohrajuomaa. Nyt Stallhagenissa syntyy 1800-luvun olutta käymismenetelmällä, joka on ainoa laatuaan. Tätä olutta varten yhdistimme perinteitä ja historiaa nykyaikaiseen ja uutta luovaan panimotaitoon. Mikro-organismien välinen symbioosi ja ainutlaatuiset mallasaromit rakentavat yhdessä ainutkertaisen makuprofiilin, De Rouck kiittelee. Kirjoittaja on insinööri ja vapaa toimittaja. 10 KEMIA 8/2014

11 NBC-symposium lähestyy! Odotamme abstraktejanne Ensi keväänä Helsingissä pidettävässä yhdeksännessä NBC-symposiumissa ovat aiheena kemialliset, biologiset, säteily- ja ydin- sekä räjähdysuhat. Tapahtuman erityisteemana on tällä kertaa NBC-toimintaympäristön muutos eri osa-alueineen. Messukeskuksessa toukokuuta 2015 järjestettävä tilaisuus on suunnattu erityisesti CBRNE-alan päättäjille, asiantuntijoille, tutkijoille ja yrityksille. Paikalle odotetaan noin 400 alan asiantuntijaa yli 20 maasta. Englanninkielinen symposium koostuu tieteellisistä luennoista, posterisessioista ja laitenäyttelystä. Abstraktit 15. tammikuuta mennessä Mikäli haluat pitää symposiumissa esitelmän tai posterin, ole hyvä ja lähetä abstrakti viimeistään osoitteeseen Osallistujien rekisteröinti alkanut Rekisteröidy viimeistään , niin saat koko symposiumin hintaan 750 ( alkaen hinta 850 ). Hinnat sisältävät tieteellisen symposiumin, laitenäyttelyn, lounaat, kahvitarjoilut sekä sosiaalisen ohjelman; kongressi-illallisen, Get together -partyn ja Helsingin kaupungin vastaanoton. Ilmoittaudu näytteilleasettajaksi! Ilmoittautuminen tapahtuman yhteydessä järjestettävään laitenäyttelyyn on alkanut. Ilmoittaudu ensi tilassa, koska näyttelyosastoja on rajoitetusti. Paikat varataan ilmoittautumisjärjestyksessä. Lisäkysymyksiä näyttelystä voi lähettää Tarkemmat tiedot NBC2015-symposiumista (Second circular, Instruction for authors), osallistujien rekisteröintilinkki (Registration) sekä ilmoittautumiskaavake laitenäyttelyyn (Exhibition: Invitation / Reservation form) löytyvät kotisivuilta Tervetuloa mukaan! NBC2015-symposiumin tieteellinen ja järjestelytoimikunta Suojelu, pelastus ja turvallisuus ry Föreningen för skydd, räddning och säkerhet Association for Protection, Rescue, Security and Safety

12 TÄTÄ MIELTÄ Mittaritontun tarinoita JOULU ON taian aikaa. Me lapset tai lapsenmieliset tiedämme sen paremmin kuin ketkään muut. Varmasti sinäkin muistat lapsuutesi joulut? Kenties ihan oikea punanuttu kävi jakamassa lahjat säkistään? Meillä pukki oli arka tai kiireinen. Hän kävi sujauttamassa käärönsä kuusen alle sillä aikaa, kun olimme joulusaunassa. Mutta voi sitä riemua pakettien auetessa: tontut olivat kuulleet toiveet hämmästyttävän yksityiskohtaisesti! Leluista ja peleistä ja jopa sukista ja tumpuista iloittiin pitkälle kevääseen. MONI AIKUINEN toivoo pukilta kapeampaa uumaa tai parempaa kuntoa. Tontut ovat yhä yllättävän tarkkoja, sillä tänä jouluna monesta paketista kuoriutuu sykemittari tai urheilukello. Itse lienen ollut terveyden saralla tavallista lahjattomampi, sillä minulle härveleitä on kertynyt parisenkymmentä. Mittaan itseäni älypuhelimella ja -vaa alla, langattomalla verenpainemittarilla, sykemittarilla ja älykellolla. Untani valvoo kolme laitetta, olkavarttani koristaa kehoanalysaattori, rannettani kaksi aktiivisuusranneketta. Juostessa sykevyössäni on kiinni yksi tekniikka-anturi, jaloissani kaksi. Urheillessani reisien lihasaktiivisuuden keräävät älyshortsit. Pyörälenkit ja laskettelurinteen kiemurat tallentuvat videoksi action-kameraani. Maratonilta kännykkäni lähettää tiedon paikastani ja vauhdistani reaaliajassa facebook-sivuilleni kavereideni kummasteltavaksi ja ennustaa jopa loppuaikani. Vähemmästäkin stressaantuu. Mittaan siis stressiänikin. Seuraan treenistä palautumista sekä sykemittauksella että otsaan kiinnitettävin anturein. Töissä stressitasoani valvoo suomalaiskeksintö: sormus, joka lähettää tietonsa kännykkääni. Aika usein se kehottaa rauhoittumaan. NÄIN JOULUN