MANSIKAN TAIMET JA NIIDEN TUOTANTO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MANSIKAN TAIMET JA NIIDEN TUOTANTO"

Transkriptio

1 MANSIKAN TAIMET JA NIIDEN TUOTANTO Mikko Ruottinen MARJAOSAAMISKESKUS c/o Sisä-Savon seutuyhtymä Yrityspuisto Futuria Jalkalantie SUONENJOKI Suonenjoki 2005

2 ESIPUHE Mansikan viljelytekniikka on kehittynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana merkittävästi. Viljelytekniikan kehittämiseksi on tehty runsaasti töitä niin tutkimuslaitoksissa kuin tuotantopanoksia valmistavissa sekä markkinoivissa yrityksissä. Uuden osaamisen tehokkaina tiedonvälittäjinä ovat toimineet eri puolilla maata sijaitsevat toimijat - alan neuvojat, kehittämishankkeet, oppilaitokset, yhdistykset ja luonnollisesti alan kaupalliset yritykset. Mansikan viljelyssä yleiseen käyttöön ovat rantautuneet muun muassa tihkukastelu ja kastelulannoitus, kosteuden tarkkailu tensiometreillä, harson käyttö kasvustojen talvisuojauksessa, entistä suurempi istutustiheys, nopea viljelykierto eikä suinkaan vähäisimpänä uutuutena uudet lajikkeet sekä taimityypit - frigotaimet ja satotaimet. Uudet taimityypit yleistyivät Suomessa vähitellen sen jälkeen, kun Suomi liittyi Euroopan Unioniin. Myöhemmin uusien taimityyppien tuotantoa ryhdyttiin kehittämään Suomessakin ja nykyään sadonajoitustaimia sekä frigotaimia tuotetaan myös meillä. Meillä käytettävistä mansikan taimista noin kaksi kolmannesta tuotetaan nykyisin Suomessa ja viimeinen kolmannes tuodaan pääasiassa Hollannista. Mansikantuottajat kasvattavat itse noin puolet käyttämistään taimista. Selkeänä trendinä on viime vuosina ollut kuitenkin tuontitaimien lisääntyminen ja samalla mansikkatiloilla tapahtuvan taimituotannon väheneminen. Mansikan taimituottajien määrä on viime vuosina vähentynyt huomattavasti Suomessa, mutta silti kotimaisille taimille riittää edelleen kysyntää. Uusien tuotteiden ja tehokkaan markkinointityön avulla suomalaisille mansikantaimille on varmasti markkinoita, ja tulevaisuudessa myös taimien vienti voi olla mahdollista. Marjaosaamiskeskuksessa, Suonenjoella, on tehty viimeisen kymmenen vuoden aikana runsaasti työtä myös mansikan taimituotannon ja siihen kiinteästi liittyvän sadonajoituksen sekä mansikan uusien viljelytekniikoiden parissa. Merkittävässä roolissa ovat olleet hollantilaiset taimet, joiden käyttö on lisääntynyt samanaikaisesti myös muissa maissa. Perinteisiä suomalaisia taimiakaan ei ole toiminnassa unohdettu, vaan niiden tuotanto on Suonenjoen seudulla lisääntynyt. Marjaosaamiskeskuksen yhteistyö eri tutkimuslaitosten ja käytännön taimituotannon kanssa on lisännyt kokemuksia ja tietoa myös Suomessa uusien taimityyppien tuottamisesta. Yhteistyön ja vierailujen tuloksena on kertynyt mittava määrä osaamista ja tietoa, jota tähän julkaisuun on pyritty nyt kokoamaan. Olen työskennellyt Marjaosaamiskeskuksen palveluksessa yhteensä reilun parin vuoden ajan, tuosta ajasta merkittävä osa on kulunut mansikan taimituotantoon liittyvissä tehtävissä. Osa työstä on tehty myös yhteistyökumppaneiden tiloissa, josta kertynyttä tietoa on myös tässä yhteydessä hyödynnetty. Myös aiemmin olen työskennellyt mansikan taimituotannon parissa. Olen tutustunut myös hollantilaiseen taimituotantoon useilla vierailuilla ja työskentelemällä hollantilaisella taimistolla. Tähän julkaisuun on koottu tietoa mansikan taimista ja niiden tuottamisesta. Julkaisu on tarkoitettu niin mansikan viljelijöiden, taimituottajien kuin alalle aikovienkin käyttöön. Mansikan taimityyppien ominaisuudet ja käyttökohteet käydään läpi ja 2

3 tuotanto-osiossa kerrotaan sekä marjatiloille soveltuvista taimien tuottamisen menetelmistä että laajamittaiseen kaupalliseen tuotantoon soveltuvista menetelmistä. Tuotanto-ohjeita on kirjoitettu perinteisten paakkutaimien ja avojuuritaimien lisäksi uudempien frigotaimien ja esimerkiksi paakkusatotaimien tuottamisesta. Muun muassa kasvinjalostusmaksuista ja taimien tuonnista sekä viennistä on omat osionsa. Mikko Ruottinen 3

4 SISÄLLYS Taimesta alkaa mansikan kasvu...5 Marjanviljelijöiden tarpeet...5 Taimiaineksen puhtauden merkitys...6 Taimiaineistolaki...7 Taimien tuonti...10 Taimien vienti...11 Taimituotannon kehittyminen ja nykytilanne...11 Ilmasto- ja tuotanto-olosuhteiden vaikutus...12 Kasvinjalostusmaksut...13 Mansikan taimikäsitteitä...14 Mansikan taimiin liittyvät käsitteet...15 Varmennetut taimet...16 Asetus varmennetusta lisäys- ja taimiaineistosta...18 Ulkomaiset taimet...18 Luomutaimet...22 Muut taimet...22 Taimityypit...22 Paakkutaimet...22 Frigotaimet...23 Frigotaimien varastointi ja käsittely...28 Frigopistokkaat...29 Avojuuriset taimet, tuoretaimet...29 Mikrolisätyt taimet...29 Rönsypistokkaat...30 Taimien tuotanto...31 Taimituotanto Suomessa...31 Taimituotanto Hollannissa...32 Taimituotanto marjantuotantoyrityksessä...34 Paakkutaimien / pottitaimien tuotanto...38 Rönsypistokkaiden kasvatus...39 Rönsypistokkaiden juurrutus taimiksi...44 Frigotaimien tuotanto...48 Frigotaimien tuotantoalue...50 Emotaimimaan perustaminen ja hoito...50 Rikkakasvien torjunta ja kasvinsuojelu...56 Frigotaimien nosto...58 Odotuspetitaimien tuotanto...66 Paakkusatotaimien eli traytaimien tuotanto...69 Frigopistokkaiden tuotanto...73 Avojuuritaimien eli tuoretaimien tuotanto...74 Mikrolisäys...75 Luomutaimien tuotanto

5 Taimesta alkaa mansikan kasvu Mansikanviljelyssä voidaan tuskin korostaa liikaa hyvälaatuisten taimien merkitystä viljelyn onnistumiselle. Viljelyn aloitus tapahtuu yleisesti taimista ja kaikki tuotantopanokset sekä viljelytoimet rakentuvat taimien ympärille. Viljelytoimet ja tuotantopanokset käytetään kasvattamaan taimista hyvä, terve ja tuholaisista puhdas kasvusto, jossa on potentiaalia tuottaa mahdollisimman paljon hyvälaatuisia mansikoita. Määräävänä tekijänä marjanviljely-yrityksessä tulee olla pyrkimys mahdollisimman hyvään taloudelliseen tulokseen. Heikkolaatuisella ja usein hyvin edullisella vaihtoehdolla voi olla merkittävä negatiivinen vaikutus taloudelliseen tulokseen. Toisaalta hyvätkin taimet voidaan tuhota nopeasti viljelytoimenpiteiden virheillä tai laiminlyönneillä, tai ne voivat tuhoutua esimerkiksi sääolosuhteiden vaikutuksesta. Markkinoilla on runsaasti erilaisia mansikan taimia, joiden ominaisuudet eroavat toisistaan. Taimien lisääminen omaan käyttöön on myös hyvin yleistä. Suoraan ei voida suositella tai tyrmätä jotakin tiettyä taimien hankintamenetelmää, vaan niiden sopivuus kuhunkin tarpeeseen tulee punnita tapauskohtaisesti. Marjanviljelijöiden tarpeet Marjoja tuottavan yrityksen tarpeet voivat olla hyvinkin yksilölliset. Marjantuotantoyrityksissä ratkaisun tekeminen onnistuu kunhan ensin kartoitetaan omat tarpeet. Tavanomaisessa viljelyssä tarpeet ovat erilaiset kuin luonnonmukaisessa viljelyssä ja kasvihuoneviljelyssä erilaiset kuin avomaalla. Nykyisin yleinen sadonajoitus vaatii taimilta ominaisuuksia, joita ei esimerkiksi pienissä ja edullisissa taimissa ole. Marjantuotantoyrittäjälle on yleensä syntynyt kokemuksen kautta tietoa, millaiset taimet soveltuvat omaan tuotantoon parhaiten. Markkinoille tulee kuitenkin ajoittain uusia taimituotteita ja myös yrityksen tarpeet voivat muuttua. Myös taimituottajat pyrkivät kuulemaan marjantuottajien tarpeita ja tekemään tuotekehitystä sen mukaan. Toisinaan mansikantuottajan kannattaakin käydä vuoropuhelua taimituottajan kanssa ja jopa vaatia taimilta omien tarpeiden mukaisia ominaisuuksia. Taimityypin ja taimien ominaisuuksien lisäksi on syytä puntaroida taimien laatua, koska viljelyn kannalta taimien terveys ja puhtaus tuholaisista ovat lajikeaitouden ohella niiden ensisijaiset laatutekijät. Käytännössä juuriston ja juurakon kunto ovat tärkeämpiä kuin lehtien määrä ja koko. Taimien on myös oltava istutusvaiheessa sellaisessa fysiologisessa tilassa, että niiden kasvu ja kehitys voi käynnistyä tehokkaasti. Ongelmina voivat olla taimien huono tuleentuminen, talvivauriot tai kylmäkäsittelyn jääminen vajaaksi, vaikka pohjolan oloissa lisätyillä taimilla viimeksi mainittu tilanne onkin hyvin harvinainen. Joskus taimet ovat olleet kasvatusastioissa tai tiheässä taimipenkissä liian kauan, jolloin niiden lehtivarret ovat venyneet ja juuriston kehitys pysähtynyt tai heikentynyt. Tällaisten taimien kasvuun lähtö on hidasta istutuksen jälkeen hyvissäkin kasvuolosuhteissa. Viime aikoina ovat marjanviljelijät siirtyneet käyttämään pääasiassa kevään tai alkukesän istutuksia. Tätä voidaan pitää seurauksena taimien saatavuuden paranemisesta, mutta toisaalta myös havainnot ja tutkimukset ovat osoittaneet 5

6 alkukesän olevan edullisin istutusajankohta. Paljon käytettyjen frigotaimien saatavuus rajoittuukin kevääseen sekä alkukesään. Kasvihuoneessa juurrutettuja rönsytaimia käytettäessä voi syksyn istutuksissa kasvuun lähtö viivästyä ja talvivaurioriski kasvaa. Talvivaurion seuraukset näkyvät yleensä vasta vuosien jälkeen. Taimiaineksen puhtauden merkitys Taimiaineiston terveyden ja puhtauden merkitys näkyi erityisesti 1970 luvulla, jolloin tervetaimituotanto aloitettiin Suomessa. Sitä ennen marjaviljelmät olivat hyvin saastuneita viruksista, ankeroisista ja muista kasvintuhoojista. Taimikantoja puhdistettiin ja puhtaiden taimien käyttäjät havaitsivat selkeän satotasojen nousun. Virustauteja esiintyy taimissamme nykyään hyvin vähän, mutta tilalle on tullut uusia ongelmia. Mansikkapunkki on yleistynyt viljelmillämme voimakkaasti eikä torjuntaaineissa ole valinnanvaraa. Myös sienitauteja esiintyy aiempaa yleisemmin. Erityistä huolta aiheuttaa nykyisin sieni- ja bakteeritautien leviäminen taimien mukana. Maa-aineksessa elävät ja sen mukana siirtyvät sienitaudit ovat vaikeita torjua niiden jo levittyä peltomaahan. Sienitaudit säilyvät peltomaassa hyvin pitkään jopa yli kymmenen vuotta. Sienitaudeista tyvimätä oli aiemmin karanteenikasvitauti, jota ei saanut esiintyä Suomessa. Tyvimätähavainnoista tuli ilmoittaa kasvinsuojeluviranomaiselle, joka määräsi kasvuston hävitettäväksi ja hoiti korvauksen menetyksistä. Nykyään tyvimätä ja sen marjoja vioittava muoto nahkamätä esiintyvät varsin yleisesti suomalaisilla marjatiloilla, mutta edelleenkään niiden esiintymistä ei sallita valiotaimissa. Karanteenikasvitaudeista mustalaikkua on tavattu Suomesta joitakin esiintymiä, mutta toista paljon pelättyä kasvitautia punamätää ei ole toistaiseksi havaittu. Bakteeritaudeista pelätään Suomeen leviävän lehtibakterioosin, jota havaittaessa tulee tehdä ilmoitus muiden karanteenikasvintuhoojien tavoin kasvinsuojeluviranomaiselle. Mansikkapunkki on erittäin hankala tuhoeläin ja se aiheuttaakin voimakkaana saastuntana suuria satotappioita. Koska mansikkapunkin torjunta viljelyn aikana on nykyisin käytettävissä olevilla menetelmillä hyvin hankalaa on tärkeää ehkäistä sen pääsy mansikkapelloille ja kasvustoon. On tärkeää estää edellä mainittujen kasvitautien ja tuhoeläinten pääsy kasvustoon taimien mukana. Kasvintuhoojat kasvavat ja lisääntyvät nopeasti suotuisissa olosuhteissa. Näin on jo käynyt joidenkin kasvintuhoojien kohdalla ja toisaalta torjuntakustannukset ovat nykyään merkittävät. Kaikkiin ongelmiin ei torjuntakeinoja vielä ole edes kehitetty, joten seurauksena on todennäköisesti ainakin satotason lasku. Nykyisillä kasvinsuojeluaineilla voidaan mahdollisesti pitää joitakin kasvintuhoojia kurissa, mutta riskinä voi olla kasvintuhoojakantojen kehittyminen entistä voimakkaammiksi sekä torjunta-aineita kestävämmiksi, tai torjunta-aineiden käyttö voi aiheuttaa sen, että tietyt kasvitaudit leviävät kasvustoissa oireettomina. Kasvintuhoojien torjunta joudutaan yleensä suorittamaan kemiallisesti, mikä on ennen kaikkea suuri kustannus, mutta se voi myös muokata mielikuvia negatiivisesti. Suomalaiset elintarvikkeet ovat kuuluisia puhtaudesta ja torjunta-aineiden käyttö herättää usein negatiivisia mielikuvia kuluttajissa. 6

