KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA. Oheisasiakirja. ehdotukseen neuvoston direktiiviksi
|
|
- Eeva Jurkka
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel SEK(2011) 1103 lopullinen KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA Oheisasiakirja ehdotukseen neuvoston direktiiviksi yhteisestä finanssitransaktioverojärjestelmästä ja direktiivin 2008/7/EY muuttamisesta {KOM(2011) 594 lopullinen} {SEK(2011) 1102 lopullinen}
2 Tiivistelmä vaikutusten arvioinnista Finanssialan verotuksessa käytettävät välineet 1. JOHDANTO Komissio ilmoitti 7. lokakuuta 2010 antamassaan tiedonannossa Finanssialan verotus, että se aikoi käynnistää perusteellisen vaikutusten arvioinnin tutkiakseen tarkemmin vaihtoehtoja finanssialan verottamiseksi ja voidakseen antaa asianmukaisia toimintaehdotuksia. Tässä vaikutusten arvioinnissa analysoidaan sen vuoksi erilaisia verojärjestelmiä sekä määritetään finanssitransaktioverolle tarkoituksenmukainen rakenne ja veron mahdolliset vaikutukset. 2. MENETTELYTAPAKYSYMYKSET JA INTRESSITAHOJEN KUULEMINEN Kuten vaikutustenarviointiohjeissa edellytetään, tässä vaikutusten arvioinnissa on käytetty kaikkien intressitahojen kuulemisen tuloksia. Lisäksi on hyödynnetty tapauskohtaisten ulkopuolisten tutkimusten tuloksia. 3. ONGELMAN MÄÄRITTELY JA TOISSIJAISUUSPERIAATE 3.1. Ongelman määrittely Kriisin kustannukset Julkisissa keskusteluissa nousee usein esiin väite, että finanssialan olisi kannettava oma osuutensa finanssikriisin kustannuksista. Yksittäiset jäsenvaltiot ovat sitoutuneet antamaan finanssialalle tukea yhteensä noin 4,6 biljoonaa euroa (39 prosenttia suhteessa EU-27:n BKT:hen vuonna 2009). Tämä on heikentänyt julkisen talouden tilaa, jota voidaan tuskin pitää kestävänä finanssipolitiikan kannalta ja joka aiheuttaa raskaan kuorman nykyisille ja tuleville sukupolville. Finanssipalveluiden vapautus alv:stä Arvonlisäverodirektiivin 135 artiklan 1 kohdassa säädetään useimpien rahoitus- ja vakuutuspalveluiden vapauttamisesta alv:stä. Analyysin mukaan tämä alv-vapautus antaa finanssisektorille veroedun, joka on noin 0,15 prosenttia suhteessa BKT:hen. Sen vuoksi finanssiala hyötyy etuuskohtelusta verrattuna talouden muihin aloihin. Lisäksi tämä johtaa hintavääristymiin. Markkinahäiriöt ja systeemiset riskit finanssialalla Kriisi johtui monimutkaisesta vuorovaikutuksesta markkinahäiriöiden, finanssi- ja rahapolitiikan maailmanlaajuisen epätasapainon, epätarkoituksenmukaisen sääntelyn, heikon valvonnan ja riittämättömän makrotason vakauden valvonnan välillä. On todettu, että veroilla voitaisiin säännellä sellaisia ongelmia kuin implisiittisten tai nimenomaisten takausten käyttö, automatisoitu kaupankäynti (ja yleisemmin ottaen lyhyen aikavälin voitontavoittelu), vieraan ja oman pääoman erilainen verokohtelu, kohtuuttomat palkkiojärjestelmät, jotka kannustavat riskinottoon, suuret monimutkaisten johdannaisten määrät sekä ylisuuret voitot, jotka johtavat erityisesti palkanlisien maksamiseen finanssialalla. FI 2 FI
3 Sisämarkkinanäkökohdat Jäsenvaltiot ovat reagoineet finanssikriisiin määräämällä finanssialalle erilaisia veroja ja maksuja. Tällaiset yksipuoliset toimet voivat aiheuttaa toimintojen siirtymistä ja kilpailunvääristymiä sisämarkkinoilla. Tarvitaan koordinoidumpia toimia. Koordinointi on tarpeen myös kaksinkertaisen verotuksen riskin hillitsemiseksi EU:n toimintaedellytykset ja toissijaisuusperiaate EU:n oikeus toimintaan finanssialan verottamisen alalla perustuisi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 113 ja 115 artiklaan. Tärkein syy EU:n tasolla toteutettavaan toimeen on se, että jäsenvaltioiden yksipuolinen toiminta tällä alalla haittaisi sisämarkkinoiden toimintaa. Ainakin 12 jäsenvaltiota on arvioinut tai arvioi parhaillaan mahdollisuutta ulottaa pankeilta veloitettavat maksut myös finanssilaitoksiin. Finanssialalta kannettavien verojen koordinoimaton käyttöönotto kuitenkin pirstoo EU:n finanssimarkkinoita, vääristää kilpailua ja kasvattaa finanssitoimintojen siirtymisen riskiä sekä EU:ssa että sen ulkopuolella. Se kasvattaa myös riskiä siitä, että finanssiala joutuu kaksinkertaisen verotuksen kohteeksi. Tämä puolestaan haittaa SEUT-sopimuksella suojattavien perusvapauksien käyttöä. EU:n tason toimi on toissijaisuusperiaatteen mukainen, sillä asetettuja tavoitteita ei voida saavuttaa riittävällä tavalla pelkästään jäsenvaltioiden toimin vaan ne voidaan saavuttaa paremmin EU:n tasolla. 4. TAVOITTEET Yleistavoitteet ovat seuraavat: tulonkeruu ja riittävien verotulojen keruu finanssialalta epäsuotavan markkinakäyttäytymisen rajoittaminen markkinoiden vakauttamiseksi sisämarkkinoiden toimivuuden varmistaminen (kaksinkertaisen verotuksen ja kilpailun vääristymisen välttäminen). Yleiset ongelmat Erityiset ongelmat Yleiset tavoitteet Erityistavoitteet Kriisin kustannukset (julkisen talouden vakauttamiseen liittyvät kysymykset) Finanssialan veroetu Mittava julkinen rahoitustuki ja finanssikriisin muut talousarviovaikutukset edellyttivät julkisen talouden vakauttamista Finanssipalveluiden vapautus alv:stä Tulonkeruu Riittävä (oikeudenmukainen ja huomattava) rahoitusosuus finanssialalta (1) Uusien tulonlähteiden yksilöinti (2) Viimeisimmän finanssikriisin kustannusten kattaminen (3) Mahdollisten tulevien finanssikriisien talousarviokustannusten kattaminen (4) Finanssipalveluiden alv-vapautuksen FI 3 FI
4 kompensointi Markkinahäiriöt systeemiset finanssialalla ja riskit (1) Implisiittisistä vakuuksista johtuva epäsuotuisa markkinakäyttäytyminen (moraalikato) Kohtuuttoman riskinoton kannustinten vähentäminen (2) Automatisoidun kaupankäynnin epäasianmukainen hallinnointi ja valvonta (4) Johdon kohtuuttomat palkitsemisjärjestelmät kannustavat riskinottoon (5) Monimutkaiset tuotteet ja vastapuoliriski (6) Ylisuuret voitot (3) Vieraan ja oman pääoman suhteen vääristymät: nettovelkaantumisaste Epäsuotuisan markkinakäyttäytymisen rajoittaminen markkinoiden vakauttamiseksi Sisämarkkinoiden toimivuuden varmistaminen toimenpiteiden koordinoinnin avulla Automatisoituun kaupankäyntiin liittyvien erityisriskien hillitseminen Nettovelkaantumisasteen sekä vieraan ja oman pääoman suhteen supistaminen Vääristymien välttäminen EU:ssa, toimenpiteiden tehokkuuden varmistaminen ja suhteellisen kilpailuaseman turvaaminen EU:ssa Kaksinkertaisen verotuksen välttäminen 5. TOIMINTAVAIHTOEHDOT Vaikutusten arvioinnissa analysoidut toimintavaihtoehdot (finanssitransaktiovero ja finanssitoimintavero) arvioidaan perusskenaarion mukaan. Perusskenaariossa veroja ei oteta käyttöön. Sille on ominaista alan alv-vapautus (suurin ero finanssialan ja muiden talouden alojen verokohtelun välillä), johdon mittavat palkkiojärjestelmät, jäsenvaltioiden äskettäin yksipuolisesti käyttöön ottamat pankkimaksut ja kansalliset verot, joita kannetaan joko finanssialalta tai finanssitransaktioista, kaksinkertaisen verotuksen riskit ja alalla hiljattain tehdyt monet sääntelyaloitteet. Perusskenaariossa otetaan huomioon myös tietyt finanssialaa koskevat sääntelytoimenpiteet, joita koskevia ehdotuksia laaditaan parhaillaan ja joilla on osittain edellä määriteltyjen kaltaiset tavoitteet. Vaikutusten arvioinnissa lähdetään tarkemmin ottaen siitä, että ne sääntelytoimenpiteet toteutetaan, joilla hillitään yksittäistä ja systeemistä riskiä finanssialalla lisäämällä sekä finanssilaitosten että koko finanssijärjestelmän pääomittamista ja pääomapuskureita. Eräät muut toimintavaihtoehdot, kuten sääntelyn lisääminen, alvvapautuksen poistaminen tai velan ja pääoman erilaisen verotuksen tasoittaminen yhtiöverojärjestelmiin tehtävillä muutoksilla, hylätään sillä perusteella, että niillä ei pystytä puuttumaan havaittuihin ongelmiin riittävässä määrin. FI 4 FI