ALLA moni kysyy minulta lahjavinkkejä. Mitä kannattaisi ostaa, mikä laite on paras? Tällöin esitän vastakysymyksen: mitä juuri sinä hyvinvoinniltasi haluat? On nimittäin niin, että laite uutuudenviehätyksen kadottua usein hylätään pöytälaatikkoon, kun six-pack jää peilikuvasta uupumaan. Silloin se onkin kapistuksen omistaja, joka tuntee itsensä tontuksi. Mittaushuuman iskiessä on järkevintä asettaa itselleen konkreettinen tavoite. Sellaisen saavuttamisessa laitteet auttavat parhaiten. Esimerkiksi: laihdun kilon kuukaudessa. Juoksen puolimaratonin ensi kesänä. Menen puoli tuntia aiemmin nukkumaan joka ilta. Muistan juoda kaksi litraa vettä päivässä. Etevimmät sovellukset ohjeistavat käyttäjää huomaamattomasti ja helpolla tavalla. Ne myös muistavat kehua sinua pienistäkin asioista. Kun olet kävellyt askelta, ranneke värähtää, ja sen näyttöön syttyy pieni aurinko. Kun ateriasi on ollut lautasmallin mukainen, mobiilisovellus palkitsee sinut vihrein sydämin. Parhaimmillaan laite on mukanasi seuraava, arjen hyvää oloa tuottava pikku apuri. Krista Kierikka SUOSIKKINI ja suosittelemani mittari on yksinkertainen, helppokäyttöinen ja tyylikäs aktiivisuusranneke. Rannekkeiden tarjonta on runsasta, ja kuluttaja saa rahoilleen hyvän vastineen. Aktiivisuustietojen käsittely valmistajien verkkopalvelussa on varsin kehittynyttä. Oman edistymisen seuraaminen datan avulla on hyvin kiinnostavaa ja hauskaakin. Kunhan siis vain muistat asettaa itsellesi ja laitteellesi aluksi maltillisen tavoitteen, niin ehkäpä jo ensi jouluna pukki ottaa sinut seurakseen etelänlomalleen six-packiä ja aktiivisuusranneketta hetkuttelemaan. Pekko Vehviläinen Pekko Vehviläinen on mittaustekniikan tohtori ja Digital Health Solutions Oy:n toimitusjohtaja. 12 KEMIA 8/2014

13 Ilmoitukset Kemia-lehdessä huomataan! Numero 1/2015 ilmestyy 4. helmikuuta. Varaa paikkasi viimeistään 15. tammikuuta! OSATEEMOINA mm. Laboratoriot Turvallisuus Puhdastilat Tiedustelut ja varaukset: puh puh puh KEMIA Kemi Alfred Kordelinin säätiön GUST. KOMPAN RAHASTON APURAHAT JULISTETAAN HAETTAVAKSI. Apurahat on tarkoitettu tukemaan kemian opetusta ja tutkimusta, kemian tulosten ja sovellusten tunnetuksi tekemistä, kemian kotimaista ja kansainvälistä yhteistyötä, kemian sanastotyötä, kemian historian tutkimusta sekä kemian alan museo- ja näyttelytoimintaa. Apurahan yleisenä ehtona on, että hakijalla on aikaisemman näytön perusteella edellytykset toteuttaa esittämänsä suunnitelma. Apurahaa haetaan täyttämällä hakemuslomake säätiön kotisivulla > Erillisrahastot > Sähköinen lomake ja lähettämällä se liitteineen viimeistään pe sähköisesti säätiöön. Tarkemmat hakuohjeet löytyvät säätiön kotisivuilta Lisätietoja saa Suomalaisten Kemistien Seuran toimistosta arkisin klo 9 16, puh ALFRED KORDELININ SÄÄTIÖN HALLITUS METROLOGIA-AKATEMIA Luotettavuudesta viennin vauhtipyörä Toimiva kv-yhteistyöverkosto metrologiassa SI-mittayksikköjärjestelmä kerran mitattu - hyväksytään kaikkialla Jäljitettävyyspalvelut Suomen tarkimmat mittaukset viennin vauhtipyörä Klubitoiminta suomalaiset osaajat ratkovat ongelmat yhdessä kaikille avoin: pituus, sähkö, paine, massa... Metrologiapalvelut suomalaisille suunnittelusta toteutukseen one-site mittaukset ja neuvonta Koulutus mittausepävarmuudesta varmuutta täsmäkoulutus tarpeeseen Tutkimuksesta tulosta maailman tarkin ohjelmoitava funktiogeneraattori kolmivaihesähkön tarkkuusmittalaite Mittatekniikan keskus, Tekniikantie 1, Otaniemi Ylijohtaja Timo Hirvi, johtaja Heikki Isotalo

14 Savcor Forest Oy 14 KEMIA 8/2014

