Selostus - LUONNOS A-2699 D/427/ / (11)

Transkriptio

1 Selostus - LUONNOS A-2699 D/427/ / (11) A-2699 Asemakaava LUONNOS Kaukasenkadun eteläpuoli, Ämmälä Lahti.fi

2 Selostus - LUONNOS A-2699 D/427/ / (11) ASEMAKAAVAN SELOSTUSLUONNOS, JOKA KOSKEE 25. PÄIVÄNÄ SYYSKUUTA 2017 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA A-2699 (Kaukasenkadun eteläpuoli, Ämmälä) Asemakaavan muutos koskee: xx Asemakaavan muutoksella muodostuvat: xx Asemakaavan pohjalta on tehtävä erillinen sitova tonttijako. Kaupunginosan rajan muutos. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Ämmälän (21.) kaupunginosassa Kaukasenkadun asuinalueen, Orimattilankadun ja Renkojoen rajaamalla peltoalueella. Suunnittelualue sijaitsee n. 7 km etäisyydellä Lahden kauppatorilta etelään. Kaava-alueen laajuus on noin xx ha. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti kartalla

3 Selostus - LUONNOS A-2699 D/427/ / (11) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Aloite/hakija Asemakaava tehdään kaupungin aloitteesta. 1.2 Tavoite Asemakaavan tavoitteena on uuden pientaloalueen kaavoittaminen. Lisäksi kaavatyön yhteydessä keskustellaan alueella olevien maanomistajien kanssa asemakaavan laatimisesta niille tiloille, joita ei aiemmin ole asemakaavoitettu. 1.3 Vireilletulo Kaavahanke sisältyy kaupungin vuoden 2017 kaavoitusohjelmaan. Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä sekä osallisille kirjeitse luonnosvaiheen kuulemisen yhteydessä. 1.4 Asemakaavan kuvaus Asemakaavalla alueelle osoitetaan 90 erillispientalotonttia, kaksi rivitalotonttia sekä lähivirkistys-, suojaviher-, lumitila- ja katualueita. Alueen keskelle osoitetaan asukkaiden yhteiseen käyttöön alue viljelylle ja oleskeluun. Alueella olevat yksityiset tilat asemakaavoitetaan. Alueen halki osoitetaan kulkevaksi kokoojakatu, jota voidaan myöhemmin tarvittaessa jatkaa itään päin yleiskaavassa osoitetuille asuinalueille. Kokoojakatu on kuitenkin mitoitettu siten, että se toimii myös pelkästään alueen sisäisenä yhteytenä, mikäli yhteyttä itään päin ei tulla toteuttamaan. 1.5 Asemakaavan toteutus Asemakaavan toteutus ja tonttien luovutus ajoittuu arviolta vuosille

4 Selostus - LUONNOS A-2699 D/427/ / (11) 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Nykytilanne Suunnittelualue on pääosin peltoa. Alueeseen kuuluu muutama asuinkäytössä oleva tila. Aluetta halkovat pelto-ojat, yksi sähkölinja sekä eteläosassa Renkojoki. Alueen historiaa Renkomäen alue on asutushistorialtaan Suomen vanhinta asuinaluetta. Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä sijaitsee kivikautisia asuinpaikkoja. Alueen länsireunalla kulkevan Orimattilankadun linjaus on merkittynä myös 1700-luvun lopulta peräisin olevassa Kuninkaan kartassa suurin piirtein nykyiselle paikalleen. Venäläisessä topografiakartassa (Senaatin kartta) vuodelta 1875 suunnittelualue on merkitty suurelta osin suoksi, jonka halkaisevat Renkojoki ja Myllyoja. Kuva 2. Ote Senaatin kartasta 1875 Maisema Suunnittelualueella on maisemassa kauas näkyviä paikkoja laajojen peltoaukeiden vuoksi. Merkittäviä asioita maisemallisesti ovat mm. peltoaukeiden metsänreunat, alueella olevan vanhan tilan pihapiiri sekä Renkojokilaakso. Alueen peltoaukeat näkyvät Orimattilankadulta. Suunnittelualueen halki kulkee ilmasähkölinja. Luonnonympäristö Suunnittelualueen luonnonympäristö koostuu pääosin peltoalueista, ojista ja metsänreunoista. Suunnittelualueella ei ole tiedossa erityisiä arvokkaita kasvi- ja eläinlajeja. Alueen eteläreunassa kulkee paikoitellen melko syvässä uomassa Renkojoki, joka on luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä alue. Suunnittelualueen pohjoiskulmassa on luonnontilaisen kaltainen lähde sekä metsää. Maaperä xx Pohja- ja pintavedet Suunnittelualue ei ole luokiteltua pohjavesialuetta. Suunnittelualueella sijaitsee lähde. Porvoonjoen tulvakartoituksessa (2009) on Renkojoen tulvimisesta todettu aiheutuvan vaaraan suunnittelualueen eteläosaan. Alueen hulevedet laskevat pelto-ojiin ja edelleen Renkojokeen ja sitä kautta Porvoonjokeen.