5 6. TOIMINTAVAIHTOEHTOJEN VERTAAMINEN 6.1. Tulonkeruu ja riittävien verotulojen keruu finanssialalta Uusien tulonlähteiden yksilöinti Molemmat verotusvälineet finanssitransaktiovero ja finanssitoimintavero voisivat olla uusia tulonlähteitä, sillä niiden avulla voidaan kerätä merkittäviä määriä verotuloja julkisten talousarvioiden kartuttamiseksi. Todellinen tuotto-odotus on kuitenkin erittäin epävarmalla pohjalla, koska arvioihin liittyy suuri määrä tuntemattomia muuttujia ja olettamuksia. Finanssitoimintaverosta kertyvät tulot suuntaa-antavan 5 prosentin verokannan mukaan ovat 9,3 30,3 miljardia euroa toimintojen siirtymistä ja veron rakennetta koskevien olettamusten mukaan. Finanssitransaktioveron tuotto-odotus on suurempi. Arviot vaihtelevat 16,4 miljardin ja 400 miljardin euron välillä transaktioiden volyymin pienenemistä, veron kattamaa tuotevalikoimaa ja verokantoja (ensin mainitun arvion osalta 0,01 prosenttia ja toisen 0,1 prosenttia) koskevien olettamusten mukaan. Toimintojen siirtymistä koskeva olettamus kattaisi transaktioiden siirtämisen sekä kaupan ja erityisesti huippunopeaan kaupankäyntiin perustuvien transaktioiden volyymin supistumisen. Viimeisimmän finanssikriisin ja tulevien kriisien kustannusten kattaminen Uusien verojen kantaminen finanssialalta helpottaisi viimeisimmän kriisin talousarviokustannusten kattamista, jotta voidaan ottaa huomioon se, että koko ala hyötyi välillisesti tietyille finanssilaitoksille myönnetyistä rahoitustuista. Lisäksi nk. aiheuttaja maksaa -periaate oikeuttaisi sen, että finanssialaa vaadittaisiin osallistumaan suuremmalla osuudella julkisen talouden rahoittamiseen sellaisten tulevista kriiseistä aiheutuvien kustannusten kattamiseksi, jotka ylittävät kriisinratkaisumekanismien resurssit Finanssipalveluiden alv-vapautuksen kompensointi Vaikka yhteenlaskumenetelmään perustuva finanssitoimintavero kompensoisi osittain finanssialan alv-vapautusta, vaikutusten arviointi osoittaa, että tämä kysymys olisi paras ratkaista arvonlisäveroa koskevan vihreän kirjan yhteydessä Epäsuotuisan markkinakäyttäytymisen korjaaminen finanssimarkkinoiden vakauttamiseksi Kohtuuttoman riskinoton kannustinten vähentäminen Systeemisen riskin aiheuttajiin tiukemmin kytköksissä olevat sääntelytoimenpiteet voisivat tarjota tarkoituksenmukaisemman keinon puuttua kohtuuttomaan riskinottoon. Finanssitransaktiovero voisi kuitenkin olla tarkoituksenmukainen väline vähentää kohtuutonta riskinottoa siltä osin kuin lyhyen aikavälin kauppa ja pääasiassa vieraalla pääomalla käytävä johdannaiskauppa luo systeemisiä riskejä. Finanssitoimintaverolla voitaisiin puuttua riskinottoon vain välillisesti. Automatisoituun kaupankäyntiin liittyvien erityisriskien hillitseminen FI 5 FI
6 Finanssitransaktioverolla, joka kasvattaa käytännössä finanssimarkkinoilla suoritettavien transaktioiden kustannuksia, voitaisiin hillitä automatisoitua kaupankäyntiä ja erityisesti huippunopeaa kaupankäyntiä. Transaktioista aiheutuvat lisäkustannukset saattavat vaikuttaa erityisen voimakkaasti niihin markkinasegmentteihin, joilla osto- ja myyntihinnan erot eli spreadit ovat tyypillisesti pienet. Finanssitoimintavero ei vaikuta suoraan kaupankäyntikäyttäytymiseen finanssimarkkinoilla. Nettovelkaantumisasteen sekä vieraan ja oman pääoman suhteen alentaminen Finanssitransaktiovero ja finanssitoimintavero eivät kumpikaan poista rahoituspäätöksistä johtuvia vääristymiä ja kohtuuttoman velanoton kannustimia, joita vieraan ja oman pääoman erilainen verokohtelu nykyisissä yhtiöverojärjestelmissä aiheuttaa. Näihin ongelmiin on tarkoituksenmukaisempaa puuttua sääntelytoimenpitein. Ylisuurien voittojen verottaminen Olisiko otettava käyttöön toimenpiteitä finanssialan arvonlisän verottamiseksi? Finanssitransaktioverosta saatavat edut jäisivät vähäisiksi, jos sitä kannettaisiin ylisuurista voitoista. Finanssitoimintavero voidaan suunnitella nimenomaisesti ylisuurien voittojen verottamista silmällä pitäen, mutta sen tehokkuus riippuu siitä, sovelletaanko veron perusteeseen tavanomaisten pääoman tuottoprosenttien käsitettä Sisämarkkinoiden toimivuuden varmistaminen Sisämarkkinoiden toimivuuden varmistamiseksi ja talouden vääristymien minimoimiseksi EU:ssa olisi suotavaa, että molempien verotusvälineiden veron perusteet ja verokannat ovat mahdollisimman yhdenmukaiset. Sekä finanssitransaktiovero että finanssitoimintavero olisi otettava käyttöön yhdenmukaistetusti kaksinkertaisen verotuksen tai verottamatta jättämisen välttämiseksi Kumulatiiviset vaikutukset Vaikka sääntelymuutoksia aiheuttavan veron kumulatiiviset vaikutukset ovat helpommin mitattavissa finanssitoimintaveron kuin finanssitransaktioveron tapauksessa, sekä finanssitransaktioveron että finanssitoimintaveron vaikutukset useimpiin taloudellisiin muuttujiin (luoton kustannukset, makrotalouden muuttujat ja alakohtaiset muuttujat) todennäköisesti vain täydentävät niiden sääntelytoimenpiteiden vaikutuksia, joita koskevia ehdotuksia laaditaan parhaillaan Yleiskatsaus ja päätelmät Analyysin mukaan sekä finanssitransaktiovero että finanssitoimintavero ovat teknisesti toteutettavissa, mutta se, kumpi väline valitaan, riippuu pääasiassa tavoiteasettelusta ja myös veron rakenteellisista erityispiirteistä. Näyttää siltä, että molemmilla veroilla voitaisiin kerätä mittavat verotulot finanssialalta, tosin finanssitransaktioveron tuotto-odotus on mahdollisesti korkeampi. Finanssitransaktioveroon liittyvä transaktioiden ja erityisesti nopeiden lyhyen aikavälin transaktioiden siirtymis- tai häviämisriski on suurempi. Verosyistä johtuva transaktiokustannusten kasvu voi vaikuttaa automatisoituun kaupankäyntiin FI 6 FI