15 Sähkökemia suojaa sellukeittimen Korroosio kuriin Suomalaisen Savcor Forestin kehittämä sähkökemiallinen menetelmä suojelee sellukeittimiä niiden ilkeimmältä viholliselta, korroosiolta. Jari Koponen Korroosio voi pahimmillaan johtaa katastrofaalisiin seurauksiin. Dramaattinen esimerkki on Jyväskylän vesitornin romahtaminen vuonna Turman syyksi osoittautui betoniraudoitteiden vetyhaurastuminen. Materiaalien korroosio on hankala ongelma etenkin prosessiteollisuuden vaativissa olosuhteissa, kuten jätteenpoltossa sekä sellunvalmistuksen tietyissä vaiheissa. Altteimpia korroosiolle ovat metallipinnat, jotka korkeissa lämpötiloissa joutuvat kosketuksiin syövyttävien aineiden kanssa. Perinteisen erä kerrallaan tapahtuvan sellunkeiton on korvannut jatkuva keitto. Prosessimuutos on tuonut mukanaan uudenlaisia korroosio-ongelmia. Eniten ongelmia esiintyy keittimissä, joiden materiaali on hiiliteräs. Kattiloita on alettu valmistaa myös ruostumattomista teräksistä, mutta nekään eivät ole immuuneja korroosiolle. Korroosioriskin takia materiaalien tilaa joudutaan tarkkailemaan tiheään. Haittoja tutkitaan laitosten vuosiseisokkien aikana sekä neljän Rakettia muistuttavat sellukeittimet ovat massiivisia rakennelmia. Keittimien halkaisija on 5 10 ja korkeus metriä. vuoden välein tehtävissä, paineastiamääräysten edellyttämissä tarkastuksissa, mutta usein tarvitaan myös erityisiä tarkistusseisokkeja. Jatkuva mittaus Mikkeliläinen Savcor Forest Oy on kehittänyt sellukeittimien suojaksi uuden sähkökemiallisen menetelmän. Idea perustuu siihen, että keittimessä virtaava emäksinen liuos johtaa hyvin sähköä. Keittimen suojaus tapahtuu asentamalla sen sisäpuolelle sekä virransyöttö- että referenssielektrodeja, joiden avulla voidaan mitata sisäpinnan potentiaali. Tiettyyn rajapotentiaaliin asti pinta on tiiviin passiivisen kerroksen peittämä. Jos potentiaali alittaa rajan, passiivisuus menetetään Puusta selluksi ja korroosio tulee mahdolliseksi. Tilanne voidaan korjata virransyötöllä, jonka avulla potentiaali nostetaan takaisin passivointitasolle, kuvailee Savcorin teknologiajohtaja Martti Pulliainen. Elektrodien vaihtoväli on pitkä, viidestä seitsemään vuoteen. Menestykseksi osoittautuneella menetelmällä on suojattu paria poikkeusta lukuun ottamatta kaikki Suomen sellukeittimet. Suomalaistekniikka kiinnostaa myös maailmalla. Olemme asentaneet suojauksen noin 70 keittimeen muualla maailmassa, pääasiassa Etelä- ja Pohjois- Amerikassa, kertoo tuotepäällikkö Isto Virtanen. Sähkökemiallisessa suojauksessa suomalaisyhtiöllä ei ole kilpailijoita. Sen sijaan Savcorin tekniikan kanssa Jatkuu sivulla 17 Sellu valmistetaan nykyään jatkuvana prosessina. Puuhake ja kemikaalit eli valko- ja mustalipeän seos syötetään ensin keittimen yläosaan. Valkolipeän pääkomponenttien natriumhydroksidin ja natriumsulfidin pitoisuudet laskevat mustalipeässä, ja liuos rikastuu puusta liukenevista kemikaaleista. Seos valuu alaspäin läpi keittimen vyöhykkeiden, joissa keiton eri vaiheet tapahtuvat. Keittolämpötila on celsiusastetta, jossa puun ligniini ja muut liima-aineet liukenevat ja puukuidut irtoavat. Kun sellumassa otetaan keittimestä ulos, se valkaistaan eli poistetaan siitä jäännösligniiniä. Kokonaan mustalipeäksi muuttunut liuos siirretään soodakattilaan, jossa kemikaalit otetaan talteen. Soodakattila tuottaa myös energiaa höyrynä, joka käytetään hyväksi voimalaitoksessa. Yleensä sellutehtaat ovatkin energian suhteen omavaraisia. 8/2014 KEMIA 15

16 Biovoimalat tuovat korroosio-ongelmia Voimalaitosten kattiloissa on tähän saakka käytetty polttoaineena enimmäkseen kivihiiltä. Tällöin pääasiallisin korrodoiva aine on rikki. Vuosikymmenien käyttökokemuksen ansiosta hiilenpolttoon liittyvät riskit tunnetaan ja hallitaan. Tilanne muuttuu, kun kattiloissa ryhdytään yhä enemmän polttamaan biomassaa ja sekajätettä. Suomessa on suunnitteilla ainakin kahdeksan biovoimalaa. Biolaitoksissa ongelmia aiheuttavat polttomateriaalin kosteus ja kloori. Tietyissä lämpötiloissa niiden yhteisvaikutus syövyttää teräspintoja. Polttokattiloissa käytettävä seostamaton tai niukkaseosteinen teräs voitaisiin tietysti korvata kestävämmillä teräslaaduilla. Ne ovat kuitenkin huomattavasti kalliimpia, sanoo vanhempi tutkija Sanni Yli- Olli VTT:stä. Esteenä on myös kattiloiden valmistamiseen liittyvä