5 Selostus - LUONNOS A-2699 D/427/ / (11) Kuva 3. Ote Porvoonjoen tulvakartasta (toistuvuusaika kerran tuhannessa vuodessa) Rakennettu ympäristö Suunnittelualueella sijaitsee neljä yksityisomistuksessa olevaa rakennettua tilaa, joilla on asuinrakennuksia ja piharakennuksia. Alueen länsireunassa on Orimattilankatu. Liikenne xx Kulttuurihistorialliset kohteet Suunnittelualueella olevalla Mattilan tilalla sijaitseva vanha asuinrakennus on vuodelta Maanomistus Suunnittelualue on pääosin kaupungin omistuksessa. Alueella olevia peltoja on vuokrattu. Suunnittelualueella sijaitsee myös yksityisomistuksessa olevia tiloja. 2.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Päijät-Hämeen maakuntakaavassa 2014 (maakuntahallitus määrännyt tulemaan voimaan ennen kuin maakuntakaava on saanut lainvoiman) suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Alue on osin merkitty kuuluvaksi kaupunkialueeseen (ka). Alueella on muinaismuistokohteita. Yleiskaava Lahden läntisten osien osayleiskaavassa Y-202 (oikeusvaikutteinen, saanut lainvoiman muilta osin, kuin mihin valitukset kohdistuvat) suunnittelualue on osoitettu pääosin asuinalueeksi (A-17) sekä lähivirkistysalueeksi (VL-41). Alueen halki on merkitty kulkevaksi yhdystie tai kokoojakatu sekä ohjeellinen pyöräilyn aluereitti. Alueen itäpuolella on ulkoilureitistön pääväylä. Alueelle on merkitty muinaismuistokohteita. Yleiskaavan suunnitteluohjeessa todetaan suunnittelualuetta koskien, että alueelle laaditaan uusia asuinkortteleiden asemakaavoja vuoteen 2025 mennessä ja palvelukysyntä kasvaa. Asumisen ja avoimen peltoalueen väliin tulee jättää noin 50 metriä leveä suojavyöhyke. Alueelle varataan tilaa julkisia lähipalveluita ja päivittäistavarakauppaa varten. Alueella noudatetaan oikeusvaikutteisen osayleiskaavan määräyksiä. Arvokkaiden luontokohteiden läheisyyteen suunniteltaessa ja rakennettaessa vaalitaan luonnon monimuotoisuutta. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen rakennettuun ympäristöön tai sen läheisyyteen kohdistuvat muutokset tulee suunnitella paikan henkeä kunnioittaen.

6 Selostus - LUONNOS A-2699 D/427/ / (11) Kuva 4. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta 2014 Kuva 5. Ote Lahden läntisten osien osayleiskaavasta Y-202 Miekkiö-Renkomäki-Ämmälän osayleiskaava Lahden läntisten osien osayleiskaavassa Y-202 on suunnittelualueelle merkitty Miekkiö-Renkomäki-Ämmälän osayleiskaavan rajaus. Alueella tulee noudattaa osayleiskaavan määräyksiä. Miekkiö-Renkomäki-Ämmälän osayleiskaavassa suunnittelualueelle on osoitettu pientalovaltainen asuntoalue (AP). Alueelle saa sijoittaa myös asumiselle tarpeellisia lähipalveluja ja virkistystoimintoja sekä sellaisia pienimuotoisia työtiloja, joista ei aiheudu melua, ilman pilaantumista tai näihin verrattavia ympäristöhaittoja.