7 finanssimarkkinoilla, sillä kyseiset kustannukset heikentäisivät tuntuvasti marginaalista voittoa ja vaikuttaisivat siten huippunopean kaupankäynnin liiketoimintamalliin. Molempien verojen odotetaan myös vaikuttavan hiukan mutta merkityksellisessä määrin BKT:hen ja työllisyyteen. Finanssitransaktioveron kielteiset vaikutukset olisivat todennäköisesti hieman suuremmat. Nämä kielteiset vaikutukset johtuvat pääomakustannusten kasvusta, sillä verovelvolliset yrittävät siirtää veron edelleen asiakkaidensa maksettavaksi, mikä taas vaikuttaa kielteisesti investointitoimintaan. Finanssialalta kannettavan veron jakaantumisvaikutukset ovat tyypillisesti progressiiviset, ts. ne rasittavat suuremmin vauraampia kuin vähävaraisempia yhteiskuntaluokkia, koska ensin mainitut käyttävät enemmän finanssialan tarjoamia palveluja ja myös hyötyvät niistä enemmän. Tämä koskee erityisesti finanssitransaktioveroa, jos se on rajattu joukkovelkakirjojen ja niihin liittyvien osakkeiden ja johdannaissopimusten kaltaisiin rahoitusvälineisiin. Komissio esitti 29. kesäkuuta 2011 ehdotuksen monivuotiseksi rahoituskehykseksi vuosiksi Se ehdotti finanssitransaktioveron käyttöönottoa aluksi EU:ssa veron tuottoodotukseen ja kohtuuttomaan riskinottoon kohdistuviin vaikutuksiin liittyvien näkökohtien perusteella. Ehdotuksen oheisasiakirjana olevassa komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa 1 yksilöidään useita seikkoja, jotka on otettava huomioon EU:ssa käyttöön otettavaan finanssitransaktioveroon liittyvien siirtymisriskien hillitsemiseksi. Näitä seikkoja käsitellään seuraavassa jaksossa. 7. ERI FINANSSITRANSAKTIOVEROMUUNNELMIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 7.1. Veron soveltamisalaan kuuluvat tuotteet ja transaktiot Toimintavaihtoehdoissa erotetaan toisistaan vero, joka kannetaan i) valuuttojen avistakaupoista ja johdannaiskaupoista, ii) ensi- ja jälkimarkkinoilla suoritettavista arvopaperikaupoista ja iii) johdannaismarkkinoilla, lukuun ottamatta valuuttajohdannaisia. Vero kattaa sekä säännellyt pörssimarkkinat että pörssin ulkopuolisen kaupankäynnin. Valuuttatransaktiovero Vero kannettaisiin keskitetysti valuutanvaihtojärjestelmissä eli reaaliaikaisessa bruttomaksujärjestelmässä (RTGS). Kyseisissä järjestelmissä seurattavista transaktioista voitaisiin kantaa veroa keskitetysti. Tähän vaihtoehtoon liittyy kuitenkin keskeisiä oikeudellisia kysymyksiä. Tämän vuoksi avistavaluuttamarkkinat ja valuuttojen johdannaismarkkinat pidetään erillään toisistaan. Arvopaperikaupasta (lukuun ottamatta johdannais- ja valuuttatransaktioita) kannettava vero Tämä vero vastaisi kapeapohjaista transaktioveroa, jota kannettaisiin vain osakkeilla ja joukkovelkakirjoilla käytävistä avistakaupoista (ensi- ja jälkimarkkinoilla). Tämä vaihtoehto yhdistettynä kotimaisten emissioiden periaatteeseen on Yhdistyneen kuningaskunnan leimaveron kaltainen. Vaihtoehtoisesti ensimarkkinat voitaisiin jättää veron ulkopuolelle, jotta tällainen pääoman muodostus ei muuttuisi kalliimmaksi. Tuolloin arvopaperikaupasta 1 Euroopan komissio, SEC(2011) 876 lopullinen, s FI 7 FI
8 kannettavaa veroa sovellettaisiin vain osakkeilla ja joukkovelkakirjoilla käytävään kauppaan jälkimarkkinoilla. Johdannaisista kannettava finanssivero Tämä vero kattaisi kaikki rahoitusjohdannaiset, jotka perustuvat suoraan tai välillisesti tuotteisiin, joilla käydään kauppaa säännellyissä pörsseissä tai pörssin ulkopuolella Se voi kattaa valuuttatransaktioiden osalta rahoitusjohdannaiset, arvopaperi- tai hyödykejohdannaiset, riski- tai korkojohdannaiset tai kaikki muut sellaiset rahoitusjohdannaiset, jotka eivät ole suoranaisesti avistakauppoja ja pääoman, kuten joukkovelkakirjojen ja osakkeiden, hankintaan liittyviä transaktioita. Finanssitransaktiovero Kuten edellä todetaan, tämä vaihtoehto kattaisi kaikki finanssitransaktiot tai niiden alaryhmän. Alaryhmää käytettäessä veron ulkopuolelle voitaisiin jättää esim. suoranaiset avistakaupat valuuttamarkkinoilla ja joukkovelkakirjojen tai osakkeiden liikkeeseenlaskun kautta tapahtuvan pääoman hankinta. Eri vaihtoehtojen edut ja haitat Rahoitusvälineiden markkinoista annettu direktiivi sisältää jo rahoitusvälineiden ja -tuotteiden vakiintuneen luokituksen, joka otetaan lähtökohdaksi määriteltäessä ehdotetun finanssitransaktioveron soveltamisalaan kuuluvia tuotteita. Kaikki finanssimarkkinoiden ja -transaktioiden määritelmien mukaiset tuotteet, jotka voisivat korvata helposti toisensa, olisi sisällytettävä veron soveltamisalaan. Suppeammat määritelmät helpottaisivat laajamittaista veronkiertotoimintaa. Tämän vuoksi kaikki arvopaperit ja niihin liittyvät johdannaiset kattava finanssitransaktiovero näyttäisi verotettavien tuotteiden kattavuuden kannalta tarkoituksenmukaisimmalta vaihtoehdolta. Valuuttatransaktioiden tapauksessa lisätulojen keruuta koskevan tavoitteen ja sen tavoitteen, jonka mukaan pääoman vapaalle liikkuvuudelle ei saa asettaa rajoituksia, välille voi syntyä ristiriita. Tämä koskee erityisesti avistavaluuttatransaktioita. Erityisesti sellaisten valuuttatransaktioiden verottamisen, jotka koskevat EU:ssa käytettäviä eri valuuttoja, oletetaan tyypillisesti rikkovan SEUT-sopimuksen 63 artiklaa. Sellaisten valuuttatransaktioiden verottaminen, jotka koskevat muita kuin EU:ssa käytettäviä valuuttoja, voitaisiin mahdollisesti rinnastaa ensin mainittuihin transaktioihin, jos neuvosto päättää tehdä niin SEUT-sopimuksen 64 artiklan 3 kohdan mukaisesti Verotettava tapahtuma Verotettava tapahtuma voisi perustua suorite- tai kassaperusteisen kirjanpidon periaatteeseen. Joidenkin transaktioiden tapauksessa tällä erottelulla ei olisi juurikaan merkitystä, sillä molemmat tapahtuvat samaan aikaan erityisesti silloin, kun transaktiot suoritetaan sähköisesti, kuten finanssimarkkinoilla yleensä. Jos kuitenkin valitaan vain kassaperusteinen kirjanpito, se voisi kannustaa maksujen lykkäämiseen huomattavien kassavirtaetujen saamiseksi. Myös tilanteissa, joissa ei ole kyse välineiden vaihdosta, on silti verotettava tapahtuma. Johdannaisten tapauksessa verotettava tapahtuma syntyisi tyypillisesti sopimuksen tekohetkellä. Vaikutusten arvioinnin mukaan suositeltavin vaihtoehto olisi kassa- ja suoriteperusteisen kirjanpidon periaatteiden yhdistelmä sen mukaan, mistä tuotteista on kyse. FI 8 FI
