Hallinnon kehittämisosasto Arja Terho

Transkriptio

1 VALTIOVARAINMINISTERIÖ PÖYTÄKIRJA Hallinnon kehittämisosasto Arja Terho Valtioneuvoston tietohallinnon johtoryhmä VATI: kokous 1/2003 Aika: Keskiviikkona klo 9.00 Paikka: Valtiovarainministeriö, Mariankatu 9 Osallistujat: Poissa: tietohallintojohtaja Olavi Köngäs, valtiovarainministeriö (puheenjohtaja) hallintojohtaja Auni-Marja Vilavaara, valtioneuvoston kanslia tietohallintojohtaja Heikki Heikkilä, ympäristöministeriö neuvotteleva virkamies Risto Yrjönen, maa- ja metsätalousministeriö tietohallintopäällikkö Pekka Sinkkilä, liikenne- ja viestintäministeriö tietohallintopäällikkö Antero Taimiaho, sosiaali- ja terveysministeriö kehittämisjohtaja Marko Puttonen, sisäasiainministeriö osastopäällikkö Marco Krogars, puolustusministeriö hallintojohtaja Hannes Aulu, kauppa- ja teollisuusministeriö neuvotteleva virkamies Arja Terho, valtionvarainministeriö (sihteeri) opetusministeriö ulkoasiainministeriö oikeusministeriö työministeriö alivaltiosihteeri Juhani Turunen tietohallintojohtaja Kari Kekki 1. Kokouksen avaus Alivaltiosihteeri Turusen estyneenä ollessa tietohallintojohtaja Olavi Köngäs toivotti osallistujat tervetulleiksi. Hyväksyttiin esityslista työjärjestykseksi. 2. Edellisen kokouksen pöytäkirja Hyväksyttiin. 3. Sähköisen asioinnin toimintaohjelma: Johdon koulutus, projektipäällikkö Olli-Pekka Rissanen, VM Olli-Pekka Rissanen esitteli valtion, alue- ja kunnallishallinnon johtajille tarkoitettua koulutusohjelmaa. Koulutus perustuu sähköisen asioinnin toimintaohjelmassa määriteltyyn tarpeeseen lisätä johdon ymmärrystä tietoyhteiskuntasioista. Koulutuspaketti on kilpailutettu. Tarjouspyyntökierroksen voitti HAUS:in ja Talent Partners Oy:n yhteistarjous. Valmennus on kolmepäiväinen internaattikurssi. VM on

2 maksanut koulutuksen kehittämisen ja markkinoinnin. Varsinaisen koulutuksen, 1540 euroa, maksavat osallistuvat organisaatiot itse. Koulutuksen sisältö on: 1. tietoyhteiskunnan toimintaympäristö, 2. uusien toimintamallien innovointi, 3. asiakaslähtöinen verkkopalveluiden kehittäminen, 4. tietohallinnon kehittäminen ja johtaminen julkishallinnossa, 5. organisoituminen: osaamisen ja palveluiden ostaminen, verkostoituminen ja kumppanuudet sekä 6. verkkopalvelujen kehitystoiminnan johtaminen sekä osaamisen johtaminen. Keskustelu: Termien selkeyttä pidettiin tärkeänä: mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen verkkopalveluiden kehittäminen tai tietohallinto.? Strategian puuttumista ihmeteltiin, mutta sen kerrottiin sisältyvät kohtiin 3-6. Tietoturvan merkitystä korostettiin ja se onkin tarkoitus käsitellä kohdassa 4. Yhteydet yksityiselle puolelle ovat myös tärkeitä. Arveltiin, että ohjelma vaikuttaa liian tekniseltä ja saattaa ajautua tietohallintojohtajille yleisjohtajien sijaan, jotka ovat varsinainen koulutuksen kohderyhmä. Ministeriöiden toivottiin informoivan omaa hallinnonalaansa niin, että koulutukseen valikoituisivat nimenomaan yleisjohtajat. 