säätely. Paineastioina käytettävien materiaalien on täytettävä tiukat vaatimukset. Uuden materiaalin kehittäminen ja testaaminen on pitkä prosessi, joka vie vuosia tai jopa vuosikymmeniä. Nykyiset keinot kloorikorroosion pienentämiseksi ovat muun muassa biomassan sekapoltto hiilen kanssa ja kaasumaisen rikin ruiskuttaminen polttokattilaan. Sopivalla kloorin ja rikin tasapainolla korroosiota voidaan jonkin verran hidastaa, mutta prosessi on hankala hallita. Patentoitu ratkaisu VTT on kehittänyt ja patentoinut ongelmaan aiempia tehokkaamman ratkaisun: käytössä olevan kattilamateriaalin pinnoittamisen. Nikkeli suojaa tehokkaasti kloorin aiheuttamalta korroosiolta. Tämä perustuu siihen, että nikkelikloridin muodostumisnopeus on rautaan verrattuna huomattavasti pienempi. VTT:n menetelmä perustuu kuumaruiskutukseen. Metallin pintaan luodaan siinä noin 500 mikrometrin paksuinen kerros mikroskooppisista kromi-nikkelipalloista, jotka on pinnoitettu nikkelillä. Ilman pallojen pinnoitusta sulaneiden pallojen väliin jäisi lamellirajoja, joiden kautta kloori pääsisi vaikuttamaan pohjamateriaaliin. Nikkelipinnoite tukkii lamellirajat, ja tuloksena on korroosionkestävä pinta, Yli-Olli kuvailee. Polttolaitoskattiloiden putkistoja ei tarvitse pinnoittaa kokonaan, vaan korroosiolle altteimpien koh- Kloorikierre rapauttaa tien päällystäminen riittää. Riskipaikat sijaitsevat eri kohdissa putkia valmistajasta riippuen. Demapp-ohjelman tutkimusprojektissa testattiin pinnoitusten korroosionkestävyyttä käytännön prosessioloissa. Yli-Ollin mukaan tulokset olivat erittäin hyviä. Koska pohjamateriaali pysyy samana, paineastiasäädösten vaatimia testejä ei tarvitse uusia. Hyvin puhdistetut kriittiset vanhat osat voidaan pinnoittaa tai korvata uusilla pinnoitetulla putkenosilla. Pinnoite kiinnittyy tiukasti ja kestää käyttörutiineihin kuuluvat nuohoukset. Polttoon tuleva biomassa sisältää normaalisti sekä kosteutta että natrium-, kaliumja kalsiumklorideja. Poltossa voi syntyä suoraankin syövyttävää kaasumaista klooria, mutta tietyissä olosuhteissa kloridit tuottavat tehokkaasti vapaata klooria. Kloorikorroosion voimakkuuteen vaikuttavat polttomassan kosteus- ja kloridipitoisuudet. Tuoreessa ja vihreitä osia sisältävässä biomassassa molemmat ovat korkeat, mutta kuivakin puuhake saattaa kloridipitoisuudestaan riippuen aiheuttaa ongelmia. 1. Ensi vaiheessa kloridit muodostavat metallin pintaan sulan sekakloridikerroksen, jonka sulamispiste on yksittäisiä klorideja matalampi. Syntyvä kloori diffundoituu oksidikerroksen halkeamia ja huokosia pitkin kohti metallin pintaa. 2. Hapen osapaine on matala, jolloin syntyy metalliklorideja. 3. Kun lämpötila on yli 500 celsiusastetta, metallikloridit höyrystyvät ja diffundoituvat pois pinnoitteesta. Korroosio käynnistyy. 4. Runsashappisemmilla alueilla metallikloridit hapettuvat ja muodostavat metallioksideja ja klooria. Uusi kloorikierros alkaa alusta. Sanni Yli-Olli 16 KEMIA 8/2014

17 Kuvat: Savcor Forest Oy Sivulta 15 kilpailevat muut menetelmät, etenkin päällehitsaus ja vuoraus. Savcorin menetelmän suurin etu on, että materiaalin tilaa valvotaan ja mitataan keskeytyksettä. Näin suojauspotentiaali voidaan pitää koko ajan turvallisella alueella. Pulliainen muistuttaa, että sähkökemiallinen suojaus on myös nopea ottaa käyttöön. Parhaimmassa tapauksessa suojauksen voi asentaa paikoilleen vuorokaudessa. Pisimmilläänkin asennus ehditään tehdä sellutehtaan normaalin vuosiseisokin aikana. Päällehitsaus taas voi pahimmillaan vaatia kolmenkin ylimääräisen viikon ajan. Lisäksi päällehitsaus on selvästi kalliimpi toimenpide. Lisäarvoa liiketoimintaan Tutkimus on tuonut uutta tietoa Savcorin menetelmän käyttömahdollisuuksista. Metallituotteiden ja koneenrakennuksen Shokin Demapp-ohjelman hankkeessa selvisi, että sähkökemiallisin keinoin pystytään suojaamaan korroosiolta myös austeniittisia ruostumattomia teräksiä. Näissä teräslaaduissa esiintyy