9 7.3. Verotuspaikka Niiden finanssitransaktioiden määrittelemisessä, joista kullakin oikeudenkäyttöalueella olisi oikeus kantaa finanssitransaktioveroa, voitaisiin käyttää eri periaatteita (osapuolten kotipaikka, transaktion suorituspaikka ja rahoitusvälineen liikkeeseenlaskupaikka). Näihin liittyy veronkantomekanismeihin, soveltamisen valvontaan ja tulonjakoon liittyviä haasteita. Vaikutusten arvioinnin mukaan kotipaikkaperiaate on suositeltavin vaihtoehto siirtymisriskien hillitsemisen ja yksinkertaiseen verohallintojärjestelmään liittyvien vaatimusten kannalta Veronmaksaja Finanssitransaktiovero voitaisiin kantaa transaktion osapuolena olevilta tai osapuolen puolesta toimivilta finanssilaitoksilta. Tämä mahdollistaisi veron kohdistamisen sen oikeudelliseen vaikutusalaan finanssialalla ja sen välttämisen, että finanssialan ulkopuolisille toimijoille aiheutuisi finanssitransaktioverosta korkeita hallinnollisia kustannuksia. Jotta veroa voitaisiin kantaa myös ryhmän sisäisestä rahoitustoiminnasta ja varjopankkitoiminnasta, finanssitransaktioveroa ehdotetaan kannettavaksi kaikilta niiltä yrityksiltä, joiden harjoittama finanssitoiminta ylittää tietyn kynnysarvon. Vaikutusten arvioinnin mukaan vaihtoehto, jonka mukaan EU:hun sijoittautuneet transaktion osapuolet ovat verovelvollisia, jos ne käyvät kauppaa EU:n ulkopuolisten finanssilaitosten kanssa, on tarkoituksenmukainen veronkierron torjuntakeino Veron peruste Avistakauppojen veron perusteen määrittelemisen ei odoteta aiheuttavan suurempia ongelmia. Vaikka joillakin johdannaisilla on oma arvo hetkellä, jona sopimus tehdään, ainoa valmiiksi saatavilla oleva viitearvo, jota voitaisiin käyttää veron perusteena, on monien mielestä kohdeetuutena olevan välineen tai omaisuuserän arvo. Vaikutusten arvioinnissa ehdotetaan i) avistakauppojen bruttoarvon ja ii) johdannaissopimuksen kohde-etuutena olevan omaisuuserän arvon (ts. nimellisarvon) käyttöä Verokanta Alhaisen lakisääteisen kiinteän verokannan otaksutaan olevan voimakkaiden kielteisten markkinavaikutusten välttämisen ja tulonkeruun varmistamisen kannalta olennainen edellytys, koska korkea verokanta kasvattaa veronkierron kannustimia. Vaikutusten arvioinnin mukaan tuoteryhmän mukaan eriytetty verokanta on hyvä tapa hillitä siirtymisriskejä ja varmistaa asianmukaiset verotulot Rakennetta koskevat päätelmät Jotta missä tahansa muodossa kannettavan finanssitransaktioveron soveltaminen EU:ssa olisi tehokasta, on erittäin suositeltavaa, että veron soveltamisala, verokannat, tarkat veron perusteet ja veron muut olennaiset piirteet määritellään yhdessä. Laajalle yhdenmukaistamiselle ja koordinoinnille on vahvat taloudelliset perusteet korvaamisen ja puutteiden välttämiseksi. Tälle on lisäksi myös teknisiä perusteita. Eräät kansalliset pörssit ovat sulautuneet viime vuosina ja käyttävät nyt samaa teknistä infrastruktuuria. Kyseiset järjestelmät ovat integroituneet tiiviisti toisiinsa, ja verohallinnon ja soveltamisen valvonnan koordinointi maiden välillä on suositeltavaa. Edellä mainitun kotipaikkaperiaatteen soveltaminen voisi helpottaa myös näiden ongelmien ratkaisemista. Yhdenmukaistetun FI 9 FI
10 finanssitransaktioveron suositeltava vaihtoehto on sen vuoksi vero, joka kannetaan finanssilaitosten rahoitusvälineillä ja niiden johdannaisilla käymästä kaupasta ja joka kattaa osakkeet, joukkovelkakirjat ja näihin liittyvät johdannaiset nimellisarvon mukaan ja perustuu kotipaikkaperiaatteeseen. Avistavaluuttatransaktioiden sisällyttäminen veron soveltamisalaan riippuu sen oikeudellisesta toteutettavuudesta. Joukkovelkakirjojen ja osakkeiden ensimarkkinat vapautettaisiin verosta niiden vaikutusten lieventämiseksi, joita kohdistuu yritysten rahoitukseen reaalitaloudessa Finanssitransaktioveron vaikutukset Tuloarviot Finanssitransaktioverosta esimerkiksi 0,01 prosentin veronkannan mukaan kertyvien tulojen määrää koskevat arviot vaihtelevat 16,4 miljardista eurosta (jousto -2 ja volyymin pieneneminen suuri) 43,4 miljardiin euroon (jousto 0 ja volyymien pieneneminen vähäinen) (0,13 0,35 prosenttia suhteessa BKT:hen). Tällöin otettiin huomioon kaikki tulonlähteet ja veron perusteeksi otettiin transaktion kohde-etuutena olevan omaisuuserän arvo. Jos verokanta nostetaan 0,1 prosenttiin, kokonaistuloja koskevat arviot vaihtelevat 73,3 miljardista eurosta (jousto -2 ja volyymin pieneneminen suuri) 433,9 miljardiin euroon (jousto 0 ja volyymin pieneneminen vähäinen) (0,60 3,54 prosenttia suhteessa BKT:hen). Siirtyminen Eri finanssitransaktioveromuunnelmien tuloarviot riippuvat paljolti volyymin pienenemistä koskevista olettamuksista ja siitä, kuinka suuri jäljelle jäävien kaupan volyymien jousto on suhteessa veroon. Vaikutusten arvioinnissa on käytetty kahta taustaoletusta, jotka koskevat volyymin pienenemistä (muun muassa toimintojen siirtymisen ja häviämisen vuoksi) ja joista toinen (70 prosentin pienennys) on johdannaismarkkinoiden reaktiota koskevien tutkimusten mukainen ja toinen, hieman korkeampi (90 prosentin pienennys) perustuu Ruotsin kokemukseen. Kyseiset olettamukset perustuvat myös huippunopean kaupankäynnin kehitykseen. Sen osuus osakemarkkinoista on nykyään 40 prosenttia, ja finanssitransaktioverolla olisi siihen erittäin voimakas vaikutus. Vaikutusten arvioinnin mukaan jotkin veron rakenteellisista piirteistä, kuten kotipaikkaperiaatteeseen perustuva verotuspaikka ja verokantojen taso, ovat lupaavimpia siirtymisriskien hillitsemiskeinoja. Lisäverojen käyttöönottoon liittyy riski siitä, että toimijat siirtävät toimintonsa muualle keventääkseen verorasitusta. Siirtäminen voidaan toteuttaa siirtämällä kyseiset toiminnot lainkäyttöalueille, joilla niitä verotetaan keveämmin, tai siirtymällä veron soveltamisalan ulkopuolella oleviin tuotteisiin/toimittajiin samalla lainkäyttöalueella. On ilmeistä, että riski markkinoiden/markkinatoimijoiden fyysisestä siirtymisestä ja siirtymisestä verottamattomiin tuotteisiin pienenee, jos verot otetaan mahdollisimman laajasti käyttöön ja jos niiden soveltamisala on mahdollisimman kattava. Makrotaloudelliset vaikutukset ja työllisyys Makrotaloudellisten vaikutusten analysointimalli osoittaa, että 0,1 prosentin verokannalla arvopapereista kannettavan transaktioveron makrotaloudelliset vaikutukset (ilman hillitseviä vaikutuksia) heikentäisivät BKT:n tulevaa kasvua pitkällä aikavälillä 1,76 prosenttia suhteessa BKT:hen ja 0,01 prosentin verokannalla 0,17 prosenttia suhteessa BKT:hen. Näitä tuloksia olisi kuitenkin tulkittava varovasti, sillä lähtökohtana oleviin malleihin liittyy tiettyjä rajoituksia. Yksi näistä rajoituksista on se, että malleissa otetaan huomioon vain yhdestä FI 10 FI
11 rahoituslähteestä osakeannista kannettavan finanssitransaktioveron vaikutukset. Velkarahoituksen kustannusten vaikutuksia ei oteta huomioon. Tämän rajoituksen vuoksi veron kielteiset vaikutukset BKT:hen saatetaan arvioida kyseisen mallin perusteella liian suuriksi. Käytettävissä ei myöskään ole mallia, jonka perusteella voitaisiin arvioida ehdotuksen rakenteen ehdotettuja hillitseviä vaikutuksia (esim. ensimarkkinoiden ja sellaisten transaktioiden, joissa ei ole mukana vähintään yhtä rahoituslaitosta, jättäminen ehdotuksen soveltamisalan ulkopuolelle jne.) ja kanavia, joiden kautta ne vaikuttavat makrotaloudellisiin muuttujiin. Sen vuoksi ainoa käytettävissä oleva lähestymistapa on hypoteettisten vaikutusten käyttö välittämättä tähän lähestymistapaan liittyvistä puutteista ja epävarmuustekijöistä. Jos oletetaan, että kaikki hillitsevät vaikutukset toteutuvat kokonaisuudessaan, skenaariossa, jossa ei ole otettu huomioon hillitseviä vaikutuksia, esitetty tuotosten alenemista koskeva arvio voitaisiin supistaa 1,76 prosentista 0,53 