4. Henkilöstö- ja palkkahallinnon perusjärjestelmien yhteishankinta -hankkeen esittely, tietohallintopäällikkö Hannu Korkeala, VM Tietohallintopäällikkö Hannu Korkeala valtioneuvoston tietohallintoyksiköstä esitteli henkilöstö- ja palkkahallinnon yhteishanketta. Hanke sai alkunsa siitä, että useat toimittajat ilmoittivat järjestelmiensä tuen loppuvan. VNTHY kutsui koolle muita virastoja, jotka ovat samassa tilanteessa. Useita virastoja kiinnostui yhteistyöstä. Toisaalla Valtiokonttori oli käynnistänyt hankkeen, jossa sen oli tarkoitus hankkia henkilöstö- ja palkkahallinnon järjestelmiä virastojen käyttöön. Nämä hankkeet yhdistettiin siten, että VM:öön perustettiin hanke, jonka tavoitteena on tehdä ministeriöiden kesken yhteishankinta siten, että VNTHY tarjoaa käytön palveluna. Ohjausryhmä koordinoi hanketta, vetäjänä Hannu Korkeala. Valtiokonttori vetää alahankkeita. Tarjouspyyntökierros järjestetään määrittelyn jälkeen. Käyttöönotto on tarkoitus tehdä mahdolliseksi jo kesällä. Kaikilla ministeriöillä on vähän erilaiset käyttöönottosuunnitelmat, sillä kukaan ei halua ottaa käyttöön uutta järjestelmää yhtä aikaa uuden palkkausjärjestelmän kanssa. Ministeriöiden sitoutuminen hankkeeseen tapahtuu tarjouspyyntövaiheessa. Mukaantulo myöhemminkin pyritään tekemään mahdolliseksi. Keskustelu: Hankinnan arvioitiin menevän yli EU-kynnysrajan, joten tarjouspyyntömenettely tulisi käynnistää mahdollisimman pian. Määrittelyajan arveltiin olevan liian lyhyt. Se on laskettu olettaen, että ministeriöillä on jo valmiita määrityksiä olemassa. Hanketta kannatettiin päällekkäisen työn välttämiseksi. Valtiokonttorin rooli on VM:n ohjauksen mukainen, sillä Valtiokonttorin tulostavoitteisiin on määritelty hallinnon rutiinijärjestelmien yhteiskehittäminen. Henkilöstöhallinnon järjestelmien kehittämisestä tehtiin Valtiokonttorin toimesta kysely alkuvuodesta virastoille. Tällä

3 hetkellä on meneillään ainakin kolme konsortiota: ministeriöt, tutkimuslaitokset ja yliopistot. Valtiokonttori tukee näitä hankkeita mm. vaatimusmäärittelyssä. Kyseltiin, miten paljon erilaiset palkkausjärjestelmät vaikuttavat palkanlaskenta- ja henkilöstöhallintojärjestelmiin. Tästä ei vielä ollut näkemystä, mutta arveltiin vaikutuksen olevan vähäisen. Ympäristöministeriön kokemusten mukaan räätälöinti on tehtävissä varsin helposti, mutta se aiheuttaa jonkin verran lisäkustannuksia. Tekniset ratkaisut ja lisenssiehdot ovat vielä sopimatta. Tietokannat ovat joka tapauksessa erillisiä, sovellus voi silti olla sama. Nimikirjoja varten on suunnitteilla XML- tuloste. Sopimuksia ei tehdä koko valtionhallinnon osalta vaan kyse on vapaaehtoisesta konsortiosta. Nostettiin esille myös henkilöstöhallinnon yhteys valtioneuvoston juurihakemistoon. Tässä vaiheessa ei näytä todennäköiseltä, että tähän osuuteen pystyttäisiin paneutumaan hankintavaiheessa. Todettiin, että yhteishankkeet henkilöstöhallinnon ja palkanlaskennan järjestelmien kehittämissä ovat hyviä. Hankkeita tullaan seuraamaan VATI:ssa niiden edetessä. 