vaikeasti ennakoitavaa jännitekorroosiota. Se voi edetä kuin salama ja aiheuttaa täysin yllättäen vakavan vaurion, Pulliainen kertoo. Ferriittis-austeniittisiin teräksiin kuuluvien duplex-terästen osalta Sähkökemialliseen korroosiosuojaukseen kuuluvia elektrodeja asennetaan sellukeittimen sisäpintaan. Jännitekorroosio saattaa parissa vuodessa aiheuttaa sellukeittimen ruostumattomaan keskusputkeen näin pahan halkeaman. tutkijat saivat selville, että suojaus onnistuu, kun teräksen nikkelipitoisuus on vähintään neljä prosenttia. Ferriittisten ruostumattomien terästen suojaamiseen menetelmä ei sovi. Negatiivinenkin tulos on tärkeä. Nyt tiedämme, ettei tällaisissa tapauksissa kannata lähteä edes yrittämään. Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja. 8/2014 KEMIA 17

18 Kiitämme asiakkaitamme ja yhteistyö Toivotamme tunnelmallista jo SUOMALAISTEN KEMISTIEN SEURA FKS FINSKA KEMISTSAMFUNDET KEMIAN KUSTANNUS OY Kemian alan julkaisutoiminta

19 kumppaneitamme kuluneesta vuodesta. ulun aikaa ja hyvää uutta vuotta. THE SCIENCE OF WHAT S POSSIBLE. waters.com ALUMNI TULE MUKAAN! Puhalla ajatteluusi uutta paloa tieteen huippujen avulla ALUMNIPÄIVÄSSÄ KUMPULAN TIEDEKAMPUKSELLA JA KEMIAN LAITOKSELLA chem.aalto.fi UNIVERSITY.HELSINKI.FI/ALUMNIPAIVA Suojelu, pelastus ja turvallisuus ry Föreningen för skydd, räddning och säkerhet Association for Protection, Rescue, Security and Safety

20 AJANKOHTAISTA Suomalainen kemianteollisuus on Turvallisuuden aatelia Kemianteollisuus on noussut työturvallisuuden edelläkävijäksi Suomessa. Alan parhaimmistoon kuuluville yrityksille jaettiin marraskuussa turvallisuuspalkinnot. Leena Laitinen Se, että kemianteollisuus on Suomen turvallisin teollinen toimiala, ei ole sattumaa vaan pitkäjänteisen työn tulosta, painottaa Kemianteollisuus ry:n väistyvä puheenjohtaja, Neste Oil Oyj:n toimitusjohtaja Matti Lievonen. Vuodesta 1988 lähtien kemianteollisuuden tapaturmataajuus on vähentynyt peräti 86 prosenttia. Seuraava tavoite on laskea taajuus viiteen tapaturmaan miljoonaa työtuntia kohden. Kemianteollisuus on urakoinut ympäristö- ja turvallisuustyötä jo reilun parinkymmenen vuoden ajan kansainvälisessä Responsible Care -ohjelmassa. Lievosen mukaan ala voi olla ylpeä toiminnastaan. Katse on kuitenkin suunnattu jo eteenpäin. Tavoitteemme on, että kemian alalla on Suomen paras mitattavissa oleva työhyvinvointi vuonna Toimivassa työyhteisössä ei Lievosen mukaan peitellä eikä kiilloteta, vaan työtä ja muutoksia tehdään yhdessä ja yhteisvastuullisesti, toisia arvostavalla asenteella. Näin yhteisö selviää myös vaikeista ajoista. Poikkeuksiin on varauduttava ennalta Mitä tapahtuisi, jos ydinvoimalan vedyn saanti estyisi? Entä jos sairaalat eivät saisi tarvitsemiaan kaasuja? Tällaisia kysymyksiä pohtii Huoltovarmuuskeskuksen yhteydessä toimiva kemian pooli, jonka puheenjohtaja on Kiilto Oy:n toimitusjohtaja Antti Nieminen. Koska kaikki talouden sektorit tarvitsevat kemianteollisuutta, alalla on keskeinen rooli Suomen huoltovarmuudessa. Kemian poolin tehtävänä on tunnistaa alan huoltovarmuuskriittiset yritykset ja kemikaalit ja kehittää yritysten varautumista poikkeus- Timo Lappalainen Kemianteollisuuden puheenjohtajaksi Orion Oyj:n toimitusjohtaja Timo Lappalainen on valittu Kemianteollisuus ry:n puheenjohtajaksi kaksivuotiskaudeksi vuoden 2015 alusta. Kemianteollisuus ry:n syyskokous päätti asiasta 27. marraskuuta. Varapuheenjohtajiksi valittiin Kemianteollisuus ry:n nykyinen puheenjohtaja Matti Lievonen, Pipelife Finland Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Kedonpää ja Nokian Renkaat Oyj:n toimitusjohtaja Ari Lehtoranta. tilanteisiin. Tavoitteena on turvata ensisijaisesti yhteiskunnalle elintärkeitä toimintoja, kuten elintarvike-, energia- ja terveydenhuoltoa sekä maanpuolustusta. Lievonen ja Nieminen puhuivat Kemianteollisuus ry:n teemafoorumissa Helsingissä 27. marraskuuta. Mistä tuntee kemian työturvallisuusasiantuntijan? Tiedättekö, mistä tuntee kemianteollisuuden työturvallisuusasian- Finex Oy:n joukkueen oli helppo hymyillä. Vasemmalta Jussi Siipo, Kimmo Kamppinen, Magnus Fagerstedt, Niina Lehtonen, Päivi Julku, Kimmo Joukainen ja Sami Vanhala. Matti Matikainen 20 KEMIA 8/2014