prosenttiin BKT:n tulevasta kasvusta. Malleihin perustuvissa skenaarioissa arvopaperikaupoista kannettavien verojen kielteiset työllisyysvaikutukset jäisivät vähäisiksi, sillä ne olisivat 0,01 prosentin veronkannalla -0,03 prosenttia ja 0,1 prosentin verokannalla -0,20 prosenttia. Riskinotto ja vaikutukset käyttäytymiseen Vaikutusten arvioinnissa on selvitetty myös, kuinka finanssitransaktioverolla voidaan hallita riskejä ja vaikuttaa käyttäytymiseen. Tällöin arvioidaan, missä määrin finanssitransaktioverolla voidaan hillitä keinottelua, ei-informoitujen sijoittajien mukanaoloa (nk. noise trading) ja teknistä kaupankäyntiä sekä vähentää markkinoiden volatiliteettia. Vaikka taloustieteellisen kirjallisuuden mukaan finanssitransaktioveron vaikutukset volatiliteettiin ovat paljolti olemattomat ja riippuvat markkinarakenteesta, vero voisi tarjota erittäin tehokkaan välineen automatisoidun huippunopean kaupankäynnin ja erityisesti pääasiassa vieraaseen pääomaan perustuvien johdannaiskauppojen hillitsemiseen. Pääomakustannuksiin ja kasvuun kohdistuvat vaikutukset Myös transaktioverojen vaikutuksia pääomakustannuksiin (ja sitä kautta yritysten investointikäyttäytymiseen) on tutkittu. Yleinen teoreettinen tutkimustulos on, että transaktiokustannusten ja myös transaktioveroista aiheutuvien kustannusten nousu on kytköksissä omaisuuserien hintojen alenemiseen. Tämä voi kasvattaa yritysten pääomakustannuksia. Arvopapereiden hintoihin ja pääomakustannuksiin kohdistuvat vaikutukset vahvistuvat verokannan nousun myötä. Pidemmät pitoajat vastaavasti alentavat hintoja ja kustannuksia. Empiiriset tutkimukset, jotka koskevat veron vaikutuksia finanssimarkkinoihin, tukevat yleisesti ottaen tätä teoreettista tutkimustulosta. Vaikutusten arvioinnin mukaan joukkovelkakirjojen ja osakkeiden ensimarkkinoiden jättäminen veron soveltamisalan ulkopuolelle voisi olla lupaava keino lieventää pääomakustannuksiin kohdistuvia vaikutuksia. Vaikutusala ja jakaantumisvaikutukset Suuri osa verorasituksesta kohdistuisi kaupankäynnin kohteina olevien rahoitusvälineiden suoriin ja välillisiin omistajiin. Finanssitransaktioveron rakenteelliset erityispiirteet, kuten veronmaksajan määritelmään liittyvät piirteet, voisivat lievittää pääomakustannusten kasvun vaikutuksia finanssialan ulkopuolisilla aloilla. Markkinarakenteisiin ja kilpailukykyyn kohdistuvat vaikutukset FI 11 FI
12 Transaktioveron vaikutukset riippuvat markkinarakenteesta. Markkinarakenteissa eri markkinasegmenteillä ja myös eri maissa on eroja. Jos markkinarakenne on heterogeeninen, veron vaikutukset kyseisillä markkinoilla voisivat ilmetä eri tavoilla. Empiiriset arviot transaktioverojen vaikutuksista eroavat sen vuoksi toisistaan. Useimpien tutkimusten mukaan kaupan volyymi pienenee, mutta volatiliteettiin ja hintoihin kohdistuvista vaikutuksista ollaan epävarmempia, vaikka paneelitutkimuksiin ja arvioihin perustuvat tulokset, joista saadaan parempi käsitys transaktiokustannuksista, näyttävät viittaavan yleensä positiiviseen suhteeseen transaktiokustannusten ja volatiliteetin välillä. Verojen vaikutukset reaalitalouden (teollisuus ja palvelut) kilpailukykyyn riippuvat paljolti veron rakenteesta. Vaikutusten arvioinnin mukaan verotettavien tuotteiden rajaaminen rahoitusmarkkinadirektiivissä määriteltyihin rahoitusvälineisiin ja päivittäisten finanssitransaktioiden (kuten laskujen tai palkkojen maksun) sekä pankkien lainanannon yrityksille tai kotitalouksille (esim. kiinnityslainat tai kulutusluotot) jättäminen veron soveltamisalan ulkopuolelle olisi yksi askel kohti reaalitalouden jättämistä tämän veron kantamisesta aiheutuvien suorien vaikutusten ulkopuolelle. 8. SEURANTA JA ARVIOINTI Lainsäädännöllisen toimenpiteen soveltamisesta aiheutuvia makro- ja mikrotaloudellisia seurauksia voitaisiin arvioida kolmen vuoden kuluttua niiden kansallisten säädösten voimaantulosta, jotka annetaan direktiivin panemiseksi täytäntöön. Komissio voisi antaa kyseisenä ajankohtana Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän direktiivin teknisestä toimivuudesta. FI 12 FI
Oikeudellisten asioiden valiokunta ILMOITUS JÄSENILLE (94/2011)
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Oikeudellisten asioiden valiokunta 9.12.2011 ILMOITUS JÄSENILLE (94/2011) Asia: Kyproksen tasavallan edustajainhuoneen perusteltu lausunto ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi
LisätiedotKOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTENARVIOINNISTA. Oheisasiakirja. Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.2.2013 SWD(2013) 29 final KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTENARVIOINNISTA Oheisasiakirja Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI tiiviimmän yhteistyön
LisätiedotMarja Hokkanen, KATTI, akateeminen keskustelutilaisuus
Marja Hokkanen, 23.4.2012 KATTI, akateeminen keskustelutilaisuus Talouskriisi 2008 2009 alkaen keskustelut globaalilla tasolla (G20) Komission tiedonanto KOM(2010) 549 2010-2011 julkinen kuuleminen Komission
LisätiedotFinanssitransaktioveroa koskevat yhteiset säännöt Usein esitettyjä kysymyksiä (ks. myös IP/11/1085)
MEMO/11/640 Bryssel 28. syyskuuta 2011 Finanssitransaktioveroa koskevat yhteiset säännöt Usein esitettyjä kysymyksiä (ks. myös IP/11/1085) 1. Yleinen tausta Miksi komissio on ehdottanut uutta finanssialan
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 13.12.2006 KOM(2006) 796 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS päätöksen 2000/91/EY soveltamisalan laajentamisesta luvan antamiseksi Tanskan kuningaskunnalle ja Ruotsin
Lisätiedot2. Selvityksessä otetaan huomioon valtuuskuntien huomautukset ja se esitettiin pysyvien edustajien komitealle 3. joulukuuta 2014.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. joulukuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2013/0045 (CNS) 16498/14 FISC 222 ECOFIN 1159 SELVITYS Lähettäjä: Vastaanottaja: Puheenjohtajavaltio Neuvosto Ed.
LisätiedotKOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu ,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.3.2019 C(2019) 2082 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu 14.3.2019, delegoidun asetuksen (EU) 2017/1799 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse Kiinan keskuspankin
LisätiedotKOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu ,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.6.2017 C(2017) 3890 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu 12.6.2017, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 600/2014 täydentämisestä tiettyjen kolmansien
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. maaliskuuta 2017 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. maaliskuuta 2017 (OR. en) 8356/16 COR 1 EF 97 ECOFIN 330 DELACT 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Saapunut:
