KESKUSTELUMUISTIO LIITE Päijänne-Saimaa kanava -neuvottelu Pohjois-Savon maakuntakaava Keskustelumuistio

Transkriptio

1 LIITE 7 Päijänne-Saimaa kanava -neuvottelu Pohjois-Savon maakuntakaava 2040 Keskustelumuistio Aika: klo Paikka: Pohjois-Savon liitto, maakuntasali Läsnäolijat: Hahtala Mia, Pohjois-Savon maakuntahallitus Huttunen Tommi, Pohjois-Savon ELY-keskus Jormalainen Seppo, Kuopion pursiseura Jousmäki Suvi, Pohjois-Savon liitto, siht. Kajan Irma, Pohjois-Savon liitto Kinnunen Eija, Pohjois-Savon ELY-keskus Korhonen Marko, Pohjois-Savon liitto Kokki Pekka, Keski-Suomen liitto Lehtonen Arto, Varkauden kaupunki Leskinen Pekka, Pohjois-Savon maakuntahallitus Niemelä Risto, Rautalammin kunta Nulpponen Janne, Etelä-Savon maakuntaliitto Nuutinen Juho, Keiteleen kunta Paukkunen Erkki, Suonenjoen kaupunginhallitus Piironen Pirkko-Liisa, Pohjois-Savon maakuntahallitus Pitkänen Jukka, Kuopion kaupunki Qvick Paula, Pohjois-Savon liitto Raatikainen Matti, Leppävirran kunta Rajamäki Kari, Pohjois-Savon maakuntavaltuusto, pj. Rautiainen Merja, Pohjois-Savon maakuntahallitus Ristikangas Petteri, Tervon kunta Rummukainen Mikko, Pohjois-Savon liitto Serola Seppo, Liikennevirasto Simonen Heikki, Siilinjärven kunta Sopanen Ari, Kaavin kunta

2 Maakuntavaltuuston puheenjohtaja Kari Rajamäki avasi kokouksen klo Avauksessaan hän toi esille, että Valtatie 5 on erittäin tärkeä kehityskäytävä, ja sitä tulee vahvistaa edelleen. Liikennejärjestelmistä puhuttaessa eri kulkumuotoja ei tulisi kuitenkaan asettaa vastakkain, sillä liikennejärjestelmät tukevat toisiaan. Hän totesi, että EU:n liikennepolitiikassa vesiliikenne on ollut esillä, ja myös Saimaan kanavan kehittämistyöt ovat meneillään. Muutoin vesiteiden kehittämistä koskeva keskustelu on viime aikoina ollut valitettavan vähäistä. Rajamäki muistutti, että Savon kanava nousi 2000-luvun alussa keskeiseksi hankkeeksi ja mielenkiinnon kohteeksi. Hankkeen toteuttamisen perusteena olivat järvimatkailun uudet mahdollisuudet. Hallitus sitoutui kanavan toteuttamiseen, mutta ylimaakunnallisesti riittämättömän yhteistyön ja maakunnan sisäisten erimielisyyksien johdosta hanke ei toteutunut. Nyt ELY-keskukselta on tullut esitys VT 5 kehittämiseen liittyen, jossa todetaan, että kanavavaraus haittaa ja pahimmillaan estää VT 5 parantamistoimenpiteet. Rajamäki korosti, että vesitiejärjestelmää ei tulisi arvioida yhden tiehankkeen osuuden perusteella, koska vesitieoption turvaaminen on laajempaa, rakenteellisen kehittämisen edellytyksien turvaamista. Vesiteiden kehittämistä tai rahoitusta ei tehdä VT 5 rahoilla, eikä niukkuuden perusteella tehdyllä eri liikennemuotojen vastakkaisasettelulla tule tehdä näin keskeisiä ratkaisuja. Esimerkkinä Rajamäki nosti esille Kimolan kanavan, jonka kunnostusta varten valtiovarainvaliokunta oli hyväksynyt viime vuoden talousarvioon 6 M. Rajamäki lopetti puheenvuoronsa toteamalla, että tilaisuuden tarkoituksena on tuoda esiin erilaisia näkökulmia. Kanavan tarpeesta tulee käydä avointa keskustelua koko alueella. Suunnittelujohtaja Paula Qvick kertoi käynnissä olevasta maakuntakaavan tarkistamisen 1. vaiheesta, liitteenä 1 olevan diaesityksen mukaisesti. Maakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on saatu palautetta, että Päijänne-Saimaa -kanavan merkintä tulisi kumota maakuntakaavasta meneillään olevan maakuntakaavaprosessin yhteydessä. Asiaa käsiteltiin maakuntahallituksessa, joka