7 Taimiaineistolaki Kuva 1. Koneiden ja laitteiden desinfiointi voidaan hoitaa tällaisella suihkulla. Suihkulla voidaan myös antaa kosteutta esimerkiksi traktorin lavalla oleville Kasvintuhoojat voivat levitä viljelyksille useita eri reittejä, mutta erityisesti pienimmät kasvintuhoojat leviävät usein taimien mukana. Suuremmat tuhoeläimet ja muut kasvitaudit siirtyvät viljelmille pääasiassa muualta ja muita reittejä pitkin. Puhtaan taimiaineksen merkitys on erittäin tärkeää ottaa huomioon, ja tiedostaa olemassa olevat riskit ja erityisesti niiden pitkäaikaiset seuraukset sekä taloudelliset tekijät. Juurilahoa on yleisesti pidetty vanhojen ja väsyneiden maiden ongelmana, mutta sitä voi esiintyä myös nuorissa kasvustoissa. Juurilahoa aiheuttavia sieniä tai sieniryhmiä on tutkimuksissa havaittu olevan ainakin 30. Juurilahon aiheuttajasienet pääsevät iskeytymään kasviin katkenneiden juurien ja esimerkiksi ankeroisten aiheuttamien juurihaavojen kautta. Juurilahoa on joissakin yhteyksissä havaittu esiintyvän kaikissa taimityypeissä, yhteistä kaikille on kuitenkin ollut se että niitä on jossain kasvatuksen vaiheessa kylmävarastoitu. Kylmävarastointi onkin tehtävä huolellisesti, jottei juuristovaurioita pääse tapahtumaan. Mikäli juuristo vaurioituu syntyy sienille pääsytie juuristoon sekä vaurioitunut taimi kasvattaa yleensä kokonaan uutta juuristoa, mikä hidastaa kasvuun lähtöä. Taimiaineistolain tarkoitus on edistää aidon, terveen ja hyvänlaatuisen taimiaineiston käyttöä. Taimiaineistolaki koskee puutarhakasvien taimiaineiston ammattimaisesti harjoitettavaa tuotantoa, maahantuontia ja markkinointia. Monivuotisten taimitarhakasvien osalta myös tuotantoketju aina vähittäismyyntiin asti kuuluu taimiaineistolainsäädännön piiriin. Taimiaineistolakia täydentävät maa- ja metsätalousministeriön asetukset. Niistä käyvät ilmi taimiaineistolle asetetut vaatimukset aitouden, terveyden ja muun laadun osalta. Taimiaineistolain täytäntöönpanosta huolehtii Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen (KTTK) kasvintarkastus, lisäksi sen valtuuttamia kasvintarkastajia työskentelee TE-keskusten maaseutuosastoilla. Kasvintarkastajat tekevät rajatarkastukset maahantuotaessa taimia EU:n ulkopuolisista maista. Kotimaan 7

8 tuotantoa valvotaan tarkastamalla taimiaineistoa, viljelmiä, viljelypaikkoja, tuotantoja pakkaustiloja, kuljetusvälineitä sekä varastointi- ja myyntipaikkoja. Taimiaineiston toimittajan on tarvittaessa annettava tarkastajan tarvitsemat tiedot ja asiakirjat, ja tarkastaja voi myös ottaa näytteitä maksutta. Taimiaineistoa saa markkinoida, tuottaa, varastoida ja maahantuoda sellainen taimiaineiston toimittaja, joka on hyväksytty kasvintuotannon tarkastuskeskuksen rekisteriin. Kasvintuotannon tarkastuskeskus pitää useita rekistereitä, ja mansikan taimien tuottajan, varastoijan, tuojan, viejän tai markkinoijan on hakeuduttava taimiaineistorekisteriin. Rekisteriin hyväksytään, jos toiminnan laadunvarmistus on hoidettu, yrityksellä on toiminnan harjoittamiseen asianmukaiset tuotanto- ja toimitilat sekä taimiaineistolain noudattamisesta vastaava henkilö. Rekisteriin liittyvät tarkastukset ovat maksullisia. Rekisteröintiä haetaan kasvintuotannon tarkastuskeskukselle osoitetulla hakemuksella, joka toimitetaan TE -keskukselle. Taimiaineiston toimittajan on ilmoitettava KTTK :lle toiminnan aloittamisesta, lopettamisesta ja muutoksista. Rekisteröitynyt taimitoimittaja saa KTTK :lta rekisterinumeron, joka tulee liittää taimitoimitusten mukaan. Rekisterinumeron voi kirjoittaa muotoon: FI/KTTK/rekisterinumero. Taimien toimittaja, joka ei huomautuksista huolimatta noudata rekisteröintiin oikeuttavia sääntöjä voidaan poistaa rekisteristä. Suomeen tuotavan ja Suomessa markkinoitavan taimiaineiston tulee täyttää maa- ja metsätalousministeriön asettamat vaatimukset taimiaineiston laadusta ja kasvin terveydestä. Taimiaineiston tulee olla varustettu taimitodistuksella tai nimilapulla. Taimitodistuksen ja nimilapun merkintöjen tarkoitus on antaa taimien käyttäjälle sellaista tietoa, jota taimista ei voi suoraan nähdä, kuten esimerkiksi tuotantomaa, laji ja lajike. Taimitodistuksen lisäksi ammattimaiseen viljelyyn toimitettava taimierä tarvitsee kasvipassin. Vähittäisasiakkaalle myytäviä taimia ei tarvitse varustaa kasvipassilla tai taimitodistuksella, mutta niistä tulee kuitenkin löytyä nimilappu. Taimitodistuksesta tulee ilmetä seuraavat asiat: 1. Merkintä: EY -laatu 2. Suomen tunnus: Suomi, Finland tai FI 3. Suomen kasvinsuojeluviranomaisen koodi: KTTK 4. Kasvinsuojelu- ja taimiaineistorekisterinumero: Rek.nro. 5. Taimiaineiston tuottajan nimi 6. Markkinoitavan aineiston sarja-, viikko- tai eränumero 7. Taimitodistuksen antopäivämäärä 8. Kasvien tieteellinen nimi 9. Lajike tai kasviryhmän nimi 10. Kasvien tai kasvituotteiden määrä 11. Tuotantomaa, jos alkuperä on EU:n ulkopuolelta Kasvipassia käytetään siksi, että karanteenikasvintuhoojien isäntäkasvit saadaan tarvittaessa tarkastettua ja jäljitettyä. Tällöin voidaan estää tuhoojien leviäminen ja jäljittää mahdollisimman tarkasti leviämispaikka. Kasvipassi kertoo myös siitä, että taimien toimittaja on rekisteröitynyt kasvinsuojeluviranomaisten rekisteriin ja saanut oikeuden tuottaa ja markkinoida kyseisiä tuotteita EU:n sisämarkkinoilla. 8

9 Kasvipassista tulee ilmetä seuraavat asiat: 1. Kasvipassitunnus: EY -kasvipassi 2. Suomen tunnus: Suomi, Finland tai FI tai 3 numeroinen maatunnus 3. Suomen kasvinsuojeluviranomaisen nimi tai koodi: KTTK 4. Kasvinsuojelurekisterinumero: Rek.nro 5. Erän tai lähetyslistan numero: nro. 6. Kasvin tai kasvien tieteellinen nimi: Fragaria x ananassa 7. Kasvien tai kasvituotteiden määrä: kpl, kg, m 3 8. (Suoja-aluemerkintä vaadittaville kasveille) 9. Korvattavan kasvipassin merkintä: RP + alkuperäisen kasvipassin numero ja maatunnus (esimerkiksi maahantuodut taimierät jaetaan useille vastaanottajille tai eri taimieriä yhdisteltäessä) (Esimerkki: EY -kasvipassi FI/KTTK/ RP 0012/NL) 10. Terveystodistuksen korvaaminen kasvipassilla: (esimerkiksi tuotaessa EU:n ulkopuolelta taimia tulee niiden terveystodistus vaihtaa kasvipassiin rajatarkastuksen jälkeen, merkintä tehdään samoin kuin kohdassa 9) Kuva 2. Kasvipassi hollantilaisten frigotaimien laatikosta. Esimerkiksi tämän tyyppinen kasvipassi tulee löytyä jokaisesta taimilähetyksestä. Elite naktuinbouw kertoo hollantilaisesta tarkastusjärjestelmästä jota on käytetty taimien tuotannossa. Kasvipassissa mainitaan myös sisältönä olevan mansikan taimia, lajikkeena olevan Polka ja alkuperämaana Alankomaat. Leimattu numerokoodi kertoo taimia olevan laatikossa 200, tuotantolohkon numero on 00, taimien nostoviikko on 02 ja taimituottajan numero on 026. Kuva 3. Tämä kasvipassi kertoo samoja asioita kuin edellinen, mutta merkittävimpänä erona on että näitä taimia ei ole hyväksytty Elite -luokkaan. Pudottaminen CAC -luokkaan voi johtua monista syistä, kuten tarkastusten puutteesta tai ettei tuottaja ole sitoutunut Élite -laatuluokan tuotantosääntöihin. Tässä tapauksessa CAC -luokitus johtuu siitä että taimet on tuotettu Puolassa Kasvipassia käytettäessä tulee kukin taimierä varustaa omalla eräkohtaisella yksilöidyllä kasvipassimerkinnällä. Mikäli jokaisessa tavaraerässä on kaikki (1 10) vaaditut tiedot ei niitä tarvitse merkitä lähetyslistaan tai muuhun asiakirjaan. Mikäli jokaisessa tavaraerässä on perustiedot (1 5) tulee muut tiedot merkitä lähetyslistaa tai muuhun asiakirjaan. Yleisenä tapana on kuitenkin merkitä tavaraerään vähimmäistiedot (1 5) ja lähetyslistaan kaikki tiedot (1 10). Tavaraerään liitettävä kasvipassi voidaan toteuttaa tarra-, leima- tai muulla merkintätavalla. 9

10 Taimien tuonti Kaikilla näitä tuotteita vastaanottavilla rekisteröidyillä toimijoilla on kasvipassin ja taimitodistuksen säilyttämisvelvollisuus. Kasvipassi- ja taimitodistustiedot on otettava talteen ja ne tulee säilyttää yhden vuoden ajan. Mikäli tiedot ovat kokonaisuudessaan lähetyslistalla on tietojen talteenotto suhteellisen helppoa. Jos tiedot ovat osittain taimierien mukana lapuilla tai tarroilla, tulee ne ottaa talteen. Tarroista ja lapuista kannatta tarkastaa taimierän yhtenäisyys esimerkiksi alkuperän suhteen ja tarvittaessa huomioida taimierän sisäiset erot. Mikäli kasvipassi tai taimitodistusmerkinnät puuttuvat tai ne ovat puutteelliset, tulee taimitoimittajalta vaatia puuttuvat tiedot. Esimerkiksi Hollannista tuotavissa taimissa on kasvipassi, jonka myöntävät NAKT - niminen kasvinsuojeluorganisaatio. Hollantilaisessa kasvipassissa on yleisesti tulostettu tai leimattu numerosarja, josta käyvät ilmi seuraavat asiat: lajike tuottajan nimi tai numerokoodi viikon numero, jolloin taimierä on nostettu pellosta laatikon sisältämä taimimäärä. Monet hollantilaiset taimistot käytävät taimipakkauksina puisia laatikoita, jotka kaikilla yrityksillä eivät kuitenkaan ole vakiokokoisia. EU -maista tuotavien taimien on täytettävä kasvinsuojeluvaatimukset ja taimiaineistolle asetetut laatuvaatimukset. Taimilähetykset tulee varustaa taimitodistuksella tai kasvipassilla. EU -maista tuotaessa tavaraa ei tarkasteta rajoilla vaan se kulkee vapaasti lähettäjältä tilaajalle. Mikäli taimilla käydään tukkukauppaa tehdään tarkastuksia pistokokein tukkuyrityksissä, taimien vastaanottajan luona tai markkinoinnin aikana. Kuva 4. Kasvintarkastaja ottamassa näytteitä Suomeen tuoduista frigotaimista. TE-keskusten maatalousosastoilla työskentelevät kasvintarkastajat huolehtivat näytteidenotosta pistokokein tai maahantuojan pyynnöstä tuotaessa taimia EU -alueelta. Näytteet lähetetään tutkittavaksi Kasvintuotannon tarkastuskeskukseen (KTTK). Mansikan taimia saa tuoda Euroopan ulkopuolelta vain harvoista maista. EU:n ulkopuolisista Euroopan maista tuonti on vapaampaa. EU:n ulkopuolisista maista tuotavien taimien on täytettävä samat laatuvaatimukset kuin EU:ssa vaaditaan. Taimien tuonti Suomeen on sallittu vain tiettyjen raja-asemien kautta. Kun taimet tuodaan maahan pysäyttää tulli taimierän tarkastusta varten. Taimierä voi jatkaa matkaa vasta kun kasvintarkastaja on varmistunut taimien puhtaudesta ja hyväksynyt 10