5. XML-strategia, kehittämispäällikkö Antti-Olli Taipale, SM Kehittämispäällikkö Antti-Olli Taipale esitteli XML-hanketta, joka on edennyt XMLstrategialuonnosvaiheeseen. (Luonnos strategiaksi liitteenä). XML-strategiaa on lähdetty laatimaan, jotta tietojen vaihtoa järjestelmien välillä voitaisiin yksinkertaistaa. Työryhmä on luonut XML-vision vuonna 2006.Visiossa julkishallinto on, käyttämällä laajasti XML-teknologiaa, tehostanut toimintaprosessejaan ja lisännyt tietojärjestelmien yhteentoimivuutta ja yhteiskäyttöä. Näin on parannettu asiakkaiden sekä sidosryhmien palvelua sekä tehostettu omaa toimintaa. XML:n soveltamiskohteita julkishallinnossa työryhmän mukaan ovat: 1. Asiointiliittymät perusjärjestelmiin 2. Rajapinnat perusrekistereihin 3. Järjestelmien välinen tiedonvaihto (EDI, TYVI,..) 4. Tekstitiedon rakenteistaminen 5. Monikanavajulkaiseminen 6. Tiedon haku (metatiedot) 7. Tiedon pitkäaikaissäilytys Strategialuonnoksessa on esitetty toimenpide-ehdotuksia: Toimenpide-ehdotus 1 XML-ohjaus ja ohjeistaminen liitetään osaksi normaalia tietohallinnon ohjausta. Toimintamallin toteuttamiseksi valtiovarainministeriö asettaa mennessä julkishallintoon XML -tukiryhmän tukemaan standardointityötä sekä XML:n soveltamista tietojärjestelmähankkeissa. Lisäksi JHS -järjestelmään luodaan XML:n standardoinnin edellyttämät toimintamallit huomioiden tämän raportin ehdotukset. Toimenpide-ehdotus 2 JUHTA jatkaa raportin laatineen XML strategiatyöryhmän toimiaikaa maaliskuun 2003 loppuun. Ryhmän tehtävänä on tänä aikana tehdä esitys, miten sanastotyö, siihen

4 liittyvät XML -määrittelyt ja niiden ylläpito tietohakemiston avulla organisoidaan osaksi JHS -työtä sekä kyseisen työn vaatimien resurssien arviointi. Työryhmän työn lopputulos raportoidaan JHS ohjausryhmälle maaliskuun loppuun 2003 mennessä. Toimenpide-ehdotus 3: Valtiovarainministeriö perustaa työryhmän tarkentamaan julkisen hallinnon sähköisen asioinnin teknisiä ratkaisuperiaatteita tavoitteena paremmin yhteentoimivat arkkitehtuuri- ja rajapintaratkaisut sekä asiankäsittelyprosessit. Lähtökohtia työlle ovat mm. Hallinnon sähköisen asiointipalvelun viitearkkitehtuuri (VM:n työryhmämuistioita 34/2001) ja Valtion tietotekniikan rajapintasuosituksia (VM:n työryhmämuistioita 27/2001) -raportit. Aikataulu: huhti lokakuu Toimenpide-ehdotus 4: Rekisteripooli luo perusrekistereiden käytön rajapinnat, jotka ovat julkishallinnon XML -sanastotyöohjeen mukaisia ja pohjautuvat yhteisiin sanastoihin. Työ käynnistetään kartoittamalla nykyinen tila käynnissä sekä suunnitelmissa olevine kehitysprojekteineen, määrittelemällä vuoden 2006 tavoitetila sekä luomalla suunnitelma tavoitetilaan pääsemiseksi. Toimenpide-ehdotus 5: Valtiovarainministeriö asettaa työryhmän, jonka tehtävänä on koordinoida XML - sanomakehitystyötä TYVI -ympäristössä ja selvittää mahdollisuudet geneeristen sanomien kehittämiseen (päätetty TYVI ohjausryhmässä ). Esitetään, että työryhmä kartoittaa lisäksi julkishallinnon järjestelmien välistä ja julkishallinnon ja yksityisen sektorin järjestelmien välistä tietojen vaihtoa ja XML:n käyttämistä sen standardointiin sekä laatii suosituksia kartoituksen tulosten pohjalta. Toimenpide-ehdotus 6: Valtionvarainministeriö valvoo sanastotyöohjeen tuottamisen valmiiksi ebxml - määrittelyn pohjalta. Työ valmistuu helmikuun 2003 loppuun mennessä. Ohjetta arvioidaan ja pilotoidaan VRK:n perusrekistereiden