LisätiedotOikeudellisten asioiden valiokunta ILMOITUS JÄSENILLE (98/2011)
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009 2014 Oikeudellisten asioiden valiokunta 12.12.2011 ILMOITUS JÄSENILLE (98/2011) Asia: Maltan tasavallan edustajainhuoneen perusteltu lausunto ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 24.10.2014 COM(2014) 653 final 2014/0302 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Romanialle ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 8.5.2018 COM(2018) 261 final 2018/0124 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivien 2006/112/EY ja 2008/118/EY muuttamisesta Italian kunnan Campione d Italian sekä Luganonjärven
LisätiedotOhjeet MiFID II-direktiivin liitteen I kohtien C6 ja C7 soveltamisesta
Ohjeet MiFID II-direktiivin liitteen I kohtien C6 ja C7 soveltamisesta 05/06/2019 ESMA-70-156-869 FI Sisällysluettelo I. Soveltamisala... 3 II. Lainsäädäntöviittaukset ja lyhenteet... 3 III. Tarkoitus...
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS
FI FI FI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 29.10.2009 KOM(2009)608 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ja Slovenian tasavallalle soveltaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI. yhteisestä finanssitransaktioverojärjestelmästä ja direktiivin 2008/7/EY muuttamisesta
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 16.11.2011 KOM(2011) 594 lopullinen/3 2011/0261 (CNS) CORRIGENDUM Annule et remplace le document COM(2011) 594 final du 28/09/2011 Concerne la langue finnoise, page 2, la phrase
LisätiedotEhdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.6.2010 KOM(2010)280 lopullinen 2010/0168 (NLE) Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS, moottoriajoneuvojen hyväksymistä sähköturvallisuuden osalta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan
LisätiedotKOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE. Finanssialan verotus
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.10.2010 KOM(2010) 549 lopullinen KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE Finanssialan verotus
LisätiedotMarkkinarakennetoimija-asetuksen (EMIR) uudelleentarkastelu Talousvaliokunta Rahoitusmarkkinaosasto Annina Tanhuanpää
Markkinarakennetoimija-asetuksen (EMIR) uudelleentarkastelu Talousvaliokunta 21.6.2017 Rahoitusmarkkinaosasto Annina Tanhuanpää Tausta - Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 648/2012 OTC-johdannaisista,
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. huhtikuuta 2016 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2015/0296 (CNS) 5931/16 SC 16 ECON 75 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON DIREKTIIVI yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.9.2013 COM(2013) 633 final 2013/0312 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Yhdistyneelle kuningaskunnalle jatkaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä
LisätiedotEhdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 20.6.2012 COM(2012) 329 final 2012/0159 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS liittymistä valmistelevasta tukivälineestä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0313 (NLE) 14254/14 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 22.12.2006 KOM(2006) 909 lopullinen 2006/0282 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI säännellyillä markkinoilla kaupankäynnin kohteeksi otettavien
LisätiedotKOMISSION SUOSITUS, annettu , verosopimusten väärinkäytön vastaisten toimenpiteiden täytäntöönpanosta
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 28.1.2016 C(2016) 271 final KOMISSION SUOSITUS, annettu 28.1.2016, verosopimusten väärinkäytön vastaisten toimenpiteiden täytäntöönpanosta KOMISSION SUOSITUS, annettu 28.1.2016,
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.10.2014 COM(2014) 622 final 2014/0288 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä
LisätiedotTalous- ja raha-asioiden valiokunta
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 2011/0314(CNS) 8.6.2012 TARKISTUKSET 8 25 Mietintöluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE487.846v01-00) ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi eri
Lisätiedot* MIETINTÖ. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti A8-0307/
Euroopan parlamentti 2014-2019 Istuntoasiakirja A8-0307/2018 4.10.2018 * MIETINTÖ ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi alkoholin ja alkoholijuomien valmisteverojen rakenteiden yhdenmukaistamisesta annetun
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.10.2015 COM(2015) 494 final 2015/0238 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Yhdistyneelle kuningaskunnalle soveltaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.12.2015 COM(2015) 646 final 2015/0296 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112/EY muuttamisesta yleisen verokannan
LisätiedotKOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.2.2011 KOM(2011) 69 lopullinen 2008/0147 (COD) KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti neuvoston
LisätiedotKOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.1.2016 COM(2016) 21 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE hyväksyttävän pääoman määritelmän asianmukaisuuden tarkastelusta asetuksen (EU) N:o 575/2013
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin ja Perun tasavallan välisen tiettyjä lentoliikenteen näkökohtia koskevan sopimuksen tekemisestä
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 3.6.2010 KOM(2010)264 lopullinen 2010/0142 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja Perun tasavallan välisen tiettyjä lentoliikenteen näkökohtia koskevan sopimuksen
LisätiedotEhdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.4.2013 COM(2013) 193 final 2013/0104 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön tullikoodeksista (uudistettu tullikoodeksi) annetun asetuksen (EY) N:o
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.7.2017 COM(2017) 374 final 2017/0156 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EU Turkki-assosiaationeuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta maataloustuotteiden kauppajärjestelmästä
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI. direktiivien 2006/112/EY ja 2008/118/EY muuttamisesta Ranskan syrjäisempien alueiden ja erityisesti Mayotten osalta
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.8.2013 COM(2013) 577 final 2013/0280 (CNS) C7-0268/13 Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivien 2006/112/EY ja 2008/118/EY muuttamisesta Ranskan syrjäisempien alueiden ja erityisesti
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 30.11.2009 KOM(2009)194 lopullinen/2 2009/0060 (COD) CORRIGENDUM Annule et remplace le document COM(2009)194 final du 21.04.2009 Concerne la version originale FR et
LisätiedotPankkivero mikä se on ja mihin sitä tarvitaan?