21 CP Kelcoa edustivat Jani Rosala, Pasi Harju, Sanna Huotari ja Timo Liimatainen. Sauli Toikka, Susanna Eerola ja Antti Alanen iloitsivat Roal Oy:n saamasta tunnustuksesta. Kuvat Matti Matikainen Bayer Oy:n palkinnon vastaanottivat Arto Arvola, Taina Tuomainen ja Peter Essen. tuntijan?, kysyi Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija Mira Nokelainen teemafoorumissa. Siitä, että hän tulee tapaamiseen nöyränä ja selittää yrityksensä olevan aloittelija turvallisuusasioissa. Kun sitten katsotaan tunnuslukuja, ne ovatkin priimaa. Nokelaisen mukaan kemian alalla on tehty turvallisuustyötä niin pitkään ja niin itsestäänselvyytenä, ettei asiaa enää edes tiedosteta. Hän antaa kiitosta etenkin ennakoivalle toiminnalle, jonka ansiosta tapaturmaluvut on painettu minimiin. Meillä on myös sellaisia aloja, joilla tapaturmataajuus on jopa kaksisataa miljoonaa työtuntia kohden. On vielä paljon yrityksiä, joissa esimerkiksi henkilönsuojaimia ei käytetä riittävästi eikä johto puutu asiaan. Nokelainen kannustaa yrityksiä pysähtymään hetkeksi ja katsomaan, mitä on jo saatu aikaan. Siitä on hyvä jatkaa eteenpäin kohti entistä turvallisempaa ja paremmin voivaa työyhteisöä. Esimerkillistä turvallisuustyötä Neljä yritystä palkittiin teemafoorumissa ansiokkaasta turvallisuustyöstä. Suurten yritysten palkinnon sai Bayer Oy, jonka koko laboratorio- ja tuotantohenkilöstö osallistuu turvallisuuskoulutukseen. Seuraavaksi käynnistyy henkilöstön turvallisuuskäyttäytymistä kehittävä hanke. Keskisuurten yritysten voittaja CP Kelco Oy on kytkenyt työhyvinvoinnin osaksi turvallisuusstrategiaansa. Useat mittarit osoittavat yrityksen onnistuneen pitkäjänteisessä turvallisuustyössään. Pienten yritysten sarjassa palkittu Finex Oy on ottanut ison harppauksen turvallisuuskulttuurissaan parin viime vuoden aikana. Yrityksen johdon sitoutuminen ja koko henkilöstön mukanaolo kehitystyössä on tuottanut hyvää tulosta. Kunniamaininnan saanut Roal Oy on ottanut käyttöön lähes reaaliaikaisen hengitysilman pölyn kokonaisproteiinitason mittaamisen ja seurannan. Jauhetuotannon ongelmakohtiin voidaan nyt tarttua nopeasti ja estää altistuminen entsyymipölylle. Nyt toisen kerran jaettu kemianteollisuuden turvallisuuspalkinto on tunnustus esimerkillisestä turvallisuustyöstä. Palkinnon jakavat Kemianteollisuus ry, TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry, Ammattiliitto Pro ry ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry. Palkinnonsaajat valitsee Responsible Care -ohjelman ohjausryhmä. Arvioinnin perustana ovat turvallisuustason kehityksestä kertovat tunnusluvut, toteutetut kehityshankkeet ja hyvät käytännöt. On ilo huomata, kuinka määrätietoisesti turvallisuustyötä tehdään kemian alan yrityksissä. Edelläkävijyyttä rakennetaan tiiviillä yhteistyöllä yritysten sisällä, yritysten kesken ja yhteistyökumppanien kanssa, summaa Kemianteollisuus ry:n vanhempi asiantuntija Merja Vuori palkintoraadin tunnelmia. 8/2014 KEMIA 21

22 UUTISIA Maksuttomassa ChemBio-tapahtumassa on tarjolla uutuuksia ja uutta tietoa taatusti koko rahan edestä. Markku Ojala ChemBio Finland pitää ammattilaiset ajan tasalla Maaliskuussa 2015 järjestettävä ChemBio Finland -tapahtuma tarjoaa jälleen tuhdin paketin uusinta uutta kemiasta ja bioalalta. Mitä uutta kuuluu kemian tutkimukseen ja tuotekehitykseen, laboratorioalalle ja kemian opetukseen? Se selviää, kun varaa allakastaan jo nyt päivämäärät maaliskuuta 2015 Helsingin Messukeskukselle ja alan tärkeimmälle tapahtumakokonaisuudelle eli ChemBio Finland -näyttelylle ja Kemian Päiville. Näytteilleasettajille varattu tila täyttyy hyvää vauhtia, kertoo tiedottaja Teija Armanto