11 Taimien vienti maahantuonnin. Kasvintarkastajan tilaaminen paikalle on taimien tuojan tehtävä. Kasvintarkastajan tarkastuskäynti tilataan Kasvintuotannon tarkastuskeskukselta (KTTK) kasvintarkastusyksiköstä hyvissä ajoin ennen tuontia. Tullauksen yhteydessä tulli kantaa tarkastusmaksun. Taimien laatu ja muut vaatimukset vaihtelevat maittain, mutta yleisesti ostajamaat edellyttävät, että taimiaineisto on tervettä. Vientiä suunniteltaessa on varmistettava hyvissä ajoin vientiedellytysten täyttyminen. Kasvinsuojeluviranomaiseen kannattaa olla yhteydessä hyvissä ajoin ja hoitaa vientitarkastukset sekä muut viennin edellytykset kuntoon. Vienti edellyttää kasvukauden aikaisia ennakkotarkastuksia, tuotantopaikan ja taimien tulee olla vapaita esimerkiksi tyvimädästä ja mansikkapunkista. Yleisesti voidaan todeta, että jos taimet täyttävät Suomessa voimassa olevat taimiaineisto- ja kasvinsuojeluvaatimukset täyttävät ne myös vientimaiden asettamat vaatimukset. Vietäessä mansikan taimia toiseen EU -jäsenmaahan niitä ei tarvitse tarkastaa EU - maiden välisillä rajoilla, vaan taimet voivat matkata vapaasti lähettäjältä vastaanottajalle. Taimierää tulee kuitenkin seurata taimitodistus tai kasvipassi, jolla taimierän alkuperä ja taustatiedot on jäljitettävissä. Vietäessä taimia toiseen EU - maahan on hyvä tarkastaa, millaisia erityisvaatimuksia vastaanottajamaassa on ja millaiset kasvipassimerkinnät vaaditaan. Vietäessä mansikan taimia EU:n ulkopuolisiin maihin on kullakin maalla mahdollisesti omia taimia koskevia vaatimuksia ja ehtoja. Vientimaan ehdoista kannattaa ottaa selvää hyvissä ajoin, sillä kunkin maan asettamat ehdot voivat liittyä esimerkiksi taimien terveyteen, puhtauteen, taimityyppiin, kasvatustekniikkaan, käsittelyyn, pakkaukseen tai muuhun ulkoiseen tai sisäiseen laatuun. Jokainen maa haluaa suojella tuotantoaan uusilta vaarallisilta kasvintuhoojilta ja siksi taimien viennissä käytetään kasvien kansainvälistä terveystodistusta (Phytosanitary Certificate). Tämän asiakirjan viejä hankkii oman maansa kasvintarkastus viranomaiselta, joka käy tarkastamassa taimierän ennen todistuksen myöntämistä. Tämä asiakirja tulee esittää vientimaan viranomaisille. Lisäksi taimierä tulee varustaa taimitodistuksella tai kasvipassilla. Viennistä tehdään ilmoitus Kasvintuotannon tarkastuskeskukseen (KTTK) mielellään kaksi viikkoa ennen taimierän toimittamista. KTTK:n valtuuttama kasvintarkastaja käy tarkastamassa taimierän ja lähettää tarkastuksesta pöytäkirjan ja kasvien kansainvälisen terveystodistuksen. Vietävä erä tarkastetaan vastaanottajamaan ehtojen mukaisesti. Terveystodistus voidaan toimittaa viejälle aikaisintaan 14 vuorokautta ennen vientiä. Eräissä maissa kuten Venäjällä vaaditaan lisäksi taimien vastaanottajan hankkima tuontilupa, jonka vastaanottaja hakee paikalliselta kasvintarkastusviranomaiselta. Taimituotannon kehittyminen ja nykytilanne Mansikkaa on lisätty perinteisesti siirtämällä riviväleihin juurtuneita rönsytaimia uusille lohkoille. Tätä tekniikka käytetään ammattiviljelmillä nykyisin erittäin vähän. Ongelmana on, että tuholaiset ja taudit siirtyvät helposti taimien mukana, eikä menetelmä ole riittävän tehokas nykyaikaiseen ammattimaiseen viljelyyn. Seuraavaksi 11

12 yleistyi menetelmä, jossa juurtumattomia rönsypistokkaita ryhdyttiin juurruttamaan erillisessä taimipenkissä tai lavassa, josta juurtuneet taimet siirrettiin avojuurisina istutuspaikalleen. Juurruttamista on tehty paljon myös erilaisissa laatikoissa, kennoissa, lokerikoissa ja ruukuissa. Juurtumattomien rönsypistokkaiden juurruttamista muualla ja istuttamista sitten peltoon käytetään vielä yleisesti nykyisinkin marjatiloilla luvulla tervetaimituotannon kehittyminen Suomessa oli suuri edistysaskel, jonka ansiosta päästiin eroon monista vaikeista mansikan kasvintuhoojista. Tervetaimituotannon käynnistymisen myötä lisääntyi mansikan taimien kaupallinen tuotanto, tosin kaikki tuottajat eivät kuuluneet tervetaimituotannon piiriin luvulla yleistyneet frigotaimet ovat tuoneet mukanaan aivan uusia viljelytekniikoita sekä lisänneet mahdollisuutta sadonajoitukseen. Etenkin suurikokoiset satotaimet, joista saadaan merkittävää satoa jo istutusvuotena, ovat kasvattaneet suosiotaan. Frigotaimien alkuperämaana on ollut viime vuosiin saakka lähes ainoastaan Hollanti, mutta tekniikkaa on kehitetty voimakkaasti myös muualla ja markkinoille ovat tulleet monet uudet tuontimaat sekä myös kotimainen frigotaimituotanto. Tuontitaimien hankkiminen on kuitenkin myös tuonut mukanaan aivan uusia kasvinsuojeluriskejä. Mansikan viljelijät tekevät nykyään taimihankinnoissa ratkaisunsa lähinnä tuontitaimien ja kotimaisten varmennettujen taimien välillä. Viljelijälle jää arvioitavaksi tuontitaimien kiistattomien etujen ja niihin liittyvien riskien painoarvo sekä kotimaisten taimien ominaisuudet. Kotimainen varmennettu taimi on edelleen varteenotettava vaihtoehto, koska niitä käyttämällä ainakin taimien mukana siirtyviä kasvinsuojeluongelmia voidaan vähentää erittäin merkittävästi. Monet viljelijät ovat tässä valintatilanteessa päätyneet tehostamaan omaa taimituotantoaan, mikä tosin edellyttää hyviä tuotanto-olosuhteita ja ammattitaitoa. Tutkimuksessa onkin panostettu viime vuosina tilakohtaiseen puhtaiden taimien tuottamiseen. Tutkimukset ovat myös antaneet rohkaisevia tuloksia siitä, että kotimaisten satotaimien tuottaminen on mahdollista Suomen olosuhteissa. Toistaiseksi marjatiloilla tuotetaan vain vähän frigotaimia omaan käyttöön, eniten Suomessa lienee ollut käytössä frigopistokkaiden leikkaaminen kylmävarastoon myöhään syksyllä ja niiden juurruttaminen taimiksi keväällä. Ilmasto- ja tuotanto-olosuhteiden vaikutus Suomen ilmasto-olosuhteet asettavat taimituotannolle tiettyjä rajoituksia, mutta niistä on myös joitakin etuja. Erityisesti Keski-Euroopan läntisillä alueilla ovat ilmastoolosuhteet edulliset mansikan taimien tuottamiselle, mutta aivan ongelmatonta se ei ole sielläkään. Jokaisella tuotantoalueella on siis omat etunsa ja ongelmansa, jo Suomen sisälläkin on hyvin eri tavoin taimituotantoon soveltuvia alueita. Eri tuotantoja ilmasto-olosuhteisiin kannattaakin kehittää kyseisiin olosuhteisiin parhaiten soveltuva tuotantotekniikka. Esimerkiksi satotaimien tuotanto on edullisempaa Etelä- Suomen rannikkoalueilla kuin sisämaassa, koska syksyisin meren sitoma lämpö pidentää siellä kasvukautta merkittävästi. Suomen lyhyt kasvukausi vaikuttaa taimituotannossa muun muassa siihen, että avomaalla rönsytaimien määrät jäävät yhtä emotainta kohden suhteellisen vähäiseksi. 12

13 Kasvinjalostusmaksut Rönsyjen määrät voivat tosin olla hyvinkin runsaita, mutta kasvukauden lyhyydestä johtuen niistä vain pieni osa ehtii juurtua ennen talven tuloa. Talvella juurtumattomat rönsyt yleensä paleltuvat. Kasvukausi myös päättyy ja maa jäätyy hyvin nopeasti syksyllä, ja kevät käynnistyy nopeasti, minkä vuoksi juurtuneiden taimien nostoaika on hyvin lyhyt. Suomen ilmasto-olosuhteet ovat toisaalta edulliset muun muassa eräiden kasvintuhoojien suhteen. Verrattuna esimerkiksi eteläisempään Eurooppaan on meillä menestyvien tuholaislajien määrä huomattavasti vähäisempi. Pitkästä viileästä jaksosta johtuen myös taimien kylmävarastoinnin kustannukset jäävät Suomessa huomattavasti eteläisempiä maita pienemmiksi. Kasvukauden pituuden merkitys on suuri erityisesti satotaimien tuotannossa. Keski- Euroopassa, erityisesti Atlantin rannikolla, leudon ja pitkän syksyn aikana taimet ehtivät kasvaa kookkaiksi, muodostaa runsaasti kukka-aiheita ja tuleentua ennen nostoa. Leudossa ilmastossa on myös nostoaika pitkä, sillä maa jäätyy yleensä vain lyhyeksi aikaa. Avojuuristen taimien tuotannossa on maalajilla suuri merkitys juuriston muodostumiseen ja työmenetelmiin. Keveiden, kivettömien ja läpäisevien maalajien lisäksi on tuotantolohkojen hyvä olla suhteellisen suuria, jotta työvaiheet voidaan koneellistaa ja tehdä tehokkaasti. Suomen olosuhteissa voidaan lyhyttä kasvukautta jatkaa käyttämällä esimerkiksi harso- ja muovikatteita, maanpinnan muovikatteita, muovitunneleita tai kasvi- ja kausihuoneita. Myös viljelyn jaksottaminen useammalle vuodelle ja kookkaampien emotaimien käyttö antaa mahdollisuuden hyödyntää paremmin lyhyttä kasvukautta. Myös Suomen rannikkoseudulla on suhteellisen edullisia alueita avojuuristen mansikan taimien tuottamiseen frigotaimien tuotantotekniikalla. Jos taimia tuotetaan ruukuissa, kennoissa tai astioissa voidaan tuotanto perustaa avomaalle tai kasvihuoneeseen, jossa on enemmän mahdollisuuksia säätää kasvuolosuhteita halutuiksi. Pohjois-Amerikassa mansikan taimituotanto on keskittynyt mantereen pohjoisiin osiin kuten Kanadaan ja USA:n pohjoisosiin. Mansikantuotanto on taas keskittynyt Kaliforniaan ja myös itärannikon eteläisiin osiin. Pohjois-Amerikassa on havaittu pohjoisessa tuotettujen taimien kasvuvoiman, sadontuoton ja talvehtimisen olevan etelässä tuotettuja parempia. Pohjoisen taimituottajat ovatkin alkaneet käyttää markkinoinnissa termejä pohjoinen elinvoima ja leveyspiirin vaikutus. Pohjoisen tuotannon vaikutusta taimien laatuun on tutkittu Kanadassa, ja niissä pohjoisessa tuotetut taimet on havaittu etelässä tuotettuja paremmiksi. Syitä pohjoisessa tuotettujen taimien elinvoimaan voitaneen hakea mm. kasveihin kertyvistä aineenvaihduntatuotteista, koska niiden kertymiseen vaikuttavat muun muassa valon määrä, valojakson pituus ja lämpötila. Nämä tekijät vaikuttavat erilaisten aineenvaihduntatuotteiden syntyyn, ja niillä on todennäköisesti merkitystä muun muassa kasvin suojautumiseen eri stressitekijöitä vastaan sekä tautien ja tuholaisten kestävyyteen. Syyt paremmuuteen voivat löytyä myös tuotanto-olosuhteista, kasvintuhoojatilanteesta tai viljelymenetelmistä. Leveyspiirin vaikutusta on vaikea todistaa, sillä muiden muuttujien pois sulkeminen on mahdotonta. 13