Pankkivero mikä se on ja mihin sitä tarvitaan? Studia monetaria 22.11.2011 Kimmo Virolainen Aiheet Miksi pankkivero on ajankohtainen? Mitä pankkiverolla tavoitellaan? Mitä pankkiverolla tarkoitetaan? Miten
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 21. huhtikuuta 2017 (OR. en)
Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 21. huhtikuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0374 (CNS) 8076/17 LIMITE PUBLIC FISC 76 ECOFIN 272 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 6.11.2015 COM(2015) 552 final 2015/0256 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS Belgian kuningaskunnalle annettavasta luvasta ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI. direktiivin 2006/112/EY muuttamisesta kirjojen, sanomalehtien ja aikakauslehtien arvonlisäverokantojen osalta
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 1.12.2016 COM(2016) 758 final 2016/0374 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 2006/112/EY muuttamisesta kirjojen, sanomalehtien ja aikakauslehtien arvonlisäverokantojen
LisätiedotKOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) /, annettu ,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.10.2018 C(2018) 6560 final KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) /, annettu 11.10.2018, valvontamenetelmästä ja jäsenvaltioiden raportointia koskevista järjestelyistä julkisen
LisätiedotEhdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.7.2016 COM(2016) 477 final 2016/0229 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS unionin tullikoodeksista annetun asetuksen (EU) N:o 952/2013 muuttamisesta meri-
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Liettuan toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.6.2014 COM(2014) 325 final 2014/0169 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Liettuan toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi FI FI PERUSTELUT 1.
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2016 COM(2016) 658 final 2016/0322 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen osana sisäisen turvallisuuden rahastoa liittyviä täydentäviä
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 1. kesäkuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 1. kesäkuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2017/0114 (COD) 9672/17 ADD 2 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 1. kesäkuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 1.7.2016 COM(2016) 437 final 2016/0200 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen
LisätiedotTIEDONANTO. Erovalmistelut eivät kosketa ainoastaan EU:ta ja kansallisia viranomaisia vaan myös yksityisiä tahoja.
EUROOPAN KOMISSIO RAHOITUSVAKAUDEN, RAHOITUSPALVELUJEN JA PÄÄOMAMARKKINAUNIONIN PÄÄOSASTO Bryssel, 8. helmikuuta 2018 TIEDONANTO YHDISTYNEEN KUNINGASKUNNAN ERO EUROOPAN UNIONISTA JA ARVOPAPERIKAUPAN JÄLKEISIÄ
LisätiedotEhdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 20.4.2011 KOM(2011) 226 lopullinen Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta
LisätiedotEU ja verotus. Sirpa Pietikäinen. Euroopan parlamentin jäsen 17.10.2013
EU ja verotus Sirpa Pietikäinen Euroopan parlamentin jäsen 17.10.2013 Yleistä EU-veropolitiikan voi jakaa kahteen osaan: Välitön: kunkin jäsenmaan yksinomaisessa toimivallassa Välillinen: vaikuttaa tavaroiden,
LisätiedotArvonlisäverotuksen uudenaikaistaminen rajat ylittävässä sähköisessä kuluttajakaupassa. Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 1.12.2016 COM(2016) 756 final 2016/0372 (NLE) Arvonlisäverotuksen uudenaikaistaminen rajat ylittävässä sähköisessä kuluttajakaupassa Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS yhteisestä
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. päätöksen 2004/162/EY muuttamisesta Ranskan merentakaisten departementtien meriveron voimassaoloajan osalta
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 20.3.2014 COM(2014) 181 final 2014/0101 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS päätöksen 2004/162/EY muuttamisesta Ranskan merentakaisten departementtien meriveron voimassaoloajan osalta
LisätiedotEHDOTUS UNIONIN SÄÄDÖKSEKSI
EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Istuntoasiakirja 27.2.2015 B8-0210/2015 EHDOTUS UNIONIN SÄÄDÖKSEKSI työjärjestyksen 46 artiklan 2 kohdan mukaisesti yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 3.12.2012 COM(2012) 682 final 2012/0321 (NLE) C7-0421/12 Ehdotus NEUVOSTON ASETUS eurooppalaiseen tutkimusinfrastruktuurikonsortioon (ERIC) sovellettavasta yhteisön oikeudellisesta
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. kesäkuuta 2017 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. kesäkuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2017/0138 (CNS) 10582/17 ADD 1 SC 149 ECON 572 IA 115 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 22. kesäkuuta 2017 Vastaanottaja:
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 10. maaliskuuta 2017 (OR. en)
Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 10. maaliskuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0374 (CNS) 7103/17 LIMITE PUBLIC FISC 59 ECOFIN 184 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. kesäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. kesäkuuta 2015 (OR. en) 10044/15 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 10. kesäkuuta 2015 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: FSTR 34 FC 36 REGIO 48 SOC 419 EMPL 273 RECH 198 ERAC
LisätiedotKOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA. Oheisasiakirja. ehdotukseen
FI FI FI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel xxx SEC(2010) xxx KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA Oheisasiakirja ehdotukseen EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.4.2015 COM(2015) 148 final 2015/0074 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Tanskalle ottaa käyttöön neuvoston direktiivin 2006/112/EY 75 artiklasta
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 10. kesäkuuta 2016 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 10. kesäkuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2012/0102 (CNS) 8741/16 SC 70 ECON 378 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 2006/112/EY
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.7.2017 COM(2017) 384 final 2017/0162 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja Armenian tasavallan välisen viisumien myöntämisen helpottamista koskevan sopimuksen
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 29.3.2017 COM(2017) 145 final 2017/0065 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta yhteistyöstä muilla kuin neljän vapauden
LisätiedotTalous- ja raha-asioiden valiokunta. yhteisestä finanssitransaktioverojärjestelmästä ja direktiivin 2008/7/EY muuttamisesta
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 2011/0261(CNS) 8.3.2012 TARKISTUKSET 13-179 Mietintöluonnos Anni Podimata (PE480.888v01-00) yhteisestä finanssitransaktioverojärjestelmästä
LisätiedotVerokilpailu ja valtiontuki. Petri Kuoppamäki
Verokilpailu ja valtiontuki Petri Kuoppamäki Sisällys Mikä on ongelma? Siirtohinnoittelusopimuksia koskevat tutkintamenettelyt Veroetu valtiontukena oikeudellisessa jatkumossa Siirtohinnoittelua koskeva
LisätiedotLAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta
Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2014 COM(2014) 81 final 2014/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin kannasta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan väliseen vapaakauppasopimukseen
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.7.2010 KOM(2010)381 lopullinen 2010/0205 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI yksityiskohtaisista säännöistä direktiivissä 2006/112/EY säädetyn arvonlisäveron palauttamiseksi
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 16.4.2012 COM(2012) 172 final 2012/0085 (COD) C7-00102/12 Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Bangladeshista peräisin olevan riisin tuonnista FI FI PERUSTELUT 1.