7 Selostus - LUONNOS A-2699 D/427/ / (11) Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Renkojoen varsi ja suunnittelualueen itäreuna on osoitettu virkistysalueeksi (V). Alueen suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota alueen luonnon kulutuskestävyyteen ja ulkoilun ohjaamiseen. Alueelle saa rakentaa vain yleistä virkistystä palvelevia rakennuksia. Maiseman ja luonnon erityispiirteet on huomioitava alueen maankäytössä. Suunnittelualueen eteläpuolelle lännestä Ämmälään on osoitettu uusi pääkatu. Orimattilankadun varteen on merkitty kulkevaksi kevyen liikenteen reitti. Alueella on muinaismuistokohteita (sm-1, sm-2 ja sm-4). Osayleiskaavaan on merkitty arvokas geologinen muodostuma (ge-2, Pennalan muinaisjärvi), jonka alueella tulee huomioida, ettei erikoisia luonnonesiintymiä turmella eikä aiheuteta huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa. Kuva 6. Ote Miekkiö-Renkomäki-Ämmälä osayleiskaavasta Asemakaava Suunnittelualue on asemakaavoittamatonta. Suunnittelualueen läheisyyteen länsipuolelle on asemakaavoitettu tontit päivittäistavarakaupalle ja päiväkodille. Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys Lahti, Nastola, Kärkölä on tullut Nastolan osalta voimaan ja Lahden ja Kärkölän osalta voimaan Pohjakartta Alueen pohjakartta on tarkistettu ennen kaavaehdotuksen laatimista. Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/1999 vaatimukset. Muut suunnitelmat Suunnittelualue sisältyy Etelä-Renkomäen ja Etelä-Ämmälän kaavarunkoalueeseen. 2.3 Selvitykset Suunnittelualuetta koskien on tehty seuraavia selvityksiä: - Maaperätutkimuksia (2017). Ramboll - Rakennettavuusselvitys ja -lausunto (2014 ja 2017). Geo-Ykkönen Oy. - Kaukasen alueen maisema- ja luontoselvitys (2015). Kaisa Nevalainen ja Janne Siltanen. - Liikennetarkastelu. Miekkiö-Renkomäki-Ämmälä -osayleiskaava (2010). Pöyry Finland Oy. - Porvoonjoen tulvakartoitus (2009). Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho. - Renkomäen osayleiskaava-alueen luonto ja maisema (2007). Ympäristösuunnittelu OK, Ympäristösuunnittelu Enviro Oy.

8 Selostus - LUONNOS A-2699 D/427/ / (11) Kuva 7. Ote ajantasa-asemakaavasta Kuva 8. Ote Etelä-Renkomäen ja Etelä-Ämmälän kaavarunkokartasta

9 Selostus - LUONNOS A-2699 D/427/ / (11) 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaava tehdään kaupungin aloitteesta. 3.2 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on uuden pientaloalueen kaavoittaminen. Lisäksi kaavatyön yhteydessä keskustellaan alueella olevien maanomistajien kanssa asemakaavan laatimisesta niille tiloille, joita ei aiemmin ole asemakaavoitettu. 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset (MRL 62 ) Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Tämän kaavatyön osallisia ovat: - Alueen maanomistajat - Muut vaikutusalueen kiinteistöjen omistajat, asukkaat ja yritykset - Orimattilan kaupunki - Lahden maankäyttö ja aluehankkeet - Lahden kaupunkiympäristö / kadunpito, liikenne, vihertoimi, joukkoliikenne - Lahden rakennus- ja ympäristövalvonta / rakennusvalvonta, ympäristöpalvelut - Hämeen ELY-keskus / ympäristö - Uudenmaan ELY-keskus / liikenne - Lahden kaupunginmuseo - Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy - Lahti Energia Oy - LE-Sähköverkko Oy - Lahti Aqua Oy - Posti Group Oyj - DNA Oy - TeliaSonera Finland Oyj - Elisa Oyj - Salpausselän luonnonystävät ry - Liekki ry - Renkomäen omakotiyhdistys Vireilletulo Kaavahanke sisältyy kaupungin vuoden 2017 kaavoitusohjelmaan. Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä sekä osallisille kirjeitse luonnosvaiheen kuulemisen yhteydessä. Osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on ollut nähtävillä koko kaavoitustyön ajan internetissä osoitteessa kaavoituskohteen omalla sivulla. Suunnitelmaa täydennetään tarvittaessa työn aikana. Verkkosivulle lisätään kaavatyön yhteydessä mahdollisesti laadittavia selvityksiä sekä muuta työhön liittyvää aineistoa. Luonnosvaiheessa kaava-alueen maanomistajia sekä alueeseen rajoittuvien tai sitä vastapäätä olevien naapurikiinteistöjen omistajia ja kaupungilta tontin vuokranneita kuullaan erikseen kirjeitse. Lisäksi kuulemisaineisto viedään kaavatyön verkkosivulle. Kaavatyötä on käsitelty Renkomäen kaavaillassa Viranomaisyhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on toimitettu Hämeen ELY-keskukselle tiedoksi. Viranomaisilta pyydetään kaavaluonnoksesta lausunto luonnosvaiheessa. Kaavatyötä on käsitelty kaavoituksen sekä Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskusten yhteisessä kaavaneuvottelussa