Messukeskuksesta. Näyttää siltä, että tuotteiden, palveluiden, laitteiden ja teknologian kehittäjät ovat taas keksineet paljon uutta, jota he tulevat esittelemään alan ammattilaisille. Näyttelystä on tulossa todella laaja ja kattava. Armannon mukaan ensi kevään tapahtuma on rakennettu aiempia kompaktimmaksi. Näyttelytilat ja luentosalit ovat nyt aivan vierekkäin, joten halleissa sukkuloiva ehtii saada tapahtumasta irti entistä enemmän. Samaa sanoo Suomalaisten Kemistien Seuran toiminnanjohtaja Heleena Karrus, joka koordinoi Kemian Päivien luento-ohjelmaa. Nyt on todella helppoa tutustua sekä näyttelyn antiin että kuunnella luentoja ja osallistua seminaareihin, kun kaikki tapahtuu käytännössä samassa paikassa, Karrus toteaa. Kokonaisuus on myös rakennettu mahdollisimman sujuvaksi. Esimerkiksi Kemian Päivien seminaarissa puhutaan erittäin ajankohtaisesta bioenergiasta. Samaa teemaa jatkaa heti perään näyttelyalueen Save the World -symposiumi, jota isännöi Kemianteollisuus ry, Karrus kuvailee. Tietoa nuorille kemisteille Karrus haluaa esittää kutsun tapahtumaan etenkin alan nuorille osaajille, joille on luvassa hyödyllistä tietoa muun muassa uraseminaarissa. Helsingin yliopiston tutkija Tiina Sarnet puolestaan kertoo Euroopan nuorten kemistien järjestötoiminnasta. Kemian Päivien luento-ohjelmasta Karrus ei kykene nimeämään omaa suosikkiaan, sillä mielenkiintoisista aiheista on runsaudenpula. Jokaiselle jotakin. Teoreettisesta ja laskennallisesta kemiasta käytännön ja arkipäivän kemiaan. Suomalaisesta ALD-huippuosaamisesta elintarvikeväärennöksiin ja tietotekniikan käyttöön kemianopetuksessa. Heleena Karrus vinkkaa, että tapahtumaan ja sen luennoille kannattaa ilmoittautua etukäteen, jotta varmasti mahtuu mukaan. Suosituimmat aiheet ja puhujat vetävät väkeä niin, että salien seinät tulevat joskus vastaan. Ilmoittautumisen voi tehdä helposti netin kautta osoitteessa kemianseurat. fi, jossa voi myös tutustua ennakkoon tapahtuman koko tarjontaan. Ne, jotka ilmoittautuvat tapahtumaan helmikuun loppuun mennessä, ovat mukana arvonnassa, jossa voi voittaa itselleen aktiivisuusrannekkeen, Karrus heittää lisäsyötin. Päivi Ikonen 22 KEMIA 8/2014

23 Nobelistin liekki ja unelma Uusi elämäkerta paljastaa toisenlaisen A. I. Virtasen Suomen ainoan tiedenobelistin Artturi Ilmari Virtasen syntymästä tulee 15. tammikuuta 2015 kuluneeksi tasan 120 vuotta. Juhlan kunniaksi Virtasesta ilmestyy samana päivänä uusi, aiempia kattavampi elämäkerta, joka maalaa tutkijasta ja ihmisestä kiehtovan erilaisen kokonaiskuvan. Kirjan kustantaa Otava. Virtasen elämää ja työtä pitkään tutkineen historioitsijan Touko Perkon teos Mies, liekki ja unelma Nobelisti A. I. Virtasen elämäntyö tuo kiitetystä mutta myös kiistellystä tiedemiehestä esiin uudenlaisia puolia, jotka aiemmin ovat jääneet pitkälti pimentoon. Entsyymivalmistaja MetGen etenee Biotalouden kasvupolulla Touko Perko / Valion arkistot A. I. Virtanen (vas.) ei kannattanut Paasikiven Kekkosen linjaa, vaikka tässä presidentti J. K. Paasikiveä kätteleekin. Oikealla rouva Alli Paasikivi. Nobelistina ja kansallissankarina Virtanen oli suomalaisen tieteen yksinoikeutettu johtohahmo, joka suvereenisti ohjasi Suomen tiedepolitiikkaa. Toisaalta Virtanen oli myös räväkkä toisinajattelija, joka ei hyväksynyt esimerkiksi yya-politiikkaa. Tutkija uskalsi uida reippaasti vastavirtaan ja ilmaista näkemyksensä myös maan korkeimmalle johdolle. Päivi Ikonen Sellu- ja paperiteollisuudelle entsyymejä valmistava MetGen Oy on voittanut biotuotteiden Kasvupolku-kilpailun. Kaarinalaisyhtiön entsyymit toimivat tuotannossa biokatalyytteinä, joilla voidaan merkittävästi nopeuttaa bioreaktioita ja vähentää energiankulutusta. MetGen on biotuotannon ytimeen kytkeytyvä innovaatio. Yrityksellä on rohkeutta ajatella isosti, palkintoraati kiittelee. Bioketju- ja Biotuote-kasvupolut käynnistettiin lokakuussa. Ne ovat osa Metsä Groupin biotuotetehtaan ympärille rakennettavaa biotalouden ekosysteemiä. Erilaisten uusien tuotteiden on määrä syntyä siinä eri osaajien yhteistyönä. Bioketju-polun voittajaksi valittiin nokialainen Mikon Metsäpalvelu Oy, joka on erikoistunut metsänmittaus-, laadunseuranta- ja työnjohtopalveluihin. Voittajat palkittiin Äänekoskella 20. marraskuuta. MetGen on tottunut voittamaan. Vuonna 2010 yrityksen edustajat pokkasivat eurooppalaisen Eurecanyrityskilpailun cleantech-sarjan ykköspalkinnon. MetGen Oy