jätti asian pöydälle. Päijänne Saimaa -kanava on osoitettu voimassa olevassa maakuntakaavassa sekä Leppävirran yleiskaavassa. Qvick lisäsi, että Pohjois-Savon ELY-keskus on käynnistänyt Leppävirran kohdan VT 5 koskevan yleissuunnittelun. ELY-keskuksen antamien tietojen mukaan kanavan huomioiminen nostaisi hankkeen kustannuksia noin puolella, mikä voi pahimmillaan estää koko VT 5 parantamistoimenpiteet Leppävirran kohdalla. Kanavalinjaus tulisi kumota maakuntakaavasta, ennen kuin yleissuunnitelma voidaan hyväksyä. Tommi Huttunen Pohjois-Savon ELY-keskuksesta toi esille liikennejärjestelmän, liikkumisen ja elinkeinoelämän näkökulmia asiaan. Huttunen totesi, että kanavan hyödyt ovat pienet suhteessa noin 50 M totuttamiskustannuksiin. Elinkeinoelämän kannalta kanavalla on hyvin vähäinen merkitys, lisäksi matkailun kannalta v tehdyt arviot hyödyistä ovat kovin optimistisia. Huttusen mukaan on tärkeää varmistaa, että rajallisista resursseista riittää alueen elinkeinoelämän ja ihmisten liikkumisen kannalta kiireellisimpiin kehittämishankkeisiin, kuten VT 5 parantamiseen Leppävirralta Kuopioon, Savon radan kehittämiseen sekä muihin päätiehankkeisiin, kuten VT 5:n muut kohdat sekä VT9. Kanavavaraus nostaa merkittävästi VT 5 Leppävirran kohdan rakentamiskustannuksia, seurauksena voi olla jopa 50 % lisäkustannus. Huttunen totesi, että jos kanavavaraus päätetään jättää kaavaan, sen kustannuksiin pitäisi sisällyttää muulle liikennejärjestelmän kehittämiselle aiheutuvat lisäkustannukset.

3 Seppo Serola Liikennevirastosta totesi, että lain mukaan tiesuunnitelmaa ei voi hyväksyä vastoin maakuntakaavaa. Liikennevirasto ei kuitenkaan ota kantaa siihen, onko kanava tarpeellinen. Kehittämistyötä tehdään tiedossa olevien resurssien puitteissa, ja liikennejärjestelmäsuunnittelua tehdään pitkäjänteisesti. Myös vesiväyläinvestoinneissa korostuvat elinkeinoelämän tarpeet. Jos seuduilla on veneilyyn ja matkailuun liittyviä vesiväylähankkeita, ei Liikennevirasto voi ottaa niihin edes kannustavaa kantaa, koska rahoitusta ei tällaisille hankkeille ole osoittaa. Lopuksi Serola totesi, että maakuntakaavamerkinnällä ei kannata heikentää tiesuunnitelman toteuttamisedellytyksiä. Mikäli merkintää ei kumota maakuntakaavassa, ei oikeusasteissa menestymistä voi taata, mikäli tiesuunnitelma hyväksytään kaavan vastaisesti. Erkki Paukkunen Suonenjoen kaupunginhallituksesta totesi, että Päijänne-Saimaan kanavan merkintä tulisi pitää maakuntakaavassa. Matkailun edistämiskeskus on vuonna 2004 todennut, että kanava edistäisi matkailun edellytyksiä alueella, lisäisi veneilyä ja veneenvuokraustoimintaa sekä tekisi Suomen kilpailukykyisemmäksi matkailumaaksi. Kanavaa on pidetty tärkeänä Pohjois-Savon maakunnassa sekä muualla Järvi-Suomessa, matkailun näkökulmasta. Paukkunen kertoi, että virallisesti Suonenjoki ottaa kantaa asiaan vasta sitten, kun kaava on julkisesti nähtävillä. Joka tapauksessa merkinnän poistaminen vaatisi erittäin painavat perusteet. Perusteissa olisi otettava kantaa siitä, miksi hanke ei ole kannattava maakunnalle ja Järvi-Suomen matkailulle. Todennäköisesti kanavan poistaminen kaavasta vaatisi uuden vaikutusten arvioinnin. Maakuntajohtaja Marko Korhonen toi esille, että maakuntasuunnitelmissa, -ohjelmissa ja toteuttamissuunnitelmissa ei ole yli 10 vuoteen tuotu esille kanava-asiaa lainkaan, ennen kuin nyt kanavavarauksen purkamiseen liittyen. VT 5 parantaminen on Pohjois-Savon