hyödyntämisessä yhdessä julkishallinnon keskeisten järjestelmätoimittajien kanssa, lomake.fi:n lomakkeiden muunnosprojektissa sekä Rekisteripoolin perusrekistereiden hakemistopalvelujen kehittämisessä. Arvioinnin tulosten pohjalta kehitetään ohjeesta JHS suositus. Toimenpide-ehdotus 7: Valtiovarainministeriö pyrkii myötävaikuttamaan XML yhteistyöryhmän muodostumiseen, jossa on edustettuna riittävästi alan toimijoita (tärkeimmät toimittajat, W3C, TIEKE, XML Finland...). Toimenpide-ehdotus 8: VAHTI selvittää yhdessä XML-tukiryhmän kanssa XML:n käytön tietoturvaan liittyvät erityispiirteet, jotta ne voidaan tarvittaessa huomioida julkishallinnon tietoturvaohjeita laadittaessa. Toimenpide-ehdotus 9: Järjestelmätyötä kehitetään pilottien avulla tavoitteena järjestelmätyön toimintaohjeiston synnyttäminen. Kevään 2003 aikana VNTHY käynnistää pilotin UML:n (Unified Modeling Language) käytöstä järjestelmätyössä.

5 XML- vision toteuttaminen ja rahoitus on strategialuonnoksessa esitetty toteutettavaksi seuraavasti: Perustetutuksi esitetyllä XML tukiryhmällä on keskeinen asema. Ryhmän kooksi esitetään noin viittä henkilöä. Sen esitetään toimivan vuosien aikana siten, että muutama julkishallinnon yksikkö nimeää siihen omassa palveluksessaan olevan henkilönsä ja varmistaa, että tämä pystyy käyttämään vähintään 50 % työajastaan kyseiseen tehtävään. Valtiovarainministeriö varaa ns tulevaisuusrahasta euroa käytettäväksi vuosina strategian toteutukseen. Muut osallistuvat tahot rahoittavat toimintaa antamalla henkilötyöpanosta. Vuodesta 2005 alkaen toiminnan vaatimat määrärahat tulee varata normaalin budjettikäytännön mukaisesti. XML-strategian toteutuksesta päävastuulliset ovat valtiovarainministeriö, sisäasiainministeriö / JUHTA ja Suomen Kuntaliitto. Toiminnasta raportoidaan puolivuosittain JUHTAlle ja VATIlle. Puheenjohtoja Köngäs selvitti, että tukiryhmä on ajateltu pieneksi, mutta osallistuvien henkilöiden tulisi olla mahdollista panostaa työhön. Tukiryhmän jäseniksi on ajateltu henkilöitä, jotka muutenkin tekevät näitä tehtäviä virastoissaan. Tavoitteena on välttää useiden XML-schemojen syntyminen samoja tietoja varten. Tärkeää on löytää oikeat henkilöt tehtävään ja varata heille riittävästi aikaa tehtävään. Keskustelua: LVM pyörittää liikenteen XML-määrityksiä ja siellä on todettu, että työ vaatii paljon aikaa, kansainväliset standardit olisi huomioitava ja että määritykset on vietävä mahdollisimman nopeasti käytäntöön järjestelmiin. Arveltiin, että XML-määrittelyssä ei vielä olla myöhässä, sillä julkishallinnossa on toistaiseksi tehty vielä vähän XMLmäärityksiä. Yhteyttä konkreettisiin hankkeisiin korostettiin. Toimenpide-ehdotus 9:ssä esille nostettua järjestelmäkehitystä tulisi korostaa muutenkin kuin pelkästään UML:n käyttöönoton osalta. Yhteinen viitekehys valtioneuvoston piirissä järjestelmäkehitykselle olisi tarpeen. Todettiin, että XML ei niinkään ole tekniikkaa kuin yhteistyötä ja sitoutumista. Aiemmin tehty SGML- työ valtioneuvostossa oli myös hyvä oppi siitä, että kehittäminen tulisi tehdä hankkeiden yhteydessä. Ydinkomponentit otetaan yhteisen kehittämisen