24 UUTISIA Woikosken vetytehdas starttasi Kokkolassa ChemSheet-ohjelman käyttäjät ryhmäkuvassa. VTT:stä tapaamiseen osallistuivat professori Pertti Koukkari ja erikoistutkija Karri Penttilä (takarivissä 1. ja 3. vas.). VTT:n ohjelmistoja juhlittiin Japanissa Japanissa on käytetty VTT:n kehittämiä ChemSheet-ohjelmistoja jo 15 vuotta. Asiaa juhlistettiin Tokiossa järjestetyssä seminaarissa. VTT:n kehittämiä kemiallis-termodynaamisia ChemSheet-simulointiohjelmistoja on hyödynnetty Japanissa vuodesta Ohjelmien suosio maassa on kasvanut tasaisesti sekä yliopistoissa että teollisuudessa. Soveltamisen painopiste on siirtynyt tasapainopiirrosten laskennasta prosessisovelluksiin sekä laskennallisen termodynamiikan hyödyntämiseen teollisuuden suunnittelu- ja asiantuntijajärjestelmissä. VTT:n laskentaohjelmat olivat avainasemassa myös juuri päättyneessä japanilaisten sementinvalmistajien yhteisessä viisivuotisessa tutkimusprojektissa, jota rahoitti maan teollisuusministeriö METI. Hankkeessa syntyi uusi sementin valmistustekniikka, jonka avulla prosessin energiankulutusta voidaan vähentää lähes kahdeksan prosenttia. Luku on merkittävä, sillä sementinvalmistus on eräs maailman energiain- tensiivisimmistä teollisuudenaloista. Sen osuus kaikista ihmistoiminnan aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä on yli viisi prosenttia. Kohti ydinturvallisuutta Pertti Koukkarin albumi ChemSheet-ohjelmaa käytetään parhaillaan myös japanilaisten ydinvoimaloiden kemiallisen turvallisuuden kehittämisessä sekä tutkimushankkeissa, joissa tähdätään radioaktiivisilla cesium- ja jodiyhdisteillä kontaminoituneiden yhdyskuntajätteiden turvalliseen loppukäsittelyyn. VTT:n ohjelmistojen sopimustoimittaja Japanissa on tokiolainen insinöörilaskentaan erikoistunut RCCMyhtiö. Yhtiö on 25 vuotta isännöinyt paikallisten termodynaamisten ohjelmien käyttäjien vuosiseminaaria. Tänä vuonna lokakuuta pidetyssä tapahtumassa muistettiin myös ChemSheet-ohjelman 15. vuosipäivää Japanissa. Ohjelmistojen kotimaisia sovelluksia esiteltiin Kemia-lehden numerossa 5/2014. Pertti Koukkari Woikoski on ottanut käyttöön uuden vetytehtaansa Kokkolan suurteollisuusalueella. Tehdas on Euroopan suurin vedestä elektrolyysimenetelmällä vetyä tuottava laitos. Raaka-aineenaan uusi tehdas käyttää tislattua vettä. Puhtaan vedyn lisäksi tehdas tuottaa ultrapuhdasta happea, jonka puhtausluokkaan kykeneviä tuotantolaitoksia on maailmassa vain muutamia. Kokkolan tehdas koostuu kolmesta erillisestä vedyn tuotantolinjasta, joiden lisäksi tehtaan yhteydessä on pullokonttien täyttöasema. Uuden laitoksen avauksen yhteydessä Woikoski otti käyttöön modernit komposiittitekniikkaan perustuvat vedyn kuljetusyksiköt. Woikoskella on Kokkolan suurteollisuusalueella nyt kolme laitosta: ilmakaasutehdas, hiilidioksiditehdas ja vetytehdas. Laitokset työllistävät yhteensä 10 henkeä. Uusi vetytehdas oli Woikoskelle noin 10 miljoonan euron investointi. Koli Forum -yhdistys edistää biotaloutta Luonnonvara-alan Koli Forum on järjestäytynyt yhdistysmuotoon. Koli Forum ry:n päämääränä on edistää biotaloutta ja luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä kansainvälistä keskustelua aiheesta. Foorumin perustajia ovat muun muassa Sitra, Itä-Suomen ja Oulun yliopistot, Ilmatieteen laitos, Metsäntutkimuslaitos, Suomen ympäristökeskus ja VTT. Järjestyksessä neljäs Koli Forum -kokous järjestetään syyskuussa Tapahtuman teemana on pohjoinen biotalous. 24 KEMIA 8/2014