kärkihanke, ja kanavahanke voi estää sen toteutumisen, tai vähintään lisätä sen kustannuksia. Toki vuonna 2004 tehdyissä selvityksissä esitetyt hyödyt olisivat toteutuessaan kiistattomia matkailun kannalta. Mikäli kanavavaraus nyt kumotaan, ei estettä ole jatkossa nostaa asiaa uudelleen esille, mikäli vesimatkailu lähtee edelleen kehittymään. Asia kulminoituu siihen, millaisia haaveita meillä on, sekä siihen, mitkä ovat realistiset toteuttamismahdollisuudet ja resurssit. Korhosen mukaan tärkeintä on, että asiasta muodostetaan maakunnan tahtotila. Seppo Jormalainen Kuopion Pursiseurasta kertoi, että yhteistyö on hyvää Vuoksen vesistön pursiseurojen kesken. Pursiseurat ovat kehittäneet mm. yhteistä säännöstöä ja opastusta. Saimaan ja Päijänteen alue on ainutlaatuinen, ja sen hyödyntäminen vaatii yritteliäisyyttä. Suurin osa matkailijoista tulee alueelle luonnon ja vesistön takia. Yhtenä syynä Tahkon kanavan vähäiselle käytölle Pursiainen nosti esille heikot Kuopion satamapalvelut, mikä estää liikenteen muodostumista Tahkolle päin. Pursiseuran näkemyksen mukaan käyttäjiä Savon kanavalle olisi, sillä Päijänteen veneilijät haluaisivat tulla tutustumaan uusiin vesistöihin, samoin kuin Saimaan puolella veneilevät.

4 Matti Raatikainen Leppävirran kunnasta totesi, että sinällään kanavahanke olisi Leppävirran kunnalle erittäin myönteinen. Viime vuosikymmeninä hankkeessa ei kuitenkaan ole edetty, eikä rahoitusta ole jatkossakaan näköpiirissä, joten hanke ei ole enää tuntunut ajankohtaiselta. Hankkeella tulisi olla enemmän vaikutuksia elinkeinoelämälle, pelkästään matkailulla sitä ei voi perustella. Raatikainen toi esille, että kanavahanke ei saa vaikuttaa VT 5 kehittämiseen, koska se on kunnalle tärkein asia. Olisi kuitenkin hyvä, jos hankkeet eivät söisi toistensa rahoitusmahdollisuuksia. Joka tapauksessa virallisen kantansa asiaan Leppävirran kunta ottaa vasta myöhemmin. Maakuntakaavaan liittyen Leppävirtaa kiinnostaa VT 5 linjaus ja sen eteneminen. Maakuntakaavassa osoitettua ohitustielinjausta ei tulisi toteuttaa, vaan kehittämistoimet tulisi kohdistaa tien nykyisen linjaukseen. Pekka Leskinen Pohjois-Savon maakuntahallituksesta totesi, että on harmillista, että asia nousee esille vastakkainasettelun näkökulmasta. Kanavahanke ei ole ollut pitkiin aikoihin aktiivinen, joten keskustelua on tärkeä käydä. Pirkko-Liisa Piironen Pohjois-Savon maakuntahallituksesta totesi myöskin, että hankkeesta ei ole viime vuosina puhuttu lainkaan. Olisi tärkeää, että myös elinkeinoelämän ja teollisuuden vaikutukset huomioitaisiin. Lisäksi tulisi tarkastella rakentamisen hinta suhteessa kanavasta saataviin hyötyihin. On totta, että haasteeksi muodostuu kanavahankkeen rahoitus. Janne Nulpponen Etelä-Savon maakuntaliitosta totesi, että Savon kanava on osoitettu Etelä-Savon maakuntakaavassa muutaman kilometrin matkalla ohjeellisena merkintänä, samoin kuin Mäntyharjun kanava. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa todetaan, että vesiliikenteen yhteystarve on turvattava Saimaan kanavan ja Suomenlahden välillä, jonka vuoksi Mäntyharjun kanava on osoitettu maakuntakaavassa. Nyt tilanne on kuitenkin muuttunut, koska maininta vesiliikenteen kehittämisestä on poistumassa valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Etelä-Savon näkökulmasta VT 5 parantaminen on ykköstavoite, mutta vesiliikenteen kehittäminen voi olla pitkän aikavälin tavoitteena. Yhtenä vaihtoehtona voisi olla hankkeiden vaiheistaminen maakuntakaavassa, ilman että varsinaista kanavavarausta kumottaisiin. Kanavavarauksen osoittaminen ohjeellisella merkintätyypillä olisi voinut olla parempi ratkaisu. Arto Lehtonen Varkauden kaupungilta huomautti, että mikäli maakuntakaavasta kumotaan jokin merkintä, tulee sitä koskevalle alueelle muuta maankäyttöä, eikä merkintää voi siten enää osoittaa uudelleen. Pekka Kokki Keski-Suomen liitosta kertoi, Keski-Suomen maakuntakaavaa tarkistetaan parhaillaan, ja siinä Savon kanava on osoitettu yhteystarvemerkinnällä. Mikäli kanavamerkintää ei kumota, pidetään merkintä myös Keski- Suomen maakuntakaavassa. Mikäli merkintä päädytään kumoamaan, voidaan yhteystarvemerkintä kumota myös Keski-Suomen maakuntakaavasta. Aikataulun osalta asialla on kuitenkin kiire, sillä maakuntakaava on menossa maakuntavaltuuston hyväksymiskäsittelyyn marraskuussa Kokki toi myös esille, että Keitele-Päijänne kanava on käyttäjämäärien osalta ollut lievä pettymys, sillä vain noin koko kanavareitin läpi menevää alusta

5 on käyttänyt kanavaa vuosittain. Savon kanavan, samoin kuin Mäntyharjun kanavan toteutuminen, voisi kasvattaa myös Keitele-Päijänne -kanavan käyttöä. Paula Qvick totesi, että vaiheistamisen osalta ei ole tiedossa KHO:n ennakkotapausta, joten eteneminen niin olisi riskialtista. Mikäli kanavan osalta päädyttäisiin käyttämään ohjeellista merkintätapaa tai yhteystarvemerkintää, tulee muistaa, että varauksilla on vaikutuksia myös maanomistajiin. Elinkeinoelämän kuljetuksia arvioidessa ennakointia hankaloittaa sen, että kuljetusmuodoksi valitaan kustannustehokkain vaihtoehto. Vesitiekuljetuksista ei Finnpulpin osalta ole ympäristöluvassa mainintaa, myöskään Äänekoskella ei vesikuljetuksia. Hyvää tahtoa on paljon, mutta hankkeiden toteuttamisen osalta tulee huomioida myös realismi. Elinkeinoelämän vesitiekuljetuksissa haasteena myös talvi, kun vesitiet ovat jäässä. TEN-T ydinverkon osalta tulisi myös ottaa huomioon EU:n rahoitusmahdollisuudet. Tommi Huttunen totesi, että maakuntakaavamerkintä ei saa estää tai hidastaa VT 5 kehittämistä. Matkailun edistäminen on hyvä asia, eikä Pohjois-Savon ELY-keskus sitä vastusta. Leppävirran kohdalla on käynnistynyt VT 5 yleissuunnittelu, jossa täytyy vertailla vähintään kahta vaihtoehtoa. Suunnittelussa käydään läpi vaihtoehdot toteuttamiselle nykyiselle tai uudelle tielinjaukselle. Vaiheistusta on pohdittu myös ELY-keskuksessa; mikäli tie parannettaisiin nykyiselle linjaukselleen siten, että 1. vaiheessa tehtäisiin tie ja 2. vaiheessa mahdollinen kanava, ei voida varmaksi sanoa, että ko. ratkaisu saisi lainvoiman. Ennakkotapauksia ei menettelytavasta ole. Lopuksi Kari Rajamäki totesi, että tilaisuus on ollut tarpeellinen. Tilaisuudesta on saatu paljon ajatuksia jatkoarviointeihin ja valmisteluun. Savon kanavan vaikuttavuusarviointi tulisi tehdä laajassa yhteistyössä, ja vaikutukset tulisi arvioida mm. elinkeinoelämän sekä koko Saimaan alueen matkailun näkökulmasta. Asian valmistelussa täytyy kuulla koko alueen liittoja, eri tahoja ja toimijoita sekä ministeriöitä. Lisäksi olisi hyvä selvittää mahdollinen TEN-T rahoitus sekä valtakunnallisen rahoituksen mahdollisuudet. Vastakkainasettelua VT 5 kehittämisen ja kanavan osalta tulee välttää. Puheenjohtaja päätti neuvottelun klo Keskustelumuistion laati Suvi Jousmäki Muistion hyväksynyt Kari Rajamäki LIITE: Diaesitys Päijänne-Saimaa kanava,