kohteeksi, alakohtaisesti määrittely tehdään ohjeen pohjalta hallinnonaloittain. Hyviä kohteita XML-työlle ovat lomake.fi, samoin perusrekistereiden XML-sanomat kuten myös TYVI tiedonkeruu. Mikäli yhteisiä määrittelyjä ei ole, toimittajat pyrkivät rakentamaan erilaisia malleja. Kyseltiin, miten paljon työryhmässä on haettu malleja maailmalta. Tähän ei varsinaisesti ole panostettu, työssä on lähinnä haettu Frameworkeja, kuten ebxml. Britanniassa on rakennettu varsin iso koneisto XML-määritysten tekemiseksi paikalliseen julkishallinnon sanastoon. Vaikka perustyökin on hankalaa, on jatkotyö mahdollisesti vielä hankalampaa. Hallinnointi tulee viemään resursseja eikä sitä todennäköisesti ole järkevää tehdä keskitetysti. Työssä tulee kuitenkin olla koordinointi ja määritykset on julkaistava. VNTHY:n strategiassa on tarkoituksena perustaa valtioneuvoston sanastotyöryhmä. Schemojen lataus- ja validointipalvelu on myös tarkoitus rakentaa heti kun määrittelyt ovat olemassa.

6 6. Microsoftin Government Security Program tarjous, Arja Terho Arja Terho esitteli Microsoftin Suomen valtiolle tekemää tarjousta Government Security Programmista, jossa Microsoftin on tarkoitus tiedonvälityksen ja vuorovaikutuksen lisäämisen kautta vakuuttaa julkishallinto Microsof-alustan turvallisuudesta. Tarjoukseen sisältyy lähdekoodin tarkistusmahdollisuus tietoturvasta vastaavalle valtionhallinnon organisaatiolle. Kolmevuotinen sopimus on kustannukseton. Sopimuksen tehnyt organisaatio voi antaa muille valtionhallinnon organisaatioille luvan tarkistaa koodia omiin erikseen sovittaviin projekteihinsa liittyen. Projektikohtaisiin tapauksiin Microsoft voi myöntää samat tarkistusoikeudet sopimuksessa lueteltujen organisaatioiden käyttämille sopimuskumppaneille. Sopimukseen sisältyy myös mahdollisuus Microsoftin kehitysympäristöön, Windowsin rakenteeseen ja kehittämiseen tutustuminen Redmondissa, USA:ssa. Käynnin yhteydessä on mahdollista työstää jotain valittua kriittistä tietoturvaprojektia. Salausosuuden kehittämiseen tarjotaan Crypto Service Provider developer kit, joka mahdollistaa oranisaation oman salausosuuden implementoinnin Microsoftin tuotteisiin. Virheiden raportointi ja eskalointimahdollisuus on osa sopimusta. Keskustelua: Varsinaiseen koodin tarkistamisen ei nähdä mahdollisuuksia. Joissakin järjestelmäprojekteissa voisi kuitenkin olla tarvetta koodin rakenteen paremmalle ymmärtämiselle. Ongelmatilanteissa suora eskalaatiokanava olisi hyödyllinen katastrofien välttämiseksi. Sovittiin, ettävm jatkaa neuvotteluja Microsoftin kanssa ja VATI pidetään tietoisena etenemisestä. 7. Muut asiat Maa- ja metsätalousministeriö on ilmoittanut, että VATI:n varajäsenenä toiminut osastopäällikkö Jaana Husu-Kallio on eronnut ministeriön palveluksesta. Hänen tilalleen on nimetty maatalousneuvos Leena Tenhola. 8. Seuraavat kokoukset Seuraavassa kokouksessa keskitytään valtioneuvoston tietohallintostrategian käsittelyyn. Kokousaika ilmoitetaan sähköpostilla. 10. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja kiitti kokouksen osallistujia ja päätti kokouksen. Olavi Köngäs puheenjohtaja Arja Terho sihteeri

7