14 Kasvinjalostajanoikeutta koskeva lainsäädäntö astui Suomessa voimaan vuonna Lain sisältö vastaa kansainvälisen UPOV-järjestön kasvinjalostajanoikeudesta tehtyä sopimusta. UPOV -järjestö on perustettu uusien kasvilajikkeiden suojaamiseksi, jamyös Suomi kuuluu tähän kansainväliseen järjestöön. Kasvinjalostusta koskevan lainsäädännön tarkoitus on luoda edellytyksiä kasvinjalostustoiminnan rahoittamiselle sekä turvata ulkomaisten lajikkeiden saaminen viljelyyn. Kasvinjalostajanoikeus koskee lajikkeen muita käyttömuotoja paitsi yksityiseen, eli ei kaupalliseen toimintaan käytettävää lisäystä, sekä koe- ja jalostustarkoituksiin tehtävää lisäystä. Kasvinjalostajanoikeus voidaan myöntää sekä maatalous- että puutarhakasveille, joilla voi olla Suomessa kaupallista merkitystä. Jalostajan tulee rekisteröidä uusi lajike vuoden kuluessa sen laskemisesta markkinoille. Rekisteröinti tehdään ilmoituksella Maa- ja metsätalousministeriön kasvinjalostustoimistoon, sekä maksamalla rekisteröintimaksu. Rekisteröinti-ilmoituksesta on käytävä ilmi lajikkeen ominaisuudet ja nimi. Rekisteröinnin jälkeen uuden lajikkeen jalostajan on omalla kustannuksellaan testautettava lajike viranomaisen osoittamassa testauslaitoksessa lajikkeen uutuuden varmistamiseksi. Uuden kasvilajikkeen jalostajalla on oikeus kerätä maksua (ns. royalty -maksu) jalostamansa lajikkeen kaupallisesta hyödyntämisestä. Näin uuden lajikkeen jalostaja rahoittaa useita vuosia kestänyttä jalostus- ja testaustoimintaansa. Kasvinjalostusmaksu lisätään yleensä taimen vähittäismyyntihintaan ja tilitetään kasvinjalostajalle. Jalostaja voi myös kerätä maksun jo toimittamistaan emotaimista. Puutarhakasveilla jalostusmaksu maksetaan lisättyjen taimien määrän mukaan. Maksun suuruuden määrittelee lajikkeen jalostaja markkinatilanteen mukaan. Lajikkeen lisääjän tulee tehdä sopimus jalostajan kanssa ennen sen ottamista ammattimaiseen lisäykseen. Jalostaja voi halutessaan antaa lisäysoikeuksia useammille tai mahdollisesti vain yhdelle taimistolle kussakin maassa, ja sopimuksessa voi olla myös taimien vientiä koskevia rajoituksia. Jalostajanoikeusmaksut voivatkin olla uusien lajikkeiden käytön ja maahan tuonnin esteinä, esimerkiksi Suomen suhteellisen pienillä taimimarkkinoilla. Myös viljelijän itse lisäämistä taimista tulee tilittää jalostajanoikeusmaksua. Jalostajanoikeus on voimassa perunaa, puita ja viiniköynnöstä lukuun ottamatta 25 vuotta lajikkeen rekisteröinnistä lukien. Mansikan taimikäsitteitä Nykyisin on käytössä suuri määrä erilaisia mansikan taimia, joista käytettävät käsitteet ovat häilyviä ja osittain epäjohdonmukaisia. Tässä osiossa on lyhyet määritelmät tärkeimmistä nykyisin käytössä olevista mansikan taimiin liittyvistä käsitteistä. Ehkä eniten epäselvyyksiä liittyy vierasperäiseen frigotaimi -nimitykseen, jolla tarkoitetaan kylmävarastossa - 1,5-2 C lämpötilassa varastoituja taimia. Niistä voitaisiin käyttää suomenkielistä nimitystä kylmävarastoidut taimet, mutta se on sanana kankea ja lisäksi frigotaimi -nimitys on jo laajassa käytössä kansainvälisesti. Sana on jo vakiintunut myös suomen kieleen, mutta frigotaimi -sana tarkoittaa lähinnä taimien varastointitapaan, vaikka niitä tuotetaan erilaisilla tekniikoilla, ja markkinoilla on eri kokoluokkia erilaisia käyttökohteita varten. 14

15 Mansikan taimiin liittyvät käsitteet Rönsypistokas (tai pistokas) = Rönsyjonon nivelkohtaan muodostunut ja siitä irrotettu lehtiruusuke, jonka tyvellä on vasta nystyrämäiset juurten aiheet. Rönsytaimi = Rönsyjonon nivelkohtaan syntynyt juurellinen taimi. Avojuuritaimi = Taimi, joka on kasvatettu pellolla tai penkissä ilman kasvatusastiaa. Voi olla varastoimaton taimi (engl. fresh plant) tai frigotaimi. Paakkutaimi = Turpeeseen kennoon tai ruukkuun juurrutettu taimi, joka istutetaan paakuissa lopulliselle kasvupaikalle. Voi olla pienikokoinen kennotaimi tai isokokoinen paakkusatotaimi (engl. tray plant). Mikrotaimi (tai mikrolisätty taimi) = Lisäys alkaa emotaimen meristeemisolukosta, taimia voidaan lisätä ja juurruttaa ravinnealustoilla, ja ne voidaan juurruttaa myöhemmin turvepaakkuihin emotaimiksi taimituotantoa varten. Mikroviljelmä = Mikrolisäysmenetelmällä tuotettu vielä ravintoalustalla oleva pikkutaimi, josta myös viljelijät voivat erotella ja juurruttaa oman emotaimimateriaalin. Frigotaimi = On yleisnimitys kaikille niille taimityypeille, jotka nostetaan maasta taimien ollessa lepotilassa myöhään syksyllä, lajitellaan, pakataan ja varastoidaan 1,5-2 C:een lämpötilassa. Frigopistokas = Emotaimen tuleentumisen jälkeen rönsyjonosta irrotettu juurtumaton rönsypistokas, joka varastoidaan frigotaimivarastossa, ja se voidaan juurruttaa vasta talven jälkeen. Frigo A-taimi (tai Frigo standardi-taimi) = Pienikokoinen frigotaimi, joiden juurakon halkaisija on luokiteltu väljästi, noin 7 15 mm. Suurimmista taimista voidaan saada jonkin verran satoa istutusvuonna, mutta yleensä sato on merkityksetön eikä ko. taimia luokitella satotaimiksi. (On huomattava, että kasvukauden pituudesta johtuen Keski-Euroopassa kasvatettuihin taimiin ehtii muodostua enemmän kukkaaiheita kuin vastaavan kokoisiin pohjolan oloissa kasvaneisiin taimiin.) Frigo B-taimi = Poikkeuksellisesti erikseen lajiteltu edellistä pienempi frigotaimi, jonka juurakon halkaisija on 4 7 mm. Frigotaimien varastointimenetelmää käytetään myös seuraavien taimityyppien tuotannossa. Kokoluokissa on yritys- ja lajikekohtaisia eroja ja istutusvuoden satoodotukset ovat suuntaa antavia. Satotaimi = Yleisnimitys kaikille suurikokoisille frigotaimille, joista saadaan merkittävää satoa noin 7 8 viikon ( 1,5 2 kk:n) kuluttua taimien istutuksesta. Satotaimiksi voidaan nimittää seuraavia taimityyppejä: Frigo A ekstra-taimi = Erikseen lajiteltu, juurakon halkaisijaltaan mm paksu frigotaimi, josta voi odottaa satoa istutuskesänä g/taimi. 15

16 Varmennetut taimet A+ -taimi = Frigotaimi, jonka juurakon halkaisija on Elsanta-lajikkeella mm ja muilla lajikkeilla 13 mm ja sitä paksummat. Taimista voi saada gramman taimikohtaisen sadon istutusvuonna. A++ -taimiksi voidaan kutsua joskus erikseen lajiteltuja juurakon halkaisijaltaan noin18 mm:n taimia, joita tavataan lähinnä lajikkeilla Elsanta ja Darselect. Odotuspetitaimi (tai penkkisatotaimi) (engl. waiting bed plant, WB-plant) Suurikokoinen avojuurinen frigotaimi, jonka juurakko on haaroittunut erillisen kasvatusvaiheen aikana jatkokasvatuspenkissä ja jonka satopotentiaali on edellä mainittuja taimityyppejä suurempi. Hyvissä olosuhteissa hyvälaatuisesta taimesta voi saada satoa istutuskesänä g/taimi. Käytännössä ko. taimien koot vaihtelevat paljon. Ulkomaiset taimistot käyttävät niiden koon kuvaamiseksi mm. nimityksiä light/small, medium ja heavy/big eli pieni, keskikokoinen ja suuri. Paakkusatotaimi (engl. tray plant) = Kasvatetaan turvepaakuissa kennoissa tai ruukuissa ja ne säilytetään tuleentumisen jälkeen frigovarastossa. Käyttöominaisuudet ovat suunnilleen samat kuin avojuurisilla odotuspetitaimilla. Tervetaimien tuotantojärjestelmä perustettiin Suomessa luvulla, ja se virallistettiin vuonna 1976 hyväksytyllä asetuksella. Nykyisin taimia kutsutaan varmennetuiksi taimiksi. Valtion tukema tervetaimituotantojärjestelmä sai aikaan merkittävän sadon määrän ja laadun paranemisen Suomen mansikantuotannossa. Tervetaimituotannon käynnistyttyä tehdyissä vertailukokeissa, joissa vertailtiin tavallisten ja tervetaimien sadontuottoa, oli keskimääräinen sadonlisäys tervetaimien hyväksi jopa 50 %. Pahimmat mansikkasadon alenemista aiheuttavat syyt olivat mansikka-ankeroinen, mansikkapunkki ja virustaudit. Nämä tuhoeläimet ja taudit siirtyvät helposti taimimateriaalin mukana uusille viljelmille. Vuoden 1990 syksyllä astuivat voimaan uusitut tuotanto-ohjeet, joissa merkittävimpiä muutoksia olivat marjanviljelykielto taimituottajille sekä valiotaimien tuotantoportaiden poistuminen. Tuolloin ohjeiden uudistaminen oli tarpeen, sillä tarkastettujen käyttötaimien maine ei ollut marjanviljelijöiden keskuudessa erityisen hyvä. Varmennettujen taimien tuotannossa oli havaittu mm. ankeroisen ja nahkamädän esiintymistä. Myös tuotanto-ohjeiden yhtenäistäminen muiden Pohjoismaiden kanssa oli tarpeen. Vuoden 1993 alusta tervetaimituottajalla ei ole saanut olla saman kasvilajin tai -suvun marjaviljelyksiä, tai muuta kuin tervetaimien lisäystä. Tällä päätöksellä pyrittiin estämään erityisesti varsiankeroisen ja nahkamädän pääsy taimiin. Samalla annettiin myös tarkennuksia emokasvimaan etäisyyksiin marjaviljelyksistä ja eri lajikkeiden etäisyyksistä toisiinsa. Valiotaimien tuottaminen siirtyi kokonaisuudessaan tervetaimiasemalle vuoden 1991 alussa. Vuonna 1990 voimaan astuneissa tuotanto-ohjeissa annettiin myös entistä tarkempia ohjeita kasvinsuojelusta, tuotantohygieniasta ja tuotannon tehokkuuden vaatimuksesta. Varmennettujen taimien mainetta horjuttivat luvulla esiintyneet vaihtelut taimiaineksen laadussa. Myös lajikekantojen aitous sekä varmennettujen taimien 16