10 Selostus - LUONNOS A-2699 D/427/ / (11) 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne Asemakaavalla alueelle osoitetaan 90 erillispientalotonttia, kaksi rivitalotonttia sekä lähivirkistys-, suojaviher-, lumitila- ja katualueita. Alueen keskelle osoitetaan asukkaiden yhteiseen käyttöön alue viljelylle ja oleskeluun. Alueella olevat yksityiset tilat asemakaavoitetaan. Uusien AO-tonttien pinta-ala vaihtelee m2 välillä riippuen tontin muodosta ja sijainnista. Alueen korttelit muodostuvat kaarevista ja kiertyvistä kortteleista (pyörteet), jotka kuvaavat alueella sijainnutta järveä ja rantoja. Kolme terävää ja kulmikasta korttelia kuvaavat alueella olevaa kolmea kivikautista asuinpaikkaa, joilta on tehty mm. luu- ja iskoslöytöjä. Alueen halki osoitetaan kulkevaksi kokoojakatu, jota voidaan myöhemmin tarvittaessa jatkaa itään päin yleiskaavassa osoitetuille asuinalueille. Kokoojakatu on kuitenkin mitoitettu siten, että se toimii myös pelkästään alueen sisäisenä yhteytenä, mikäli yhteyttä itään päin ei tulla toteuttamaan. 4.2 Kaavan vaikutukset MRL 9 :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Selvitysten perusteella on voitava arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset. Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Asemakaavalla muutetaan aiemmin rakentamattomia peltoalueita asuinalueiksi, joihin sijoittuu arviolta n uutta asukasta. Alueen uudet asukkaat, toiminnot ja uudet kulkureitit lisäävät liikennettä ja muita häiriöitä alueella. Uusien asukkaiden myötä lähialueelle aiemmin kaavoitettujen palveluiden (lähikauppa ja päiväkoti) toimintaedellytykset paranevat. Asemakaavassa on osoitettu virkistysalueita ja ulkoilureittejä alueen asukkaiden käyttöön. Joltain osin virkistysmahdollisuudet lisääntyvät, kun aiemmin viljelyskäytössä olleita peltoalueita muutetaan yleisiksi viheralueiksi. Alueelle osoitetaan erillinen viljely- ja oleskelualue asukkaiden yhteiseen käyttöön. Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Uusi rakentaminen ja maanpinnan tasoon tehtävät muutokset muuttavat pintavesien kulkumahdollisuuksia alueella. Rakentaminen ja pintojen päällystäminen saattavat lisätä alueelta muodostuvia hulevesiä, mutta alueelle mahdollisesti tehtävät hulevesien luonnolliseen johtamiseen ja viivyttämiseen liittyvät rakenteet hidastavat vesien johtumista Renkojokeen. Asemakaavassa on huomioitu Renkojoen tulvimisvaara ja ulotettu rakentaminen tulva-alueiden ulkopuolelle. Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Alueella kulkeva Renkojoki on erotettu asemakaavassa lähivirkistys- tai vesialueeksi. Alueella ei ole tiedossa erityisiä arvokkaita kasvi- tai eläinlajeja. Alueella oleva lähde on jätetty virkistysalueelle ja sen yläpuolelle rinteeseen ei ole osoitettu rakentamista. Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen Uudet asuinalueet edellyttävät kunnallisteknisen verkoston rakentamista ja laajentamista alueelle. Alueiden viemäröinti edellyttää erillisen pumppaamon/pumppaamojen rakentamista. Lisääntyvä väestömäärä alueella aiheuttaa lisää liikennettä mutta toisaalta parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Alueen halkaisevan kokoojakadun on tarkoitus mahdollisesti palvella alueen itäpuolelle myöhemmin kaavoitettavia alueita. Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Asemakaavan mukainen maankäyttö poistaa osan alueella tällä hetkellä olevasta maalaismaisemasta ja pitkistä näkymistä peltoaukean ylitse ja korvaa ne rakennetulla ympäristöllä. Näkymä Renkojoen varressa säilyy osin edelleen. Asemakaavalla suojellaan Mattilan tilan pihapiirin vanhimpia rakennuksia sekä merkitään kivikautiset asuinpaikat rakentamisen ulkopuolelle. Vaikutukset elinkeinoelämän toimivan kilpailun kehittymiseen Asemakaavalla parannetaan aiemmin Renkomäkeen kaavoitetun päivittäistavarakaupan toteutumis- ja toimintamahdollisuuksia.

11 Selostus - LUONNOS A-2699 D/427/ / (11) 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan toteutus ja tonttien luovutus ajoittuu arviolta vuosille ASEMAKAAVAN LAATIJA Kaavoitusarkkitehti Markus Lehmuskoski puhelin: osoite: Lahden kaupunki Kaupunkiympäristön palvelualue Maankäyttö ja aluehankkeet Askonkatu LAHTI s-posti: etunimi.sukunimi@lahti.fi Lahdessa Markus Lehmuskoski kaavoitusarkkitehti Tietoa kaavoituksesta ja kaavoituskatsaus