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 1. joulukuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 1. joulukuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0370 (CNS) 14820/16 ADD 2 SC 207 ECON 1111 IA 126 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 1. joulukuuta 2016 Vastaanottaja:
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. päätöksen 2002/546/EY muuttamisesta sen soveltamisajan osalta
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.7.2011 KOM(2011) 443 lopullinen 2011/0192 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS päätöksen 2002/546/EY muuttamisesta sen soveltamisajan osalta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. elokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. elokuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2017/0183 (NLE) 11618/17 FISC 172 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 3. elokuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro:
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.5.2016 COM(2016) 304 final 2016/0157 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS viisumien myöntämisen helpottamisesta tehdyn Euroopan unionin ja Georgian välisen sopimuksen mukaisesti
LisätiedotKOMISSION DELEGOITU PÄÄTÖS (EU) /, annettu ,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.2.2018 C(2018) 884 final KOMISSION DELEGOITU PÄÄTÖS (EU) /, annettu 19.2.2018, rakenteellisiin tarkoituksiin käytettävien metallikerroslevyjen suoritustason pysyvyyden arviointiin
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 1.4.2016 COM(2016) 172 final 2016/0090 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS julkisten hankintojen komiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta tarkistetun julkisia hankintoja
LisätiedotDirektiivin 98/34/EY ja vastavuoroista tunnustamista koskevan asetuksen välinen suhde
EUROOPAN KOMISSIO YRITYS- JA TEOLLISUUSTOIMINNAN PÄÄOSASTO Toimintaohjeet 1 Bryssel 1.2.2010 - Direktiivin 98/34/EY ja vastavuoroista tunnustamista koskevan asetuksen välinen suhde 1. JOHDANTO Tämän asiakirjan
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI. tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta finanssitransaktioveron alalla. {SWD(2013) 28 final} {SWD(2013) 29 final}
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.2.2013 COM(2013) 71 final 2013/0045 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta finanssitransaktioveron alalla {SWD(2013) 28 final} {SWD(2013)
Lisätiedot11917/1/12 REV 1 ADD 1 hkd,mn/vpy/tia 1 DQPG
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 4. lokakuuta 2012 (10.10) (OR. fr) Toimielinten välinen asia: 2010/0197 (COD) 11917/1/12 REV 1 ADD 1 WTO 244 FDI 20 CODEC 1777 PARLNAT 324 NEUVOSTON PERUSTELUT Asia:
LisätiedotKOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.4.2015 COM(2015) 149 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi ottamisen yhteydessä julkistettavasta
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.10.2017 COM(2017) 593 final 2017/0258 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS tavarakaupan muodollisuuksien yksinkertaistamista koskevalla 20 päivänä toukokuuta 1987 tehdyllä yleissopimuksella
LisätiedotU 38/2017 vp Ehdotus direktiivin 1999/62/EY (eurovinjettidirektiivi) muuttamisesta ajoneuvoveron osalta
U 38/2017 vp Ehdotus direktiivin 1999/62/EY (eurovinjettidirektiivi) muuttamisesta ajoneuvoveron osalta Liikenne- ja viestintävaliokunta 12.9.2017 Markus Teräväinen VM/VO Direktiivin nykyinen sisältö Eurovinjettidirektiivissä
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D045714/03.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. lokakuuta 2016 (OR. en) 13167/16 AGRILEG 146 DENLEG 76 VETER 96 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 11. lokakuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D045714/03
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. syyskuuta 2016 (OR. en)
Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. syyskuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0209 (CNS) 12041/16 LIMITE PUBLIC FISC 133 ECOFIN 782 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Puheenjohtajavaltio
LisätiedotVero-osasto Tarja Järvinen ja Marianne Malmgrén Eduskunta, valtiovarainvaliokunnan verojaoston kuuleminen
E-kirje 41/2015 vp komission tiedonannosta Euroopan parlamentille ja neuvostolle Euroopan unionin oikeudenmukainen ja tehokas yhtiöverojärjestelmä: viisi keskeistä toiminta-alaa 22.09.2015 Tarja Järvinen
LisätiedotKOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.3.2014 COM(2014) 140 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti neuvoston ensimmäisessä
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN
VALTIOVARAINMINISTERIÖ Vero-osasto 8.11.2001 EU/291001/0844 Suuri valiokunta 00102 EDUSKUNTA ASIA: EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA
LisätiedotEhdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 20.9.2013 COM(2013) 639 final 2013/0313 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.6.2016 COM(2016) 407 final 2016/0189 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XIX (Kuluttajansuoja)
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.2.2017 COM(2017) 73 final 2017/0027 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta omaksuttavan kannan vahvistamisesta osapuolten konferenssissa Rotterdamin yleissopimuksen
LisätiedotKOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.7.2016 COM(2016) 438 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE valmispakkauksia koskevan oikeudellisen kehyksen
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 65/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain 33 c :n, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n sekä rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 3 ja 3
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 30.11.2005 KOM(2005)611 lopullinen 2005/0233(CNS). Ehdotus NEUVOSTON ASETUS rahapolitiikan alalla annettujen neuvoston asetusten (ETY) N:o 3181/78 ja (ETY) N:o 1736/79
LisätiedotKOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 17.12.2014,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.12.2014 C(2014) 9656 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 17.12.2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/109/EY täydentämisestä tietyillä huomattavia
LisätiedotEhdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 28.6.2013 COM(2013) 484 final 2013/0226 (COD) C7-0205/13 Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS sisävesiväylien/sisävesiliikenteen tavarakuljetusten tilastoista annetun
LisätiedotEhdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.7.2012 COM(2012) 416 final 2012/0202 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS Direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien huutokauppojen
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 29.3.2017 COM(2017) 146 final 2017/0066 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen pöytäkirjan 31, joka
LisätiedotKOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu ,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.11.2017 C(2017) 7684 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu 17.11.2017, rahoitusvälineiden markkinoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN KESKUSPANKILLE
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 30.5.2000 KOM(2000) 346 lopullinen 2000/0137 (CNS) 2000/0134 (CNS) 2000/0138 (CNB) KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN KESKUSPANKILLE
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.10.2017 COM(2017) 574 final 2017/0252 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin, Euroopan atomienergiayhteisön ja niiden jäsenvaltioiden sekä Georgian välisellä assosiaatiosopimuksella
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 8.4.2009 KOM(2009) 169 lopullinen 2009/0053 (CNS) Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS järjestelystä keskipitkän ajan rahoitustuen myöntämiseksi jäsenvaltioiden maksutaseille
Lisätiedot