17 tautiongelmat ovat heikentäneet varmennettujen taimien mainetta viljelijöiden silmissä. Joidenkin lajikkeiden taimissa on esiintynyt kukkimattomuutta tai heikkosatoisuutta. Näistä ongelmista johtuen tehtiin kantavertailuja ja Laukaan valiotaimi- ja tutkimusasema on seurannut valiotaimituotannossa olevan taimimateriaalin satoisuutta jo vuodesta Näissä ei kuitenkaan ole havaittu merkkejä taantumisesta, ja aineistosta karsitaan jatkuvasti pois huonoja kantoja. Myös valiotaimien aitouskokeita tehdään jatkuvasti. Ilmeisesti mikrolisäyksessä tapahtunutta muuntelua kuitenkin havaittiin toisinaan viljelijöille toimitetuissa taimissa. Ennen Suomen liittymistä Euroopan Unioniin ei mansikan taimia saanut tuoda Suomeen maista, joissa esiintyi punamätää, ja muutenkin taimien tuonti oli tuolloin nykyistä tarkemmin rajoitettua. Suomen liityttyä Euroopan Unioniin vuonna 1995 alkoi mansikan taimikaupassa suuren muutoksen aika. Tuolloin taimien tuonti vapautui niin, että tuonti käynnistyi esimerkiksi suuresta mansikan taimien tuottajamaasta Hollannista luvun alkupuolella keskusteltiin tervetaimien luotettavuudesta, kun tuotannossa havaittiin heikkosatoinen Jonsok -kanta. Keski- Euroopassa tuotettujen taimien ominaisuudet ja hinta tekivät niistä suosittuja, mikä vähensi suomalaisten tervetaimien kysyntää. Tuonnin myötä saatiin viljelyyn nopeasti myös uusia lajikkeita ja tähän kilpailuun ei Suomen tervetaimituotanto ehtinyt mukaan. Muutama vuosi EU:iin liittymisen jälkeen oli suomalaisten tervetaimien käyttöaste enää 20 %, kun se parhaimmillaan oli ollut noin 40%. Tervetaimien tuotannon jatkuminen ja kilpailuasema onkin ollut alalla keskeinen puheenaihe luvun lopulta saakka, ja erityisesti tuontitaimien mukana liikkuvat kasvitaudit ovat puoltaneet kotimaisen tervetaimituotannon jatkamista ja edelleen kehittämistä. Nykyisin varmennettu taimituotanto pohjautuu vuonna 2003 voimaan astuneeseen asetukseen. Varmennettujen taimien tuottajan on haettava tuotantolupaa Kasvintuotannon tarkastuskeskukselta (KTTK) ja täytettävä tuotannolle asetetut ehdot. Toistaiseksi varmennettuja taimia tuotetaan mansikasta, vadelmasta, herukasta ja karviaisesta. Yhteensä varmennettujen taimien tuottajia oli vuonna 2004 neljätoista, joista mansikan taimien tuottajia oli seitsemän. Taimia tuotetaan sekä avomaalla että kasvihuoneissa. Varmennetun taimituotannon tarkoitus on parantaa taimimateriaalin sisäistä ja ulkoista laatua. Lähtökohtana käytetään geneettisiltä ominaisuuksiltaan hyviksi todettuja kasveja, joista kasvatetaan korkealaatuisia yksilöitä ydinkasveiksi. Ennen ydinkasviksi hyväksymistä kasviyksilö puhdistetaan punkeista, hyönteisistä, ankeroisista sekä bakteeri- ja sienitautien aiheuttajista. Kun kasvi on puhdistettu, testattu ja todettu puhtaaksi ja geneettinen aitous oikeaksi, voidaan sille hakea hyväksyntää ydinkasviksi KTTK :lta. Ydinkasveja säilytetään ympäristöstä eristettyinä ja niiden testaukset uusitaan määräajoin. Ydinkasveiksi hyväksytyistä kasviyksilöistä lisätään valiotaimet, joita varmennettujen taimien tuottajat käyttävät varmennettujen käyttötaimien tai kantataimien emokasveina. Varmennettu taimituotanto käynnistyi alun perin tilanteessa, jossa marjaviljelmät olivat saastuneet monista vaikeasti torjuttavista kasvintuhoojista. Puhtaalla taimiaineistolla saatiin tilanne tuolloin korjattua ja satotasot kääntyivät nousuun. Tuolloin rakennettu puhtaiden ja geneettisesti aitojen taimien tuotantojärjestelmä on edelleen toimiva, mutta kilpailutilanteen kiristyttyä varmennettujen taimien käyttöaste 17

18 on laskenut. Tämän vuoksi joudutaan jatkuvasti harkitsemaan tarkoin säilytettävien, lisättävien ja puhdistettavien lajikkeiden valikoimaa. Uusien lajikkeiden ottaminen lisäykseen vie aikaa noin vuoden ja muun muassa jalostajanoikeusmaksut kasvattavat kustannukset hyvinkin korkeiksi. Tämän vuoksi uusien lajikkeiden tuominen varmennettuun taimituotantoon vaatii tuotannossa suuren volyymin. Suomessa varmennettujen taimien tuotanto on erittäin tarkoin valvottua ja ohjeistettua, minkä vuoksi taimet ovat puhtaudeltaan erinomaisia. Tuontitaimien ominaisuuksien tultua tunnetuiksi on varmennettujen taimien tuotekehityksessä tehty runsaasti töitä, muun muassa samojen ominaisuuksien liittämiseksi suomalaisiin taimiin. Meidän ilmasto-olosuhteemme kuitenkin rajoittavat tuotantoa avomaalla ja kasvihuoneessa tuotantokustannukset ovat suuria, mitkä seikat heikentävät kilpailuasemaa. Varmennetussa taimituotannossa tauti- ja tuholaistilannetta tarkkaillaan jatkuvasti. Mansikkapunkkia pidetään suurimpana uhkana puhtaiden taimien tuotannossa, sitä löydettiinkin vuoden 1997 tietojen mukaan vuosittain kolmasosalta taimituottajista. Thiodan -torjunta-ainetta (tehoaine endosulfaani) on kuitenkin saanut käyttää varmennetussa taimituotannossa mansikkapunkin torjuntaan luvun puolivälissä löydettiin myös Phytopthora cactorum sienen aiheuttamaa tyvimätää useilta taimituottajilta. Monissa maissa toimii nykyään samantyyppinen järjestelmä, jossa valtio tukee tärkeimpien viljelylajikkeiden ydintaimien tuotantoa ja testausta. Näistä ydintaimista saavat tiukat vaatimukset täyttävät taimistot lisätä varsinaisia käyttötaimia marjanviljelijöiden ja kotipuutarhojen käyttöön. Valtion ylläpitämä kasvintarkastus myös kontrolloi säännöllisesti ydintaimien tuottajan sekä taimituottajien toimintaa ja myytävän taimimateriaalin puhtautta sekä aitoutta. Viimeaikoina tervetaimien käytön väheneminen on ollut yleinen kehityksen suunta ainakin pohjoismaissa. Monet läheisesti varmennetun taimituotannon kanssa työskentelevät henkilöt näkevät varmennettujen taimien tuottajien verkostoitumisen välttämättömänä. Tällöin voitaisiin kehittää erityisesti markkinointia ja kilpailukykyä tuontitaimia vastaan. Yhteistyöstä olisi hyötyä myös tuotekehityksessä, laatunormituksessa, tutkimusyhteistyössä ja edunvalvonnassa. Asetus varmennetusta lisäys- ja taimiaineistosta Maa- ja metsätalousministeriön asetus (Nro 18/03) (Dnro 1388/01/2003) varmennetusta lisäys- ja taimiaineistosta tuli voimaan alkaen ja se on voimassa toistaiseksi. Asetuksen sisältö on liitteessä 1. Ulkomaiset taimet Euroopan Unionin alue on sisämarkkina-aluetta ja sieltä mansikan taimia voidaan tuoda vapaasti. Tällöin ei tarvita esimerkiksi rajatarkastuksia tai ilmoituksia taimien tuonnista, alkuperästä tai määrästä. Sisämarkkinoilla tehdään tarkastuksia vain pistokoeluontoisesti tai taimien tuojan pyynnöstä. Euroopan Unionin ulkopuolelta tuotaville taimille tehdään maahantulotarkastus ja eristä otetaan näytteet laboratoriotutkimuksia varten. Tällaisilla taimilla tulee olla myös kasvintarkastustodistus sen maan viranomaisilta mistä taimet tuodaan. Taimia 18

19 tuotaessa on kuitenkin tärkeää ottaa tarkasti selvää tuotteen laadusta, puhtaudesta ja muista ominaisuuksista. Ostajan on hyvä pyytää taimien tuottajalta nähtäville todistus tuotantoon liittyvistä tarkastuksista. Taimitodistus ja kasvipassi kertovat taimien alkuperästä ja niiden tuleekin olla aina taimien toimituksen mukana. Kasvipassin numerosarjasta voidaan nähdä taimierän alkuperä, usein jopa tietylle peltolohkolle saakka. Taimitoimituksissa on etua vakituisesta taimien toimittajasta, joka voi olla taimisto tai suomalainen taimien välittäjä. Vakituisen toimittajan kanssa on helpompi sopia taimikaupan pelisäännöistä, ja yleensä myyjä on myös valmis panostamaan pysyvään asiakassuhteeseen. Taimien laatutaso vaihtelee kuitenkin jonkin verran samankin tuottajan tai välittäjän kohdalla johtuen mm. tuotantokauden sääolosuhteista ja taimien tuonnista useilta eri taimistoilta. Taimien ostajan kannattaa olla erityisen varovainen tilanteissa, jolloin taimien kysyntä on suurta tarjontaan verrattuna. Tällöin kasvaa myös taimitoimittajan kiusaus myydä heikkolaatuisia taimia tai laskea lajittelun kokorajoja. Joissakin tapauksissa voivat lyhytnäköiset taimikauppiaat toimittaa satunnaisille tai asiaa tarkoin tuntemattomille asiakkaille muita heikompilaatuisia taimia. Ulkomaisista taimista puhuttaessa otetaan usein esille kasvitaudit, ja monet kasvitaudit siirtyvätkin taimiaineksen mukana uusiin kasvustoihin. Ulkomailla esiintyy Suomeen verrattuna enemmän kasvitauteja. Eräät kasvitaudit onkin Suomessa listattu karanteenikasvintuhoojiksi, eli niitä ei meillä saa esiintyä. Luonnollisesti ulkomaillakin pyritään kaikin keinoin estämään kasvitautien leviäminen ja pääsy lisäysaineistoon. Eräät tuhon aiheuttajat ovat kuitenkin yleistyneet niin, ettei niitä voida torjua täydellisesti. Eräillä seuduilla taimien tuotantoon soveltuvia peltoja on vähän, joten usein taimia joudutaan tuottamaan samoilla pelloilla useita vuosia, jolloin riski kasvitautien lisääntymiselle ja pääsylle kasviin on suurempi. Suurin osa Suomeen tuotavista mansikan taimista tuodaan Hollannista, jossa tuotetaankin merkittävä osa koko Euroopan mansikan taimista. Helpottunut tuontikäytäntö EU -alueelta lisäsi tuontia Suomen liityttyä Euroopan Unioniin. Hollantilaisten taimien etuna on ollut edullinen hinta, uusia ominaisuuksia sisältävät taimityypit, jo istutusvuonna satoa tuottavat taimet sekä helppo uusien lajikkeiden saatavuus. Hollannissa mansikan taimituotanto on keskittynyt pääasiassa maan eteläosiin, mutta joitakin taimistoja on myös muissa osissa maata. Joillakin alueilla tuotetaan myös jonkin verran mansikkaa, mikä vaikeuttaa taimituotantoon soveltuvan pellon saatavuutta ja viljelykierron järjestämistä Pyrkimyksenä hollantilaisilla taimistoilla on käyttää tuotantoon aina uusia peltolohkoja, joita on joillakin alueilla vaikea saada käyttöön. Taimia tuotetaan käytännössä samoilla viljelyalueilla ja lohkoilla hyvin säännöllisesti. Pellot hankitaan usein vuokraamalla. Hollantilaisten mukaan pellot joissa on viljelty aiemmin maissia, nurmea, porkkanaa tai purjoa soveltuvat hyvin taimituotantoon, mutta esimerkiksi perunaa pyritään välttämään esikasvina. Jos pellossa esiintyy ankeroisia viljellään edellisenä vuonna samettikukkaa, koska sen on todettu hävittävän ankeroisen vuodessa ja samalla se sitoo maahan typpeä. Ennen taimituotannon aloittamista pelloista otetaan näytteitä, joista tarkastetaan maalevintäisten tautien ja tuholaisten esiintyminen. Kasvitautien torjunta vaikeutuu hollantilaisilla taimistoilla entisestään 19

20 kasvinsuojeluaineiden valikoiman supistuessa. Esimerkiksi maan desinfiointi metyylibromidilla ja höyrytys ovat nykyään kiellettyjä toimenpiteitä. Hollannissa toimiva Naktuinbouw -centre (NAKB) valvoo, ohjaa ja tarkastaa hollantilaisten varmennettujen taimien tuotantoa, ja se myös toimittaa ydinkasvit taimistoille. NAKB puhdistaa, testaa, säilyttää ja myy emokasviaineksen edelleen taimituottajille. Lähes kaikki Hollannissa taimia, kukkasipuleita, kukkia yms. tuotteita tuottavat yritykset toimivat NAKB :n valvonnassa ja sen ohjeita noudattaen, Hollannin maatalousministeriö valvoo sen toimintaa. Taimituottajille toimitettavat ydinkasvit ovat yleisesti mikrolisättyjä, ja joka tapauksessa puhdistettuja kasvintuhoojista. Taimimateriaalin lajikeaitous ja kasvintuhoojatilanne tarkastetaan säännöllisesti. Hollantilaisten varmennettujen taimien tuottajat lisäävät NAKB: lta tulleita emokasveja, ja vasta kolmantena vuonna kasvaneet jälkeläiset toimitetaan marjanviljelijöille. Ensimmäisenä ja toisena vuonna emotaimet kasvatetaan yleensä kasvihuoneissa, joissa käytetään tiheäsilmäisiä verkkoseiniä. Emotaimet kasvatetaan yleensä maapohjassa. Jotkut taimituottajat ovat alkaneet kasvattaa emotaimia myös pelto-olosuhteissa, jolloin viljelykierto voidaan järjestää myös emotaimille. Avomaalla kasvatettaessa pidetään kasvuston päällä tiheäsilmäistä verkkoa koko kasvukauden ajan. Kuva 5. Frigotaimien emotaimien tuotantoa kasvihuoneessa. Emotaimet tuotetaan maapohjassa, joka höyrytetään joka toinen vuosi tautien ehkäisemiseksi. Kasvihuoneiden tuuletusluukuissa on verkot ja pääsy sisään sallitaan vain tietyille henkilöille NAKB :lta tulevat emotaimet kulkevat merkinnällä SEE, nuclear stock, ydinkasvit. Näiden jälkeläiset nostetaan loppusyksyllä ylös emotaimilohkolta ja ne saavat merkinnän EE, propagation stock, lisäysaineisto. Nämä taimet varastoidaan frigotaimien tavoin ja istutetaan keväällä emotaimilohkolle. EE -luokan emokasvien jälkeläiset merkitään E, certified stock, varmennettu aineisto. E -luokan taimet istutetaan keväällä tuottamaan loppukäyttäjälle meneviä taimia. Tällaisen ketjun viimeiset eli hollantilaiset varmennetut taimet merkitään NAKB Elite -merkillä. NAKB Elite -merkillä myytävien taimien on täytettävä niille annetut määräykset tarkastuksista, ydintaimiaineistosta ja muista tuotannolle asetetuista ehdoista. Jos jokin ehdoista ei täyty merkitään taimet yleensä CAC -merkillä. Nykyään hollantilaisilla taimistoilla on toimipisteitä myös muissa maissa, kuten Puolassa. Siellä tuotettuja taimia ei hyväksytä NAKB Elite -luokkaan. Myös 20

Taimituotannon vaatimukset ja valvonta kasvinterveys- ja taimiaineistolainsäädännön näkökulmasta

Taimituotannon vaatimukset ja valvonta kasvinterveys- ja taimiaineistolainsäädännön näkökulmasta Taimituotannon vaatimukset ja valvonta kasvinterveys- ja taimiaineistolainsäädännön näkökulmasta Jari Poutanen Evira, kasvinterveysyksikkö Esityksen ydinviesti Luonnonmukaisesti tai tavanomaisesti tuotettu

Lisätiedot

Kasvipassia tai taimitodistusta käyttävien taimituottajien rekisteröintivelvoitteet

Kasvipassia tai taimitodistusta käyttävien taimituottajien rekisteröintivelvoitteet OHJE 14616 Sivu/sivut 1 / 5 Kasvipassia tai taimitodistusta käyttävien taimituottajien rekisteröintivelvoitteet Tämä ohje sisältää tietoa kasvipassia ja/tai taimitodistusta käyttävien taimituottajien rekisteröintivelvoitteista.

Lisätiedot

Mistä luomutaimia? Taimipäivä SataVarMa-hanke Laitila/Kalanti

Mistä luomutaimia? Taimipäivä SataVarMa-hanke Laitila/Kalanti Mistä luomutaimia? Taimipäivä SataVarMa-hanke 30.1.2018 Laitila/Kalanti Sisältö Yleistä taimituotannosta Mansikan luomutaimiaineisto Luomutaimien saatavuus Lisätietoa Taimituotanto Taimituotantoa koskeva

Lisätiedot

Pensasmustikkaa lisätään varmennetuista taimista

Pensasmustikkaa lisätään varmennetuista taimista Liite 13.10.2008 65. vuosikerta Numero 3 Sivu 13 Pensasmustikkaa lisätään varmennetuista taimista Jaana Laamanen ja Marjatta Uosukainen, MTT Monivuotisia puutarhakasveja lisätään kasvullisesti. Samalla

Lisätiedot

Huomioi kasvinterveyslainsäädännön uudistus taimitarhalla

Huomioi kasvinterveyslainsäädännön uudistus taimitarhalla Tiedote 14.6.2019 1 (7) Huomioi kasvinterveyslainsäädännön uudistus taimitarhalla Kasvinterveyslainsäädäntö uudistuu 14.12.2019, kun EU:n kasvinterveysasetusta (EU) 2031/2016 aletaan noudattaa. Uudistus

Lisätiedot

Kasvintarkastusrekisterit, kasvipassin käyttöoikeus ja taimitoimittajan valtuutus

Kasvintarkastusrekisterit, kasvipassin käyttöoikeus ja taimitoimittajan valtuutus OHJE 14200/1 Sivu/sivut 1 / 5 Kasvintarkastusrekisterit, kasvipassin käyttöoikeus ja taimitoimittajan valtuutus Kasvinterveyttä ja taimiaineistoa koskevan lainsäädännön mukaan toimijan, joka markkinoi,

Lisätiedot

Kasvinterveyslainsäädännön uudistuksen vaikutukset kasvihuoneyrityksissä

Kasvinterveyslainsäädännön uudistuksen vaikutukset kasvihuoneyrityksissä Tiedote 2.8.2019 1 (5) Kasvinterveyslainsäädännön uudistuksen vaikutukset kasvihuoneyrityksissä Kasvinterveyslainsäädäntö uudistuu 14.12.2019, kun EU:n kasvinterveysasetusta (EU) 2016/2031 aletaan noudattaa.

Lisätiedot

Taimiaineistomerkinnät. NIMILAPPU -merkintä

Taimiaineistomerkinnät. NIMILAPPU -merkintä Kasvintarkastus Tietosarja Päiväys Diaarinumero 1.5.2006 14/404/2003 Taimiaineistomerkinnät NIMILAPPU -merkintä vähittäismyynnissä olevissa taimissa, sipuleissa ja kylvösiemenissä sekä näitä koskevissa

Lisätiedot

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Katse syyshoitoon Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta Mikkeli 3.11.2017 Matala V. 2006: Mansikan viljely Syyshoito eli sadonkorjuun jälkeiset

Lisätiedot

SUOMEN KASVINTARKASTUSJÄRJESTELMÄ

SUOMEN KASVINTARKASTUSJÄRJESTELMÄ SUOMEN KASVINTARKASTUSJÄRJESTELMÄ Puutarhanaiset ry:n vierailu Evirassa 10.4.2014 Raija Valtonen Evira, kasvinterveysyksikkö KASVINTARKASTUKSEN PÄÄTEHTÄVÄ estää vaarallisten kasvintuhoojien leviäminen

Lisätiedot

Kasvinterveyslainsäädäntö ja sen valvonta

Kasvinterveyslainsäädäntö ja sen valvonta Kasvinterveyslainsäädäntö ja sen valvonta Viheralan kasvinterveysseminaari_säätytalo_24.10.2013 KASVINTERVEYSLAINSÄÄDÄNTÖ Laki kasvinterveyden suojelemisesta (702/2003 muutoksineen) Maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

Mistä saisi luomutaimia?

Mistä saisi luomutaimia? Mistä saisi luomutaimia? Luomuliiketoiminnan kehittäminen Keski- Suomessa -hanke Eeva-Liisa Neuvonen, ProAgria Keski-Suomi, Lisäykset Marjo Marttinen, ProAgria Keski-Suomi Sisältö Mansikan luomulisäysaineisto,

Lisätiedot

HYVÄ VILJAN TUOTANTO- JA VARASTOINTITAPA

HYVÄ VILJAN TUOTANTO- JA VARASTOINTITAPA HYVÄ VILJAN TUOTANTO- JA VARASTOINTITAPA Lähde: Groupement des associations meunieres des pays de la C.E.E. (G.A.M.), 2.6.1998 (Käännös englannin kielestä, Kauppamyllyjen Yhdistyksen hallituksen hyväksymä)

Lisätiedot

Täyttöohje vienti-ilmoituslomaketta varten

Täyttöohje vienti-ilmoituslomaketta varten Täyttöohje Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Valvontaosasto Kasvinterveysyksikkö Mustialankatu 3, 00790 Helsinki Puh. 029 530 0400, Faksi 029 530 4350 www.evira.fi etunimi.sukunimi@evira.fi 2 (5) VIENTI-ILMOITUS

Lisätiedot

Parempaa tehoa kasvinsuojeluun. Päivi Parikka, Isa Lindqvist Luke kasvinterveys Jokioinen

Parempaa tehoa kasvinsuojeluun. Päivi Parikka, Isa Lindqvist Luke kasvinterveys Jokioinen Parempaa tehoa kasvinsuojeluun Päivi Parikka, Isa Lindqvist Luke kasvinterveys Jokioinen 1 Päivi Parikka Kasvinsuojelukäsittelyn tehoon vaikuttaa Sää - Sateisuus heikentää tehoa: tuhoojia ei liikkeellä

Lisätiedot

EU-säädökset ja Eviran ohjeet

EU-säädökset ja Eviran ohjeet EU-säädökset ja Eviran ohjeet Sampsa Heinonen, Evira Luomutaimipäivä 29.8.2017 EU-lainsäädäntövaatimusten kehitys taimivaatimusten näkökulmasta ja tiivistettynä 1992: Ei luomutaimiavaatimusta. Peittaaminen

Lisätiedot

Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista. Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo

Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista. Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo Marjatsemppi-kiertue, syyskuu 2010 Hanke: Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen Rahoittajat: EU:n maaseuturahasto

Lisätiedot

Hedelmän- ja marjanviljely

Hedelmän- ja marjanviljely Hedelmän- ja marjanviljely 1 Sisällysluettelo 1.Hedelmän- ja marjanviljely Suomessa 2. Hema-kasvien viljelyn edellytykset ilmasto maaperä katteet lannoitus istutus kastelu taudit ja tuholaiset lajikevalinta

Lisätiedot

Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa

Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa Tutkimuksesta kilpailukykyä marjan- ja hedelmänviljelyyn ja mehiläistalouteen Ruralia Instituutti, Mikkeli 2.2.2010

Lisätiedot

Kasvintuhoojat muuttuvassa ilmastossa. Päivi Parikka, Saila Karhu ja Tarja Hietaranta MTT kasvintuotannon tutkimus

Kasvintuhoojat muuttuvassa ilmastossa. Päivi Parikka, Saila Karhu ja Tarja Hietaranta MTT kasvintuotannon tutkimus Kasvintuhoojat muuttuvassa ilmastossa Päivi Parikka, Saila Karhu ja Tarja Hietaranta MTT kasvintuotannon tutkimus Ennustettu ilmastonmuutos ja tuhoojat Ilmaston lämpeneminen lisää kasvintuhoojien elinmahdollisuuksia

Lisätiedot

Kuminan rengaspunkin runsaus yllätti

Kuminan rengaspunkin runsaus yllätti Kuminan rengaspunkin runsaus yllätti Erja Huusela-Veistola MTT Kasvintuotannon tutkimus Kasvinsuojelun syyspuinti Ilmajoki 1.11.2011 LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan Yhteisön

Lisätiedot

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi

Lisätiedot

Kasvintuotannon elintarvikehygienia

Kasvintuotannon elintarvikehygienia Kasvintuotannon elintarvikehygienia Neuvo 2020 Seinäjoki 3.12 / Vaasa (sv) 5.12 / Järvenpää 10.12 Evira / Elintarvikehygieniayksikkö 1 Ylitarkastaja Noora Tolin Esityksen sisältö Kaikelle elintarvikkeiden

Lisätiedot

Honeoye FinE. Jonsok FinE. Kaunotar FinE. Lumotar. Valotar FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET

Honeoye FinE. Jonsok FinE. Kaunotar FinE. Lumotar. Valotar FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET Mansikat AIKAISET LAJIKKEET Honeoye FinE Erinomainen varhaislajike, soveltuu myös luomuviljelyyn. Marjat säännöllisen muotoisia, hieman kartiomaisia, väriltään kirkkaanpunaisia ja kiiltäväpintaisia, myös

Lisätiedot

Mansikan taimityyppejä Mansikan taimien lisääminen omaan käyttöön Muutama sananen herukan/vadelman taimista

Mansikan taimityyppejä Mansikan taimien lisääminen omaan käyttöön Muutama sananen herukan/vadelman taimista Mansikan taimityyppejä Mansikan taimien lisääminen omaan käyttöön Muutama sananen herukan/vadelman taimista Koonnut Marjo Marttinen ProAgria Keski-Suomi 0400 648 275 marjo.marttinen@proagria.fi 7.3.2018

Lisätiedot

23330 Pensaat ja köynnökset

23330 Pensaat ja köynnökset InfraRYL / TK242/TR7, Päivitys 1 23330 Pensaat ja köynnökset Infra 2015 Määrämittausohje 2333. 23330.1 Pensas- ja köynnösistutusten materiaalit Taimien toimittaja kuuluu Elintarviketurvallisuusviraston

Lisätiedot

Mansikan aitouskoetulokset vuonna 2015

Mansikan aitouskoetulokset vuonna 2015 Hannu Tiainen ja Juho Hautsalo Mansikan aitouskoetulokset vuonna 2015 Suvetar LUKE Laukaan toimipiste Viljelijätiedote Laukaa 2016 MANSIKAN AITOUSKOETULOKSET VUONNA 2015 Maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2010

Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2010 Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2010 Kirjoittanut: Kati Hoppula, tutkija MTT Sotkamo Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet perustettiin MTT:n tutkimusasemille

Lisätiedot

Biologinen kasvinsuojelu

Biologinen kasvinsuojelu Biologinen kasvinsuojelu Heini Koskula Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Taustaa petojen käytöstä Mistä on kyse? Petopunkkeja

Lisätiedot

Karhunvadelman viljely

Karhunvadelman viljely UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA- JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Karhunvadelman viljely Erikoismarjojen viljely 25.4. ja 9.5.2018 Marjamaat-hanke Elli Ruutiainen, Hanketyöntekijä Onko karhunvadelmalle kysyntää?

Lisätiedot

BerryGrow hanke: Koetilan tuloksia kesältä Uutta marjanviljelyyn marjatilaisuus Raija Kumpula

BerryGrow hanke: Koetilan tuloksia kesältä Uutta marjanviljelyyn marjatilaisuus Raija Kumpula BerryGrow hanke: Koetilan tuloksia kesältä 2016 Uutta marjanviljelyyn marjatilaisuus Raija Kumpula Sivu 1 18.11.2016 Marjantuotanto Pohjois-Savossa Marjantuotanto Pohjois-Savossa Marjantuotanto Pohjois-Savossa

Lisätiedot

BerryGrow ja EduBerry hankkeiden kuulumiset

BerryGrow ja EduBerry hankkeiden kuulumiset BerryGrow ja EduBerry hankkeiden kuulumiset Maatinki 25.10.2016 Raija Kumpula Sivu 1 Marjantuotanto Pohjois-Savossa Marjantuotanto Pohjois-Savossa Marjantuotanto Pohjois-Savossa Kannattavuuskerroin 2016E

Lisätiedot

Siementen alkuperäketjun viranomaisvalvonta. Kari Leinonen Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Kasvinterveysyksikkö 25.9.2015

Siementen alkuperäketjun viranomaisvalvonta. Kari Leinonen Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Kasvinterveysyksikkö 25.9.2015 Siementen alkuperäketjun viranomaisvalvonta Kari Leinonen Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Kasvinterveysyksikkö 25.9.2015 Sisältö Rekisteröinti Siemenkeräysten valvontaprosessi Metsänviljelyaineiston

Lisätiedot

INTEGROITU (TARPEEN MUKAINEN) TORJUNTA

INTEGROITU (TARPEEN MUKAINEN) TORJUNTA INTEGROITU (TARPEEN MUKAINEN) TORJUNTA KÄYTÄNTÖÖN 1.1.2014 C:\Users\Omistaja\Documents\Konsultointi\KASVINSUOJELUKOULUTUS\2012 Uusi koulutus\mmma_7_2012.pdf MAA JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 7/2012

Lisätiedot

Luomutärkkelysperunan kasvinsuojelu ja kasvinterveys. Kokemäki Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos

Luomutärkkelysperunan kasvinsuojelu ja kasvinterveys. Kokemäki Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos Luomutärkkelysperunan kasvinsuojelu ja kasvinterveys Kokemäki 24.1.2018 Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos Kasvintuhoojien vaikutus luomutuotannossa Perunan kasvintuhooja Sadonalennus (arvio) Kasvinvuorotuksen

Lisätiedot

SataVarMa Mansikan syyshoito. Marja Rantanen Luonnonvarakeskus (Luke)

SataVarMa Mansikan syyshoito. Marja Rantanen Luonnonvarakeskus (Luke) SataVarMa Mansikan syyshoito Marja Rantanen Luonnonvarakeskus (Luke) 22.11.2017 Mansikan kukka-aiheet kehittyvät syksyllä Mansikan kausisatoiset lajikkeet ovat ehdollisia lyhyen päivän kasveja. Kesällä

Lisätiedot

Marjaohjelma hanke tuholaistarkkailut Seminaari Suonenjoki Jari Känninen

Marjaohjelma hanke tuholaistarkkailut Seminaari Suonenjoki Jari Känninen Marjaohjelma hanke tuholaistarkkailut 2011 Seminaari 22.9.2011 Suonenjoki Jari Känninen Tuholaistarkkailuiden toteutus Tiloilla käyty pääasiallisesti kerran viikossa toukokuusta elokuun puoliväliin (sairasloma

Lisätiedot

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli 12.4.2011

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli 12.4.2011 Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja n viljely Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli Sisältö Viljelyn edellytykset Tuotannon suunnittelu Jäävuorisalaattilajikkeita Kukkakaalilajikkeita Parsakaalilajikkeita

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 707. Maa- ja metsätalousministeriön asetus. muutetaan eräiden kolmansista maista tuotavien eläinten sekä niiden alkioiden ja sukusolujen

SISÄLLYS. N:o 707. Maa- ja metsätalousministeriön asetus. muutetaan eräiden kolmansista maista tuotavien eläinten sekä niiden alkioiden ja sukusolujen SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 10 päivänä elokuuta 2001 N:o 707 709 SISÄLLYS N:o Sivu 707 Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräiden kolmansista maista tuotavien eläinten sekä niiden

Lisätiedot

Avomaan vihannesviljely

Avomaan vihannesviljely Avomaan vihannesviljely 1 I. Vihannesten ryhmittely markkinointikestävyyden mukaan 1.TUOREVIHANNEKSET suhteellisen nopeasti pilaantuvia suuri haihdutuspinta nopea hengitys, vähän vararavintoa, korjataan

Lisätiedot

Luomuilta 11.4.2013 Rosita Isotalo

Luomuilta 11.4.2013 Rosita Isotalo Luomuilta 11.4.2013 Rosita Isotalo Illan aiheita: -Kesän tarkastus; mitä pitää muistaa? - -Kirjanpidot, onko kunnossa? - -2013 tukihaku luomutilalla MIKSI VALVOTAAN? Takaa kuluttajille aidot luomutuotteet

Lisätiedot

TUHOOJIIN JA KASVILAJEIHIN LIITTYVIEN RISKIEN ARVIOINTI

TUHOOJIIN JA KASVILAJEIHIN LIITTYVIEN RISKIEN ARVIOINTI TUHOOJIIN JA KASVILAJEIHIN LIITTYVIEN RISKIEN ARVIOINTI Salla Hannunen Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Viheralan kasvinterveysseminaari 24.10.2013 KASVINTERVEYDEN RISKINARVIOINTI 1) Mitä se on? 2)

Lisätiedot

Marjanviljelyn edellytykset

Marjanviljelyn edellytykset UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA- JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Marjanviljelyn edellytykset Aloittavien marjanviljelijöiden työpaja 1. Kokoontuminen 21.1. Mitä asioita muuttuu, kun siirtyy peltoviljelystä

Lisätiedot

Viranomaisen keinot edistää luomusiemenen käyttöä

Viranomaisen keinot edistää luomusiemenen käyttöä Viranomaisen keinot edistää luomusiemenen käyttöä Tuottavaa luomua, Hollola Ylitarkastaja Evira Tämä esitys Viranomainen (Evira, ELY-keskukset) ei anna lainsäädäntöä, eli viranomaisen keinot ovat Ohjeistus

Lisätiedot

AVOMAANKURKUN KASVATUS

AVOMAANKURKUN KASVATUS AVOMAANKURKUN KASVATUS Atte Ahlqvist 8 B Avomaankurkun kukkia ja kurkkuja heinäkuussa 2012 / oma kuva-arkisto Me viljelemme kotonani avomaankurkkua, nippusipulia ja perunaa. Tässä työssä kerron avomaankurkun

Lisätiedot

Pahkahomeen monet isäntäkasvit Asko Hannukkala Kasvinsuojelupäivä Hämeenlinna

Pahkahomeen monet isäntäkasvit Asko Hannukkala Kasvinsuojelupäivä Hämeenlinna Pahkahomeen monet isäntäkasvit Asko Hannukkala Kasvinsuojelupäivä Hämeenlinna 16.01.2018 Luonnonvarakeskus Pahkahometta voi esiintyä miltei kaikilla kaksisirkkaisilla kasvilajeilla Pahkahome on yksi moniisäntäisimpiä

Lisätiedot

Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013

Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013 Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013 Tuhoeläinmäärissä vaihtelua hyönteisille tyypillistä suuri vuosittainen vaihtelu - lämpötila vaikuttaa lisääntymiseen

Lisätiedot

Marjalajikkeista Mansikan taimien lisääminen omaan käyttöön Herukan/vadelman taimet

Marjalajikkeista Mansikan taimien lisääminen omaan käyttöön Herukan/vadelman taimet UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Marjalajikkeista Mansikan taimien lisääminen omaan käyttöön Herukan/vadelman taimet Aloittavien marjanviljelijöiden työpaja 2. tapaaminen 27.2.

Lisätiedot

Herukkaviljelmän perustaminen

Herukkaviljelmän perustaminen Herukkaviljelmän perustaminen Vanhempi tutkija, asiakaspäällikkö Kalle Hoppula Tutkija Kati Hoppula Suonenjoki 15.11.2013 Herukkaviljelmän sijainti Ei hallanaralle paikalle. Itärinne vähiten hallanarka,

Lisätiedot

Peittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala 17.02.2012. Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit

Peittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala 17.02.2012. Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit Peittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala 17.02.2012 Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit Siemenessä leviävien tautien torjuntakeinoja luomussa Mahdollisimman

Lisätiedot

13.12.2008 FI Euroopan unionin virallinen lehti L 336/37

13.12.2008 FI Euroopan unionin virallinen lehti L 336/37 13.12.2008 FI Euroopan unionin virallinen lehti L 336/37 OSA 4: SALAATTIEN SEKÄ KÄHÄRÄ- JA SILOENDIIVIEN KAUPAN PITÄMISEN VAATIMUKSET I. TUOTTEEN MÄÄRITELMÄ Nämä vaatimukset koskevat: seuraavien lajien

Lisätiedot

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 Valitun kasvin tuottamisteknologia Viljojen kasvatus moduli Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 1. Kasvituotannon perusteet ja ravinteet 2 op 2. Viljojen kasvatus 4 op 3. 4 op 4.

Lisätiedot

Puisen pakkausmateriaalin ISPM 15 standardin mukaisen merkinnän käyttöoikeus ja merkinnänhaltijarekisteri

Puisen pakkausmateriaalin ISPM 15 standardin mukaisen merkinnän käyttöoikeus ja merkinnänhaltijarekisteri OHJE nro 14407/2 Kasvinterveysyksikkö 1.3.2010 Puisen pakkausmateriaalin ISPM 15 standardin mukaisen merkinnän käyttöoikeus ja merkinnänhaltijarekisteri 1. Yleistä YK:n maatalous- ja elintarvikejärjestö

Lisätiedot

Raportti Uusien mansikkalajikkeiden kokeesta Raija Kumpula. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus RAPORTTI

Raportti Uusien mansikkalajikkeiden kokeesta Raija Kumpula. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus RAPORTTI Raportti Uusien mansikkalajikkeiden kokeesta 18 Raija Kumpula Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus RAPORTTI Johdanto Marjanviljelyn koetilalle perustettiin Uusien mansikkalajikkeiden viljelykoe

Lisätiedot

Syngentan kasvinsuojeluopas. Mansikalle

Syngentan kasvinsuojeluopas. Mansikalle Syngentan kasvinsuojeluopas Mansikalle Mansikan merkittävimmät kasvintuhoojat Harmaahome Harmaahome voi heikentää merkittävästi mansikkasadon määrää ja laatua. Harmaahome iskee kasvustoon kukinnan aikana

Lisätiedot

Prestop ja Prestop Mix -valmisteet biologiseen taudintorjuntaan mansikalla ja vadelmalla. Päivi Heino Verdera Oy/Lallemand Plant Care

Prestop ja Prestop Mix -valmisteet biologiseen taudintorjuntaan mansikalla ja vadelmalla. Päivi Heino Verdera Oy/Lallemand Plant Care Prestop ja Prestop Mix -valmisteet biologiseen taudintorjuntaan mansikalla ja vadelmalla Päivi Heino Verdera Oy/Lallemand Plant Care Prestop Gliocladium catenulatum J1446 Juuristotautien torjunta mansikalla

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Onko kotimaisilla taimilla mahdollisuuksia mansikanviljelyssä

Onko kotimaisilla taimilla mahdollisuuksia mansikanviljelyssä Onko kotimaisilla taimilla mahdollisuuksia mansikanviljelyssä Kuvat Luke ja internetkuvakaappaukset Saila Karhu, Päivi Parikka, Marja Rantanen, Saara Tuohimetsä, Juho Hautsalo, Leena Vuorinen Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225

Lisätiedot

Taimiaineistomerkinnät. NIMILAPPU -merkintä

Taimiaineistomerkinnät. NIMILAPPU -merkintä Tietosarja Kasvintarkastus Päiväys Diaarinumero 3.5.2006 43/505/2006 Korvaa tietosarjan 4.8.2003 14/404/2003 Taimiaineistomerkinnät NIMILAPPU -merkintä vähittäismyynnissä olevissa taimissa, sipuleissa

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1994 vp - HE 144 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi hevostalouslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi hevostalouslakia siltä osin kuin se koskee hevosten

Lisätiedot

Vadelman tehotuotantokokeen tulokset vuodelta 2010 Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Vadelman tehotuotantokokeen tulokset vuodelta 2010 Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi Vadelman tehotuotantokokeen tulokset vuodelta 2010 Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi Kirjoittanut: Kati Hoppula, Tutkija MTT Sotkamo Vadelman tehotuotantokoe perustettiin MTT:n toimipaikoille Sotkamoon ja Rovaniemelle

Lisätiedot

Laura Mäkelä TAIMITYYPIN VAIKUTUS MANSIKAN SADONTUOTTOON JA VILJELIJÄN TALOUTEEN

Laura Mäkelä TAIMITYYPIN VAIKUTUS MANSIKAN SADONTUOTTOON JA VILJELIJÄN TALOUTEEN Laura Mäkelä TAIMITYYPIN VAIKUTUS MANSIKAN SADONTUOTTOON JA VILJELIJÄN TALOUTEEN TAIMITYYPIN VAIKUTUS MANSIKAN SADONTUOTTOON JA VILJELIJÄN TALOUTEEN Laura Mäkelä Opinnäytetyö Kevät 2014 Maaseutuelinkeinojen

Lisätiedot

Kuminatilakierroksilta tietoa kasvintuhoojien yleisyydestä

Kuminatilakierroksilta tietoa kasvintuhoojien yleisyydestä Kuminatilakierroksilta tietoa kasvintuhoojien yleisyydestä Erja Huusela-Veistola MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Tilakierroksen

Lisätiedot

Perunaseitin monimuotoinen torjunta

Perunaseitin monimuotoinen torjunta 22.4.2015 Perunaseitin monimuotoinen torjunta Jussi Tuomisto, Petla 1 Johdanto Perunaseitti on viljelyn talouden kannalta merkittävimpiä kasvintuhoojia Vaikka perunaseittiä on paljon tutkittu ja siitä

Lisätiedot

Vaaralliset kasvitaudit hallintaan. Päivi Parikka MTT kasvintuotannon tutkimus

Vaaralliset kasvitaudit hallintaan. Päivi Parikka MTT kasvintuotannon tutkimus Vaaralliset kasvitaudit hallintaan Päivi Parikka MTT kasvintuotannon tutkimus 10.11.2014 Kasvinterveyslain muutos Kasvinterveyslaki muuttui 2013 Vaarallisista kasvintuhoojista ja niiden hävittämisestä

Lisätiedot

Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen?

Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen? Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen? Asko Hannukkala, Erja Huusela-Veistola & Noora Pietikäinen MTT Kasvintuotannontutkimus Kuminasta kilpailukykyä -seminaarit 25.3.2014 Jokioinen, 27.3.2014 Ilmajoki

Lisätiedot

Onnistuneen marjaviljelmän perustamisen edellytyksiä Pihtipudas

Onnistuneen marjaviljelmän perustamisen edellytyksiä Pihtipudas Onnistuneen marjaviljelmän perustamisen edellytyksiä Pihtipudas 25.09.2019 Kirsti Voho 63 Degrees North Pohjoisen erikoiskasvit uroiksi hanke kirsti.voho@siikalatva.fi puh. 050 470 0375 Uuden opettelu

Lisätiedot

GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy

GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy OPIT TÄNÄÄN Miksi kasvinjalostus tarvitsee geenivaroja? Miten geenivaroja käytetään kasvinjalostuksessa? Geenivarat

Lisätiedot

SALAATTIEN SEKÄ KÄHÄRÄ- JA SILOENDIIVIEN KAUPAN PITÄMISEN VAATIMUKSET

SALAATTIEN SEKÄ KÄHÄRÄ- JA SILOENDIIVIEN KAUPAN PITÄMISEN VAATIMUKSET SALAATTIEN SEKÄ KÄHÄRÄ- JA SILOENDIIVIEN KAUPAN PITÄMISEN VAATIMUKSET I TUOTTEEN MÄÄRITELMÄ Nämä vaatimukset koskevat seuraavien lajien salaatteja: Lactuca sativa var. capitata L. (keräsalaatit, myös rapea

Lisätiedot

Kotimaisen luomusipulin tuotannon haasteita

Kotimaisen luomusipulin tuotannon haasteita Kotimaisen luomusipulin tuotannon haasteita Sari Iivonen, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti 12.12.2013 1 Luomusipulin tuotanto Suomessa Luomutuotanto 2013 Etelä-Savo, ha Koko Suomi, ha Peruna 6,0

Lisätiedot

Kasvinsuojeluainejäämät tavanomaisissa ja luomuelintarvikkeissa

Kasvinsuojeluainejäämät tavanomaisissa ja luomuelintarvikkeissa Kasvinsuojeluainejäämät tavanomaisissa ja luomuelintarvikkeissa Sanna Viljakainen Ylitarkastaja, TkT Tuoteturvallisuusyksikkö Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Kasvinsuojeluaineiden käyttö Käytetään

Lisätiedot

Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE. Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10.

Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE. Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10. Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10.2010 Jokioinen Hankkeen esittely Toimialajohtaja Juha Pirkkamaa, Agropolis Oy Hankkeen

Lisätiedot

Mansikkapellot marjomaan Mikkeli

Mansikkapellot marjomaan Mikkeli Mansikkapellot marjomaan Mikkeli 3.11.2017 fgsatavarma SataVarMa Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa Marja Tuononen, Minna Pohjola ProAgria Länsi-Suomi Saila Karhu, Marja Rantanen,

Lisätiedot

Luomupuutarhatuotanto Pohjois-Karjalassa. Päivi Turunen ProAgriaPohjois-Karjala Luomu- ja hyvinvointiseminaari 26.3.2013

Luomupuutarhatuotanto Pohjois-Karjalassa. Päivi Turunen ProAgriaPohjois-Karjala Luomu- ja hyvinvointiseminaari 26.3.2013 Pohjois-Karjalassa Päivi Turunen ProAgriaPohjois-Karjala Luomu- ja hyvinvointiseminaari 26.3.2013 Puutarhatuotannossa luomupinta-ala on noin 1 000 hehtaaria, joka on noin 6 % kokonaisalasta Hehtaareissa

Lisätiedot

1 Mansikkalajikkeiden kukka aiheiden muodostus, satopotentiaali ja sadon ajoittuminen. 2 Uusia keinoja lajikevalintaan

1 Mansikkalajikkeiden kukka aiheiden muodostus, satopotentiaali ja sadon ajoittuminen. 2 Uusia keinoja lajikevalintaan 1 Mansikkalajikkeiden kukka aiheiden muodostus, satopotentiaali ja sadon ajoittuminen 2 Uusia keinoja lajikevalintaan Timo Hytönen Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Esitys Tausta Mansikan kasvukierto

Lisätiedot

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry Edellytykset siementuotannolle Viljelijällä riittävä ammattitaito

Lisätiedot

Kuminan kasvattaminen Suomessa

Kuminan kasvattaminen Suomessa Kumina kasvina kaksivuotinen kasvi ensimmäisenä vuotena lehtiruusuke ja porkkanamainen juuri toisena vuotena kasvi kukkii ja muodostaa siemenet sarjakukkainen aromikasvi kuminaöljy antaa maun, (karvoni)

Lisätiedot

Hamppu viljelykiertokasvina

Hamppu viljelykiertokasvina Hamppu viljelykiertokasvina Noora Norokytö, Hyötyhamppuhanke Turun ammattikorkeakoulu Yleistä hampusta Tuulipölytteinen lyhyen päivän kasvi Luontaisesti yksineuvoinen (öljyhamppu), jalostuksella kaksineuvoinen

Lisätiedot

13.12.2008 FI Euroopan unionin virallinen lehti L 336/69

13.12.2008 FI Euroopan unionin virallinen lehti L 336/69 13.12.2008 FI Euroopan unionin virallinen lehti L 336/69 OSA 10: TOMAATTIEN KAUPAN PITÄMISEN VAATIMUKSET I. TUOTTEEN MÄÄRITELMÄ Nämä vaatimukset koskevat Lycopersicon lycopersicum (L.) Karsten ex Farw./Lycopersicon

Lisätiedot

NovarboTM tuottavampi kasvihuone

NovarboTM tuottavampi kasvihuone NovarboTM tuottavampi kasvihuone Cool innovations! www.novarbo.fi COOL INNOVATIONS Novarbo-jäähdytysjärjestelmästä on saatavissa tehokkaita sovellutuksia erilaisiin ilmasto-olosuhteisiin. Sen avulla säästetään

Lisätiedot

Ref. Ares(2014) /07/2014

Ref. Ares(2014) /07/2014 Ref. Ares(2014)2338517-14/07/2014 EUROOPAN KOMISSIO YRITYS- JA TEOLLISUUSTOIMINNAN PÄÄOSASTO Toimintaohjeet 1 Bryssel 1.2.2010 - Direktiivin 2001/95/EY ja vastavuoroista tunnustamista koskevan asetuksen

Lisätiedot

Ajankohtaista luomun tuotantoehdoista, siemenet

Ajankohtaista luomun tuotantoehdoista, siemenet Ajankohtaista luomun tuotantoehdoista, siemenet Luomulla Nousuun päivä 22.1.2018 Ulla Turunen ProAgria Pohjois-Karjala Luomusiementen hankinta Luomutuotannossa on käytettävä luonnonmukaisesti tuotettuja

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus elävien eläinten eläinlääkinnällisestä rajatarkastuksesta

Maa- ja metsätalousministeriön asetus elävien eläinten eläinlääkinnällisestä rajatarkastuksesta Luonnos 1.12.2015 Maa- ja metsätalousministeriön asetus elävien eläinten eläinlääkinnällisestä rajatarkastuksesta Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään eläinlääkinnällisestä rajatarkastuksesta

Lisätiedot

Lainsäädännön asettamat vaatimukset Luomuketjulle. Mikkeli 23.1.2014 Jaana Elo KoKo Palvelut

Lainsäädännön asettamat vaatimukset Luomuketjulle. Mikkeli 23.1.2014 Jaana Elo KoKo Palvelut Lainsäädännön asettamat vaatimukset Luomuketjulle Mikkeli 23.1.2014 Jaana Elo KoKo Palvelut Luomutuotteita sääteleviä lainsäädäntöjä Neuvoston asetus 834 / 2007 Komission asetus 889 / 2008 MMMa 846 / 2008

Lisätiedot

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan

Lisätiedot

Marja-Suomen Taimituotanto Oy Joensuu Jarmo Röppänen

Marja-Suomen Taimituotanto Oy Joensuu Jarmo Röppänen Marja-Suomen Taimituotanto Oy Joensuu 21.02.2018Jarmo Röppänen Muutoksen tuulet viljelyssä Tunneliviljely muuttaa marjojen satokautta ja viljelyn kustannusrakennetta Viljelykausi jatkuu jolloin marjan

Lisätiedot

SataVarMa Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa - Viljelmän perustamistavat

SataVarMa Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa - Viljelmän perustamistavat SataVarMa Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa - Viljelmän perustamistavat Saila Karhu Luonnonvarakeskus (Luke) Tuotetiedot ja Internet-linkit ovat esimerkinomaisia eivätkä Luken

Lisätiedot

Kasvinterveyslainsäädäntö uudistuu vuonna 2019

Kasvinterveyslainsäädäntö uudistuu vuonna 2019 Kasvinterveyslainsäädäntö uudistuu vuonna 2019 Paula Lilja Ylitarkastaja Kasvinterveysyksikkö Taimistoviljelijöiden talvikurssi 2019 15.3.2019 Huom. Tämä esitys on maaliskuun 2019 tilanne. Tarkista tarvittaessa

Lisätiedot

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3.

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3. OPETUSMATERIAALI PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3. PERUNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 4. UUDET

Lisätiedot

PesticideLife hankeen IPM kuulumisia haasteelliselta kesältä

PesticideLife hankeen IPM kuulumisia haasteelliselta kesältä PesticideLife hankeen IPM kuulumisia haasteelliselta kesältä Aino-Maija Alanko aino-maija.alanko@mtt.fi Syyspuinti 6.11.2012 Hämeenlinna LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan yhteisön

Lisätiedot

Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle

Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle Sisä-Savon Seutuyhtymä Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle Alexandra Bogolyubova Suonenjoki 11.12.2014 Heinäkuussa 2014 tuoreen mansikan vienti Pietariin Kolme erää = noin 1 000 kiloa Tavarantoimittaja

Lisätiedot

Marjanviljely elinkeinona

Marjanviljely elinkeinona UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA- JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Marjanviljely elinkeinona Aloittavien marjanviljelijöiden työpaja 1. Kokoontuminen 21.1. Mansikan viljelypinta-alan ja viljelijämäärän kehitys

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 20. heinäkuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 20. heinäkuuta 2017 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 20. heinäkuuta 2017 (OR. en) 11435/17 ADD 1 AGRILEG 141 DENLEG 57 VETER 64 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 17. heinäkuuta 2017 Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö

Lisätiedot

Metsänviljelyaineiston klooniyhdistelmien rekisteröinti

Metsänviljelyaineiston klooniyhdistelmien rekisteröinti Metsänviljelyaineiston klooniyhdistelmien rekisteröinti Tehoa tulevaisuuden taimituotantoon kasvullisen lisäyksen mahdollisuudet Punkaharju, Lusto 27.11.2012 Kari Leinonen Elintarviketurvallisuusvirasto

Lisätiedot

Kuminan tautitilanne

Kuminan tautitilanne Kuminan tautitilanne 11 12 Asko Hannukkala & Noora Pietikäinen MTT Kasvintuotannon tutkimus HY Maataloustieteiden laitos PAREMPAA SATOA KUMINASTA -seminaari 12.11.12 Loimaa, 19.11.12 Ilmajoki Parempaa

Lisätiedot

Vuoroviljely näyttää voimansa. Kalajoki Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos

Vuoroviljely näyttää voimansa. Kalajoki Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos Vuoroviljely näyttää voimansa Kalajoki 29.11.2018 Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos Jatkuvan perunanviljelyn riesoja Kasvintuhoojat & kasvinvuorotus Leviämisominaisuudet: O = ei leviä, X = merkitys

Lisätiedot

Mansikkapellot marjomaan. Marja-Suomen Taimituotanto Oy Mikkeli Jarmo Röppänen

Mansikkapellot marjomaan. Marja-Suomen Taimituotanto Oy Mikkeli Jarmo Röppänen Mansikkapellot marjomaan Marja-Suomen Taimituotanto Oy Mikkeli 3.11.2017Jarmo Röppänen Tunneliviljely muuttaa marjojen satokautta ja viljelyn kustannusrakennetta Viljelykausi jatkuu jolloin marjan keskihinta

Lisätiedot

Suomalaista luomua maailmalle Kokemuksia luomun viennistä länteen ja itään. Miska Kuusela / Helsingin Mylly Oy Pro Luomu ry Syyskokous 24.11.

Suomalaista luomua maailmalle Kokemuksia luomun viennistä länteen ja itään. Miska Kuusela / Helsingin Mylly Oy Pro Luomu ry Syyskokous 24.11. Suomalaista luomua maailmalle Kokemuksia luomun viennistä länteen ja itään / Helsingin Mylly Oy Pro Luomu ry Syyskokous 24.11.2014 Helsingin Mylly Oy ammattitaitoa ja kokemusta jo vuosisatojen takaa perheyritys,

Lisätiedot

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Alus- ja kerääjäkasveilla ravinteet talteen Kari Koppelmäki 11.11.2014 Miksi? USGS/NASA Landsat program 3 Kokemuksia typen huuhtoutumisesta 640 kg

Lisätiedot